Riihimäen ympäristön tila 2000 - Riihimäki

maatalouden lietteiden ja lannan peltolevityksestä sekä maanalaisten polttoainesäiliöidenmahdollisista vuodoista.Pohjaveden riskien pienentämiseksi tarvitaan yritysten, haja-asutusalueenkiinteistönomistajien, tielaitoksen ja kaupungin yhteistoimintaa. Yritysten tulee huolehtiakemiallisten aineiden varastoinnista ja käsittelystä siten, että kemikaaleja ei pääsemaaperään tai viemäriin. Haja-asutusalueella on tehostettava jätevesien käsittelyäsekä vältettävä jätevesien maahan imeyttämistä ja lannan peltolevitystä. Valmisteillaolevat, uudet ympäristönsuojelumääräykset sisältävät mm. määräyksiä jätevesienkäsittelystä pohjavesialueilla. Tielaitoksen vastuualueeseen kuuluu yleisten teidenluiskasuojaus. Riihimäen pohjavesialueilla on kaupungin toimesta asennettuja tarkkailuputkiapohjaveden pinnan ja laadun tarkkailemiseksi säännöllisesti. Veden laatuon pysynyt hyvänä.Puhdistettukin jätevesi kuormittaa VantaanjokeaVantaanjoki saa alkunsa Riihimäen itäpuolelta Hausjärven Erkylästä ja virtaa Riihimäenhalki pienenä ja vähävetisenä noin kolmetoista kilometriä. Vantaanjokeen laskevatsivujokina vetensä Herajoki, Epranoja sekä Paalijoki. Mereen Vantaanjoki virtaa Vanhankaupunginlahdella,Helsingissä. Pituutta sillä on 99,1 km. Joen kokonaispudotusRiihimäen alueella on noin 10 m ja suurin pudotus on Käräjäkoskella Riihimäenja Hausjärven rajalla. Kaupungin pohjoisosan vedet virtaavat osin myös pohjoisluoteissuuntaanKokemäen vesistöön, tärkeimpinä kokoajina Riihiviidanoja jaPunkanjoki.Jokilaakson maaperä on pääasiassa hiesuista savea tai turvemaata. Moreenijahietamaita esiintyy vähän. Joki on perattu, eikä alkuperäisestä jokikäytävästä oleRiihimäellä paljoakaan jäljellä. Veden virtausta on myöskin muutettu Peltosaarenasuinalueen rakentamisen vuoksi. Merkittävä luonnonmukainen jokiosuus onArolammin ja Hyvinkään rajan välillä. Vantaanjoen yläjuoksun kalataloudellinen kunnostaminenon alkamassa, kunnostuksessa koskipaikat sorastetaan ja vanhoja uomiapalautetaan.Yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa vesistöt jaetaan viiteen eri luokkaan:erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luontaisesti rehevät vesistöt, kutenVantaanjoki, ovat käyttökelpoisuudeltaan yleensä korkeintaan tyydyttävää luokkaa,joten kuormituksen poistuminenkaan ei nosta jokialuetta hyvään tai erinomaiseenluokkaan. Riihimäen alueella Vantaanjoen käyttökelpoisuusluokitus on huono Riihimäenjätevedenpuhdistamon laskupaikan alapuolella 8 km:n matkalla, yläjuoksullase on välttävä. Pitkäaikaisen tarkkailujakson aikana ei veden laadussa ole tapahtunuthuomattavia muutoksia.Kaikkiaan suurimman ravinnekuormituksen Vantaanjokeen aiheuttaa maatalous.Jokea kuormittavasta fosforista 63 % ja typestä 54 % valuu Vantaanjokeen valumaalueenpelloilta ja karjataloudesta. Jokivarren puhdistamoiden osuus fosforikuormituksestaon vajaa 6 % ja typpikuormituksesta noin 13 %.Vantaanjoen suurimmat pistekuormittajat Riihimäellä ovat kaupungin jätevedenpuhdistamosekä Paloheimo Wood Oy:n sahalaitoksen tukkien varastoalueenkastelu- ja valumavedet. Riihimäen jätevedenpuhdistamo kuormittaa Vantaanjokeapaitsi ravinteilla myös asuinjätevesien bakteereilla, joita puhdistamon prosessi ei kykenepoistamaan. Tilannetta vaikeuttaa Vantaanjoen vähävetisyys ja heikko virtaama.Riihimäen jätevedenpuhdistamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden ja vesiylioikeudenvahvistama lupa jätevesien johtamiseen Vantaanjokeen toistaiseksi.Tammikuun 1. päivästä 2002 lähtientypenpoistotehon on oltava vähintään70 % prosessilämpötilanollessa yli 12 °C. Pois rajataanpoikkeuksellisten tilanteiden, kutenrankkasateiden ja kylmän ilmanaiheuttamat häiriöt puhdistusprosessissa,ja siitä aiheutuvat jokeenjohdettavan jäteveden laadunääriarvot. JätevedenpuhdistamollaVantaanjoki on aikanaan ohjattu virtaamaan onkin tutkittu mahdollisuuksia typenpoistontehostamiseen ja huomaamattomasti kaupungin halki.hygie-13