<strong>KARTANONRANTA</strong> <strong>SUNDET</strong> 3 <strong>LAATU</strong>- <strong>JA</strong> YMPÄRISTÖOHJE1.2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT <strong>JA</strong> TAVOITTEETJOHDANTO 1.Alueen yleiskuvausAsemakaava-alue sijaitsee Kirkkonummenkunnassa, Espoonlahden pohjukan eteläpuolella,Masalan ja Kehä <strong>III</strong>:n itäpuolella. Aluerajoittuu pohjoisessa Espoonlahden vesialueeseenja lounaassa Sundet I:n asemakaavaalueeseen.Kirkkonummen Sundet I, II ja <strong>III</strong> -alueiden asemakaavoitusperustuu kunnan ja InsinööritoimistoBertel Ekengren Oy:n väliseen, 18.9.2000allekirjoitettuun maankäyttösopimukseen.Sopimuksessa on asuinrakennusoikeudeksisovittu 130 000 k-m2, mikä merkitsee asuntojan. 2 600 asukkaalle. Alue suunnitellaanja rakennetaan kolmessa vaiheessa. Sundet<strong>III</strong> alueelle tulee noin 1000 asukasta.Asemakaavoitustyön pohjaksi on laadittuluonto- ja maisemainventoinnit, joissa kartoitettiinarvokkaat luonto- ja maisematekijät.Asemakaavaehdotusta on tarkennettusuunnittelun kuluessa laadittujen selvitystenja vaikutusarvioiden mukaan.Sundet <strong>III</strong> kaava-alue on rakentamaton lukuunottamattaentistä Helsingin seurakuntayhtymänleirikeskusta, joka on siirtynyt InsinööritoimistoBertel Ekengren Oy:n omistukseen. Leirikeskuksenkoko on n. 850 k-m2 ja sinne johtaavanha tilustie, joka haarautuu peltoalueille.Kaavassa leirikeskuksen alue on jaettu palvelurakentamisen(P)- ja erillispientalojen (AO)korttelialueeksi. Kaavan toteutusvaiheessanykyisten rakennusten säilyminen on epätodennäköistä.Leirikeskuksen alueella onmyös Neuvostoliiton vuokra-ajalta peräisinolevan sotilasrakennelman jäänteitä, nämäovat suojeltu kaavassa.Asemakaava-alueella on aiemmin sijainnutSundsbergin kartanon maiden vuokraviljelijöillekuuluneita torppia sekä kesävieraillevuokrattuja huviloita, mutta vain muutamiarakennusten perustuksia on jäänyt jäljelle.Suunnittelun yleiset tavoitteetSundet <strong>III</strong> -asemakaava-alueesta tulee merellinen,pelloille, metsäsaarekkeille ja metsäisillekumpareille rakentuva pienimittakaavainenasuinalue, joka kuuluu osana Kartanonrannankokonaisuuteen.Yleisinä laatutavoitteina Sundet 3 asemakaavaalueellaon luoda viihtyisä, korkeatasoinenja luonnonläheinen, pienimittakaavainenasuinympäristö, joka on rakennettu kestävänkehityksen periaatteiden mukaisesti jaalueen tärkeimmät ekologiset, maisemallisetja kulttuuriset arvot säilyttäen. Myös alueensijainti meren läheisyydessä metsäalueidenympäröimänä on erityinen laatutekijä, jokatulee ottaa mahdollisimman hyvin rakentamisessahuomioon.Matala rakentamistapa, puutalovaltaiset rakennusryhmätsekä pääosin maantasossa asuminensopivat Kirkkonummelle tyypilliseen,pientalovaltaiseen taajamakuvaan.Taajamakuvaltaan alue on yhtenäinen, muttaerilaiset maasto- ja kasvillisuusolosuhteet sekäkorttelirakenteen muutokset luovat vaihteleviakatunäkymiä. Myös rakennusten yksityiskohdatja värit luovat omalta osaltaan variaatiotarakennuskantaan. Piha- ja virkistysalueet tuovatviihtyisyyttä ja asuntokadut mahdollistavatsosiaalisen vuorovaikutuksen.Korttelialueilla ja erityisesti niiden reuna-alueillasäilytetään olemassa olevaa kasvillisuutta mahdollisuuksienmukaan. Kortteleiden sisäosissaon tavoitteena luoda rakennettuun ympäristöönsopivan, paikallisiin olosuhteisiin soveltuvanja kestäväksi havaitun kasvilajiston avullaviihtyisä ja vaihteleva miljöö.Rakennuskanta muodostuu kytketyistä pientaloista,rivitaloista, erillispientaloista ja omakotitaloistasekä lähipalveluille varattuihinkortteleihin rakennettavista rakennuksista.Asuntokortteleiden suunnittelun tavoitteenaon ollut luonnonläheinen, olemassa olevaaluontoa säilyttävä, turvallinen ja virikkeellinenympäristö.Alueella pyritään yhtenäiseen ja laadukkaaseenasuinympäristöön. Yhtenäisyyden tavoite eiestä kortteleiden, korttelinosien tai rakennusryhmienvälistä vaihtelua.Katujen varsille ja aukioiden laidoille istutetaanpuita ja pensaita parantamaan pienilmastoa,lisäämään viihtyisyyttä ja rajaamaan tiloja.Asuntopihat rajataan liikenneväylistä pensasistutuksinja puurakenteisin aidoin.Vaihtelemalla kasvilajistoa kortteleiden, liikenneväylienja aukioiden jäsentelyssä luodaanomalta osaltaan toisistaan erottuvia, omaleimaisiapaikkoja.Virkistys- ja ulkoilualueet sekä ulkoilu- ja urheilukäyttöönkäytettävissä olevat alueet luovathyvät edellytykset asukkaiden virkistykselleja alueen kehittämiselle vihreäksi ja puutarhakaupunkimaiseksi.Alueen ekologiset näkökohdat otetaan huomioonsuunnittelussa ja luonto-olosuhteiltaanarvokkaimmat rantametsiköt ja luonnonsuojelualueidentuntumassa olevat metsiköt säilytetäänpääasiassa rakentamattomina. Rantametsiköistämuodostetaan suojavyöhyke Espoonlahdenlintuvesien suojelualueelle / Natura alueelle,jonka alueella virkistyskäyttöä rajoitetaan. Suojelualueidentoiminta turvataan maankäytönsuunnittelussa. Uudenmaan ympäristökeskuson laatimassa Espoonlahden Natura alueestahoito- ja käyttösuunnitelman, jossa tarkastellaanalueen hoitotarpeita ja esitetään mahdollisiahoitotoimenpiteitä.5
1. JOHDANTO <strong>KARTANONRANTA</strong> <strong>SUNDET</strong> 3 <strong>LAATU</strong>- <strong>JA</strong> YMPÄRISTÖOHJE1.3 OHJEEN RAKENNE13. KORTTELIALUEET2<strong>KARTANONRANTA</strong> <strong>SUNDET</strong> 3 <strong>LAATU</strong>- <strong>JA</strong> YMPÄRISTÖOHJEP -KORTTELIT 2150 ja 21543Uudisrakennustenjulkisivumateriaalit jakattokulmatUudisrakennusten pääasiallisenajulkisivumateriaalina P -korttelissa2154 tulee olla puu tai rappaus,korttelissa 2150 rappaus.Uudisrakennusten kattomateriaalinatulee korttelissa 2150 ollakonesaumattu pelti tai vastaavamoderni sovellus. Korttelissa2154 tulee katemateriaalin ollakattotiili tai konesaumattu peltitai vastaava moderni sovellus.Katemateriaalin tulee kuitenkinolla sama kaikissa saman käyttötarkoituksenomaavissa korttelialueenrakennuksissa.Entinen Helsingin Seurakuntayhtymän leirikeskus,joka tunnetaan Sipulin nimellä,on toiminut alueella vuoteen 2007 saakka.Sipulin alue on jaettu palvelurakentamisenja asuinpientalojen korttelialueisiin. Leirikeskuksennykyiset rakennukset sijoittuvat(AP) korttelialueen puolelle ja seurakunnantyöntekijöiden asunto jää palvelurakentamisenkorttelialueen puolelle.456MeriuposkuoriainenLuonnonsuojelualueella Espoonlahdessa,Mamsellinrannan edustalla, sijaitsee Meriuposkuoriaisen(Macroplea pubipennis) esiintymisalue.Meriuposkuoriainen on luokiteltuvaarantuneeksi ja kuuluu EU:n tärkeinä pitämiinlajeihin (ns. luontodirektiivin liitteen II laji).Meriuposkuoriaista esiintyy vain Itämeren piirissäja sen esiintymisalueita tunnetaan varmuudellavain Suomen rannikkoalueelta. Lajin71. Ohje on jaettu neljään eri osaan.Osilla on omat väritunnuksensa.2. Osan otsikko on lihavoitu ja kirjoitettuisoilla kirjaimilla.3. Osan numero4. Alaotsikko5. Julkisivumateriaaleja ja kattokaltevuuksiakoskevat suositukset on kirjoitettulihavoituna ja kehystetty leveilläraameilla6. Ohjeet on kirjoitettu normaalitekstinä.7.Erityisen tärkeät yleiset ohjeet onkehystetty.6