HuSa_Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus

HUOLTAJA-SÄÄTIÖ Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus – haasteet opetukselle ja tutkimukselleVUOKKO NIIRANEN: KOKONAISVALTAINEN SOSIAALIPOLITIIKKA KUNNASSA – MITEN JOHTAA, MITEN OPPIA JOHTAMAAN?1 PeruspalvelutOsa kunnan elinkeinopolitiikkaaTurvaavat yritysten ja eri organisaatioiden työvoiman saanninMahdollistaaStrategisesti merkittäviä tulevaisuuden rakentajiaKehittääSynnyttävät työpaikkoja TyöllistääLiittävät kansalaisen yhteiskuntaan turvaamalla arjen sujumisen ja antaa mahdollisuuden osallistuaKanavat kansalaisten kokemuksiin suunnittelusta ja päätöksenteostaPeruspalvelutTukevat ja mahdollistavat kansalaisten osallisuuttaTyöpaikkojen myötä työllistyminen pitää kiinni palkkatyön arjessaKuvio1.Peruspalvelut ja niiden merkitys paikallisesti ja alueellisesti (Jokiranta 2006: Kananoja ym. 2008, 145)Toimintaympäristön ja Toiminnan rakenneJohtajuus ja johtajana Kunnallisen johtamisjärjestelmien sosiaalipolitiikan tavoitteet voidaan Organisaatioiden johtaa lainsäädännöstä, kunnan demokraattisenoleminentoimintajärjestelmän muutos perusteista, asukkaiden hyvinvoinnin rakenteet tavoitteista sekä näitä ohjaavistaOrganisaatiouudistuksetarvolähtökohdista. Lainsäädännön ohella kunnallista sosiaalipolitiikkaa muokkaavat ja siihenvaikuttavat yhä selkeämmin sekäVerkostotkansainvälisetHajautetut että kansalliset talouden ja politiikan kehityslinjatTalouden Uudet rakentuvat Johtajan Monialaiset ja ratkaisut.ehdot ja Suomen konserni-­‐ Perustuslain (731/1999) mukaan organisaatiotuudelleenkunnallinenasemaitsehallintoperustuu organisaatiot kunnan asukkaiden mekanismit – ei siisjohtamisenkunnan –itsehallintoon (121§). Kunnan perustehtävä muotoutuu on Kuntalain vaativat (519/2007) 1§ja tilaaja-­‐1 momentin mukaan ”pyrkiä edistämään kuntalaisten hyvinvointiauudelleen toisenlaista tuottaja – Konsernin ja kestävää kehitystäjohtamistaalueellaan”.Laajasti ymmärrettynämallienkestävällä johdon alakehityksellä tarkoitetaan sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisestimuodot Poliittisen Hajautetun ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä johdon ja ala niitä koskevia organisaation ratkaisuja. 2010-luvulla kunnissa puhutaanyleisemmin joko sosiaali- ja terveyspalveluista taiviestintäsitten vielä ja laajemmin hyvinvointipalveluista.Prosessien Monituottaja-­‐johtaminenVäestömuutokset ja väestön ikääntyminen koskettavat kaikkia työyhteisöjä – ja myös johtajia.kustannukset mallien Monikuntaliitoksiin liittyy Tiedon siirtäminen, työntekijöiden johtaminen rekrytointi ja eri sukupolvien kohtaaminenerilaisten toiminta-­työyhteisöissäja organisaatiokulttuurien synnyttävät uusia toimintatapoja, ja joskus ristiriitojakin. Sukupolvien uudelleenmuotoutuminenväliset jännitteet työhönsuhtautumisessa tai työelämään sitoutumisessa eivät kuitenkaan ole niin radikaaleja kuinarkipuheissa usein oletetaan. Ne voivat olla myös mahdollisuuksia johonkin uuteen. 2010-luvulla,ja etenkin seuraavalla 2020-luvulla myös kunnallisen sosiaalipolitiikan tehtäviin rekrytoidaan niinkutsutun Y-sukupolven edustajia (1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin aikana syntyneet).Heillä saattaa olla paitsi vahva tietoyhteiskuntaosaaminen, myös raikkaan uudenlainen ja mutkatonsuhtautuminen esimerkiksi uudenlaisen sosiaalipolitiikan syntyyn ja sen ylläpitämiseen vaikuttaviinmekanismeihin (Pyöriä & Saari & Ojala & Sipponen 2013). Uutta osaamista johtajilta edellyttävät myösuudet tai uudelleen muotoutuvat työn kohteet, asiakasryhmät ja yhteistyötahot ja yhä useamminmyös asiakkaiden ja työntekijöiden monikulttuurisuus (Pitkänen 2011).Yhden uuden näkökulman laajaan kunnalliseen sosiaalipolitiikkaan tuovat nopeat seudullisettai paikalliset elinkeinoelämän rakennemuutokset, jotka ovat usein seurausta kansainvälisen taikansallisen talouden ongelmista tai äkillisistä käänteistä. Äkillisen rakennemuutoksen alueeksinimitetään alueita, joissa tuotantorakenne heikkenee yritysten lopettaessa toimintansa. Vuosien2007–2013 aikana maassamme nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 25 seutukuntaa jakolme kuntaa. Aiemmin supistamistoimet kohdistuivat perinteisille teollisuusseuduille, pienempiinkaupunkikeskuksiin ja maaseutukeskuksiin. Viime vuosina monet suuret keskukset kuten Oulu,42