Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2000 - Riihimäki

Energiankulutukseen liittyvänä maana huomioidaan fossiilisenenergian käytöstä synyvän hiilen sidonta, puuenergian tuottamiseentarvittava metsäala sekä vesivoiman ja ydinvoiman vaatimamaa-ala. Kuluttavina toimintoina huomioidaan ravinnontuotanto,asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Kunnan taikuntalaisen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata kunnan taikuntalaista kohti käytettävissä olevaan ekologiseen kapasiteettiin.Kapasiteetin osalta huomioidaan viljelysmaa, laitumet, metsätja rakennettu maa.Kuntakohtaiseen laskentaan käytetään kansallisia keskiarvoja ravinnontuotannonja kulutushyödykkeiden osalta (poislukienrakennettu maa). Näiden osalta kuntien erot ovat niin pieniä, etteikuntakohtaisen tiedon hankinta ole tarpeen. Asumisen,liikenteen, palveluiden, kulutushyödykkeiden rakennetun maanosalta sekä kunnan ekologinen kapasiteetti perustuvat kunnantodelliseen tilanteeseen. Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälkivuonna 1995 oli 3,01 ha, eli neliön muotoinen maa-ala jonkasivun pituus on 173,5 metriä. Koko kaupungin jalanjäljeksi tulee77 550 ha, tämä on noin 6,4 kertaa Riihimäen maapinta-ala.Riihimäen ekologinen kapasiteetti on 0,43 ha, joka on vain 14,3% jalanjäljestä. Suomen ekologinen kapasiteetti on 4,67 ha jaglobaali kapasiteetti 1,63 ha.Kuvan 14 kaaviossa on esitetty Suomen ja kymmenen kunnanekologinen jalanjälki. Kuvasta selviää kansalliseen keskiarvoonperustuva osuus sekä kuntien omat energian ja maankäytönosuudet. Riihimäellä kansallinen osuus on 56,5 %, paikallinenenergian osuus 41,5 % ja maankäytön osuus 2 %. Energiankäyttöon Riihimäellä ekologisen jalanjäljen mukaan tehokasta,koska jalanjälkeen ei lasketa Ekokem OY:n tuottamaa ja Riihimäelläkulutettavaa, jätteistä saatua lämpöenergiaa.Kuva 13. Riihmäen ekologinen jalanjälki on noin 6, 4 kertaa suurempi kuin Riihimäen maapintaala.28