Riihimäen ympäristön tila 2000 - Riihimäki

Liikenteen typpioksiduuli- ja hiilidioksidi-päästöjen odotetaan jatkossa kasvavanliikenteen kasvun myötä, mutta kasvusta huolimatta hiilimonoksidi-, hiilivety-, metaani-,rikki-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen odotetaan kehittyvän myönteisestiautokannan uudistumisen myötä. Liikenteen lyijypäästöt ovat loppuneet vuoden 1994alussa koska lyijyä ei enää lisätä bensiiniin.Riihimäen autoliikenteen vuoden 1999 päästöistä on Liisa -laskentajärjestelmänpohjalta tehty pylväsdiagrammi, josta näkyvät päästömäärät tonneina. Hiilidioksidipäästötolivat 53 115 t ja muut päästöt yhteensä 2 165 t.Kaukokulkeuma rasittaa Riihimäen seutuaHuolimatta Riihimäen omien päästöjen suhteellisesta vähäisyydestä, rikin ja typenkokonaislaskeumat ylittävät herkimmille metsämaille ja vesistöille arvioidut kriittisetkuormitusarvot. Kaupunki sijaitsee alueella, jolla muualta Suomesta, kuten pääkaupunkiseudultaja Porvoon ympäristöstä sekä ulkomailta kulkeutuvien rikki- ja typpipäästöjenlaskeumakuormitus on huomattava: rikin ulkomainen laskeumaosuus onnoin 70 %, typenoksidiperäinen laskeumaosuus noin 85 % ja ammoniakkiperäisentypen laskeumaosuus noin 60 %.Epäpuhtauksien kokonaislaskeuma muodostuu kuivalaskeumasta ja sadevedenmukana tulevasta märkälaskeumasta. Kriittinen laskeumataso, jonka alapuolellaekosysteemille ei aiheudu merkittäviä haittavaikutuksia on viiden kunnan tutkimusalueellarikkilaskeumalle suuruusluokkaa 300–800 mg rikkiä neliömetrille ja typpilaskeumalle300–700 mg typpeä neliömetrille, osassa aluetta jopa näitä tasoja alhaisempi.Sekä rikki- että typpilaskeuma ovat Riihimäellä noin 500 mg neliömetrillevuodessa, joten kriittinen laskeumataso ylittyy ainakin osassa tarkastelualuetta.Riihimäen ja koko eteläisen Suomen rikkilaskeumatilanne ei muutu tulevaisuudessamerkittävästi, ellei muissa Euroopan maissa ja varsinkin Suomen läheisilläVenäjän ja Baltian alueilla rajoiteta rikkiyhdisteiden päästöjä jatkossa erittäinvoimakkaasti. Myöskään typenoksidipäästöjen rajoittamiseen tähtäävät, Suomenomat, jo päätetyt toimenpiteet eivät alenna typpilaskeumaa merkittävästi. Suomenomien päästöjen rajoittamista ei kuitenkaan voida laiminlyödä.Jos happamoittavan rikki- ja typpilaskeuman määrää ei saada vähennettyäkotimaisin ja ulkomaisin toimin useilla kymmenillä prosenteilla nykyisestä, uhkaa alueenmetsien ja vesistöjen tila heiketä entisestään. Typpilaskeuman vaikutus happamoitumistaaiheuttavana tekijänä tulee lähivuosina korostumaan, ja tämä jouduttaneenottamaan huomioon jo hyvinkin pian mm. metsien lannoitusta suunniteltaessa.Riihimäen lounaisosaa lukuunottamatta lähes koko kaupungin alueella todettiinvuoden 1996 ilmanlaatututkimuksessa mäntypuustossa näkyviä vaurioita.Suurimmalla osalla aluetta puuston vauriot olivat lieviä. Vaurioitumisessa on kysymysrikki- ja typpiyhdisteiden sekä puuston stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Neulastenrikin ja typen saanti ja niiden käyttö ravinne- ja rakenneaineina johtavat puidenravinne-epätasapainoon, mikä on todennäköisin puuston vaurioitumismekanismiRiihimäen ympäristössä. Puiden ravinnetilannetta voi pahentaa happamien sateidenaiheuttama ravinteiden huuhtoutuminen maaperästä. Ei voida sulkea poismyöskään otsonin ja hiilivetyjen vaikutuksia.Voimakkaita, neljännen luokan vaurioita havaittiin lähinnä pistelähteiden tuntumassaliikenneympäristöissä vain hyvin pieninä alueina. Näitä alueita olivat mm.Mattilan luoteispuoleinen seutu, Korttionmäen lähiympäristö sekä kantatie 54:n jamoottoritien risteysalue. Kolmannen luokan selvien vaurioiden alueita esiintyi läheskoko Riihimäen kaupungin keskustassa sekä Ekokem Oy:n ja Lähdekorven lähistöllä,missä tämän luokan vaurioita havaittiin pienillä erillisillä alueilla.Moottoritien ja kantatie 54:n varrelta valituilta tutkimuslinjoilta tutkittiin männynneulastenraskasmetallipitoisuuksia. Neulasnäytteissä vain klooria havaittiinmainittavasti. Kloori on peräisin teiden suolauksesta. Kloorin vaikutusetäisyys puustoonulottuu noin 200 metrin päähän kantatiestä 54 sekä moottoritiestä. Uutta tietoa metsienkunnosta saadaan vuonna 2001 toteutettavasta Kanta-Hämeen bioindikaattoritutkimuksesta.24 .......... RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖN TILA 2000