Riihimäen ympäristön tila 2000 - Riihimäki

semän uhanalaista lintulajia (harmaapäätikka, kaakkuri, kuikka, metso, nuolihaukka,selkälokki ja sääksi), joista pesivänä viisi lajia. Kahdelle lajille alue muodostaaravinnonhankintakohteen. Seudun arvoa lisäävät havainnot uhanalaisesta liito-oravasta.Vanhojen metsien laji harmaapäätikka pesii Hirvijärven maisemissa. Merkittävinlinnustoon kohdistuva uhkatekijä on elinympäristöjen tuhoutuminen tai pysyvämuuttuminen. Riihimäeltä on kadonnut uhanalaisia lajeja kuten kangaskiuru, riekko,valkoselkätikka sekä kanahaukka. Vaaravyöhykkeellä ovat kuikka ja luonnonvarainenpeltopyy, joka on jo käytännössä kadonnut sekä vaateliaat vanhan metsän lajitmetso, harmaapäätikka, pohjantikka, pikkusieppo, tuulihaukka ja uuttukyyhky.Monen lajin säilymistä auttaisi monipuolisen ja monimuotoisen metsäluonnonsäilyttäminen. Lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan Sammaliston suon turpeenottoalueja pellot ovat muuttolintujen levähdyspaikkana. Sekä linnustoa että liito-oravaakoskevat selvitykset olisi saatava ajantasalle lähivuosina. Määrärahaa työtä vartenon esitetty ympäristölautakunnan vuoden 2002 talousarvioon.omistamien metsien puuston keski-ikä on 55 vuotta, vaikka 41–60 vuoden ikäistämetsää ei ole. Puusto jakaantuu ikäryhmässä 21–60 vuotta siten, että 32 -vuodenikäistä metsää on 22 ha ja 40 -vuotista 190 ha. Vanhimmista, hieman alle sadan vuodenikäisistä metsistä 17 ha on siemen- ja suojuspuumetsiköitä ja 150 ha noin 94 -vuotiastauudistuskypsää metsää. Yli 100 vuotiasta metsää ei kaupungilla ole.Vahteristonmäki, Huhtimonmäki ja Uhkolansuo muodostavat noin 220 hehtaarinsuuruinen yhtenäisen rakentamattoman alueen, joka on erityisen merkittävä virkistys-ja ulkoilualueena. Alueella on lepoon jätetty harvinaisen harsosammaleen kasvupaikka,mutta muuten alue on luonnonarvoiltaan tavanomainen. Kaupungin metsienpuuvaroista Vahteriston alueella on suurin osa. Tosin hakkuut ovat muuttaneetmaisemaa rajusti viime vuosina kun vanhat kuusikot on hakattu talousmetsän tapaan.Vahteristonmäkeen on myös suunniteltu asuinrakentamista.Kaupungin omistamia metsäalueita on vähänKaikkiaan Riihimäen alueella on metsiä runsaat 5000 ha. Riihimäkeläisistä metsistä81% on tuoreita kangasmetsiä tai lehtoja. Puustosta 75 % on kuusta.Riihimäen kaupunki omistaa pääasiassa talouskäytössä olevia metsiä kaikkiaanhieman alle 900 ha, josta kaupungin alueella 843 ha. Metsien hoidon lähtökohtanaovat metsälakien, metsänhoitosuositusten ja kaavoituksen kautta tulevatohjeet. Metsäsuunnitelman 1998–2007 mukaan tavoitteena on pitää puusto hyvässäkasvukunnossa ja terveenä, lajistoltaan monipuolisena ja myös ulkoilukäyttöönsopivana.Puustoa kaupungin metsissä on keskimäärin 125 m 3 /ha, Hämeen-Uudenmaanmetsäkeskuksen alueella puuston keskitilavuus on 151 m 3 /ha. Keskimääräinenkokonaiskasvu kaupungin omistamissa metsissä on noin 5730 m 3 vuodessa. Metsäsuunnitelmassasuositeltu vuosittainen hakkuumäärä on 3130 m 3 , joten puustokasvaa vuodessa melkein kaksi kertaa hakkuusuosituksen verran. Kaupungin400 ha300 ha200 ha100 ha0253 %aukeat16018 %1-20 v21224 %21-40 v0 %41-60 v35 %61-80 v19 %81-100 vKaupungin metsien puuston keski-iän jakauma metsäsuunnitelman 1998–2007 mukaan. Puustonkeski-ikä on 55 vuotta. Yli satavuotista metsää ei kaupungin omistuksessa ole.03081658 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

Puistojen hoidossa monta tapaaRiihimäen kaupungin kaavoitetulla alueella on kaikkiaan 330 ha virkistys- ja puistoalueita.Osa virkistysalueiksi merkityistä alueista on käytöltään kuitenkin luokiteltavissasuojaviheralueiksi, kuten katujen varret ja kapeat viherkaistaleet. Virkistyskäyttöönvarattuja alueita on myös naapurikunnissa. Yhteensä runsaat 50 ha: Valajärvellä Rengossa,Kaartjärvellä Lopella, Viralanjärvellä Janakkalassa sekä kesäsiirtola Saloisilla.Rantaviivaa kaupungin virkistysalueilla on lähes 4 km. Lisäksi Riihimäen kaupunkion osallistunut Hämeen virkistysalueyhdistyksen virkistysalueiden hankintaan,ja kaupunkilaisten käytössä ovat Pääjärven virkistysalue (Renko-Loppi) sekä Hietasalonvirkistysalue Lammilla.Kaupunkiin on perustettu vuonna 1996 kaksi teemapuistoa: sammalpuistoKorttionmäkeen sekä perhospuisto Juppalaan. Peltosaareen, radan varteen onmyöhemmin valmistunut kosteikkopuisto ja luontopolku tauluineen luonnonsuojeluyhdistyksentoimesta. Lisäksi luontopolkuja on Hirvijärvellä ja Hatlamminsuolla.Seuraava polku valmistuu Vantaanjoen varteen Käräjäkoskelle ja uutta suunnitellaanmyös Riuttan ulkoilualueelle.Lähes kaikki kaupungin omistamat metsät ovat virkistyskäytön piirissä, muttatärkein ulkoilualue on Riuttan alue kaupungin länsilaidalla. Maastoltaan ja puustoltaanalue on vaihtelevaa ja korkeuseroja on paljon. Paljon käytettyjä ovat myösmetsäistä Vahteristonmäkeä sivuava Suonummen reitti kaupungin itäosassa sekäKokko-Taipaleen maastot. Urheilupuisto sekä Riihimäen Varuskunnan kuntopolkuja latu ovat kuntoilijoiden suosiossa.Soranotto on Riihimäellä vähäistäRiihimäen alueella soramaita on vain noin 14 % maapinta-alasta. Savi- ja moreenimaitaon paljon. Hiesusavi on vallitsevin savimaalaji. Hietaa on noin viidennes maaalasta.Jokilaaksot, kuten Paalijen kanjoni, ovat savea, hiesua, hietaa tai hienoa hietaa.Parhainta viljelysmaata, hienoa hietaa, on noin neljäsosa peltoalasta. Turvepatjanpeittämää hieta- tai hiesukerrosta ns. kaksoismaata löytyy soiden lähettyviltä. Yleisestisoiden maaperä on vähäravinteista, rahkavaltaista turvemaata. Poikkeuksenaon saravaltainen ja runsasravinteinen Sammalistonsuo. Kaupungin pohjoisosassa54-tien molemmin puolin Sammalistonsuolla on Vapo Oy:n 180 hehtaarin suuruinenturpeenottoalue. Sammalistonsuon turpeenotto jatkuu, eikä alueen loppukäytöstäole päätetty. Alueelle on ehdotettu mm. tekojärveä ja lentokenttää.Avokalliot, kallioperän murroslinjat ja jyrkänteet ovat Riihimäen eteläpuolelleosittain sijoittuvaa Kytäjän murroskorkokuvaa, jossa joet sijaitsevat murroslaaksoissa.Voimassaolevia maa-aineslupia Riihimäellä on vähän, tärkein on Lohja Rudus OyAb:n louhinta-alue Paalijoen kanjonin tuntumassa. Lupa on vasta uusittu ja se päättyyvuonna 2009, vuotuinen sallittu ottomäärä on 242 000 m 3 .Saastuneet maa-alueet tutkitaan maankäytönsuunnittelun osanaSuomen saastuneita maa-alueita ja niiden käsittelyä on selvitellyt vuosina 1990–1992ympäristöhallinnon sisäinen saastuneiden maa-alueiden selvitys- ja kunnostusprojektiSAMASE. Projekti määritteli saastuneen maa-alueen seuraavasti: Maa-alue onsaastunut, jos siinä olevan haitallisen aineen tai tekijän pitoisuus ylittää huomattavastikyseessä olevan alueen luontaisen pitoisuuden ja aineen kokonaismäärämaaperässä on merkittävä, tai saastuminen aiheuttaa alueen maankäytöstä ja ympäristöolosuhteistajohtuen merkittävää välitöntä tai välillistä vaaraa luonnolle,ympäristölle tai terveydelle. Tällaiseksi alueeksi luetaan myös rannalta vesistöön jatkuvasaastunut alue.Ulkopuolelle rajataan sellaiset alueet, joiden maaperässä on luontaisestikorkeat haitallisen aineen pitoisuudet. Poikkeuksia ovat tapaukset, joissaihmisen toiminta tai luonnonilmiöt ovat muuttaneet olosuhteita niin, että ympäristötaiterveysriskit ovat aiempaan verrattuna selvästi lisääntyneet.Ympäristönsuojelulaki sisältää maaperän pilaamiskiellon, joka määritteleesaastuttamisen seuraavasti: Maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaanainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononominen,josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyydenmelkoista vähentymistä tai muu yleisen tai yksityisen edun loukkaus.9

Kaupungin puisto-osaston kokeilu istuttaa kukkia myös risteysalueille sai asukkailta kiitosta.Ympäristönsuojelulaissa määrätään myös likaantuneen maaperän puhdistamisesta.Riihimäellä on tehty likaantuneiden maiden kartoituksia mm. opinnäytetöinä.Saastuneita, ja kunnostusta tarvitsevia maa-alueita Riihimäellä ovat esimerkiksi:Häti Oy:n, VR:ltä vuokrattu vanha romuvaraston alue radan varressa.Alueen saneeraus on aloitettu Hämeen ympäristökeskuksessa hyväksytyn saneeraussuunnitelmanmukaisesti.Ekokemin laitosalueen likaantuneet osat, joiden puhdistaminen on saatu päätökseen.Paloheimo Wood Oy:n kloorifenolilla saastuneita maita on kunnostettu rakennustoimenpiteidenyhteydessä.Ahlströmin Lasitehtaan ja ikkunalasitehtaan alueet, joiden haitta-ainepitoisuudet onselvitetty alueiden asemakaavoituksen yhteydessä, ja joiden saneerausta edellytetäänennen alueiden rakentamista uuteen käyttöön esimerkiksi asuinalueeksi.Korttionmäen maankaatopaikan suotovedet ja kaasunmuodostus on tutkittu jajälkihoitosuunnitelma on laadittu.Huoltamoiden alueilla maaperää on saneerattu säiliöiden vaihdon yhteydessä.Lasitehtaan vanhojen kaatopaikkojen maaperän laadun tutkiminen on aloitettu.Ratapihaa ja Riihimäen varuskunnan Räiskylän ampumarataa ei vielä ole tutkittu.10 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

VesiensuojeluJärvet ovat etäällä Riihimäen kaupunkikeskustastaRiihimäen juomavesi on hyvää pohjavettäRiihimäki sijoittuu osin Vantaanjoen, osin Kokemäenjoen vesistöalueelle. Kaupunginkeskusta sijaitsee valuma-alueiden välisellä vedenjakaja-alueella. Riihimäelläon vähän vesistöjä; vedet ohjautuvat pieniä ojia ja puroja pitkin. Kaikki viisi järveäHirvijärvi, Paalijärvi, Hyvinkäälle ulottuva Suolijärvi ja pienet Vatsia ja Vähäjärvi sijaitsevatkaupungin eteläosassa.Suuret järvet Hirvijärvi, Paalijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat kallioalueilla. Järvistäkookkaimman 430 hehtaarisen niukkaravinteisen Hirvijärven keskisyvyys on 14metriä ja maksimisyvyys on 32 metriä. Vain Paalijärvi, jonka pinta-ala on 80 ha jakeskisyvyys 1,6 m sijaitsee kokonaisuudessaan Riihimäen kaupungin alueella.Mataluudestaan sekä savimaaperästä johtuen Paalijärvi on jo luonnostaan luokiteltavissareheväksi järveksi ja hajakuormitus vielä lisää sen rehevyyttä. Paalijärvestälähtevä Paalijoki kulkee Paalijoen kanjonin läpi kohti Hyvinkäätä yhtyen sielläVantaanjokeen. Sekä Paalijärven että Hirvijärven veden laatua on tutkittu jamolempien järvien veden uimakelpoisuutta seurataan kesäisin. Paalijärvi on todettututkimuksessa varsin kuormittuneeksi maatalouden ja haja-asutuksen aiheuttamanhajakuormituksen takia. Lisäksi Paalijärven yläjuoksulla sijaitseva Vähäjärvikuormittaa Paalijärveä ravinnepitoisilla vesillään. Paalijärven ja Vähäjärven rantakiinteistöjenjätevesiratkaisut tarkastettiin vuonna 1996.Paalijärven kunnostusta on suunniteltu yhteistyössä järven suojeluyhdistyksen,luonnonsuojeluyhdistyksen ja kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kanssa. Kunnostusmenetelmiäovat vesikasvien poisto tai ruoppaus. Kesällä 2001 on tehtyPaalijärven kasvillisuus- ja linnustokartoitukset.Hirvijärven veden laatu on toistaiseksi todettu hyväksi. Rantakiinteistöjen jätevesiratkaisuton tarkistettu vuonna 1995. Hirvijärven suojeluyhdistys on tehnytasukkaiden valistuksessa arvokasta työtä.Riihimäen juomavesi on pohjavettä Riihimäen Herajoen vedenottamosta ja HausjärvenPiirivuoren vedenottamosta. Näistä ottamoista on tällä hetkellä lupa ottaapohjavettä 12 000 m 3 vuorokaudessa. Kaikkiaan vedenottamot pumppasivat vuonna1999 vettä 2 586 375 m 3 eli keskimäärin 7086 m 3 vuorokaudessa. Kotitaloudet kuluttivattästä noin puolet. Yhteensä 1 284 638 m 3 vuodessa. Verkoston piirissä olituolloin 24 639 asukasta joten käyttäjää kohden talousvettä kului 52 m 3 vuodessa,eli 143 litraa vuorokaudessa.Hirvijärven vesi on säilynyt puhtaana.11

Vedenottamoiden vedenlaadusta on varsin kattavat ja pitkäaikaiset tiedot: Riihimäenseudun terveysviranomainen tarkkailee juomaveden laatua ja toistaiseksipohjaveden laatu on ollut hyvä. Kloridipitoisuus on Herajoen vedenottamossakintiesuolausten vuoksi lievästi koholla, mutta siitä ei katsota olevan haittaa talousvedenkäytölle.Herajoen vedenottamo.Yksityinen50%Teollisuus23%Laskuttamaton20%Kaupunki 4%Valtionlaitokset 3%Vedenkulutus Riihimäellä vuonna1999.Pohjaveden laadun riskitekijätYmpäristöhallinto on kartoittanut koko maassa pohjaveden muodostumisen ja vesihuollonkannalta tärkeät pohjavesialueet. Ympäristöhallinto on myös määritellytrajoitukset näiden alueiden maan-käytölle. Ohjeita ja alueita tarkistetaan parhaillaan.Tärkeällä pohjavesialueella tarkoitetaan aluetta, jonka vettä käytetään nyt tai 20–30 vuoden kuluessa. Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjaveden pilaamisen. Riihimäellätärkein pohjavesialue sijaitsee Herajoen-Riuttan soraisilla harjualueilla, jossapohjaveden laadulle ympäristöriskejä aiheuttaa tiestö ja etenkin tiestöä pitkin tapahtuvatkemikaalikuljetukset.Teollisuus, raskas rakentaminen sekä teiden suolaus ovat myös uhka pohjavesienlaadulle. Vuonna 1992 valmistunut Helsinki-Hämeenlinna -moottoritie kulkeepohjavesialueen läpi, ja sen rakentamisen yhteydessä tehtiin erityisiä suojaustoimenpiteitä.Moottoritien luiskat eivät kuitenkaan ole tiivisrakentein suojattuja kaikiltaosin Herajoen pohjavesialueen kohdalla ja lisäsuojaukset ovat tielaitoksen ohjelmassa.Herajoen pohjavesialueen riskitoimintojen kartoitus ja riskinarviointi on tehtyopinnäytetyönä vuonna 1997 kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä. Työn tarkoituksenaoli selvittää pohjavesialueella olevat veden laatua ja määrää uhkaavat javaarantavat riskitekijät, sekä arvioida riskien suuruutta ja pohjaveden mahdollisenpilaantumisen todennäköisyyttä. Selvitys perustui haja-asutusalueen kyselytutkimukseen,tarkastuskäynteihin yrityksissä sekä pohjaveden virtaustietoihin. Työssä tarkasteltiinhaja-asutuksen ja maatalouden jätevesiä, teollisuuden ja muun yritystoiminnankemikaalien käyttöä, maanalaisia ja maanpäällisiä polttoainesäiliöitä, maaainestenottoa, hautausmaata, kaatopaikkoja ja muita mahdollisia riskitoimintoja janiiden vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään.Tutkimustulokset osoittavat, että lähes kaikki Herajoen pohjavesialueella olevattoiminnot aiheuttavat pohjaveden pilaantumisen riskiä. Suurimmat ja todennäköisimmätriskit pohjaveden laadulle aiheutuvat Mattilan teollisuusalueella sijaitsevienyritysten mahdollisista onnettomuuksista ja niissä tapahtuvista kemikaalipäästöistämaaperään ja viemäriin, haja-asutuksen jätevesien maahan imeyttämisestä,12 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

maatalouden lietteiden ja lannan peltolevityksestä sekä maanalaisten polttoainesäiliöidenmahdollisista vuodoista.Pohjaveden riskien pienentämiseksi tarvitaan yritysten, haja-asutusalueenkiinteistönomistajien, tielaitoksen ja kaupungin yhteistoimintaa. Yritysten tulee huolehtiakemiallisten aineiden varastoinnista ja käsittelystä siten, että kemikaaleja ei pääsemaaperään tai viemäriin. Haja-asutusalueella on tehostettava jätevesien käsittelyäsekä vältettävä jätevesien maahan imeyttämistä ja lannan peltolevitystä. Valmisteillaolevat, uudet ympäristönsuojelumääräykset sisältävät mm. määräyksiä jätevesienkäsittelystä pohjavesialueilla. Tielaitoksen vastuualueeseen kuuluu yleisten teidenluiskasuojaus. Riihimäen pohjavesialueilla on kaupungin toimesta asennettuja tarkkailuputkiapohjaveden pinnan ja laadun tarkkailemiseksi säännöllisesti. Veden laatuon pysynyt hyvänä.Puhdistettukin jätevesi kuormittaa VantaanjokeaVantaanjoki saa alkunsa Riihimäen itäpuolelta Hausjärven Erkylästä ja virtaa Riihimäenhalki pienenä ja vähävetisenä noin kolmetoista kilometriä. Vantaanjokeen laskevatsivujokina vetensä Herajoki, Epranoja sekä Paalijoki. Mereen Vantaanjoki virtaa Vanhankaupunginlahdella,Helsingissä. Pituutta sillä on 99,1 km. Joen kokonaispudotusRiihimäen alueella on noin 10 m ja suurin pudotus on Käräjäkoskella Riihimäenja Hausjärven rajalla. Kaupungin pohjoisosan vedet virtaavat osin myös pohjoisluoteissuuntaanKokemäen vesistöön, tärkeimpinä kokoajina Riihiviidanoja jaPunkanjoki.Jokilaakson maaperä on pääasiassa hiesuista savea tai turvemaata. Moreenijahietamaita esiintyy vähän. Joki on perattu, eikä alkuperäisestä jokikäytävästä oleRiihimäellä paljoakaan jäljellä. Veden virtausta on myöskin muutettu Peltosaarenasuinalueen rakentamisen vuoksi. Merkittävä luonnonmukainen jokiosuus onArolammin ja Hyvinkään rajan välillä. Vantaanjoen yläjuoksun kalataloudellinen kunnostaminenon alkamassa, kunnostuksessa koskipaikat sorastetaan ja vanhoja uomiapalautetaan.Yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa vesistöt jaetaan viiteen eri luokkaan:erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luontaisesti rehevät vesistöt, kutenVantaanjoki, ovat käyttökelpoisuudeltaan yleensä korkeintaan tyydyttävää luokkaa,joten kuormituksen poistuminenkaan ei nosta jokialuetta hyvään tai erinomaiseenluokkaan. Riihimäen alueella Vantaanjoen käyttökelpoisuusluokitus on huono Riihimäenjätevedenpuhdistamon laskupaikan alapuolella 8 km:n matkalla, yläjuoksullase on välttävä. Pitkäaikaisen tarkkailujakson aikana ei veden laadussa ole tapahtunuthuomattavia muutoksia.Kaikkiaan suurimman ravinnekuormituksen Vantaanjokeen aiheuttaa maatalous.Jokea kuormittavasta fosforista 63 % ja typestä 54 % valuu Vantaanjokeen valumaalueenpelloilta ja karjataloudesta. Jokivarren puhdistamoiden osuus fosforikuormituksestaon vajaa 6 % ja typpikuormituksesta noin 13 %.Vantaanjoen suurimmat pistekuormittajat Riihimäellä ovat kaupungin jätevedenpuhdistamosekä Paloheimo Wood Oy:n sahalaitoksen tukkien varastoalueenkastelu- ja valumavedet. Riihimäen jätevedenpuhdistamo kuormittaa Vantaanjokeapaitsi ravinteilla myös asuinjätevesien bakteereilla, joita puhdistamon prosessi ei kykenepoistamaan. Tilannetta vaikeuttaa Vantaanjoen vähävetisyys ja heikko virtaama.Riihimäen jätevedenpuhdistamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeudenvahvistama lupa jätevesien johtamiseen Vantaanjokeen toistaiseksi.Tammikuun 1. päivästä 2002 lähtientypenpoistotehon on oltava vähintään70 % prosessilämpötilanollessa yli 12 °C. Pois rajataanpoikkeuksellisten tilanteiden, kutenrankkasateiden ja kylmän ilmanaiheuttamat häiriöt puhdistusprosessissa,ja siitä aiheutuvat jokeenjohdettavan jäteveden laadunääriarvot. JätevedenpuhdistamollaVantaanjoki on aikanaan ohjattu virtaamaan onkin tutkittu mahdollisuuksia typenpoistontehostamiseen ja huomaamattomasti kaupungin halki.hygie-13

nisen kuorman vähentämiseen. Puhdistamon saneeraus valmistuu vuoden 2001aikana.Paalijoen, Epranojan ja Herajoen sekä pohjoisosan jokien vesien laadusta ei olekattavia tietoja. Niitä kuormittaa todennäköisesti hajakuorma pelloilta ja asutuksesta.Herajokea ja Punkanjokeen johtavaa Punkanojaa kuormittavat lisäksi mm. teollisuus-ja asuinalueiden sadevesiviemäröinti.Typpi BHK7NH4-typpi Fosfori1 000 kg/vrk100101220382,62,4187464,92,9192423,22,1125335,41,72356413,72,1231304,72,0170262,91,6165314,81,917636162,2Jätevesiverkoston heikko kunto ja sekaviemäröinti ovat aiheuttaneet ajoittainylivuototilanteita kaupungin pohjoisosassa sekä jätevedenpuhdistamolla. Vesijohtojaviemäriverkostoa korjataan koko ajan vuosittaisten määrärahojen sallimissarajoissa. Keskustan alueella viemäristö on jo pääasiassa saneerattu, mutta muillaalueilla saneeraus jatkuu. Määrärahoja kaivattaisiin lisää.Riihimäen biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo on mitoitettu 20 000 m 3vuorokausivirtaamalle. Vuorokausittainen keskimääräinen jätevesimäärä on vaihdellut10 000 m 3 molemmin puolin vuosien 1991–1999 aikana (kuva). Vuoden 1999keskimääräinen kokonaisvirtaama oli 9 940 m 3 /vrk.Puhdistamon puhdistuskapasiteetti nykyisellä kuormitustasolla on riittävä.Jätevesimäärä ja BHK7-kuorma (biologinen hapenkulutus on happimäärä, joka kuluujätevedessä olevan eloperäisen aineen biologiseen hajoamiseen) ovat mitoitus-BHK7 Typpi Fosfori30002800284026351991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttama kuormitus Vantaanjokeen on merkittävä.2000231022601970168015802060Melkein koko kaupungin väestö on viemäröinnin piirissä1000Riihimäen kaupungin alueelta viemäriverkkoon kuuluu noin 94 % kiinteistöistä eliyli 24 400 asukasta. Laajin vielä viemäröimätön asuinalue on Kokko-Taipaleen alue,jonka kaavoitus ja liittäminen kunnallistekniseen verkkoon on aloitettu vuonna 1995.Tarve saada kunnallistekniikka alueelle on ollut polttava jo pitkään. Riihimäen hajaasutusalueenvesi- ja jätehuoltoa selvitettäessä 1992, oli jätevesihuollossa enitenongelmia Kokon ja Karhin alueilla. Ojiin lasketut jätevedet ovat aiheuttaneet hajuym.haittoja.0410774707839070350521991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999Kiinteistöjen jätevedet päätyvät yli 90%:sti Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamolle.Eloperäistä kuormitusta tulee lisäksi teollisuudesta. Kaaviossa on esitetty puhdistamoon tulevanjäteveden typpi-, fosfori- ja orgaanisen aineen kuormitus kilogrammoina vuorokaudessa.360513465932555331583826114 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

120008000400007600110907180117207130100407550956571909715704011095702091756810107501991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999Vesi- ja jätevesimäärät m 3 /vrk. Keskimääräinen vuorokausittainen vesi- ja jätevesimäärienero johtuu mm. viemäreihin päätyvästä sadevedestä.kuormasta noin puolet. Ennen 2001 valmistunutta saneerausta laitos kykeni käsittelemäänvuorokaudessa noin 4 700 kg eloperäisen aineen kuorman ja ilmastusyksikönkapasiteetti oli noin 3 000 kg eloperäistä ainetta. Vuosina 1991–1999 eloperäisenaineen kuorma oli 1 580–2 840 kg vuorokaudessa. Alhaisimmillaan eloperäisenaineen tulokuorma on ollut vuoden 1997 aikana.Käyttökokemuksen mukaan laitokseen voidaan johtaa nykyistä merkittävästi enemmänkinjätevesiä, kunhan laitoksen muu kapasiteetti ei ylity.Yllä olevassa kaaviossa esitetty vesi- ja jätevesimäärien ero johtuu sekaviemäröinninsadevedestä ja osa on ns. vuotovettä, jota viemäriin pääsee mm. putkien jaVesiJätevesi70869940kaivojen liitoksista sekä kaivojen kansien kautta. Vuotovesien määrä on yleensä ollut20–40 %. Vuonna 1999 se oli arviolta 29 % jäteveden määrästä. Jätevedenpuhdistamokäsitteli vuonna 1999 kaikkiaan 3 627 560 m 3 jätevettä. Ohituksia oli käsittelemättöminä629 m 3 ja etuselkeytyksen jälkeen 6 740 m 3 . Teollisuusjätevesien osuuspuhdistamolle tulevan jäteveden määrästä on kolmannes. Normaalisti noin puoleteloperäisen aineen kuormasta on peräisin muualta kuin asutuksesta.Puhdistamossa syntyvä liete kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen.Vuoden 1999 aikana on Korttionmäen maankaatopaikan maisemointiin käytetty noin3000 m 3 kompostoitua lietettä. Puhdistuksen yhteydessä muodostuva metaani käytetäänjätevedenpuhdistamon lämmitykseen.Jätevedenpuhdistamon toiminnan ympäristölupaan sisältyvää velvoitetarkkailuahoitaa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Puhdistamo ontoiminut hyvin.Teollisuuden jätevedet tutkitaanRiihimäen kaupungin vesi- ja viemärilaitos laatii pudistamoa kuormittavien teollisuuslaitostenkanssa teollisuusjätevesisopimukset. Sopimuksiin liittyy tarkkailuvelvoitesekä ehtoja jäteveden laadusta. Tarkkailutuloksia valvoo vesi- ja viemärilaitos. Teollisuuslaitoksistapuhdistamoa kuormittavat eniten Herajoen meijeri ja pintakäsittelyteollisuus.15

JätehuoltoJärjestetty jätehuolto koko kaupungissaNykyinen jätelaki tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Jätelain ensisijaisena tavoitteenaon ehkäistä jätteen syntyä käyttämällä säästäväistä tekniikkaa ja valmistamalla tuotteetmahdollisimman haitattomiksi. Jos ja kun jätettä syntyy, jäte on lajiteltava ja toimitettavahyötykäyttöön, ensisijaisesti raaka-aineeksi. Jos jätettä ei voida hyödyntääraaka-aineena, se pitää pyrkiä hyödyntämään energiantuotannossa. Vasta, jos jätettäei voida hyödyntää energianakaan, se tulee loppusijoittaa kaatopaikalle.Riihimäen kaupungin jätehuollon järjestämisestä eli jätteen keräilystä ja kuljetuksestavastaa tekninen lautakunta. Järjestetty jätteenkuljetus kattaa koko kau-100 000 tonnia10 00013 9738428227717271 000458462 609pungin alueen. Kauempana kaupungin keskustasta sijaitsevalla haja-asutusalueellakaupunki on järjestänyt jätteenkeräyksen yhteisillä keräyspisteillä.Jätteiden kuljetuksen kaupunki kilpailuttaa jätehuoltoyrityksillä, vuoden 2000alusta Säkkiväline Oy on hoitanut tehtävää. Hyötyjätteiden ja ongelmajätteiden keräilynja edelleen toimittamisen hoitaa 17 kunnan omistama alueellinen jäteyhtiö KiertokapulaOy.Riihimäki kuormitti Riihimäen ja Hyvinkään rajalla sijaitsevaa Kiertokapula Oy:nylläpitämää Kapulan kaatopaikkaa vuonna 1999 kaikkiaan 13 973 jätetonnilla, mistä9 495 tonnia oli yhdyskuntajätettä ja 2 277 tonnia rakennusjätettä. Yhdyskuntajätteestä609 tonnia oli erilliskerättyä biojätettä. Kapulan kaatopaikalle toimitettavistayhdyskuntajätteistä 18 % oli peräisin Riihimäeltä.Kaikkiaan Riihimäellä kertyi Kapulan kaatopaikalle toimitettavaa jätettä noin535 kg vuodessa asukasta kohti.Yhdyskuntajäteen määrä oli 364 kg/asukas, jostaerilliskerätyn biojätteen osuus oli 23 kg/asukas.Hyöty- ja ongelmajätteiden keräilyon tehostunut100100Yhdysk.penkkaYhdysk.hyötyRakennus Maa Erityis Bio Öljy-maa YhteensäRiihimäeltä Kapulan kaatopaikalle toimitettujen jätejakeiden määrät vuonna 1999.13Hyötyjätteiden lajittelua ja keräilyä on tehostettu. Lasin ja paperin keräys on järjestettykattavaksi taajama-alueelle vuonna 1991. Kaikkiaan kerättiin vuonna 1999Riihimäeltä 3558 tonnia paperia, eli 136 kg/asukas. Keräyksen kasvu Riihimäelläoli 18 % edellisestä vuodesta kun koko maassa kasvu oli 5 %. Suomen keskiarvoPaperinkeräys Oy:n tilaston mukaan on 135 kg asukasta kohti.Kaupunkialueelle on sijoitettu myös UFF:n eli Kehitysapua kansalta kansalle-järjestön vaatteidenkeräyslaatikkoja. Niiden kokonaiskertymä vuonna 1999 oli 39390 kg (1,5 kg/asukas). Kasvu edellisestä vuodesta oli 11 %. Kuvassa sivulla 17 onhavainnollistettu keräysmäärät vuosina 1995–1999.16 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

50 000 kgMetalliromua, paperia, pahvia,lasia ja valkoista styroksia otetaanvastaan kaupungin kierrätys-40 000keskuksessa. Vuonna 1999 metalliromuakerättiin kaikkiaan noin 12030 000tonnia, jätepaperia 26 tonnia, pahvia81 tonnia ja styroksia 180 m 3 .20 000Kuvassa on esitetty kierrätyskeskuksenpaperin, pahvin ja metal-10 0000lin keräysmäärät ja niiden kehitysvuosina 1994–1999. Pahvin keräyson ollut vuosina 1997–19991995 1996 1997 1998 1999UFF:n keräyslaatikoihin Riihimäellä kertyneiden vuotta tasaista eli noin 80 tonniavaatteiden määrät ovat kasvaneet vuosittain. vuodessa, mutta keräyspaperinkertymä on hieman laskenut. Metallinkeräyson kasvanut hyvin. Kierrätyskeskuksen asiakasmäärä kasvoi noin 26% edellisestä vuodesta ollen vuonna 1999 noin 15 000 henkilöä.Riihimäellä toimii merkittävä metalliromun kerääjä ja hyötykäyttöön toimittajaStena Metalliyhtymä Oy sekä autopurkaamoita ja pienempiä metallin kerääjiä.Keskimäärin noin kolmasosa yhdyskuntajätteestä on eloperäistä eli biojätettä.Biojäte kompostoidaan Kapulan jätteenkäsittelyalueella. Kompostoinnista saatavamulta myydään mm. viherakentamiseen. Biojätettä on kertynyt tasaisesti noin50 tonnia kuukaudessa (6,4 % yhdyskuntajätteen määrästä).Vuoden 2000 alusta alkaen on Riihimäellä ollut käytössä jätteiden lajittelussans. kaksipussijärjestelmä, jossa mustaan pussiin on lajitellaan biojäte ja muunväriseen pussiin kaatopaikkajäte. Biojäte ja kaatopaikkajäte erotellaan pussin värinperusteella Karanojan optisessa lajittelulaitoksessa Hämeenlinnassa. Sieltä eroteltubiojäte kuljetetaan kompostoitavaksi Kapulan jätteidenkäsittelyalueelle Hyvinkäälle.Jätejakeiden osuudet kaaviossa sivulla 18 on esitetty kaatopaikalle päätyvienja hyötykäyttöön kerättyjen jätevirtojen prosentuaalinen jakauma Riihimäellä vuonna150 tonnia10050030 38 20 215427 2465381994 1995 1996 1997 1998 1999Riihimäen kierrätyskeskuksen keräyspisteeseen kerätyt paperin, pahvin ja metalliromun määrätvuosina 1994–1999.358667Paperi Pahvi Metalli2281 78361999. Kapulan kaatopaikalle päätyvä jäte on noin viidesosa kaikesta syntyvästä jätteestä.Laskelmissa ei ole huomioitu peltoviljelyn ja karjatalouden jätteitä eikä metsiinjäävää puutähdettä. Kohta muut sisältää lasin- ja UFF-keräyksen risu-, puu- ja tekstiilijätteensekä kerätyn energiajakeen osuudet. Kerättävien hyötyjätteiden esim. metallinja lasin tilastoinnissa on puutteita, joten tarkkoja keräysmääriä niistä on lähes mahdotonsaada.Jätehuollon kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat pääasiassa kaatopaikalla hapettomissaolosuhteissa tapahtuvasta biojätteen hajoamisesta, jolloin syntyy kasvihuoneilmiötävoimakkaasti edistävää kaasua metaania. Metaanin syntyminen voidaanestää kompostoimalla erikseen kerätty biojäte. Jätteen kompostoituessa vapautuvahiilidioksidi on lyhytkiertoista, eikä lisää kasvihuonekaasujen määrää.Riihimäellä biologisesti hajoavaa jätettä asukasta kohti muodostuu vuodessanoin 145 kg. Tämä määrä jätettä tuottaa kaatopaikalla noin 15 kg metaania, jokavastaa 315 kg hiilidioksidia.8112017

Vuonna 1999 ongelmajätteitä kerättiin Riihimäen alueelta yhteensä noin 553tonnia, eli 21 kg asukasta kohti. Kotitalouksien ongelmajätteitä otettiin pieniä eriävastaan kaupungin varikolla ja palolaitoksen ongelmajätepisteessä sekä suurempinaerinä Kiertokapulan jätteenkäsittelyalueen ongelmajäteasemalla, jonne otetaanmaksua vastaan myös yritysten ongelmajätteitä. Kotitalouksille ongelmajätteiden vastaanottoon toistaiseksi ilmaista.Haja-asutusalueiden ongelmajätteitä kerättiin kerran vuodessa kiertävällä keruuautolla.Kierrokselta vuonna 1999 ongelmajätettä kertyi viisi tonnia. Varikon japalolaitoksen ongelmajätepisteiden kautta ongelmajätteitä kertyi 39 tonnia. PK-yrityksettoimittivat ongelmajätteitä Kiertokapulaan neljä tonnia. Kaikkiaan kerättiin Kiertokapulankautta riihimäkeläisten ongelmajätteitä 47 tonnia.Riihimäkeläisiltä yrityksiltä jätehuoltoyritykset keräsivät 47 tonnia ongelmajätteitä.Yrityksistä suoraan KuusakoskiOy:lle ja Ekokemille on toimitettuongelmajätteitä 417 tonnia. Maankaatopaikka 33%Romuakkuja on DiniautoErikois kp 25%Oy:n pihalla olevaan akkukonttiinvuosina 1995–1999 kertynytKapula 18%vuosittain keskimäärin noin 41Voimala tuhka 8%tonnia.Kompostiliete 6%Paperi, pahvi 5%Jätehuolto on yhteistyökysymysHyvinkään ja Riihimäen kaupungit sekä Hausjärven, Lopen ja Mäntsälän kunnatperustivat vuonna 1992 jätehuoltoyhtiön, Kiertokapula Oy:n, hoitamaan osakaskuntienjätehuollon järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Osakkaiksi on liittynyt kaikkiaan 17 kuntaa,joissa asukkaita vuonna 1999 oli yhteensä 305 261. Jätehuollon yhteistyöalue ulottuuKeravalta Valkeakoskelle.ValkeakoskiHauhoLammiTuulosHattulaKalvolaHämeenlinnaJanakkalaRenkoHausjärviMetalli 2%LoppiRiihimäkiMäntsäläBiojäte 1%HyvinkääRiihimäellä vuonna 1999 syntyneideneri jätevirtojen osuudet jätteidenkokonaismäärästä ja käsittely.Ongelmajäte 1%Muut 1%Kiertokapula kunnat.JärvenpääTuusulaKerava18 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

Kemikaalikuljetuksissa on riskinsäRiihimäen länsipuolisella Hämeenlinnan väylällä liikkuu erilaisia vaarallisia aineitanoin 363 000 tonnia vuodessa, eli noin 35 noin 40 tonnin säiliöautokuormaa jokaisenatyöpäivänä. Kantatie n:o 54 vaarallisten aineiden kuljetusmääristä ei ole tarkkaatietoa. Niitä ovat ainakin Ekokemin länsisuunnasta ja etelästä tulevat kuljetukset.Rautatiellä kulkee Riihimäen keskustan kautta noin 10 000 tonnia kaasuja janoin 80 000 tonnia nestekemikaaleja viikossa. Vaaralliset aineet kulkevat pääosinkokojunakuljetuksina sekä suorina kuljetuksina.Riihimäen ratapiha-alueelle on laadittu maan ensimmäinen ympäristövahinkojentorjuntasuunnitelma vuonna 1997. Torjuntasuunnitelmassa ympäristöriskit onkartoitettu ja tilanteet ohjeistettu yhteistyössä ympäristönsuojelu-, palo- ja pelastussekäterveydensuojeluviranomaisten kesken. Riihimäen ja Hämeenlinnan ratapihojenriskejä selvitetään myös vuonna 2001 Riihimäen seudun YKY-hankkeen ja Hämeenlinnanseudun Ekoverkko-hankkeen yhteydessä.Vaarallisella aineella tarkoitetaan aineita tai esineitä, jotka räjähdys-, palo- taisäteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä tai muun ominaisuutensavuoksi saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Kemikaalilakiluokittelee kemikaalit terveydelle tai ympäristölle vaarallisiksi. Kemikaali onterveydelle vaarallinen silloin kun se elimistöön joutuessaan voi aiheuttaa kemiallistenominaisuuksiensa vuoksi jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle.Ympäristölle vaarallisella kemikaalilla tarkoitetaan kemikaalia, joka ympäristöönjoutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle.Suurimman kuormitusriskin ympäristölle onnettomuustilanteessa aiheuttavat nestemäisetkemikaalit esimerkiksi erilaiset palavat nesteet. Aineen ympäristökäyttäytymiseenvaikuttaa suuresti vesiliukoisuus. Runsaasti veteen liukenevat aineet leviävätympäristössä laajalle alueelle ja kiinnittyvät huonosti maa-ainekseen tai sedimenttiin.Erityyppiset kemikaalit voidaan karkeasti jakaa veteen liukenevuudenja massan mukaan neljään ryhmään:1. Veteen liukenevat, vettä raskaammat aineet (tavallisimmat hapot ja emäkset)2. Veteen liukenevat, vettä kevyemmät aineet (useat alkoholit, etanoli)3. Veteen liukenemattomat, vettä kevyemmät aineet (kevyt polttoöljy, dieselöljy, bensiini)4. Veteen liukenemattomat, vettä raskaammat aineet (rikkihiili, fenoli, trikloorietyleeni,kloorifenoli)19

Ilmanlaatututkimuksessa vuonna 1996 (tiedot vuodelta 1993) tutkittiin Hyvinkään,Riihimäen, Hausjärven, Lopen ja Janakkalan kiinteiden lähteiden (piste- ja pintalähteiden)ja autoliikenteen rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöt sekä arvioitiin leviämismalleillanäiden päästöjen aiheuttamia alueellisia rikkidioksidin ja typenoksidienulkoilmapitoisuuksia. Lisäksi arvioitiin huhti-toukokuussa 1994 mäntypuustonnäkyviä vaurioita sekä määriteltiin vuoden 1993 kasvukauden männynneulastenrikki-, typpi- ja klooripitoisuudet.Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tutkimusalueen kuntien nykyiseen ja tulevaanilmansuojelutilanteeseen vaikuttavia tekijöitä niin, että tutkimustuloksia voitaisiin käyttääkuntien tulevien vuosien ilmanlaadun seurannan suunnittelussa ja ympäristön tilaansekä ihmisten terveyteen kohdistuvien haittojen ehkäisemisessä.Ilmansuojelututkimusten lisäksi teollisuuslaitokset ovat lupaehtoihinsa liittyenteettäneet laitospäästöjään ja niiden vaikutuksia koskeneita erillisselvityksiämittauksin tai mallilaskelmin.SO2 NOx1000 tonnia725100825936292423 181010,51,41Ekokem Paloheimo Rastex Pintalähteet LiikenneRiihimäen suurimmat päästölähteet vuonna 1993.Liikenne, energiankulutus ja teollisuuskuormittavat paikallisesti1 000 tonniaSO2 NOxRiihimäellä valtaosa päästöistä muodostuu moottoritie 3:n ja kantatie 54:n autoliikenteestä,prosessiteollisuudesta ja energiantuotannosta (Ekokem, Fortum eli entinenPaloheimo Oy:n sähkölaitos). Ilmanlaatututkimuksessa 1996 (tiedot vuodelta1993) käsiteltiin Riihimäellä 17 erillistä päästölähdettä. Päästöiltään suurimpia yksittäisiäpäästölähteitä olivat Ekokem Oy:n jätteenkäsittelylaitokset, Paloheimo Oy:nsähkölaitoksen energiantuotantokattilat, ja Rastex Oy:n tuotantolaitokset. Suurimmatvuosien 1993 ja 1999 rikkidioksidin ja typenoksidien päästölähteet on esitettyoheisissa pylväsdiagrammeissa. Pintalähteisiin on laskettu kiinteistöt, jotka eivät oleilmansuojeluilmoitusvelvollisia.Pylväsdiagrammeissa sivulla 22 on esitetty Riihimäen rikkidioksidi- ja typpioksidienpäästöt sekä niiden kehitys vuosina 1987–1999. Rikkidioksidipäästöjen kehityson ollut suotuisaa sillä päästöt ovat laskeneet alle kuudesosaan kahdentoista vuodenkuluessa. Typenoksidipäästöt ovat noin 20 % korkeammat kuin 12 vuotta sitten.62010098 1002710217,16,3 6,42,91,41,311,2 0,83,00,3 0Ekokem Fortum Rasmix Pintalähteet Asfaltti- Riihimäen Valio Liikenneasemat kaukolämpöRiihimäen suurimmat päästölähteet 1999.21

puuhakkeella, fossiilisilla maakaasulla 24,7 % ja 0,3 % raskaalla polttoöljyllä. Puuhakeei aiheuta fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Fortumin päästöjen osuus Riihimäen fossiilisistapäästöistä on 6,0 %. Fortumin ja ostosähkön osuus yhteensä on 22 %.Vuoden 1996 kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet noin 31 000 tonnia (13%) vuoden 1990 tasosta. Päästöt ovat Ekokemiä lukuunottamatta sektorikohtaisestilaskeneet. Ekokem Oy:lle rakennettiin juuri tuona ajanjaksona toinen polttolinja, jokaselittää päästöjen nousun.Tieliikenteen päästötTypenoksidipäästöt Riihimäellä vuonna 1993 olivat kaikkiaan 911 tonnia. Niistä noin80 % oli peräisin liikenteestä. Liikenne aiheuttaa myös hiilivetyjen päästöjä ja pitoisuuksiasekä likaantumista ja korkeimpien hiukkaspitoisuuksien muodostumista varsinkin keväisinajoratojen pölyämisestä johtuen. Autoliikenteen päästöt riippuvat erityisesti siitä, kuinkapaljon henkilöautoilla ajetaan ja kuinka suuri osuus autoista on vanhoja.Typpidioksidipitoisuudet alittivat ihmisten hengityskorkeudella vanhat aiemminvoimassa olevat kotimaiset terveysvaikutusperusteiset ohjearvot. Vuonna 1996voimaan tulleet uudet, tiukemmat ohjearvotasot ylittyvät aika ajoin Riihimäellä moottoritie3:n ja kantatie 54:n risteysalueen lähistöllä. Typpidioksidipitoisuuden korkeimmatarvot muodostuvat joko vilkkaimpien teiden lähistölle tai taajama-alueelle.Autoliikenteen typenoksidipäästöt (NO x) olivat suurimmillaan vuonna 1989ja ovat siitä vähentyneet noin 28 % vuosina 1990–1999. Liikenteen typenoksidipäästöjenväheneminen johtuu pääasiassa autokannan uudistumisesta ja sen myötäkatalysaattorilla varustettujen autojen liikennesuoriteosuuden kasvusta. Päästökehityksenodotetaan jatkuvan suotuisasti vuoteen 2010 asti jolloin autokannan odotetaanuudistuneen.Typpioksiduulipäästöjen (N 2O) lisääntyminen on erityisesti katalysaattoriautojenongelma. Sitä syntyy katalysaattorissa tietyissä olosuhteissa, kun katalysaattori eiole aivan toimintalämpöinen. Kat-autojen N 2O päästö on likimain kymmenkertainentavalliseen autoon verrattuna. Typpioksiduulin kokonaispäästö kasvaa katalysaattoriautojenlisääntyessä autokannassa. Kasvu vuoden 1996 tasosta vuonna2000 on noin 30 % ja vuonna 2008 noin 70 %, jonka jälkeen odotetaan päästöjenvähenevän NO x-päästöjen vähenemisen myötä.Autoliikenteen rikkidioksidipäästöt (SO 2) ovat vähentyneet suhteellisen tasaisestivuosina 1987–1992 ja voimakkaammin vuodesta 1993 lähtien. Liikenteen rikkipäästöjenväheneminen johtuu pääasiassa aiempaa vähärikkisempien polttoainelaatujenkulutusosuuden kasvusta. Rikin vähentämistä polttoaineesta on nopeuttanuttarve käyttää tehokkaita pakokaasun puhdistimia. Rikki heikentää katalysaattorientoimintatehoa bensiinimoottorisissa autoissa ja erityisen haitallinense on tehokkaissa dieselkatalysaattoreissa.Liikenteen hiilidioksidin (CO 2) määrä on suorassa suhteessa käytetyn polttoaineenmäärään. Hiilidioksidilla ei ole suoria terveysvaikutuksia, mutta se onmerkittävin kasvihuonekaasu. Nykytekniikalla ei voida kohtuullisesti poistaa hiilidioksidiapakokaasuista. Ainoa hiilidioksidipäästöjä vähentävä tekninen mahdollisuustoistaiseksi on polttoainetalouden kehittyminen. Ajomäärien vähentäminen on tehokkainkeino hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästöjen väheneminen 1990-luvun alussa aiheutui liikennesuoritteen vähenemisestä.100 000 tonnia53 115 55 28010 0001 2901 00062020210033,712,8105,51,31CO HC NO xHiukkaset CH 4N 2O SO 2CO 2YhteensäTieliikenteen päästöt Riihimäellä vuonna 1999.23

Liikenteen typpioksiduuli- ja hiilidioksidi-päästöjen odotetaan jatkossa kasvavanliikenteen kasvun myötä, mutta kasvusta huolimatta hiilimonoksidi-, hiilivety-, metaani-,rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen odotetaan kehittyvän myönteisestiautokannan uudistumisen myötä. Liikenteen lyijypäästöt ovat loppuneet vuoden 1994alussa koska lyijyä ei enää lisätä bensiiniin.Riihimäen autoliikenteen vuoden 1999 päästöistä on Liisa -laskentajärjestelmänpohjalta tehty pylväsdiagrammi, josta näkyvät päästömäärät tonneina. Hiilidioksidipäästötolivat 53 115 t ja muut päästöt yhteensä 2 165 t.Kaukokulkeuma rasittaa Riihimäen seutuaHuolimatta Riihimäen omien päästöjen suhteellisesta vähäisyydestä, rikin ja typenkokonaislaskeumat ylittävät herkimmille metsämaille ja vesistöille arvioidut kriittisetkuormitusarvot. Kaupunki sijaitsee alueella, jolla muualta Suomesta, kuten pääkaupunkiseudultaja Porvoon ympäristöstä sekä ulkomailta kulkeutuvien rikki- ja typpipäästöjenlaskeumakuormitus on huomattava: rikin ulkomainen laskeumaosuus onnoin 70 %, typenoksidiperäinen laskeumaosuus noin 85 % ja ammoniakkiperäisentypen laskeumaosuus noin 60 %.Epäpuhtauksien kokonaislaskeuma muodostuu kuivalaskeumasta ja sadevedenmukana tulevasta märkälaskeumasta. Kriittinen laskeumataso, jonka alapuolellaekosysteemille ei aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia on viiden kunnan tutkimusalueellarikkilaskeumalle suuruusluokkaa 300–800 mg rikkiä neliömetrille ja typpilaskeumalle300–700 mg typpeä neliömetrille, osassa aluetta jopa näitä tasoja alhaisempi.Sekä rikki- että typpilaskeuma ovat Riihimäellä noin 500 mg neliömetrillevuodessa, joten kriittinen laskeumataso ylittyy ainakin osassa tarkastelualuetta.Riihimäen ja koko eteläisen Suomen rikkilaskeumatilanne ei muutu tulevaisuudessamerkittävästi, ellei muissa Euroopan maissa ja varsinkin Suomen läheisilläVenäjän ja Baltian alueilla rajoiteta rikkiyhdisteiden päästöjä jatkossa erittäinvoimakkaasti. Myöskään typenoksidipäästöjen rajoittamiseen tähtäävät, Suomenomat, jo päätetyt toimenpiteet eivät alenna typpilaskeumaa merkittävästi. Suomenomien päästöjen rajoittamista ei kuitenkaan voida laiminlyödä.Jos happamoittavan rikki- ja typpilaskeuman määrää ei saada vähennettyäkotimaisin ja ulkomaisin toimin useilla kymmenillä prosenteilla nykyisestä, uhkaa alueenmetsien ja vesistöjen tila heiketä entisestään. Typpilaskeuman vaikutus happamoitumistaaiheuttavana tekijänä tulee lähivuosina korostumaan, ja tämä jouduttaneenottamaan huomioon jo hyvinkin pian mm. metsien lannoitusta suunniteltaessa.Riihimäen lounaisosaa lukuunottamatta lähes koko kaupungin alueella todettiinvuoden 1996 ilmanlaatututkimuksessa mäntypuustossa näkyviä vaurioita.Suurimmalla osalla aluetta puuston vauriot olivat lieviä. Vaurioitumisessa on kysymysrikki- ja typpiyhdisteiden sekä puuston stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Neulastenrikin ja typen saanti ja niiden käyttö ravinne- ja rakenneaineina johtavat puidenravinne-epätasapainoon, mikä on todennäköisin puuston vaurioitumismekanismiRiihimäen ympäristössä. Puiden ravinnetilannetta voi pahentaa happamien sateidenaiheuttama ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä. Ei voida sulkea poismyöskään otsonin ja hiilivetyjen vaikutuksia.Voimakkaita, neljännen luokan vaurioita havaittiin lähinnä pistelähteiden tuntumassaliikenneympäristöissä vain hyvin pieninä alueina. Näitä alueita olivat mm.Mattilan luoteispuoleinen seutu, Korttionmäen lähiympäristö sekä kantatie 54:n jamoottoritien risteysalue. Kolmannen luokan selvien vaurioiden alueita esiintyi läheskoko Riihimäen kaupungin keskustassa sekä Ekokem Oy:n ja Lähdekorven lähistöllä,missä tämän luokan vaurioita havaittiin pienillä erillisillä alueilla.Moottoritien ja kantatie 54:n varrelta valituilta tutkimuslinjoilta tutkittiin männynneulastenraskasmetallipitoisuuksia. Neulasnäytteissä vain klooria havaittiinmainittavasti. Kloori on peräisin teiden suolauksesta. Kloorin vaikutusetäisyys puustoonulottuu noin 200 metrin päähän kantatiestä 54 sekä moottoritiestä. Uutta tietoa metsienkunnosta saadaan vuonna 2001 toteutettavasta Kanta-Hämeen bioindikaattoritutkimuksesta.24 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

Ympäristön tilaa seurataan jatkossa yhteistyössänaapurikuntien kanssaKoko kaupungin ilmanlaatua koskevien tutkimusten lisäksi tietoa saadaan suurimpienteollisuuslaitosten velvoitemittaustuloksista; Hämeen ympäristökeskus on velvoittanutteollisuuslaitokset ilmansuojelupäätöksissä mittauttamaan päästöjään erillistentutkimusohjelmien mukaan. Laajin tutkimus- ja tarkkailuvelvoite on Ekokem OyAb:llä. Myös Fortumin voimalaitoksen on mitattava ja tarkkailtava savukaasupäästöjään.Kaupungin ilman laadun kehitykseen vaikuttaa luonnollisesti tulevaisuudessaRiihimäelle sijoittuvan teollisuuden laatu. Ilmansuojelu onkin yksi tärkeimmistäkriteereistä, jonka perusteella tuotantotoiminnan sijoittumista pitäisiympäristönsuojelun näkökulmasta harkita ja säädellä.Epäpuhtauksien säännöllistä seurantaa mittauksin ei toistaiseksi kaupungintoimesta tehdä, vaan Riihimäen ilman laadun ja ympäristön tilan kokonaistarkkalu-ja seurantajärjestelmää valmistellaan alueellisena yhteistyönä naapurikuntienympäristöviranomaisten ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Kysymykseen tulevattällöin tekniset mittaukset kiintein mittauslaittein ja bioindikaattoriseuranta,joka tarkoittaa ilman laadun tarkkailua käyttäen hyväksi esimerkiksi kiinteiden koealojenkasvillisuuden muutoksia ja epäpuhtauksien pitoisuuksia tietyissä kasvilajeissa.25

Riihimäen ekotase ja ekologinen jalanjälkiRiihimäen ekotaseEkotase on elinkaarianalyysin vaihe, jossa selvitetään tuotteen valmistusvaiheenraaka-aineet ja muut tuotantopanokset, kuten energiantarve, lisä- ja apuaineet sekävalmistusvaiheessa syntyvät päästöt ja jätteet. Myös tuotantoaikana käytettyjen kuljetusten,ostettujen palveluiden sekä alihankintojen ympäristökuormitus selvitetään.Tässä ekotaseella tarkoitetaan sellaisten yhdyskuntarakenteen ominaisuuksienkokonaisuutta, jotka olennaisesti vaikuttavat kestävään kehitykseen. Keskeisiä ominaisuuksiaovat yhdyskuntarakenne sinänsä, yhdyskunnan sisäiset, yhdyskuntaan tulevatja sieltä poistuvat materiaali- ja energiavirrat sekä niiden suunnat. Ekotaseessa tuodaanesille myös kustannustekijöitä.Riihimäen ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki määritellään:“eri käyttötarkoituksiin luokitellun maankokonaiskysynnäksi, jonka jonkin alueenväestö tarvitsee tuottamaan kulut-Ekologinen jalanjälki on ekologista kestävyyttäkuvaava “indikaattori”, jonka mittayksikköon ekologisesti tuottava maa-ala hehkaisinluontoon tuottamansa päästöt jatamansa resurssit ja sulauttamaan tataareina.Muita vastaavanlaisia ekologisen jätteet riippumatta siitä, missä päinulottuvuuden mittareita ovat esimerkiksi maapalloa tämä maa-ala sijaitsee”.ympäristövara ja ekologinen selkäreppu elituotteen elinkaarensa aikana kuluttamaluonnonvarojen määrä kiloina. Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti hehtaareinavuositasolla, ja kunnan ekologinen jalanjälki muodostuu asukkaiden ekologistenjalanjälkien summana. Ekologisella jalanjäljellä mitataan kulutuksen suoraanja välillisesti vaatima maa-ala.Riihimäen ekologisen vaikutuksen taustaaPinta-ala............................ 125,9 km 2Asukkaita........................... 26 106 henkeäTyössäkäyviä..................... 10 474 henkeäJosta kunnan ulkopuolella.. 3 854 henkeäKunnallistalouden menot.... 18 600 mk/asVerkostojaKevyen liikenteen väyliä...... 76,4 kmVesijohtoverkostoa.............. 162,4 kmVesijohdon piirissä.............. 24 639 asSadevesiviemäriä................ 67,5 kmViemäriverkostoa................ 140,0 kmKatuja ja yleisiä teitä........... 245 kmKaukolämpötaloissa asuu.... noin 14 000 asKaukolämpöön liitetty......... 397 kohdettaKaukolämpöverkostoa........ 57,4 kmSähköverkostoa................. 898 kmMaakaasun jakeluverkostoa 8,2 kmRakennuskantaRakennuksia...................... 5 431 kplAsuinrakennuksia.............. 4 715 kplAsuinrakennusten keskikoko 238 m 2Kerrosala........................... 1 922 700 m 2Asuinrak. kerrosala............ 1 121 300 m 2Asuntojen keskikoko.......... 71,6 m 2Kaukoläm. rak. tilavuus...... 3 552 00 m 3Ekologisen jalanjäljen käsite on alunperin kehitetty Kanadassa vuonna 1996.Suomen kuntatason laskelmien tekemiseen menetelmää on kehittänyt ympäristöpäällikköMaija Hakanen Suomen Kuntaliitosta.Ekologisen jalanjäljen laskelmissa otetaan huomioon vain tietyt maankäyttöjakulutusluokat. Maankäyttöluokkina huomioidaan viljelysmaa, laitumet, metsät,rakennettu maa ja energiankulutukseen liittyvä maa.Energiankulutukseen liittyvänä maana huomioidaan fossiilisen energian käytöstäsyntyvän hiilen sidonta, puuenergian tuottamiseen tarvittava metsäala sekä vesivoimanja ydinvoiman vaatima maa-ala. Kuluttavina toimintoina huomioidaan ravinnontuotanto,asuminen, liikenne, kulutushyödykkeet ja palvelut. Kunnan tai kuntalaisen ekologistajalanjälkeä voidaan verrata kunnan tai kuntalaista kohti käytettävissä olevaanekologiseen kapasiteettiin. Kapasiteetin osalta huomioidaan viljelysmaa, laitumet,metsät ja rakennettu maa.26 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

Riihimäen kaupungin aiheuttamia ekologisia vaikutuksiaSähköenergiaakaupungin ulkopuolelta 242 556 MWhJonka CO2 -ekv. 59 000 tPolttoaineen/energiaMaakaasu 6,5milj. m 3Öljy 6 650 tOrg. ongelmajäte 65 860 tPuu/hake 308 726m 3Sähköenergiaa 28 627MWhKaukolämpöä 267 347 MWhProsessihöyryä 198 000 MWhKohdelämpöä 93 000 MWhLuonnonvarojen käyttöMetsien hakkuu 26 000 m 3Maa-ainekset 225 000 m 3Turve 100 000 m 3Pohjavesi 2,7 milj. m 3Rikki- ja typpi laskeumatRikki n. 44 t/aTyppi n. 63 t/a, jostasuoraan veteen n. 2,5 tMaataloudesta ilmaanMetaania 44 tTyppioksiduulia 15 tPäästöt ilmaan (t)SO 250,8NOx 213CH 455,2N 2O 3,8CO 2158 000Hiukkaset 48HCI 9,6CO 539Metaania 137 tJätteet tonniaYhdyskunta kp 8 427,6Bio 609Rakennus 2 277Erityis 462Maa kaatop. 26 687Öljyinen maa 13,2Ongelmajäte 553KierrätysmateriaalitPaperi ja pahvi 3558,3 tLasi 168 tMetalli 1652 tUFF 39,4 tStyrox 180 m 3Suodatin- ja arinatuhka1560 m 3 maanparannus- ja metsäautoteidenrakennusaineeksi, 870 m 3 läjitysalueelleLoppusijoitus ongelmajäte t/aKaatopaikalle 1 300Hyötykäyttöön 4 600Kuonan varastointi 13 30020 mRiihimäkeläistenvuodessa tuottamamultakasa omakotitalonpihaan tuotuna.Melusta kärsiiyli 3000 asukastaVaarallisten aineidenläpikulku vuodessaMaantie 362 700 tRautatie n.2,5 milj. tjoka vastaa n. 50 000vaunuaPäästöt (t)CH6 12,8CO 1 290HC 202NOx 620PelloiltaCO4 53 115Fosforia n. 4,4 tSO4 1,34Typpeä n.51 tN2O 5,5IlmaanJätevesiPolttoaineTukkien kasteluMetaania 3,1 t3,63 milj. m 19 911 tBHK 77,2 tTyppioksiduulia 1,0 t3Fosfori 47 kgTyppi 117 kgBHK Kiintoaine 3,5 t712,7 tJätevedenpuhdistamoMultaa13 600 m Biokaasua lämmitykseenFosfori 0,8 t3765 500 m 3Typpi 64,2 tNH 4-N 6,6 t27

kansallinen energia maankäyttöKuntakohtaiseen laskentaan käy-0,000,501,001,502,002,503,003,504,00tetään kansallisia keskiarvoja ravinnontuotannonja kulutushyödykkeiden osalta(pois lukien rakennettu maa). NäidenSuomiosalta kuntien erot ovat niin pieniä, etteikuntakohtaisen tiedon hankinta ole tar-Kuopiopeen. Asumisen, liikenteen, palveluiden,kulutushyödykkeiden rakennetun maanHirvensalmiosalta sekä kunnan ekologinen kapasiteettiperustuvat kunnan todelliseen tilanteeseen.Riihimäkeläisen ekologinenRistiinajalanjälki vuonna 1995 oli 3,01 ha, elineliön muotoinen maa-ala jonka sivunRiihmäen ekologinen jalanjälki on noin 6,4 kertaasuurempi kuin Riihimäen maapinta-ala.Espoopituus on 173,5 metriä. Koko kaupunginjalanjäljeksi tulee 77 550 ha, tämä on noin 6,4 kertaa Riihimäen maapinta-ala. Rii-Suomen jakymmenen kunnanekologinen jalanjälki1995.Kuvasta selviääkansalliseen keskiarvoonperustuva osuussekä kuntien omatenergianja maankäytönosuudet.HelsinkiVantaaMikkeliTampereKouvolahimäen ekologinen kapasiteetti on 0,43 ha, joka on vain 14,3 % jalanjäljestä. Suomenekologinen kapasiteetti on 4,67 ha ja globaali kapasiteetti 1,63 ha.Viereisessä kaaviossa on esitetty Suomen ja kymmenen kunnan ekologinenjalanjälki. Kaaviosta selviää kansalliseen keskiarvoon perustuva osuus sekä kuntienomat energian ja maankäytön osuudet. Riihimäellä kansallinen osuus on 56,5%, paikallinen energian osuus 41,5 % ja maankäytön osuus 2 %. Energiankäyttöon Riihimäellä ekologisen jalanjäljen mukaan tehokasta, koska jalanjälkeen ei lasketaEkokem OY:n tuottamaa ja Riihimäellä kulutettavaa, jätteistä saatua lämpöenergiaa.Ekologinen jalanjälki lasketaan seuraavaksi vuoden 1999 tiedoilla, kun laskentaohjelmanvaatimat päivitykset saadaan tehdyksi. Silloin saadaan ensimmäisen kerranmyös kehityksen suunta näkyviin. Kehitys näyttää kyllä valitettavasti olevan vääräänRiihimäkisuuntaan, sillä vuoden 1995 päivitystiedoilla riihimäkeläisen ekologinen jalanjälkivuonna 1997 oli 3,11 ha eli kasvua on runsaat 3 %.28 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

Ekologisen jalanjäljen pienentämisessä auttaa energian käytön tehostaminen,sillä 2/3 jalanjäljestä syntyy energiasta. Riihimäellä olisi tehokasta kaukolämmönosuuden kasvattaminen ja erityisesti Ekokem Oy:ltä saatavan osuuden lisääminen.KehittämistarpeetTavoitteena on muodostaa Kanta-Hämeen bioindikaattoritutkimuksen myötä perustetuistaRiihimäen bioindikaattorikoealoista pysyviä ympäristön tilan seuranta-alueita,joissa ilmanlaadun lisäksi seurataan maaperään kertyvien raskasmetallien määrääsekä pinta- ja pohjavesien laatua.Tärkeää on myös kehittää kestävän kehityksen mittareita, joiden avulla voidaanseurata paitsi ympäristön tilan, myös esimerkiksi kaupunkirakenteen, maankäyttömuotojenja liikenteen muutossuuntaa kestävän kehityksen kannalta.Riihimäen kasvistoa ja linnustoa koskevat tutkimukset ovat lähes kymmenenvuoden takaa ja niiden ajantasaistaminen on tarpeen. Etenkin uhanalaisen lajiston,kuten liito-oravan esiintymistä, on tarpeen tutkia pikaisesti. Paikallisen luonnonmonimuotoisuuden kannalta kaupunkiluonto on tärkeää ja taajamien viheralueverkostonkasvillisuuden ja eläimistön tutkiminen on lähivuosien tavoite, johon ympäristölautakuntaesittää lisämäärärahoja talousarvioonsa seuraaville vuosille.29

Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkaAsukkaatjärjestötyrityksetRiihimäen kaupunki on sekä maantieteellinen alue että kaupunkiorganisaatio. Riihimäenympäristön tilaan vaikuttavat hyvin monet eri toiminnot kuten liikenne, teollisuuslaitoksetja myös yhtenä toimijana Riihimäen kaupunkiorganisaatio. Ympäristöntila, sen muutokset ja kehityssuunnat, jota tässä raportissa on kuvattu, on se perusta,josta ympäristönsuojelutyön lähtökohdat löytyvätViranomaistyö:ympäristönsuojelun valvontaja edistäminenIlmastonsuojelukampanjaYKY -hankeRiihimäen ympäristöpolitiikkaYmpäristöjärjestelmä:-merkittävätympäristönäkökohdat-hallintokeskusten ja yksiköidenympäristöohjelmatKestävän kehityksen prosessiRYTI -hankeYKY -hankeKaupunginorganisaatioAsukkaatjärjestötyrityksetkutukset, asettaa tavoitteet vaikutusten vähentämiseksi ja mukauttaa toimintaansatavoitteiden saavuttamiseksi. Riihimäen ympäristöjärjestelmä on kuvattu kesällä 2001ilmestyneessä julkaisussa Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2000. Tulevinavuosina ympäristöraportti on tarkoitus julkaista vuosittain kaupungin tilinpäätöksenyhteydessä.Riihimäen kaupunki on myös käynnistänyt vuonna 2000 kaksi seudullista ympäristönsuojelunkehittämishanketta, joissa tavoitteena on nostaa Riihimäen seudunasukkaiden ympäristötietoisuutta mm. toteuttamalla Riihimäelle ympäristötalonäyttelyineen ja luontokouluineen (Ryti-hanke) sekä tukea pienten ja keskisuurtenyritysten ympäristöosaamista mm. yrityskohtaisella koulutuksella (Yky-hanke).Vuosille 2002–2005 on suunnitteilla Riihimäen seudun vesistöjen kunnostushanke,jossa kohteina Riihimäellä ovat Juppalanlampi, Arolampi, Paalijärvi ja Vantaanjoenretkipaikat.Ympäristön tilaKuva. Riihimäen kaupunkiorganisaatio on ympäristön tilaan vaikuttava toimija ja pyrkii viranomaistoiminnallaan,ympäristöjärjestelmällään sekä ympäristönsuojelun kehittämisprojekteillaanennen kaikkea ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja.Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristöpolitiikan on hyväksynyt kaupunginvaltuusto.Politiikan mukaisesti kaupungin tekemän ympäristötyön tavoitteena onennaltaehkäistä ympäristövahinkoja, seurata ympäristön tilan muutoksia sekä korjatajo syntyneitä ongelmia. Keinoina ovat paitsi ympäristölakeihin perustuva viranomaistyö,myös yhä enemmän monet seudulliset kehittämisprojektit.Tärkeä työväline on koko Riihimäen kaupunkiorganisaation ympäristöjärjestelmä.Sen avulla jokainen hallinnonala selvittää oman toimintansa ympäristövai-Arolampi30 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000

KirjallisuusHirvijärven rantakiinteistöjen jätevesien käsittely. Jani Laaksonen, Riihimäen ympäristönsuojelulautakunta 1995Hirvijärven tutkimus 1989 Helsingin yliopiston limnologian laitos 1989Hirvijärvi, Toim. Pertti Viitanen, Hirvijärven Suojeluyhdistys ry 1996Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Janakkala, Loppi. Alueellinen ilmanlaatu. Ilmantieteen laitos 1996Hyvinkään ja Riihimäen ympäristömelukartoitus, Petri Hiltunen, Turun yliopisto, maantieteen laitos 1990Hämeen kalatalous 2000, Kalatalouden tavoitesuunnitelma, Hämeen kalatalouspiiri 1991Kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2000, Riihimäen kaupunki, maankäytön palvelukeskusKanta-Hämeen linnut, Vuosikirja 18Metsäsuunnitelma vuosille 1998–2007. Uudenmaan-Hämeen metsälautakunta, nro 331,0/TASO 2/96Paalijärven tutkimus 1988, Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 3/88Peltosaaren kosteikon linnustoselvitys 1997. Pekka Koski, Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistysRiihimäellä elokuussa 1995 tapahtuneen Havin pesuainepäästön kalataloudelliset vaikutukset ja vahinkoarvio. Jukka Mikkola, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 30.6.1996Riihimäen haja-asutusalueen vesi- ja jätehuoltoselvitys. Pirjo Leppänen, Riihimäen ympäristönsuojelulautakunta, julkaisu 2/1992Riihimäen arvokkaat luontokohteet, kokonaisraportti 1990–1991, Enviro Oy, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan julkaisu 1991Riihimäen kaupungin Herajoen pohjavesialueen riskitoimintojen kartoitus ja riskinarviointi, Jani Laaksonen, Riihimäen kaupunki ympäristönsuojelulautakunta 1997Riihimäen kaupungin teknisen lautakunnan ja -viraston toimintakertomus vuodelta 1999Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2000Paalijärven kunnostuksen esiselvitys. Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 1999Paalijärven valuma-alueen kuormitus ja järven tilan seuranta. Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 2000Riihimäen linnustoselvitys 1992–1993, Reima Hirviniemi, Jouko Astor/Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojelulautakunta julkaisu 1/94Riihimäen maisemaselvitys, Riihimäen kaupunki, Tekninen virasto, kaavoitus- ja talonsuunn. 2/85Riihimäki 2010 Yleiskaava, Riihimäen kaupunki 1997, MA-arkkitehditSaastuneet maa-alueet ja niiden käsittely Suomessa, Ympäristöministeriö Muistio 5 1994, Painatuskeskus Oy 1994Selvitys kasvihuonekaasupäästöistä Riihimäellä vuosina 1990 ja 1996, Markku Kyöstilä, Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen toimikunta 1998Selvitys Paalijärven ja Vähäjärven rantakiinteistöjen jätevesien käsittelystä. Jani Laaksonen ja Sari Musakka. Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 1996Tilastokirja 2000, Riihimäen kaupunki, talous-ja suunnitteluyksikköVahteristonmäen alueen luontoinventointi. Enviro Oy 1992Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu 1991–1995, Osa I, Vesistötutkimukset, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu nro 39, 1996Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu 1991–1995. Osa II. Puhdistamotarkkailut, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu nro 39, 1996Vesistöjen tilan perusselvitysraportti (Riihimäki, Hyvinkää, Janakkala, Loppi, Hausjärvi) Riihimäen kaupunki, ympäristönsuojeluyksikkö 1999Yhdyskuntien ekologisesti kestävän kehityksen arviointi, kriteeerit ja mittaaminen. Acta 107/1999. Suomen kuntaliitto. Maija Hakanen 1999Ympäristöselonteko 1999, Ekokem Oy Ab, Riihimäki31

Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö ja ympäristölautakuntaRiihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikössä työskentelee kaksi vakituista työntekijää.Ympäristönsuojeluyksikkö toimii ympäristölautakunnan alaisuudessa eli valmisteleelautakunnalle päätettäväksi tulevat asiat.Ympäristölautakunnan tehtävänä onhoitaa mm. ilmansuojelun, vesiensuojelun, luonnonsuojelun, meluntorjunnan jajätehuollon valvontatehtäviä. Lautakunta toimii ympäristönsuojelu- jarakennusvalvontaviranomaisena Riihimäellä.Ympäristönsuojeluyksikön yhteystiedot:Kaisu Anttonen, ympäristönsuojelupäällikköpuh. (019) 741 552, gsm 050 63 698kaisu.anttonen@riihimaki.fiElina Mäenpää, ympäristönsuojelusuunnittelijapuh. (019) 741 643, gsm 050 63 694elina.mäenpaa@riihimaki.fiYmpäristönsuojeluyksikön ja ympäristölautakunnan postiosoite on:Riihimäen kaupunkiYmpäristönsuojeluyksikköPL 12511101 Riihimäkitelefax (019) 741 39032 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000