Toimintakertomus 2010 (pdf) - Emma

1910-luvulta lähtien Afrikan taiteen herättämiä vaikutteitanähtiin kaikkialla Euroopassa kubismin ja ekspressionisminerilaisina muotoina. Taiteilijat alkoivat tutkia esittävyyden jaabstraktion suhdetta perusteellisesti. Afrikan voima -näyttelyssäesiin nostettiin erityisesti venäläinen kubofuturismi(mm. Kazimir Malevitsh, Natalia Gontsarova, AlexanderDrevin), tsekkiläinen kubismi (mm. Emil Filla, OttoGutfreund, Josef Čapek), saksalainen ekspressionismi(mm. Karl Schmitt-Rottluff, Ernst Kirchner) ja neljän suomalaisenUuno Alangon, Greta Hällfors-Sipilän, AlvarCavénin ja Wäinö Aaltosen 1900-luvun alun kubismi.Suomalaiset ja AfrikkaHistoriallinen katsaus loi taustan suomalaisten nykytaiteilijoidenesittelylle. Suomalaistaiteilijoiden osuus alkoiHugo Backmanssonin, Akseli Gallen-Kallelan ja BirgerCarlstedtin varhaisilla Afrikan kuvauksilla. Tuntemattomanmaanosan ja kulttuurin vieraus, valo ja väri, eksotiikka,kiehtoivat taiteilijoita ja vastasivat heidän romantiikan nälkäänsä.Näyttelyssä nähtiin Backmanssonin 1800-luvun ja1900-luvun vaihteen Marokon ja Tunisian hehkuvia maisemiaja muotokuvia, Gallen-Kallelan 1910-luvun ekspressiivisiä´mustan Afrikan´, Kenian, maalauksia sekä Carlstedtin1930-luvun lopun Pohjois-Afrikan eksoottisuutta korostaviateoksia. Näyttelyssä oli mukana myös Gallen-Kallelan Keniastakeräämää etnografista aineistoa.Afrikassa ”…värit ja ennen kaikkea elämä on lähempänä.koko ajan näet ilon ja elämän voiman..” (kuvanveistäjä PerttiKukkonen). Taidegraafikko Tapani Mikkoselle Afrikka olikulttuurishokki, joka vaikutti mm. värin käyttöön, kaikkiallaoleva värikkyys ja valon voimakkuus teki häneen suuren vaikutuksen.Teemu Mäelle Afrikka on tärkeä filosofis-poliittisistasyistä ja oleminen afrikkalaisessa maisemassa on olluthänelle kallisarvoinen kokemus. Valokuvataiteilija StefanBremer kohtasi Afrikassa ”yhteiskunnan, jossa on onnistuttusäilyttämään elämänlaatu, josta täällä Pohjolassa voivain uneksia. Yhteisöllisyys, perhekeskeisyys, yksilöt eivätelä eristettynä, vaan osana kokonaisuutta.” - Joillekin Afrikkataas oli tullut tutuksi kirjojen ja kuvien kautta kuten MarikaMäkelälle, jonka maalauksiin kuvat jorubakansan äiti ja lapsi-veistoksista ovat vaikuttaneet.Afrikka-julkaisun asiantuntija-artikkeleissa syvennyttiin afrikkalaiseenkuvanveisto- ja naamiotaiteeseen, Afrikan taiteenja modernismin synnyn suhteisiin, etnografisen esineistönkäsitetarkkailuun sekä suomalaisten taiteilijoiden Afrikankokemuksiin.Helinä Rautavaaran museo tuotti näyttelyyn Afrikkaa ja senkulttuuria koskevan tieto-osuuden.Näyttelyyn liittyy julkaisu.EMMAn näyttelyluettelon haastatteluissa taiteilijat kertovatkuinka Afrikassa käynti on vaikuttanut heidän taiteeseensa.Moni suomalaisen osion nykytaiteilija oli vieraillut BeninissäGrand-Popon kylässä sijaitsevassa suomalaisessa kulttuuriinstituutissaVilla Karossa.OheisohjelmistoTapahtumat: S-asiakasomistajapäivät 27.3., 10.4. ja 15.5.Opastukset: Taidevartti, Taidetunti, Taidehaltijan tuntiTyöpajat: Taidehaltijan pajakutsut, Taidekaffet ikäihmisille,Viidakon kuviot päiväkodeille ja alakouluille, kuvataiteilijaSanna Karlsson-Sutisnan kehollinen maalaustyöpaja, Safaripussissa -avoin paja, Mikko Kallinen, Choreo/cut/graphic, liikettäja tanssia tutkiva pajaSeminaarit: Opeinfo 9.3.7