Toimintakertomus 2010 (pdf) - Emma

TOIMINTAKERTOMUS

2010.................................................................................................................................................................. 4Näyttelytoiminta............................................................................................................................................ 6Afrikan voima - Kolme näkökulmaa........................................................................................................... 6Suomalaiset ja Afrikka................................................................................................................................. 7Candice Breitz ............................................................................................................................................ 8EMMAPrize 2010 ........................................................................................................................................ 9Expo Ciné ..................................................................................................................................................11100% Silk - Kiinalaisen silkin tarina........................................................................................................... 12”Silkkiperhosen toukka on lohikäärmeen alku” ....................................................................................... 13Jorma Puranen ......................................................................................................................................... 14Juba Tuomola: Viivi ja Wagner.................................................................................................................... 15Tutkimus.................................................................................................................................................... 16Kokoelmat..................................................................................................................................................... 18Julkiset teokset ........................................................................................................................................ 19Taidehankinnat ......................................................................................................................................... 20EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelma............................................................................. 19Saastamoisen säätiön taidekokoelma....................................................................................................... 20Raimo Utriaisen taidesäätiön kokoelma ................................................................................................... 21Kyösti Kakkosen taidekokoelma................................................................................................................ 21TAMU ja kirjasto........................................................................................................................................ 21Taideteostalletukset.................................................................................................................................. 21Taideteoslainat kokoelmista...................................................................................................................... 21Oheisohjelmisto .......................................................................................................................................... 22Tapahtumat ja Ilmeen näyttelytoiminta..................................................................................................... 23Opastukset ja työpajat ............................................................................................................................. 23Projektit..................................................................................................................................................... 25Taidepakki ................................................................................................................................................. 25Markkinointiviestintä................................................................................................................................... 26Mediajulkisuus.......................................................................................................................................... 27Sähköinen media....................................................................................................................................... 27Markkinointi.............................................................................................................................................. 28Yhteistyökumppanit.................................................................................................................................. 28Taidemuseo EMMAn Ystävät ry................................................................................................................ 28EMMA Shop............................................................................................................................................. 29Konservointi................................................................................................................................................. 30Kokoelmakonservointi............................................................................................................................... 30Ulkoveistokset........................................................................................................................................... 32Näyttelykonservointi.................................................................................................................................. 33Tekniikka....................................................................................................................................................... 34Hallinto ja talous ......................................................................................................................................... 36Henkilöstö..................................................................................................................................................... 38Koulutus.................................................................................................................................................... 39TYKY-toiminta............................................................................................................................................ 39Tilastot.......................................................................................................................................................... 40Vaihtuvat näyttelyt..................................................................................................................................... 40Näyttelyluettelot, omaa tuotantoa............................................................................................................. 45Näyttelyluettelot, muiden tuotantoa.......................................................................................................... 45Muut julkaisut........................................................................................................................................... 45Lehdistötiedotteet..................................................................................................................................... 45EMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelmaan liitetyt taideteokset 2010................................. 45Asiakaspalaute.......................................................................................................................................... 47Opastus ja työpajatoiminta........................................................................................................................ 49Taidevartti-yleisöopastusten teemat.......................................................................................................... 50Varattavat työpajat..................................................................................................................................... 51Avoimet työpajat....................................................................................................................................... 51Ostopalvelukonservointi............................................................................................................................ 523

2010Vuonna 2010 EMMA avasi uusia ovia; se toi ensimmäistäkertaa näytteille oman kuvataidekilpailunsa satoa ja ottisarjakuvan näyttelyohjelmistoonsa. Seuraava EMMAPrize-kuvataidekilpailu julkistetaan syksyllä 2012 ja sarjakuvaavä vitriininäyttely. EMMA ja TWRB-säätiö jatkoivat yhdessämyös Ahertajankulman tontille suunnitellun Wirkkala-akatemianedistämistä. Hankkeen tekniset selvitykset valmistuivatja kaavasta päätettäneen keväällä 2011.tullaan näkemään jatkossakin. Kansainvälisellä museokentälläEMMA laajensi verkottumistaan Afrikan voima näyttelynmyötä, johon teoksia lainasi 26, joista ulkomaisia 12 erimuseota. Kansainvälisen kiinnostuksen lisääntyminen näkyimyös museon nettisivujen kävijätilastoissa, englanninkielinenetusivu oli kolmanneksi yleisin sivustolle saapumissivu.Myös yhteistyö WeeGeen muiden toimijoiden kanssa löysiuusia, antoisia uomia. Tapahtumien lisäksi näyttelykeskuksessajärjestettiin ensimmäistä kertaa lasten kesäleirejä jaHelinä Rautavaaran museo tuotti Afrikan voima -näyttelyynlinkittyvän teemakokonaisuuden.Museon visio uudistettiin muotoon: EMMA on Suomen paraspaikka kokea taidetta ja siihen liitettiin useita toimintaaeri kantilta käsitteleviä alakohtia. Uuden vision myötä käynnistettiinensimmäistä kertaa strategiatyö, jossa jokainentiimi laati oman toimintasuunnitelmansa aikataulutuksineenvision toteuttamiseksi. Strategiatyö tarjosi tiimeille hyväntilaisuuden pysähtyä tarkastelemaan omaa toimintaansa jakokonaisuutta nimeltä EMMA.EMMAn kävijämäärä kasvoi hieman edellisvuodesta 82 200kävijään ja museo säilytti paikkansa Suomen kymmenensuosituimman museon listalla. Sekä kevät- että syyskaudennäyttelyt keräsivät kumpikin lähes 30 000 kävijää, erityisenäkävijäpiikkinä vuoden tilastoissa näkyy myös Tapio Wirkkalanveistosnäyttelyn viimeiset päivät tammikuun alussa. Ensimmäistäkertaa kesällä ei järjestetty laajaa kesänäyttelyä, mikähiljensi hieman entisestään lomakautta. Koska WeeGeen aulakinoli remontissa, kesään ei panostettu mainittavia markkinointiponnistuksia.WeeGee Shop uudistettiin ja ikkunaseinälleerotettiin kokous- ja juhlakäyttöön erillinen, WirkkalaKabinetiksi nimetty tila. EMMAn ja Tapio Wirkkala Rut BrykSäätiön väliseen yhteistyöhön liittyen tilaan toteutetaan vuoden2011 alussa Tapio Wirkkalan design-tuotantoon keskitty-Yleisen haastavan taloustilanteen vuoksi EMMA joutui edelleensopeuttamaan toimintaansa leikattuihin määrärahoihin.Tästä huolimatta henkilökuntaa pystyttiin vakinaistamaanlisää siten, että vuoden lopussa vakituisten toimien määräoli 34.4

2008 2009 2010Kävijämäärä 146 000 73 200 82 200Aukiolotunnit 2312 2244 2230Opastukset/työpajat 1201/107 701/69 726/81Näyttelyt 9 5 7Tapahtumat 6 6 6Julkaisut 5+1 5 2+1Teoslainat 30 6 20Kokoelmien kartuttaminen 73 95 745EMMA-lehden/uutiskirjeen tilaajia 4849/1340 6060/1700 6770/2336Netin kävijämäärä 264 333 90 554 114 6915

NäyttelytoimintaAfrikka väritti näyttelytilat kevätkaudella.Näyttelyvuosi jaettiin aikaisemmasta kolmesta poiketenkahteen näyttelykokonaisuuteen, talvi-kevätkauteen ja syksyyn,jotta suuritöisten kokonaisuuksien toteuttamiseen jäienemmän aikaa. Museon linjauksen mukaisesti näyttelytedustivat modernia ja nykytaidetta. Vuoden aikana järjestettiinkaikkiaan seitsemän näyttelyä.Afrikan voima - Kolme näkökulmaa24.2. – 6.6.Vuoden suurnäyttely Afrikan voima tutki Euroopan kulttuurivelkaaAfrikalle kolmesta näkökulmasta. Lähtökohtana oliafrikkalainen kuvanveisto. Näyttelyssä esiteltiin merkittävävalikoima perinteistä länsiafrikkalaista taidetta omaehtoisenaja taiteellisesti korkeatasoisena saavutuksena. Toinennäkökulma käsitteli afrikkalaisen kuvanveiston vaikutusta1900-luvun modernismiin. Lisäksi näyttelyssä luotiin valikoivakatsaus suomalaisten taiteilijoiden Afrikasta saamiinvaikutteisiin.1900-luvun alun modernismia ei voi selittää ilman Afrikantaiteen vaikutusta. Afrikan taiteen täydellinen poikkeaminenlänsimaisista perinteistä oli eurooppalaisille 1900-luvun aluntaiteilijoille mullistava ja käänteentekevä kokemus. Se antoitaiteilijoille uusia näköaloja, uusia tapoja käsitellä tilaa,muotoa, taiteen henkistä sisältöä. Afrikan voima -näyttelyssäafrikkalainen veistotaide esitettiin samassa tilassa kuinmoderni 1900-luvun alun taide. Näin molempien maanosientaiteen usein hätkähdyttävätkin yhtäläisyydet tulivat konkreettisestiesille.6

1910-luvulta lähtien Afrikan taiteen herättämiä vaikutteitanähtiin kaikkialla Euroopassa kubismin ja ekspressionisminerilaisina muotoina. Taiteilijat alkoivat tutkia esittävyyden jaabstraktion suhdetta perusteellisesti. Afrikan voima -näyttelyssäesiin nostettiin erityisesti venäläinen kubofuturismi(mm. Kazimir Malevitsh, Natalia Gontsarova, AlexanderDrevin), tsekkiläinen kubismi (mm. Emil Filla, OttoGutfreund, Josef Čapek), saksalainen ekspressionismi(mm. Karl Schmitt-Rottluff, Ernst Kirchner) ja neljän suomalaisenUuno Alangon, Greta Hällfors-Sipilän, AlvarCavénin ja Wäinö Aaltosen 1900-luvun alun kubismi.Suomalaiset ja AfrikkaHistoriallinen katsaus loi taustan suomalaisten nykytaiteilijoidenesittelylle. Suomalaistaiteilijoiden osuus alkoiHugo Backmanssonin, Akseli Gallen-Kallelan ja BirgerCarlstedtin varhaisilla Afrikan kuvauksilla. Tuntemattomanmaanosan ja kulttuurin vieraus, valo ja väri, eksotiikka,kiehtoivat taiteilijoita ja vastasivat heidän romantiikan nälkäänsä.Näyttelyssä nähtiin Backmanssonin 1800-luvun ja1900-luvun vaihteen Marokon ja Tunisian hehkuvia maisemiaja muotokuvia, Gallen-Kallelan 1910-luvun ekspressiivisiä´mustan Afrikan´, Kenian, maalauksia sekä Carlstedtin1930-luvun lopun Pohjois-Afrikan eksoottisuutta korostaviateoksia. Näyttelyssä oli mukana myös Gallen-Kallelan Keniastakeräämää etnografista aineistoa.Afrikassa ”…värit ja ennen kaikkea elämä on lähempänä.koko ajan näet ilon ja elämän voiman..” (kuvanveistäjä PerttiKukkonen). Taidegraafikko Tapani Mikkoselle Afrikka olikulttuurishokki, joka vaikutti mm. värin käyttöön, kaikkiallaoleva värikkyys ja valon voimakkuus teki häneen suuren vaikutuksen.Teemu Mäelle Afrikka on tärkeä filosofis-poliittisistasyistä ja oleminen afrikkalaisessa maisemassa on olluthänelle kallisarvoinen kokemus. Valokuvataiteilija StefanBremer kohtasi Afrikassa ”yhteiskunnan, jossa on onnistuttusäilyttämään elämänlaatu, josta täällä Pohjolassa voivain uneksia. Yhteisöllisyys, perhekeskeisyys, yksilöt eivätelä eristettynä, vaan osana kokonaisuutta.” - Joillekin Afrikkataas oli tullut tutuksi kirjojen ja kuvien kautta kuten MarikaMäkelälle, jonka maalauksiin kuvat jorubakansan äiti ja lapsi-veistoksista ovat vaikuttaneet.Afrikka-julkaisun asiantuntija-artikkeleissa syvennyttiin afrikkalaiseenkuvanveisto- ja naamiotaiteeseen, Afrikan taiteenja modernismin synnyn suhteisiin, etnografisen esineistönkäsitetarkkailuun sekä suomalaisten taiteilijoiden Afrikankokemuksiin.Helinä Rautavaaran museo tuotti näyttelyyn Afrikkaa ja senkulttuuria koskevan tieto-osuuden.Näyttelyyn liittyy julkaisu.EMMAn näyttelyluettelon haastatteluissa taiteilijat kertovatkuinka Afrikassa käynti on vaikuttanut heidän taiteeseensa.Moni suomalaisen osion nykytaiteilija oli vieraillut BeninissäGrand-Popon kylässä sijaitsevassa suomalaisessa kulttuuriinstituutissaVilla Karossa.OheisohjelmistoTapahtumat: S-asiakasomistajapäivät 27.3., 10.4. ja 15.5.Opastukset: Taidevartti, Taidetunti, Taidehaltijan tuntiTyöpajat: Taidehaltijan pajakutsut, Taidekaffet ikäihmisille,Viidakon kuviot päiväkodeille ja alakouluille, kuvataiteilijaSanna Karlsson-Sutisnan kehollinen maalaustyöpaja, Safaripussissa -avoin paja, Mikko Kallinen, Choreo/cut/graphic, liikettäja tanssia tutkiva pajaSeminaarit: Opeinfo 9.3.7

Candice Breitz24.2. - 6.6.Kansainvälisesti tunnetun eteläafrikkalaisen, Berliinissä asuvanja työskentelevän valokuva- ja videotaiteilijan CandiceBreitzin (s. Johannesburg 1972) teoksia nähtiin EMMAnnäyttelyssä ensimmäistä kertaa Suomessa. Ennen näyttelyätaiteilija kävi kesäkuussa tutustumassa EMMAn tiloihinsekä Espooseen.EMMAssa oli esillä musiikkiteokset King (Muotikuva MichaelJacksonista, 2005), Queen (Muotokuva Madonnasta,2005) sekä Him (Jack Nicholson eri elokuvarooleissaan /1968-2008) ja Her (Meryl Streep eri elokuvarooleissaan /1978-2008). Kaikki teokset olivat monikanavaisia, monumentaalisiavideoteoksia, joiden keskeisenä teemana olipopmusiikki ja identiteetin luominen. Breitz tutkii taideteoksissaanmediakulttuuria käyttäen kansainvälistä viihdekulttuurinkieltä ja näyttää miten popmusiikki ja Hollywood-elokuvatheijastavat massakulttuurin valtavaa voimaa. Teoksetolivat teknisesti viimeisteltyjä ja sisällöltään rikkaita. Osassaesillä olleissa teoksissa esiintyjät olivat taustaltaan monikulttuurisia,mikä toi teoksiin laajan kirjon populaarikulttuurintulkintatavoista.Breitzin kyky koskettaa tämän päivän katsojaa, erityisestinuoria, on ilmiömäinen. Näyttelyä markkinointiinkin erityisestisähköisissä kanavissa kohdistaen viestit nuorisolle,mikä näkyi EMMAn nettisivujen kävijätilastossa. NäyttelysivuistaBreizin sivut olivat kaikista suosituimmat.OheisohjelmistoCandice Breitz oli haluttu haastateltavavieraillessaan Suomessa näyttelynavajaisten yhteydessä.Opastukset: Taidevartti, TaidetuntiTyöpajat: Liikettä tilassa Mikko Kallisen Choreo/Cut/Graphic-peliin pohjautuenLuento: Tutkijatohtori Kaarina Nikusen aiheena fanikulttuurija Candice Breitz 9.3.8

Queen (Muotokuva Madonnasta, 2005)9

EMMAPrize 2010 voittaja on juuri selvinnyt. Mikko Rikala (kesk) ottaa vastaan onnitteluja.EMMAPrize 201018.6.–29.8.EMMAPrize on uusi, kolmen vuoden välein järjestettäväkuvataidekilpailu. Se on suunnattu nuorille, alle 40-vuotiailletekijöille. EMMAPrize edustaa kulloinkin eri taiteenlajia, ensimmäiselläkerralla vuorossa oli valokuva.Kilpailu toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiseenvaiheeseen lähetettiin 146 teossarjaa, yhteensä 590 valokuvaa.Näistä kilpailun jury valitsi finaaliin kymmenen taiteilijaa.Finalistit olivat Elina Julin, Kimmo Metsäranta, NelliPalomäki, Anna Katariina Pesonen, Mikko Rikala, JarkkoRäsänen, Saku Soukka, Anu Suhonen, Linda Maria Varomaja Filippo Zambon. Voittajan valinnassa otettiin huomioonmyös yleisön mielipide. Yleisö sai äänestää omaasuosikkiaan EMMAn nettisivuilla.Ensimmäisen EMMAPrize -kilpailun voitti Mikko Rikala(s. 1977) teossarjallaan Between the Idea and the Realityvuodelta 2009. Kilpailun järjestäjiin kuulunut Tapiola-ryhmälunasti voittaneen teossarjan omaan taidekokoelmaansa.Yleisön suosikki oli Filippo Zambonin (s. 1981) dokumentaarinenkuvasarja The State of Things vuodelta 2010.Finalistien töiden näyttely EMMAssa oli erinomainen osoitusvalokuvan monipuolisuudesta. Edustettuina olivat niinklassinen, mustavalkoinen muotokuvaus kuin digitaalinen,tietokoneohjelmoitu kuvankäsittely. Nina Ijäksen kuvaamassaja toimittamassa videossa finalistit kertoivat tarkemminomasta työskentelystään.Vuoden 2010 EMMAPrize kilpailun järjestäjät olivat EMMA,Tapiola-ryhmä sekä Taidemuseo EMMAn Ystävät ry.OheisohjelmistoTapahtumat: Espoo-päivä ja Taiteiden ilta 27.8.Yleisöopastuksia sekä Mielen maisemat -työpajavalokuvateemalla10

Expo Ciné20.8. - 29.8.Yhteistyö Espoo Cinén ja EMMAn välillä aloitettiin pienimuotoisellaExpo Ciné -näyttelykokonaisuudella, jonkaavajaiset pidettiin Cinén avajaispäivänä. Kokonaisuudessatuotiin esille elokuvateollisuuden digitalisoitumisesta johtuviaerilaisia tapoja, joilla katsoja voi kohdata valkokankaan.Digitaalisuus on saanut aikaan elokuvassa suuria muutoksia.Virtuaalisen identiteetin rakentaminen sekä viestinnänmonimuotoisuus ihmisten välillä saa uusia muotoja ja toisaaltaelokuva ja peliteollisuus ovat kasvavien teknologistenmahdollisuuksien äärellä.Yhteisöllisyyden vaikutus elokuvaan oli teemana Timo VuorensolanIron Sky- teoskokonaisuudessa, jossa katsojalleannettiin mahdollisuus internetin kautta olla aktiivisessaroolissa elokuvan tekoprosessissa. Yhteisöllisestä elokuvantekemisestä kertovan mininäyttelyn Internet vastaan kuunatsitolivat toteuttaneet Pekka Ollula, Janos Honkanenja Jarmo Puskala.Sam Inkisen käsitetaiteellinen teos Noosphere ja TomiKnuutilan interaktiiviset teokset Mobile Phone Flower jaAlmost Famous esitettiin yhdessä Partake-nimen alla. ChrisHalesin interaktiivinen, taiteen ja viihteen välimaastoon sijoittuvalyhytelokuva Crescendo ja Teijo Pellisen keinahteleva,immersiivinen interaktiivinen installaatio Interpolationtutkivat rajan houkuttavuutta katsojan osallistumisen kokemuksessa.Näyttely oli kokeilu, joka toi EMMAan nuorta aikuisyleisöäja antoi vihjeitä siitä, että uusia taidemuotoja on hyvä ottaaesille myös näyttelyohjelmassa. Visuaalinen digitaalinenkulttuuri ei leviä vain tietokonepeleissä ja internetissä, seleviää myös elokuvissa.Chris Hales11

OheisohjelmistoTapahtumat:S-Asiakasomistajapäivä 3.10.Näyttelykeskus WeeGeen joulu 27. - 28.11.Opastukset: Taidevartti, Taidetunti, Taidehaltijan tuntiTyöpajat: Taidekaffet ikäihmisilleLuennot ja seminaarit:Opeinfo 5.10.Vaatesuunnittelija Ilona Pelli: Silkistä 20.10.Korkeasaaren eläintarhalehtori Taru Vuori kertoisilkkiäistoukan elämästä 27.11.”Silkkiperhosen toukka onlohikäärmeen alku” - silkkitoukkienkasvatusta taidemuseossaSilkkitoukat kehräsivät itsensä julkisuuteen.100 % Silk - näyttelyn yhteydessä yleisö pääsi tutustumaanelävien silkkitoukkien elämänkaareen toukkavaiheestaBombyx mori -kehrääjäyöperhoseksi. Terraariossa oli esilläkahden eri sukupolven toukkia; 23.10.ja 11.11. kuoriutuneita,joiden muodonvaihdot toukista kotelokopiksi ja perhosiksitulivat tutuiksi marraskuun alusta näyttelyn päättymiseenasti.Silkkitoukkien kasvattaminen toi konkreettisesti nähtävillejo tuhansia vuosia tunnetun silkkiviljelyn prosessin. Silkintuotannossa toukkien kehräämät kokongit höyrytetään juuriennen kuin kehittynyt perhonen tulee ulos kotelosta, jolloinsilkkisäikeet saadaan mahdollisimman ehjinä ulos. EMMAssatämä vaihe jätettiin pois ja perhoset saivat kuoriutuarauhassa, paritella, munia ja kuolla luonnollisen kuolemanoman elämän kiertokulkunsa mukaan.Kasvatusprosessi tallennettiin kasvatuspäiväkirjaan, toukistakirjoitettiin museon blogiin ja niiden vaiheita raportoitiin kuvienkera myös EMMAn Facebook-sivulla. Ne saivat myösoman hetkensä julkisuudessa, YLE Ykkösen aamu-tv:nLuonto lähellä -ohjelmassa, Radio Helsingissä ja Ylen aikaisessa.Silkkitoukkien kasvatuskokeiluun innostivat muun muassaPrahan kansallismuseon Living Silk -näyttelyn (2006) positiivisetkokemukset silkkitoukkien kasvatuksesta. Muniensaaminen EMMAan oli monien vaiheiden takana. ViimeinEuroopasta, Bulgariasta, löytyi Sericulture and AgricultureExperiment Station, jossa tutkitaan silkkitoukkien silkinvalmistustaeri vaiheineen ja jalostetaan silkkiperhosen munia.Laitoksella tutkitaan myös eri perimän omaavia silkkitoukkiaja kokongeja sekä kehitetään silkkitoukkien ruokintaa. Muniaryhdyttiin kasvattamaan laitokselta saatujen ohjeidenmukaan ruokkimalla toukkia mulperipuun lehtijauheestatehdyllä puurolla ja huolehtimalla oikeasta lämpötilasta, kosteudestaja valonmäärästä. Jokaisen vaiheen onnistuminenoli pieni ihme, sillä silkinkasvatus on tunnetusti vaativaa.Paitsi että toukkien elämä eri vaiheineen oli kiehtovan ”jalostetun”luonnonnäytelmän seuraamista, se oli myös biotaidettaparhaimmillaan. Toukkien kehräämät valkoiset kokongitolkimoduuleilla olivat hieno esimerkki hyönteistenluomasta pienoisarkkitehtuurista.13

Jorma Puranen29.9.2010 - 9.1.2011”Valokuva ei ole todellisuuden heijastumavaan heijastuman todellisuus.”(Jean-Luc Godard)Valokuvataiteilija Jorma Purasen näyttely oli osa EMMAnnykytaiteilijoiden sarjaa, jossa esitetään merkittäviä koti- jaulkomaisia taiteilijoita. Jorma Puranen (s.1951 Pyhäjoki) onSuomen tunnetuimpia nykyvalokuvaajia. Hän on lähes 30vuoden ajan työstänyt lukuisia erilaisia pohjoisten alueidenmaisemaan, ihmisiin ja historiaan liittyviä projekteja. Purasennäkökulma maisemaan on kulttuuripoliittinen, eri projekteissaanhän on pohtinut pohjoisen arktista maisemaasuhteessa sen historiaan, kolonialismiin ja mytologiaan.Jo 1970-luvulla Jorma Puranen omaksui arkistoissa työskentelynkeskeisenä taiteellisen työskentelynsä lähtökohtana.Erilaisia historiallisia kuvastoja tutkiessaan hän tulee pohtineeksimyös niitä tapoja, joilla pohjoista on esitetty. Rajamaidenja identiteetin kokemuksista Puranen luo toden, sepitteenja maantieteellisen kuvittelun leimaamia teossarjoja.Jorma Purasen taidenäkemykselle on ominaista pyrkimyslöytää nykyhetken, historian ja muistin väliset suhteet.EMMAn näyttely oli osittain retrospektiivinen kokonaisuus,jossa oli esillä runsaat 50 teosta vuosilta 1992 - 2010 useistaeri kuvasarjoista.OheisohjelmistoTapahtumat: S-Asiakasomistajapäivä 3.10.Opastukset: Taidevartti, TaidetuntiDialogiluento: Valokuvataiteilija Jorma Puranen &taidehistorioitsija Marjatta Levanto 5.1014

Juba Tuomola: Viivi ja Wagner29.9.2010 - 9.1.2011Jussi ”Juba” Tuomolan Viivi ja Wagner on suosituin suomalainensarjakuva. Tämä naisen ja sian yhteiseloa syväluotaavasarjakuva syntyi 90-luvun alussa. Näyttelyaikanastrippejä (strippi = lyhyt sarjakuva, jonka pituus on yleensä2-4 ruutua) oli ilmestynyt yli 3 700. Viivi ja Wagner -sarjakuva-albumeitaon myyty yli miljoona kappaletta.EMMAn näyttelyssä Viivin ja Wagnerin maailmaa lähestyttiinviiden eri teeman kautta. Näyttelyn kuraattori, toimittajaHeikki Jokinen valitsi kutakin teemaa valottamaan 20 strippiä,joista ensimmäiset olivat vuodelta 1997 ja tuoreimmatkesältä 2010. Näyttelyn teemoja olivat • Sika on iso lapsi• Parisuhteen parissa • Todellisuuden kumu • Alitajunnanalkemiaa ja • Arjen filosofiaa.Näyttelyä täydensivät Juban Viivi ja Wagner -aiheiset maalaukset;kahdeksan akryylimaalausta ja sopivasti juuri näyttelynalla valmistunut ensimmäinen öljyväritekniikalla toteutettutyö.EMMAn valokuvaajan kuvaamassa videossa nähtiin Jubapiirtämässä Helsingin Sanomissa 27.9.2010 ilmestynyttä Viivija Wagner strippiä no. 3654. Videolta yleisöllä oli tilaisuusseurata, kuinka muutamalla viivalla hahmoteltu luonnos täydentyyvalmiiksi työksi. Työskentelyssään Juba ei hyödynnätietotekniikkaa, vaan piirtää ja värittää kuvat käsin tussiterälläja siveltimellä.Näyttelyyn liittyy Arktisen banaanin julkaisu Sika ja muusa.Juba TuomolaOheisohjelmistoTapahtumat:S-Asiakasomistajapäivä 3.10.EMMA rokkaa 13.11.Näyttelykeskus WeeGeen joulu 27. - 28.11.Opastukset: Taidevartti, Taidetunti, Taidehaltijan tuntiTyöpajat: Taidekaffet ikäihmisille, Sika-sarjakuvatyöpajaKatja Tukiainen: Good Heavens!Tapahtumat: EMMA rokkaa 13.11.Työpajat: Taidekuohut aikuis- ja yritysryhmille,Taidehaltijan pajakutsut, Taidekaffet ikäihmisille,Hyvät hyssykät päiväkodeille ja alakouluille,Sika vai supersankari yläkouluille ja lukioilleLuento: Taiteilijatapaamisessa Katja Tukiainen 13.11.15

TutkimusAfrikan voima -näyttelyn konsepti oli erityisen vaativa, silläsen yhtenä tavoitteena oli tuoda esiin laajan ja monimutkaisenkäsitteen, modernismin, yhteys afrikkalaiseen perinteiseenkuvanveistoon. Näyttelyn sisältö kokonaisuudessaan- Afrikan perinteinen kuvanveisto, 1900-luvun alun kansainvälinenmodernismi, ensimmäiset suomalaiset Afrikankävijät, kubismin vaikutus 1900-luvun alun Suomen taiteeseensekä laaja suomalaisten nykytaiteilijoiden osuus - vaatiEMMAlta monitahoista, uutta tutkimusta.Syksyn 2010 näyttely 100 % Silk perustuu Kiinan kansallisensilkkimuseon konseptiin, mutta sen soveltaminen edellyttiEMMAlta tutkimusta ja näkemystä, joka vastaisi mahdollisimmanhyvin EMMAN näyttelylinjaa.EMMAn tekemää soveltavaa tutkimusta julkaistiin mm.EMMA-lehdessä, netissä, seinä- ja boksiteksteissä. Myösmuseon julkaisusarjan suunnitteluun ja toimittamiseen liittyvättehtävät kuuluvat tutkimuksen piiriin.Tutkimus museossa on aina monien osien summa, monentekijän yhteistulosta: esimerkkinä Afrikan voima -julkaisunsuomalaisten taiteilijoiden artikkelit vaativat taiteilijoidenelämänvaiheita ja tuotantoa käsittelevää perustutkimusta,johon museon henkilökunta osallistui monilukuisesti.Afrikan voima - kolme näkökulmaa.Pertti Kukkonen, Kuu.Wäinö Aaltonen, Kubistinen Aleksis Kivi.Martti Aiha, Yksi aurinko.16

100 % Silk.Villisilkki kokosi silkkinäyttelyn yhteyteen koosteenLinnan juhlien puvuista.Avajaisissa 28.9. nähtiin mm. lohikäärmetanssi.17

KokoelmatKokoelmatyön painopistealueista kokoelmien saavutettavuustoteutui mm. kevään kokoelmaripustuksen uudistuksessaPunainen, jonka teokset eivät ole aikaisemmin olleetesillä. Samoin uudelleen käyntiin saatu teosten sijoittaminentaidemuseon ulkopuolelle kaupungin virastoihin ja laitoksiinedesauttoi saavutettavuutta. Kokoelmanäyttely Koiran jasuden välissä oli esimerkkinä onnistuneesta näyttelyprosessistaMuseoliiton ja Pedaalin WeeGeellä järjestämässäNäyttelycafé -tapahtumassa.Kokoelmatoiminnan asiantuntijuus näkyi EMMAn ulkopuolellamm. Uudenmaan taidemuseoiden syysseminaarissaValoa kaamokseen - valokuvataiteen haasteet, jota emmalaisetolivat mukana järjestämässä. Valtion taidemuseo saivalmiiksi uudet taideteosten luettelointiohjeet, joihin sepyysi kommentteja myös EMMAsta.Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely Koiran ja sudenvälissä oli esillä koko vuoden. Etualalla Mimmo Paladinonveistos Pronssipää, 1998.Taideteosten pelastussuunnitelman laadinta pääsi vauhtiin.Sisäisten ja ulkoisten uhkien kartoituksen jälkeen edettiintoimintaohjeiden yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Ohjeidenvalmistuttua aiheesta järjestetään koulutus koko henkilökunnalle.Saastamoisen säätiön taidekokoelman teosten siirto Wee-Geen säilytystiloihin saatiin loppusuoralle, ja vaikeasti esilleasetettavia teoksia (esim. suuret teokset, tilateokset javideoteokset) valokuvattiin kesällä vaihtuvien näyttelyidenosin tyhjillään olleissa tiloissa.18

EMMA - Espoon modernin taiteenmuseon kokoelma55 talletettua taideteosta siirrettiin uuteen paikkaan tai noudettiinEMMAan, mm. Espoon keskuksen virastoista, sekäremontoitavista Karamalmin ruotsinkielisestä koulusta jaLähderannan koulusta. Homeongelmien vuoksi purettavastaVirastotalo 1:stä käytiin noutamassa taideteokset pois,samoin Kolmirannan koulutuskeskuksesta, jonka käytöstäkaupunki luopui. Talletustoiminnan elvyttämisen myötä valmistuneensijoitussuunnitelman mukaisesti 60 teosta tullaantallettamaan uuteen paikkaan. Konservoinnin jälkeen,ennen tallettamista, teokset on kehystetään uudelleen museaalistenvaatimusten mukaisesti.Julkiset teoksetJulkisen taiteen kokoelmiin liitettiin kaksi uutta taideteosta,Pekka Jylhän Siipirikko ja Mikko Rikalan Äspe.Kaitaan koulun ja lukion peruskorjauksen ja laajennuksenyhteydessä hankesuunnitelmaan saatiin liitettyä 100 000euron määräraha taideteoksen hankintaan. Rahalla toteutettiinkoulun läheisyyteen Tammipuistikkoon kuvanveistäjäPekka Jylhän veistos Siipirikko, joka julkistettiin 30.9. Teoskuvaa neulan lävistämää jättiläismäistä perhosta. Teoksenmateriaalina on haponkestävä teräs. Peruskorjauksen yhteydessäTammipuistikko valaistiin.Espoon kaupunki järjesti vuonna 2007 avoimen valo- ja ympäristötaidekilpailunEspoon keskuksen kahdesta eri kohteestayhteistyössä Espoon seurakuntayhtymän ja FortumOyj:n kanssa. Ympäristötaidekilpailu liittyi vuonna 2008 vietettyynEspoon 550-juhlavuoteen ja keskittyi Espoon keskuksensiltaraitille ja kirkon läheisyydessä olevaan Espoonjokilaaksoon.Radan ylittävän siltaraitin voitti TaM MikkoRikalan ehdotus Äspe.Äspe-taideteos, jonka nimi liittyy Espoon historiaan, koostuuEspoonsillan aseman haavanlehtikuvioisesta valokatostasekä siltakäytävän Espoonjoen hiekkaa kuvaavasta lattiasta.Lattiapinnoite on kvartsihiekka-akryylimassapinnoite.Korjauksen yhteydessä sillan lasitukset purettiin ja korvattiinauringon lämpöä leikkaavilla värilaseilla, jolloin aseman värimuuntuu vuorokauden aikana eri valaistuksessa.Yhteistyössä Espoon teknisen keskuksen kanssa tehtiinvalaistussuunnitelma kuvanveistäjä Antonio da Cudaninveistokselle Luominen avaruudessa, 1980. KuvanveistäjäAntti Maasalolta tilatulle Tutkimusmatkailija-veistoksen toisinnollevalittiin sijoituspaikka taiteilijan ja Espoon teknisenkeskuksen kanssa. Teos tullaan sijoittamaan 2011 valmistuvanMårtensbro skola och daghem -kokonaisuuden piha-alueelleEspoonlahteen.Pekka Jylhä, Siipirikko, 2010. EMMAn kokoelmaEMMA-lehden artikkelisarjassa Teoksia EMMAn kokoelmastaesiteltiin Leena Turpeisen veistos Läheinen kontaktiValtuustotalon edustalla Espoon keskuksessa, Germa Huijbersinympäristöteos Lippumeri Leppävaarassa sekä IlppoAlhon Magneta-maalaus kaupungin palvelukeskuksessaKalajärvellä.EMMA sai lahjoituksina vuoden aikana 47 taideteosta.Ernst Mether-Borströmin teoksia lahjoittivat Ernst ja Eila(Kiko) Mether-Borgströmin säätiö ja Finntemet Oy. Säätiönkanssa solmitun sopimuksen mukaan museo myös vaaliiErnst Mether-Borgströmin taiteen näkyvyyttä, tutkimustaja esittelyä. Finntemetin lahjoituksena saatiin seitsemänteosta Ernst Mether-Borgströmin veistossarjasta Opettajat,1969. Teokset ovat korkeita ja kapeita maalattuja metalliveistoksia.Finntemet lahjoitti myös ruotsalaisen kuvanveistäjäAxel Knipschildin pleksiveistoksen Muna.Tuomas von Boehmin perikunta ja Juhani von Boehmlahjoittivat museolle 31 Tuomas von Boehmin teosta, hiili-,tussi- ja pastellipiirustuksia ja grafiikan vedoksia.Taidemaalari Ole Kandelinin leski Vuokko Lindholm lahjoittimuseolle Kandelinin Omakuvan vuodelta 1942. Teos oli19

Jaume Plensa, Hair-Ice, 1999, Saastamoisen säätiön taidekokoelma.esillä museon vuonna 2008 järjestämässä Ole Kandelininretrospektiivisessä näyttelyssä.Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia lahjoitti museollekolme tekstiilitaiteilija Kristiina Nyrhisen tekstiiliteostavuodelta 1992, jotka sijaitsevat Espoon keskuksessa hotelliKuninkaantien tiloissa.TaidehankinnatTaidehankintoihin käytettiin 46 485 euroa. EMMA on pyrkinytmahdollisuuksien mukaan hankkimaan kokoelmiin taidettamyös omista näyttelyistä. Museossa nähtiin kaudella2009 - 2010 käsitetaiteen klassikon Art & Languagen maalauksista,esineteoksista ja julisteista koostuva kokonaisuus.Näyttelystä ostettiin EMMAn kokoelmiin käsitetaidettaedustava muotokuvapari Carl Gustav Mannerheimista jaOtto Wille Kuusisesta Jackson Pollockin tyyliin.Saastamoisen säätiöntaidekokoelmaSäätiön kokoelmaripustuksessa toteutettiin Punainen-teemaripustuskolmeen perättäiseen Salonkiin. Eri aikakausienja eri tekniikoin toteutettujen teoksien yhdistävänä tekijänäon punainen väri. Kokonaisuus ilmentää osaltaan säätiöntaidekokoelman monia kerrostumia ja lajeja. Teema peilautuumyös kokoelman historialliseen osuuteen, 1910-luvunMarraskuun ryhmän taiteilijoihin, jotka käyttivät usein maanpunaruskeita sävyjä maalauksissaan. Tilallisesti kokonaisuuttayhdistää näyttelyrakenne, niin kutsuttu ”Pigmenttimuuri”,joka koostuu 24 eri punaisen sävyisestä väripigmentistä.Tässä kokonaisuudessa “Pigmenttimuuri” tekee punaisennäyttelyn konseptia näkyväksi eräänlaisena taideteostenpeilinä sekä materiaalisena ideana siitä, miten taiteilija tekeeteoksensa värin.Näyttelykonseptin ovat suunnitelleet Saastamoisen säätiöntaidekokoelmasta vastaava Päivi Karttunen, arkkitehtiHannele Grönlund, sekä kuvataiteilija, kirjailija HannuVäisänen. EMMA osallistui Saastamoisen säätiön julkaisemanluettelon PUNAINEN RÖTT RED teosluettelon kokoamiseen.111-sivuinen kolmikielinen julkaisu hyödyntää ulkoasussaanväripigmenttien valokuvia ja sisältää professoriRiikka Stewenin artikkelin punaisesta väristä sekä näyttelyntaiteilijoiden haastatteluja teemasta.Saastamoisen säätiön hallituksen hyväksymien periaatteidenmukaista pitkän tähtäimen suunnitelmaa jatkettiin taidekokoelmassavuonna 2010. Teoksia hankittiin yhteensä51, joista maalauksia 25, valokuvia 8, piirustuksia 6, veistoksia3, mediateoksia 3, grafiikkaa 2, esineteoksia 2 jatekstiiliteoksia 2.Pääosin keskityttiin suomalaiseen nykytaiteeseen. Mainittakoonmediateokset Lauri Astalalta, Hanna-Leena Heiskaltaja Aada Sigurlina Niilolalta sekä valokuvateoksetAnita Jenseniltä ja Saana Wangilta. Jo olemassa olevaanJussi Heikkilän ja Ismo Kajanderin esineteosryhmäänhankittiin molempiin yksi uusi teos.Säätiön kokoelman historiallista osaa täydennettiin MaunoMarkkulan maalauksella. Teoksia hankittiin vuoden aikanamyös nuoremmilta tekijöiltä kuten Ville Anderssonilta,20

Kasper Muttoselta ja Hanna Oinoselta. Kansainvälisentaiteen kokoelma täydentyi muun muassa intialaissyntyisenbrittitaiteilijan Anish Kapoorin veistoksella sekä ruotsalaisenErnst Billgrenin maalauksella.Alkuvuoden EMMA-lehdissä esiteltiin Punainen-teemaripustusta.Saastamoisen säätiön kokoelmataiteilijat –sarjajatkui kuvataiteilija Ulla Pohjolan tuotantoa esittelevälläartikkelilla. Punaisesta tehtiin myös saliteksti yhdessä EM-MAn pedagogisen yksikön kanssa.Raimo Utriaisen taidesäätiönkokoelmaOheisohjelmistoNäyttelykeskus WeeGeen kesäleiritTapahtumat:Sivusilmin-esitykset 2. - 7.3., yhteistyössäMetropolia ammattikorkeakoulu /Taidehaltijoilla avaruus kattona 27. - 28.3Rakastu EMMAan 15.5., yhteistyössä Tapiola SinfoniettaMennään museoon! Koululaisten ja opiskelijoidenmuseoviikko 5. - 8.10.WeeGeen joulu 27. - 28.11.Opastukset:Taidevartti, Taidetunti,Taidetunti näkövammaisille, Taidehaltijan tunti lapsilleTyöpajat:Taidekuohut aikuis- ja yritysryhmille,Taidehaltijan pajakutsut, Taidekaffet ikäihmisilleLuennot ja seminaarit:Koreografi Kenneth Kvarnström vei Oikoteillekokoelmateosten äärelle 10.3.Kuvataiteilija Marjatta Tapiola 24.3. Järj. TaidemuseoEMMAn ystävät ryOpettajakoulutus: Verkotu taiteeseen -Taidemuseokoulu EMMA Opitissa 8.4.Vuoden nuori taiteilija Anni Leppälä kertoi taiteestaan 15.5.Kuvanveistäjä Petri Eskelinen taiteilijatapaamisessa 8.12.Järj. Taidemuseo EMMAn ystävät ryOminpäin:Ääniopastus Koiran ja suden välissä (su, ru, en, ra)Oikotiet:uusina Sinikka Nopolan Eila & Rampe -reitti,Nasima Razmyarin ja Signmarkin reititSadutustuoli - Anu Tuomisen teos Kirjan kannet koivupuuta,ajatukset Australiassa astiTaidesäätiön EMMAan 2006 tallettamia säleveistoksia jamuuta aineistoa on aikaisemmin säilytetty pääasiassa RaimoUtriaisen Pitäjänmäen ateljeessa. Viime keväänä säleveistokset,mittapiirustukset, otos työkaluista ja muu aineistosiirrettiin EMMAn säilytystiloihin Espooseen. Samallatarkistettiin talletussopimukseen liittyvä teos- ja aineistoluettelo.Kyösti Kakkosen taidekokoelmaKokoelma laajeni merkittävällä, 642 grafiikanvedosta käsittävälläkokonaisuudella. Finlandiaksi nimetty grafiikan kokoelmaon katselmus kolmen sodanjälkeisen sukupolventaiteeseen. Kokoelman 54 suomalaisen taiteilijan joukossaovat mm. Kain Tapper, Pentti Kaskipuro, Outi Heiskanen,Antti Tanttu, Juhani Linnovaara, Marika Mäkelä, JuhoKarjalainen, Susanne Gottberg, Jukka Mäkelä, TapaniMikkonen, Silja Rantanen, Annu Vertanen ja Rafael Wardi.Asiantuntijana teosten valinnassa toimi museonjohtajaMarkku Valkonen.Kansainvälisen taiteen puolelta kokoelmaan hankittiin PeterHalleyn akryylimaalaus Strings vuodelta 2009.TAMU ja kirjastoTAMU-kokoelmatiedonhallintajärjestelmän kehitystyön tärkeimpiäuudistuksia olivat kuvien massaliittämismahdollisuussekä sopimus- ja valikkotekstien muokkausoikeudet.Iconclass-asiasanoittamista varten tehtiin oma kenttä. TA-MUn kokoelmakantaan luetteloitiin 108 uutta taideteosta jasinne vietiin tiedot 112 käsikirjaston niteestä.TaideteostalletuksetValtion taideteostoimikunta talletti Tapio Wirkkalan UltimaThule -veistoksen EMMAan. Tämä suurikokoinen, 4 x 9 m,liimattuun koivuvaneriin veistetty reliefi valmistui Montrealinvuoden 1967 maailmannäyttelyä varten ja oli myös esilläEMMAssa Tapio Wirkkalan veistosnäyttelyssä 2009. Tämänlisäksi saatiin EMMAan talletuksena neljä taidemaalari OleKandelinin maalausta, Onnittelijat, Vaeltajat, Mustalaisperheja Brondalla. Osa teoksista oli esillä EMMAn Kandelinnäyttelyssä2009.Taideteoslainat kokoelmistaMuihin museoihin lainattiin 13 eri näyttelyyn 18 teosta Saastamoisensäätiön taidekokoelmasta ja 2 teosta EMMAnomasta kokoelmasta. Ruotsiin lähti lainaan kolme teostaNordiska Akvarellmuseetiin ja 4 teosta Kristianstads konsthalliin.EMMAn omissa vaihtuvissa näyttelyissä oli esillä kokoelmista13 teosta.21

EMMAn taidehaltijoilla avaruus kattona yhteistyössä Lelu- ja Kellomuseon kanssa.OheisohjelmistoMuseo-opetus tuottaa oheisohjelmistoa, joka avaa EMMAnnäyttelyiden ja kokoelmien teemoja yleisölle sekä luo mielenkiintoamuseota kohtaan.Ohjelmistolla palvellaan kaikenikäisiä, mutta tarjotaan myöskohdennettuja palveluja lapsille, nuorille ja ikäihmisille.Vuotuisten yhteiskuntavastuullisten projektien välityksellätuotiin esille taiteen ja EMMAn rooli yhteiskunnallisten jasosiaalisten ongelmien helpottajana.Opastus-, työpaja- ja tapahtumakokonaisuuksien sekä muidenpalvelujen tuotteistamista terävöitettiin tavoitteena lisätäEMMAn tunnettuutta palvelujen tarjoajana näyttelyidenohella. Tapahtumien kautta pyrittiin tavoittamaan sellaistakinyleisöä, jota ei EMMAssa yleensä käy.Yleisölle suunnattua oheismateriaalia, teoskohtaisia reitityksiä,lasten tekstejä sekä KULPS!-materiaalia jalostettiinja tapoja tutustua itsenäisesti museoon laajennettiin uusillaOikotie-esitteillä. Museon käyttöä osana koulun arkea tuettiintarjoamalla palveluja osana KULPS!ia sekä jatkuvallayhteydenpidolla kouluihin ja opettajiin. Museo-opetus jatkoitaiteiden välisten metodien käyttöä eri yhteistyökumppaneiden,asiantuntijoiden ja taiteilijoiden avulla. Erityisinäpainopistealueina olivat draama, musiikki ja tanssi.Oheisohjelmiston rakentaminen ja pedagogisten tavoitteidentoteutuminen edellyttää jatkuvaa tietoa kävijöidentarpeista. Kävijätutkimuksia käytettiinkin työkaluna suunnittelutyössä.Korkea asiakastyytyväisyys ja uudelleen tulevaasiakas kertoo museon toiminnan ja palvelujen onnistumisesta.Syksyllä tehdyssä kävijätutkimusten hyödyntämissuunnitelmassaetsittiin lisää konkreettisia keinoja, joilla löytääoikeat työkalut hyödyntää palautetta, kaikessa museonsuunnittelu- ja toteutustyössä.Onnistumista mitattiin entiseen tapaan myös asiakaskyselyraportein,tapahtuma- ja projektipalauttein. Palautteistakeskeisimmäksi kehittämisen kohteeksi nousivat isot näyttelytilat,joiden hahmottamisen helpottamiseksi asiakkaattoivoivat näyttelykohtaisia reittejä ja kronologiaa. Kokoelmienpuolelle toivottiin aiempien vuosien tavoin uusia näyttelyitäja uudishankintojen esittelyä.22

Tapahtumat jaIlmeen näyttelytoimintaVuoden aikana toteutettiin vakiintuneet kolme tapahtumaa:Lapsille ja perheille Taidehaltijoilla avaruus kattona yhteistyössäLelu- ja Kellomuseon sekä Fatboyn, Leafin jaFazerin kanssa. Ohjelmassa oli Ursan planetaario, avaruusaiheisiaelokuvia, avaruuskävely-opastuksia, Paukkumaissinkonsertti, Linnunradan liftari ja työpajoja. Star Wars-hahmotkiertelivät yleisön joukossa.Keväisen Rakastu EMMAan - tapahtuman teemana oli kokoelmanäyttelyPunainen, runot ja klassinen musiikki. Ohjelmassaoli Äänistä punottu-esityksiä, Tapiola Sinfonietan konsertteja,kuvataiteilija Anni Leppälä kertomassa taiteestaansekä Elämän tilkkutäkki-työpajoja. Yhteistyökumppanina oliTapiolan Life-shop.Vuoden päätöstapahtuma oli nuorille suunnattu EMMArokkaa, joka toteutettiin yhteisyössä Cartesin ja Suomenmielenterveysseuran kanssa. Tapahtuman tunnelmaa siivittivätHaloo Helsinki, beatboxaaja Rudirock, Rocklada, kuvataiteilijaKatja Tukiainen ja Sos-lapsikylän nuorten alter-egoteokset.Musikaalinen tulkinta Anna Tuorin teoksestaRakastu EMMAan -tapahtumassa.Näyttelytiimin organisoima elokuinen nykytaidetta ja liikunnaniloa ennakkoluulottomasti yhdistävä Pää pyörälle -taidetta fillaroiden tapahtuma järjestettiin kolmatta kertaa.Kaikkiaan 17 km:n pituinen fillarilenkki alkoi KaapelitehtaaltaValokuvataiteen museosta ja päättyi WeeGeelle. Jokaisessakohteessa oli tarjolla monipuolisia taide-elämyksiä: näyttelyidenlisäksi myös performansseja, videotaidetta, ääniteoksia,tanssi- ja musiikkiesityksiä sekä keskustelutilaisuuksia.Tapahtuman kuraattori ja tuottaja oli taiteilija Markus Renvall.EMMA järjesti yhdessä Suomen museoliiton, KAMUn, HelinäRautavaaran museon ja Pedaali ry:n kanssa syksyllä vuotuisenNäyttelycafén museoalan ammattilaisille WeeGeellä.Näyttelycafén aiheina olivat onnistunut näyttelyprosessi jakestävä kehitys. EMMA esitteli seitsemän panelistin avullaKoiran ja Suden välissä työprosessin.Luentoja EMMAssa pitivät kuvataiteilijat Marjatta Tapiola,Anni Leppälä, Katja Tukiainen ja Petri Eskelinen, taidehistorioitsijaMarjatta Levanto ja valokuvaaja Jorma Puranen,vaatetussuunnittelija Ilona Pelli, eläintarhan museolehtoriTaru Vuori sekä tutkijatohtori Kaarina Nikunen.Työpaja Ilmeeseen tehtiin syksyllä yhteistyössä kuvataiteilijaKatja Tukiaisen kanssa Good Heavens! maalausinstallaatio,joka kertoi taiteilijan alter ego- hahmosta Neiti HyvätHyssykästä. Installaatio oli osa Koneen säätiön tukemaaMatkalla- projektia Sos-lapsikylän nuorille.Metropolian Sivusilmin-esitys kokoelmissa.Opastukset ja työpajatYleisölle suunnattuja avoimia opastuksia järjestettiin viikonloppuisin.Taidetunti-opastukset pidettiin lauantaisin vaihtuviennäyttelyiden aikana. Sunnuntaiset Taidevartti-opastuksetolivat tarjolla yleisölle lähes koko vuoden. Niissä huomioitiinvaihtuvat näyttelyt ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmanpuolelta uusi teemaripustus Punainen. Lasten Taidehaltijantunnilla tarkasteltiin ajankohtaisia näyttelyitä tarinankerronnankautta. Vaihtuvien näyttelyiden opastuksilla hyödynnettiintuttuun tapaan Taidepakkia ja osallistamiskortteja.Uusi tilattava opastus Taidetunti näkövammaisille täydensiEMMAn opastusvalikoimaa.23

Matkalla-projekti vei nuoret ja ikäihmiset tutkimaan minuuttaan.Oikotiet -sarjassa ilmestyi kolme uutta reittiesitettä. Esitteidenkanssa kävijä voi tarkastella eri näkökulmista Saastamoisensäätiön taidekokoelmaa. Uusista esitteistä kirjailijaSinikka Nopolan humoristisella tyylillä toteuttama reittivie Punainen -teemaripustuksen pariin. Vuoden 2010 pakolaisnainenNasima Razmyar ja viittomakielinen rap-artistiSignmark johdattavat kävijän Saastamoisen säätiön taidekokoelmanpariin omien teosvalintojensa kautta.Kulttuuri- ja liikuntapolun KULPS!in kohderyhmänä EMMAssaolivat sovitusti 3., 7. ja 9. luokkalaiset. Näistä 3. ja 7. luokkalaisetosallistuivat Taidevarteille ja toteuttivat opettajanohjeistuksella opastettuun teokseen liittyvän tehtävän. 9.luokkalaiset osallistuivat Taidetunnille valitsemassaan näyttelyssä.Työpajoja suunniteltiin ja toteutettiin näyttelyihin, tapahtumiin,asiakastilaisuuksiin ja projekteihin sekä ensimmäistäkertaa myös lasten kesäleireille. Ohjelmistoa täydensivätaikuisryhmien juhlavat Taidekuohut ja seniorien Taidekaffet.Työpajoja käyttivät päiväkoti-, koululais- ja yritysryhmät sekäkesäleiriläiset, perheet, nuoret ja ikäihmiset. Pajoissa vierailivattanssija Mikko Kallinen, taiteilijat Sanna Karlsson-Sutisna ja Katja Tukiainen sekä artisti Rudirok. Työpajoissatouhusi vuoden aikana myös ensimmäistä kertaa kaksi työharjoittelijaa.Keväällä työpajakävijät johdatettiin liikkeen kautta Afrikantunnelmiin. Kesäleiriläiset pääsivät taiteen ja luonnonilmiöidenpariin johtavalle tutkimusmatkalle, jonka keskeiset teematolivat muutos ja vuodenajat. Syksyn työpajoissa keskityttiinminäkuvan luomiseen ja ilmaisemiseen sarjakuvankeinoin.Eri ikäryhmille tarjottiin näyttelyiden teemoihin liittyen vaihtuviatekniikoita ja menetelmiä, kuten raapekartonki, kehollinenmaalaus, painotyöt, tietokonepeliavusteinen tanssikoreografianvalmistus, sadutus, vesi-installaatio, muovailu,rakentelu, silkkimaalaus ja seinämaalaus. Avoimissa työpajoissaperehdyttiin mm. romumagneettien, tekstiilikollaasien,Camera Obscuran ja beatboxauksen saloihin.EMMAn alulle laittama ja koordinoima WeeGeen leiritoiminta7-10 -vuotiaille lapsille alkoi kesällä 2010. Viisipäiväi-24

set leirit pidettiin arkisin kesäkuun viikoilla 23-25 sekä elokuunviikoilla 31 ja 32.Leiriviikot täyttyivät nopeasti ja reilut 100 leiriläistä tutustuimm. arkeologin työhön, teki aurinkokelloja ja maalasi pihaalueella.Myönteinen palaute lämmitti niin suunnittelijoidenkuin ohjaajienkin mieliä: lapset pitivät monipuolisesta ohjelmastaja vanhemmat kiittelivät järjestelyjä onnistuneiksi.Vanhemmat antoivat leirin kokonaisarvosanaksi peräti 4,7asteikoilla 1-5.Ohjelmasta vastasivat EMMA, KAMU Espoon kaupunginmuseo,Suomen kellomuseo, Helinä Rautavaaran museo,Suomen lelumuseo Hevosenkenkä, Espoon kuvataidekouluja Galleria Aarni. EMMA koordinoi leirien järjestämistä.lisätä arjen mielekkyyttä. Projekti oli kiitelty ja onnistunut kokonaisuusKustaankartanon ikäihmisten viriketoiminnassa.Koneen säätiön tukema Matkalla-projekti suuntautui vuodenajan Tapiolan Sos-lapsikylän nuorille ja päiväkeskuksenikäihmisille. Projektin tavoitteena oli tarjota kuvataiteen avullanuorille uusia elämyksiä ja tapoja kohdata minuuttaan.Saattamalla kevään aikana päiväkeskuksen ikäihmiset jalapsikylän nuoret yhteen, pyrittiin lisäämään elämänkaarenkokonaisymmärrystä ja hälventämään rajoja eri ikäryhmienvälillä. Länsimetron tuella tulevan metron työmaa-aitaansuunniteltiin ja toteutettiin suurikokoinen seinämaalaus.Syksyllä työskenneltiin kuvataiteilija Katja Tukiaisen johdollaomien alter-ego hahmojen parissa, joista järjestettiin näyttelyEMMA rokkaa -tapahtuman yhteyteen.ProjektitProjektivuoden aloitti ikäihmisille suunnattu Taide friskaa,joka toteutettiin Helsingin Kustaankartanossa Leiraksen tukemana.Viemällä taidetta sellaisten ihmisten ulottuville, joidenon vaikea enää päästä kulttuuritarjonnan piiriin, haluttiinTaidepakkiOpetuskokoelma toimi osana näyttelyitä ja opastusten teemojasekä Taide friskaa -projektissa. Pakkiin hankittiin kaksiJuba Tuomolan strippiä.Katja Tukiaisen Good Heavens! oli osa Ilme-työpajan seiniä syksyllä 2010.25

MarkkinointiviestintäAnna Retulainen suunnitteli etiketin EMMAn nimikkocavalle.EMMAn markkinointiviestinnän tehtävänä on pitää taidemuseotatasaisesti julkisuudessa ja siten ihmisten mielissäaina potentiaalisena käyntikohteena. Työssä käytetään niintaidemuseon omia kanavia, maksettua mainontaa, sosiaalistamediaa kuin toimituksille tarjottavaa aineistoa ja ideoita.EMMAn uuden vision myötä toteutetussa strategiatyössämääriteltiin markkinointiviestinnän keinot ja konkreettisettoimenpiteet toteuttaa visiota ja sen alaväittämiä. Museokokemusalkaa usein jo mainoksesta, netistä tai lehdestä, joidenkaikkien on noudatettava samaa, tunnistettavaa ilmettä.Strategiatyössä todettiin myös englanninkielisen materiaalintarve ja sosiaalisen median ja netin tärkeys. EMMA-lehdenenglanninkielisen tiivistelmän julkaiseminen aloitettiin ja sosiaalisellemedialla laadittiin oma strategiansa. Markkinointiviestinnälleasetettiin myös määrällisiä ja laadullisia mittareita,joista vuodelle 2010 asetetut tavoitteet saavutettiinkin.EMMA-lehteen, nettiin, EMMA Shoppiin ja tunnettuuteenkohdistuvien laadullisten tavoitteiden saavuttaminen selviäävuoden 2011 puolella tehtävissä tutkimuksissa.Maksettua mainontaa kohdennettiin entistä tarkemmin erikohderyhmille näyttelyiden ja oheisohjelmiston tarjotessatähän hyvät mahdollisuudet (kuten EMMA Rokkaa -tapahtumaja ikäihmisten Taidekaffet). Nuoret todettiin jälleen haastavaksikohderyhmäksi saada museoon kun taas lapsiperheetvastaanottavat mielellään heille räätälöityä ohjelmaa.Vertailtaessa tehtyjä markkinointitoimenpiteitä tuloksiin onhelppo todeta sisällön tärkeys. Isoillakaan markkinointipanostuksillaei saada ihmisiä kiinnostumaan vaikeiksi koetuistakokonaisuuksista. Neljän täyden toimintavuoden jälkeenon selvästi havaittavissa EMMAn tunnettuuden kasvu eritoimialoilla ja eri kävijäryhmien parissa. Sen sijaan työtäriittää tehdä tunnetuksi taidemuseon oheispalveluja, kutenkokous-, tyhy- ja lastenkutsupalveluja.26

MediajulkisuusVuoden mediajulkisuus osoitti erilaisten näkökulmien taihenkilöiden tärkeyden. Pelkkä näyttely ei sellaisenaan riitäkiinnostavaksi juttuaiheeksi, kun taas pienet silkkitoukatinspiroivat. EMMAlla oli poikkeuksellisen paljon tiedotettavaamyös varsinaisen näyttelytoiminnan ulkopuolella. Taidefriskaa ja Matkalla -projektit, EMMAPrize, EMMA Cava,Kyösti Kakkosen grafiikan kokoelman deponointi sekä syksyinensilkkitoukkien kasvatusprojekti tarjosivat aiheita medialleja yleisölle.Kevätkauden laajimman julkisuuden keräsivät näyttelyt Afrikanvoima ja Candice Breitz. Breitz itse oli Suomessa ollessaanhaluttu haastateltava ja hän vieraili mm. YLEn aamutv:nvieraana. Breitzin näyttely keräsi myös tavallista enemmän”Tämä täytyy nähdä/vielä ehdit”- kommentteja eri lehdissä.EMMA Prize finalistien sekä lopulta voittajan julkistaminen,Anna Retulaisen suunnittelemalla etiketillä varustetunEMMA Cavan lanseeraaminen ja Punaisen ripustusuudistuspitivät EMMAn esillä mediassa hyvin tasaisesti ja positiivisestikoko loppukevään ja alkukesän.Mediajulkisuuden määrässä syksy jäi huomattavasti keväästä.Elokuussa julkaistu tieto tulevan vuoden Joan Miró-näyttelystä levisi uutisena hyvin valtakunnan lehdistöön.Syksyn näyttelyistä kritiikkeihin ja haastatteluihin innostieniten Jorma Purasen valokuvanäyttely. Taiteilija oli hyvinajankohtainen myös Ars Fennica -ehdokkuutensa vuoksi.Myös Juba Tuomola sekä Katja Tukiainen olivat persooninapaljon julkisuudessa. Sen sijaan 100% SILK -näyttely synnyttivain yhden laajan silkkiä käsittelevän artikkeliin, joskinuseat aikakauslehdet mainitsivat näyttelyn kulttuuri- ja menovinkkipalstoillaan.Silkkinäyttelyyn liittyvä silkkitoukkienkasvatusprojekti oli mediaakin inspiroiva poikkeuksellinenyksityiskohta. Toukat olivat mm. marraskuisen aamu-tv:nLuonto lähellä -ohjelman pääosassa.Sähköinen mediaKyösti Kakkosen (vas.) grafiikan kokoelman deponointikiinnosti mediaa. Lehdistötilaisuudessa oli teoksia näytteillä.EMMAn nettiuudistus saatiin päätökseen sen toteuttajaksivalitun KoodiWebDesignin kanssa, uudet sivut julkaistiinelokuussa. Graafikko Jussi Ahtiaisen uudistamaa ilmettäja logon taittoelementiksi lisättyä ”häntää” hyödynnettiinensimmäiseksi uusilla nettisivuilla. Nettisivuston käyttöähelpotettiin tuomalla etusivulle enemmän linkkejä kävijöideneniten käyttämille sivuille, lisäämällä navigaatiota kohderyhmittäinsekä tarjoamalla entistä enemmän vuorovaikutusmahdollisuuksia.Nettisivuille lisättiin myös sähköinenopastusvarauslomake ja julkaisujärjestelmän nettilomakeominaisuuttahyödynnettiin mm. mahdollisen uuden palvelunmarkkinatutkimuksessa sekä tilaisuuksiin ilmoittautumisissa.Yleisöä osallistettiin jo keväällä EMMAPrize -kilpailunyhteydessä tarjoamalla netissä mahdollisuus äänestää omaavoittajasuosikkia. Museolle luotiin myös uuteen ilmeeseenperustuva graafinen ohjeisto ja uudistettu lomakkeisto. Netissäolevat lehdistökuvat siirrettiin erilliseen kuvapankkipalveluunsalasanan taakse.Sosiaalista mediaa hyödynnettiin entistä määrätietoisemminja sille luotiin oma strategia sekä henkilökunnalle sosiaalisenmedian pelisäännöt. Facebookin fanimäärä rikkoijoulukuussa tavoitteensa, 2000 jäsentä. Syksyllä Facebookissaseurattiin silkkitoukkien kasvua ja joulukuussa verkkopalvelussaavautui Viivi & Wagner -joulukalenteri. Myösmuut sähköisille palveluille asetetut tavoitteet saavutettiin,netin kävijämäärä ylitti 100 000 vuosittaisen kävijän rajan jauutiskirjeen tilausmäärä tavoitteensa, 2200 tilaajaa. Blogiinhaastettiin uusia kirjoittajia ja tekstejä julkaistiinkin kohtuullisentiheään tahtiin, parhaimmillaan 3 päivässä.WeeGee-talon aulaan hankittiin vuoden 2011 alussa käyttöönotettavainfojärjestelmä, joka mahdollistaa ajankohtaisentiedon jakamisen yleisölle. Kilpailutusrajan alittavaanhankintaan pyydettiin tarjoukset neljältä infojärjestelmätoimittajaltaja niistä valittiin WeeGeen toimintaan parhaitensopiva ja kokonaistaloudellisesti edullisin. Monitorit hankittiinEspoon kaupungin sopimustoimittajalta. Järjestelmähankittiin yhteistyössä EMMAn ja Kaupunkikulttuuriyksikönkanssa.27

MarkkinointiTammikuussa liikenteessä aloitti ns. elävillä logoilla teipattuEMMA-bussi, joka ajoi koko vuoden pääosin reiteillä 106ja 110. Yhtä logoista käytettiin teemalla ”Tankkaa taiteella”Kaupunkikulttuuriyksikön keväällä EMMAn käyttöön tarjoamissamaantievarsitauluissa. Millainen on Sinun EMMAsi?- teema jatkui myös kesän radiokampanjassa Groove FM:llä,Rondossa ja RadioHelsingissä.Kevään näyttelyiden mainonta eriytettiin kahdeksi eri kampanjaksinäyttelyiden erilaisen luonteen ja kohderyhmänvuoksi. Breitzin populaarikulttuuria käsittelevien videoteostenmainonta kohdistettiin nuorille ja välineenä käytettiinennen kaikkea netin sivustoja ja yhteisöjä, kuten Irc-galleria,Facebook, Google ja nrj.fi sekä muutamia nuoriso- ja musiikkilehtiä.Katunäkyvyyttä molemmille näyttelyille haettiinBio Rexin päädyn jättilakanalla ja mainosovilla.Syksyn näyttelyiden mainonta puolestaan yhdistettiin, koskaresurssit eivät olisi riittäneet kolmeen erilliseen kampanjaanja haluttiin tuoda esille monipuolista samanaikaista näyttelytarjontaa.Myöskään kohderyhmiä ei voinut erotella yhtäselkeästi kuin keväällä, joskin Viiviä ja Wagneria mainostettiinerikseen myös nuorille aikuisille ja sarjakuvasta kiinnostuneille.Viiviä ja Wagner olivat pääosassa myös WeeGeenyhteisessä tv-spotissa, joka pyöri MTV3-kanavalla.Oheisohjelmistoa markkinointiin erillisillä kampanjoilla sekämm. sisältöyhteistyöllä ellit.fi-sivustolla, jossa olleen kilpailunvoittaja pääsi ystäviensä kanssa viettämään TaidekuohujaEMMAan.Tammikuussa julkaistiin WeeGeen ja Tapiola Toimii ry:n kanssayhteisvoimin toteutettu kulttuuripainotteinen Tapiola -esite,helmikuussa EMMA oli Virossa Tourest-matkamessuilla,maalis- ja syyskuussa HOK-Elannon asiakasomistajaristeilyllä,huhtikuussa Lapsimessuilla WeeGeen yhteisosastolla,lokakuussa Kirjamessuilla Museoliiton yhteisosastolla sekäLook at Finland -myyntitapahtumassa.EMMA-lehdestä 2/2010 toteutettiin ensimmäistä kertaamyös englanninkielinen 12-sivuinen versio ja lehdet julkaistiinnetissä pdf:n sijaan käyttäjäystävällisemmässä digipapermuodossa.Lehtiä ilmestyi 3 numeroa. Tilaajamäärä oli vuodenlopussa 6770.YhteistyökumppanitYritysyhteistyökumppaneina jatkoivat Tapiola, HOK-Elanto,Eeva, Gasum ja Art-Print, joiden lisäksi 100 % SILK -näyttelylläoli kumppanina kangasliike Villisilkki. Yhteistyö Tapiolankanssa kulminoitui EMMAPrize 2010 -valokuvataidekilpailuun,jonka palkintosumman 10 000 euroa Tapiola lahjoitti.Summalla Tapiola lunasti Mikko Rikalan voittajateossarjanomaan kokoelmaansa.HOK-Elannolle järjestettiin 5 asiakasomistajapäivää, joista 3oli EMMAn tapahtumapäivinä Taidehaltijoilla avaruus kattona,Rakastu EMMAan ja EMMA rokkaa. EMMA puolestaanoli kahdella asiakasomistajaristeilyllä Tallinnassa.Gasum juhlisti kaupunkikaasun 150-vuotista taivalta tarjoamallailmaiset maakaasubussikuljetukset HelsingistäEMMAan marraskuisena viikonloppuna ja Eeva-lehti puolestaanjärjesti yhdessä Villisilkin kanssa lukijaillan aiheenaSilkki. Loppuvuodesta lehti tarjosi myös lukijaetukuponginnäyttelyihin. Villisilkki tuotti yläaulaan näyttelyn Linnan juhlieniltapuvuista. Mukana oli mm. Tarja Halosen iltapuku.Yrityskumppaneille esiteltiin tulevan vuoden ohjelmistoatoukokuussa järjestetyssä tilaisuudessa. Neuvotteluja yhteistyöstäkäytiin pitkin vuotta eri yritysten kanssa, Villisilkkiälukuun ottamatta tuloksetta.Taidemuseo EMMAn Ystävät ryKokoteipatun EMMA bussin kuvia bongattiin Facebookissa.Taidemuseo EMMAn Ystävät ry:n tarkoituksena on tukeaEMMAn toimintaa ja edistää taiteen tuntemusta sekä pitäävireillä yleistä mielenkiintoa taiteeseen. Yhdistys perustettiin1996 Espoon Taidemuseon kannatusyhdistykseksijolloin toiminta keskittyi museohankkeen edistämiseen.Vuonna 2006 museon avattua ovensa oli yhdistyksen jäsenmääränoin 200. Museon toiminnan kolmena ensimmäisenävuonna jäsenmäärä kasvoi voimakkaasti. Kasvu on nyttasaantunut ja jäsenmäärä vaihtelee jonkin verran ollen jokuitenkin lähes 700.28

Ry:n vuosikokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksiJouni Mykkänen ja muiksi hallituksen jäseniksi Erkki Berg,Sinikka Kaario, Anja Rahola, Jari Saine, Sini Sormunenja Yrjö Turkka. Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi AnjaRaholan, joka jatkoi myös ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana.Yhdistys tuki EMMAa osallistumalla Antonio daCudanin veistoksen Luominen avaruudessa konservoinninkustannuksiin 10 000 eurolla.Kulttuurikävely toteutettiin Anja Raholan opastuksella kaksikertaa. Keväällä se alkoi kirkon läheltä, Antonio da Cudaninveistoksen konservoijan Lasse Mattilan kertoessa työnsäedistymisestä. Matkan varrella tutustuttiin useisiin muihinkinTapiolassa sijaitseviin veistoksiin ja lopulta päädyttiinWeeGeelle, missä amanuenssi Liisa Smeds kertoi työstään.Syyskuun lopussa kulttuurireippailu uusittiin ja silloinvoitiin tyytyväisinä ihailla konservaattorin aikaansaannosta.Tapahtuma päätyi jälleen lopuksi WeeGeelle, jossa tälläkertaa valokuvaaja Ari Karttunen kertoi mielenkiintoisestatyöstään.EMMAPrize 2010 valokuvataidekilpailuun yhdistys antoiusean päivän mittaisen työpanoksen valmistelemalla jurytystäja osallistumalla sen käytännön toteutukseen. Hallituksenjäsen, kuvataiteilija Anja Rahola toimi yhtenä juryn jäsenenä.Yhdistyksen avustamana finalistien joukosta jääneetkilpailutyöt pakattiin postitettaviksi tai itse noudettaviksi javalvottiin, että kaikki kilpailuehdotukset löytävät tekijänsä.Keväällä luennoitsijaksi oli onnistuttu taivuttelemaan taidemaalariMarjatta Tapiola. Hän keräsi ennätyksellisen määränyleisöä ja esitystä pidettiinkin persoonallisena ja mielenkiintoisena.Syksyllä oli tilaisuus, jossa arkkitehti HanneleGrönlund kertoi työstään näyttelyarkkitehtina ja FM PäiviKarttunen osallistui keskusteluun kertomalla heidän yhteistyöstäänteemakokonaisuuksien suunnittelussa.Syyskuussa tehtiin taideretki Fiskarsiin ”Puun syy”- ja ”Salaisuus”-näyttelyihinsekä Salon taidemuseossa olleeseennäyttelyyn ”Luonto antaa – luonto ottaa”.Vilkas toimintavuosi päättyi joulukuun alussa kuvataiteilija,kuvanveistäjä Petri Eskelisen luentoon. Hän näytti kuvia ihmeellisistäteoksistaan ja kertoi mielenkiintoisesta suhteestaantieteeseen ja tutkimiseen kokeilevana taiteilijana.EMMA ShopSuurin muutos EMMA Shopin toiminnassa oli uuden kassajärjestelmänsisäänajo ja varastokirjanpidon siirtäminenkassaohjelmistoon. Myyntituotevalikoima liittyi kiinteästivaihtuvien näyttelyiden teemoihin. Keväällä shopissa olivatedustettuina afrikkalaiset-tuotteet kirjoista koriste-esineisiin.Myynnissä olivat myös ulkomailta tilatut Candize Breitz-julkaisut. Aiemmin tuotetuista näyttelyluetteloista enitenmyydään edelleen Tapio Wirkkala luetteloa, jota mm. Akateeminenkirjakauppa myy Helsinki-Vantaan lentoasemalla..Kesäkauden tuotevalikoimassa jatkoivat suositut MUM´stuotteet ja jo shopin valikoimassa olleet muut tuotteet.EMMAn kesät ovat olleet kävijämääriltään vähäisiä ja seon näkynyt myös EMMA shopin toiminnassa. Ulkomaisiaturisteja ajatellen on valikoimassa pidetty kuitenkin ainajoitakin kiinnostavia suomalaisia puutuotteita, kuten mm.Majamoon Aalto -tuotteet.Syksyn tuotevalikoimassa oli kymmenkunta värikästä silkkibrokadi-kangastakangasliike Villisilkin valikoimasta. Neherättivät asiakkaissa ihastusta ja moni halusi kertoa omiakokemuksiaan silkin ostosta ulkomailla. Tällaiset yhteistyötrikastuttavat shopin toimintaa ja jatkavat museovieraidennäyttelykokemusta myös shopin puolella. Kankaiden menekkioli useita metrejä ja sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena,koska museokauppaan harvemmin tullaan kangasostoksille.Syksyn valikoimassa oli myös erä kiinalaisiakäyttö- ja koriste-esineitä sekä suomalaisen tekijän silkkihihoja.Syksyn myyntihitti oli kuitenkin vietnamilaisten äitienompelema silkkimakuupussi.EMMA Shop aloitti yhteistyön PLAN-säätiön kanssa ottamallamyyntiin Eero Aarnion suunnittelema Plan Pastillirahalippaan, jonka tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaanPLAN-säätiölle. Kesäkuussa EMMAn uutiskirjeen tilaajilletarjottiin -50 % tarjous kirjoista. Tarkoitus on jatkossakinhuomioida uutiskirjeen tilaajat sekä EMMAn Facebookjäsenetheille kohdistetuilla tarjouksilla ja tuoda näin tätäkautta shoppia tutuksi. Verkkokaupan tilausmäärät jatkoivattasaista kasvuaan. Yhteydenottoja tulee myös ulkomailtaja asiakkaat ovat kiinnostuneita erityisesti EMMAn omistajulkaisuista ja tuotteista. Tapio Wirkkala luetteloa on myytymm. Ranskaan ja Kanadaan. Tulevaisuuden tavoitteena onkinsaada verkkokauppa myös englanninkieliseksi.29

Konservaattori Lasse Mattila harjaa korroosiota poisda Cudanin veistoksen pinnasta.KonservointiKäytännön konservoinnin toteuttamisen lisäksi konservointiyksikössäkiinnitettiin erityistä huomiota toiminnan suunnitteluunsekä tiimienvälisen yhteistyön kehittämiseen. Lisäksipohdittiin EMMAn vision pohjalta konservointitoiminnanstrategiaa sekä tavoitteiden saavuttamisen arviointitapoja.Tulevaa toimintaa tulee ohjaamaan konservointipolitiikka,joka puolestaan nojautuu museon kokoelmapolitiikkaan.Konservointipolitiikan kehittäminen aloitettiin kokoamallatietoja mm. kokoelma- ja näyttelyteosten materiaalijakautumasta,teosten säilytys-, käsittely- ja näyttelytiloista, sekäkäytettävissä olevista resursseista.Toinen konservoinnin roolia museon ulkopuolelle avaavaprojekti liittyy konservoinnin nettisivujen kehittämiseen. Tavoitteenaon luoda mielenkiintoiset, kävijöitä houkuttelevatja konservoinnin sisältöä avaavat sivut. Sivut toteutetaanvuoden 2011 aikana.KokoelmakonservointiKokoelmista lainaan lähtevät teokset sekä uusostot tarkastettiin,dokumentoitiin ja tarvittaessa konservoitiin sekäpysyvän kokoelmaripustuksen teoksia huollettiin ja tarvittaessakonservoitiin. Saastamoisen säätiön kokoelman teemaripustukseenPunainen konservoitiin 57 teosta, joistanäyttelyyn valittiin 40. Näyttelyn yhteydessä myös suunniteltiinsiinä tarvittavat teoskohtaiset suojausohjeistukset jasuojaukset.Vuoden aikana käynnistettiin talletettavien kokoelmateostenkonservointiprojekti, johon kuuluu kaikkiaan 60 teosta. Konservoinninosalta teoksia valmistui loppuvuoden aikana 34kpl. Talletettavien teosten konservointia jatketaan tulevanavuonna mahdollisuuksien mukaan. Projektin aikana konservoinnintilojen vähyys ja välisäilytystilojen puute tuli vahvastiesille. Konservointitila ei ole riittävä sekä konservointiin ettäsuurten teosmäärien säilytykseen. Jatkossa teosten siirtoihintuleekin varata riittävästi henkilökuntaa sujuvan työnvarmistamiseksi.Lahjoituksena saaduille Tuomas von Boehmin kehystämättömillepastelliteoksille (31 kpl) suunniteltiin ja valmistettiin30

yksilölliset suojakansiot. Näin vaikeasti säilytettävät, herkätpastellimaalaukset pystytään säilyttämään asianmukaisestija niiden käsittely helpottuu.Taidehaltijoilla avaruus kattona - tapahtuman yhteydessäkonservoitiin Osmo Valtosen teokset Malumma ja Taketesekä Kosketus museomestarin avustuksella. Tekniikkaa sisältävissäteoksissa yhteistyötä museomestareiden kanssatullaan jatkossakin tekemään tiiviisti ja sitä kehitetään edelleen.Kaikkien käsiteltyjen teosten dokumentaatiot ja konservoinninyhteydessä otetut kuvat talletettiin EMMAn taideteostietokantaan.Kaiken kaikkiaan kokoelmateoksia käsiteltiinvuoden aikana 187 kpl.Taideteosten säilytystilojen tilanne muuttui toivottuun suuntaanRaimo Utriaisen kokoelman osalta. Taiteilijan Pitäjänmäelläolleesta ateljeesta siirrettiin EMMAlle deponoidutteokset museon omiin, joskin väliaikaisiin, säilytystiloihin.Teoksille suunniteltiin ja rakennettiin tuki/kuljetuskehikot jane pakattiin haasteellista, ikkunan kautta tehtävää siirtoa silmälläpitäen. Konservointi- ja museopalvelut Lasse MattilaOy oli mukana pakkauksien suunnittelussa, pakkaamisessaja siirrossa. Utriaisen kokoelman muuton lisäksi myösmuiden kokoelmien siirto väliaikaisista säilytystiloista Wee-Geen säilytystilaan jatkui. Saastamoisen säätiön kokoelmamuutettiin vuoden aikana lähes kokonaisuudessaan ja näinsaavutettiin teosten siirron yksi välitavoitteista. Kokoelmiensiirtoa tullaan jatkamaan seuraavan vuoden aikana. Pienistäedistysaskeleista huolimatta tulevaisuuden haasteena onasianmukaisten säilytystilojen hankkiminen kaikille kokoelmille.Tämä on edellytys museon toiminnalle ja ennaltaehkäisevänkonservoinnin toteutumiselle.Kevään ja kesän aikana suunniteltiin ja toteutettiin valokuvaajanja museomestareiden kanssa yhteistyössä väliaikainenvalokuvausstudio vaihtuvien näyttelyiden tilaan. Kuvausprojektinaikana kuvattiin ja dokumentoitiin Saastamoisensäätiön suurikokoisia ja installoitavia kokoelmateoksia, joitaei ole pystytty kuvaamaan varsinaisessa valokuvausstudiossa.Installointiohjeita päivitettiin olemalla yhteydessä gallerioihinja taiteilijoihin sekä keräämällä teoksia koskevia tausta-ja materiaalitietoja. Radoslaw Gryta ja Jussi HeikkiläKonservaattori Petteri Kantola kiinittää vuorauskangasta Marjatta Tapiolan Yö -maalauksen taakse.31

teosten huolto- ja konservointikäytäntöjen pohdinnan jo ennenteoksen lopullista valmistumista ja sijoitusta.Kokoelmissa olevien mediateosten dokumentointi on olluthaasteellista ja käytännöt ovat olleet yleisesti vaihtelevia.Dokumentaation onnistumiselle on olennaista se, että teoksetja niihin liittyvä tekniikka kartoitettaisiin alkuperäiseninstalloinnin aikana, ennen EMMAan siirtämistä. Hankintavaiheessatehty perusteellinen dokumentointi installointiohjeineenhelpottaa tulevia installointeja ja säästää työaikaatulevaisuudessa. Hankintaprosessiin liittyvää tiedonhankintaaja tiedottamista eri osapuolten välillä pyritään jatkossakehittämään lisää, mm. monipuolisempien haastattelujenavulla. Mediateosten dokumentointikaavakkeen ja taiteilijahaastattelujakoskevan protokollan kehittäminen päätettiinsiirtää tulevalle vuodelle.UlkoveistoksetHuhtikuussa käynnistettiin Tapiolassa Kǿgenin puistoonsiirretyn Antonio da Cudanin kookkaan pronssiveistoksenLuominen avaruudessa konservointiprojekti. Tällöin kilpailutettiinkolme telinevalmistajaa ja hankittiin tarvittavat luvatkaupungin Tekniseltä keskukselta. Veistoksen puhdistuksenja vahauksen toteutti Konservointi- ja museopalvelutLasse Mattila Oy toukokuussa, runsaan kolmen viikon aikana.Veistoksen kohdevalaisimien sijoituspaikat valittiin yhteistyössäkaupungin Teknisen keskuksen edustajien kanssa.Konservointikohdetta esiteltiin EMMAn henkilökunnalle12.5., veistoskonservaattori Lasse Mattilan johdatuksella.Heikki Konttisen Morsian -veistos Tapiolan keskustassa.avustivat omien teostensa installointia henkilökohtaisesti.Projekti onnistui hyvin; kahta teosta lukuun ottamatta suunnitelmaankuuluneet 14 teosta installoitiin, dokumentoitiinja kuvattiin. Tähtäimenä on käyttää jatkossakin väliaikaisestivapaana olevaa näyttelytilaa projekteihin, jotka vaativat tilaaenemmän kuin museon teknisissä tiloissa tällä hetkellä on.Kauklahden kylätaloon Palttinaan sijoitettu Jaakko Niemelänteräspintainen Samasama -veistos puhdistettiin pölystäja irtoroskista. Tämä sisäikkunan eteen, lähes kuudenmetrin korkeuteen kiinnitetty kiiltäväpintainen veistos onvaikeasti huollettavissa, sillä saksinosturillakaan ei ole mahdollistaulottua puhdistamaan sen kaikkia pintoja. Projektinyhteydessä todettiin tarve tiivistää yhteistyötä taiteilijoidenja Espoon kaupungin toimijoiden kanssa mm. kaupunginkiinteistöissä olevien, pysyvien teosten, suunnittelu- ja sijoitusvaiheessa.Suunnittelussa mukanaolo mahdollistaisiVappuna ilkivallan kohteeksi joutui kaksi pronssiveistostaTapiolan keskustassa: Tapio Junnon Häikäistynyt ja HeikkiKonttisen Morsian. Valitettavaa on se, että veistokset ontöhritty toistuvasti vappuisin, jo monena vuonna peräkkäin.Veistoskonservaattori Elina Remsu vastasi teosten puhdistamisesta.Myös WeeGee-talon edustalla seisovan RaimoUtriaisen veistoksen, Virta I:n jalustaa töhrittiin alkukesästä.Jalusta puhdistettiin EMMAn konservaattorin toimesta.Albergan esplanadin pohjoispäädyssä sijaitsevan GermaHuijbersin Lippumeri -ympäristötaideteoksen lipputangoistayhden huomattiin vääntyneen ja kallistuneen. EspoonTeknisen keskuksen Viherpalveluyksikkö suoristi tangon javaihtoi kaikkiaan 21 lipputangon nyörit ja rikkoutuneet knaapit,minkä jälkeen EMMAn museomestarit nostivat teoksenliput salkoon kesän ajaksi.Syyskuussa 2010 edesmenneen taiteilija Esa Lauremanviimeiseksi valmistuneeksi työksi jäi valotaideteos Valoprismankunnostusprojekti, jossa uusittiin teoksen tekniikkaaja materiaaleja. Polykarbonaattikuvusta ja led-valoistarakennettu, yli kaksimetrinen valaisin kuljetettiin taiteilijantyöhuoneelta alkuperäiselle paikalleen, Nöykkiön koulun32

piha-alueelle. Valaisimen asennus korkean pylvään päälleehdittiin toteutettiin marraskuun alussa, juuri ennen lumentuloa. Taiteilijan muistoksi pidettiin pieni muistohetki teoksenäärellä.Taiteilija Antti Maasalolta vuonna 2009 tilattu toisinto Tutkimusmatkailija-teoksesta valmistui joulukuussa 2010. Isokokoinen,osin tuulen mukana liikkuva teos sijoitetaan Espoonlahteenrakenteilla olevaan ruotsinkieliseen kouluun japäiväkotiin (Mårtenbros skola och daghem), jonka on määrävalmistua 2011. Ennen teoksen siirtoa lopulliselle paikalleentaiteilija on lupautunut testaamaan teosta ulkona.EmmaPrize -finalistit näyttelyn vedoksista yksi teetettiinnäyttelyn jälkeen uudelleen ripustusvaiheessa sattuneenvahinkotapauksen vuoksi.100 % Silk -näyttelyyn liittyi konservaattorin kuriirimatka Kiinaan.Kiinasta tuli myös EMMAan kolme kuriiria, jotka olivattiiviisti mukana näyttelyn ripustuksessa.Koulumestarin koulun ja päiväkodin sisäpihalle sijoitettuunTûlay Schakirin tilataideteokseen Koulunäytelmä kuuluvistavalaisimista saatiin vikailmoitus Teknisen keskuksenKiinteistönhoitoyksikön sähköteknikolta. Maahan upotetutvalaisimet oli asennettu määräysten vastaisesti jo teoksenrakennusvaiheessa ja ne olivat kohteeseen sopimattomat.Teknisen keskuksen Tilakeskusyksikkö sisällyttää valaisimienvaihdon budjettiinsa ja valaisimien asennus pyritään toteuttamaankesällä 2011.Paavo Räbinän Puolarmaarin ryhmäpuutarha-alueen viheralueelle1992 pystytetyn ympäristötaideteoksen TaidesiltaOikeuden konservoinnin suunnittelu aloitettiin keräämällätietoja taiteilijalta ja muilta hankkeeseen osallistuneilta tahoilta.Tiedot teoksen materiaaleista, pinnoitteista ja käytetyistätekniikoista sekä viimeistelyistä ovat olennaisia teoksenkonservoinnin suunnittelun kannalta. Teoksen ylläpito jahuolto on osoittautunut hyvin vaativaksi tehtäväksi, sillä senmaalatut teräsosat ruostuvat helposti ja teos on toistuvanilkivallan kohteena. Lisähaasteita tuottavat myös teokseniso koko, monimateriaalisuus ja sijainti veden yllä, minkävuoksi puhdistus- ja kunnostustöitä ei voida suorittaa ilmantelineitä.100% SilkNäyttelykonservointiNäyttelyihin liittyvänä perustyönä tehtiin teoksille lähtö- jatulotarkastukset sekä valvottiin teosten käsittelyä pakkaus-,purku- ja ripustusvaiheessa. Tarvittaessa teoksille tehtiinkonservointitoimenpiteitä sekä hoidettiin kuriiritoimintaanliittyviä tehtäviä.Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä näyttelyssä tehtiin lopputarkastukset148 teokselle.Afrikan voima -näyttelyssä Pertti Kukkosen veistokselletehtiin laajoja konservointi- ja restaurointitoimenpiteitä ennennäyttelyä, ja Martti Aihan teos konservointiin näyttelynjälkeen ennen kuljetusta. Näyttelyn teoksille suunniteltiinripustuksen yhteydessä yksilöllisiä installointitukia.Aku Luostarinen (vas), Katja Sillanpää, Lasse Mattila jaTarmo Venäläinen Afrikan voimaa ripustamassa.33

TekniikkaAfrikan voimaa rakentamassa. Vasemmalta Markku Valkonen,Lasse Mattila, Tarmo Venäläinen, Janne Nousiainen,Tero Ruuskanen ja Aku Luostarinen.EMMAn visio ”Suomen paras paikka kokea taidetta” ohjaatekniikan työskentelyä niin, että tiukoista aikatauluistahuolimatta pyritään korkealaatuiseen lopputulokseen. Tiiminhenkilökunta on sitoutunut urakkaluonteisen näyttelyrakentamisenvaatimiin pitkiin työpäiviin.Vuoden 2010 näyttelyt olivat toteutustavoiltaan moninaisia jatarjosivat museomestareille mielenkiintoisia haasteita. Vuosialkoi näyttelyiden Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä ja Art &Language purkamisella. Wirkkalan massiivinen Ultima Thule-teos välivarastoitiin Otson taidevarastoon odottamaan pysyvääesille asettamista. Teos on tarkoitus sijoittaa FinaviaOyj:n tiloihin Helsinki-Vantaan lentoaseman Schengen-alueelle.Jokimaisema-teoksen näyttelyinstallointi suorallaseinäkiinnityksellä, ilman metallista tukirakennetta oli onnistunut.Teoksen omistaja halusikin sen näyttelyn päätyttyävastaavalla tavalla esille Suomen Pankin päärakennukseen.Jokimaiseman uudelleen ripustamista ja asemointia vartentehtiin tarkat mittapiirustukset sekä 1/1 -koossa oleva pahvisabluuna.Afrikan voima -näyttelyn arkkitehtuuri oli varsin värikäs.Näyttelyseinät maalattiin 13 erilaisilla kirkkaalla värillä. Lisäksinäyttelyyn rakennettiin 21 vitriiniä, joissa toistuivat samatvärit.Candice Breitzin näyttely täytti EMMAn kaikki neljä mediatilaa.Tiloissa tehtiin runsaasti rakennustöitä, sillä niiden äänieristyksetja pimennykset palautettiin alkuperäiseen muotoonsa.Mediahuoneita on käytetty ajoittain näyttelytiloina,minkä vuoksi äänieristeet oli poistettu ja seinät maalattu valkoisiksi.AV-laitteiston suuresta määrästä johtuen mediatilojensähkönsyöttö uudistettiin. Breitzin teosten esitystekniikka- 28 plasmanäyttöä, 30 kuvaputkinäyttöä, dvd-soittimet,kaiuttimet ja synkronointilaitteistot - vuokrattiin Saksasta.Laitteiden asennuksessa EMMAn tekniikkaa avustivat taiteilijanomat teknikot.Pitäjänmäellä sijaitsevan Raimo Utriaisen ateljeen tyhjennystarveilmoitettiin hieman yllättäen vuoden 2009 lopussa.Pitäjänmäellä oli varastoituna noin puolet Utriaisen EMMAllelahjoitetuista teoksista. Teosten pakkaamisen hoitivatpääosin määräaikaiset museomestarit. Teokset otettiin ulosikkunan kautta Pitäjänmäen ateljeesta, joka sijaitsee kiinteistöntoisessa kerroksessa. Tarjouskilpailun siirrosta voittiR&P Kuljetus Oy ja teokset kuljetettiin Otsoon helmikuunlopussa.Myös Saastamoisen säätiön taidekokoelmassa tapahtuimuutoksia. Jaakko Niemelän videoteos poistettiin ripustuksesta.Esitystilan sisäänkäynti siirrettiin toiselle seinälle34

ja tilaan installoitiin Tony Ourslerin videoteos Mercury.Salonkien ripustusta uudistettiin rakentamalla sinne teemanäyttelyPunainen. Rakentamisen ajaksi Salongit suljettiinyleisöltä. Sulkuseininä käytettiin vaihtuvien näyttelyiden siirrettäviäseiniä. Kokoelmanäyttelyn seiniä ei ole alun perinsuunniteltu eikä rakennettu siirrettäviksi, joten uusiin huonejärjestelyihinei Punainen-näyttelyssä ryhdytty.Afrikan voima -näyttelyn päättymisen jälkeen näyttelytilassatehtiin pikaisia muutoksia. Pitkä ikkunaseinä yhdistettiin jasinne ripustettiin EMMAPrize -valokuvakilpailun finalistiennäyttely. Näyttelytilan kesätaukoa hyödynnettiin myös kokoelmateostenvalokuvauksessa.Teknisesti haastavimmat olivat Kiinan silkkinäyttelyn rakenteet.Silkkipukuja varten rakennettiin kolme suurta lasiseinäistävitriiniä, joille yhteispituutta kertyi noin 40 metriä.Karkaistut lasit teetettiin oululaisessa lasifirmassa. Sekä rajallistensäilytystilojen vuoksi että ekologisista syistä harkittiinlasien lainaamista. Laskelmien pohjalta päädyttiin kuitenkinostamaan lasit EMMAlle, koska niitä voidaan tarvittaessakäyttää uudelleen. Vitriinien valaistuksessa otettiin käyttöönLED-valotekniikka, jonka etuna on helppohoitoisuus, pienisähkönkulutus sekä lähes olematon lämmön- ja UV-säteilyntuotto. Tämä oli osaltaan avauksena näyttelyvalaistuksenmuuttamiselle ympäristöystävällisempään suuntaan.Tekniikka oli mukana myös 100 % Silk -näyttelyn yhteydessätoteutetussa silkkiperhosten kasvatusprojektissa. Käyttämättäjäänyt teosvitriini muutettiin toukkien kasvatuspaikaksija sinne asetettiin kosteus- ja lämpömittarit olosuhteidenseuraamista varten. Kostuttimiksi laitettiin laakeita vesiastioita;lämpötilan ja päivärytmin ylläpitämiseksi kello-ohjatutvalaisimet. Toukkien kasvatusalustaksi valmistettiin seularakennelmiaja kotelokoppien kiinnityspaikoiksi olkiristikoita.Katja Tukiaisen Good Heavens –installointia varten Ilme-pajanvalaistus muutettiin vaaleanpunaiseksi päällystämälläkatossa olevat loisteputket värikalvolla. Ilme-pajan tietokonerivistöneteen rakennettiin väliaikainen seinä, jotta Tukiaisenmaalausinstallaation taustasta saatiin mahdollisimmanyhtenäinen.Vaikka museomestareiden vuosi rytmittyy pitkälti näyttelyidenmukaan, myös kokoelmien ja talletusten parissa on tehtypaljon työtä. Esimerkkinä voidaan mainita kuvanveistäjä,valotaiteilija Esa Laureman (1950-2010) Valoprisma-teoksenkunnostus. Kunnostus tehtiin tiiviissä yhteistyössä taiteilijankanssa ja aikaa se vei lähes pari vuotta. ValitettavastiLaurema ei itse ehtinyt nähdä kunnostetun teoksen palautumistapaikalleen.Teosvaraston siirto WeeGeelle eteni ja miltei kaikki Saastamoisensäätiön kuin myös Tapio Wirkkala Rut Bryk Säätiönteokset saatiin siirrettyä. Vanhan varaston vuokrasopimustajatkettiin kuitenkin kolme vuotta eteenpäin alkaen vuodesta2010.EMMAn turvallisuudesta vastaava museomestari on aktiivisestimukana myös WeeGee-talon suojeluorganisaatiossa.Syksyllä toteutettiin ns. kolmannen vaiheen poistumisharjoitus,joka käsitti koko WeeGee-talon Etelä-Tapiolan lukiotamyöten. Harjoitus sujui hyvin ja talo tyhjeni noin 10 minuutissa,vaikka hälytys tuli henkilökunnalle ja asiakkaille yllätyksenä.Vastaava museomestari huolehtii myös taidemuseonpalveluhenkilökunnan turvallisuuskoulutuksista.Juban Viivi ja Wagner -sarjakuville valmistettiin näyttelykehykset.Alkuperäiset stripit on piirretty A4-arkeille niin, ettäyhdellä arkilla on aina sarjakuvaa. Kunkin arkin stripeistä lähespoikkeuksetta toinen peitettiin, koska se ei aiheeltaansopinut näyttelyn teemoihin.Jorma Purasen valokuvanäyttelyn teokset on pääosintoteutettu ns. Diasec-menetelmällä, joka patentoitiin jovuonna 1969. Nyttemmin patenttisuoja on rauennut, muttatuotemerkki on edelleen suojattu. Diasec koostuu kolmestakerroksesta: kirkkaasta akryylistä, paperikuvastaja alumiinilevystä. Kerrokset on laminoitu yhdeksi tiiviiksipaketiksi. Katsojan kannalta suurin ero perinteisen lasinalle kehystetyn valokuvan ja Diasecin välillä liittyy valontaittumiseen. Diasecissa värit näkyvät kirkkaampina jakuva terävämpänä. Takimmainen kerros on alumiinilevyä,johon liimattu u-profiili muodostaa rungon toimien myösteoksen ripustimena.Museomestari Katja Sillanpää levittää punaista pigmenttiäPunainen -näyttelyn kuvituskuvia varten.35

Hallinto ja talousSäätiön hallitus aloitti uuden kaksivuotiskauden. Espoonkaupungin nimeäminä edustajina hallituksessa toimivatHanna-Leena Hemming ja Heidi Sipilä sekä 19.4. alkaenSabrina Norlamo, joka valittiin Erkki Pennasen irtisanouduttua.Kaupungin nimeämiä asiantuntijajäseniä hallituksessaolivat Tuula Arkio ja Carolus Enckell. Saastamoisen säätiötäedustivat Petteri Karttunen ja Päivi Karttunen. Myöshallituksen itsensä nimeämät jäsenet Johanna Sipola jaSakari Wuolijoki aloittivat toimikautensa vuoden alussa.Hallituksen kokouksiin osallistuivat myös museonjohtajaMarkku Valkonen ja sen sihteeri Tuija Karjalainen, taidemuseosäätiöntalous- ja hallintopäällikkö.Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimesi säätiön tilintarkastajiksiLeif-Erik Forsbergin ja Heidi Vierroksen KPMGOy Ab:sta sekä varatilintarkastajiksi Jorma Nurkkalan jaHeikki Ruosteenojan samasta yhtiöstä.Järjestäytymiskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksiHanna-Leena Hemming ja varapuheenjohtajaksiPetteri Karttunen. Hallituksen taidetoimikuntaan nimettiin:Tuula Arkio, Carolus Enckell ja Päivi Karttunen sekä museonjohtaja.Hallituksen taloustoimikunnassa työskentelevät:Hanna-Leena Hemming, Petteri Karttunen, Johanna Sipolaja Sakari Wuolijoki sekä museonjohtaja.36

Hallitus kokoontui seitsemän (7) kertaa, joista yksi oli kaksipäiväinensuunnittelukokous. Espoon kaupungin edustajanakokouksiin osallistui kulttuurijohtaja Georg Dolivo kaksikertaa. Lisäksi toteutui hallituksen ja EMMAn tiimien toinentapaaminen.Hallituksen työskentelyssä painottuivat seuraavat aiheet:EMMAn toiminnan rahoituspohjan laajuus ja senvahvistaminen; museon henkilöstön rakenne, määräja sitouttaminen; museon kokoelmaprofiilin laatimisenvarmistaminen; sekä näyttelysuunnittelun/ -budjetoinninkäsittelyjärjestys ja -tapa; museon rooli sekäEspoon kaupungin kulttuurikehityksen yhteydessä ettäpääkaupunkiseudun museokentällä; poikkitaiteellisten synergiaetujenkartoittaminen.Pohjaksi toiminnan rahoituksen suunnittelulle hallitus tilasiselvityksen varainhankinnan ja taidehankintojen ulkopuolisestarahoituksesta joissakin pääkaupunkiseudun jaEuroopan alueen museoissa. Selvityksen odotetaan valmistuvanmaaliskuun lopussa 2011.Huolimatta budjetoidun kävijämäärän ylittymisestä (70 000> 82 200) vuosi näytti sen että kävijämäärien kohottamiseksitarvitaan suuren yleisön tuntemia nimiä. Näyttelyiden korkeatasoisuudestaja kansainvälisestä monipuolisuudesta eitingitä. Taiteen lajien kirjoa lisätään entisestään.Kokoelmatoiminnan merkitys on museon toimintavuosienaikana lisääntynyt ja sitä on päätetty tehostaa ja muuttaaorganisaatio työn vaatimusten mukaisiksi. Vuonna 2011 perustetaanEMMAan kokoelmaintendentin toimi.Museon uuden vision sisäistämiseksi aloitettiin sen periaatteidenprojisiointi käytäntöön tiimikohtaisesti. Visiotyöskentelyntarkoituksena oli valmistaa henkilöstöä tulevienvuosien haasteiden kohtaamiseen. Syksyllä toteutui säätiönhallituksen ja tiimien välinen toinen tapaaminen, jonka aiheenaoli erityisesti museon visio, sen toteuttamisstrategiaja jalkauttaminen kunkin tiimin toimintaan.Helsingin ja sen kumppanuuskaupunkien nimittäminenWorld Design Capital -kaupungiksi otettiin välittömästi huomioonvuoden 2012 ohjelmiston suunnittelussa, josta merkittävinyksittäinen osio on aloitettu yhteistyöprojekti EnstoGroup Finlandin kanssaAhertajankulman tonttikokonaisuuden kaavoitusprosessieteni siten, että tekniset selvitykset saatiin vuoden 2010kuluessa valmiiksi ja on oletettavissa, että kaavaprosessietenee päätösvaiheiseensa kevätkauden aikana. Samaanaikaan TWRB Säätiön kanssa valmisteltiin kokoelman deponointisopimustaja sen perusteista päästiin yksimielisyyteen.Sulautuminen Taide- ja tietotekniikkasäätiö Cartesin kanssaon vielä kesken. Valmistelua on koordinoinut kaupunkikulttuuriyksikkö.Organisaation asiakirja-aineistoa ohjaavan Tiedonhallintasuunnitelman(THS) laatiminen todettiin haastavaksi, minkävuoksi EMMAn työryhmään pyydettiin asiantuntijajäseneksiFT Marjo Rita Valtonen, Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksenlaitokselta. Syksyllä THS:n perusluokitteluatyöstettiin henkilökunnan työtehtävien ja asiakirjalistaustenpohjalta. Syntyvää asiakirjaohjeistusta hyödynnetään mm.rakenteilla olevassa EMMAn intranetissä.Taidemuseosäätiön taseen loppusumma 31.12.2010 oli2.276.229,59 euroa.37

Malmgårdissa kesäretkellä. Vasemmalta Marianne, Eeva,Iisa, Mirva, Ari, Tarmo, Pertti, Salla, Jouni, Jaakko, Milja,Petteri, Tuija, bussinkuljettaja sekä Leena.HenkilöstöVuoden alussa museoon palkattiin vakituiseen työsuhteeseennäyttelyamanuenssi. Palvelukoordinaattori, kolmeopasta, kaksi myyjä-valvojaa ja kolme näyttelyvalvojaa sekämuseomestari vakinaistettiin määräaikaisista työsuhteista.Museon vakituisten toimien määrä vuoden lopussa oli 34.Vakituisen henkilökunnan työpanos oli kaikkiaan 31,8 henkilötyövuotta.Määräaikaisista työsuhteista kertyi henkilötyövuosia yhteensä4,0. Lisäksi freelance-pohjaisista työsuhteista kertyihenkilötyövuosia 7,4. Yhteensä EMMAssa tehtiin siis 43,2henkilötyövuotta. Lisäksi museossa työskenteli työharjoittelijanakaksi TET-harjoittelijaa yläasteelta.EMMAn henkilöstön työsuojelutoimikunnassa 2010 jatkoityösuojeluvaltuutettu Jouni Harju. Uusiksi jäseniksi työsuojelutoimikuntaavalittiin 1. varavaltuutetuksi Iisa Johanssonja 2. varavaltuutetuksi Eeva Tuomi. Työsuojelupäällikkönätoimii Mirva Eloranta. Vuoden aikana osallistuttiintyösuojelukoulutukseen ja tehtiin yhteistyötä työsuojeluunliittyvissä kysymyksissä mm. johdon, henkilökunnan, työterveyshuollonja luottamusmiehen kanssa.EMMAn luottamushenkilöksi valittiin kaudelle 2010-2011Salla Rimpinen (Akava). TYKY-toimikunnassa toimivat MirvaEloranta, Leena Joutsenniemi, Leena Aaltio sekä AriKarttunen.Palkankorotukset ja paikallinen erä toteutettiin työehtosopimustenmukaisesti. Näiden korotusten lisäksi vuodenaikana toteutettiin tasa-arvokorotukset, jossa pyrittiin tasaamaansamassa vaativuusluokassa olevien palkkoja.Henkilöstöhallinnossa keskityttiin sisäisen viestinnän ja esimiestyönkehittämiseen. Sisäisen viestinnän kehittäminenaloitettiin kartoittamalla intranet-järjestelmiä sekä henkilökunnanviestintätarpeita. Viestintäalustaksi valittiin Espoonkaupungin käyttöönottama SharePoint. Pilottihankkeena38

SharePointtiin viedään perehdytysopas, jonka koostaminenon ollut suuritöinen, mutta hyödyllinen projekti.Esimiestyötä kehitettiin laaja-alaisella koulutuksella, jossaesimiestyön haasteita tarkasteltiin useista eri näkökulmista.Tarkastelu aloitettiin keräämällä esimiehistä 360 asteenpalaute (oma arvio ja palaute esimiehiltä, kollegoilta ja alaisilta).Koulutuksissa käytiin läpi mm. työlainsäädäntöä, varhaistapuheeksi ottamista, suoraa puhetta ja dialogisuutta.Esimieskoulutus jatkuu henkilökohtaisella coachingilla sekähenkilöstöjohtoryhmän ryhmäcoachingilla. Vuonna 2011 esimiestyöntyökaluja kehitetään edelleen uudistamalla kehityskeskustelupohjavastaamaan paremmin EMMAn työntekijöidenja esimiesten tarpeita.EMMA pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti ja monipuolisesti työyhteisönhenkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. EMMAssatyöhyvinvointia rakennetaan mm. Diacorin laajennetun työterveyshuollon,Tapiolan Hoitoturva-vakuutuksen, varhaisenreagoinnin ja tuen -mallin sekä työyhteisötaitokoulutuksenavulla. Sairauspoissaolot ovatkin erittäin alhaiset n.3,2 % elin. 7,5 päivää / henkilö / vuosi. EK:n jäsenyritysten palvelusektorillasairauspoissaoloprosentti on keskimäärin 4,6 %(2009).Lisäksi emmalaisia liikutettiin kahteen otteeseen, keväällä jasyksyllä Liiku 30 x 3 kuukaudessa-kampanjalla, jossa liikkumallaansaitsi virikeseteleitä. Suosittua kampanjaa jatkettaneenmyös tulevina vuosina.Perinteiset kesäjuhlat vietettiin aurinkoisessa säässä tutustumallaensin Malmgårdin kartanoon ja panimoon sekänauttimalla Heljä Delcoksen vieraanvaraisuudesta hänentilallaan Artjärvellä.Toukokuussa EMMA vei mölkkymestaruuden Espoon kaupunginteatterinjärjestämässä ensimmäisessä espoolaistenkulttuuritoimijoiden mölkkyturnauksessaLisäksi haettiin arkeen piristystä kakkukahvein vappuna,EMMAn syntymäpäivänä ja Halloweenina - sekä jo perinteeksimuodostuneilla rapujuhlilla.Pikkujoulujen aikaan EMMAn nurkat valtasi Oy amme Ab,jossa kaikki saivat uudet päällikkötittelit. Uuden toimitusjohtajanjohdolla muurattiin tulevan toimitilan peruskivi Jätkäsaareenja jatkettiin sitten höyryävien patojen ääreen joululaulujalaulamaan.KoulutusEMMAssa koulutusta suunnitellaan tiimeittäin kolmevuotisjaksoissa.Työntekijät kokevat oman ammatillisen osaamisensatason verrattain korkeaksi ja oman työnsä tekemisenkannalta hyödylliseksi. Monet työntekijät kokevat kuitenkintarvitsevansa sekä työnsä teknisen puolen jatkokoulutustaettä oman alansa dialogin käyntiä ollakseen ajan tasalla alantutkimuksista, trendeistä ja tulevaisuudesta. Seminaarien,lyhytkurssien ja pidempien tutkintoon tai opintokokonaisuuteenjohtavien koulutusten lisäksi tiimeille on tullut tavaksitehdä 1-2 tutustumisretkeä alan kohteisiin lähinnä pääkaupunkiseudulla.Koko henkilökunnan yhteisinä koulutuksina järjestettiin Exceljatkokurssi, Ensiapu 1 -kurssi sekä englannin kielikurssi.TYKY-toimintaEmmalaiset osallistuivat jo kolmatta kertaa NiceRuniin Espoossa.Edes kylmä kesäsade ei saanut juoksijoita ja kävelijöitähyytymään.Jatkuvuutta liikuntakampanjoihin toi myös työmatkapyöräilyynkannustava Kilometrikisa 2010. Emmalaiset polkivatkesän aikana yhteensä 10 893 km, säästäen 763 l bensiiniäja 1906 kg hiilidioksidipäästöjä. Kilometrejä kertyi jopa 3104enemmän kuin vuonna 2009.Kesäpäivää vietettiin Heljä Delcosin (etualalla) vieraanaArtjärvellä.39

Vaihtuvat näyttelyt24.2.–6.6.2010AFRIKAN VOIMA - Kolme näkökulmaaKävijämäärä: 28 250Näyttelytyöryhmä:Markku Valkonen, Päivi, Talasmaa, Hannele Savelainen,Tiina Penttilä, Nana Salin, Tiina Bodonyi (EMMA) ja MariaKoskijoki, Katri Hirvonen-Nurmi, Kristina Tohmo, Ilona Niinikangas(Helinä Rautavaaran museo)Näyttelyarkkitehti: Hannele GrönlundTeokset:Afrikkalaiset naamiot ja veistokset:30 naamiota2 tanssiasua17 veistostaModernistit:28 maalausta4 veistosta17 grafiikkaa2 akvarellia2 piirustusta4 tussityötä3 sekatekniikkaa5 kollaasia14 lavastus- ja puvustusluonnostaWäinö AaltonenUuno AlankoVladimir Baranoff-RossinéJosef Capek ˇAlvar CawénAleksander DrevinConrad FelixmüllerEmil FillaPavel FilonovNatalia GontšarovaOtto GutfreundErich HeekelAuguste HerbinGreta Hällfors-SipiläErnst Ludwig KirchnerPaul KleeMarie LaureneinFernand LégerAndré LhoteKazimir MalevitshOtto MüllerMax PechsteinPablo PicassoLjubov PopovaAntonin ProcházkaOlga RozanovaKarl Schmidt-RottluffVáclav ŠpalaVladimir TatlinNadežda UdaltsovaSuomalaiset taiteilijat Afrikassa 1900-luvun alussa:13 maalausta1 piirustustaHugo BackmanssonBirger CarlstedtAkseli Gallen-KallelaSuomalaisia nykytaiteilijoita Afrikassa:18 maalausta11 veistosta4 grafiikkaa19 valokuvaa3 sekatekniikkaa1 installatioMartti AihaStefan BremerAlvar GullichsenTimo KelarantaPertti KukkonenTapani MikkonenMarika MäkeläTeemu MäkiTiina-Elina NurminenLauri NykoppKimmo PyykköUlla RantanenTuomo-Juhani VuorenmaaIlkka VäättiTeoksia näyttelyyn lainasivat:Amos Andersonin taidemuseoAteneumin taidemuseoBrücke-Museum, BerlinCollection Gemeentemuseum Den HaagDansmuseet, StockholmEtnografiska museet, StockholmGalerie výtvarného um ení ˇ v Ostrav eˇGallen-Kallelan museo40

TsekinTasavallansuurlähetystöAFRIKAN VOIMA • Kolme näkökulmaaAFRIKAS KRAFT • Tre perspektivTHE POWER OF AFRICA • Three PerspectivesHelsingin taidemuseoKuntsin modernin taiteen museo, VaasaLahden taidemuseoOulun taidemuseoPyynikinlinnan kokoelma, TampereModerna Museet, StockholmMoravská galerie v Brnˇ eMusée du quai Branly, ParisMuzeum umení ˇ OlomoucNárodní museum, PrahaRiihimäen taidemuseo, Tatjana jaPentti Wähäjärven kokoelmaStaatliche museen zu Berlin, KupferstichkabinettSaastamoisen säätiön taidekokoelmaSuomen kansallismuseo, Kulttuurien museoTampereen kaupungin kokoelmatTikanojan taidekoti, VaasaTurun kaupungin taidekokoelma/TMKValtion venäläinen museo, PietariYksityiset lainaajatAfrikanvoima-Kolme näkökulmaa 24.2.–6.6.201041

18.6. - 29.8.2010EMMAPrize 2010Kävijämäärä: 9725Näyttelyarkkitehti:Hannele GrönlundKilpailutoimikunta:Leena JoutsenniemiAri KarttunenInka LaineTuula Laru, TapiolaLiisa Matikainen, TapiolaAnja Rahola, Taidemuseo EMMAn Ystävät ryPalkintolautakunta:Arto JurttilaTimo KelarantaRitva Kovalainen,Anja RaholaPäivi TalasmaaMarkku ValkonenKilpailun suojelija:Caj BremerTaiteilijat:Elina JulinKimmo MetsärantaNelli PalomäkiAnna Katariina PesonenMikko Rikala, kilpailun voittajaJarkko RäsänenSaku SoukkaAnu SuhonenLinda Maria VaromaFilippo ZambonTeosmäärä: 38Yhteistyössä:Tapiola-ryhmä, Taidemuseo EMMAn ystävät ry, DiaLab OyEnsimmäinen EMMAPrize -kilpailu. Mikko Rikalan teossarja.42

29.9.2010 - 9.1.2011100 % Silk – Kiinalaisen silkin tarinaKävijämäärä: 27 2851OO%S I L KNäyttelytyöryhmä:Xue Yan, Kiinan kansallinen silkkimuseoPäivi TalasmaaHannele SavelainenInka LaineTiina PenttiläTiina BodonyiNäyttelyarkkitehti:Hannele GrönlundTeokset tulivat Kiinan kansallisesta silkkimuseostaHangzhoustaTeosmäärä:yhteensä 1231 nyöritetty silkkivyö5 vyötarökangaspuihin kuuluvaa koristetta (painoa)22 silkkikankaan palaa (400 eaa. - 1200 jaa.)3 tyynyä4 hattua13 pukua1 pusero5 hametta1 takki3 jakkua10 qipao-pukua1 nykyajan puku5 kenkäparia1 sukkapari2 saappaanpäällisparia1 housut1 hihankäänne4 kangaspakkaa5 kankaanpalaa (1700-1800-luku)1 seinävaate2 korvasuojaparia6 tarvikepussia3 viuhkakoteloa5 buddhalaisten sutra-kirjoitusten kantta6 maalauskuvasarja viljelystä ja kutomisesta4 kudottu maisemasarja, jossa näkymiä Läntiselle järvelle3 nykyajan kirjailutyötä1 kangaspuut4 pienoismallia kangaspuistaKIINALAISENSILKINTARINAKINESISKA SIDENETSHISTORIATHE STORY OFCHINESE SILK43

100% SILK: KIINALAISEN SILKIN TARINA / JORMA PURANEN: VALOKUVIA / JUBA TUOMOLA: VIIVI JA WAGNER / 29.9.-9.1.2011www.emma.museum29.9.2010–9.1.2011Jorma PuranenKävijämäärä: 27 285Näyttelytyöryhmä:Päivi Talasmaa, Jorma Puranen, Tiina Bodonyi, Inka LaineNäyttelyarkkitehtuuri: Hannele GrönlundTeokset:52 valokuvat1 videoTeoksia näyttelyyn lainasivat:Helsingin taidemuseoJenny ja Antti Wihurin rahastoNiemistön säätiö / Hämeenlinnan taidemuseoNykytaiteen museo KiasmaSaastamoisen säätiön taidekokoelma / EMMATampereen taidemuseotaiteilija29.9.2010–9.1.2011Juba - Viivi ja WagnerKävijämäärä: 27 285Näyttelytyöryhmä:Markku Valkonen, Inka Laine, Heikki JokinenNäyttelyarkkitehti: Hannele GrönlundTeokset:100 sarjakuvastripit, originaalit9 maalaukset1 videoTeoksia näyttelyyn lainasivat:taiteilijayksityiset lainaajat44

Näyttelyluettelot, omaa tuotantoaAfrikan voima - Kolme näkökulmaa ISBN 978-952-5509-25-0 EMMAn julkaisuja 25/2010100 % SILK Kiinalaisen silkin tarina ISBN 978-952-5509-26-7 EMMAn julkaisuja 26/2010Näyttelyluettelot, muiden tuotantoaViivi ja Wagner - Sika ja Muusa (Arktinen Banaani) ISBN 978-952-5768-65-7Muut julkaisutPunainen ISBN 978-951-95627-8-0 Saastamoisen säätiöLehdistötiedotteetPUNAINENRÖTT REDSAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMASSAI SAASTAMOINENSTIFTELSENS KONSTSAMLINGIN THE SAASTAMOINEN FOUNDATION ART COLLECTION23.02.2010 - Afrikan voimaa EMMAssa04.03.2010 - EMMAn Taide friskaa mieltä -projekti saa jatkoa09.03.2010 - EMMAn Matkalla -taideprojekti kasvaa nuorten kanssa aikuisuuteen09.04.2010 - EMMAPrize 2010 finalistit valittu20.04.2010 - EMMAlle nimikkocava20.05.2010 - EMMAn kokoelmaan uusi teemaripustus27.05.2010 - Kyösti Kakkosen grafiikan kokoelma EMMAlle27.08.2010 - Joan Miró EMMAan29.09.2010 - 2010 Artium Cultori Markku Valkoselle28.09.2010 - EMMAn syksy 201030.09.2010 - Pekka Jylhän “Siipirikko” Espoon uusin julkinen taideteos16.11.2010 - EMMAn silkkinäyttelyyn eläviä silkkiäistoukkiaEMMA - Espoon modernin taiteen museon kokoelmaan liitetyt taideteokset 2010Art & LanguagePortrait of Otto Wille Kuusinenin the style of Jackson Pollock, 2009maalausArt & LanguagePortrait of Carl Gustav Mannerheimin the style of Jackson Pollock, 2009maalausArt & Language Painting - Sculpture maalausArt & Language Map of portrait of Carl Gustav Mannerheim, 2009 piirustusArt & Language Map of portrait of Otto Wille Kuusinen, 2009 piirustusJulkiset veistoksetJylhä, Pekka Siipirikko, 2010, Kaitaan koulun ja lukion piha-alue veistosRikala, Mikko Äspe, 2010, Espoonsilta, Espoon rautatieasema ympäristötaideteosErnst ja Eila (Kiko) Mether-Borgströmin säätiön lahjoitusMether-Borgström, Ernst Haaksirikkoiset, 1995 veistosFinntemet Oy:n lahjoitusMether-Borgström, Ernst 7 veistosta sarjasta Opettajat “Peruukit”, 1969 veistosKnipschild, Axel Muna veistos45

Juhani von Boehmin lahjoitusBoehm, Tuomas von Istuva nainen piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen piirustusBoehm, Tuomas von Istuva figuuri piirustusBoehm, Tuomas von Kaksi figuuria piirustusBoehm, Tuomas von Kaksi naisfiguuria piirustusBoehm, Tuomas von Metsämaisema, 1943 piirustusBoehm, Tuomas von Kukkoasetelma, 1950-1955 grafiikkaBoehm, Tuomas von Teatteriaihe, 1951 grafiikkaBoehm, Tuomas von Kannuasetelma grafiikkaBoehm, Tuomas von Kannuasetelma grafiikkaTuomas von Boehmin perikunnan lahjoitusBoehm, Tuomas von Makaava nainen takaa piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen sivusta piirustusBoehm, Tuomas von Tuolilla istuva nainen piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen takaviistosta piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen edestä piirustusBoehm, Tuomas von Makaava nainen edestä piirustusBoehm, Tuomas von Makaava nainen takaa piirustusBoehm, Tuomas von Puoleksi makaava mies sivusta piirustusBoehm, Tuomas von Seisova nainen edestä piirustusBoehm, Tuomas von Seisova nainen edestä piirustusBoehm, Tuomas von Seisova nainen takaa piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen takaa piirustusBoehm, Tuomas von Nainen nelinkontin piirustusBoehm, Tuomas von Polviensa päällä istuva nainen sivusta piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen sivusta piirustusBoehm, Tuomas von Polviensa päällä istuva poika takaa piirustusBoehm, Tuomas von Tuolilla istuva nainen edestä piirustusBoehm, Tuomas von Istuva nainen takaviistosta piirustusBoehm, Tuomas von Oikeaan jalkaan nojaava nainen piirustusBoehm, Tuomas von Vatsallaan makaava nainen sivulta piirustusEspoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian lahjoitusNyrhinen, Kristiina Vesi, 1992, Hotelli Kuninkaantie, Espoon keskus tekstiiliteosNyrhinen, KristiinaLovisa Ulrika, 1992, Hotelli Kuninkaantie,Espoon keskustekstiiliteosNyrhinen, Kristiina Kuu, 1992, Hotelli Kuninkaantie, Espoon keskus tekstiiliteosVuokko Lindholmin lahjoitusKandelin, Ole Omakuva, 1942 maalausOpetuskokoelma Taidepakkiin liitetyt taideteoksetTuomola, JubaViivi ja Wagner -sarjakuvaoriginaali:Taide ja vastaukset, 2004Tuomola, JubaViivi ja Wagner -sarjakuvaoriginaali:Puisto, 2006piirustuspiirustus46

AsiakaspalauteEMMAn asiakaspalautejärjestelmä perustuu näyttelytiloissa saatavilla oleviin kyselylomakkeisiin, sähköposti- ja nettipalautteeseensekä laajempiin kävijätutkimuksiin. Toiminnan asiakaslähtöisyyttä ja saavutettavuutta kehitetään palautteidenpohjalta. Palautteet käsitellään museo-opetuksessa päivittäin ja ne raportoidaan säännöllisesti koko henkilökunnalle. Reklamaatioihinja tiedusteluihin vastataan viimeistään kahden arkipäivän sisällä palautteen saapumisesta.Palautetta kerätään myös case-tyyppisesti esimerkiksi tapahtumista ja projekteista. Vuoden 2010 laajin palauteraporttitehtiin Näyttelykeskus WeeGeen kesäleireistä. Kuluneen vuoden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota sisäiseen palautteeseen:asiakkaiden antama suullinen palaute käydään säännöllisesti läpi palveluhenkilökunnan kanssa. Tapahtumat jayhteistyöhankkeet päätetään palaveriin, jossa esitellään kohderyhmän palaute ja kirjataan yhdessä ylös prosessin onnistumisetja kehittämiskohteet.EMMAn asiakaskysely 2010Jakso 11.1. - 31.12.2010Palautettu 204 kplvrt. viime vuosi 1.1.2009 - 10.1.2010 222 kpl1. Käyntini Espoon modernin taiteen museo EMMAssa oli:6%44%6%45%Erittäin miellyttäväMiellyttäväParantamisen varaaTuotti pettymyksenMiksi? Avoin vastauskenttäTammi-toukokuu: Asiakkaat kiittivät EMMAn monipuolisuuttaja Saastamoisen säätiön taidekokoelmaa.Afrikan voima - ja Candice Breitz -näyttelyt kiinnostivat,mutta kahden näin erilaisen näyttelyn muodostama kokonaisuuskoettiin ongelmalliseksi sekä sisällöllisesti että keskittymisenkannalta (vrt. Breitzin äänimaailma).Kesä-joulukuu: Näyttelytilan arkkitehtuuri, avaruus ja rauhallisuusmiellyttivät. Vaihtuvien näyttelyiden tilaratkaisuihinasiakkaat kuitenkin kaipasivat selkeyttä.2. Saamani palvelu EMMAn tiloissa oli:5% 3%44%48%KiitettävääHyvääTyydyttävääHuonoaMiksi? Avoin vastauskenttäTammi-toukokuu: Palvelua kuvailtiin myönteiseksi ja osaavaksi,opastuksia asiantunteviksi. Tapahtumapäiviä kehuttiin,mutta asiakkaiden mukaan lippukassalla ei aina osattukertoa eri museoiden ohjelmista. Sisäistä tiedonkulkua onyhä kehitettävä.Kesä-joulukuu: Asiakaspalvelua pidettiin edelleen korkeatasoisena,sanat ‘kohtelias’ ja ‘asiallinen’ toistuivat vastauksissa.47

3. Pidin erityisesti…Tähän vastasi 55 % lomakkeen täyttäneistä.Eniten mainintoja keräsivät:1) Saastamoisen säätiön taidekokoelma, erityisestiKoiran ja suden välissä - ja Punainen-näyttelyt2) Afrikan voima -näyttelyn sisältö3) Monipuolisuus ja tilat4. En pitänyt lainkaan…Tähän vastasi 20 % lomakkeen täyttäneistä.Aiheiden hajonta melko suuri.Eniten mainintoja keräsivät:1) Afrikka-näyttelyn sekava arkkitehtuuri2) Opasteiden riittämättömyys3) Niukasti materiaalia ulkomaisille asiakkaille(erityisesti: saksa, ranska, espanja)5. Toiveita / terveisiä:Tähän vastasi 31 % lomakkeen täyttäneistä.Asiakkaat kokevat yhä EMMAn isot näyttelytilat hankalinahahmottaa, vaikka avaruutta arvostetaankin. On toivottusuositusreittejä ja jopa “lähtö- ja päätepisteiden” merkitsemistä.Myös Näyttelykeskus WeeGeen konsepti suhteessaEMMAan ei ole vielä selkiytynyt suurelle yleisölle. Saastamoisensäätiön taidekokoelman uushankinnat kiinnostaisivatmonia.Yli puolet terveisistä on myönteisiä ja hienollemuseolle toivotetaan hyvää jatkoa.6. Ikäni on17%43%15%8%18%alle 1818-2425-3940-65yli 6548

Opastus ja työpajatoimintaryhmiähenkilöitäOpastukset ja varaukset yhteensä 980 12 573Opastuksia yhteensä 762 10 825Ilman opastusta 218 1 748Maksuttomat yleisöopastukset 194 1 710aikuisille 125 1 632- ruotsinkielisiä 10 31lapsille 69 78Opastukset tyypeittäinYleisesittelyt 9Taidevartti -opastukset 76Taidehaltijan tunti -opastukset 18Taidetunnit376 joistaSaastamoisen säätiön kokoelma 139Vaihtuvat näyttelyt237 joistaTapio Wirkkala 10Art & Language 0Afrikan voima 116Candice Breitz 3100% Silk 84Jorma Puranen 14Juba Tuomola 9Katja Tukiainen 1Ohjatut työpajat 81Muut pajatilan varaukset 99Poimintoja opastettujen ryhmien profiilistaAikuisryhmät 200 3 255Eläkeläisryhmät 60 808Peruskouluryhmät 146 2 521 joistaKULPS!-opastuksia 50 92349

Taidevartti-yleisöopastusten teematSaastamoisen säätiön taidekokoelmaUnto Pusa: Aitta II, 1957Rafael Wardi: Sisäkuva, 1971Anitra Lucander: Sommitelma, 1958Jarmo Mäkilä: Narkissos, 1995Ben Kaila: Rane ja Terttu, Helsinki 2001, 2001Veikko Hirvimäki: Muistikuvia II, 2001Santeri Tuori: Punainen paita, 2003Leena Luostarinen: Kerameikos, 2001Kristiina Wiherheimo: 21 x RED, 2006Birger Carlstedt: Mustalainen, 1938Anna Tuori: Melankolia, 2006Otto Mäkilä: Sommitelma, 1950-luvun alkuTiina Itkonen: Agatannguaq, 2002Anni Leppälän valokuva-teoksetAnish Kapoor: Untitled, 2009Elina Merenmies: Koira, 2001 ja Granny,2005Petri Eskelinen: Punasiirtymä, 2009Kukka Paavilainen: Nimetön, 2006–2007Rafael Wardi: Omakuva hiilellä, 2007Tapio Wirkkala - kuvanveistäjäUltima Thule, 1967Heinä, 1956Afrikan voima - Kolme näkökulmaaFernand Léger: Maailman luominen -sarja (sis. eri nimisiä teoksia), 1923Akseli Gallen-Kallela: Nandi-heimoa, 1909 ja Sarvikuono ja euforbiapuita, 1909-1910Stefan Bremer: UFF:n avustus, Senegal 2001 ja Kärrynpyörä ja sateenkaari, 2008Antonin Procházka: Tytön pää, 1916Natalia Gontšarova: Pyykkärit, 1911Alvar Gullichsen: Subcontinent, 2008Martti Aiha: Yksi aurinko, 1987-88Karl Schmidt-Rottluff: Kristus, 1918 ja Pietarin kalansaalis, 1918 ja Kristus ja Juudas 1918Tanssinaamiot, 1800-luvun loppuWäinö Aaltonen: Tanssijatar, 1928Mbulu ngulu. Pyhäinjäännösten suojelija, Kota-kansa, 1800-l. loppu ja Pablo Picasso: Miehen pää, 1912Marika Mäkelä: Golden Mother and Child, 1993Tuomo-Juhani Vuorenmaa: Cineplaza, Moshi, Tansania, 1995/2004Greta Hällfors-Sipilä: Shakkipeli (Jussi Hirvola), 1918Hugo Backmansson: Linnanmuuri, 1907 + muotokuvat Afrikan ihmisistä, esim. Huppupäinen mies Tangerista, 1907 jaNainen Tangerista, n. 1902Candice BreitzKing ja Queen, 2005Him (1968-2008) ja Her (1978-2008)EMMAPrize 2010 -kilpailun finalistien teokset50

100% Silk - Kiinalaisen silkin tarinaUseampi näyttelyn vaatteista ja kankaista, eri aikakausilta Taidevarteilla teemana: esim:Naisen silkkijakku, Qing-dynastia, tarkemmin 1700–1800 -lukuJin-silkkikangas, 500–600 -lukuSilkki ja sen synty -aiheisia TaidevarttejaJalkojen sitominen -aiheisia Taidevartteja, joilla esim.:Sidotuille jaloille tehdyt, ”kolmen tuuman” lootus-kengät, Qing-dynastia, 1700-1800-lukuLohikäärmekuvioiset (aikuisten miesten) asut, Qing-dynastia, 1700-1800-luku“Jokasään” miestenasu, 1100-1200-luku + EMMAn silkkitoukatSilkkitoukkien elämä ja näyttelyn vanhimmat silkkikangaspalatVyötärökangaspuut ja vastaaviin kuuluneet jade-koristeet, jälkimmäiset n. 2500 eaa.Lasten lohikäärme-päähine, Qing-dynastia, 1700-1800-lukuLasten tiikeri-päähine, Qing-dynastia, 1700-1800-lukuJorma PuranenKuvitteellinen kotiinpaluu -sarjasta teoksia vuosilta 1991–1992Where Compasses All Go Mad, 2007Systema Naturae, 1996Language is a Foreign Country -sarjan teoksia vuodelta 1998Icy Prospects -sarjan teoksia vuosilta 2005–2009Sixteen Steps to Paradise -sarjan teoksia vuosilta 2007–2008Feodoroffin perhe, 1984Travels on Canvas -sarjan teoksia, vuosilta 2003–2004Shadows, Reflections and All That Sort of Thing -sarjan teoksia vuosilta 2002–2009Juba Tuomola: Viivi ja Wagner (näyttelyn ripustusteemat, sis. vuosien 1997–2010 strippejä)“Alitajunnan alkemiaa” -teeman strippejä“Syntiinlankeemus” -maalaus, n. 2010”Parisuhteen parissa” -teeman strippejä”Sika on iso lapsi” -teeman strippejäVarattavat työpajatJälki jonka jätän, kokeellinen sarjakuva, raapekartonkiElämänpuu, Sanna Karlsson-Sutisnan keholliset maalauspajatViidakon kuviot, Afrikan eläinkuoseja maalatenLiikettä tilassa, Mikko Kallisen Choreo-Cut-Graphic-tietokonepelin kautta painovoimaa tutkiva pajaKesäleirit: Pieniä ihmeitä, sadutus, vesi-installaatio, akvarelli.Hyvät hyssykät! sadutus, muovailuSika vai supersankari? sarjakuva, rakenteluTaidehaltijan pajakutsut: (kevät) Viidakon kuviot, (syksy) Hyvät hyssykät!Taidekuohut: Punainen, sanaleikit, sarjakuva.Taidekaffet: (kevät) Safarikaffet, kankaanpainanta. (syksy) Punainen lanka, sarjakuva ja silkkimaalaus.Avoimet työpajatMarsin matkassa, romumagneettejaSafari pussissa, paperikassien painantaElämän tilkkutäkki, tekstiilikollaasiMielen maisemat, Camera Obscura, digikuvausSuper Caramel, kollektiivinen kierrätyskakkuSika! sarjakuva-aiheinen lahjapaperiÄänityöpaja beatboxausta, Rudirok51

Ostopalvelukonservointi• Jaume Plensa Hair - Ice, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy.• Martti Aiha Ceci n’ est pas non plus une pipe, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy, taiteilija osittain mukana.• Tapio Junno Häikäistynyt, esinekonservaattori Elina Remsu• Heikki Konttinen Morsian, esinekonservaattori Elina Remsu• Antonio da Cudan Luominen avaruudessa, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy• Heikki Häiväoja Aamu, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy• Tapio Wirkkala - kuvanveistäjä, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy• Afrikan voima - kolme näkökulmaa, Konservointi- ja museopalvelut Lasse Mattila Oy, Taidekonservaattori Jaana Paulus• 100 % Silk - kiinalaisen silkin tarina, Tupulatäkki Oy52

WeeGee-talo / EMMAKävijät viikoittain, vuodet 2009 - 2010Kävijöitä vuonna 2010:Muutos edelliseen vuoteen:92 890 *)+ 11,2%Kävijöitä viikossa keskimäärin: 1 6498000700060005000400030002000100001471013161922252831343740434649522009 2010*) Kävijälaskurin lukemasta vähennetäänhenkilökunnan oma liikkuminen.53

Espoon Modernin Taiteen MuseoCopyright Oy Cision Finland AbTilaus: 20793Kuukausi: Joulukuu 2010Sivu 3(6)1. Julkisuuden määrä mediaryhmittäin2009-122010-012010-022010-032010-042010-052010-062010-072010-082010-092010-102010-112010-120 10 20 30 40 50 60 70 80Osumia kplSanomalehdet Aikakauslehdet Uutistoimistot Radio TV2. Julkisuuden intermediajakuma,Joulukuu 20107%3. Julkisuuden intermediajakauma,edelliset 12 kk3%2% 3%11%27%67%81%Sanomalehdet Aikakauslehdet Uutistoimistot Radio TV54

www.emma.museumKävijät1.1.2010 - 31.12.2010Vertailu: SivustoKävijät800800400400004. tammikuuta 6. helmikuuta 11. maaliskuuta 13. huhtikuuta 16. toukokuuta 18. kesäkuuta 21. heinäkuuta 23. elokuuta 25. syyskuuta 28. lokakuuta 30. marraskuuta79 906 henkilöä kävi tässä sivustossa114 691 Käynnit79 906 Absoluuttiset yksilöidyt vierailijat412 474 Sivun katselut3,60 Keskimääräiset sivun katselut00:02:29 Sivustossa käytetty aika40,59 % Välitön poistumisprosentti66,25 % Uudet käynnitTekninen profiiliSelain Käynnit % käynnitInternet Explorer 46 407 40,46 %Firefox 45 351 39,54 %Safari 15 719 13,71 %Chrome 4 864 4,24 %Opera 1 438 1,25 %Yhteysnopeus Käynnit % käynnitUnknown 49 112 42,82 %DSL 41 210 35,93 %Cable 14 655 12,78 %T1 8 373 7,30 %Dialup 1 221 1,06 %Toimintakertomus 2010TaittoAija AaltoValokuvat © EMMAAri KarttunenMilja LaurilaMarjanne MiettinenMikko MälkkiTiina PenttiläLeena Joutsenniemi

PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKIWeeGee, Ahertajantie 5, TapiolaPuh. 09 8165 7512, info@emma.museumwww.emma.museum