Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2000 - Riihimäki

Riihimäen kaupunkiPL 12511101 Riihimäkipuh. (019) 7411www.riihimaki.fiISBN 951-8952-68-XRiihimäen kirjapainoRiihimäki 2001

SISÄLLYSESIPUHE1 JOHDANTO 22 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ 33 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEET 64 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 65 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000 95.1 Viranomaistyö 95.2 Riihimäen kestävän kehityksen prosessi 125.3 Ilmastonsuojelukampanja 125.4 Ryti-hanke 155.5 Yky-hanke 156 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ 166.1 Mikä on ympäristöjärjestelmä 166.2 Ympäristöjärjestelmätyö Riihimäellä 176.3 Työn eteneminen 186.4 Ympäristöjärjestelmän dokumentointi 196.5 Ympäristökustannusten tarkastelua 207 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA 257.1 Riihimäen ekotase 257.2 Riihimäen ekologinen jalanjälki 277.3 Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeita 298 YHTEENVETO JA JATKOTYÖTARPEET 30Liite 1 Merkittävät ympäristönäkökohdatLiite 2 Ympäristöohjelmat vuonna 2000

ESIPUHETämä Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään, jota laaditaansoveltaen ISO 14001 -standardia koko kaupungin organisaatioon.Jatkossa raportti laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja ja sen on tarkoitus toimia tietolähteenäsekä päättäjille, kaupungin hallinnon työntekijöille että myös kaikille riihimäkeläisille.Raportissa on katsaus Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan kehittymiseen vuosien varrella, lisäksi on raportoituympäristön hyväksi tehtyjä toimenpiteitä, kerrottu meneillään olevista kehittämisprojekteista ja hahmoteltu kaupunginympäristötilinpäätöstä, lähinnä tarkastelemalla ympäristönsuojelun kuluja ja tuloja vuosina 1997–2000.Raportti on koottu työryhmässä, jota on vetänyt ympäristönsuojelupäällikkö Kaisu Anttonen. Työskentelyyn ovatosallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Elina Mäenpää, projektipäällikkö Maija Venäläinen sekä projektisihteeriMarkku Kyöstilä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä sekä ympäristökouluttaja Eeva Hämeenoja Hyvinkään-Riiimäen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kustannusvertailussa on saatu apua kamreeri Aila Yliojalta sekä kirjanpitäjäLea Lahtiselta. Käsikirjoitusta on kommentoinut suunnitteluinsinööri Sirpa Aulio teknisestä virastosta.Kiitämme kaikkia raportin tekoon osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä.Riihimäellä 26.4.2001Seppo KeskiruokanenKaupunginjohtajaKaisu AnttonenYmpäristöpäällikkö

1 JOHDANTORiihimäen kaupunki voidaan sanaparina käsittää ainakin kahdellatavalla: toisaalta on kyse kartalle rajautuvasta vähän yli100 neliökilometrin maa-alueesta, toisaalta hallinto-organisaatiosta.Tässä raportissa keskitytään Riihimäen kaupunkiorganisaationympäristönsuojelutyöhön, jota tehdään kaupunginvaltuustonmääritelemän ympäristöpolitiikan painotustenalla. Ympäristön tila kuten pintavesien ja pohjaveden,ilman tai maaperän laatu ja luonnon monimuotoisuus on seperusta, josta ympäristönsuojelun lähtökohdat löytyvät. Ympäristöntilaan vaikuttavat hyvin monet toimijat Riihimäen kaupungissa,yksi merkittävä toimija on Riihimäen kaupungin organisaatio.Ympäristön tilan pilaantumisen ehkäisy ja pilaantumisen pysäyttäminensekä vahinkojen korjaaminen eli ympäristöpolitiikkaja sen alla tehtävä ympäristönsuojelutyö vaatii tietoistaja laajaa näkemystä eri toimintojen ja prosessien vaikutuksista.Yksi käyttökelpoinen väline on ympäristöjärjestelmä, jonkaavulla organisaatio voi systemaattisesti tunnistaa, parantaaja seurata omien toimiensa ympäristövaikutuksia.RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKAYmpäristöpolitiikkasitoumukset, mihin ympäristöasioihinympäristöjärjestelmäpainottuuOrganisaation merkittävätympäristönäkökohdattoiminnot, asiat, laitteet jne., joillamerkittävää ympäristövaikutustaViranomaistyö:ympäristönsuojelun valvontaja edistäminenIlmastonsuojelukampanjaYKY-hankeYmpäristöjärjestelmä:- merkittävät ympäristönäkökohdat- hallintokeskusten jayksiköiden ympäristöohjelmatKestävän kehityksenprosessiRYTI -hankeYKY-hankeYmpäristöpäämäärätorganisaation sisäiset kehittämiskohteet, voivatsisältyä politiikkaanYMPÄRISTÖN TILAKaupunginorganisaatioYmpäristöohjelmakonkreetit tavoitteet, joilla päämääriin päästääntoimenpiteetvastuut, resurssit, aikataulutseurantaKuva 1. Riihimäen kaupunki organisaationa on ympäristön tilaan vaikuttava toimija japyrkii viranomaistoiminnallaan, ympärstöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelunkehittämisprojekteillaan ennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja.Kuva 2. Ympäristöjärjestelmä on eräs apuväline eri toimien ympäristöpäämäärien ja -tavoitteidenmäärittämiseen ja ympäristövaikutuksien seuraamiseen.2

2 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄRiihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osinsekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkiahalkoo itä-länsi-suunnassa valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupunginkeskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen päälle. Riihimäen varsintasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki,Korttionmäki ja Vahteriston-Huhtimonmäen metsäisetmoreenimäet, joista Korttionmäki on jo otettu aktiivimaankäytönpiiriin kaavoittamalla sitä asuinalueeksi.LahtiVäkilukuPinta-alaVesipinta-alaAsemakaavoitettu pinta-alaHoidettuja viheralueita ja puistojaMuita viheralueita;katuvihreytystä puistometsiä,niittyjäPeltoaMetsää (kaupungin omistamaa)LuontopolkujaValaistuja ulkoilureittejä26 106 henkeä126 km25 km21962 ha93 ha387 ha2500 ha5000 ha (843 ha)4 kpl16,2 kmForssaHämeenlinna VantaanjokiPaalijärviHerajokiKeskustaajamaLaajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounaisjaeteläosien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyiselläänkiinteä keskustaajama, suuret tielinjat sekä pohjois-etelä- ettäitä- länsisuunnassa, ja taajaman ulkopuolinen viljelymaisema sekäsuot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki kaupungin.Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonkaläpi Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty.HirvijärviHelsinki3

Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassaon turvetuotantoalueena. Luonnontilaisimpanaon säilynyt kaupungin koilliskulmassaHatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissaluonnonsuojelukohteena.Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen.Palveluelinkeinoista hallintopalvelutmukaan lukien saa elantonsa68% asukkaista, jalostuksesta 30%, alkutuotannostavajaa 1%. Suurin työnantajaon Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnanmäärä vuonna 2000 oli 1095.Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristönkannalta merkittävimmät ovatFortum Oy:n Riihimäen voimalaitos, PaloheimoOy:n sahateollisuuskonserni,Ekokem Oy Ab:n valtakunnallinen ongelmajätteidenkäsittelylaitos, Sako Oy:nasetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas,Valio Oy Herajoen meijeri jaAga Oy:n kaasujen tuotantolaitos.Kuva 3. Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna 2000.4

Kansallinen ilmastonsuojelukampanjaMaakunnallinen Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahankeRIIHIMÄEN KAUPUNKIYky-hanke 2000–2002Ryti-hanke 2000–2002Yky-hanke 2000–2002- yritysyhteistyö, seudullinenRyti-hanke 2000–2002- koulut, järjestöt, kuntalaiset, seudullinenRiihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 1999Tutkimus kaupunginympäristötiedottamisesta 2000Kaupungin hallituksen ympäristöasenne tutkimus 1999Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän rakentaminen 1998–Riihimäen kaupungin kestävän kehityksentoimenpideohjelma 1997–2000- kansalaisjärjestöt ja yrityksetRiihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992Kansallinen kuntien ympäristöbarometritutkimus 2000–2001Seudullinen kestävän kehityksen indikaattorit -hanke 2000–2002Kuva 4. Riihimäen kaupungin strategiset askeleet. Kuvassa on koottu Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelun hankkeet, projektit ja ohjelmat, joilla on tavoiteltu laajaakestävää kehitystä ja hyvää ympäristön tilaa tukevaa ympäristönäkemystä vuosien varrella.5

3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUN STRATEGISET ASKELEETRiihimäen kaupungin ympäristönäkökulma on kehittynyt ja jäsentynytvuosien työllä. Vuonna 1992 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossaRiihimäen kaupungin ympäristönsuojeluohjelma, joka sisälsituolloin vielä harvinaisen kestävän kehityksen näkökulman ja yhteistyölähtökohdan.Ohjelma oli kaupungin hallinnon sisäisiä toimiaja toimintatapoja tarkasteleva ja sen teemat kuten kestävä luonnonvaraperusta,ympäristöriskien hallinta sekä ympäristökasvatusovat säilyneet vuosien mittaan eri projektien ja myös kestävänkehityksen paikallisagendaprosessin pohjana. Kestävän kehityksenprosessi laajensi näkökulmaa ja johti yhteistyöhön kansalaisjärjestöjenja yritysten kanssa. Tätä työtä jatketaan parhaillaanetenkin Eu-tuella toteutettavilla YKY-hankkeella, joka on yritysten jakunnan ympäristöhteistyöhanke ja RYTI-hankkeella, joka onkansalaisiin ja päätäjiin kohdistuva ympäristöviestintähankeympäristötietoisuuden parantamiseksi. Riihimäen kaupunginympäristöjärjestelmä on yksi tärkeä työväline kaupungin sisäisessäympäristöasioiden hallinnan kehittämisessä.4 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKARiihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa14.6.1999. Se sisältää kaupungin ympäristöpolitiikantärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat.Ympäristöpolitiikan perustana ovat kaupungin strategia ja ympäristöjärjestelmätyönyhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävätyhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat paperinkäyttö, toimistotarvikkeidenhankinta, energian kulutus eri muodoissaan sekäjäteasiat kuten jätteiden synnyn ehkäisy, kierrätys sekä hyöty- jaongelmajätteiden keräyksen tehostaminen. (kts. Liite 1). Ympäristöpolitiikkatarkistetaan valtuustokausittain. Seuraava käsittelyon vuonna 2001.6

Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkahyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.1999tämä ympäristöpolitiikka on laadittu Riihimäen kaupungin ympäristöhallintajärjestelmän osana.Ympäristöhallintajärjestelmä rakennetaan soveltaen SFS ISO 14001 standardia:Ympäristöjärjestelmät. Spesifikaatio ja ohjeita sen käyttämiseksi.Tukena käytetään SFS ISO 14 004 standardia: Ympäristöjärjestelmät. Yleisiä ohjeita periaatteista,järjestelmistä ja tukea antavista menetelmistä.Tämän politiikan pohjana on Riihimäen kaupungin ympäristöohjelma 1992 ja Riihimäen kaupunginkestävän kehityksen toimenpideohjelma 1997–2000.Kaupunki sitoutuu ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseenja ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen.Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se liitetään osaksi koko kaupungin toimintastrategiaaI Yleistä:Riihimäen kaupunki sisällyttää ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen periaatteet koko kaupungin hallintoonja sen toimintoihin mm. kehittämällä ympäristövaikutusten arviointia keskeisenä työvälineenä.Tavoitteena on asukkaiden ja Riihimäen kaupungin hallinnon hyvä tietoisuus ja yhteisvastuu ympäristöasioista.II Toimintaperiaatteet:LuonnonvaraperustaLuonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina,elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina.Päämääränä on etenkin että pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja turvataanja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta.7

Luonnonvaroja säästetään jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä,jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiotakaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin.Maankäytön suunnittelu ja rakentaminenMaankäytön suunnittelulla luodaan hyvää kokonaisympäristöä, joka on terveellinen, viihtyisä ja virikkeellinen.Päämääränä on tiivis, keskustaajaman ja kyläkeskusten yhteyteen rakentuva yhdyskuntarakennekaventamatta nykyisiä virkistysalueita ilman erityisiä perusteita.Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminenLiikenteen suunnittelussa ja ohjaamisessa tavoitteena on turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkkosuunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan herkästi häiriintyvillä alueilla. Turvaamallakevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset vähennetään liikenteen kokonaishaittoja.Ympäristöriskien hallintaRiihimäen kaupunki pyrkii omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämänohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn sekä olemassa olevien haittojen pienentämiseen. Riihimäen kaupunki ontietoinen myös oman toimintansa ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta.Energiankulutus ja ilmastonmuutosRiihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii niiden vähentämiseen yhteistyössämuiden päästöjä aiheuttavien toimintojen kanssa. Riihimäen kaupunki säästää energiaa omissa toiminnoissaan.Ympäristökasvatus ja -tiedotusRiihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päiväkotien oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kuntalaisilletiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvissä asioissa.III Toimintatapa ja seurantaTämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossavaltuustokausittain ja liitetään osaksi kaupungin kokonaisstrategiaa.Tähän ympäristöpolitiikkaan liittyvät päämäärät ja kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet hyväksytään vuosittainkaupunginvaltuustossa talousarvion käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutuminen raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä8

5 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2000Kaupungin ympäristösuojelutyön tarkoituksena on ympäristön tilanparantaminen ja pilaantumisen ennalta ehkäisy. Ympäristöpolitiikkayksilöi tämän työn keskeiset päämäärät. Ympäristön tilaanvaikuttavat lukuisat asiat kuten kaupungin alueella toimiva elinkeinotoiminta,asukkaat, kaupungin organisaation oma toiminta jaliikenne. Ympäristöpolitiikan toteuttaminen edellyttääkin monenlaistenkeinojen ja menetelmien käyttöä. Perinteisen viranomaistyönlisäksi tarvitaan laajaa kestävän kehityksen prosessia hankkeineenja kampanjoineen sekä kaupungin oman toiminnanympäristöasioiden hallintaa ympäristöjärjestelmän avulla. Ympäristöjärjestelmätyöstäkerrotaan luvussa 6.5.1 ViranomaistyöKunnan vastuu ympäristönsuojelussa on määritelty laissa kuntienympäristöhallinnosta, joka on vuodelta 1986. Sen 4 §:ssämääritellään kunnanhallituksen tehtävät seuraavasti: “ Ympäristönsuojelunyleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelunhuomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus.”Tehtäviä on Riihimäellä erityisesti koordinoinut kaupunginhallituksenasettama kestävän kehityksen toimikunta, joka puheenjohtajana onvuonna 1999–2000 toiminut kaupunginhallituksen jäsen KirstiTolvanen. Kestävän kehityksen toimikunta on tehnyt aloitteita mm.Ilmastonsuojelukampanjaan liittymisestä ja energiansäästösopimuksestasekä ohjannut ympäristöjärjestelmätyötä.Saman lain 6 §:ssä määritellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisentehtävät seuraavasti:"Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on ympäristönsuojelunvalvomiseksi ja edistämiseksi kunnassa:1. huolehtia sen hoidettaviksi laissa tai sen nojalla säädetyistä tai määrätyistätehtävistä;2. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelun suunnittelusta ja kehittämisestä3. huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistäja tutkimuksista;4. osallistua kunnassa tarvittavan ympäristönsuojelua koskevan ohjauksenja neuvonnan järjestämiseen;5. antaa lausuntoja sekä tehdä esityksiä ja aloitteita ympäristönsuojeluunliittyvistä asioista kunnan muille viranomaisille;6. huolehtia omalta osaltaan ympäristönsuojelua koskevasta tiedottamisesta,valistuksesta ja koulutuksesta kunnassa;7. edistää kunnan yhteistyötä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssaympäristönsuojeluasiassa sekä8. suorittaa muut sille johtosäännöllä määrätyt tehtävät "9

Tärkeitä ympäristönäkökulmia sisältyy myös tuoreeseen,1.1.2000 voimaan tulleeseen maankäyttö- ja rakennuslakiin,jonka 1 § määrittelee lain yleisen tavoitteen seuraavasti:“Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminenniin, että siinä luodaan edelletykset hyvälle elinympäristöllesekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisestija kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena onmyös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun,suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksenmonipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinäolevissa asioissa”.MAANKÄYTTÖRAKENTAMINENLUONNONVARATPOHJAVESIJÄTEHUOLTORIIHIMÄEN KAUPUNKIYMPÄRISTÖHALLINTAJÄRJESTELMÄKESTÄVÄ KEHITYSYMPÄRISTÖVASTUULLISUUSLIIKENTEEN YMPÄRISTÖHAITATRIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTOYMPÄRISTÖPOLITIIKAN MÄÄRITTELYYMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTAYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIYMPÄRISTÖKASVATUS JAILMASTONMUUTOS-TIEDOTUSSiten rakennusvalvontayksikön ja kaavoitusosaston valmiselevatyö ovat erityisen tärkeitä myös ympäristönäkökulmansisällyttämisesssä kaavoitukseen ja rakentamiseen. Kunnanympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Riihimäellä ympäristölautakunta,jonka työssä uusi vuonna 2000 säädetty ympäristönsuojelulakion keskeisin ympäristölupien käsittelyyn javalvontaan sekä ympäristön tilan seurantaan liittyvä laki.Jätelain kunnille asettamat velvoitteet valvonnassa ja jätehuollontoteutuksessa ovat ympäristölautakunnan ja teknisenlautakunnan päätösvallassa.KUNTALAISET JÄRJESTÖT YRITYKSETLOCAL AGENDA 21YKY -HANKEKESTÄVÄN KEHITYKSEN PROSESSIILMASTONSUOJELUKAMPANJARYTI -HANKEKuva 5. Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottuyhdeksi kaupungin vahvuuksista. Paitsi omalla ympäristöjärjestelmällään kaupunki haluaaeri kehittämishankkeillaan vahvistaa myös yritysten ja kuntalaisten ympäristötietoisuutta jatoimintamahdollisuuksia ympäristön hyväksi..10

YMPÄRISTÖNSUOJELUNTASON PARANTAMINENYMPÄRISTÖN PILAANTUMISENEHKÄISYYMPÄRISTÖVASTUUKEINOT JA TOIMENPITEETPohjavesien laadun tutkiminen jaseurantaPintavesien laadun tutkiminen jaseurantaMuut ympäristöntilan tutkimuksetSaastuneiden maiden kartoitusBiodiversiteetin suojeluYmpäristöjärjestelmäVASTUUTAHOTVesi- ja viemärilaitosTerveysvalvontaYmpäristönsuojeluyksikköKaavoitusosastoMittausosastoYmpäristöjärjestelmätyön myötä kaikkihallintokunnatPROJEKTIT JA KAMPANJATKuntien ympäristöbarometri -tutkimusKestävän kehityksen indikaattorit -hankeYmpäristöntilan seuranta -hankeYHTEISTYÖTAHOTKansalaisjärjestötAlueviranomaisetMediaKEINOT JA TOIMENPITEETPohjavesiriskien kartoitusPäästojen seurantaMaaperän suojeluToimiva jätehuoltoYmpäristövaikutusten arviointiTehokas jäteveden puhdistusYmpäristöjärjestelmäVASTUUTAHOTYmpäristönsuojeluyksikköTekninen virastoVesi- ja viemärilaitosYmpäristövaikutusten arviointiin jaympäristöjärjestelmätyöhönosallistuvat kaikki hallintokunnatPROJEKTIT JA KAMPANJATIlmastonsuojelukampanjaYky -hankeEnergiansäästösopimusYHTEISTYÖTAHOTYrityksetLaitoksetAlueellinen ympäristökeskusKEINOT JA TOIMENPITEETYmpäristökasvatusYmpäristöviestintäSisäinen ympäristökoulutusLainsäädännön velvoitteidentäyttäminenYmpäristövaikutusten arviointiYmpäristöjärjestelmäVASTUUTAHOTKoulutPäivähoitoYmpäristönsuojeluyksikköYmpäristöjärjestelmätyön myötäkaikki hallintokunnatPROJEKTIT JA KAMPANJATRyti -hankeYky -hankeMetsämörrikoulutusYHTEISTYÖTAHOTHyvinkään- Riihimäen AikuiskoulutuskeskusHämeen ammattikorkeakouluMediaKuva 6. Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan ydintavoitteita ovat ympäristönsuojelun tason parantaminen, ympäistön pilaantumisen ennaltaehkäisy ja eri toimijoiden yhteinen ympäristövastuu. Näihin ydintavoitteisiin pyritään monin eri keinoin, kaikkien hallintokuntien toimenpitein japrojektein.11

Kuva 7. Kaaviossa on esitetty Kasvener -mallilla lasketut Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt. Vaaka-akselilla on kunkin lasketun sektorin prosenttiosuudet päästöistä vuosina1990 ja 1997 ja pystyakselilla päästömäärät hiilidioksidi -ekvivalentteina tuhansina tonneina ko. laskentavuosilta.13

Riihimäen laskentatilanneRiihimäen kaupungin alueen kasvihuonekaasupäästöt on laskettuvuosilta 1990, joka on perusvuosi, sekä vuosilta 1996 ja 1997.Perusvuoden ja vuoden 1997 päästöt on laskettu Suomen ympäristökeskuksessailmastonsuojelukampanjakuntien käyttöön kehitetylläKasvener -mallilla. Kasvener -malli noudattaa IPCC:n (hallitustenvälinen ilmastopaneeli) metodiikkaa.pysyneet lähes samana. Muilla sektoreilla kehitys on ollut laskeva.Päästöjen kasvu perusvuodesta on ollut yhteensä noin 21%. Tuotantoperusteistenpäästöjen kasvu perusvuodesta on 17%.1000 tonnia150120Sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO -ekv. päästöt124,21990Kasvener-mallin mukaiset päästösektorit ovat:• Energia• Teollisuusprosessit (ei energiaperusteiset)• Maatalous• Jätehuolto90603068,51997Päästöt lasketaan kunnan alueen energiantuotannon(tuotantoperusteiset päästöt) ja kunnan kulutuksen (kulutusperusteisetpäästöt) mukaan. Riihimäellä tuotanto- jakulutusperusteiset päästöt eroavat toisistaan vain ostosähkönosalta. Laskettavia kaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli.Sähkön- ja kaukolämmön päästöihin on laskettu Fortumin Riihimäenvoimalaitoksen ja Riihimäen Kaukolämpö Oy:n päästöt sekäEkokem Oy:n päästöistä sähkön- ja kaukolämmön tuotannon osuus.Loput Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettuteollisuuden päästöihin. Riihimäellä perusvuoden 1990 kulutusperusteisethiilidioksidiekvivalenttipäästöt olivat 237 800 tonnia javuoden1997 päästöt nousivat jo 288 500 tonniin, kasvua oli siis50700 tonnia. Päästöt ovat kasvaneet sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa,teollisuudessa sekä ostosähkön osalta. Erillislämmityksenpäästöt ovat08,9 9,7Ekokem Oy Fortum Oy RiihimäenKaukolämpöKuva 8. Kaaviossa on esitetty sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten CO 2-ekv. päästötperus- ja vertailuvuodelta. Ekokem Oy:n päästöt ovat kasvaneet toisen polttolinjankäynnistymisen ja tuotannon kasvun myötä noin 80%, Fortumin Riihimäen voimalaitoksenpäästöjen kasvu on noin 9%. Vaikka Riihimäen Kaukolämpö OY:n päästöt ovat alentuneet yli90% ovat sähköä ja kaukolämpöä tuottavien laitosten kasvihuonekaasupäästöt kasvaneetyhteensä noin 70%Riihimäellä laaditaan seuraavaksi kasvihuonekaasujen kehitysennustevuosille 2010 ja 2020 sekä kaupungin omien kasvihuonekaasujenvähentämistavoitteet. Ennusteessa otetaan huomioonmyös vuonna 2000 kaupungin ja kauppa- ja teollisuusministeriönkesken solmitun energiansäästösopimuksen edellyttämä energiankäytöntehostamissuunnitelma. Kehitysennuste valmistuu kevään2001 aikana.1,50,114

5.4 RYTI –hanke5.5 YKY –hankeVuonna 2000 käynnistynyt kaksivuotinen ESR -rahoitteinenRyti-hanke –Ympäristötietoisuuden parantaminenja ympäristöviestinnän kehittäminen Riihimäellä– etsii ympäistöviestinnän uusia muotoja tukeutuen jahakeutuen laajaan yhteistyöhön.Hankkeen kokonaisbudjetti on 780 000 mk josta EU tuenosuus on 312 000 mk, kansallisen maakunnan kehittämisrahan234 000 mk ja kuntarahoituksen 234 000 mk.Hankkeen aikana syntyy toteuttamissuunnitelma seudulliselleympäristötalolle. Suunnitelman osia ovat tilaselvitys,perusnäyttelyn luominen, luontokoulun perustamissuunnitelmaja ympäristöaiheisen leirikoulun suunittelu.Toteuttamissuunnitelma valmistuu syksyllä 2001 ja sitätekemään on perustettu työryhmä.Ympäristövastuullinen toiminta, jossa kaikki toimijatahotovat selvillä ympäristönsuojelun yhteisistä päämääristä jatoimintatavoista tarvitsee tuekseen ajantasaista viestintäaineistoa.Ryti-hankkeen aikana uusitaan seudullistaympäristöviestintäaineistoa.Yky-hankkeen – yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa,yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyö Riihimäen seudulla –rahoittajia ovat Riihimäen kaupunki, Hausjärven kunta, Lopenkunta ja Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus. EU-rahoitustasaadaan Hämeen ympäristökeskuksen kautta. Hankkeenkokonaisbudjetti on 3 008 000 mk, josta EAKR-tuen osuus 902400 mk, kansallisen rahoituksen 601 600 mk ja kuntarahoituksen1 504 000 mk.Hankkeen tavoitteita ovat yritysten ympäristötietoisuuden jaosaamisen vahvistaminen, yritysten ympäristöasiantuntijaverkostonaktivoiminen ja yritysten ympäristöpalvelukeskuksen toteuttaminen.Hankkeen myötä yrityksille järjestetään konsultoivaakoulutusta, tapahtumia ja tarjotaan ympäristöneuvojan palveluja.Ratapihojen ympäristökartoitus ja Mattilan teollisuusalueenjätehuoltokartoitus kuuluvat hankeen aikana toteutettaviintoimenpiteisiin. Yritysten ympäristöpalvelukeskuksen hankesuunnittelukäynnistyy vuonna 2001.15

6 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ6.1 Mikä on ympäristöjärjestelmäYmpäristöjärjestelmällä tarkoitetaan sitä osaa Riihimäen kaupunginjohtamisjärjestelmästä, joka käsittää kaupungin ympäristöpolitiikantoteuttamiseen tarvittavat organisaatiot, vastuut ja menettelyt.Järjestelmä on työväline, joka auttaa ympäristöasioiden hallinnassaja edellyttää järjestelmällistä parannuskohteiden etsimistä sekäparannustoimenpiteiden toteuttamista. Jatkuvan parantamisen lisäksiajattelun kulmakiviä ovat lainsäädännön ja määräystennoudattaminen sekä ympäristön pilaantumisen ennalta ehkäisy.Ympäristöjärjestelmän menettelyjen avulla kaupunki voi varmistaa, että seomissa toiminnoissaan on esimerkkinä alueen muille toimijoille.Päämääränä on myös, että ympäristöasiat saadaan vähitellen kytkettyäluontevaksi osaksi kaupungin normaalia johtamis-, suunnittelu- ja toteutustoimintaa.Keskeisenä kysymyksenä on, miten kaupunki ottaa huomioonympäristönäkökohdat eri toiminnoissaan ja miten omien toimintojenympäristövaikutukset hoidetaan. Ympäristöjärjeselmä on tärkeäväline ympäristöpolitiikan toteuttamisessa, mutta ympäristöpolitiikkaatoteutetaan myös monilla muilla keinoilla ja välineillä.Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ja ylläpitäminen luo näkemystäsiitä, miten ympäristöasiat koskettavat eri toimijoita. Kaupunginvälittömät ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa jätteidensyntymiseen, energian ja veden kulutukseen sekä hankintoihin.Näillä alueilla tärkeää on palvelun tuottajan ja käyttäjän vastuidenselkeys sekä yhteistyön sujuminen sisäisen asiakkuuden hengessä.Merkittävät, välilliset ympäristövaikutukset liittyvät kaupungin palveluprosesseihin.Jotta ympäristöasiat voidaan hahmottaa ja niillevoidaan asettaa kehittämistavoitteita, palveluprosessit täytyy kuvata.Tämä työ tukee erinomaisesti palvelujen tuottamisen eri vaiheistavastaavien yhteistyötä ja usein myös eri hallintokuntien välistäyhteistoimintaa.

6.2 Ympäristöjärjestelmätyö RiihimäelläRiihimäellä on kyse koko kaupungin yhteisestä ympäristöjärjestelmästä.Pyrkimyksenä on ollut käytännönläheinensovellus ISO 14 001 -standardin mukaisestaympäristöjärjestelmästä, joka koskee kaikkia kauungintoimintoja.Ympäristönsuojelua koskevat Riihimäelle ominaisetperusteesit ja ympäristöhallintajärjestelmän perustamääriteltiin kaupunginvaltuuston vuonna 1999 hyväksymässäympäristöpolitiikassa. Painotukset jatkavatkaupugin jo vuonna 1992 hyväksytyn ympäristöohjelmanteemoja, esiin on nostettu luonnonvaraperusta,maankäytön suunnitelun ja rakentamisenperiaatteet, liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminenja vähentäminen, ympäristöriskien hallinta,energiankulutus ja ilmastonmuutos sekä ympäristökasvatusja -tiedotus.Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain jaliitetään osaksi kaupungin kokonaistrategiaa.Riihimäellä ympäristöjärjestelmä on kytketty kiinteästiosaksi kaupungin suunnittelujärjestelmää.Järjestelmän rakentaminen on haluttu nähdä osananormaalia työn kehittämistä. Ympäristöjärjestelmä onyksi työväline, joka täydessä toiminnassaan tuottaaympäristönäkökulman talousarviosuunnitteluun. Myösseuranta ja raportointi valtuustolle ja muillekinkaupungin luottamushenkilöille käy tällöintalousarvioseurannan tahtiin.Kuva 9. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmäänkuvaava toimintatapakaavio.17

6.3 Työn eteneminenKaupungin ympäristöjärjestelmän laadinta hallintokunnissa käynnistettiinsyksyllä 1998 puolen vuoden koulutusjaksolla, johon kaupunginkoko organisaation keskeiset työyksiköt osallistuivat, kaikkiaankolmisenkymmentä työntekijää. Kouluttajaksi valittiin Hyvinkään–Riihimäenaikuiskoulutuskeskus ja koulutus suunniteltiin yhteistyössäkaupungin ympäristönsuojeluyksikön ja kouluttajan kesken.Koulutus koostui lähiopetuspäivistä ja välitöistä työpaikoilla.Koulutusta jatkettiin syksyllä 1999 lähiopetuspäivillä, joissapaneuduttiin työprosesseihin ja niiden ympäristövaikutuksiin.Kestävän kehityksenprosessiLocal Agenda 21Vuoden 1999 aikana tehtiin työyksiköitten ympäristökatselmuksetja tunnistettiin ja arvotettiin ympäristönäkökohdat työyksiköittäin.Samalla arvioitiin työyksikön vaikutusmahdollisuuksia ennaltaehkäistätai vähentää vahingollisia ympäristövaikutuksia ja edistäämyönteisiä vaikutuksia. Yhteistyötä kouluttajan kanssa jatkettiinkeväällä 2000 yhdellä koulutuspäivällä, jonka aiheena oliympäristöjärjestelmän kokonaisuuden hahmotus sekä vuoden 2000ympäristöohjelmien esittely ja koko kaupungin organisaatiolleyhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat. Syksyllä 2000workshop-tyyppistä koulutusta jatkettiin kahdella lähiopetuspäivällä,joiden aiheina olivat vuoden 2000 toiminta ja ympäristöohjelmientoteutuminen, ympäristöjärjestelmän sisäinen auditointi sekävuoden 2001 ympäristöohjelmat ja ympäristöjärjestelmän dokumentointi.Koko kaupungin henkilöstölle järjestettiin tammikussa 2000 kaksiaamupäivän pituista tietoiskua ympäristöjärjestelmän perusteista jatyövaiheesta. Kunkin yksikön ympäristöohjelmia eli toimenpiteetvuodelle 2000 mietittiin työsuunnitelmien osana. Koulut tekivätopetussuunnitelmiensa osaksi kestävän kehityksen -ohjelmat.Kuva 10. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän suhdetta suunnittelujärjestelmäänkuvaava järjestelmäkaavio.18

Kaupungin johtoryhmä on seurannut koulutuksen edetessä tehtyäperustyötä eli ympäristönäkökohtien tunnistamista työprosesseissasekä alustavien ympäristökatselmusten tekemistä. Tilannekatsaukseton toimitettu tiedoksi kaupunginhallitukselle.Vuonna 2000 nousi kaikkien työyksiköiden tärkeäksi ympäristötavoitteeksijätteiden lajittelun tehostaminen. Uudet lajittelumääräyksetedellyttivät mm. keräysastioiden lisäämistä. Uusia astioitaon lisätty mm. pahvin, konttoripaperin, lasin ja metallin keräystävarten. Merkittäviä toimenpiteitä ovat olleet lisäksi jätevedenpuhdistamon saaneeraus, vesi- ja jätevesiviemärijohtojen saneerauksenja sadevesiverkoston laajentamisen jatkaminen, erilaisetenergiankäytön tehostamistoimet sekä kouluissa ja päiväkodeissaosana arkikäytäntöjä toteutettu ympäristökasvatus.Vuonna 2000 keskitetyn kiinteistönhoidon piirissä olevien rakennustentodellinen kaukolämmön (3,5 %), lämmitysöljyn (14%) jasähkön (4,2%) kulutus laski. Vuosi oli kuitenkin normaalivuotta lämpimämpi,joten kiinteistöjen normitettu energiankulutus kasvoi. Kaukolämpötaloissakasvu oli 2,5% öljylämmitystalojen energiankulutuksenpysyessä vuoden 1999 tasolla. Kiinteistösähkön kulutus laski4,2% eli 382 MWh . Kiinteistöjen veden kulutuksen kasvu vuonna2000 oli 688 m3 eli 0,8%. Yhteenveto eri työyksiköiden ympäristöohjelmistaja tärkeistä ympäristönäkökohdista vuonna 2000 onliitteenä 2.6.4 Ympäristöjärjestelmän dokumentointiYmpäristöjärjestelmän dokumentointityö on meneillään. Järjestelmäkoostuu kaupungin yhteisestä ympäristökäsikirjasta ja menettelyohjeistasekä toimialakeskusten ympäristöasiakirjoista ja tiedostoista.Merkittävä osa dokumenteista on kaupungin sisäisessä sähköisessäverkossa.YmpäristöpolitiikkaOrganisaation ja toiminnan kuvausYmpäristöjärjestelmän osat ja rakenneJärjestelmän ylläpidon jakehittämisen vastuutSidosryhmienpalauteKaupungin yhteinen ympäristökäsikirjaYhteiset menettelyohjeetYmpäristötiedostot: esim.Menettelytapojen kuvaus• Järjestelmän suunnittelu ja ylläpito• Järjestelmän toteuttaminen ja toiminnotYhteinen ympäristöohjelma / Kooste• Riihimäen kaupungin sisäiset auditoinnit• jätehuolto Riihimäen kaupungin toimipisteissä• kaupungin hankinnatToimialakeskusten ympäristöasiakirjat• tehtävä, organisaatio ja vastuut• palvelujen kuvaus• merkittävät ympäristönäkökohdat• toteutettava ympäristöohjelma• toimialakeskusten menettelyohjeetPöytäkirjat (esim.kokoukset jakatselmukset)Lainsäädäntörekisteri,luvatja sopimuksetLomakkeetMittaukset jaseurantatiedotPoikkeamat jakorjaavattoimenpiteetKuva 11. Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän dokumentointikaavio. Dokumentoinnin olennaisimmatpuutteet liittyvät menettelyohjeisiin, joita parhailllaan laaditaan. Sisäisiä auditointeja ei olevielä toteutettu.19

6.5 Ympäristökustannusten tarkasteluYmpäristökustannukset aiheutuvat toimista, jotka ehkäisevät,vähentävät ja poistavat haitallisia ympäristövaikutuksia tai tuottavatpositiivisia ympäristövaikutuksia sekä suojelevat tai säästävätuusiutuvia tai uusiutumattomia luonnonvaroja.Ympäristömenot ovat toiminnasta aiheutuvia kustannuksia, jotkaliittyvät ympäristövahingon ennaltaehkäisyyn, vähentämiseen taikorjaamiseen sekä uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojensäilyttämiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi jätteiden käsittely,saastuneiden maa-alueiden puhdistaminen, meluntorjunta, ilman taivesiensuojelu, ympäristöä säästävien raaka-aineiden, tuotteiden taiprosessien kehittäminen.Nykyisillä tiliöinneillä ei ympäristökustannuksia saada suoraaneroon muista toimintakustannuksista.Riihimäen kaupungilla ympäristömenot keskittyvät pääasiassa teknisenviraston ja ympäristönsuojeluyksikön toimialoille. Teknisessävirastossa ympäristömenoja ovat esimerkiksi jätehuollon, jätevedenpuhdistamonmenot, jätevedenpuhdistamon saneeraus, viemäriverkostojenrakentaminen ja saneeraus, energiansäästön menot,pohjavesialueiden suojelumenot, pilaantuneiden maa-alueidentutkiminen ja saneeraus sekä Vantaanjokiprojektin menot ja erilaistenympäristötutkimusten menot.Riihimäen kaupungin yksiköiden vuoden 2000 ympäristöohjelmissatoiminta on keskittynyt pääasiassa hyötyjätteiden parempaan keräämiseenja kaatopaikkajätteen määrän pienentämiseen sekä käyttäjientotuttamiseen mm. energiansäästöön. Toiminnot on toteutettu virkatyönäeivätkä ne yleensä ole vaatineet yksiköiltä taloudellista lisäpanostusta.Kouluissa ja päiväkodeissa ympäristökasvatus ja kestävän kehityksenperiaatteiden toteuttaminen ovat osa arkitoimintoja. Suurin osa hallintokuntientoteutuneista ympäristöohjelmien tavoitteista ja toimenpiteistä pyrkivätvähentämään kulutusta ja samalla toimintakustannuksia.Taulukoissa 1, 2 ja 3 on hahmoteltu Riihimäen kaupungin toiminnan jaresurssien kuten kemikaalien, lämmitys-, poltto- ja voiteluaineiden käytönympäristökustannuksia. Tarkastelu on kokeilunomainen, koska ympäristökustannuksiaei toistaiseksi tiliöidä siten, että ne olisi helppo poimia kirjanpidosta.Mukaan on otettu niitä menoeriä joihin sisältyy merkittäviäympäristönäkökohtia, kuten kaupungin hankintoja eri hallinnonaloilla,jolloin näkökulmana on kaupunki kuluttajana, tai kopiointimenot, jokakertoo paperinkulutuksesta sekä sähkön, veden ja lämmityksen kustannuksia,näkökulmana kaupungin energiankulutus. Paikallinen koulutus sisältäävuosina 1998–2000 henkilöstön ympäristöjärjestelmäkoulutusta.Myös puistoyksikön koneissaan käyttämä kalliimpi ns. ekopolttoaineon ympäristömeno. Ympäristönsuojeluyksikön menot kuluttajaneuvontaalukuunottamatta voidaan katsoa ympäristömenoiksikokonaisuudessaan. Ympäristötuloja tuovat kierrätyskeskus, ympäristölupamaksutsekä vesi- ja viemärilaitoksen vesi- jajätevesimaksut sekä jäteiden kuljetus- ja käsittelymaksut.20

Taulukko 1. Riihimäen kaupungin toimintakuluja ja -tuottoja vuosilta 1997–2000, joihin sisältyy ympäristömenoja ja –tuloja.TOIMINTATUOTOT 1997 1998 1999 20003101 Vesi- ja jätevesimaksut 19 424 879,44 19 109 868,05 18 976 122,50 19 912 947,463145 Jätteen kuljetus ja3 835 890,73 3 853 580,86 4 012 528,81 4 068 547.73käsittely**3244 Ympäristölupamaksut 18 880,61 29 587,12 36 605,29 20 000,00** sisältää maankaatopaikan maksutulotTOIMINTAKULUT 1997 1998 1999 20005008 Asiantuntijapalkkiot 233 156,18 237 347,13 263 998,34 199 014,455405 Asiantuntijapalvelut 1 339 654,20 1 788 257,40 2 405 325,78 3 212 491,885406 Kopiointimenot 29 184,98 581 950,69 620 584,195410 Painatukset ja ilmoitukset 1 664 316,44 1 675 525,56 1 274 110,48 1 270 846,505440 Puhtaanapitopalvelut 896 976,51 973 817,15 981 275,58 1 419 568,045441 Jätevesimaksut 324 974,27 566 097,03 607 165,57 661 251,285460 Kunnossapitopalvelut 2 732 702,99 2 559 195,12 2 789 423,68 2 970 644,325501 Toimistotarvikkeet 624 053,94 539 209,73 603 627,66 718 837,475503 Pakkaustarvikkeet 132 655,28 111 147,76 91 199,56 78 109,445505 Työaineet ja -tarvikkeet 1 931 075,20 1 824 937,15 1 094 831,99 1 075 069,225520 Elintarvikkeet 5 224 228,40 5 249 465,69 5 424 086,48 5 475 451,665550 Puhd.aineet ja -tarvikkeet 1 097 698,08 1 161 964,58 1 159 186,42 1 159 753,005560 Poltto- ja voiteluaineet 926 202,03 946 105,91 1 036 717,18 1 327 403,745570 Lämmitys 2 916 206,78 2 985 592,88 3 113 798,07 3 634 738,255571 Sähkö 6 020 328,04 6 114 895,28 5 239 041,93 5 308 489,945572 Puhdas vesi 804 936,25 419 532,93 475 249,76 498 538,945573 Vedenpuhdistuskemikaalit 618 766,09 581 211,545580 Kalusto ja koneet 2 958 758,69 3 421 392,14 3 106 740,87 2 853 853,3021

Taulukko 2. Taulukkoon on poimittu Riihimäen kaupungin vuosien 1997–2000 kirjanpidosta eri hallintokuntien menoja jatuloja, joilla on merkitystä ympäristönsuojelun kannalta.Tarkastelu on esimerkinomainen.1997 1998 1999 20001450 Henkilöstöyksikkö164 Paikallinen koulutus, *sis.36 772,14 *75 989,42 *59 167,59 *75 801,13ympäristöjärjestelmä koulutuksen2010 Ri.seudun terveyskeskus210 Ympäristöterveydenhuolto 1 992 134,50 2 048 084,00 2 017 685,00 2 126 175,002220 Pelastuslaitos/Aluepelastuslaitos322 Öljyvahinkojentorjunta-tulot -9 324,97 -13 297,30 -26 336,70 -16 836,21-menot 27 368,13 16 369,60 17 442,61 32 706,852310 Ympäristönsuojeluyksikkö-tulot -132 693,91 -215 474,47 -213 687,69 -299 174,65-menot 678 490,11 930 634,99 1 046 686,60 1 255 478,714010 Keskuskeittö5503 Pakkaustarvikkeet 39 231,99 27 445,28 42 767,58 48 014,155520 Elintarvikkeet 3 092 231,65 3 120 994,63 3 147 510,19 3 004 429,955550 Puhd.aineet ja -tarvikkeet 146 964,81 134 994,93 144 087,17 122 619,905304 Harjoitusjäähalli5560 Poltto- ja voiteluaineet 48 735,80 52 195,06 42 764,36 37 606,625571 Sähkö 396 982,76 377 915,87 353 630,71 322 452,536400 Tilapalvelut741 korjausneuvonta-menot 230 393,33 235 032,24 242 587,54 245 616,176500 Kunnallistekniset palvelut764 Liikennealueiden kunnossapito854 Katujen kunnossapito-tulot 33 621,62 86 108,56 126 717,26 192 166,22-menot 4 690 670,12 4 846 593,54 5 788 065, 34 5 250 457,11856 Katuvalaistus-menot 1 808 068,42 1 831 378,66 1 664 905,60 1 852 213,47766 Viheralueiden kunnossapito870 Puistot -menot 1 769 201,51 2 137 332,83 2 153 216,41 2 222 417,82873 Kaupunkiympäristön kehittäminen 224 872,42 190 216,11 160 426,44768 Jätehuolto880 Maan- ja lumenkaatopaikat -tulot -55 000,00 -103 622,50 -141 757,29 -120 548,16-menot 193 086,00 150 460,74 173 297,01 170 370,29881 Järjestetty jätteenkuljetus-tulot -3 755 01,15 -3 749 58,36 -3 870 77,79 -3 947 99,57-menot 2 897 624,31 2 913 652,41 3 293 483,66 3 381 952,93Taulukko 2. Jatkuu22

1997 1998 1999 2000882 Romuajoneuvon poistaminen-tulot -690,00 0,00 -2 397,65 -5 210,00-menot 3 569,29 9 041,94 10 765,14 21 893,596600 Vesilaitos900 Asiakaspalvelu- tulot -7 946012,37 -7 721 614,93 -7 712 018,29 -8 137 936,18-menot 595 455,67 758 166,82 796 487,99 848 832,163101 Vesi- ja jätevesimaksut 7 922 427,57 -7 698 57,88 -7 675 780,46 -8 041 900,675405 Asiantuntijapalvelut 114 445,79 100 796,89 113 969,01 131 819,985573 Vedenpuhdistuskemikaalit 129 031,7 41 669,11 112 435,55 93 339,09901 Veden hankinta-menot 1 377 498,88 1 129 427,21 1 199 485,01 1 122 517,02804 Veden jakelu902 Verkoston kunnossapito-menot 857402,23 849 281,08 776 298,65 864 926,47903 Tonttijohtojen uusiminen-netto 296 201,46 367 340,56 549 001,70 260 416,42086 vesi- ja viemärilaitos-tulot 7 960 879,97 -7 737 038,93 -7 759 955,29 -8 189 744,08-menot 3 126 558,24 3 104 215,67 3 321 273,35 3 096 692,076700 Viemärilaitos930 Asiakaspalvelu ja laskutus-tulot 11 509 109,33 11 435 367,22 11 332 835,34 11 871 046,79-menot 629 545,91 550 312,51 638 423,83 652 623,13931 Jätevesiverkon kunnossapito-menot 458 305,57 380 042,53 439 124,13 334 404,72933 Jätevedenpumppaus-menot 209 188,13 196 162,65 139 325,62 229 949,67935 Jätevedenpuhdistus-tulot 56 022,40 -87 850,34 -88 565,86 -156 241,70-menot 1 664 586,19 2 096 418,86 2 077 866,80 2 432 044,23937 Lietteen käsittely-menot 517 076,75 559 162,08 582 274,46 692 455,031610 Pesula-tulot 2 037 358,00 2 088 620,00 788 230,00 2 371 602,00-menot 1 795 671,00 1 950 833,00 666 971,00 2 285 159,0023

Taulukko 3. Taulukkoon on poimittu Riihimäen kaupungin kirjanpidosta vuosien 1997–2000 ympäristönsuojelunkannalta merkittävien investointien kustannustarkastelua.1997 1998 1999 20008246 Hirvijärven uimaranta -menot 124 503,43 66 400,46 17 910,138300 Kunnallistekniikan rakentaminen8313 Puistojen rakentaminen -menot 467 438,14 441 834,20 438 030,008321 Asematunneli -menot 132 740,07 1 782 100,476600 Vesilaitos1143 Vedenjakeluverkosto -menot 1 659 301,00 2 349 791,34 1 445 867,00 2 714 026,008340 Viemäriverkko, jätevesiviemärit -menot 2 966 007,00 3 651 408,28 2 485 268,00 1 642 129,008341 Sadevesiviemärit -menot 892 585,26 936 476,50 1 216 568,008380 Kormun pohjavesiselvitys -menot 47 878,568391 Jäteveden puhdistamon saneeraus -menot58 581,75 899 789,23 21 282671,968601 Ydinkeskustan suunnittelu (EU)-tulot 0,00 313 164 98-menot 238 506,40 417 451,268602 Ryti-ympäristötalo (EU)-tulot 53 578,00-menot 64 390,0724

7 RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILAN SEURANTA.Maan, veden ja ilman laatua muuttavat monet eri toiminnot kutenliikenne, teollisuus ja rakentamistoimet. Lisäksi ympäristön tilaauhkaavat erilaiset onnettomuustilanteet teollisuudessa tai kemikaalikuljetuksissa.Muutokset ympäristön tilassa ovat ajallisesti hitaita jasiksi vaikeita havaita. Usein myös ympäristön tilaa koskeva tieto onhajallaan ja vaikeasti saatavissa.Riihimäen ympäristön tila 2000 -raportti ilmestyy vuoden 2001kesällä. Raporttiin kootaan tietoa Riihimäen ympäristön tilasta jasen seurannasta. Riihimäen ympäristön tilan perusselvitykset ovat90-luvun alusta, jolloin selvitettiin arvokkaiden luontokohteidenkasvillisuutta ja linnustoa. Lisäksi on selvitetty Riihimäen ilman laatuaja vesistöjen tilaa sekä tehty erillisselvityksiä mm. pohjavesialueenriskeistä sekä likaantuneista maa-alueista.Voimakkaimmin ilmanlaatuun vaikuttavat Riihimäellä taajamanulkopuolella moottoritien liikenne ja taajamassa autoliikenne. Raskaastiympäristöä kuormittavaa teollisuutta on vähän.Vantaanjokea kuormittaa merkittävästi mm. Riihimäen kaupunginjätevedenpuhdistamo. Järvistä etenkin Paalijärvi ja Vähäjärvi ovatvoimakkaasti rehevöityneet. Riihimäellä metsät ovat voimakkaassatalouskäytössä, mikä merkitsee uhkia, ja menetyksiäkin, luonnonmonimuotoisuudelle.Teollisuuslaitosten kasvihuonekaasujen velvoitetarkkailuista saadaansäännöllistä tietoa mm. savukaasupäästöistä. Ympäristön tilaakoskevaa tietoa syntyykin eri viranomaisten ja teollisuuslaitostenseurannoissa todella paljon, iso ongelma on tiedonsaatavuus ja koonti paikallisen viranomaisen kannalta käyttökelpoiseenmuotoon. Ongelmaa on alettu ratkaista Kanta-Hämeen kuntien jaHämeen ympäristökeskuksen välisenä yhteistyönä. Ympäristökeskuksessaolemassa olevat seurantatiedot on koottu tietokantoihin jaseuraavana tavoitteena on selvittää niiden käyttökelpoisuutta paikallistasolla.Ympäristön tilan seuranta yhdennetyn seurannan tapaan, jossa tietylläkoealalla seurataan ympäristön tilan eli ilmanlaadun ja vesistöjen japohjaveden laadun sekä maaperän laadun ja luonnon monimuotoisuudenmuutoksia on myös kehitteillä Kanta-Hämeen alueen kuntien yhteistyöprojektissa,joka käynnistyi vuonna 2000. Projektia vetää Hämeenympäristökeskus.7.1 Riihimäen ekotaseEkotase (Ecobalance) on elinkaarianalyysin vaihe, jossa selvitetääntuotteen valmistusvaiheen raaka-aineet ja muut tuotantopanokset, kutenenergiantarve, lisä- ja apuaineet sekä valmistusvaiheessa syntyvätpäästöt ja jätteet. Myös tuotantoaikana käytettyjen kuljetusten, ostettujenpalveluiden sekä alihankintojen ympäristökuormitus selvitetään. Tässäekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksienkokonaisuutta, jotka olennaisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen.Keskeisiä ominaisuuksia ovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnansisäiset, yhdyskuntaan tulevat ja sieltä poistuvat materiaali- jaenergiavirrat sekä niiden suunnat. Ekotaseessa tuodaan esille myöskustannustekijöitä. Kuvaan 12 on koottu Riihimäen ekologisia vaikutuksia.25

Sähköenergiaa kaupunginulkopuolelta 242 556 MWhJonka CO 2 -ekv. 59 000 tPolttoaineet/energiaMaakaasu 6,5 milj. m 3Öljy 6 650 tOrg.ongelmajäte 65 860 tPuu/hake 308 726 m 3Sähköenergiaa 28 627 MWhKaukolämpöä 267 347 MWhProsessihöyryä 198 000 MWhKohdelämpöä 93 000 MWhKeräysmateriaalit (t)Paperi ja pahvi 3558,3Lasi 168Metalli 1652UFF 39,4Styrox 180 m 3Rikki- ja typpi laskeumatRikki n. 44 t/aTyppi n. 63 t/a, jostasuoraan veteen n. 2,5 tMaataloudesta ilmaanMetaania 44 tTyppioksiduulia 15 tPäästöt ilmaan (t)SO 2 50,8NOx 213CH 4 55,2N 2O 3,8CO 2 158 000Hiukkaset 48HCl 9,6CO 539Metaania 137 tJätteet tonniaYhdyskunta kp 8 427,6Bio 609Rakennus 2 277Erityis 462Maa kaatop. 26 687Öljyinen maa 13,2Ongelmajäte 553Luonnonvarojen käyttöMetsien hakkuu 26 000 m 3Maa-ainekset 225 000 m 3Turve 100 000 m 3Loppusij. ongelmajäte t/aKaatopaikalle 1 300Hyötykäyttöön 4 600Kuonan varastointi 13 300Pohjavesi 2,7 milj. m 3 BHK 7 12,7 tSuodatin- ja arinatuhka1 560 m 3 maanparannusjametsäautoteidenRakennusaineeksi,870 m 3 LäjitysalueellePelloiltaFosforia n. 4,4, tTyppeä n. 51 tMultaa13 600 m 3Fosfori 0,8 tTyppi 64,2 tNH 4 -N 6,6 tIlmaanMetaania 3,1 tTyppioksiduulia 1,0 tJätevedenpuhdistamoBiokaasua lämmitykseen 765 500 m 3Tukkien kasteluBHK 7 7,2 tFosfori 47 kgTyppi 117 kgKiintoaine 3,5 tJätevesi Vaarallisten aineiden3,63 milj.m 3 läpikulku vuodessaMaantie 362 700 tRautatie n. 2,5 milj. tjoka vastaa n. 50 000vaunuaMelusta kärsii yli3 000 asukastaPolttoaine 19 911 tPäästöt (t)CH 6 12,8CO 1 290HC 202NO 620CO 4 53 115SO 4 1,342 O 5,5VantaanjokiKuva 12. Riihimäen kaupunginaiheuttamia ekologisia vaikutuksia vuonna 1999.26

7.2 Riihimäen ekologinen jalanjälkiTaulukko 4. Riihimäen ekologisen vaikutuksen taustaaKaukoläm. rak. tilavuus 3 552 00 m 3Pinta-ala 25,9 m 2Asukkaita26 106 henkeäTyössäkäyviä10 474 henkeäJosta kunnan3 854 henkeäulkopuolellaKunnallistalouden menot 18 600 mk/asVerkostojaKevyen liikenteen väyliä 76,4 kmVesijohtoverkostoa 162,4 kmVesijohdon piirissä 24 639 asSadevesiviemäriä 67,5 kmViemäriverkostoa 140,0 kmKatuja ja yleisiä teitä 245 kmKaukolämpötaloissa noin 14 000 asasuuKaukolämpöön liitetty 397 kohdettaKaukolämpöverkostoa 57,4 kmSähköverkostoa 898 kmMaakaasun8,2 kmjakeluverkostoaRakennuskantaRakennuksia5 431 kplAsuinrakennuksia 4 715 kplAsuinrakennusten 238 m 2keskikokoKerrosala 1 922 700 m 2Asuinrak. kerrosala 1 121 300 m 2Asuntojen keskikoko 71,6 m 2Ekologinen jalanjälki on ekologista kestävyyttä kuvaava "indikaattori",jonka mittayksikkö on ekologisesti tuottava maa-ala hehtaareina. Muitavastaavanlaisia ekologisen ulottuvuuden mittareita ovat esimerkiksiekologinen selkäreppu (tuotteen elinkaarensa aikana kuluttamaluonnonvarojen määrä kiloina) ja ympäristövara.Ekologinen jalanjälki määritellään:"eri käyttötarkoituksiin luokitellun maan kokonaiskysynnäksi, jonkajonkin alueen väestö tarvitsee tuottamaan kuluttamansa resurssit jasulauttamaan takaisin luontoon tuottamansa päästöt ja jätteetriippumatta siitä, missä päin maapalloa tämä maa-ala sijaitsee".Ekologinen jalanjälki lähtee oletuksesta, että kaikki aineen ja energiankulutus sekä päästöjen ja jätteiden sulauttaminen takaisin luontoonvaatii tietyn maa-alan ekologista kapasiteettia. Ekologinen jalanjälkilasketaan henkeä kohti hehtaareina vuositasolla, ja kunnan ekologinenjalanjälki muodostuu asukkaiden ekologisten jalanjälkien summana.Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutuksen suoraan ja välillisestivaatima maa-ala.Ekologisen jalanjäljen käsite on alunperin kehitetty Kanadassa vuonna1996. Suomen kuntatason laskelmien tekemiseen menetelmää onkehitänyt ympäristöpäällikkö Maija Hakanen Suomen Kuntaliitosta.(Hakanen, Maija, 1999: Yhdyskuntien ekologisesti kestävn kehityksen arviointi, kriteeerit jamittaaminen. Acta107/1999. Suomen kuntaliitto. Helsinki.)Ekologisen jalanjäljen laskelmissa otetaan huomioon vain tietyt maankäyttö-ja kulutusluokat. Maankäyttöluokkina huomioidaan viljelysmaa,laitumet, metsät, rakennettu maa ja energiankulutukseen liittyvä maa.27

Energiankulutukseen liittyvänä maana huomioidaan fossiilisenenergian käytöstä synyvän hiilen sidonta, puuenergian tuottamiseentarvittava metsäala sekä vesivoiman ja ydinvoiman vaatimamaa-ala. Kuluttavina toimintoina huomioidaan ravinnontuotanto,asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Kunnan taikuntalaisen ekologista jalanjälkeä voidaan verrata kunnan taikuntalaista kohti käytettävissä olevaan ekologiseen kapasiteettiin.Kapasiteetin osalta huomioidaan viljelysmaa, laitumet, metsätja rakennettu maa.Kuntakohtaiseen laskentaan käytetään kansallisia keskiarvoja ravinnontuotannonja kulutushyödykkeiden osalta (poislukienrakennettu maa). Näiden osalta kuntien erot ovat niin pieniä, etteikuntakohtaisen tiedon hankinta ole tarpeen. Asumisen,liikenteen, palveluiden, kulutushyödykkeiden rakennetun maanosalta sekä kunnan ekologinen kapasiteetti perustuvat kunnantodelliseen tilanteeseen. Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälkivuonna 1995 oli 3,01 ha, eli neliön muotoinen maa-ala jonkasivun pituus on 173,5 metriä. Koko kaupungin jalanjäljeksi tulee77 550 ha, tämä on noin 6,4 kertaa Riihimäen maapinta-ala.Riihimäen ekologinen kapasiteetti on 0,43 ha, joka on vain 14,3% jalanjäljestä. Suomen ekologinen kapasiteetti on 4,67 ha jaglobaali kapasiteetti 1,63 ha.Kuvan 14 kaaviossa on esitetty Suomen ja kymmenen kunnanekologinen jalanjälki. Kuvasta selviää kansalliseen keskiarvoonperustuva osuus sekä kuntien omat energian ja maankäytönosuudet. Riihimäellä kansallinen osuus on 56,5 %, paikallinenenergian osuus 41,5 % ja maankäytön osuus 2 %. Energiankäyttöon Riihimäellä ekologisen jalanjäljen mukaan tehokasta,koska jalanjälkeen ei lasketa Ekokem OY:n tuottamaa ja Riihimäelläkulutettavaa, jätteistä saatua lämpöenergiaa.Kuva 13. Riihmäen ekologinen jalanjälki on noin 6, 4 kertaa suurempi kuin Riihimäen maapintaala.28

ha4,003,503,002,502,001,501,000,500,003,34Suomi3,97KuopioSuomen ja kymmenen kunnan ekologinen jalanjälki 1995Hirvensalmi3,65Ristiina3,53Espoo3,50Helsinki3,49Vantaa3,35Mikkeli3,29Tampere3,11Kouvola3,01RiihimäkimaankäyttöenergiakansallinenKuva 14. Suomen ja kymmenen kunnan ekologinen jalanjälki 1995. Kuvasta selviääkansalliseen keskiarvoon perustuva osuus sekä kuntien omat energian ja maankäytönosuudet.Ekologinen jalanjälki lasketaan seuraavaksi vuoden 1999 tiedoilla, kunlaskentaohjelman vaatimat päivitykset saadaan theyksi. Silloinsaadaan ensimmäisen kerran myös kehityksen suunta näkyviin.Kehitys näyttää kyllä valitettavasti olevan väärään suuntaan, sillävuoden 1995 päivitystiedoilla riihimäkeläisen ekologinen jalanjälkivuonna 1997 oli 3,11 ha eli kasvua on runsaat 3 %.Ekologisen jalanjäljen pienentämisessä auttaa energian käytön tehostaminen,sillä 2/3 jalanjäljestä syntyy energiasta. Riihimäellä olisi tehokastakaukolämmön osuuden kasvattaminen ja erityisesti EkokemOy:ltä saatavan osuuden lisääminen.7.3 Ympäristönsuojelun yhteistyöhankkeitaYmpäristöbarometri –tutkimusYmpäristöbarometri -tutkimuksen väliraportti valmistui vuonna 2000.Ympäristöbarometrin avulla pyritään kuvaamaan ympäristöpoliittistamuutosta tutkituissa kunnissa, apuna käytetään useita eriindikaattoreita, joilla kuvataan ympäristön tilaa, ihmisen toiminnanaiheuttamia ympäristömuutoksia ja organisatioiden reagointiatapahtuneisiin muutoksiin. Ympäristöbarometritutkimuksessa valittiinindikaattoreita energia-asioista, maankäytöstä, luonnonsuojelusta,liikenteestä, jätehuollosta ja vesihuollosta. Kaikkiaan tutkimuksenosallistuneita kuntia oli 15, mukana mm. Hämeenlinnan seudunkunnat ja Forssa. Vertailuissa Riihimäki sijoittui kokonaisindeksoinnissahyvin, eli todettiin Riihimäen käyttävänesimerkiksi ympäristöpolitiikan ohjauskeinoja varsin monipuolisesti.Ympäristöbarometrin kehittelyä jatketaan. (Juha Kaskinen Kuntien ympäristöbarometri.–hyvän indikaattoriärjestelmän perusteet. Metodologinen harjoitus. TUTU Publications6/2000. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Turun kauppakorkeakoulu. Turku)Kestävän kehityksen indikaattoritRiihimäki osallistuu myös Hämeenlinnan seudun ympäristöviranomaistenvetämään kestävän kehityksen indikaattorit –hankkeeseen,jonka tuloksena syntyy yleistajuisia kestävän kehityksen indikaattoreitaRiihimäen kaupungin www-sivuille. Projektin esittely löytyyHämeenlinnan kestävän kehityksen www-sivuilta.29

8 YHTEENVETO JA KEHITTÄMISTARPEETTämä julkaisu on Riihimäen kaupungin ensimmäinen ympäristöraportti.Sen tarkoituksena on kertoa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmäntilanteesta, ympäristönsuojelun kehittämishankkeistasekä luoda katsaus ympäristökustannuksiin. Riihimäen kaupunginympäristöjärjestelmätyö käynnistyi 1998 syksyllä ja vuonna2000 laadittiin ensimmäiset työyksikkökohtaiset ympäristöohjelmat.Toimintoja, joilla on, tai voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, pitääseurata. Ympäristöohjelmaan mukaan otetuille asioille on asetettutavoitteet, joiden toteutumista seurataan. Mutta myös niille merkittävilleympäristönäkökohdille, jotka eivät ole mukana ympäristöohjelmissaon tarpeen luoda seurantamalli mittausmenetelmineen.Vain seurannan avulla on jatkossa mahdollista tunnistaa, mihinsuuntaan asiat kehittyvät.Eri työyksiköiden ympäristöohjelmien valmistelu on tärkeää saadayhä kiinteämmäksi osaksi taloussuunnittelujärjestelmää ja kausittaistatyösuunnittelua eri hallintokunnissa ja eri organisaatiotasoilla.Tähän on syytä panostaa jatkosuunnittelussa ja henkilöstön koulutuksessa.Näin palveluprosessien ympäristönäkökohtien tunnistus jatavoitteiden asettaminen prosessin eri vaiheissa työskentelevien yhteistyönätehostuu ja täsmentyy.Käynnistyneiden kehittämishankkeiden ja ylipäänsä kaiken kehittämistoiminnantavoitteena on luoda parempia välineitä seurata ympäristön tilankehittymistä ja ympäristöpolitiikan tehoa, sekä entistä paremmin ehkäistäennalta ympäristön pilaantumista. Myös entistä parempi tietoisuus ympäristöönvaikuttavista prosesseista luo mahdollisuuden yhteisvastuullisuuteenympäristöasioissa.Jatkossa on tarkoitus kehittää erityisesti tämän raportin ympäristötilinpäätösosaa.Elinkaariajattelu ja siihen liittyvä kustannusten arviointi osanapäätöksentekoa on tärkeä osa kustannustietoista ympäristöpolitikkaa. Jajotta kustannuksia voidaan helposti myös seurata osana tilinpäätöstä, ontarpeen kehittää kirjanpitoa siten, että kunkin hallintokunnan panostuksetympäristöasioihin ovat helposti poimittavissa ja kuvattavissa.Riihimäen kaupunki osallistuu Efektia OY:n ympäristöraportoinnin verkostohankkeeseenvuosina 2001–2002. Hankkeen tavoitteena on ympäristöraportoinninkehittäminen.30

Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelujulkaisujaRiihimäen ympäristöohjelma, Ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 1/92,Riihimäen haja-asutusalueen vesi- ja jätehuoltoselvitys, Ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 2/92,Hämeen mäntymetsien neulas- ja maaperäkartoitus, Oulun yliopisto Jukka Lamppu ja Satu Huttunen 1992Saastuneet maa-alueet, Helsingin vesi- ja ympäristöpiiri, Kaija SavelainenRiihimäen ilmanlaadun perusselvitys, Ilmatieteen laitos 1993Riihimäen linnustoselvitys 1992-1993, Kanta- Hämeen lintutieteellinen yhdistys 1994, Ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 1/94Hirvijärven rantakiinteistöjen jätevesien käsittely, Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta 1995Alueellinen ilmanlaatu (Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Janakkala, Loppi), Ilmatieteenlaitos, Helsinki 1996Selvitys Paalijärven ja Vähäjärven rantakiinteistöjen jätevesien käsittelystä, Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta 1996Riihimäen kaupungin Herajoen pohjavesialueen riskitoimintojen kartoitus ja riskinarviointi, Jani Laaksonen, opinnäytetyö, Riihimäen kaupunki,ympäristönsuojelulautakunta 1997Selvitys kasvihuonekaasupäästöistä Riihimäellä vuosina 1990 ja 1996, Markku Kyöstilä, Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimikunta 1998Riihimäen kestävän kehityksen ohjelma 1997–2000 I Ohjelman tausta ja työprosessi, Riihimäen kestävän kehityksen toimikunta 1999Riihimäen kestävän kehityksen ohjelma 1997–2000 II Ohjelman tavoittet ja toimenpiteet, Riihimäen kestävän kehityksen toimikunta 1999Riihimäen kestävän kehityksen ohjelma 1997–2000 III Toimenpideohjelma, Riihimäen kestävän kehityksen toimikunta 1999Riihimäen kaupunginhallituksen jäsenien ympäristöasenteet syksyllä 1998, Heidi Rummukainen, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta 1999Riihimäen kaupunginvaltuuston ja lautakuntien puheenjohtajien ympäristöasenteet syksyllä 1998, Heidi Rummukainen, Riihimäen kaupunginympäristönsuojelulautakunta 1999Paalijärven kunnostuksen esiselvitys, Hanna Hämäläinen, Riihimäen kaupunki, Ympäristönsuojeluyksikkö 1999Esiselvitys Riihimäellä sijaitsevista mahdollisesti pilaantuneista maa-alueista, Joakim Pyttynen, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta 2000Riihimäen kaupungin ympäristötiedottaminen, Heidi Rummukainen, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunta 200031

Liite 1 1(5)Riihimäen kaupunkiMerkittävät ympäristönäkökohdatYksikkö/toiminto Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Mittaustapa VaikutuksenmerkittävyysKaupungin yhteisetKäytetyt paperit ja Merkittävä-toimistotyökasetit/vuosiympäristövaikutus-lämmitys-sähkön käyttö-veden käyttö-jätteetPaperin käyttö, muovit,tulostuskasetit, tarvikkeet,konttorikoneet, leimasimetLämmön tuotanto jakulutus, päästöt ilmaan jamaahanSähkön kulutus, päästötsähköntuotannossaVeden kulutus jamuuttuminen jätevedeksiJätteiden syntymisenehkäiseminen, biojätteenkompostointiin saaminen-kierrätys/hyötyjätteet Kierrätyksen lisääminen jahyötyjätteiden keräyksentehostaminen-ongelmajätteetVaaralliset jätteet poisluonnosta ja kaatopaikaltaKaatopaikkakuormituksenlisääntyminen,luonnonvarojen kuluminenKasvihuoneilmiön voimistuminen,luonnonvarojenkulutus, maaperänhappamoituminenFossilisten polttoaineidenkuluminen, kasvihuoneilmiönvoimistuminen, maaperänhappamoituminenLuonnonvarojen kuluminen,vesistön rehevöityminenKaatopaikkakuormituksen,luonnonvarojen tuhlauksenja luonnon roskaantumisenväheneminenRaaka-aineiden ja energiantuhlauksen väheneminen,ympäristön saastumisenväheneminenIlman ja maaperän saastumisenpieneneminen,hyötykäyttöön saaminenKokonaiskulutus,ominaiskulutuskWh/Rm 3Kokonaiskulutus,ominaiskulutuskWh/Rm 3Kokonaiskulutus,ominaiskulutusKaatopaikkajätteenmäärä/maksutKierrätettävän tavaranja hyötyjätteen määräOngelmajätteenmäärä/vuosiMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusVaikutusmahdollisuusKäytön tehostaminen ja vähentäminen,kierrätyksen tehostaminen,uusiopaperin käyttö, kaksipuolinenkopiointiKaukolämmön lisääminen, sopivalämpötila ja oikea IV-käyttöaikayhteistyössä käyttäjien kanssa,laitteiden säätö ja huoltoLaitteiden ja valojen järkevä käyttö(ohjeet), käyttötottumuksiinvaikuttaminen, energiatehokkaatlaitteet ja lamputTurhan juoksutuksen välttäminen,asenteisiin vaikuttaminenJätemäärän vähentäminen, 2-pussijärjestelmänmukainen lajittelu,asenteisiin vaikuttaminenKirjojen ja tavaroiden kierrätyksentehostaminen, mm. metallin, lasin,pahvin, paperin, konttoripaperin jatölkkien keräyksen tehostaminenTieto ongelmajätteistä, ohjeistus,talteenoton kehittäminen

Liite 1 2(5)Hallintokeskus/*hankintatoimi*monistamoTehty selvitys toimenpideehdotuksineenympäristönäkökohtienhuomioimisestahankinnoissaMonistamon koneet,energian, värien ja paperinkäyttöYmpäristövaikutustenpieneneminen, kuljetustenvaikutusten huomioiminenLuonnonvarojen kulutus,ilman ja vesistöjensaastuminenYmpäristöystävällistenhankintojen määräPaperin ja värienkäyttömäärä vuodessaMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusYksikkö/toiminto Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Mittaustapa VaikutuksenmerkittävyysTekninen virasto/ Yhdyskuntarakenteen Matkat/pv, päästöt, melu, km, dB, kemialliset Merkittävä*kaavoituspalvelut suunnittelu; liikenne, pohja-/pintavesien puhtaus, analyysit,ympäristövaikutus-kaavat; yleis ja rakentaminen, palvelut, kasvillisuus, eläimistö, luontoselvitykset,asemaverkostot, suojelu-, turvallisuus, terveellisyys, sairastavuusvirkistys- ja tuotantoalueet viihtyisyys-maa-aineslupa*mittauspalvelut/saastuneet maaalueet*vesi- ja viemärilaitos/vedenottamotja veden käsittelyPohjaveden pinnan aleneminen,luonnonvarojen kuluminen,happamuuden väheneminen-jätevedenpuhdistamoSoranotto/tai ei,kallionlouhinta, mullanottoKaupungin omistamienmaa-alueiden maaperänlaatuPohjaveden pumppaaminen,veden laadun säilyvyys,energiankulutus,kalkkikivi janatriumhydroksidiEnergian ja kemikaalienkäyttö, lietteen syntyminen,juoksutus vesistöön,kaatopaikkajäteMaisema, pohjavesi,kasvillisuusMaaperän ja pohjavedenlikaantuminenLuonnonvarojen kulutus,maaperän ja ilmansaastuminen, vesistönrehevöityminen, haju jakaatopaikkakuormitusYleinen mielipide,kemiallinen analyysi,luontoselvitysSelvitykset, tutkimukset,analyysitTarkkailumittaukset,vesikaivot,sadevesimittauksetMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusÖljy l, sähkö kWh, Merkittäväkemikaalit t, vesi m 3 , ympäristövaikutusjäte tonnia, puhdistetunveden analyysitYmpäristömerkeillä varustettujentuotteiden käytön lisääminen,elinkaaren aikaisten vaikutustenhuomioiminenLaitteiden uusi käyttötekniikka,ympäristöystävällisten värien, ympäristömerkityntai uusopaperinkäyttö, kaksipuolinen kopiointiVaikutusmahdollisuusKaavamääräykset, alueiden käyttö,osallistuminen suunnitteluun, kuuleminen,muistutukset, valitukset,kaavoitus ratkaisu perustelut,esittely luottamusmiehille, tiedonjakaminenLupaehdot, vakuudet,maisemointivelvoiteKohteen tutkiminen, saneeraustarpeenselvitys ja saneerausSopiva pumppausmäärä, laadunseuranta, pohjavesien suojelu,Kemikaalien oikea annostus,puhdistusproseessin valvonta/häiriöiden monimointi, puhdistamonsaneeraus

Liite 1 3(5)-lietteen käsittelyMädätys, biokaasun hyödyntäminen,kompostointija aumojen kääntöPäästöt ilmaan ja maahan,ravinteet takaisin kiertoonBiokaasu kg, liete t,kompostimulta m 3MerkittäväympäristövaikutusMetaanin hyötykäyttö/ haitattomaksitekeminen, aumojen oikea-aikainenkääntö*kt-palvelut/-jätteenkäsittely jakompostointi(alihankinta)Metaanipäästöjen aleneminen,kompostimullan jaravinteiden kiertoonsaaminenKasvihuoneilmiönlisääntymisen väheneminenmaan, vesistön ja ilmansaastumisen pieneneminenKompostoitavanjätteen määräMerkittäväympäristövaikutusVaikutus positiivinen, kaksipussijärjestelmäntehokas toteuttaminenvalistuksen ja neuvonnan keinoin-jätteen loppusijoituskaatopaikalle(alihankinta)Metaanin muodostuminen,suoto- ja valumavesienmuodostuminenKasvihuoneilmiön voimistumisenlisääntyminen,maaperän ja vesistönmahdollinen saastuminenKaatopaikkajätteenmääräMerkittäväympäristövaikutusVaikuttaminen Kiertokapulanhallinnossa, jäteneuvonta javalistustyö*kt-rakentaminen-liikenneväyläylien javesihuollon rakentaminenKiviainekset, melu, pöly,liikenne-esteet, ylijäämämassat,konetyöt,muoviputket ja -kaivotLuonnonvarojen kulutus,asumismukavuus ja turvallisuus,kaatopaikkakuormitusKiviainekset tonnia/a,valitukset, massat m 3 ,konetunnit, materiaalinmääräMerkittäväympäristövaikutusKiviainesten tehokas käyttö jaylijäämamassojen hyödyntäminen,hyvät liikennejärjestelyt,ympäristöystävälliset tarvikkeetYksikkö/toiminto Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Mittaustapa Vaikutuksenmerkittävyys-katujen kunnossa- japuhtaanapito*korjaamo/ -autot,työkoneet ja pienettyökoneet käyttö jahuoltoKeväinen hiekan harjaus,alueiden puhtaanapito,liukkauden torhunta, sorat,pölynsidonta, lumityötPöly, yleisilme, suolaamaaperään, melu yöllä,luonnonvarojen kulutusUushankinnat, polttoaineet, Luonnonvarojen kulutus,voiteluaineet, varaosat, renkaat,pakokaasut, pesut, likaantuminen, renkaidenilman maaperän ja vedenmelu, jäte, ongelmajäte kierrätys vähentää kaatopaikkakuormitusta,meluhaittaTavoiteaika 15.5 tehty,kuntalaistenyhteydenotot, suolanmääräKäyttötunnit, poltto-,voiteluaineen jarenkaiden kulutus,pakokaasumittauksetMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusVaikutusmahdollisuusOikea suolan ja hiekan määrä sekäkäytön ajoitus, lumenpoiston ajoitusKatalysaattorit, pieni kulutus, turhantyhjäkäynnin välttäminen, huollotohjeiden mukaan, pakokaasumittaukset,ympäristöystävällinenpesuaine*tilapalvelut/lämpö/ilmastointilaitteidenhoito ja huolto,sähköhuoltoÖljy/ kaukolämpölaitokset,ilmastointilaitteet, suodattimet,lämmöntalteenotto,lämpötilojen optimointi,lamppujen ongelmajäteFos.polttoaineen kuluminen Energiankulutuksen/päästöt ilmaan, sisäilman seuraaminen,laadun paraneminen, energiankulutuksen pienenemi-lamppujen määränenMerkittäväympäristövaikutusSäännöllinen laitteiden huolto,uusien vähemmän energiaakuluttavien laitteiden/lamppujenkäyttö, energiaselvitykset,kulutusseurannan kehittäminen

Liite 1 4(5)-siivous*pesula/-pyykinpeseminenKuva-keskus/*laitospalvelut-uimahalli ja maauimala,vesikäsittelyineenVesi/jätevesi, pesu- japuhdistusaineet, vahat,vahanpoistoaineet jatarvikkeetVeden ja sähkön käyttö,pesu ja desinfiointiaineetVeden lämmitys, kulutus jamuuttuminen jätevedeksi,vedenkäsittelyaineet kloori,sooda, alumiinisulfaatti,muovijäteLuonnonvarojen kulutus,puhdistamon kuormituksenlisääntyminen, kaatopaikkakuormitusLuonnonvarojen kuluminen,puhdistamon kuormitus,vesistön rehevöityminenLuonnonvarojen kulutus,vesistön ja ilman saastuminen,vaikutus ihmisiin haju jasilmien kirvely, kaatopaikkakuormituksenlisäysKäyttömäärätvuodessam 3 /kk, m 3 /vuosi,ominaiskulutus l/kg,sähkö kWh, W/kgVedenkulutus m 3 /a,Vedenkäsittelyaineidenmäärä kg/a,jätteen määrä m 3 /aMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusYmpäristöystävälliset pesu- japuhdistusaineet, kuivien menetelmienkäyttö, tarkat pesuaineidenannostuksetTäydet koneelliset, koneetkunnossa, huuhteluvesi esipesuunSopiva veden lämpötila, vedenkäsittelyainedenoikea kulutus, laitteidenhyvä huoltaminen, asiakkaidenhygieniavalistus*tekniset palvelut/tekojää ja jäähalli-jäänteko, jäänhoitokone,reunahöylä,valaistusEnergia, kylmäaineet, öljy,jäähdytyslaitteistotLuonnonvarojen kulutus, kylmäainevuoto/otsonikadonlisääntyminen, ongelmajätekuormitus,kaatopaikkakuormituksenlisäysEnergian ja vedenkulutus, käyttötunnitMerkittäväympäristövaikutusJään paksuuden optimointi,energian ja vedenkulutuksenseurannan tehostaminen,ympäristöystävällinen kylmäaine-Riihisalo; majoitus,as. vaunualueenylläpitoYhteisten mukaiset, kaivovesi/jätevesisaostuskaivonkautta maastoonMaan saastuminen, vesistönrehevöityminenKäyttömäärätMerkittäväympäristövaikutusVesihuoltosuunnitelman toteutuminen,saostuskaivojen oikeaaikainentyhjentäminenYksikkö/toiminto Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Mittaustapa Vaikutuksenmerkittävyys*Pelastuslaitos/ Vahingon rajaaminen,Merkittäväöljyvahingon torjunta öljyinen imeytysjäteympäristövaikutusKoulutuspalvelukeskus/*peruskoulut,kauppaoppilaitos-opetustoimiKirjat, vihkot, kopiopaperit,kalvot, käsipaperit, muutopetustarvikkeet,kotitalous- kemian jatekninen työYmpäristökuormituksenvähentyminen, ongelmajätteidensyntyminenOppikirjojen kierrätys,syntyvän jätteen hyvähyötykäyttö/kaatopaikkajätteenminimointiTorjuntamateriaalinmäärä, ongelmajätteenmääräKierrätettävä kirjojenmäärä, hyödynnettävänjätteen ja kaatopaikkajätteenmääräMerkittäväympäristövaikutusVaikutusmahdollisuusNopea toiminta, merkittävyys riippuumm. aineesta, paikasta ja määrästäKertakäyttöisten harjoituskirjojenkäytön vähentäminen, kestävänkehityksen ohjelmien toteuttaminen

Liite 1 5(5)-ympäristökasvatus*ympäristönsuojelu-viranomaistyö/yhteistyö, ymp.tilanseurantaYmpäristöasiatopetuksessa, tiedot jaasenteet, opetuksenympäristömyönteisyysYmpäristöluvat, toimintojenlainmukaisuus, ympäristöriskit,tietoisuus toimintojenympäristövaikutuksistaTiedon lisääntyminen,asenteiden ja käyttäytymisenmuuttuminen, maanilman ja vesistöjen suojeluYmpäristökuormituksenväheneminen, ympäristötietoisuudenlisääntyminen,ymp.tietoinen suunnitteluTiedon, asenteiden jakäyttäytymisenmuutoksia mittaavatkyselytAjantasalla olevienlupien osuus,asennetutkimus,tutkimustuloksetMerkittäväympäristövaikutusMerkittäväympäristövaikutusYmpäristöarvot, -asenteet jaympäristöosaaminen mukaankoulun arvoihin, opsiin jaopetukseenLupaehdot, riskikartoitukset,selvitykset, tutkimukset, neuvonta,valvontaPerusturvakeskus/*päivähoito -perushoitoja kasvatusYmpäristötiedon antaminen,askartelumateriaalit,vaipatYmpäristötietoisuuden javastuun lisääntyminen,kaatopaikkajäteYmpäristötiedonkasvun kehitysMerkittäväympäristövaikutusLajittelun, kierrätyksen ja energiansäästönperusasioiden opettaminenja luontoelämysten tarjoaminen

Liite 2 1 (6)Riihimäen kaupunkiYmpäristöohjelmat vuonna 2000Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulutTekninen virasto/KaavoituspalvelutSosiaalisesti, fyysisesti jataloudellisesti kestävä ympäristöKäyttökelpoisuus, kestävyys, kauneusOsallistumis ja arviointisuunnitelma, kaavan laatiminen(perus- selvitykset, kaavamääräykset, alueiden käyttö,rakentamis- ohjeet) rakentamisvalvonta, lupalausunnot,kuuleminen, aikataulut kaavoitusohjelman mukaanMittauspalvelut/talousmetsien hoitoKestävä metsien ulkoilu javirkistyskäyttö, luonnonsuojelu jahoitoPitää puusto hyvässä kasvukunnossa ja terveenä,lajistoltaan monipuolisena ja ulkoilukäyttöönsopivana.Hakkuut ja hoitotoimenpiteet toteutetaan Riihimäenkaupungin metsäsuunnitelman 1998-2007 mukaisesti.Vuosittainen hakkuumäärä 3130 m 3Vesi- ja viemärilaitos/JätevedenpuhdistamoVesi- ja viemärilaitosTilapalvelut/suunnitteluVesistökuormituksen vähentäminenTehostaa prosessia siten, että saavutetaan uusienlupamääräysten ehdot. Puhdistamontoimintavarmuuden lisääminenYmpäristövaikutusten vähentäminen Kompostikentältä ei pääse vettä maastoonJätevedenpuhdistamontoimintavarmuusViemäriverkoston ympäristövaikutustenpienentäminenPohjaveden oton minimoiminenYmpäristönäkökohtien huomioiminensuunnittelussaLaitosten teollisuusjätevesistä ei ole haittaapuhdistamon toiminnalleViemäriverkoston ylivuotojen vähentäminen.Pumpattavan jätevesimäärän pienentäminenVesijohtoverkoston vuotovesimääränpienentäminenKestävien periaatteiden entistä tietoisempihuomioiminen suunnitteluprosessin kaikissavaiheissaJätevedenpuhdistamon saneeraus ja tehostus omanprojektisuunnitelman ja aikatalun mukaisesti v. 2000-2001Kompostikentän saneeraus ja laajennusjätevedenpuhdista- mon saneerauksen yhteydessä v.2000-2001Teollisuusjätevesisopimukset pidetään ajan tasalla.Teollisuus- jätevesisopimusten piirissä olevien laitostenjätevesien laadun seuranta. Teollisuuslaitostenriskikartoituksia jatketaan yhteistyössäympäristönsuojeluyksikön kanssa. 2000 jatkuvaViemäriverkoston saneeraus. Sadevesiviemäriverkostonrakentaminen myös vanhoille asuntoalueille. 2000 -vuosittainVuotavien vesijohtojen saneeraus.1) Ympäristöselvityksen laatiminen osanahankesuunnitteluprosessia, syksy 2000 alkaen2) Ympäristöselosteen laatiminen tulevien merkittävieninvestointihankkeiden suunnitteluprosessienyhteydessä, 2002 alkaen3) Materiaalien, käsittelyjen ja rakennusosien valinnassaotetaan huomioon yhtenä valintatekijänäpintamateriaalien luokituspäätökset ja tuotteidenympäristöselosteet, 2000

Liite 2 2 (6)Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulutTilapalvelu/suunnitteluTilapalvelut/Rakentaminenja kunnossapitoSisäilman laadun parantaminen.Energiankulutuksen optimointiViihtyvyyden parantaminen ja terveyshait- tojentorjunta. Eenergian säästäminenVeden kulutuksen vähentäminen Veden kulutuksen vähentäminen vuoden 1999tasostaEnergiankulutuksen optimointi.ViihtyvyysTilapalvelut Energiansäästö Säästö vuonna 2000 -2 % vuoden 1998 tasosta, v.2005 -6 %, v. 2010 -10 %. Energiakatselmoitu 30% julkisista rakennuksista v. 2002 ja 80 % v. 2005Tilapalvelut/KiinteistönhoitoTilapalvelut/ SiivoustoimiKunnallistekniset palvelut/PuistotoimistoHyötyjätteen keräyksen lisääminenVähennetään ympäristökuormi- tustaja -päästöjäPoltto- ja voiteluaineiden kulutuksenvähentäminen4) Lattiapäällysteiden vertailu;ympäristövaikutukset/elinkaari, 2001-2004IV-kanavien nuohous 16 kiinteistöä, ilmastoinninuusiminen, korjaus, huolto, säätö yms. 8 kiinteistöä, v.2000Kirjauksenmäen palvelukeskuksen vesihanojenuusimista, Allinnan vesihanojen korjaus, v. 2000Energian säästäminen. Viihtyvyyden parantaminen Lämmitysjärjestelmän mittaus ja säätö 6 kiinteistöä.Lasimuseon liittäminen kaukolämpöön. Mäkikujannuorisotilan termostaattiventtiilien uusiminen, v. 2000Määräystenmukaisen lajittelutason ylittäminenkouluissa ja päiväkodeissaPuhdas huoneilma ja viihtyisä työympäristö.Vähennetään veden käyttöä siivouksessaViheralueiden hoidossa käytetyn poltto- javoiteluainemäärän pienentäminen ja haitalli- senmelun ja pakokaasun vähentäminenSähkötoimisto Sähkönkulutuksen vähentäminen Katuvalaistuksen sähkönkulutuksen vähentäminen40 % eteläisellä sisääntulotiellä, säästö n. 24 400kWh/aKT-suunnitteluKT-rakentaminenKT-kunnossapitoKorjaamoPolttoainekulutuksen ja kasvihuonekaasujenvähentäminenPakokaasupäästöjen pieneneminenEnergiansäästösopimuksen solmiminen KTM:n kanssa.Toimenpiteet ja aikataulut määräytyvät vuoden sisällälaadittavassa energiansäästösuunnitelmassa.Koulutusta päättäjille, hoitajille ja käyttäjille.Jätehuoltokaluston uusiminen uusien määräystenmukaisesti: kuiva-/biojätteastiat 1/2000, yleispaperi jakonttoripaperiastiat 6/2000, pahviastiat 9/2000, metalli jalasiastiat 2001-2002Hankintapäätöksissä kiinnitetään huomiota tuotteidenelinkaa- reen. Tiedotetaan ja opastetaan henkilökuntaaaineiden ja välineiden ympäristöön kohdistuvistavaikutuksista. Lajittelu- jätteet toimitetaan niillevarattuihin astioihin, kevät 2000Ruohoraivauskalustossa siirrytään mahdollisuuksienmukaan nelitahtisiin moottoreihin. Kaksitahtikoneissaryhdytään käyttämään tehdassekoitteisia ns.ekopolttoaineita, joden sisältämä öljymäärä onmahdollisimman pieni, 2000-2001Vaihdetaan elohopea HQL-250 lamput vähemmänenergiaa kuluttaviin suurpainenatrium NAV-E 150lamppuihin. Osuudella on 61 lamppua, kevät 2000Kahden uuden henkilöauton ja yhden pick-up autonhankinta ja vanhojen poistaminen käytöstä v. 2000

Liite 2 3 (6)Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulutPesulaVarastoAluepelastuslaitos/Riihimäen toimipistePerusturvakeskus/PäivähoitoKaatopaikkakuormituksenvähentäminenKaikenlaisen jätteen asiallinenkeräily, säilytys ja kierrätysOngelmajätteiden asiallinenkerääminenYmpäristönsuojelun ja kestävänkehityksen periaatteidentoteuttaminen toiminnoissaSiirtyminen likapyykin kuljetuksessa muovisäkeistäpestäviin kangassäkkeihinMuovisäkkien poistaminen likapyykin kuljetuksestayhteis- työssä asiakkaiden kanssa. Säkin tulee ollamärkyyttä kestävä. Vuosi 2000Kiinteistön jätepiste saneerataan ja maisemoidaan.Ongelmajätteiden varastointia kehitetään Henkilöstölle ohjeet ongelmajätteiden varastoinnista.Jätteenkeräilypiste aidataan ja uudelleenjärjestellään.entisestäänVuoden 2000 aikanaValmiuksia neuvoa ja palvella asiakkaitaongelmajätekysymuksissä parannetaanLuoda päivähoidon pitkän tähtäimenympäristöohjelma, johon vuosittain määritelläänpainopistealueetAluesairaalan päiväkoti Kierrätys ja ympäristökasvatus Jätteiden (bio, paperi, pahvi) lajittelu.Ympäristötietoisuuden ja vastuun opettaminenlapsilleJukolan päiväkotiLajittelun merkityksenopettaminen/oppiminenLajittelun järjestäminen osastoilla ja hyötykäytönlisääminenJunailijankadun päiväkoti Kestävän kehityksen toteuttaminen Jätteiden vähentäminen ja asianmukainen lajittelu/kierrätysVeden ja energiansäätöKeräilypisteelle laaditaan hoito-ohjeet. Henkilöstölleohjeet ongelmajätteiden vastaanottamisesta. v.2000Päivähoidon ympäristöohjelman laatiminentyövälineeksi, jossa luodaan rakenteet koko päivähoidonyhteisen ympäristö- politiikan toteutumiselle.Ohjelmassa määritellään yhteiset päämäärät/tavoitteetja mihin sitoudumme, mitä noudatamme,miten toimimme sekä aikataulut ja resurssit. v. 2000aikanaPaperinkeräyslaatikko myös lasten käytössä, biojäteruokavaunujen mukana keittiöön, pahvi sairaalanpahvinkeräyspisteeseenPaperinkeräyslaatikot osastoille ja toimistoon,maitopurkit kierrätykseen osastoilta ja keittiöstä,biojäteroskikset osastoille, syksy 2000Kerätään maito- ja mehutölkit, biojäte keittiöstä jaryhmistä, pahvi, lasi ja metalli. Käytetäänkeräysmateriaalia askartelussa ja kierrätyspaperiapiirustuspaperina. Lelujen materiaalitympäristöystävällisiä, ei kertakäyttötavaraa.Metsämörri-retket opettavat lasta luonnonsuojeluun.Turhaa vedenkäyttöä vältetään. Sammutetaan valottiloista joissa ei olla 10-15 minuuttiin. Huoneitatuuletetaan kohtuudel- la. Ulko-ovet pidetään suljettuna.Huoneen lämpötila mahdolli- simman alhainen.Pienloistelamppu hehkulampun tilalle.Lapsille opetetaan veden ja sähkön oikeaoppisestakäytöstä.

Liite 2 4 (6)Hallintokunta/yksikkö mpäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulutKirjauksen päiväkotiParantaa henkilöstön ja lastenympäristötietoisuuttaLajitteluorganisaation luominen ja tasonnostaminen satunnaisesta/osittaisestaoganisoiduksiYmpäristötiimin perustaminen päiväkotiin.Osallistuminen koulutukseen. Tiedon jakaminen.Lajitteluastiat ja paikat kuntoon. Vuoden 2000 aikanaKontiontien päiväkotiParantaa henkilöstön ja lastenympäristötietoisuutta1 Lapset oppivat lajittelemaan jokapäiväisetjätteensä1 1 Opetus, jätteiden lajittelu aloitettu 1.2.20002 Lapset oppivat kiinnittämään huomiotaympäristön siisteyteen, eivätkä tietoisesti roskaasitä2 Metsämörrikoulutus, aloitettu syksyllä 1999, yhteisetsiivoustalkoot.3 Lapset eivät turhaan valuta vettä eivätkä renaavaloja3 Opetus4 Lapset ymmärtävät jotakin kierrätyksestä 4 Opetus, maito- ja mehutölkkikeräys, kirpputori. Kaikkiaem. kohtien toimintoja jatketaan ja kehitetään koko ajanVaruskunnan päiväkotiVastuun ottaminen yhteisistäasioista, tunne että pienikin voivaikuttaaLasten ympäristötietoisuuden ja vastuuntunteenlisääminenOhjaaminen materiaalikierrätykseen ja jätteidenlajitteluun. Melutason alentaminen kiinnittämällä huomioomaan ja toisten äänenkäyttöön v.2000-2001Työkeskus/työtoiminta Kestävän kehityksen toteuttaminen Jätteiden vähentäminen. Ekologiset laadukkaathankinnatVeden ja energiansäästöTarkka materiaalen käyttö ja tarkka jätteen lajittelu.Käytetään luonnonmateriaaleja.Veden turhaa juoksutusta vältetään. Suositaan yleisiäkulkuneuvoja. Vältetään turhaa ovien aukioloa. Turhienvalojen sammuttaminen.Kirjauksenmäen plvkUranuskotiJätteiden vähentäminen jahyötykäytön lisääminenJätteiden vähentäminen ja hyötykäytön lisääminen Maitotölkkien keräys ja vienti tölkkien keräyspisteeseen,lasi ja pahvi omaan keräyspisteeseen. Aloitus heti.Öllerikoti Jätteiden vähentäminen Jätteiden vähentäminen, hyötyk. lisääminen Kaikki jätteet omiin keräyspisteisiinKoulutuspalvelukeskus/ Kestävän kehityksen toteuttaminen Ympäristökasvatus ja kestävä kehitys opetuksessa Laadittujen koulukohtaisten kestävän kehityksenPeruskoulut, lukiotja arkikäytännöissäohjelmien toteuttaminen arkikäytännöissäKeskuskeittiöKauppaoppilaitosKaatopaikkakuomituksenvähentäminenMetallisten säilykepurkkien kerääminen omaanastiaanMaitotölkkien poistaminen sekajätteestäKeskuskeittiölle oma tai Peltosaaren koulun kanssayhteinen metallin keräysastiaSelvitetään miten keskuskeittiöllä toimitaan ruoanvalmistuksessa tulevien esim. ruokakermapurkkienkanssa

Liite 2 5 (6)Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulutKuva-keskus/ LaitospalvelutTekniset palvelut/ jäähallija tekojääEnergian ja veden säästäminen Energian ja vedenkulutuksen vähentäminen Jäähallin pohjan korjaus v. 2001Kentät Veden säästäminen Verkostoveden käytön vähentäminen Kenttien kastelussa ja jäädytyksessä käytetäänVaantaanjoen vettäRiutta, reitit Energian säästäminen Poltto- ja voiteluaineiden kulutuksen sekäpakokaasupäästöjen vähentäminenHankitaan v. 2000 2 uutta moottorikelkkaa ja v. 2001uusi rinne/ latukoneRiihisalo Jäteveden puhdistaminen Jätevesien johtaminen puhtaana maastoon Jätevesijärjestelmän uusiminen v. 2001 aikanaOhjauspalvelutYmpäristökeskus/RakennusvalvontayksikköYmpäristökuormituksenvähentäminenOhjelmalomakkeet uudistetaan ja viedään nettiin.Aloituskokouksissa painotetaanympäristöystävällisiä valintojaUudistetaan lomakkeet huomioiden uusi lainsäädäntö.Laaditaan kyselykaavake aloittavillerakentajille/suunnittelijoille v. 2000YmpäristönsuojeluyksikköSyntyvän jätemäärän jakaatopaikkakuormituksenvähentäminenKonttoripaperin käytön vähentäminen.Hyötyjätteiden tehokas lajitteluLajitellaan; konttoripaperi, kotikeräyspaperi, biojäte,käytetyt värikasetit, ongelmajätteet. Konttoripaperinturhaa käyttöä vältetään, käytetyn konttoripaperinmäärän seuranta aloitetaan. Kaupungintalolla syntyvänjätteen määrän seurantaaloitetaan, luodaan seurantaan toimiva käytäntö jasovitaan vastuut. Jätteiden lajitteluohje laaditaankaupungintalon työntekijöille. v. 2000Ympäristöntilan seurantajärjestelmänkattavuusAjantasalla oleva tieto ympäristön tilastaYmpäristörekisteröinti- ja paikkatietojärjestelmänluominen aloitetaan yhteistyössä tekvin kanssa.Ympäristön tilan seurantajärjrstelmän suunnitteluajatketaan yhteistyössä Hämeen ympäristökeskuksen janaapurikuntien kanssa.Osallistutaan Uudenmaan liiton vetämään Vantaanjokiprojektineri osahankkeisiin. Tutkimus raskasmetalleistaravintoketjussa valmistuu.YmpäristönsuojeluyksikköTietoisuus toimintojenympäristövaikutuksistaToimintojen ympäristövaikutukset tunnistetaanYmpäristöluvallisia laitoksia valvotaansuunnitelmallisesti vuosiyhteenvedoin ja tarkastuksin.Uudet toimintansa aloittaneet laitokset kartoitetaan,selvitetään jätehuoltotilanne ja ohjeistetaan tarvittaessa.Osallistutaan Kuntaliiton

Liite 2 6 (6)YmpäristönsuojeluyksikköKuluttajaneuvontaKierrätyskeskusKuntalaisten hyvä tietoisuusympäristönsuojelustaTietoisuus toimintojenympäristövaikutuksistaTietoisuus toimintojenympäristövaikutuksistaTehokas neuvonta, valistus ja tiedotusToimintojen ympäristövaikutukset tunnistetaanToimintojen ympäristövaikutukset tunnistetaanVastuullinen kuluttajakäyttäytyminen Kaatopaikkakuormituksen vähentäminen, tehokasjätteiden kierrätys ja hyötykäyttöhankkeeseen ympäristöyhteistyön kehittämiseksi, ns.YKY-projekti. Laitosten vesitarkkailuohjelmia seurataan,riskikartoituksia jatketaan vesi- ja viemärilaitoksenkanssa. Radanvarren meluhaittojen selvittäminenaloitetaan.Meluntorjuntaan suunnittelussa ja kaavoituksessavaikutetaan neuvotteluin. Varuskunnan ampumaradanmeluhaittoja pienen- netäöän jatkamalla neuvonpitoavaruskunnan kanssa. v.2000Ympäristönsuojelulautakunnan viestintäsuunnitelmalaaditaan. Riihimäen ympäristöntila raportti julkaistaan.Jäteneuvontatyö- ryhmän työskentelyä jatketaan.Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen Ekokaari-lehtiilmestyy kaksi kertaa.Järjestetään yritysten ympäristönsuojelua koskevateemaviik- ko (seminaari, näyttely) liittyen YKYprojektiin.Yrityksille tiedotetaan lainsäädännönmuutoksista erillistiedottein.Ympäristövalistuskeskuksen/luontokoulunhankesuunnitelu aloitetaan alueellisenayhteistyöhankkeena. Käräjäkosken luontopolunrakentamista jatketaan ja Riutan luontopolun suunnittelualoitetaan. v. 2000Kuluttajaneuvonnan tiedotus ulotetaan myös kuluttajanvalintoihin liittyviin ympäristökysymyksiin.Ajankohtaisista ja kuluttajan kannalta merkittävistäasioista tiedotetaan. v.2000Vastaanotetun tavaran laatuun kiinnitetään huomiota.Biojäte kompostoidaan. Myymättä jääneestä tavarastapuretaan kierrätettäväksi kelpaavat varaosat myyntiin,levytavara haketukseen. Tiedotetaan asiakkaillekierrätyskeskuksentoiminnasta sekä kierrätyksen mahdollisuuksista(lehtiartikkelit näyttelyt). Jätevalistuspistettä kehitetään.Toiminnan kehittämiseksi selvitetään EU-rahoituksenmahdollisuus sekä naapurikuntien kiinnostus toiminnanalueelliseen kehittämiseen. v. 2000

300 kplRiihimäen kirjapainoRiihimäki 2001ISBN 951-8952-68-X