Vuosikertomus 2007 - Fingrid

Vuosikertomus 2007

SISÄLLYSFingrid Oyj:n voimansiirtoverkko ..................4Fingrid lyhyesti ..............................................5Toimitusjohtajan katsaus ..............................6Voimajärjestelmän käyttö..............................9Sähkömarkkinoidentoiminnan edistäminen ...............................11Investoinnit ja verkon ylläpito ......................13Asiakkaat ja sidosryhmät ............................15Henkilöstö ja osaaminen .............................17Tutkimus ja kehitys ......................................19Yhteiskuntavastuu ja ympäristö ..................21Hallintotapa .................................................23Yhtiön talous ja rahoitus ..............................25Hallitus .........................................................26Johtoryhmä ..................................................28Neuvottelukunta ..........................................30

FINGRID OYJ:NVOIMANSIIRTOVERKKO31.12.2007400 kV kantaverkko220 kV kantaverkko110 kV kantaverkkomuiden verkkoSELLEELEVÄSUOKALAJOKIVENTUSNEVATUOVILAKRISTIINAMERI-PORIOLKILUOTORAUMAIMATRALOVIISAINKOOLÄNSISALMITAMMISTOESPOO

Fingrid OyjJukka Ruusunen, toimitusjohtajaSiirtokapasiteetinvarmistaminenKäyttövarmuudenhallintaSidosryhmäsuhteetVerkkopalveluMarkkinakehitysVoimajärjestelmänkäyttöOmaisuudenhallintaTeknologiaja ympäristöTalous jarahoitusSähkömarkkinoidentoiminnanedistäminenFINGRID OYJ LYHYESTIFINGRIDIN PERUSTEHTÄVÄYhtiö perustettu 29.11.1996.Operatiivinen toiminta alkoi 1.9.1997.Yhtiön omistuksessa on Suomen kantaverkkoja kaikki merkittävät ulkomaanyhteydet.Fingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä onkehittää voimansiirtojärjestelmääsiirtää toimintavarmasti sähköäedistää sähkömarkkinoita.Voimajohtoja on yhteensä noin 14 000kilometriä ja sähköasemia 106.Fingridin arvotAsiakkaina sähköntuottajia, sähkömarkkinatoimijoita,suurteollisuusyrityksiä sekä aluejajakeluverkonhaltijoita.Liikevaihto 335 miljoonaa euroa.avoimuustasapuolisuustehokkuusvastuullisuusTaseen loppusumma 1 565 miljoonaa euroa.Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssiNord Pool Spot AS:stä.Henkilöstö vuoden lopussa 248(vakinaisessa työsuhteessa 238).Fingridin visioFingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnankansainvälinen esikuva.5Fingrid Oyj 2007

TOIMITUSJOHTAJANKATSAUSKymmenen vuoden iän saavutettuaan Fingrid on siirtymässäuuteen aikakauteen. Energia-alalla on käynnissävaltava muutosprosessi, jossa pyritään samanaikaisestitorjumaan ilmastonmuutosta, pitämäänsähkön hinta kohtuullisella tasolla ja kaiken tämänlisäksi varmistamaan entistä parempi sähkön saatavuus.Näihin samoihin tavoitteisiin pyritään kaikkiallamaailmassa. Käytössämme on samat energiavarat javoimajärjestelmän kehittämiseen tarvittavat resurssit,ja siksi myös kantaverkkoyhtiöön kohdistuvat haasteetovat eurooppalaisia ja tietyltä osin globaaleja.Fingridin tärkein tehtävä on ylläpitää korkea käyttövarmuustaso– pitää "valot päällä valtakunnassa".Tämän tehtävän hoitamiseen yhtiön on helppo motivoidaitsensä, sillä yhteiskunta edellyttää jatkossa yhävarmempaa sähköntoimitusta.Tehtävä ei ole yksinkertainen, sillä näköpiirissä ontoimintavarmuuteen kohdistuvia uhkia. Venäjän-tuonninepävarmuus kasvaa, kun Pietarin alueen tehotasapainokiristyy ja venäläiset tarvitsevat tuottamansasähkön omiin tarpeisiinsa. Ilmastonmuutoksentorjunta tuo sekin haasteita käyttövarmuudelle. Vähänhiilidioksidipäästöjä aiheuttavat tuotantomuodot ovatvesivoimaa lukuun ottamatta luonteeltaan sellaisia,että niitä ei voi juurikaan säätää sähkön kysynnänvaihteluiden mukaan.Sähkön kysyntä vaihtelee vuodenajan ja säätilojenmukaan jatkossakin. Toisaalta tuotantopuolella onhyväksyttävä se tosiseikka, että voimalaitoksissa voiesiintyä teknisiä vikoja. Tämä koskee myös maidenvälisiä siirtoyhteyksiä. Tätä taustaa vasten on vaikeanähdä, että voimajärjestelmän korkea käyttövarmuusvoitaisiin hoitaa ilman säädettävää joko kotimaista taimaan rajojen ulkopuolelta hankittua lauhdetuotantoa.Tulevaisuudessa sen on kuitenkin oltava entistä puhtaampaa,ja syntyneet hiilidioksidipäästöt on otettavatalteen. Tämä edellyttää voimakasta panostusta teknologiankehittämiseen.Tuulivoimalla on varmasti oma roolinsa ilmastonmuutoksentorjunnassa, mutta käyttövarmuuden

kannalta tämä tuotantomuoto ei etenkään Suomenoloissa ole ongelmaton. Huippukulutustilanteet eivätyleensä osu samaan aikaan hyvien tuuliolosuhteidenkanssa. Valitettavasti sähköä ei voi varastoida,vaan sitä on joka hetki tuotettava yhtä paljon kuinsitä kulutetaan.Fingridin toisena päätehtävänä on sähkömarkkinoidentoiminnan edistäminen. Rooli on yhtiöllehyvin luonnollinen, sillä sähkön tukkumarkkinoidenkehittämisessä nimenomaan kantaverkkoyhtiötyhdessä sähköpörssien kanssa ovat avainasemassa.Tämä näkyy myös Euroopan komission syyskuussa2007 julkaistussa lakipakettiehdotuksessa, jolla pyritäänvauhdittamaan eurooppalaisten sähkömarkkinoidenyhdentymistä.Jatkossa markkinat vaativat kantaverkkoyhtiöiltäyhä enemmän. Meiltä odotetaan mittavia investointejapullonkaulojen poistamiseksi, tehokkuutta ja varmuuttavoimajärjestelmän käytössä sekä avointa jaläpinäkyvää toimintaa. Toimintavuonna Fingrid kehittiaktiivisesti markkinoita paitsi Euroopan tasolla myösPohjoismaissa ja Baltian suunnalla. Nordelin puheenjohtajuusedesauttoi mahdollisuuksiamme tässätehtävässä. Fingridin aloitteesta käynnistettiin myösmarkkinaehtoisen toimintamallin kehittäminenVenäjän ja Suomen välisessä sähkönsiirrossa.Korkean käyttövarmuuden ylläpitäminen ja sähkömarkkinoidentoiminnan edistäminen edellyttävätjatkossa merkittäviä investointeja kantaverkkoon jajärjestelmäreserveihin. Yhtiön investoinnit nousevatviime vuosien investointitasoon verrattuna kaksin-,jopa kolminkertaisiksi.Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksenedellyttämät verkkotäydennykset valmistuvatvuonna 2008. Merkittävä hanke on myös Lapinalueen vaihtosähköyhteyksien vahvistaminen tulevienvuosien aikana. Fingrid varautuu kuudennenydinvoimayksikön verkkoon liittämiseen käynnistämällätarvittavat ympäristövaikutusten arvioinnit.Yhtiömme historian suurin investointihanke, Suomenja Ruotsin välinen merikaapeliyhteys Fenno-Skan 2,lykkääntyy vuodella kaapelivalmistajien toimitusaikataulujenvuoksi. Yhteys saadaan kaupalliseenkäyttöön vuonna 2011. Lisäksi yhtiö aikoo rakentaanoin 200 megawattia lisää varavoimakapasiteettia.Investointiohjelmamme toteuttaminen on paitsimerkittävä taloudellinen panostus myös vaativatehtävä omalle organisaatiollemme sekä yhteistyökumppaneillemme.Tulevat vuodet mittaavat kouriintuntuvastijoukkuepelimme toimivuutta.Kohoava investointitaso yhdessä muun kustannustasonnousun kanssa aiheuttaa korotuspainettakantaverkkomaksuihin. Yksin päästökaupan aiheuttamasähkön hinnannousu tuo yhtiölle häviösähkönhankintakustannusten kautta lisäkulun, joka vastaanoin kymmentä prosenttia yhtiön vuosittaisista kantaverkkotuloista.Strategiansa mukaisesti yhtiö pyrkiisilti jatkossakin pitämään kantaverkkomaksut mahdollisimmanedullisella tasolla. Tuottotason kotimaiseensääntelyyn yhtiö pyrkii vaikuttamaan niin, ettäkehitettävät valvontamallit eivät muodostaisi uhkaakantaverkkotoiminnan järkevän hoitamisen edellytyksille.Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatiiselkeän strategian. Fingridissä tehtiin vuoden 2007aikana merkittävä strategiatyö, jonka pohjana ovatseuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana nähtävissäolevat toimintaympäristön muutokset. Keskeiselläsijalla strategiassamme ovat yhtiön arvot:avoimuus, tasapuolisuus, tehokkuus ja vastuullisuus.Vahva yhteinen arvopohjamme muodostaa perustanja toimintamallin, jonka avulla saavutamme visiommeolla "kantaverkkotoiminnan kansainvälinenesikuva". Suomi voi luottaa siihen, että Fingrid tarjoaaasiakkailleen maailman parhaat palvelut kantaverkkotoiminnassa:varman sähkön, hyvät siirtoyhteydetja aktiivisen toiminnan sähkömarkkinoidenedistämisessä.Jukka Ruusunen7Fingrid Oyj 2007

Helmikuussa 2007saavutettiin sähkönkulutuksessa uusikaikkien aikojen ennätys,14 914 megawattia.Antinportti, Hämeenlinna

VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖSuomen sähkönkulutus vuonna 2007 oli 90,3 terawattituntia (90 terawattituntiavuonna 2006), kasvu edellisestä vuodesta oli 0,3 prosenttia. Lämpötila- ja kalenterikorjattunasähkön käyttö kasvoi yhden prosentin. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin68,4 terawattituntia (67,3). Kasvua edellisvuoteen oli 1,4 prosenttia.Helmikuussa 2007 saavutettiin sähkön kulutuksessa uusi kaikkien aikojen ennätys,14 914 megawattia. Sähköntuotantokapasiteetti Suomessa oli lähes kokonaankäytössä ilman merkittäviä ongelmia. Fingridin verkko tukijärjestelmineen toimihuippukulutuksen aikaan kaikilta osin suunnitellusti. Fingrid solmi sopimuksetyhteensä 600 megawatin tehoreservistä. Huippukulutusjaksolla tehoreserviä käynnistettiinkerran varmistamaan tehotasapainon ylläpitoa.Suomen ja Ruotsin välinen siirto oli alkuvuonna pääosin tuontia RuotsistaSuomeen. Syksyllä siirto kääntyi vientipainotteiseksi. Alumiinipylväiden vaihtotyötHuutokosken ja Vuolijoen 400 kilovoltin sähköasemien välillä sekä Olkiluodon uudenydinvoimalan kantaverkkoliitynnän vaatimien vahvistusinvestointien edellyttämätjohtokeskeytykset rajoittivat alkuvuonna markkinoille tarjottavaa siirtokapasiteettia.Vuoden 2006 lopulla tapahtunut Fenno-Skan-merikaapelin vikaantuminen rajoittisiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä seuraavan vuoden helmikuulle saakka.Huolimatta maiden välisistä siirtokapasiteetin rajoituksista Suomi oli eriytyneenäomaksi hinta-alueeksi pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vain 5 prosenttia ajasta.Baltian ja Pohjoismaiden sähkömarkkinat yhdistävä Viron ja Suomen välinenEstlink-yhteys otettiin kaupalliseen käyttöön vuoden 2007 alussa. Kaapeliyhteydenteho on 350 megawattia. Vuonna 2007 kaapeliyhteyden kautta siirrettiin Suomeensähköä 1,9 terawattituntia ja Viroon vietiin 0,02 terawattituntia. Fingrid huolehtiyhteyden käytöstä yhdessä Viron kantaverkkoyhtiön Põhivõrkin kanssa.Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,2 terawattituntia vuonna 2007. Siirtokapasiteettiarajoittivat Viipurin tasasähköaseman vuosihuollon lisäksi koko loppuvuoden jatkuneethuoltotyöt Pietarin luoteisvoimalaitoksella. Kapasiteetin käyttöaste oli 82 prosenttia.Vika Venäjän verkossa Moskovan lähellä syyskuussa johti 900 megawatin rajoitukseensähkön tuonnissa. Pietarin alueen tehotasapainon ylläpitämiseksi venäläisetkäyttivät sähkönsiirron rajoitusta Suomeen Venäjän voimajärjestelmän häiriöreservinä.Fingridin sekä venäläisen siirto- ja järjestelmäoperaattorin väliset uudistetutsopimukset yhteyden käytöstä tulivat voimaan vuoden 2008 alusta. Uusissa sopimuksissatäsmennetään myös sähkönsiirron poikkeustilanteiden hallintaa.Kantaverkossa oli määrällisesti aiempiin vuosiin verrattuna keskimääräistävähemmän häiriöitä. Verkon investointitöiden yhteydessä tapahtuneista inhimillisistävirheistä aiheutuivat kuitenkin lyhytaikaiset häiriöt elokuussa Lahden ja lokakuussaOulun seudulla.Olkiluotoon vuoden lopulla valmistunut uusi kaasuturbiinilaitos lisäsi Fingridinkäytössä olevaa nopean häiriöreservin määrää. Fingridin sähköasemille keskitettytehonvajaussuojausjärjestelmä otettiin käyttöön keväällä. Järjestelmän tarkoituson vakavissa häiriöissä viimeisenä suojausportaana estää taajuuden liiallinen lasku javoimalaitosten irtikytkeytyminen verkosta.Kantaverkon käytönvalvontajärjestelmän noin kahdeksan miljoonan euronarvoinen päivitysprojekti saatiin päätökseen lokakuussa. Järjestelmä on nyt entistäkäyttäjäystävällisempi ja luo mahdollisuuksia monipuolisempaan verkkotietojen hyödyntämiseen.Uusi järjestelmärakenne parantaa entisestään myös käytönvalvonnantoimintavarmuutta.Fingrid hankkii sähkönsiirrossa syntyvän häviösähkön pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta.Häviöiden kattamiseen tarvitaan vuosittain sähköenergiaa keskimäärinnoin yksi terawattitunti, joka vastaa suuren kaupungin vuotuista tarvetta. Sähkönmarkkinahintojen nousu heijastui myös häviösähkön hankintakustannuksiin, jotkaolivat 46 miljoonaa euroa.9Olkiluodon kaasuturbiinilaitosvihittiin käyttöön marraskuun 19.päivänä. Teholtaan 100 megawatinlaitos kasvatti Fingridin omienvaravoimalaitosten yhteistehon 615megawattiin. Rakennushanke toteutettiinyhteistyössä TVO:n kanssa.Suomen sähkönkulutuksen kivutessahelmikuussa ennätyslukemiinFingrid käynnistytti ongelmienvaralta tehoreservijärjestelmäänkuuluvan Mussalo 2 -laitoksen.Sähkön siirtojärjestelmä toimihäiriöittä pakkasjakson ajan.Fingrid Oyj 2007

Suomen ja Ruotsin välisessäsähkönsiirrossa ei juuri ollutpullonkauloja; maissa oli samamarkkinahinta 95 prosenttia ajasta.Liimapuupylväs,Jyväskylä

SÄHKÖMARKKINOIDENTOIMINNAN EDISTÄMINENPohjoismaiset sähkömarkkinat reagoivat markkinoiden perustekijöissä tapahtuneisiinmuutoksiin. Edellisvuoden huomattava vesivarastojen niukkuus kääntyinopeasti runsaudeksi, mikä alensi markkinahinnan tasoa. Samaan suuntaan vaikuttimyös päästöoikeuksien hinnan romahtaminen. Vuoden 2007 sähkön keskimääräinenspot-hinta (systeemihinta) oli 28 euroa megawattitunnilta, kun seedellisvuonna oli 49 euroa megawattitunnilta.Siirtoverkon pullonkaulat Pohjoismaiden eteläosissa rajoittivat runsaan vesivoimasähkönsiirtoa pohjoismaisessa järjestelmässä, mikä johti paikoin suuriinhintaeroihin markkinoiden eri alueiden välillä. Esimerkiksi Etelä-Norjan ja muunmarkkina-alueen välillä vallitsi kesällä ja alkusyksystä keskimäärin 10–20 euronero sähkön spot-hinnoissa. Sitä vastoin Suomen ja Ruotsin välillä ei juuri ollutpullonkauloja, ja maissa oli sama markkinahinta 95 prosenttia ajasta.Baltian ja Pohjoismaiden markkinat saivat ensituntumaa toisistaan uudenEstlink-kaapelin välityksellä. Vallitseva siirron suunta oli odotetusti BaltiastaSuomeen päin, tosin vientiäkin esiintyi ajoittain.Kantaverkkoyhtiöiden (TSO, Transmission System Operator) yhteistyönävauhditettiin markkinoiden kehitystyötä, jonka on julkisuudessa arvosteltu hidastuneenviime vuosina. TSO:iden pohjoismainen yhteistyöjärjestö Nordel julkaisistrategiansa lähivuosille ja nosti etusijalle useita keskeisiä toimenpiteitä. Muunmuassa siirtoverkon suunnitteluun ja investointeihin panostetaan entistä enemmän.Pohjoismaiden markkinoita integroidaan Manner-Eurooppaan. Samalla lisätäänmarkkinatiedon läpinäkyvyyttä ja harmonisoidaan sähkön tuotannon jakulutuksen tasapainottamisessa tarvittavia tasepalvelun menettelytapoja.Julkisessa keskustelussa esitettiin yhteispohjoismaista kantaverkkoyhtiötä taijärjestelmäoperaattoria ratkaisuksi alueellisen markkinakehityksen vauhdittamiseen.Fingridin näkemyksen mukaan markkinakehitys on jo tällä hetkellä laajentunutPohjoismaiden ulkopuolelle eikä pohjoismainen kantaverkko-organisaatiotoisi tähän kehitykseen mitään uutta.Euroopan markkinoilla kantaverkkoyhtiöt sopivat läpisiirron kustannustenkorvausmekanismista vuosille 2008–2009. Sen ansiosta alue, jonka sisällä eiole rajatariffeja, laajeni kattamaan ensi kertaa EU:n koko sisämarkkina-alueen jalisäksi Balkanin maat. Kantaverkkoyritysten yhteistyöjärjestö ETSO kehitti mallejamuun muassa tasemarkkinoiden ja intraday-markkinoiden harmonisoimiseksi.Se käynnisti myös ETSOVista-palvelun markkinatiedon julkaisuna internetissä.EU:n komission esitys sisämarkkinoiden niin sanotuksi kolmanneksi lakipaketiksisisältää paljon TSO-toimintaan vaikuttavaa säädäntöä. VapaaehtoinenETSO-yhteistyö muuttuisi sen myötä yksityiskohtiin meneväksi sitovaksi sopimiseksiniin markkinoiden kuin teknistenkin pelisääntöjen osalta. Vaatimus tuotannonja verkkotoiminnan omistukselliseksi eriyttämiseksi on paketin poliittisestivaikein kohta, joka vaikuttaisi toteutuessaan myös Fingridin omistusrakenteeseen.Baltian suunnassa selvitettiin integroimismahdollisuuksia pohjoismaisiinmarkkinoihin. Ensiaskeleena on tarkoitus toteuttaa Estlinkin vapaan kapasiteetinkanavoiminen Nord Pool Spotin Elspot-markkinapaikalle kesällä 2008.Venäjän sähkömarkkinat ovat avautumassa asteittain. Tämä laaja reformivaikuttaa siihen, miten sähkökauppaa Venäjän ja Suomen välillä käydään jatkossa.Fingrid ja venäläinen kantaverkkoyhtiö ovat käynnistäneet hankkeen, jossamaiden välisen sähkönsiirron pelisääntöjä kehitetään markkinaehtoisempaansuuntaan.Sähköpörssi Nord Pool Spot AS, josta Fingrid omistaa viidenneksen, onpohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kanssa aktiivisesti edistänyt markkinoidenintegroitumista Manner-Eurooppaan päin. Spot-markkinoiden kytkemistä Saksaanja Hollantiin on valmisteltu. Edellinen toteutunee kesällä 2008 ja jälkimmäinennäillä näkymin seuraavana vuonna.11Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinatsaivat ensituntumaatoisistaan Viron ja Suomen välisenEstlink-kaapeliyhteyden välityksellä.Sähkön pääasiallinen siirtosuuntaoli Virosta Suomeen,mutta kesällä virta kulki kaapelissamyös vastakkaiseen suuntaan.Fingrid Oyj 2007

Fingridin investoinnit olivat 79 miljoonaa euroa.Investointitaso on nousemassa lähivuosina jopareilusti yli sadan miljoonan euron.Pirkanpylväs, Lempäälä

INVESTOINNIT JA VERKON YLLÄPITOPohjoismaisten markkinoiden toimintaa merkittävästi edistävän ja viisi erillistä verkkohankettakäsittävän Nordelin investointiohjelman on määrä valmistua vuosikymmenen vaihteenjälkeen. Tämän investointiohjelman jälkeiseen tilanteeseen liittyen jatkettiin yhteispohjoismaistahanketta, jossa selvitetään siirtoyhteyksien kehittämistä Pohjoismaiden janiiden naapurialueiden välillä. Selvitys valmistuu keväällä 2008.Pohjoismaisen selvityksen rinnalla käynnistettiin suunnitteluyhteistyö Baltian alueenja Puolan sekä Baltian ja Nordelin välillä. Tässä yhteissuunnittelussa on tarkoitus sovittaayhteen Baltian alueen verkon kehittämissuunnitelma Puolan ja Nordelin vastaaviin suunnitelmiin.Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten pohjoismainen markkina-alue on laajenemassaja yhdistymässä yhä kiinteämmin naapurialueiden kanssa.Venäjän-tuonnin uusista hankkeista on viime vuosina keskusteltu runsaasti. Keskusteluon kulminoitunut Luoteis-Venäjän sähköntuotannon kapasiteetin riittävyyteen. Loppuvuodestakäynnistettiin selvitys Viipurin tasasähkömuuttaja-aseman yhden suuntaussillanmuuttamisesta kaksisuuntaiseksi, mikä mahdollistaisi myös viennin Venäjän suuntaannoin 300 megawatin teholla.Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2007 olivat 79 miljoonaa euroa. Investointitasoon nousemassa lähivuosina jopa reilusti yli sadan miljoonan euron tasolle. Tärkeimmätsyyt investointien kasvuun ovat sähkömarkkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseksitehtävät ulkomaanyhteyksien vahvistukset, varavoimakapasiteetin lisäämistarve jakantaverkon ikääntymisestä johtuva saneeraustarpeen kasvu. Merkittävä raaka-aineiden jatyökustannusten kallistuminen luo kustannuspaineita investointeihin.Toimintavuonna investointiohjelma eteni suunnitellusti ja useita hankkeita saatiinpäätökseen. Länsi-Suomessa otettiin lokakuun lopulla käyttöön 400 kilovoltin siirtoyhteysOlkiluodosta Huittisiin. Yhteys vahvistaa kantaverkkoa mahdollistaen Olkiluodon uudenvoimalaitosyksikön liittämisen verkkoon ja tuotetun sähkön siirtämisen voimalaitokseltakulutukseen. Yhteensä noin 36 miljoonaa euroa maksaneen hankkeen aikana uutta voimajohtoarakennettiin eri johtojärjestelyineen lähes sata kilometriä. Samassa yhteydessäEurajoelle rakennettiin kaksi maisemapylvästä.Loppusyksyllä kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi rajajohtoluvan Suomen ja Ruotsinvälisen merikaapeliyhteyden laajennukselle, Fenno-Skan 2:lle. Länsi-Suomen ympäristölupavirastopuolestaan myönsi hankkeelle vesitalousluvan tammikuussa 2008. Kaapelivalmistajientoimitusaikataulujen vuoksi hankkeen valmistuminen viivästyy vuodella.Yhteys saadaan kaupalliseen käyttöön marraskuun 2011 lopulla.Vuoden lopulla otettiin käyttöön Fingridin ja Teollisuuden Voiman yhteishankkeenarakentama Olkiluodon kaasuturbiinivoimalaitos, joka toimii verkon nopeana reservinä.Hanke lisäsi Fingridin omien varavoimalaitosten yhteistehoa 100 megawatilla, 615 megawattiin.Suunnitteilla on jatkossa rakentaa lisää kapasiteettia noin 200 megawattia.Vuoden aikana tehtiin päätös eräiden 400 kilovoltin johto-osuuksien teräksistenukkosjohtimien vaihtamisesta rakenteeltaan teräsalumiinisiksi. Hanke toteutetaan vaiheittainvuosina 2008–2012, jolloin ukkosköydet vaihdetaan yhteensä noin 1 500 kilometrinjohto-osuuksilta.Viime vuosina käynnissä ollut 400 kilovoltin alumiinipylväiden vaihto teräsrakenteisiksieteni Vuolijoelle, ja nyt kaikki alumiinipylväät Vuolijoen pohjoispuolella on vaihdettu.Vaihtotyö jatkuu vuonna 2008 Vuolijoelta etelään Varkauden seudulle asti.Pohjoisen vaihtosähköyhteyksien vahvistamiseksi käynnistettiin Keminmaan ja Petäjäskoskenvälisen 400 kilovoltin voimajohdon rakentamisprojekti sekä hankittiin siirtokapasiteettiavarmistava loistehon kompensointilaitos Kangasalan muuntoasemalle. Laitos otetaankäyttöön talvella 2009, ja sillä voidaan vaimentaa kantaverkossa tapahtuvia tehoheilahteluja.Kantaverkon kunnossapitoon ja paikalliskäyttöön käytettiin vuoden 2007 aikana yhteensänoin 16 miljoonaa euroa, josta yli kolmen miljoonan euron osuuden muodosti Suomenja Ruotsin välisen Fenno-Skan-tasasähköyhteyden korjaus. Fingridin kaasuturbiinilaitostenperuskorjauksiin ja ylläpitoon käytettiin noin 6 miljoonaa euroa. Merkittävä varavoimankäytettävyyttä lisäävä hanke oli Tolkkisten varavoimalaitoksen perusparannus.13Suomen, Ruotsin, Viron, Latvian,Liettuan ja Puolan kantaverkkoyritystenedustajat istuutuivat marraskuussaHelsingissä ensi kerransaman pöydän ääreen pohtimaanItämeren alueen verkonsuunnittelunyhteisiä kysymyksiä. Päämääränäon saada aikaan optimaalisestitoimiva pelikenttä lähitulevaisuudenyhteisille sähkömarkkinoille.Fingrid, Maa- ja metsätaloustuottajainKeskusliitto MTK, Svenskalantbruksproducenternas centralförbundSLC ja Suomen Tieyhdistyshyväksyivät suosituksen voimajohtojenhuoltoteinä käytettävien yksityisteidenkäyttömaksusta vuosille2007–2016. Edellisellä sopimuskaudellaFingrid teki yli 6 000 huoltoteidenkäyttömaksusopimusta ja maksoiniissä sovitut korvaukset. Huoltotienkäyttömaksu kattaa normaalissavoimajohtojen tarkastus- jakunnossapitotoiminnassa tarpeellisenkulkemisen.Fingrid Oyj 2007

Uutta sopimuskautta valmisteltaessakäytiin perinteiseen tapaankeskusteluja muun muassaasiakasneuvotteluissa ja-tilaisuuksissa sekä yhtiönneuvottelukunnassa.Led-valaistut pylväät,Eurajoki

ASIAKKAAT JA SIDOSRYHMÄTKantaverkkopalvelun kolmivuotinen sopimuskausi päättyi, ja vuoden 2008 alussakäynnistyi uusi nelivuotinen sopimuskausi. Yleisen kustannustason nousun myötäja kantaverkon mittavan investointiohjelman käynnistyttyä on välttämätöntä nostaasiirtopalvelun hintatasoa alkaneella sopimuskaudella.Kantaverkkopalvelun ehtoja täsmennettiin ja rajattiin molemminpuolisesti vahingonkorvausvastuidenosalta. Samoin vahingonkorvausvastuuta laajennettiin kattamaanalueverkkoon liittyneet sähkönkäyttäjät esine- ja henkilövahinkojen osalta.Sopimusvalmistelussa hyödynnettiin perinteiseen tapaan suoria asiakasneuvotteluitasekä eri asiakastilaisuuksissa ja yhtiön neuvottelukunnassa käytyjä keskusteluja.Kantaverkon kehittämistä ja asiakkaiden liittämisratkaisuja palvelevien alueellistenverkkosuunnitelmien päivityskierros käynnistettiin kiinteässä yhteistyössä asiakkaidenkanssa. Vuoden aikana selvitettiin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaansekä Keski-Suomen alueellisia kehittämistarpeita parinkymmenen vuoden aikajänteellä.Näihin liittyvät yksityiskohtaiset asiakaskeskustelut jatkuvat vielä talven2008 aikana. Tavoitteena on käydä läpi kaikki 110 kilovoltin verkkosuunnitelmat noinviiden vuoden välein, jotta mahdollisiin verkon kehittämistarpeisiin pystytään varautumaanriittävän ajoissa.Vuoden kuluessa keskustelu kuudennesta ydinvoimalaitosyksiköstä vahvistui, jahankevaihtoehtojen edellyttämiä teknisiä verkkoonliityntäselvityksiä jatkettiin.Voimalaitosten järjestelmätekniset vaatimukset (VJV2007) mukaan lukien tuulivoimalaitostenliittäminen ja yleiset liittymisehdot (YLE2007) ajanmukaistettiin. Uudetohjeet selkeyttävät monin tavoin kantaverkkoliityntöjen suunnittelukäytäntöjä sekäliitynnän teknisiä periaatteita ja ohjeistusta.Tasepalvelusopimuksia jatkettiin vuodella. Tasevastaavien kanssa käytiin keskustelutvuoden 2009 alussa käyttöön otettavasta pohjoismaisesta tasepalvelun harmonisointimallista.Asiakkaiden ekstranet-palvelua laajennettiin. Palvelu sisältää nyt entistä enemmänasiakaskohtaisia sopimus- ja laskutustietoja sekä teknisiä raportointitietoja.Yhtiön kantaverkkolaskutus- ja taseselvitysjärjestelmän uusiminen käynnistettiin.Asiakkaiden tarpeita paremmin palveleva järjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2008keväällä.Venäjän-siirtoyhteyden järjestelmäsopimus päättyi vuoden lopussa. Toimintavuonnaneuvoteltiin uusi sopimusrakenne, joka muodostuu pitkäaikaisesta liittymissopimuksestasekä lyhytaikaisemmista käyttö- ja kapasiteettisopimuksista. Venäjäntuontisopimuksetvahvistettiin vuoden pituisina vuodelle 2008. Venäjän-sähköntuonninsiirtoehtoja pyritään muuttamaan sähkömarkkinoita paremmin palveleviksi. Kehitystyöon meneillään venäläisten osapuolten kanssa, ja uudet markkinaehtoisemmattuontiehdot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2009 alussa.Asiakkaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin liittyvä toiminta on Fingridin kokohistorian ajan perustunut asiantuntijoiden ja asiantuntemuksesta lähtevän toimintatavanvaraan. Kantaverkkoasiakkaista ja markkinatoimijoiden edustajista koostuva neuvottelukuntaon jatkanut yhtiön kannalta arvokasta työtään. Tätä on tukenut monipuolinenoperatiivisiin käytäntöihin liittyvä valmisteluyhteistyö voimajärjestelmänja verkonkäytön kehittämistä tukevissa toimikunnissa. Loppuvuodesta käynnistettiinneuvottelukunnan johdolla selvitystyö siitä, miten muuttuvassa toimintakentässä voidaanentisestään tehostaa vuoropuhelua eri asiakasryhmien kanssa.Asiakasfoorumeiden lisäksi sidosryhmäfoorumitoiminta jatkui vilkkaana. Teknologiafoorumikokoontui kahdesti keskittyen osapuolten väliseen tiedonvaihtoon jaFingridissä ideoitujen tutkimus- ja kehityshankkeiden jatkojalostamiseen. Voimajohdotja luonto -foorumissa käytiin läpi siirtojohtojen luontovaikutuksia selvittelevienhankkeiden tuloksia ja vierailtiin Tampereen seudun luontokohteissa. Voimajohdot jaympäristölainsäädäntö -foorumissa käsiteltiin voimajohtojen vaikutuksia maankäyttöönja maisemaan tutustumalla muun muassa esimerkkinä tilanteeseen Hyvinkäänkaupungissa.15Kantaverkkopalvelun tariffirakenneja alustava, vuoden 2008alusta voimaan tuleva hintatasoolivat keskeisenä aiheena Fingridinasiakkailleen ja sidosryhmilleenmaaliskuussa järjestämässäTEEMA-päivässä.Fingrid oli edellisten vuosientapaan mukana Farmari SuomenMaatalousnäyttely -tapahtumassaKuopiossa heinäkuun viimeisenäviikonloppuna. Yhtiö oli yksi tapahtumanpääyhteistyökumppaneistateemalla "Valot päällä valtakunnassa".Fingrid Oyj 2007

Lähivuosien muuttuva ja taloudellisestikiristyvä toimintaympäristö sekä suurtenikäluokkien poistuminen työelämästäasettavat yhtiölle haasteita.Museopylväs Rautarouva, ImatraSinikurjetEspoo

HENKILÖSTÖ JA OSAAMINENYhtiön uutta strategiaa toteutetaan kolmea pääprosessia eli siirtokapasiteetin varmistamista,käyttövarmuuden hallintaa ja sähkömarkkinoiden toiminnan edistämistätukevalla organisaatiolla. Matriisirakenne edellyttää uudenlaista johtamistapaaja tehokasta henkilöstön keskinäistä vuorovaikutusta. Lähivuosien muuttuvaja taloudellisesti kiristyvä toimintaympäristö sekä suurten ikäluokkien poistuminentyöelämästä asettavat haasteita koko yhtiölle. Osaamisen varmistaminen sekäesimiestaitojen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen ovat keskeisessä asemassaFingridin vastatessa näihin haasteisiin. Yhtiö panostaa voimakkaasti henkilöstönmonipuoliseen kehittämiseen sekä sisäisellä perehdyttämisellä että hyödyntämällävalikoidusti ulkopuolisia valmennusresursseja. Kehitystyö ja uuden oppiminenpyritään saattamaan entistä kiinteämmäksi osaksi yhtiön jokaisen asiantuntijantoimenkuvaa.Tavoitteena on luoda koulutuskokonaisuus, joka kestävästi tukee vankankantaverkko-osaamisen jatkuvuutta Suomessa. Oman kokonaisuuden tässä muodostaaalan oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö. Mittavin tämän alueen hankkeistaon Fingridin Teknilliselle korkeakoululle myöntämän lahjoitusprofessuurinmyötä syventynyt tutkimus- ja opetusyhteistyö.Tärkeä osa Fingridin henkilöstöstrategiaa on erityisesti kokemuksen kauttahankitun osaamisen siirtäminen nuoremmille. Tämä näkyy muun muassa vakinaisenhenkilöstön määrän lievässä kasvussa. Vuoden päättyessä Fingridissä työskenteli238 vakinaista työntekijää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 228.Kesän ja alkusyksyn aikana täysinremontoidussa Fingridin voimajärjestelmänvalvomossa on nytaikaisempaa tuntuvasti toimivammattyötilat. Valvomossa huolehditaanvoimajärjestelmän toiminnastaympäri vuorokauden. Uudistukseenliittyi myös käytönvalvontajärjestelmänpäivitys.17Fingrid Oyj 2007

Teräspylväs, Oulun KaakkuriFingrid Oyj:n perustamisesta tuli marraskuussakuluneeksi 10 vuotta. Yhtiö järjesti kymmenvuotisjuhlaseminaarinkeskeisten sidosryhmienedustajille. Kantaverkkoon liittyvän aihepiirinlisäksi seminaarin teemana oli Borstön edustallevuonna 1747 haaksirikkoutuneen S:t Mikael-aluksen tarina. Fingridin kustantama englanninkielinenteos "St. Michel" julkistettiin juhlaseminaarinyhteydessä.Useita yhtiön tutkimushankkeitatoteutetaan pohjoismaistenkantaverkkoyhtiöiden välisenäyhteistyönä.

TUTKIMUS JA KEHITYSFingrid rahoitti toimintavuonna noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta, joihinkäytettiin yhteensä runsaat 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeisiin liittyi usein opinnäytetyöntekeminen, ja yhtiön palveluksessa tai rahoituksella työskenteli vuodenaikana kymmenkunta yliopisto- tai korkeakoulutason lopputyön tekijää.Rahallisesti suurimmat hankkeet liittyivät verkon tehoheilahteluiden reaaliaikaiseenseurantaan, sähkömarkkinamallin kehittämiseen, voimajohtopylväidenharusvartaiden korroosiovaurioiden tutkimiseen, voimajohtoliitosten kunnon tutkimiseensekä sähkö- ja magneettikenttien mittaamiseen ja rajoittamiseen. Useaahanketta toteutettiin pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden välisenä yhteistyönä.Verkon tehoheilahteluita tutkittiin vuoden aikana hankitun WAMS-järjestelmän(Wide Area Monitoring System) avulla. Järjestelmä perustuu eri puolelleverkkoa asennettuihin synkronoituihin mittalaitteisiin. Tavoitteena on luodakaikki Pohjoismaat kattava seurantajärjestelmä, ja vuoden aikana käynnistettiinkintiedonvaihto norjalaisten kanssa. Hankkeeseen liittyen käynnistettiin myösväitöskirjatyö ja sovittiin laskentamenetelmän jatkokehityksestä järjestelmäntoimittajan kanssa.Sähkömarkkinamallin yhteispohjoismaisessa kehitystyössä pyrittiin parantamaanlämpövoimalaitosten ja kulutuksen mallinnusta sekä kehittämään tuulivoimalaitostenmallinnusta.Harusvartaiden korroosiota selvitettiin tekemällä kaivututkimuksia ja tutkimallaaiheesta saatavilla olevaa aineistoa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin menetelmiäharusvartaiden kunnon mittaamiseen ilman kaivamista. Jatkossa kaikille kantaverkonharustetuille pylväspaikoille tehdään korroosioriskikartoitus ja testataantarkemmin potentiaalisia mittausmenetelmiä.Voimajohtoliitosten tutkiminen on useampivuotinen yhteispohjoismainenprojekti, jossa tehtiin vuonna 2007 lämpökuvauskokeita. Tämä todettiin kustannustehokkaimmaksitarkistusmenetelmäksi. Vaikka kuvauksen onnistuminen riippuuympäristöolosuhteista, sen avulla viat voidaan havaita nykyistä aikaisemmassavaiheessa.Sähkömagneettisia kenttiä koskeva tutkimus oli jatkoa edellisten vuosien tutkimukseen.Vuonna 2007 keskityttiin mittauksiin sähköasemien reaktorikytkinlaitoksilla.Liiketoimintaprosessien kehittämisen yhteydessä tarkistettiin myös tutkimuksenja kehityksen painopistealueet. Kullekin kolmesta prosessista määriteltiin kolmestaviiteen painopistettä, jotka kuvaavat kehitystoiminnan tavoitteita ja joilletoimintaa pyritään jatkossa suuntaamaan.Sähkömagneettisten kenttien vaikutustenselvittäminen on tärkeäosa Fingridin tutkimusohjelmaa.Sähkökenttämittauksissa on tutkittualtistumisen vaikutuksia muunmuassa voimajohtojen läheisyydessäasuviin sekä niiden huoltojakunnossapitotehtävissä toimiviinhenkilöihin.Fingridin Hämeenlinnan toimipaikanyhteydessä olevan SähkömuseoElektran tiloissa oli mahdollisuustutustua sähkötekniikanpioneeriin ja yleisneroon NikolaiTeslaan. Tesla-näyttelyssä oli nähtävillämuun muassa yli puolen metrinvalokaaripurkauksia tuottava teslamuuntaja.Museossa oli myös lapsilleja lapsenmielisille osasto, jossasähköjänis Voltti opasti turvallisiinkokeiluihin sähkön parissa.19Fingrid Oyj 2007

Teräspylväitä,Oulun KaakkuriYhteiskuntavastuun toteutumistaseurataan säännöllisesti eriosa-alueille laadittujenmittareiden avulla.

YHTEISKUNTAVASTUU JA YMPÄRISTÖFingridin maanlaajuinen kantaverkko on keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää.Yhtiön toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisensuomalaisen arkeen ja hyvinvointiin.Yhteiskuntavastuu kuuluu Fingridin keskeisiin liiketoimintaperiaatteisiin.Yhtiön yhteiskuntavastuun osa-alueet ovat vastuu sähköjärjestelmän toimivuudestavaltakunnan tasolla, taloudellinen vastuu, vastuu ympäristöstä ja sosiaalinenvastuu. Yhteiskuntavastuun toteutumista seurataan säännöllisesti eri osaalueillelaadittujen mittareiden avulla.Yhteiskuntavastuuseen kuuluu myös avoin ja kattava vuoropuhelu eri sidosryhmienkanssa. Tämä toteutuu osana yhtiön käytännön toimintaa ja myös vuoropuheluatehostavissa sidosryhmäfoorumeissa.Toimintavuonna saatiin päätökseen ympäristövaikutusten arviointimenettely(YVA) 400 kilovoltin voimajohtohankkeesta Seinäjoen ja Tuovilan välillä ja kuulutettiinympäristövaikutusten arviointiselostukset 400 kilovoltin voimajohdoistaHyvinkään ja Hikiän sekä Länsisalmen ja Vuosaaren välillä. Yllikkälän ja Huutokoskenvälille suunnitellun toisen 400 kilovoltin yhteyden vuonna 1998 tehdynympäristövaikutusten arvioinnin ajantasaistaminen aloitettiin. Lisäksi 110 kilovoltinvoimajohtojen ympäristöselvityksiä valmistui viidestä eri johtohankkeesta.Suunniteltujen voimajohtoreittien saattamiseksi maakuntakaavoihin laadittiinkuusi taustaselvitystä maakuntaliitoille. Lisäksi yhtiössä käynnistettiin selvityksetuusien suurvoimalaitosten ja tuulivoiman vaatimista verkkovahvistuksistaja johtoreiteistä.Espoon "Sinikurjet"-maisemapylväikkö sai auringon haalistaman pintansakirkasteeksi uuden sinisen maalikerroksen. Satakunnan ja Pirkanmaan alueidenpäävoimansiirtoverkkoa vahvistavalle 400 kilovoltin voimajohdolle Ulvila–Kangasala pystytetty Lempäälän "Pirkanpylväs" valaistiin. Petäjäveden toimipaikanviereen pystytettiin punaiset "Virkkala"-malliset maisemapylväät.Ympäristötutkimustoiminnassa jatkuivat monivuotiset tutkimustyöt, joissaselvitetään muun muassa voimajohtoaukeiden merkitystä luonnon monimuotoisuudelleja biologista vesakontorjuntaa purppuranahakkasienen avulla. Fingridinja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhanke niittylajistolle arvokkaiden voimajohtoalueidentunnistamisesta kaukokartoitusaineistoa hyödyntämällä eteni sadankohteen maastotöillä Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.Voimajohtopylväisiin asennettujen pesäpönttöjen soveltuvuutta tuulihaukkojenpesimiseen selvittänyt projekti päättyi. Nelivuotinen projekti osoitti, että pöntötvoivat tarjota tuulihaukoille näädiltä ja muilta pesärosvoilta turvallisen pesäpaikan.Fingridin yhteiskuntavastuu on kuvattu tarkemmin sähköisessä julkaisussainternetissä (www.fingrid.fi -> yritysinfo -> yhteiskuntavastuu).Johtoaukeat voivat tarjota häviävienniittyjen perinteiselle lajistolleosittain korvaavia, ominaisuuksiltaanpaljolti niittyjen kaltaisia elinympäristöjä.Fingridin ja Suomenympäristökeskuksen yhteishankeselvittää niittylajistolle arvokkaidenvoimajohtoalueiden tunnistamistakaukokartoitusaineistoa hyödyntämällä.Fingrid tuotti maamme antikvaarisestiarvokkaimpiin hylkyihin kuuluvastakolmimastokaljuutti S:t Mikaelistapienoisnäyttelyn Kansallismuseoon.Näyttelyssä esiteltiinsukellettuja löytöjä, joista kuuluisimpiaovat kultaiset ja hopeisetnuuskarasiat sekä taskukellot jaharvinaiset Meissen-posliiniastiatja pienoispatsaat.21Fingrid Oyj 2007

Fingridin päätöksentekoa säätelee osakeyhtiö- ja arvopaperimarkkinalakiensekä muiden yleisten sääntöjen lisäksi sähkömarkkinalaki.Sinikurjet, Espoo

HALLINTOTAPAFingrid Oyj noudattaa toiminnassaan listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistäannettua suositusta (Corporate Governance, joulukuu 2003).Yhtiön hallitus päättää merkittävistä strategisista linjauksista ja hyväksyyyhtiön liiketoimintaa ohjaavat johtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet. Hallitushyväksyy toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä käy vuosittain läpi yhtiöntoimintaan liittyvät riskit ja niiden hallinnan. Lisäksi yhtiön hallitus valitseeyhtiön toimitusjohtajan ja hyväksyy yhtiön perusorganisaation ja johtoryhmänkokoonpanon. Hallituksen työjärjestyksessä on tarkemmin määritetty edellä mainittujenasioiden käsittelyjärjestys.Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä palkitsemisjanimitysvaliokunta. Valiokunnilla on hallituksen vahvistamat työjärjestykset.Hallitus kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Varsinaisten jäsenten läsnäoloprosenttioli 95.Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat vuonna 2007 Arto Lepistö (pj), RitvaNirkkonen, Anja Silvennoinen ja Jorma Tammenaho. Valiokunta kokoontui vuodenaikana kolme kertaa. Tarkastusvaliokunta on hallituksen nimeämä ja sitäavustava. Valiokunta valmistelee, ohjaa ja arvioi sisäistä valvontaa, tilintarkastusta,riskienhallintaa ja taloudellista raportointia. Suosituksen mukaan tarkastusvaliokunnanjäsenten tulisi olla yhtiöstä riippumattomia. Hallitus katsoo, ettätarkastustyöryhmän työssä tulee olla edustettuna myös energia-alan käytännönosaamista, ja tämän johdosta on katsottu tarpeelliseksi, että Anja Silvennoinenon tarkastusvaliokunnan jäsen.Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan jäseninä toimivat Tapio Kuula (pj), ArtoLepistö ja Timo Rajala. Valiokunta on hallituksen nimeämä ja sitä avustava.Valiokunnan tehtävänä on hyväksyä hallituksen määrittelemien periaatteidenpohjalta toimitusjohtajan sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkkaus. Työryhmäntehtäviin kuuluu lisäksi toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja yhtiönjohtoryhmään kuuluvien henkilöiden nimitysasioiden valmistelu ja heidän seuraajiensakartoittaminen. Valiokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa.Suosituksesta poikkeaminen: suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistäedellyttää, että hallituksen jäsenistä yli puolet on yhtiöstä riippumattomia.Hallitus on katsonut, että sen seitsemästä jäsenestä yhtiöstä riippumattomiaovat Arto Lepistö, Ritva Nirkkonen ja Jorma Tammenaho. Hallitus katsoo,että asioiden objektiivinen ja ammattitaitoinen käsittely hallituksessa on turvattu.Fingridin päätöksenteosta on voimassa osakeyhtiölainsäädännön, arvopaperimarkkinalainja vastaavien yleisten sääntöjen lisäksi erityisesti sähkömarkkinalaistajohtuvia velvoitteita asiakkaiden puolueettomaan kohteluun ja velvoitekehittää markkinoita kokonaisuuden edun lähtökohdasta.Fingridin asiakasrajapintaan liittyvät tärkeät asiat valmistellaan yhtiön neuvottelukunnassa.Asioiden puolueettoman käsittelyn varmistavat lisäksi Fingridinyhtiöjärjestys, osakassopimukset ja hallituksen työskentelystä laaditut periaatteet.23Fingrid Oyj 2007

Tariffialennus ja sähkönkulutuksen kasvun vähäisyyssupistivat kantaverkkotuloja.Rahoitustilanne säilyi hyvänä.Peltikasetoitu pylväs, Vihdin Nummela

YHTIÖN TALOUS JA RAHOITUSKonsernin liikevaihto oli 335 miljoonaa euroa (351 milj. euroa vuonna 2006).Tilikauden alusta toteutetusta 5 prosentin tariffialennuksesta ja sähkön kulutuksenvähäisestä kasvusta johtuen kantaverkkotulot vähenivät edellisestä vuodesta.Tasesähkön myynnin liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 64 milj.euroa (95 milj. euroa). Poistot, reservi- ja häviösähkönhankinnan kulut kasvoivat.Lisäksi Suomen ja Ruotsin välisen merikaapelin korjaus lisäsi kustannuksia.Konsernin liikevoitto oli 91 miljoonaa euroa (80 milj. euroa), joka sisältääsähköjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 12 miljoonaa euroa (-18 milj.euroa). Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (38 milj. euroa). Sijoitetunpääoman tuotto oli 7,3 prosenttia (6,4 prosenttia) ja oman pääoman tuotto10,3 prosenttia (10,4 prosenttia). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa27,5 prosenttia (25,5 prosenttia).Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Nettorahoituskulut ilman johdannaistenkäyvän arvon muutoksia alenivat tarkastelukauden aikana hieman ja olivat31 miljoonaa euroa (32 milj. euroa).Yhtiö hankki rahoituksensa kansainvälisiltä ja kotimaisilta raha- ja pääomamarkkinoilta.Lyhytaikainen varainhankinta toteutetaan kansainvälisen yritystodistusohjelmanavulla ja pitkäaikainen varainhankinta kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelmanavulla.Sähkön kulutus kasvoi vain0,3 prosenttia edellisvuodesta,90,3 terawattituntiin. Merkittävänäsyynä kasvun hidastumiseen olilämmin sää, joka vähensi lämmityksentarvetta.25Fingrid Oyj 2007

Tapio KuulaPuheenjohtajaToimitusjohtaja,Fortum Power and Heat OyKemijoki Oy:n hallituksen puheenjohtaja, TeollisuudenVoima Oyj:n ja JSC Territorial GeneratingCompany 1:n (TGC-1) hallituksen varapuheenjohtaja,Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmanhallitusneuvoston jäsen, Puolustustaloudellisensuunnittelukunnan jäsen, Elinkeinoelämänkeskusliitto EK:n energiavaliokunnan jäsen.Arto Lepistö1. varapuheenjohtajaTeollisuusneuvos,energiamarkkinaryhmän päällikkö,työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosastoOllut mukana energiamarkkinoiden ja niitä koskevansäädännön kehittämisessä eri tehtävissä.Osallistunut erilaisten toimikuntien ja työryhmientyöhön puheenjohtajana ja jäsenenä sekätoiminut Suomen edustajana EU:n ja IEA:n organisaatioissa.HALLITUSTimo Rajala2. varapuheenjohtajaToimitusjohtaja,Pohjolan Voima OyTeollisuuden Voima Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.Oy Alholmens Kraft Ab:n ja PohjolanVoima Oy:n tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtaja.Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n energiapoliittisenvaliokunnan puheenjohtaja, Puolustustaloudellisensuunnittelukunnan ja senkeskusjaoston jäsen, Kansainvälisen Kauppakamarin(ICC) Suomen osaston jäsen, Keskuskauppakamarintalouspoliittisen valiokunnan jäsen,Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsen.Timo KarttinenKehitysjohtaja,Fortum Oyj,vastuualueena liiketoiminnan kehittäminenAB Fortum Värme Holding samägt med Stockholmsstad hallituksen puheenjohtaja, Energiateollisuusry:n hallituksen varapuheenjohtaja,Gasum Oy:n hallintoneuvoston jäsen, AS EestiGaasin hallintoneuvoston jäsen, Fortum WroclawS.A:n hallintoneuvoston puheenjohtaja,Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kauppapoliittisenvaliokunnan jäsen.

Anja SilvennoinenEnergiajohtaja,UPM-Kymmene OyjUPM-Kymmene Oyj:n energiajohtaja vuodesta2004. Aikaisempi työura eri tehtävissä energiateollisuudenpalveluksessa, liikkeenjohdon konsultoinnissaja kauppa- ja teollisuusministeriössä.Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston ja PohjolanVoima Oy:n eräiden tytäryhtiöiden hallituksenjäsen. Puolustustaloudellisen suunnittelukunnanenergiasektorin jäsen. Metsäteollisuus ry:nenergiavaliokunnan puheenjohtaja sekä CEPI:nenergiakomitean varapuheenjohtaja.Jorma TammenahoSalkunhoitaja, sijoittajaosakkaiden nimeämäKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö IlmarinenPääomarahastosijoitukset ja listaamattomienyhtiöiden osakesijoituksetHallituksen jäsen Enfo Oyj, Osuuskunta KPY jaLeverator Oy, hallituksen varajäsen Tornator Oy.Toiminut aikaisemmin mm. Teollisen yhteistyönrahasto Oy:n (Finnfund) investointitoiminnanjohtajana ja toimitusjohtajan varamiehenä ja NokiaOyj:n Kaapelikoneet-yksikön laadunohjauspäällikkönä.Ritva NirkkonenToimitusjohtaja,Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes OyToiminut vuodesta 1995 Jyväskylän seudun elinkeinojohtajanaja vuonna 1996 perustetun JykesOy:n toimitusjohtajana. Aikaisempi tehtäväkauppa- ja teollisuusministeriössä kaupallisenaneuvoksena vastuualueena yritysten kansainvälistyminen.Saksan Liittotasavallan kunniakonsuliKeski-Suomessa, Nordean neuvottelukunnanvarapj., EURADA:n (European Associationof Development Agencies) hallituksen ja työvaliokunnanjäsen, Jyväskylän yliopiston ja Investin Finland -säätiön hallituksen varajäsen, Keski-Suomen kauppakamarin teollisuusvaliokunnanjäsen. Lukuisia asiantuntijajäsenyyksiä elinkeinopoliittisissayhtiöissä/organisaatioissa Keski-Suomessa.Tarmo RantalankilaHallituksen sihteeriKonsernilakimies,Fingrid OyjHALLITUKSENVARAJÄSENETTalousjohtaja Juha Laaksonen,Fortum OyjYli-insinööri Timo Ritonummi,työ- ja elinkeinoministeriöJohtaja Jussi Hintikka,Pohjolan Voima OyAluejohtaja Ari Koponen,Fortum Sähkönsiirto OyErityisasiantuntija Pekka Kettunen,Valtioneuvoston kanslia,omistajaohjausEnergiajohtaja Timo Koivuniemi,Stora Enso OyjPääomasijoitusjohtaja Risto Autio,sijoittajaosakkaiden nimeämä27Fingrid Oyj 2007

VOIMA-JÄRJESTELMÄNKÄYTTÖTEKNOLOGIAJAYMPÄRISTÖJussiJyrinsaloReimaPäivinenSIDOSRYHMÄ-SUHTEETMattiTähtinenOMAISUUDENHALLINTATOIMITUSJOHTAJAJukka RuusunenKariKuusela28Jukka RuusunenToimitusjohtaja, tekniikan tohtori, s. 1958Toiminut vuodesta 1982 alkaen eri tehtävissä Teknillisessäkorkeakoulussa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa.Vuosina 1996–1998 työskennellyt asiantuntijanaImatran Voima Oy:n strategisen suunnittelun osastollaja vuodesta 1998 lähtien kehitysjohtajana Fortum Powerand Heat Oy:ssä vuoteen 2006 asti.Luottamustehtäviä: Mukana useiden energia-alan järjestöjentyössä Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa(Eurelectric, Nordenergi, Baltrel, Energiateollisuus ry).Nordelin hallituksen puheenjohtaja. Energiateollisuusry:n hallituksen jäsen. Teknillisen korkeakoulun ja Helsinginkauppakorkeakoulun dosentti.Reima PäivinenJohtaja, vastuualueena käyttötoiminta,diplomi-insinööri, s. 1958Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2005. Sitäennen työskennellyt erilaisissa kantaverkon käytönja kunnossapidon tehtävissä Fingridissä, IVO VoimansiirtoOy:ssä ja Imatran Voima Oy:ssä vuodesta 1983alkaen.Luottamustehtäviä: Fingridin voimajäjestelmätoimikunnanpuheenjohtaja, Nordelin käyttökomitean jäsen2005–.Matti TähtinenJohtaja, vastuualueena sidosryhmäsuhteet,insinööri, s. 1957Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2007. Sitäennen työskennellyt Fingridissä asiakas- ja sidosryhmäprosessienkehittämis- ja johtotehtävissä sekä 1981–1997 Imatran Voima Oy:ssä asiantuntijana ja projektinjohtajanakansainvälisissä voimayhtiöiden käytönvalvontahankkeissa.Luottamustehtäviä: ETSO Steering Committeen jäsen2001–2003, UNIPEDE/Eurelectric Network Regulation/Issues -työryhmän jäsen 1995–1999, Fingridin neuvottelukunnansihteeri 1997–.Kari KuuselaVaratoimitusjohtaja, vastuualueena omaisuudenhallinta, diplomi-insinööri, s. 1955Vastannut Fingridin omaisuuden hallinnasta vuodesta1999. Sitä ennen työskennellyt Fingridissä teknisenäjohtajana ja rakennuttamispäällikkönä, suunnittelupäällikkönäIVO Voimansiirto Oy:ssä 1993–1997 ja IVOInternational Oy:ssä 1991–1993, pääsuunnittelijana IVOTransmission Engineering Oy:ssä 1988–1991, relesuojaus-ja kaapeliasiantuntijana Imatran Voima Oy:ssä1983–1987 sekä kehitysinsinöörinä Nokia Metalliteollisuudessa(Kaapeli) 1981–1983.Luottamustehtäviä: Suomen edustaja Cigren (ConseilInternational des Grands Réseaux Electriques) tutkimuskomiteassaB3, sähköasemat 2000–2006, Cigren työryhmänB3 WG 01 jäsen 1999–2005, Finergyn verkkovaliokunnanjäsen 2003, Sähköinsinööriliiton sähkövoimaosaston(SIL-S) hallituksen jäsen 1990–1992.

JOHTORYHMÄTALOUSJARAHOITUSTomPippingsköldVERKKO-PALVELUPerttiKuronenMARKKINA-KEHITYSJuhaKekkonenJussi JyrinsaloJohtaja, vastuualueena teknologia ja ympäristö,tekniikan lisensiaatti, s. 1964Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2005. Sitäennen työskennellyt Fingridissä teknologiapäällikkönä,suunnittelupäällikkönä ja myyntipäällikkönä, IVO VoimansiirtoOy:ssä myyntipäällikkönä, projektipäällikkönäja suunnitteluinsinöörinä sekä Lappeenrannan teknillisenkorkeakoulun apulaisprofessorina ja Tampereen teknillisenkorkeakoulun vs. yliassistenttina ja tutkijana.Luottamustehtäviä: Suomen edustaja Cigren tutkimuskomiteassaB4 ja sen viestintäryhmän vetäjä.Tom PippingsköldTalous- ja rahoitusjohtaja,luonnontieteiden kandidaatti, MBA, s. 1960Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2001. Sitäennen työskennellyt Fingridissä rahoituspäällikkönä jarahoitusjohtajana 1999–2001, vuosina 1990–1994 Postipankininvestointipankissa sijoitustutkijana ja projektirahoituksessarahoituspäällikkönä sekä vuosina 1994–1998 Lontoossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa(EBRD) Principal Evaluation Officerina.Luottamustehtäviä: Nord Pool Spot AS:n hallituksenvarajäsen.Juha KekkonenVaratoimitusjohtaja, vastuualueena markkinakehitys,diplomi-insinööri, s. 1950Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 1997. Sitä ennentyöskennellyt kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosastollaasiantuntijatehtävissä ja toimistopäällikkönä 1975–1988, Suomen pysyvässä OECD-edustustossa teollisuusneuvoksena1988–1990 sekä ryhmän johtajana kauppajateollisuusministeriön energiaosastolla 1990–1996.Luottamustehtäviä: Kemijoki Oy:n hallituksen jäsen1992–1997, Nord Pool Spot AS:n hallituksen jäsen2002–2006, hallituksen puheenjohtaja 2006–, Nordelinmarkkinakomitean jäsen 2001–, puheenjohtaja2004–2006, hallituksen puheenjohtaja 2006–2007,ETSO Steering Committeen jäsen 1999–, puheenjohtaja2001–2003, Voimatalouspoolin puheenjohtaja 2001–.Pertti KuronenJohtaja, vastuualueena verkkopalvelu,diplomi-insinööri, s. 1953Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2003. Sitäennen työskennellyt IVO Voimansiirto Oy:ssä ja ImatranVoima Oy:ssä sekä verkon käyttö- ja suunnittelutehtävissäFingridissä.Luottamustehtäviä: Nordelin suunnittelukomitean jäsen2000-, Porvoon Alueverkko Oy:n hallituksen jäsen.29Fingrid Oyj 2007

NEUVOTTELUKUNTAAlarivissä vasemmalta oikealle:Manager Esa Hagman, Fortum Power and Heat OyToimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid OyjToimitusjohtaja Hannu Linna, Vaasan Sähkö Oy (puheenjohtaja)Tuotantojohtaja Erik Mälkki, Vattenfall OyMatti Tähtinen, Fingrid Oyj (sihteeri)Ylärivissä vasemmalta oikealle:Vice President, Energy, Ilkka Latvala, M-real OyjJohtaja Risto Vesala, Pohjolan Voima OyToimitusjohtaja Aimo Takala, Kemijoki OyToimitusjohtaja Tuula Loikkanen, Korpelan Voima KLEnergiajohtaja Mikko Rintamäki, Outokumpu OyjToimitusjohtaja Matti Rintanen, Pori Energia OyToimitusjohtaja Pertti Leppänen, Leppäkosken Sähkö OyToimitusjohtaja Jorma Korhonen, Pohjois-Karjalan Sähkö OyVoimalaitospäällikkö Matti Pihko, Stora Enso Oyj

FINGRID OYJ, Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 HelsinkiPuhelin 030 395 5000, fax 030 395 5196. www.fingrid.fi