Riihimäen kaupungin ympäristöraportti 2003 - Riihimäki

2Riihimäen kaupunki 2004Riihimäen kaupunkiPL 12511101 Riihimäkiwww.riihimaki.fiLisätietoja:Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikköpuh. 020 758 4160, 040 330 4160elina.maenpaa@riihimaki.fiTilaukset:Tietotupa puh. 020 758 4000Taitto: Juha IlkkaPiirrokset: Luontokoulu Sinitiaisen kummiluokkien oppilaatValokuvat: Riihimäen kaupunki, Meira Saarinen, Heidi PaarijokiISBN 951-8952-96-5Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki 2004

4JohdantoKehittäminenSeuranta, raportointiRiihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmäRiihimäen ympäristöpolitiikkaYmpäristöpäämäärät:l Maankäytön suunnittelun ja rakentamisen vaikutusten hallintal Enerigiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosl Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminenl Luonnonvaroista huolehtiminenl Ympäristöriskien hallintal Ympäristökasvatus ja -tiedotusKaupungin toiminnan kehittäminenYmpäristöohjelmat, tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittaritYmpäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessatoiminnassa ja päätöksenteossaMerkittävien ympäristönäkökohtienhuomioiminen toiminnassa:l Jätehuollon toimivuus, kierrätysl Energien käyttö (lämpö, sähkö, vesi)l Ympäristötietoisuusl Hankintojen ympäristövaikutuksetl Kuljetukset (hlöt, tavarat, työkoneet)l KaupunkirakenneYmpäristön tilan paraneminenPilaantumisen ennaltaehkäisySidosryhmiin vaikuttaminen(Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt)l Tiedon ja yhteistyön lisääntyminenl Asenteiden muutosl Toimintatapojen muuttuminenKuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista jakestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimiaympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.Riihimäen kaupunki edistää ympäristöasioiden huomioon ottamista toiminnassaanmm. ympäristöjärjestelmätyön avulla. Kaupungin johto ohjaa järjestelmäntoteuttamista ja kehittämistä. Järjestelmän ytimenä on valtuustokausittainvahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Hallintokunnat ottavatympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittainympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Eri hallintokuntienedustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä.Omien toimintatapojensa kehittämisen lisäksi kaupunki pyrkii vaikuttamaanmyös kuntalaisten ja yhteistyötahojensa toimintaan ympäristön hyväksi. Kaupunkimm. ohjaa kaupunkikonserniin kuuluvien tytäryhtiöiden toimintaa konserniohjeilla,joihin myös ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty.Tässä raportissa kerrotaan Riihimäen kaupungin vuonna 2003 tekemästätyöstä ympäristöpolitiikkansa toteuttamiseksi. Raportin avulla seurataan ympäristöpolitiikantoteutumista ja tuetaan hallintokuntien välistä yhteistyötä sekäympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Kattavampi raportti kaupunginpitkän ajan työstä ja tuloksista julkaistaan nykyisen valtuustokauden lopussavuonna 2005.Tarkempaa tietoa kaupungin ympäristönsuojelutyöstä ja sen taustoistasekä Riihimäen ympäristön tilasta löytyy edellisvuosien ympäristöraporteistasekä kaupungin internet –sivuilta. Julkaisuja voi kysyä myös ympäristönsuojeluyksiköstäja kaupungin tietotuvasta.

5SanastoYmpäristöpolitiikkaKoko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaavasitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnatottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuustovahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain.YmpäristöpäämäärätKaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunkihaluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminenja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntientoiminnassa ja ympäristöohjelmissa.YmpäristönäkökohtaYmpäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön,esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteisetmerkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa.Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiäympäristönäkökohtia.YmpäristövaikutusIhmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksiilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintojaankehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään huonoja ympäristövaikutuksiansa jalisäämään positiivisia vaikutuksiansa.YmpäristöjärjestelmäSovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntienja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- jaseurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa.YmpäristöohjelmaTavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärientoteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelunyhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä.

7Riihimäen kaupungin organisaatio vuonna 2003LuottamushenkilöorganisaatioKaupunginvaltuustoTarkastuslautakuntaKeskusvaalilautakuntaKaupunginhallitusYmpäristölautakuntaPerusturvalautakuntaKoulutuslautakuntaKulttuuri- ja vapaa-aikalautakuntaTekninen lautakuntaVesihuoltolaitoksen johtokuntaEdustajat kuntayhtymissäViranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltijaKaupunginjohtaja Seppo KeskiruokanenHallintokeskus Jouko GrönroosKaupunginkansliaTalous- ja suunnitteluyksikköHenkilöstöyksikköTietohallintoyksikköMuseoyksikköAluepelastuslaitos Timo KaistinenYmpäristökeskus 31.8. asti Kaisu Anttonen 1.9. Seppo LehtonenYmpäristönsuojeluyksikköRakennusvalvontayksikköPerusturvakeskus Marja-Liisa LindforsYhteispalvelutSosiaalityöPäivähoitoVammaispalvelutKoti- ja vanhuspalvelutKoulutuspalvelukeskus Esa SantakallioPeruskoulutLukiotAmmatilliset oppilaitoksetMuut oppilaitoksetKaupunginkirjastoKeskuskeittiöKulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Annina Ranta-HätiToimisto- ja hallintopalvelutOhjauspalvelutTekniset palvelutLaitospalvelutTekninen virasto Pertti IsokangasHallintopalvelutKaavoituspalvelutKartta- ja tonttipalvelutTila- ja yhdyskuntatekniset palvelutPesulaVesihuoltolaitos Pertti Isokangas

8Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkaRiihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa11.3.2002. Se sisältää kaupungin ympäristöpäämäärät tärkeimmät teemat japainotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupunginstrategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyönyhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat,joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energia, ympäristötietoisuus,hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne.Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain.Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikkahyväksytty kaupunginvaltuustossa 11.3.2002Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää.Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteenaon Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muidentahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuuympäristöasioista.Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisenehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännönvelvoitteiden täyttämiseen. Kaupungin keinoja ympäristöpolitiikan toteuttamiseksiovat koko hallinnon läpäisevä ympäristöjärjestelmä, ympäristönsuojelunviranomaistyö sekä kampanjat ja projektit, joilla vahvistetaan yhteistyötäkaupungin organisaation ulkopuolella.Tämän politiikan hyväksyy Riihimäen kaupunginvaltuusto ja se on osakoko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa.Riihimäen kaupungin ympäristöpäämäärät:1. Luonnonvaroista huolehtiminenLuonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämälläluonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltäänlaadukkaina.Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisillepuhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muidenluontokohteiden luonnon monimuotoisuutta.Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä,jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötäkehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojenympäristövaikutuksiin.

92. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosRiihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaaomissa toiminnoissaan.Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämäänniitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa.3. Ympäristöriskien hallintaRiihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussaja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassatuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa oleviahaittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskitja huolehtii niiden hallinnasta.4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallintaRiihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun jakulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää kokonaisympäristöä,joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen,viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaanja maaperän pilaantumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminenLiikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikennesekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma.Liikenneverkko suunnitellaan siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestäaiheutuvat ilmansaaste-, melu- ym. haitat minimoidaan.Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksetja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja.Ympäristöpolitiikan hyväksyminenja toteutumisen seurantaTämä ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain.Toteuttaminen sisällytetään kaupungin kehittämisstrategiaan ja-ohjelmaan.Kunkin hallintokunnan tähän politiikkaan liittyvät toiminnalliset tavoitteet jatoimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumistaselvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksenyhteydessä.6. Ympäristökasvatus ja -tiedotusRiihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä.Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisilletiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisenteemoihin liittyvistä asioista.

10Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2003Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt arvioivat ympäristöpolitiikantoteutumista vuonna 2003 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa mainitaanoleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikantavoitteiden toteutumista vuonna 2003 sekä kerrotaan suunnitelmistavuodelle 2004. Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneestatoiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikanpäämäärien alle.HallintokeskusLuonnonvaroista huolehtiminenVuonna 2003 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksiovat toteutuneet kaksipuolisen kopioinnin lisääntymisen myötä.Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001alkaen. Tarjouspyyntöjen vaatimus siitä, että tarjouksesta on käytävä ilmi erivaihtoehtojen vertaillut ympäristövaikutukset (ympäristömerkki tai muu selvitys)on ollut voimassa 2000 alusta lähtien. Eri tuoteryhmien osalta vaatimusta voidaanmyös täydentää tapauskohtaisesti.Käytöstä poistetun irtaimiston kierrätys- ja myyntiohjeet on uusittu vuoden2003 aikana. Uutta irtaimistoa hankittaessa selvitetään, onko vanhaa saatavissakaupungin toisilta yksiköiltä. Tavaroita kilpailuttaessa pyritään siihen, että ns.vanha, käytöstä poistettava tavara annetaan vaihdossa.Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2003 toteutuneetsuunnitellulla tavalla. Kaupungille on hankittu ns. MetaFrame -palvelin,mikä mahdollistaa vanhempienkin työasemien hyötykäytön. Kaupungin sisäinenkierrätys toimii. Kaikki käyttökelpoiset koneet hyödynnetään sisäisenä konekierrätyksenäja varaosina. Käytöstä poistetut vialliset laitteet toimitetaan PCNet:ille hävittämistä varten. RHL-data tyhjää hävitettävien koneiden muistit.Hankintojen auditointihaastattelut tehtiin touko-kesäkuussa, jolloin haastateltiin26 hankintoja tekevää henkilöä. Kaupunginhallituksen 11.5.1998 hyväksymähankintojen ympäristönäkökohtien selvitys on päivitetty.Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosSähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamonkopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta eikäytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamullaklo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistuson kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Saneeratulla puolellalähes kaikki lamput ovat energiasäästölamppuja.Ympäristökasvatus ja -tiedotusRHL-datan antamia ohjeita työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettuhyvin.Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestäja ympäristökysymysten huomioimisesta palveluhankinnoissa.

12ristönsä tilaan vaikuttavista asioista. Jätehuollon asiakaspalvelussa annettiinjäteneuvontaa kaupunkilaisille. Neuvontamateriaalin tuottamisen ja tilaisuuksienjärjestämisen hoiti työnjaon mukaisesti Kiertokapula Oy. Vesihuoltolaitoksentoiminta-alue -päätöksen valmisteluun liittyen pidettiin tiedotustilaisuus10.2.2003. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksen esittelytilaisuus pidettiin11.10.2003. Luonnoksesta saatiin runsaasti palautetta, mikä huomioitiinsuunnitelmaa viimeisteltäessä. Tiedotustilaisuudet suunnitelman valmistumisestapidettiin 9.12.2003.Vantaanjoen kalataloudellinenkunnostus ja Arolammin kunnostusVantaanjoen latvaosien kalataloudellinen kunnostusperustuu kalatalousviranomaisten aloitteestaUudenmaan ympäristökeskuksessa laadittuunsuunnitelmaan. Suunnitelma käsittääVantaanjoen Erkylänjärveltä entiselle Hämeenläänin rajalle. Työn ensisijaisena tarkoituksenaon ollut kunnostaa virtapaikat lohikalojen poikastuotantoonsopiviksi. Työssä entisöitiin koskipaikkojalähelle ns. luonnontilaa ja rakennettiinlisäksi eri-ikäisille poikasille mahdollisimmanhyvät elinympäristöt. Toimenpiteisiin kuuluivatmyös kutualueiden rakentaminen ja kalojen jamuiden eliöiden vaellusesteiden poistaminen.Vantaan pääuoman lisäksi kunnostustöitä tehtiinEpranojalla ja Uhkolanojalla.Työt tehtiin kahdessa vaiheessa, ensimmäinenvaihe valmistui vuonna 2001. Osana ensimmäistäkunnostusvaihetta Paloheimo Oy kunnostikustannuksellaan alueellaan sijaitsevatkaksi koskipaikkaa. Työn toinen vaihe valmistuivuonna 2003. Työn toisen vaiheen rahoittivatpääasiassa Hämeen TE-keskus, RiihimäenPaloheimo Oy kunnostikustannuksellaan alueellaansijaitsevat kaksi koskipaikkaa.Meira Saarinen PaloheimoWood Oy.kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus. MyösLopen kalastusalue ja Riihimäen Erämessut osallistuivatpienillä osuuksilla kustannuksiin. Toteuttajanatyössä oli Uudenmaan ympäristökeskus.Samanaikaisesti Vantaanjoen kalataloudellisenkunnostuksen kanssa toteutettiin Arolamminkunnostus. Tavoitteena oli lammen umpeenkasvunestäminen vesitilavuutta suurentamalla. Kunnostuksessalammen luusuaan rakennettiinpohjapato nostamaan veden pintaa alivesiaikana.Lisäksi lampeen rakennettiin ruoppausmassoistapesimäsaarekkeita linnuille. Työn toteuttiUudenmaan ympäristökeskus ja sen rahoittamisestavastasivat Hämeen ympäristökeskus jaRiihimäen kaupunki.

13YmpäristökeskusLuonnonvaroista huolehtiminenYmpäristölautakunnan tehtäviin kuuluu jätehuollon valvonta. Jäteneuvontaaympäristökeskuksessa annetaan yhdessä Kiertokapula Oy:n ja teknisen virastonkanssa. Osallistumme Kiertokapula Oy:n vetämään kuntien jätestrategianvalmisteluun, jonka käsittelyä ja työstämistä jatketaan myös vuonna 2004. Pilaantuneidenmaiden puhdistamisessa ja tutkimisessa teemme tiivistä yhteistyötäHämeen ympäristökeskuksen kanssa. Hankintojen ympäristövaikutuksiaolemme selvittäneet vuonna 2003 toteutetussa kaupungin hankintojen auditoinnissa.Auditointiraportti valmistuu keväällä 2004. Kierrätyskeskuksen toimintaon edelleen tehostunut ja myynti lisääntynyt. Rakennusvalvonta hoitaa maaainestenoton valvontaa.Pohjavesien suojelu on yksi ympäristölautakunnan keskeinen tehtävä.Ympäristönsuojeluyksikkö ottaa kantaa pohjavesi- ja muihin luonnonvarakysymyksiinosallistumalla kaupungin eri hallintokuntien hankkeiden suunnitteluunja valvontaan. Vuonna 2003 päättyneessä Kanta-Hämeen ympäristöntilan seurantahankkeessalaadittiin Riihimäelle seurantaohjelmat ilman laadun sekäpohja- ja pintavesien seuraamiseksi. Jatkossa toteutamme ympäristöntilanseurantaa laaditun ohjelman mukaisesti.Osallistumme yhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa Salpausselkä-projektinosahankkeeseen, jossa laaditaan Riihimäen seudun pohjavesialueille suojelusuunnitelmat.Kanta-Hämeen kuntien Järvet kestävään kehitykseen -hankkeessaon Riihimäeltä mukana Paalijärvi ja yhteistyökumppaninamme sen aktiivinensuojeluyhdistys. Molemmat hankkeet jatkuvat vielä vuonna 2004. Vesiensuojeluunliittyen ympäristönsuojeluyksikkö kartoitti Hirvijärven ja Suolijärven välisenvesireitin rantakiinteistöjen jätevesien käsittelyn tilanteen kesällä 2003. Tuloksetkoottiin raportiksi. Uutena hankkeena vuonna 2004 käynnistyy Kanta-Hämeenluonnon monimuotoisuuden tilan seurantahanke. Liito-oravien esiintymisjapesimäalueet kartoitetaan keväällä 2004.Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosRiihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan ja jatkanutenergiansäästösopimusta kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Ympäristönsuojeluyksikössälaadittu Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen kehitysennustevuosille 2010 ja 2020 ja toimintasuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa ja julkaistiinympäristölautakunnan julkaisusarjassa vuonna 2003. Kaupungin ympäristötiimilleja ympäristövastaaville järjestettiin syksyllä kaksi energia-aiheistakoulutuspäivää.Ympäristöriskien hallintaYmpäristökeskuksen koko ympäristönsuojelun viranomaistoiminta kuten ympäristölupienkäsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset tähtäävät ympäristöriskienhallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Ympäristölautakuntaantoi vuoden 2003 aikana päätöksen12 laitoksen ympäristöluvasta.Vuonna 2004 lupakäsittelyyn on odotettavissa edelleen ruuhkaantumista. Teollisuuslaitostenjätevesisopimusten valmistelu ja niihin liittyvät riskikartoitukset onyksi tapa ehkäistä viemäriin joutuvia, jätevedenpuhdistamolle ja sen purkuvesistölleVantaanjoelle vahingollisia päästöjä. Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössävesihuoltolaitoksen kanssa. YKY, eli yhteistyöllä ympäristöriskien hallintaan,-hankkeessa on koulutettu ja tuettu PK-yrityksiä ympäristöriskien hallinnassa.Vuonna 2003 mm. valmistui VR-Cargon ja ratahallintokeskuksen kanssatoteutettu raideliikenteen ympäristöhaittoja koskeva selvitys. Vuoden 2004alusta voimaan tullut asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitostenviemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuo parannusta talousjätevesien käsittelyynuusien rakennusten osalta heti ja vanhojen osalta siirtymäkauden aikana.Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisenja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelunja vesihuoltolaitoksen kesken.Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallintaYmpäristölautakunta on ottanut kantaa mm. kaavalausunnoissaan esimerkiksikaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, meluasioihin ja uuden rakentamisensuuntaamiseen. Sekä kaavoituksen että rakentamisen yhteydessä nouseeusein esiin likaantuneita maa-alueita, joiden selvittämisessä teemme yhteistyö-

14tä Hämeen ympäristökeskuksen sekä teknisen viraston kanssa. Rakennuslupamenettelyssäsekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaidenrakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminenTärkeä peruste ympäristölautakunnan ja -keskuksen kannanotoissa tiesuunnitelmiinja kaavoihin on suunnittelualueille suuntautuvan liikenteen aiheuttamatmelun ja pakokaasupäästöjen haitat. Riihimäen alueen liikenteen kokonaispäästöjäon selvitetty edellä mainitussa kasvihuonekaasupäästöraportissa.Ympäristökasvatus ja -tiedotusYmpäristötaloon sijoittuvien toimintojen suunnittelua on jatkettu vuonna 2003käynnistyneessä HÄMY, eli Ympäristöviestintää Yhteistyönä Hämeessä, -hankkeessa.Hankkeen myötä Riihimäelle on saatu ensimmäinen, kouluissa kiertäväluontokoulunopettaja. Yrityksiin suuntautuvassa YKY -hankkeessa käynnistettiinyritysten ympäristöpalveluiden toiminta vuonna 2003. Riihimäen, Lopenja Hausjärven yhteinen ympäristöasioiden tiedotuslehti Ekokaari ilmestyi entiseentapaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Riihimäen kaupunginympäristöjärjestelmätyöstä kertova, kolmas ympäristöraportti koottiin ympäristönsuojeluyksikönja ympäristötiimin sekä Hämy-hankkeen yhteistyönä.Kyselytutkimus rautatieliikenteen ympäristövaikutuksistaOsana yritysten ja kuntien ympäristöyhteistyön kehittämishanketta YKYselvitettiin Riihimäki-Hämeenlinna radan varrella asuvien ihmisten kokemuksiarautatieliikenteen ympäristövaikutuksista. Selvitys toteutettiin yhteistyössäVR:n, Ratahallintokeskuksen ja Hämeenlinnan seudun Ekoverkko-hankkeenkanssa.Selvityksen mukaan rautatieliikenteen ympäristövaikutukset melu,tärinä ja erilaiset hajut ovat vähäisiä, eivätkä aiheuta suuria häiriöitä taimuutoksia radan varren asukkaiden päivittäisiin toimintoihin. Turvallisuusasiatnousivat kyselyssä esille huolta aiheuttavana kysymyksenä. Asukkailleei ollut aivan selvää se kenelle tulisi ilmoittaa havaituista epäkohdista taimiten mahdollisessa onnettomuustilanteessa tulisi toimia. Tiedotusta kaivattiinsekä ympäristö- että turvallisuuskysymyksistä. Asukasillat ”Rautatieosana asuinympäristöä” järjestettiin sekä Riihimäellä että Hämeenlinnassa.Iltojen ohjelmaan sisältyi asukaskyselyn tulosten esittely, selvitys rautatiekuljetuksistaja paikallisten viranomaisten puheenvuoro. Raportti asukaskyselystäon luettavissa Yky-hankkeen kotisivuilta (www.hyrinet.fi/yky).Yritysten ympäristökilpailuYritysten ympäristökilpailun Hausjärven,Lopen ja Riihimäen yrityksille voittiPaloheimo Wood Oy. Kunniamaininnansaivat Riihimäen Messut Oy ja WürthOy. Kilpailuun osallistui yhteensä 25yritystä ja kaikki kilpailuun osallistuneetsaivat osallistumistodistuksen. Kilpailuunosallistuvissa yrityksissä tehtiinympäristökatselmukset ja yrityksetluokiteltiin yhden tähden ympäristösuojeluntasosta kolmen tähdentasoon. Katselmuksessa käsiteltiinyrityksen ympäristöasioita laajasti jasen perusteella yritykset saivat myöskehittämissuosituksia. Kilpailun järjestiyritysten ja kuntien ympäristöyhteistyönkehittämishankeYKY.yhteistyössäPolstop Oy:nkanssa.

15Riihimäen seudunLuontokoulu SinitiainenOsana Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä –HÄMY –hanketta käynnistyi syksyllä 2003 Riihimäenseudun Luontokoulu Sinitiaisen toiminta.Luontokoulu toimii Riihimäen ja Lopen kouluissa japäiväkodeissa ns. kiertävänä luontokouluna eli luontokoulupäivävietetään luontokoulunopettajan johdollakoulun tai päiväkodin lähiympäristössä tai ennaltasovitussa luontokohteessa. Luontokoulu toteuttaa noin120 luontokoulupäivää vuodessa ja sen tavoitteena ontukea ammattikasvattajia heidän arkipäivän ympäristökasvatustyössään.Opiskelu luontokoulussa on ihmettelyä,kokemista, tutkimista ja elämyksiä ulkona luonnossa.Vuosina 2003–2005 toteutettavassa Ympäristöviestintääyhteistyönä Hämeessä – HÄMY -hankkeessaovat Riihimäen seudulla mukana Riihimäen kaupunki,Lopen kunta ja Suomen ympäristöopisto Sykli. HÄMY -hanketta koordinoi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikköja se saa EU -rahoitustukea Hämeenympäristökeskuksen kautta.Luontokoulun lisäksi hankkeen tavoitteena onRiihimäen ja Hämeenlinnan seutujen jo toteutetuistaympäristöviestintähankkeista kertyneitä kokemuksiahyödyntäen luoda kaupunkiluontokeskuksen toimintamalli.Lisätietoja luontokoulusta internetistä:www.riihimaki.fi/luontokouluPaalijärvi kestävään kehitykseenPaalijärven puolesta tehtiin töitä vuoden 2003 aikana osanaKanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen -hanketta seuraavasti:l sedimenttinäytteitä otettiin kevättalvella 2003. Tulosten mukaan järvion ollut rehevä useiden kymmenien vuosien ajan eikä senpiileväyhteisössä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.l ruoppauskohteiden sedimenttitutkimus tehtiin järven länsi- ja itäosassal vesikasvillisuutta niitettiin heinäkuussal järven happipitoisuutta seurattiin alkukeväällä 2003 ja vesinäytteitäotettiin kesällä kuukausittain järvestä ja ojistal valuma-alueen kuormituksesta ja kunnostusvaihtoehdoistaon valmisteilla opinnäytetyö.l Paalijärven puolesta -opaskirjanen valmistui ja siitä otettiinuusintapainos. Oppaan ilmestymisestä tiedotettiin aktiivisesti.

16KoulutuspalvelukeskusLuonnonvaroista huolehtiminenVuoden 2002 aikana on siirrytty kartonkikeräykseen sekä lisätty kierrätyspisteidenlukumäärää, ja näin saatu aikaisempaa suurempia määriä kartonkimateriaaliauusiokäyttöön.Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminenKoulujen saneerauksista ja perusparannuksista johtuen oppilaiden kuljetuksetovat lisääntyneet ja niistä aiheutuu ylimääräisiä ympäristöhaittoja.Ympäristökasvatus ja -tiedotusYmpäristökasvatuksen tavoitteena on ollut luoda malleja ympäristöasioiden jakestävän kehityksen näkökulman sisällyttämisestä paikallisiin opetussuunnitelmiin,opetuksen toteutukseen, työssä oppimiseen ja näyttöihin sekä edistäätyöelämän ympäristövaatimusten, ammattikäytäntöjen ja osaamistarpeidenvälittymistä ammatilliseen koulutukseen. Toimenpiteinä kestävän kehityksentuki-, opetus- ja verkkomateriaalin tuottaminen sekä yhteistyö ja verkottuminenoppilaitosten ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa.Riihimäen lukion ympäristöohjelman tavoitteena on tiedostavien sukupolvienkasvattaminen. Tähän pyritään eri oppiaineissa käsittelemällä ympäristökysymyksiä.Biologian, fysiikan, kemian, maantiedon ja terveystiedon tunneillatarkastellaan ihmisen ja ympäristön suhdetta sekä selvitetään ihmisen riippuvuuttaympäristöstään ja ihmisen aiheuttamia muutoksia ympäristöön. Näidenmuutosten vaikutus ihmisen elinmahdollisuuksiin on keskeinen teema. Kansainvälisetkysymykset tulevat esille myös kielten opiskelussa, jossa ajankohtaisettekstit käsittelevät usein ympäristöaiheita.Riihimäenkauppaoppilaitoksessavuoden 2003 aikana saatettiin päätökseenOpetushallituksen johdollatehty työ, jossa luotiin kaikille Suomenkaupan ja hallinnon alan oppilaitoksilleohje kestävän kehityksenhuomioimisesta opetussuunnitelmissa.Tämän työn rinnalla valmistuimyös oman oppilaitoksen ympäristöohjelma,jota ryhdyttiin toteuttamaansyyslukukauden alusta lähtien yhteistyössäopiskelijoiden kanssa. Ohjelmankeskeisenä perustana on ympäristökasvatus,joka näkyy opiskelijoidenkanssa yhdessä hyväksytyissäopintojaksokohtaisissa toteutussuunnitelmissa.Toinen tärkeä näkökohtaon energian ja materiaalien säästäminen.Materiaaleista merkittävin onpaperi, jonka kulutusta seurataansäännöllisesti.Vuoden 2004 aikana oppilaitospyrkii saattamaan oman ympäristöjärjestelmänsäsiihen kuntoon, että sillevoidaan hakea sertifikaattia. Kaksioppilaitoksen opettajaa on mukanaSuomen ympäristöopiston Syklinjärjestämässä oppilaitosten ympäristöauditoijakoulutuksessa.

17Harjunrinteen koulussatoteutettuja toimenpiteitäOpetus. Eri oppiaineiden opetussuunnitelmissaotetaan huomioon uusien opetussuunnitelmientuomat tavoitteet kestävän kehityksen päämääriensaavuttamiseksi.Koulun viihtyisyyden lisääminen. VanhempainyhdistysHARAVA on ideoinut koulun pihan kunnostamistaja erilaisten välituntiaktiviteettienjärjestämistä (keinut, katukoristetelineet tms.).Vanhempainyhdistys on rakentanut koulun käytävillepenkkejä. Kouluun on hankittu myös sohvaryhmäja perustettu esim. lehtien lukemiseensopivia paikkoja välituntien ajaksi. Käytävillä onmyös useita viherkasviryhmiä.Kestävä kehitys arkitoiminnoissa. Jätteidensynnyn ehkäisemiseksi kouluruokalassa tarjotaanmaito juoma-annostelijasta sekä levitteetleivälle rasioista eikä kerta-annos pakkauksista.Käsipaperiautomaatit on vaihdettu rulla-automaatteihin,joista kerralla tulee vain yksi arkkikäyttöön. Kotitalousopetuksessa tarvittavat ruoka-ja muut tarvikkeet tulevat tukusta lainalaatikoissa,mikä vähentää pakkausjätettä. Syntyvätjätteet lajitellaan jo melko tehokkaasti. Kopiopaperilleon keräyslaatikot luokissa ja kokoomaastiaopettajainhuoneessa. Myös sanomalehtipaperi,talouskartonki ja pahvi, metalli, lasi, ongelmajätteet,biojätteet erilliskerätään.Energian säästäminen; Tiedotetaan ja opetetaanenergiataloudellisuutta. Kiinteistön runsaanikkunaluvun vuoksi ikkunoiden sulkeminen jakiinnipitäminen on tärkeää lämmityskaudella.Ikkunoiden kunto on heikko ja tästä johtuva lämpövuotosuuri. Valot sammutetaan luokista jatietokoneet töiden päätyttyä. Veden kulutustaseurataan ja hanoja ja pattereita huolletaan tarpeenmukaan.Kuvassa Hiivolan koulun oppilaita luontokoulussa.Koulun vuoden 2003 ympäristötavoitteena olierityisesti auttaa oppilaita ymmärtämäänluonnonsuojelun tärkeys. Tunneilla oppilaatmiettivät materiaalien järkevää käyttöä ja kokohenkilökunta on ollut järjestelmällisesti mukanatoiminnassa. Keräyspaperin lajittelu sujuu jo,ja jatkossa keskitytään sähkön ja vedenkulutukseen liittyviin toimenpiteisiin.

18Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskusLuonnonvaroista huolehtiminenKuva-keskuksessa on jatkettu entisiä toimintoja eli käytetty luontoystävällisiälannoitteita ja hiekkakenttien suolaamista on pyritty välttämään.Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosJäähallin perusparannukseen kuului kylmälaitteiden uusiminen ja automatiikanrakentaminen, jolla pystytään ajastamaan kylmälaitteiden toimintaa niin, ettäenergian kulutus vähenee.PerusturvatoimiLuonnonvaroista huolehtiminenPäiväkodeissa on jätteiden lajittelun opettamisessa onnistuttu paremmin jäteastioitalisäämällä ja niiden merkintöjä tehostamalla. Myös metalli- ja pahvijätteilletoivotaan omia astioita. Junailijankadun päiväkoti etenemässä Luomunportaat -ohjelmassa toiselle portaalle. Säästävää veden käyttöä opetetaankaikissa päiväkodeissa. Paperi- ja askartelutarvikkeissa suositaan kierrätysmateriaaleja.Kierrätystapahtumia, mm. urheiluvälineiden vaihto- ja myyntipäiviäon toteutettu muutamissa päiväkodeissa.Ympäristöriskien hallintaJäähallin perusparannuksen yhteydessä vaihdettiin jäähdytysnesteeksi biohajoavaFreezium-neste.Uimalan desinfiointijärjestelmä on uusittu. Uimahallissa ja maauimalassakäytettiin ennen peruskorjausta allasveden desinfiointiin kaasuklooria, jotauimahallissa oli maksimissaan 100 kg ja maauimalassa 400 kg käytössä javarastoituna. Kaasukloorin kulutus oli noin 2 000 kg vuodessa. Peruskorjauksenyhteydessä kaasukloori vaihdettiin turvallisempaan nesteklooriin (15 %natriumhypokloriitti) ja varauduttiin sen asianmukaiseen varastointiin ja käsittelyyn.Uimahalliin rakennettiin jäähdytetty varasto 5 m 3 säiliölle ja maauimalaanpäiväsäiliö, johon kloori pumpataan automatiikan avulla uimahallin säiliöstä.Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutosPäiväkodeissa kiinnitetään tehostetusti huomiota sähkön kulutukseen mm.valoja sammuttamalla ja kuivausrumpujen tarkalla käytöllä. Kaikissa päiväkodeissaei pystytä seuraamaan sähkön kulutusta, koska mittarit ovat muissatiloissa. Mäkikujalla on vaihdettu kaikki lamput energiansäästölampuiksi.Ympäristökasvatus ja -tiedotusPäiväkodeissa ympäristökasvatus on lähes päivittäistä. Retkiä luontoon tehdäänrunsaasti. Metsämörrikoulua jatketaan. Kirjauksen päiväkoti sai VihreäLippu -tunnuksen käyttöoikeuden pitkäjänteisestä ympäristökasvatustyöstään.Kiertokapulan edustajat ovat vierailleet päiväkodeissa kertomassa kierrätyksestä.

19Riihimäen ensimmäinenVihreä Lippu liehuu KirjauksessaKoko Kirjauksen päiväkodin väki yksivuotiaistaesikoululaisiin osallistuu luonto- ja ympäristökasvatukseenikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.Ympäristö- ja luontokasvatus on päiväkodissammejokapäiväistä arjessa mukana eläväätoimintaa.Vuonna 2002 päätimme lähteä tavoittelemaanVihreää lippua, joka on ympäristöasiattoiminnassaan huomioineen päiväkodin tunnus.Projektiteemoiksi tiellämme kohti entistä ekologisempaaarkipäivää valitsimme ”Lähiympäristön”ja ”Jätteiden vähentämisen”.Luonnossa liikkuessamme tutustumme senmoninaisuuteen ja keräämme kaikkia aistejakäyttäen elämyksiä ja kokemuksia, ja luommepohjaa luonnon ja ihmisen yhteenkuuluvuudenymmärtämiselle. Luontoretkillä lapset tekeväterilaisia tehtäviä, leikkivät ja oppivat nauttimaanluonnon rauhasta. Lähiluonto on oiva oppimisympäristö,ja eri sisältöalueiden toimintoja onollut mukava siirtää siellä opittaviksi. Rakennettuunympäristöön tutustumme kävelyretkillä.Silloin tulevat tutuiksi lähiympäristön rakennukset,arkkitehtuuri, kadut, liikennejärjestelyt, puistot,jne.Jätteiden vähentämiseen liittyviä asioitakäsittelemme sekä retkien että päiväkodin jätteidenlajittelun yhteydessä. Kaikilla kolmellaosastolla on omat lajittelupisteensä, joista jätteetkuljetetaan lasten kanssa joko päiväkodintai alueemme erillisiin keräilypisteisiin.Vihreä Lippu -projektin tuoma oleellinenlisäys toimintaan oli lasten ottaminen mukaantoiminnan suunnitteluun sekä arviointiin. Muinatuloksina mainittakoon päiväkotimme ympäristötiimintäydentyminen siistijällä ja vanhempienedustajalla. Aloimme myös kiinnittää entistäenemmän huomiota kestäviin kulutustapoihin jasiirryimme käyttämään kopioinnissaja tulostuksessauusiopaperia. Syksyllä 2003raportoimme toiminnastammeSuomen YmpäristökasvatuksenSeura ry:n VihreäLippu toimikunnalle, jokamyönsi päiväkodillemmeVihreän Lipun käyttöoikeuden.Lippu nostettiin salkoonjuhlallisin menoin30.1.2004. Jatkamme Vihreälippu projektiamme,uudeksi teemaksi olemmevalinneet veden.

20Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdatRiihimäen kaupungin merkittävät ympäristönäkökohdat on koottu tunnistamallane työyksiköittäin ja luokittelemalla ne ympäristövaikutuksen mukaisiin luokkiin:ei merkitystä, vähäinen merkitys, kohtalainen merkitys ja merkittävä ympäristövaikutus.Näin saaduista merkittävien ympäristönäkökohtien luettelosta kaupunginympäristötiimi edelleen valitsi koko kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat,jotka ovat:l Ympäristötietoisuusl Hankintojen ympäristövaikutuksetl Kuljetukset (henkilö, tavara, työkoneet)l Kaupunkirakennel Jätehuollon toimivuus, kierrätysl Energian käyttö (lämpö, sähkö vesi)Ympäristötiimi on työkokouksissaan asettanut tavoitteita valittujen ympäristönäkökohtienympäristövaikutusten seuraamiseen ja pitämiseen kohtuutasolla.Sovituilla määrällisillä mittareilla seurataan kaupungin tasolla merkittäviin ympäristönäkökohtiinliittyvää kehitystä. Vuonna 2003 on seurattu jätehuoltoa,energian käyttöä, vesihuoltolaitoksen toimintaa, sekä arvioitu hankintojen ympäristövaikutuksia.Ympäristöpolitiikan toteutumisen osiossa on jo kerrottuhallintokuntien tekemästä työstä. Seuraavassa käsitellään vielä kootusti ympäristönäkökohdittainvuonna 2003 tehtyä työtä.YmpäristötietoisuusLisäämällä ympäristötietoisuutta mm. tiedotuksella, koulutuksella ja neuvonnallavälitetään ympäristötietoja, -taitoja ja -valmiuksia sekä tarjotaan toimintamallejaelämäntapojen muuttamiseksi nykyistä kestävämmiksi. Tärkeää on oivaltaamiten yhteiskunnan, tuotantoelämän ja kulttuurin rakenteet tukevat tai vaikeuttavatympäristömyötäisen elämäntavan valintoja. Kaupunki voi omalla toiminnallaanmonella tavoin edistää sekä asukkaidensa että alueellaan toimivienyritysten tahtoa ja kykyä elää ja toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.Riihimäellä ympäristötietoisuuden edistämisessä on edetty monellasaralla kuten ympäristöpolitiikan toteutumisen osiosta voi todeta.Uutena ympäristökasvatustyön muotona käynnistyi syksyllä 2003 Riihimäenseudun Luontokoulu Sinitiaisen toiminta osana HÄMY -hanketta. Kouluissaympäristökasvatus sisältyy opetussuunnitelmiin. Koulujen eri oppiaineissa käsitelläänympäristökysymyksiä monipuolisesti. Myös päiväkodeissa ympäristökasvatussisältyy opetussuunnitelmiin ja on lähes päivittäistä.Kaupungin ympäristövastaaville järjestettiin kaksi puolen päivän pituistaenergiakoulutustilaisuutta, joissa perehdyttiin kaupungin energia-asioihin sekäkäsiteltiin energiaa Riihimäen merkittävänä ympäristönäkökohtana. Myös kaupunginenergiansäästön menettelytapaohje esiteltiin ja otettiin tilaisuudessakäyttöön. Iltapäivän tilaisuudessa tutustuttiin Motivan Koulun energiansäästäjä-kansion käyttöön. Teknisen viraston kiinteistönhoito jakoi ja kustansi kansiotkeväällä kouluille ja päiväkodeille käyttöön. Kaikille työyksiköille jaettiin tilaisuudessamyös muita Motivalta hankittuja energiankäyttöön ja -säästöön liittyviäjulkaisuja.Hankintojen ympäristövaikutuksetKaupungin tavarahankinnoista tehtiin sisäinen auditointi, jonka tavoitteena oliselvittää, miten ympäristönäkökohdat ja kestävä kehitys huomioidaan Riihimäenkaupungin hankinnoissa. Työn tulokset on koottu auditointiraporttiin ja vuonna1998 hyväksytyn hankintojen ympäristönäkökohtien selvityksen päivitysosaan.Auditointihaastattelujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin hankintojatekevillä on hyvin positiivinen asenne ympäristöasioihin. Ympäristökriteeritovat käytössä monipuolisesti. Hankinnat tehdään pääsääntöisesti keskitetysti.Hankintaohjeet ovat käytössä eikä lisää ohjeita kaivata. Pakkausten ympäristövaikutuksethuomioidaan osittain jo tilausvaiheessa, ja pakkausten palautus

21toimittajalle sekä uudelleenkäyttö ja lajittelu ovat hyvin käytössä. Myös tavarantoimituksessasaadut käyttöohjeet ja opastus välittyvät hyvin käyttäjille asti.Puutteena havaittiin, että ympäristökriteerien vaikutusta hankintapäätökseenei ole yksilöity selkeästi tarjouspyynnössä. Myöskään hankintoihin avuksihankitusta HYMONET -ympäristötietokannasta ei koettu olevan apua massahankinnoissa,mutta kylläkin yksittäistapauksissa. Auditoinnin lisäksi myöshankintoihin vaikuttava käytöstä poistetun irtaimiston kierrätys- ja myyntiohjeetuusittiin vuoden 2003 aikana.KuljetuksetKuljetusten ympäristöhaittoja pyritään vähentämään muun muassa hankintojenkeskittämisellä ja tarkalla kuljetusten ohjauksella. Ajoneuvokannan suurempaannuorentamiseen ei tällä hetkellä ole käytettävissä riittävästi määrärahoja.Koulujen ja päiväkotien saneeraukset ja perusparannukset lisäävät kuljetustarvettaja aiheuttavat ylimääräisiä ympäristöhaittoja. Myös vanhempien tekemätpienempien koululaisten kuljetukset kouluun ja iltapäivällä kotiin lisäävät liikennettäkoulujen ympäristössä. Turhaan koululiikenteeseen olisi hyvä kiinnittäähuomiota puhumalla asiasta koulujen vanhempainilloissa.Riihimäen kaupungin henkilökunnan omilla autoilla tekemät työ- ja virkamatkatvuonna 2002 olivat 301 500 km ja vuonna 2003 jo 335 600 km. Näistäkilometreistä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ilmakehään olivat vastaavasti 71tonnia ja 80 tonnia. Päästöt on laskettu VTT:n Liisa-ohjelman mukaisilla Riihimäenliikenteen päästöillä. Kaupunkiliikenteen osuudeksi on katsottu 70% jatieliikenteen osuudeksi 30% matkoista. Kaupungin henkilöstö tekee lisäksi työjavirkamatkoja käyttäen julkisia liikennevälineitä. Kaupungin omista autoista jatyökoneista seurataan käyttötunteja, mutta toistaiseksi ei ajettuja kilometrejä.Jatkossa myös kilometrejä olisi hyvä seurata.KaupunkirakenneKaupunkirakenne vaikuttaa oleellisesti liikennemääriin, kuten myöskin kunnallistenverkostojen pituuteen sekä yhtenäisten luontoalueiden säilymiseen. Tiiviskaupunkirakenne vähentää henkilöautojen käyttötarvetta ja helpottaa kevyenliikenteen mahdollisuuksia. Riihimäen kaupunkirakenne on entuudestaan tiivis,mutta useita kaupunkirakennetta tiivistäviä kaavoituskohteita käynnistettiin,työstettiin ja hyväksyttiin vuoden 2003 aikana.Keskeisiä painopisteitä kaavoituksessa viime vuonna olivat keskustan jaasemanseudun kehittäminen sekä vastaaminen kasvavaan omakotitonttikysyntään.Matkakeskuksen suunnittelu rautatieaseman yhteyteen aloitettiin elokuussa2003. Riihimäen matkakeskus on osa laajempaa rautatieliikenteen saavutettavuudenparantamiseen tähtäävää EU -rahoitteista kolmivuotista projektia.Projektissa on mukana useita kymmeniä partnereita kahdeksasta maasta ViaBaltica Nordica -kehittämisvyöhykkeellä.Kävelykeskustaa koskeva asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossaelokuussa 2003. Keskustan uuden toriaukion ja viereisen Tilhikorttelinasemakaavan muutos käynnistettiin. Kaupunkirakennetta tiivistäväasemakaavan muutos Pohjois-Peltosaaressa käynnistettiin. Rakentumatonteollisuusalue muutettiin asuntoalueeksi. Kokko – Taipaleessa jatkettiin vanhanomakotialueen tiivistävää kaavoitusta.JätehuoltoKaupungin yksiköiden toiminnasta syntyvää todellista sekajätemäärää ei olemahdollista seurata. Jätteet kerätään koko kaupungin järjestetyn jätteenkuljetuksenmukana vuoden 2000 alussa käyttöön otetun kaksipussi -järjestelmänmukaisesti. Järjestelmä ei mahdollista tiedon keruuta samaan jäteastiaan laitettavienmustaan pussiin kerätyn biojätteen, ja muun väriseen pussiin lajitellunkaatopaikkajätteen määristä.Syntyvän jätteen määrää seurataan jäteastioiden tyhjennyskertojen ja astiakokojenavulla kiinteistökohtaisesti. Yhteenveto tyhjennyskerroista toimialoittainon esitetty taulukossa. Erilliskeräyksenä biojätettä kerätään Kirjauksenmäenpalvelukeskuksessa. Koko kaupungin järjestetyn jätteenkuljetuksen seka- jabiojätteen kokonaismäärä oli 5 433 tonnia vuonna 2003, ja se on kasvanut 64tonnia eli yhden prosentin edellisestä vuodesta.Kiinteistöjen jätemäärän arviossa on mukana myös pelkkää ilmaa, koskajäteastiat eivät aina tyhjennettäessä ole olleet täysiä. Tyhjennystilavuus vuonna2003 oli kuitenkin runsaat 900 m 3 pienempi kuin vuonna 2002 eli vähennystäoli runsaat 18% edellisestä vuodesta. Tehostunut hyötyjätteiden keräys näkyy

22sekajätemäärän pienenemisenä. Turhia tyhjennyksiä on myös saatu pois tarkemmallaohjauksella. Sekajäteastioiden turhien tyhjennyksien vähentämisessäkiinteistön ympäristövastaavan ja kiinteistönhoitomestarin yhteistyö on erittäintärkeää. Jätevedenpuhdistamon jätteet eivät tässä tarkastelussa sisällyvesihuoltolaitoksen lukuihin.Hyötyjätteiden talteenotto, etenkin keräyskartongin tehokas keruu, vähentääsekajätteen määrää. Hyötyjäteastioita on tyhjennetty noin 5% enemmänkuin vuonna 2002. Hyötyjäteasioiden tyhjennyksissä ei juurikaan ole ilmaa.Useissa kohteissa keräyskartonkia joudutaan astioiden täytyttyä laittamaansekajätteen sekaan.Taulukko. Sekajätteen ja erilliskerätyn biojätteen astioiden tyhjennyskerrat toimialoittainvuonna 2003 sekä vertailuna vuoden 2003 ja 2002 jätemäärän kokonaistilavuus.Toimiala/astiakoko 600l 240l 4m 3 Lava5m 3 240l 2003 2002Hallintokeskus 476 286 311Perusturvakeskus 1 102 40 178 904 905Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 863 43 11 572 883Koulutuspalvelukeskus 2 648 44 39 1 755 2 105Tekninen virasto 176 44 44 336 428Pelastuslaitos 132 79 93Vesihuoltolaitos 87 44 52 166Tyhjennyksiä yhteensä 5 484 175 50 84 178 3 985 4 891Muita seurattavia jätteitä 2001 2002 2003Puistoista kerätty ja aumassakompostoitu lehti- ym. jäte 120 m³ 120 m³ 120 m³Jätevedenpuhdistamon kompostoitu jätevesiliete 4 000 m³ 3 700 m³ 2 765 m³Jätevedenpuhdistamon kaatopaikallemenevä välpejäte 155 t 144,2 t 150 tJätevedenpuhdistamon rasvanerotuksen jäte 1,3 t 44,5 t 19 tKäytetty voiteluöljy 2 900 kg 4 800 kg 4 000 kgLiuotinjäte 200 kg 200 kg 180 kgPakkasneste/ jarrunestejäte 200 kg 200 kg 210 kgKiinteä öljyjäte, öljysuodattimet ja hydrauliikkaletkut 480 litraa 240 litraa 620 kgLoisteputkeEi toimitettu 1 004 kgMaankaatopaikalle viety ylijäämämaa 24 590 m³ 14 700 m³ 12 000 m³Hyötyjätteistä seurataan kiinteistökohtaisesti keräyspaperin, konttoripaperin, keräyskartongin,pahvin, lasin ja metallin keräysastioiden tyhjennyskertoja ja astiakokoja.Hyötyjäteastioita lisättiin työyksiköihin edelleen vuoden 2003 aikana.Sekajäteastioiden tyhjennyskerrat Biojäte Tilavuus m 3 Ylijäämämaan vienti maankaatopaikalle on vähentynyt viime vuosina maaaineksenhyödyntämisen seurauksena, ylijäämämaita on mm. käytetty meluvallienrakentamiseen.Hyötyjäte/astiakoko Paperi Kartonki PahvI Metalli Lasi Kont.pap. Tilavuus m 3Taulukko. Hyötyjätteidenastiakoot ja tyhjennyskerrattoimialoittain vuonna 2003 sekähyötyjätteen kokonaistilavuus m 3vuosina 2002–2003.Toimiala 600l 600l Rullakko 240l 240l 240l 2003 2002Hallintokeskus 91 52 18 90 87Perusturvakeskus 169 156 52 26 18 218 198Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 26 16 16Koulutuspalvelukeskus 322 376 52 26 120 468 459Tekninen virasto 26 26 35 40 34Pelastuslaitos 26 26 31 31Vesihuoltolaitos 7 4 4Yhteensä 641 662 52 78 26 191 867 829

23Jätehuollon toimivuusJätehuollon toimivuutta koko Riihimäen kaupungin alueella seurataan kirjaamallajärjestetystä jätteenkuljetuksesta tehdyt valitukset. Tuloksista on tehtykaaviokuva, johon on suoraan kirjattu myös suurimmat syyt toimimattomuuteen.Kaaviosta selviää, että raportointivuonna 12 viikkona ei ole kirjattu yhtäänvalitusta. Vuonna 2002 vastaavia viikkoja oli kuusi. Yhdeksältä viikolta tilastointipuuttui kokonaan. Vuonna 2002 tilastointi puuttui viideltä viikolta. Enemmänkuin neljä valitusta on tullut viitenä viikkona. Vuonna 2002 yli neljä valitustakirjattiin kuutena viikkona. Valituksia vuonna 2003 tuli yhteensä 91 kappaletta,kpl161284Kaaviokuva Jätehuollon valitukset vuonna 2003.vko 7 ja 8 vakituinenkuljettaja lomallavko 11, 26-31, 46 ja 52 ei tilastointiavko 33-36, 2 autoaajossa (normaalisti 3)eli keskimäärin 2,1 valitusta tilastointiviikkoa kohti. Vuonna 2002 kirjattiin 133valitusta eli 2,8 valitusta tilastointiviikkoa kohti. Parannusta edelliseen vuoteen01 7 13 19 25 31 37 43 49_ ____________________________________________________nähden on tapahtunut. Jätehuollon toimimattomuus liittyy edelleenkin useimminkuljettajavaihdoksiin.

24Energian ja veden kulutussekä uimalaan uimahalli ja maauimala. Koulutuspalvelukeskukseen kuuluvat peruskoulut,lukio, kauppaoppilaitos, yleissivistävät opistot ja kirjasto ja TekniseenRiihimäen kaupungilla ja kauppa- ja teollisuusministeriöllä (KTM) on ollut vuodesta2000 lähtien vapaaehtoinen yhteistoimintasopimus energiansäästön virastoon kaupungin varikko, jossa sijaitsee myös kaupungin pesula. Pelastuslaitokseenkuuluu paloasema. Asuntoja ei tässä yhteydessä tarkastella.edistämisestä. Energiansäästösopimuksessa kaupunki sitoutuu energiansäästötavoitteisiinja toimenpiteisiin ja KTM niiden taloudelliseen tukemiseen. Sopimuksenmukaan kaupungin rakennusten lämmön ominaiskulutustavoitteena on Lämpöenergian ominaiskulutussaada kulutus laskemaan sopimuksen perusvuoteen 1998 verrattuna 2% vuonna2000, 6% vuonna 2005 ja 10% vuonna 2010. Rakennusten sähkönkäytön tusta kWh/rakennuskuutiometri, jossa ulkolämpötilan vaihtelut on poistettu. Omi-Lämpöenergian kulutuksen tarkastelussa käytetään ns. normitettua ominaiskulu-osalta tavoite on ominaiskulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen naiskulutus on laskenut vuodesta 1998 hallintokeskuksella, teknisellä virastollaja perusturvakeskuksella, jossa kulutus on perusvuoden tasolla.Energiaa ja vettä käytettiin vuosina 2000–2003 seuraavasti:Muilla hallintokunnilla lämmönkulutus on kasvanut perusvuodesta.Pelastuslaitoksella kolme viimeisintä vuotta lämmönkulutuson ollut tasaista. Myös koulutuspalvelukeskuksen rakennus-Energiamuoto 2000 2000 (€) 2001 2001 (€) 2002 2002 (€) 2003 2003 (€)Kaukolämpö (MWh) 17 200 420 470 18 778 521 483 18 637 525 000 20 532 578 200ten ominaiskulutus on vaihdellut vain vähän, joskin viime vuodenkulutus oli perusvuoden jälkeen suurin. Uimalassa kasvuÖljy (l) 180 000 58 866 178 000 70 639 155 200 80 000 143 500 61 700Sähkö (MWh) 8 800 459 153 8 400 444 016 8 237 457 000 8 848 484 600on ollut suuri, johtuen muun muassa vesialtaiden määrän, vesitilavuudenja altaiden lämpötilojen muutoksista sekä myös ui-Vesi (m 3 ) 87 000 161 460 82 000 149 686 82 400 162 500 98 500 224 000Veden käyttö on kasvanut 16 100 m 3 vuodesta 2002. Myös sähkön käyttö on kasvanut 611 MWh. Vuoden mareiden määrän kasvusta 115 000:sta noin 130 000:een.2003 sähkönkäyttö kiinteistöillä on nyt samaa tasoa kuin vuonna 2000.laskuun ennen vuotta 2005. Riihimäen kaupungilla on sopimukseen liittyenenergiankäytön tehostamissuunnitelma vuosille 2002–2004. Vuoden 2002lopussa päättynyttä energiansäästösopimusta on jatkettu kaupunginhallituksenpäätöksellä vuoden 2005 loppuun saakka.Kaupungin keskitetyn kiinteistönhoidon piiriin kuuluvien rakennusten tilavuuson noin 550 000 m 3 . Kiinteistönhoidon kokonaiskustannukset olivat vuonna2003 noin 2,01 milj. €, josta energiakustannukset olivat noin 1,13 milj. €.Seuraavassa tarkastellaan kaupungin omistamien ja tilapalveluiden keskitetyssäkiinteistönhoidossa olevien julkisten rakennusten ominaisenergian kulutustatoimialoittain. Hallintokeskukseen kuuluvat kaupungintalo ja museot. Perusturvakeskukseenpäivä- ja perhekodit, Kirjauksenmäen palvelukeskus, työkeskusja päivätoimintakeskus ja kulttuuri- ja vapaa-aikakeskukseen Urheilutalo,nuorten ja yhdistysten käyttämät harrastus- ja kokoontumisrakennuksetkWh/Rm 3200,01998160,020002001120,02002200380,040,00,0Kaaviokuva Lämpöenergian ominaiskulutustoimialoittain vuosina 1998, 2000–2003.Hallinto Perusturva Kulttuuri- ja Uimalavapaa-aikaKoulutusTekninenPelastuslaitos

25Toimiala Rm 3 1998 2000 2001 2002 2003 MWh 2002 MWh 2003Hallintokeskus 38 390 43,4 38,6 37,8 39,9 41,4 1 385 1 590Perusturvakeskus 65 713 58,9 61,2 58,3 55,4 58,8 3 515 3 863Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 36 093 57,0 62,0 59,8 60,9 64,1 2 170 2 315Uimala 23 680 129,4 140,4 134,2 108,9 177,6 2 537 4 205Koulutuspalvelukeskus 237 661 40,1 41,1 40,6 40,0 42,0 9 404 9 986Tekninen virasto 21 045 35,3 34,3 31,9 30,6 31,5 632 662Pelastuslaitos 6 850 54,4 62,0 57,0 56,5 56,5 399 399Taulukossa on esitetty toimialoittain rakennustilavuus, lämmön ominaiskulutus (kWh/rakennuskuutiometri) sekävuosien 2002 ja 2003 kokonaisenergian kulutus (MWh).pysynyt samana, mutta kasvanut perusvuodesta. Muissatoimialakeskuksissa ominaiskulutus on kasvanut sekäperus- että edellisestä vuodesta. Suurinta kasvu on ollutperuskorjatussa uimalassa, jossa sähkönkulutuksenlisääntymiseen ovat vaikuttaneet muun muassa lisääntyneetpumput ja höyrysaunojen höyrynkehittimet.Taulukossa on esitetty toimialoittain rakennustilavuus, sähkönominaiskulutus (kWh/ rakennuskuutiometri), sekä vuosien 2002ja 2003 sähköenergian kokonaiskulutus (kWh).Sähköenergian kulutusSähköenergian ominaiskulutus on laskenut vain teknisessä virastossa perusvuodesta1998 sekä vuodesta 2002. Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksessa sähkönominaiskulutus on laskenut vuodesta 2002 ja koulutuspalvelukeskuksessaKaaviokuva Sähkön ominaiskulutustoimialoittain vuosina 1998, 2000–2003.Toimiala Rm 3 1998 2000 2001 2002 2003 kWh 2002 kWh 2003Hallintokeskus 38 390 16,1 18,2 18,3 16,2 17,9 620 990 689 088Perusturvakeskus 65 713 19,8 18,9 18,9 18,4 20,3 1 208 996 1 333 829Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 36 113 15,8 16,7 16,4 17,4 16,7 626 979 603 052Uimala 23 300 35,9 37,9 36,5 25,7 46,7 599 073 1 088 721Koulutuspalvelukeskus 238 726 11,4 11,9 11,6 11,7 11,7 2 783 485 2 785 934Tekninen virasto 21 045 22,5 20,7 21,3 20,4 18,7 429 460 394 001Pelastuslaitos 7 060 20,9 22,8 20,8 21,5 22,3 151 764 157 707kWh/Rm 3 199850,040,030,020,010,00,02000200120022003Hallinto Perusturva Kulttuuri- ja Uimalavapaa-aikaKoulutusTekninenPelastuslaitosVeden kulutusVeden käyttömäärä vaihtelee toimialan luonteesta johtuen huomattavasti. Enitenvettä käyttävät uimala, perusturvakeskus, koulutuspalvelukeskus ja tekninenvirasto. Myös ominaiskulutuksen mukaan suurimpia käyttäjiä ovat uimala,tekninen virasto ja perusturvakeskus. Koulutuspalvelukeskuksella puolestaanon suurin rakennustilavuus ja veden ominaiskulutus on hallintokeskuksen jälkeentoiseksi pienin. Hallintokeskukseen kuuluvat kaupungintalo ja museot.Veden ominaiskulutus on laskenut vuodesta 1998 ja vuodesta 2002 perusturvakeskuksella,kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksella ja koulutuspalvelukeskuksellasekä vuodesta 2002 hallintokeskuksella ja pelastuslaitoksella. Kasvua onollut teknisen viraston kulutuksessa ja enemmän uimalassa. Uimalan vedenkulutuksenkasvu johtuu uimahallin kävijämäärän kasvun aiheuttamasta suihku-

26veden käytön lisääntymisestä ja toimintojen muuttumisesta. Opetusallasta onjouduttu takuuhuoltojen vuoksi tyhjentelemään ja uudelleen täyttämään. Myössuodattimien pesuun käytetty vesimäärä on kasvanut, koska nyt pestään kolmeajärjestelmää kerran viikossa aiemman joka toinen viikko tapahtuneenyhden järjestelmän pesun sijaan. Hallintokeskuksen vedenkulutus tasaantuikaupungintalon remontin jälkeen lähes perusvuoden 1998 tasoon.Uimalan lukuihin sisältyvät uimahallin ja maauimalan veden käyttö ja teknisenviraston lukuihin myös kaupungin pesulan kulutus, joka on pysynyt edellistenvuosien tasossa ollen vuonna 2003 noin 8 600 m 3 . Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksenlukuihin ei sisälly jäähallin vedenkulutus. Vuonna 2003 jäähallissakulutettiin 2 095 m 3 vettä, edellisestä vuodesta kulutus on laskenut 26%.Kaaviokuva Veden ominaiskulutus toimialoittainvuosina 1998, 2000–2003.160012008004000l/Rm 3 Hallinto Perusturva Uimala19982000200120022003Toimiala Rm 3 1998 2000 2001 2002 2003 2002 m 3 2003 m 3Hallintokeskus 38 390 45 61 49 92 46 3 203 1 760Perusturvakeskus 65 713 324 316 319 337 312 21 524 20 481Kulttuuri- ja vapaa-aikak. 36 623 83 74 82 84 80 3 047 2 941Uimala 23 300 971 968 862 828 1 516 19 290 35 326Koulutuspalvelukeskus 236 226 78 83 80 82 73 18 887 17 202Tekninen virasto 21 045 636 559 575 591 608 12 211 12 791Pelastuslaitos 6 850 142 150 149 164 162 1 124 1 109Kulttuuri- javapaa-aikaKoulutusTekninenPelastuslaitosTaulukossa on esitetty toimialoittain rakennustilavuus, veden ominaiskulutus (litraa/rakennuskuutiometri), sekä vuosien 2002 ja 2003 kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä.

27Vesijohtoverkostoon pumpattu vesiVesijohtoverkostoon pumpattu vesimäärä vuonna 2003 oli 18% suurempi kuinlaskutettu vesimäärä. Laskuttamaton osuus, eli niin kutsuttu vuotovesi, johtuumm. putkirikoista, vuodoista, putkiston huuhtelusta ja mittareiden virhenäyttämistä.Vuotoveden määrä on kasvanut neljän perättäisen laskevan vuodenjälkeen.3 000Vesijohtoverkostoon pumpattu vesi,vuotovesi ja vuotoprosentti.pumppaus 1000m 3vuoto %vuoto 1000m 3 %301000 m 3 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 20032 500252 000201 500151 0001050050l l l l l l l l l l l l l l l0

28Riihimäen vesihuoltolaitoksen panos-tuotos -tarkastelu toiminnan ympäristökuormituksesta vuosina 2000–2003Panokset 2000 2001 2002 2003Raakaveden hankinta m 3 m 3 m 3 m 3pohjavesi- Herajoki 1 320 680 1 226 308 1 290 525 1 423 390jälleenimeytykseen 272 545 237 980 222 200 219 815- Piirivuori 1 210 025 1 258 998 1 188 882 1 354 154Yhteensä 2 803 250 2 723 286 2 701 607 2 997 359Käytetyt kemikaalit kg kg kg kgVedenkäsittely- Herajokijuraperle kalkkikivi 44 900 62 240 40 600 44 850natriumhydroksidi 16 900 16 650 14010 12 630- Haapahuhtanatriumhydroksidi 8 470 10 470 9 145 11 090Jätevedenkäsittely kg kg kg kgferrosulfaatti 441 000 456 600 494500 484 000ferrisulfaatti 224 000 - - -polymeeri 4 450 5 200 4 625 4 725Jätevesiliete m 3 m 3 m 3 m 3kalkki (kg) 0 12 800 0 0kuorihake 2 780 5 500 4 415 2 500hevosten kuivike - - - 500Käytetty energia kWh kWh kWh kWhSähkövedenkäsittely ja -jakelu 1 213 385 1 164 620 1 118 128 1 320 648paineenkorotus 49 260 76 535 78 330 85 846viemäriverkosto 237 478 183 945 179 630 169 994jätevedenkäsittely 2 150 650 2 287 150 2 030 466 2 281 395Polttoaineet litraa litraa litraa litraakevyt polttoöljyveden hankinta 40 386 40 825 35 430 41 330jätevedenpuhdistus 123 298 73 500 0 0maakaasu (m 3 ) jvp - 135 000 30 540 71 240biokaasu (m 3 ) jvp - 242 600 590 500 434 020Käyttökustannukset € € € €vedenhankinta 188 770 226 025 208 926 246 641paineenkorotus 6 035 10 514 8 067 11 815jäteveden pumppaus 38 675 25 198 35 189 29 153jätevedenpuhdistus 525 473 445 441 416 221 448 180Tuotokset 2000 2001 2002 2003Pumppaus verkostoon m 3 m 3 m 3 m 3pohjavesi- Herajoki 1 320 680 1 226 308 1 290 525 1 423 390- Haapahuhta 1 210 025 1 258 998 1 188 882 1 354 154Yhteensä 2 530 705 2 485 306 2 479 407 2 777 544Veden myynti m 3 m 3 m 3 m 3- Riihimäki 2 055 890 2 124 113 2 181 524 2 286 702Laskuttamaton kulutusm 3 474 817 361 193 297 883 490 842% 18,7 14,5 12,0 17,7Jätevesi m 3 m 3 m 3 m 3- Riihimäeltä 4 592 910 4 352 612 3 716 915 3 380 138- Lopelta - 5 938 219 960 226 287ohitus puhdistamolla 49 450 238 0 0ohitus verkostossa 29 955 18 074 4 797 75Yhteensä 4 672 315 4 376 862 3 941 672 3 606 425Kuivattu liete m 3 m 3 m 3 m 3kompostoitu 1 980 4 000 3 700 2 765muualle käsiteltäväksi 2 250 - - 1 000Lietteen metallikuorma kg kg kg kgelohopea 0,42 0,31 0,63 0,23kadmium 0,73 0,75 1,15 0,98kromi 40 35 31 26kupari 195 209 320 291lyijy 49 45 93 68nikkeli 34 44 11 16sinkki 436 337 443 411Päästö veteen kg kg kg kgBHK7atu 35 990 14 820 15 373 16 229CODcr 184 325 116 810 114 703 129 831Pkok 1 270 740 670 757N 61 320 50 560 42 570 46 884NH4-N 23 505 2 050 5 913 3 967SS 50 735 25 715 19 314 19 475Jätteet kg kg kg kgvälpejäte kaatopaikalle 87 700 155 200 144 200 150 000rasvanerotuksen jäte 31 100 1 300 41 500 19 000ongelmajäte Ekokemille 800 0 0 0Huom! jätevesilietteen painoksi arvioitu 1000 kg/m 3 . Välpejäte sisältää myös hiekanerotuksen jätteet. Jätevedenpuhdistuksen kustannukset sisältävät myös lietteenkäsittelyn kustannukset.Jätevedenpuhdistamon saneeraustyöt vaikuttavat oleellisesti vuoden 2000 tuloksiin.

29Ympäristönsuojelun taloudelliset mittaritYmpäristölaskennassa tutkitaan ympäristöön vaikuttavien toimien taloudellisiavaikutuksia kuten raha-, energia- ja materiaalivirtoja. Ympäristökustannuksillatarkoitetaan rahallisia menetyksiä, jotka aiheutuvat ympäristön hyväksi tehtävästätoiminnasta, ne ehkäisevät, vähentävät ja poistavat haitallisia ympäristövaikutuksiatai tuottavat positiivisia ympäristövaikutuksia sekä suojelevat taisäästävät uusiutuvia tai uusiutumattomia luonnonvaroja.Kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on16.12.2003 antanut yleisohjeen ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestäkunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Ohje perustuu soveltuvinosin kirjanpitolautakunnan yleisohjeeseen ympäristöasioiden kirjaamisesta,laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä (14.1.2003). Kirjanpitolautakunnanyleisohjeen lähtökohtana on Euroopan yhteisön komissionsuositus ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja julkistamisestayritysten tilinpäätöksissä ja toimintakertomuksissa. Ympäristömenoihinsisällytetään ohjeen mukaan vain ne yksilöitävissä olevat lisäkustannukset,joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämäänympäristövahinkoja. Ympäristömenoihin ei sisällytetä menoja,jotka vaikuttavat suotuisasti ympäristöön, mutta joilla pyritään pääasiassaedistämään muita tarpeita kuten kannattavuutta, työturvallisuutta ja -terveyttä,tuotteiden turvallista käyttöä tai tuotannon tehokkuutta. Komissionsuosituksen mukaan ympäristömenot voidaan myös arvioida, mikäli niitäei ole mahdollista erottaa kirjanpitovelvollisen menoista.Tässä raportissa tarkastellaan ympäristöön vaikuttavia kustannuksia,ne poikkeavat joiltain osin kirjanpitolautakunnan ohjeesta. Ympäristöön vaikuttaviksikustannuksiksi on määritelty ympäristövaikutusten hallintaan tähtääväympäristönsuojelutoiminta, resurssien säästöä edistävät toimet jaympäristöhallinnolliset toimenpiteet.Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvaksi katsotaan ympäristötoiminta,jonka tavoitteena on ympäristön pilaantumisen torjuminen, vähentäminenja poistaminen. Mukana ovat myös elinympäristön viihtyvyyden jaesteettisyyden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet kuten viherrakentamisenja alueiden kunnossapidon kustannukset.Resurssien säästöön tähtäävän toiminnan tavoitteena on edistää luonnonvarojenkestävää käyttöä kuten energian, veden ja materiaalien säästöä.Resurssien säästöön tähtäävästä toiminnasta on usein vaikea erottaa ympäristökustannuksienosuutta. Myös energiakustannuksia tarkastellaan omanakohtana.Ympäristöön liittyviä hallinnollisia toimenpiteitä ovat resurssien jaympäristövaikutusten hallintaan välillisesti vaikuttavat toimenpiteet kutenympäristöperusteinen tutkimus ja kehitys, koulutus, valistus, ympäristövaikutustenarviointi ja yleinen ympäristöhallinto.Ympäristöön vaikuttavien investointien määrittelyssä on käytetty samaajaottelua ja periaatteita kuin ympäristökustannusten määrittelyssä. Vuosien2001–2003 tiedot on kerätty yhdenmukaisten kriteerien mukaan ja ovat näinverrattavissa toisiinsa. Jatkossa kehittämistyötä ympäristölaskennassa ontehtävä etenkin liittyen tietojen keräämiseen hallintokunnilta.

30Hallintokuntien ympäristötuotot ja -kuluttoimialoittain vuosilta 2001–2003.Luvut eivät kaikilta osin ole suoraan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä todettavia toteumakuluja.Riihimäen kaupunki 2001–2003 YmpäristötuototKorvaukset ympäristöhaittoja vähentävien palveluiden myynnistä2001 2002 2003Ympäristönsuojeluyksikkö Ympäristölupamaksut Hallinnolliset toimenpiteet 1 682 3 196 21 700Vesihuoltolaitos Jätevesimaksut Ympäristövaikutusten hallinta 2 046 847 2 536 000 3 416 000Vesihuoltolaitos Loka-autojen tyhjennystulot Ympäristövaikutusten hallinta 24 555 19 800 28 900Tekninen virasto Maankaatopaikkatulot Ympäristövaikutusten hallinta 12 782 16 000 13 700Tekninen virasto Järjestetyn jätteenkuljetuksen tulot Ympäristövaikutusten hallinta 694 111 773 300 871 100Tekninen virasto Ulkopuolisille tehdyn katutyön tulot Ympäristövaikutusten hallinta 84 935 33 000 35 200Tekninen virasto Motiva katselmukset (KTM) Resurssien hallinta 0 1 500 0Yhteensä 2 864 912 3 382 796 4 386 600Sivutuotteiden myynnistä saadut tulotKierrätyskeskus Kierrätyskeskuksen myyntitulot Resurssien hallinta 33 638 45 141 50 474Tekninen virasto Romuajoneuvojen myyntitulot Resurssien hallinta 756 900 1 300Yhteensä 34 394 46 041 51 774Muut ympäristöperusteiset tuototPelastuslaitos Korvaukset öljyntorjuntatyöhön Ympäristövaikutusten hallinta 910 1 672 237Ympäristönsuojeluyksikkö YKY -hanke EU-tuki/ ulkopuolinen rahoitus Resurssien hallinta 73 200 76 367 50 798Ympäristönsuojeluyksikkö RYTI/HÄMY -hanke EU-tuki/ ulkopuolinen rahoitus Resurssien hallinta 22 386 37 231 73 752Ympäristönsuojeluyksikkö Energiaselvitys/ ulkopuolinen rahoitus Resurssien hallinta 0 19 520 0Yhteensä 96 496 134 790 124 787Ympäristötuotot yhteensä 2 995 802 3 563 627 4 563 161

31Riihimäen kaupunki 2001–2003 YmpäristökulutYmpäristötoiminnan käyttö ja kunnossapitokulut2001 2002 2003Kierrätyskeskus Kierrätyskeskuksen toiminta Resurssien hallinta 43 056 46 557 48 892Puistotoimisto Puistojen kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 372 032 408 100 418 900Puistotoimisto Muistomerkkien kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 2 355 2 400 4 200Puistotoimisto Leikkikenttien kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 44 738 57 600 39 600Puistotoimisto Katuvihreys ja kalusteet Ympäristövaikutusten hallinta 67 948 78 700 87 000Puistotoimisto Kaupunkiympäristön kehittäminen (talkooraha) Ympäristövaikutusten hallinta 30 610 33 400 19 300Tekninen virasto Liikennealueiden ylläpito Ympäristövaikutusten hallinta 910 738 823 600 972 400Tekninen virasto Katuvalot (ei energia) Ympäristövaikutusten hallinta 123 786 124 900 126 400Tekninen virasto Liikennevalot Ympäristövaikutusten hallinta 18 332 16 000 18 300Kuvakeskus Alueiden kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 78 794 84 585 83 054Kuvakeskus Virkistysalueet Ympäristövaikutusten hallinta 27 860 29 226 31 507Korjaamo Koneiden poltto- ja voiteluaineet Ympäristövaikutusten hallinta 108 818 92 900 97 200Korjaamo Romuajoneuvojen poistamiskulut Ympäristövaikutusten hallinta 4 877 4 300 3 400Pelastuslaitos Koneiden poltto- ja voiteluaineet Ympäristövaikutusten hallinta 14 333 14 194 13 880Pelastuslaitos Öljyntorjunta Ympäristövaikutusten hallinta 910 1 672 237Tekninen virasto Maankaatopaikka menot Ympäristövaikutusten hallinta 29 149 33 800 62 800Tekninen virasto Järjestetty jätteenkuljetus menot Ympäristövaikutusten hallinta 632 179 701 000 794 100Vesihuoltolaitos Jäteveden puhdistus Ympäristövaikutusten hallinta 445 441 416 300 446 180Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkoston kunnossapito Resurssien hallinta 154 397 148 500 172 800Vesihuoltolaitos Viemäriverkoston kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 75 685 65 100 93 200Vesihuoltolaitos Avo-ojien kunnossapito Ympäristövaikutusten hallinta 17 660 13 500 20 900Yhteensä 3 203 698 3 196 334 3 554 250Muut ympäristökulutYmpäristönsuojeluyksikkö Ympäristötilaselvitykset Hallinnolliset toimenpiteet 30 585 34 242 4 435Ympäristönsuojeluyksikkö Kestävän kehityksen mittarit projekti Hallinnolliset toimenpiteet 3 700 3 666 0Tekninen virasto Energiakatselmukset Hallinnolliset toimenpiteet 9 250 3 000 0Terveyskeskus Ympäristöterveyshuolto Hallinnolliset toimenpiteet 377 768 391 628 409 096Koko kaupunki Jätevesimaksut Ympäristövaikutusten hallinta 102 382 108 224 187 168Koko kaupunki Jätehuoltomaksut Ympäristövaikutusten hallinta 63 824 55 211 56 732Yhteensä 587 509 595 971 657 431

32Ympäristöhallinnon kulut2001 2002 2003Ympäristönsuojeluyksikkö Kaikki ympäristönsuojeluyksikön kulut Hallinnolliset toimenpiteet 175 627 203 133 170 766Tekninen virasto Lasin entisen kaatopaikan tutkimus Hallinnolliset toimenpiteet 2 186 22 413 9 200Tekninen virasto Kokon alueen raidemeluselvitys Hallinnolliset toimenpiteet 3 758 5 642 3 960Päivähoito Kaksi ympäristökoulutustilaisuutta Hallinnolliset toimenpiteet 875 0 0Kirjauksen päiväkoti Suomen ympäristökasvatuksen seuran maksu Hallinnolliset toimenpiteet 179 244 86Henkilöstöyksikkö Ympäristöjärjestelmäkoulutus Hallinnolliset toimenpiteet 2 523 2 500 2 500Vesihuoltolaitos Kormun pohjavesiselvitys Hallinnolliset toimenpiteet 42 383 0 0Vesihuoltolaitos Vesistötutkimukset (Vantaa) Hallinnolliset toimenpiteet 3 196 3 300 5 900Vesihuoltolaitos Jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu Hallinnolliset toimenpiteet 14 801 16 400 22 200Ympäristönsuojeluyksikkö YKY -hanke, kaupungin osuus Hallinnolliset toimenpiteet 28 827 3 616 39 333Ympäristönsuojeluyksikkö RYTI/HÄMY -hanke, kaupungin osuus Hallinnolliset toimenpiteet 19 422 19 175 27 478Vesihuoltolaitos Kala- ja pohjaeläintarkkailu Hallinnolliset toimenpiteet 0 0 7 000Yhteensä 293 777 276 423 288 423Korvaukset ja kompensaatiotVesihuoltolaitos Kalatalousmaksu Ympäristövaikutusten hallinta 5 046 5 500 5 500Yhteensä 5 046 5 500 5 500Jäteverot ja veronluonteiset maksutKorjaamo Renkaiden kierrätysmaksu Hallinnolliset toimenpiteet 236 260 510Yhteensä 236 260 510Ympäristökulut yhteensä 4 090 266 4 074 488 4 506 114

33Riihimäen kaupunki 2001–2003 Hallintokuntien ympäristöön vaikuttavat investoinnit2001 2002 2003Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkosto uudisrakennuskohteet 118 404 161 100 226 800Vesihuoltolaitos Vesijohtoverkosto saneerauskohteet 142 960 13 800 14 200261 364 174 900 241 000Vesihuoltolaitos Jätevesiviemäriverkosto uudisrakennuskohteet (sis. pumppaamot) 302 402 272 800 393 000Vesihuoltolaitos Jätevesiverkosto saneerauskohteet 197 116 176 100 545 700499 518 448 900 938 700Tekninen virasto Sadevesiviemäriverkosto (myös saneerauskohteissa tehty verkostojen laajennus) 266 241 119 800 216 500266 241 119 800 216 500Tekninen virasto Katujen uudisrakennus ja saneeraus 500 695 271 000 695 600Tekninen virasto Katuvalaistuksen uudisrakennus ja saneeraus 62 061 68 500 150 800Tekninen virasto Katujen päällystys ja viimeistely 232 772 1 141 000 452 000795 528 1 480 500 1 298 400Tekninen virasto Maankaatopaikan rakentaminen 0 62 900 110 700Tekninen virasto Puistojen rakentaminen 65 089 81 700 92 600Tekninen virasto Juppalan alueen meluvalli 0 0 4 00065 089 144 600 207 300Ympäristönsuojeluyksikkö Luontopolut (Tekninen virasto v. 2001) 3 364 7 039 0Tekninen virasto Riihisalon jätevesisaneeraus 48 774 0 052 138 7 039 0Vesihuoltolaitos Jätevedenpuhdistamon saneeraus 1 230 631 30 845 20 6001 230 631 30 845 20 600Ympäristöinvestoinnit yhteensä 3 170 509 2 406 584 2 922 500

34EnergiakustannuksetTaulukko. Lämmitykseen käytettyjen energiamuotojen kokonaiskustannusten kehityseuroina rakennuskuutiometriä kohden ja muutos prosentteina vuodesta 1998 sekäEnergian käyttö on yksi Riihimäen kaupungin merkittävistä ympäristönäkökohdista.Energiakustannusten seuraaminen on tärkeää, vaikka ne eivät olekaanvuodesta 2002.varsinaisia ympäristökuluja. Tässä tarkastelussa on koottu kirjanpidosta kaupunginmaksamat energiakulut vuosilta 1998–2003, ja laskettu kustannustenmuutos verrattaessa vuotta 2003 vuoteen 2002 sekä vuoteen 1998, joka onenergiansäästösopimuksen perusvuosi.Taulukossa on esitetty Riihimäen kaupungin energiakustannukset euroinaLämmitysmuotoKaukolämpöÖljylämpöSähkölämpö19981,121,562,7620011,352,062,7620021,352,823,0720031,461,682,522003 vs 1998307-92003 vs 20028-41-18vuosina 1998–2003 ja kustannusten muutos prosentteina vuosista 1998 ja2002 vuoteen 2003. Taulukossa otsikkoon “Lämmitys” sisältyvät kaukolämmönja lämmitysöljyn kustannukset. “Sähkö” sisältää kaiken sähkön käytön, myöslämmityssähkön. “Puhdas vesi” sisältää puhtaan veden hankinnasta aiheutuvatkustannukset, mutta ei jätevesimaksua. “Poltto- ja voiteluaineet” sisältävät eilämmityskäyttöönostetuista poltto- ja voiteluaineista aiheutuneet kulut.Lämmitysmuodoista kaukolämpö ja öljylämpö olivat edullisimpia. Vuonna 2003rakennuskuution lämmittäminen maksoi kaukolämmöllä 1,46 €, öljyllä 1,68 € jasähköllä 2,52 €. Eniten on kallistunut kaukolämpö, vuodesta 1998 peräti 30%ja edellisestä vuodesta 8%. Öljylämmön hinta on laskenut 40% vuoden 2002tasosta, ja on nyt 7% yli vuoden 1998 hintatason. Sähkölämmön hinta laski kilpailuttamisenmyötä lämmityskohteissa 18% edellisestä vuodesta, ja on nyt 9%alle vuoden 1998 hintatason. SähkölämpöEnergia 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2003 vs 1998 2003 vs 2002on kuitenkin edelleen yli 72% kaukolämpöäLämmitys 502 141 523 703 611 319 660 478 618 419 690 983 38 12kalliimpaa.Sähkö 1 028 452 881 144 892 824 924 344 942 988 986 758 -4 5Puhdas vesi 70 560 79 931 83 848 74 190 73 626 112 649 60 53Poltto- ja voiteluaineet 159 124 174 363 223 253 224 735 205 953 210 336 32 2Kaaviokuva esittää energiamuotojenYhteensä 1 760 276 1 659 141 1 811 244 1 883 747 1 840 985 2 000 726 14 9kokonaiskustannustenkehityksen vuosina 1998–2003.Vuonna 2003 vain sähkönkäytön kustannukset olivat pienemmät kuin perusvuonna1 000€1998, mutta nekin ovat kasvaneet vuodesta 2002. Verrattuna vuoteen2 00019981998 kustannukset olivat 4% pienemmät. Kasvua vuodesta 2002 vuoteen 20031 5001999oli 5%. Perusvuoteen 1998 nähden eniten ovat kasvaneet puhtaan veden,2000kaukolämmön, lämmitysöljyn sekä poltto- ja voiteluaineiden ostosta aiheutuneet1 00020012002kustannukset. Vuodesta 2002 vuoteen 2003 ostetun energian kustannuk-2003set ovat nousseet yhteensä noin 9%.5000LämmitysSähköPuhdas vesiPoltto- ja voiteluaineetYhteensä

35TytäryhteisötKaupunginhallitus on kokouksessaan 16.2.2002hyväksynyt uudet Riihimäen kaupungin konserniohjeettulemaan voimaan 1.1.2003. Ohjeessakunnan tytäryhteisöllä tarkoitetaan sellaista yhteisöä(osakeyhtiö, yhdistys ja muut yhteisöt jasäätiöt), jossa kunnalla yksin tai yhdessä kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjenkanssa on määräämisvalta.Uusien konserniohjeiden ympäristöpolitiikkakohdan mukaan “Tytäryhtiöidentulee noudattaa toimintansa suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa jaraportoinnissa kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja ympäristöjärjestelmän toimintaperiaatteita.”Konserniohjeen raportointiosan mukaan “Yhteenveto ympäristö-Tytäryhteisöjä ovatKIINTEISTÖOSAKEYHTIÖT:OSAKEYHTIÖT:Kiinteistö Oy OpinriihiRiihimäen Asunnonhankinta OyKiinteistö Oy Paimenpolku 2Riihimäen Teollisuuskylä OyKiinteistö Oy PeuranpolkuASUNTO-OSAKEYHTIÖT:Kiinteistö Oy Riihimäen LänsikulmaAsunto Oy Riihimäen TarmokeKiinteistö Oy RiihenkattoKiinteistö Oy RiihenperäSÄÄTIÖT:Kiinteistö Oy Riihimäen ItäkulmaRiihimäen TeatterisäätiöKiinteistö Oy Riihimäen Teatterihotelli YHDISTYKSET:Kiinteistö Oy Riihimäen YritystaloRiihimäki -Seura rypolitiikan toteutumisesta toimitetaan ympäristönsuojeluyksikköön samassaaikataulussa kuin tilinpäätös talous- ja suunnitteluyksikölle. Yhteenveto sisällytetäänkaupungin ympäristöraporttiin.”Tytäryhteisöjen edustajille järjestettiin kesäkuussa 2003 kaksi samansisältöistäinfotilaisuutta Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmästä. Syksylläkunkin tytäryhteisön edustajaa on opastettu ympäristöjärjestelmän perustyöntekemiseen. Tytäryhteisöiltä edellytetään ympäristöjärjestelmässä samoja asioitakuin kaupungin hallintokunnilta ja työyksiköiltä eli alustava ympäristökatselmus,ympäristönäkökohtien tunnistaminen ja arvottaminen sekä tarvittaessaympäristöohjelma. Tunnistetut arvotuksessa merkittäviksi ympäristönäkökohdiksihavaitut luokitellaan edelleen seurattaviin ja parannettaviin. Seurattavianäkökohtia hallitaan ja tarkkaillaan. Parannusta vaativille asetetaan päämäärätja tavoitteet, jotka huomioidaan ympäristöohjelmissa. Perustyön toivottiin olevanvalmis vuoden 2003 loppuun mennessä. Infotilaisuudessa todettiin, etteiRiihimäki Seuralla ole sellaista toimintaa joka edellyttää em. työn tekemistä,mutta seura voi kuitenkin antaa raportin tekemästään työstä ympäristön hyväksi.Vuoden loppuun mennessä perustyön ovat tehneet Riihimäen teatterisäätiö/Riihimäen teatteri, Asunto Oy Riihimäen Tarmoke, Kiinteistö Oy Opinriihi,Kiinteistö Oy Paimenpolku 2, Kiinteistö Oy Peuranpolku ja Kiinteistö Oy RiihimäenLänsikulma. Muilla tytäryhteisöillä perustyö on vielä kesken. Konserniohjeidenedellyttämää yhteenvetoa ympäristöpolitiikan toteutumisesta vuodelta2003 ei vielä edellytetä, koska työ on vielä osittain käynnistymässä ja ympäristöohjelmatovat vuodelle 2004.

36Yhteenveto ja kehittämistarpeitaKaupunginvaltuuston linjaaman ympäristöpolitiikan toteuttajana Riihimäen kaupunginympäristöjärjestelmä on kehittynyt askel askeleelta. Tätä järjestyksessäneljättä ympäristöraporttia on hallintokuntien yhteisvoimin työstetty entistä toimivammaksitiedonvälittäjäksi. Tarkoitus on ollut keventää vuosittaista raportointiamahdollisimman paljon, ajatuksena on ollut, että kattavampi järjestelmätyöstäkertova raportti kootaan ainoastaan valtuustokauden viimeisestä vuodesta.Seuraava laajempi raportti koskee siten kuluvaa vuotta 2004 ja se julkaistaanvuonna 2005.Yhteistyö ympäristöasioissa on parantunut hallintokuntien kesken. Ympäristönhuomioon ottaminen on tiedostettu tärkeäksi näkökulmaksi hallintokuntientoiminnassa ja hankkeiden toteutuksessa. Tähän raporttiin kunkin hallintokunnanpäällikkö on arvioinut ympäristöpolitiikan toteutumista hallintokunnantoiminnassa vuoden 2003 aikana. Kaupungin yhteisistä ympäristönäkökohdistavuonna 2003 keskityttiin erityisesti energia-asioihin sekä kaupungin hankintoihin.Vuoden 2003 aikana ympäristöjärjestelmätyö laajeni varsinaisen kaupunkiorganisaationulkopuolelle, kun kaupungin tytäryhteisöt tulivat mukaan ympäristöjärjestelmätyöhönvuoden alussa voimaan tulleiden konserniohjeiden mukaisesti.Ympäristöjärjestelmässä on kyse vapaaehtoisesta johtamisjärjestelmästä.Aito ja jatkuva sitoutuminen työhön edellyttää avointa ja vuorovaikutteista yhteistyötäja päätöksentekoa. Kaupungin johdon sitoutuneisuus ja ympäristötietoisuuson edellytys työn onnistumiselle ja jatkuvuudelle. Työn kehittymisenkannalta on tärkeää, että kaupungin johto ohjaa aktiivisesti ympäristöjärjestelmätyötä.Ympäristöjärjestelmätyön kehittämistä ja johdon roolia pohditaan ympäristötiiminja johtoryhmän yhteisessä kehittämisseminaarissa helmikuussa2004.Ympäristötiimin merkitys on ollut ratkaiseva ympäristöjärjestelmän tähänastisessatyössä ideoijana ja tiedonvälittäjänä. Ympäristötiimiä on koulutettu jatiimin jäsenet ovatkin tärkeitä ympäristönäkökulman esiintuojia hallintokunnissaan.Myös yksiköiden ympäristövastaavat ovat jatkossa oleellinen linkki tiedonjakamisessa kaikille kaupungin työntekijöille.Ympäristöjärjestelmätyö on jatkuvasti kehittyvä prosessi, joka elää ja myösmuuntuu tarpeiden mukaan. Työn tavoitteena on mahdollisimman hyvä ja laajalleulottuva tietoisuus eri toimintojen ympäristövaikutuksista sekä yhteisenvastuun ottaminen ympäristön tilasta. Vastuu edellyttää aina asioiden tiedostamista,myös oppimista. Ympäristöjärjestelmän kehittämistarpeet liittyvät myösjatkossa koulutuksen ja viestinnän tehokkaampaan suuntaamiseen niin yksikköjenympäristövastaaville kuin kaupungin johdolle kuten myös uutena mukaantulleiden tytäryhteisöjen edustajille. Oppimista tuetaan osaltaan kehittämällävuoden 2004 aikana ympäristökäsikirjaa intranet ympäristöön ns. kouluttavankäsikirjan muotoon. Henkilöstöä koulutetaan käsikirjan käytöstä sen valmistuttua,mahdollisesti jo vuoden 2004 aikana.

37Riihimäen kaupunki 20.4.2004Ympäristöohjelmat vuonna 2003Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutTekninen virasto/KaavoituspalvelutVuorovaikutteisensuunnittelun kehittäminen.Vaikutusten arvioinninkehittäminenYleisötilaisuudet. suunnitelmienhavainnollistaminen, vaihtoehtojentutkiminen.Ympäristöselvitysten teettäminen.Kokon alueen raidemeluselvitys.Paloheimon alueen maaperäselvitys (yksityinen)Veturitallien alueen maaperäselvitys (yksityinen)Pohjoisen koulun asemakaava, maaperän puhdistamistakoskevat määräykset.Tilhikorttelin asemakaava, maaperän puhdistaminenVeturitallien alueen asemakaavaMaakuntakaavan ehdotusvaiheeseen osallistuminenyhteistyössä Hämeen liiton kanssa.ToteutunutToteutunutToteutunut tankkauspaikanosaltaToteutunutKeskenAlkamassaKeskenKartta- ja tonttipalvelut/talousmetsien hoitoMetsät terveitä jamonipuolisia.Taajamametsien monikäyttöisyys.Vuosittaiset hakkuu- ja hoitohankkeet. Vuosittaiset ohjelmat hakkuu- jahoitotoimista metsäsuunnitelman mukaan.On hoidettu metsä suunnitelmanmukaisesti.Vesihuoltolaitos/JätevedenpuhdistamoJätevedenpuhdistamontoimintavarmuus.Laitosten teollisuusvesistä ei olehaittaa puhdistamon toiminnalle.Teollisuusjätevesisopimukset pidetään ajan tasalla. Teollisuusjätevesisopimustenpiirissä olevien laitosten jätevesien laadun seuranta.Teollisuuslaitosten riskikartoituksia jatketaan yhteistyössäympäristönsuojeluyksikön kanssa. Jatkuvaa.KylläKylläKylläVesihuoltolaitosViemäriverkostonympäristövaikutustenpienentäminen.Pohjaveden otonminimoiminen.Viemäreiden ylivuotojen vähentäminen.Pumpattavan jätevesimääränpienentäminen.Vesiverkoston vuotovesimääränpienentäminen.Viemäriverkoston saneeraus.Sadevesiviemäriverkoston rakentaminen myös vanhoille asuntoalueille.Vuosittain jatkuvaa.Vuotavien vesijohtojen saneeraus. Vuosittain jatkuvaa.Toteutunut saneeraus onliian vähäistä tarpeeseennähden.Tila- ja yhdyskuntateknisetpalvelut/suunnitteluTarkoituksenmukaisten,toimivien, viihtyisien,terveellisten toimitilojensuunnittelu kaupunginpalveluille ja toiminnoille.Keskitytään olevien rakennusten perusparantamiseenja korjaamiseen.Suunnittelussa pyritään tilojen tarkoituksenmukaiseenmitoitukseen jaympäristönäkökohtien huomioimiseen.Palautekysely toteutetaan valmistuneista kohteista. Kysely suoritetaankäyttäjien, ylläpidon ja projektiin osallistuneiden keskuudessa.Suunniteltavat, osin jo toteutusvaiheeseen edenneetperusparannusinvestoinnit:Suunnittelu, toteutus: Kaupungintalon peruskorjauksen valmistuminen.Patastenmäen koulun suunnittelu ja rakentamisen käynnistäminen.Kivimiehenkadun ryhmäkodin suunnittelu ja toteutus.Suunnittelu: Pohjoisen koulun perusparannuksen ja laajennuksensuunnittelu.Hankesuunnittelu: Tulevien hankkeiden esivalmistelu.Kunnossapito, pienet perusparannukset: Hankkeilla eriasteisia ja -laatuisiaympäristövaikutuksia.Palautekyselyä lukuunottamatta suunnitteluprojektitovat investointihankkeidenosalta edenneetohjelman mukaan.Pienistä perusparannusjakunnossapitohankkeistaosa on toteutunut,joitakin hankkeita onsiirretty eteenpäin.

38Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutRakentaminen jakunnossapitoSisäilman laadunparantaminen.Energian kulutuksenoptimointi.ViihtyisyysVeden kulutuksenvähentäminen.Puhdas pohjavesi.Ympäristöhaittojenvähentäminen.Terveyshaittojen torjunta ja viihtyvyydenparantaminen.Energian säästäminen.Veden kulutuksen vähentäminenvuoden 2002 tasosta.Öljyvuotojen estäminen, lämmityslaitostenhäiriötön toiminta.Siirtyminen haitattomampiin kemikaaleihin.Työturvallisuuden parantaminen.Ilmastointikanavien nuohous 9 kiinteistöä.IV-laitteiden huolto 5 kiinteistöä.IV-laitteiden korjaus ja IV:n parannustoimenpiteitä 5 kiinteistöä.Kaukovalvonnan rakentaminen: Kirjauksen päiväkoti,Otavan päiväkoti, Keskusvarikko, Herajoen koulu.Kirjauksenmäen palvelukeskus: LVI-järjestelmän huolto. Vuosi 2003.Peltosaaren koulu: huonetermostaattien uusiminen.Patastenmäen puukoulu: IVS -järjestelmien rakentaminen /uusiminen.Jäähalli: Kylmälaitteiden uusiminen ja jäädytyslaatan rakentaminen.Rakennusten perusparannus: Patastenmäen kivikoulu (aloitus),Vanhustentalot B-talo. Vuosi 2003.Vesihanojen uusintaa / huoltoa: Kirjauksenmäen palvelukeskus,Karan koulu, Otavan päiväkoti.Öljysäiliön tarkastus ja puhdistus 10 kiinteistöä.Keskusvarikko: Polttoainejakelukentän uusiminen.Maauimala: Vedenkäsittelyn kloorin muuttaminen natriumhypokloriittiin.Vuosi 2003.8 kiinteistöä tehty3 tehty, 2 siirtyy v. 2004Tehty 1 kiinteistöKaukovalvonta Herajoenkoulu ei, muut tehty.TehtyTehtyTehtyTehtyAlkanutTehtyOtavan päiväkoti v. 2004,muut ok5 kiinteistöä tehtyTehtyTehtyKiinteistönhoitoHyötyjätteiden keräyksenlisääminen.Energian säästö.Määräystenmukaisen lajittelutasontoteuttaminen kaupungin kiinteistöissä.Kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Jätehuoltokaluston uusiminen määräysten mukaiseksi, v. 2003Kiinteistön käyttäjien opastus. Jatkuvaa.Hehkulamppujen vaihto energiansäästölampuiksi, v. 2003-2004Energiansäästöohjeet käyttäjille (Motivan kansio) 2/2003KylläOpastus kylläKyllä energialamputsopivissa kohteissa.Kyllä sekä koulutustilaisuuskansion käytöstä.SiivoustoimiEnnaltaehkäistään ja vähennetäänympäristökuormitustaja -päästöjä.Puhdas huoneilma ja viihtyisätyöympäristöEnergian säästäminen ja veden käytönvähentäminen.Hankintapäätöksissä kiinnitetään huomiota tuotteiden elinkaareen.Tietojen jatkuva päivittäminen ja henkilökunnan opastaminen aineiden javälineiden ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista.Lajittelujätteet toimitetaan niille varattuihin astioihin. v.2003.KylläPuhdistusainekoulutustoukokuussa kokohenkilökunnalle.KylläPuistotoimistoYmpäristönäkökohtienlisääntyvä huomioiminentoiminnassa.Turhan energiankäytön jakaatopaikkojen kuormituksenvähentäminen.Yksikön sisäisen tiedotuksen tehostus.Suuremmissa kohteissa syntyvän hakkuutähteen hakettaminen paikanpäällä. Kierrätyksen ja lajittelun lisäys varikon uuttajätteenkäsittelyohjetta hyödyntämällä. v. 2003 -Tiedotusta lisätty.Kyllä sopivissa kohteissa,75% vaatii kuljetuksen,kohteet ovat pieniä. Lajitteluatehostettu roskaantuminenon kuitenkinedelleen lisääntynyt.

39Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutKt -suunnittelu jarakentaminenLuonnonolosuhteidensäilyttäminen.Luonnonvarojen säästäminen.Maa-aineksen ottamisenminimoiminen.Liikenteen ympäristövaikutustenpienentäminen erityisestiherkästi häiriintyvillä alueilla(asuinalueet).Rakentamisen ympäristövaikutustenminimoiminen.KT -rakentamisessa syntyvienkaivumaiden hyötykäyttö.Ajoneuvoliikennemääränpienentäminen.Suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota vesiasioidenhallintaan. v. 2002- jatkuva.Rakentamisessa ei tarpeettomasti muuteta varsinaisen rakennusalueenvierialueiden kasvillisuus- tai maaperäolosuhteita. v. 2002 - jatkuva.Tavarantoimittajilta pyydetään selvitys tuotteiden ympäristövaikutuksistaja hankitaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman vähän luonnonvarojakuluttavia tuotteita. Valinnoissa huomioidaan myös tuotteidenhävittäminen käytön jälkeen. Jatkuvaa.Laaditaan yleissuunnitelma kaivumaiden käytöstä jo kaavoitusvaiheessa.KT -rakentamisesta syntyvien massojen käyttäminen maisema- ja meluvallienrakentamiseen mahdollisimman lähellä syntypaikkaa,yksityiskohtainen suunnitelma alueen kunnallistekniikkaasuunniteltaessa.Kehitetään joukkoliikenteen palveluita.Täydennetään kevyen liikenteen väylien verkostoja.Rajoitetaan liikennöintiä asuntoalueilla (läpiajokiellot, nopeusrajoitukset,hidasteet). Jatkuvaa.Ei erityisesti esillä, ainapyritään muuttamaanympäristöä mahdollisimmanvähän.Toimitaan hankintaohjeenmukaisesti, yhteistyössätalousyksikön kanssa.Yleissuunnitelma ei toteudukaikissa kohteissa.Maamassoja käytetään, jossuunnitelmissa osoitettukohde.KylläKylläKylläVarikkotoiminnotPakokaasuhaittojenvähentäminenPolttoaineen kulutuksen japakokaasupäästöjen pieneneminenKaluston hankinta Autojen ja työkoneiden hankintasuunnitelman2003-2005 mukaisesti (liite).KylläHallintokeskus/HankinnatKokonaistaloudelliset jaympäristönäkökohdat huomioivathankinnat.Ympäristön kuormitusta vähentäväthankinnat.Tarjouspyyntöihin vaatimus ympäristökysymyksistä:(Tarjouksesta on käytävä ilmi eri vaihtoehtojen vertaillut ympäristövaikutukset)Vaatimus sisällytetty v. 2000 alusta tarjouspyyntöihin. Huomioidaanpäätöksenteossa ympäristöystävällisyys.Ohjeistetaan hallintokuntia palveluhankinnoissa.Hankintaprosessin sähköistäminen. Käyttöön v. 2003 aikana.Hymonet -tietokannan hyödyntäminen. Käytössä v. 2001 alkaen.Käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätys ja tätä koskeva ohjeistaminenmm. talousohjeiden uusimisen kautta. Kierrätysohjeet valmiit v. 2003KylläKylläKylläEi edennytKylläKylläAtkEnergian säästö.Kaikki laitteet kierrätykseen.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Jätteiden vähentäminen.Jätteiden hyötykäyttö.Atk-laitteiden sammuttaminen työpäivän jälkeen. Kevät 2001 alkaen.Käytöstä poistetuista atk-laitteista otetaan käyttöön varaosia. Käyttökelpoisetatk-laitteet hyödynnetään omassa käytössä.Vialliset laitteet toimitetaan PC Netille hävitettäväksi. Kevät 2002 alk.Yhteistyötä kierrätyskeskuksen kanssa lisätään.KylläKylläKylläKyllä

40Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutMonistamoSähkön kulutuksenvähentäminen.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Paperin käytön vähentäminen.Ympäristöystävällisten tuotteidenkäytön lisääminen.Koneiden sähkön käytön vähentäminen. Laitekanta uusittukeväällä 2001 vähemmän energiaa kuluttaviin laitteisiin.Kopiokoneet ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan niin, että nesulkeutuvat, jos niitä ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sulkeutuvatklo 17 ja aamulla käynnistyvät klo 7.45.2-puoleisuus kopioinnin lisääminen.Hinnoittelu tehty 2-puoleisuutta suosivaksi. Materiaalihankinnoissakriteerinä ympäristöystävällisyys.KylläKylläKylläKylläKaupungintaloSähkön kulutuksenvähentäminen.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Valaistus kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella.Ilmastoinnissa lämmön talteenotto.Osassa kiinteistöä lähestymisvaloautomatiikka.Saneeratulla puolella kaikki lamput energiansäästölamppuja.Muutokset koskevat pääosin saneerattua puolta.KylläKyllä talteenottoKylläKylläAluepelastuslaitos/Riihimäen toimipisteJätteiden asiallinen keräilyja kierrätys.Kiinteistön jätepisteen maisemointija uudelleenjärjestely saatetaanvalmiiksi.Jätteenkeräyspiste aidataan ja varustetaan katoksellaJätteiden sijoittelu pisteessä suunnitellaan.Katos ei, siisteys on parantunut,keräys ja lajittelutoimii.PerusturvakeskusSosiaalinen kestävä kehitys.Lasten ympäristötietoisuus.1. Ympäristönäkökulmansisällyttäminen toimintaohjelmiin.2. Henkilökunnan ja lasten ympäristötietoisuudenparantaminen.3. Jätteiden vähentäminen jalajittelun tehostaminen.1. Teemakokoukset ympäristönäkökulman sisäistämiseksi.2. Päivähoidon pitkän tähtäimen ympäristöohjelma,jossa vuosittaiset painopistealueet.3. Eri toimenpiteet paperinkulutuksen vähentämiseksiVuodet 2002–2003Ei hallintokunnan yhteisiä.Ei yhteisiä,työyksiköillä omat.Kulutus kasvanut 18%vuodesta 2002.PerhepäivähoitoLuontoon tutustuminen.Opitaan huomioimaan eri vuodenaikojenvaikutukset sekä kasvi- ettäeläinkuntaan.Saman yhden neliömetrin maa_alueen tutkiminen luupilla kuinsyksyllä -02 (toteutuksessa huomioitava lapsiryhmän ikärakenne)Lähes täydellisesti.PäivähoitoYmpäristönäkökohtienhuomioon ottaminentoiminnan suunnittelussa jakasvatuksessa.Ympäristötietoisuus ja positiivinenasenne luonnonvarojen harkittuunkäyttöön.Ympäristötiedon jakaminen Metsämörri koulutusta soveltaen.JatkuvaaKylläAluesairaalan päiväkotiYmpäristönäkökohtienhuomioiminen.Ympäristötietoisuus ja positiivinenasenne luonnonvarojen harkittuunkäyttöön.Lajittelun ja kierrätyksen tehostaminen, keräysastioihin merkkausja ohjeet selvästi. Lapset osallistuvat.Lapset viemässä maitotölkkejä kierrätyspisteeseen.Käsipapereiden puolitus.Energian (valojen) ja veden käytön ohjaaminen.Metsäretket noin kerran kuukaudessa.Kierrätystoimintaatehostettu edelleen,kierrätysoppitunnitKiertokapulan toimesta.Energia okRetket ok

41Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutHirsimäen päiväkotiKasvatustyössä ja toiminnansuunnittelussa huomioidaanympäristönäkökohdat.Luonnon kunnioittaminen.Energian säästäminen.Ympäristötiedon antaminen lapsille, luonnon tarkkailu.Henkilöstöä osallistuu Metsämörri -koulutukseen.Jätehuolto - lajittelu, arkipäivän tilanteissa ohjaus.Valojen, kuivausrummun ja veden järkevä käyttö.Ryhmät retkeilleetlähimetsissä.Kyllä päiväkotiKylläJukolan päiväkotiKestävän kehityksenopettaminen lapsille.Lasten ympäristötietoisuus.Jätteiden vähentäminen jalajittelun tehostaminen.Energian säästö.Lasten ympäristötietoisuudenparantaminen.Maitopurkit viedään keräysastioihin, jätteet erotellaan seka- jabiojätteisiin pienimmistä lapsista alkaen. Askarteluissa käytämmehyväksemme kierrätysmateriaaleja ja metsäretkiltä luonnostalöytyvää materiaalia.Valoja ei pidetä turhaan päällä ja ulko-ovet eivät ole tarpeettomastiauki. Päivittäisiin rutiineihin kuuluu myös minimoida tarpeeton vedentuhlaus.Luonnossa liikkuessamme kiinnitämme huomiota mm. roskien keräämiseen.3-4 vuotiailla on viikoittainen luontokoulupäivää, jolloin teemmeretken lähimetsään ja syvennämme luontotietoutta leikinomaisin keinoin.Myöhemmin keväällä käytämme hyväksemme mörri koulustasaamiamme oppeja sekä teemme luontoretkielämyksiä “maakävelytkansion”pohjalta, jonka on tuottanut Maakasvatusyhdistys ry.Jukola talossa syksystä2003 lähtien yhteisiäteemoja, yksi teemoistaoli siisteys. Tällöin kiinnitettiinmyös huomiotaroskien lajitteluun, ympäristönviihtyvyyteen jasiihen miten itse voimmesiihen vaikuttaa. Yksisuosikkilaulu oli Siivouspäivä-laulu.Junailijankadun päiväkotiLasten terveyden jahyvinvoinnin edistäminen.Aamu- ja välipala koostuvat kokonaanluomuraaka-aineista.Lasten ympäristötietoisuuden lisääminen.Veden ja energian säästö.Luomunportaisiin osallistuminen alkaen syksy -02.Luomuviikon järjestäminen luomutietoisuuden lisäämiseksi.Luontoretket Metsämörrikoulutusta soveltaen.Kierrätys, lajittelun, veden ja sähkönsäästö.Toteutunut, luomumaitoatarjolla joka päivä, luomuviikkopidetty.ToteutunutHuomioidaanKirjauksen päiväkotiLasten ympäristötietoisuudenlisääminen.Päiväkoti sai Vihreän lipuntunnustuksena pitkäjänteisestäympäristökasvatustyöstä.1. Jätemäärän vähentäminen,kierrätyksen tehostaminen.2. Lähiympäristöön (myös rakennettuun) jaluontoon tutustuminen,myönteisen luontosuhteen luominen.1.A Selvitetään myrkyllisten pesuaineiden ja vedenkäytön vaikutukset(isoja vai pieniä pakkauksia) välittömästi.B Kierrätyspisteiden oikea käyttö, jatkuvaC Kierrätysmateriaalin käyttö, jatkuva2.A Aistihavaintoharjoitukset, erilaiset retket, jatkuvaB Alueen historiaan tutustuminen pienoismallit, retket kevät 2003.ToteutunutToteutunutToteutunutToteutunutToteutunut 6 -vuotiailla.Kontiontien päiväkotiKaikessa toiminnassaympäristönäkökohtienhuomioiminenKestävä kehitys.Lapset oppivat lajittelemaan jätteensä.Lapset oppivat pitämään ympäristö siistinä.Kestävän kehityksen näkökulmanopettaminen.Toteutetaan Metsäretkiä eri vuodenaikoina.Lapset ymmärtävät jotakin kierrätyksestä.Energian säästö.Päivittäisten jätteiden lajittelu.Keskustelut lasten kanssa ympäristöasioista.Käytetään säästeliäästi askartelumateriaaleja, piirustuspaperia, saippuaaja paperipyyhkeitä.Metsämörrikoulu/ metsäretket.Kierrätys: maito- ja mehutölkkien keräys, kirpputoriLapset eivät valuta turhaan vettä, eivätkä “renaa” valoja.Ulko-ovet pidetään suljettuna pakkassäällä.Lähes täydellisestiToteutunutOsittain toteutunutjatketaan edelleen.ToteutunutKeskusteltulapsiryhmissä.Osittain toteutunut

42Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutPäiväkoti OtavaAsennekasvatus, tietoa erikierrätystavoista.Tiedosta toimintaan - kierrätystoimintatavaksi päiväkodin arkeen.Metsäretket Metsämörri koulutusta soveltaen.Lapset osallistuvat lajitteluun ja vievät kierrätykseen.Osastoilla olevat kierrätyspisteet. Jatkuvaa.Kierrätys toteutunut hyvin,lapset lajittelevatosastoilla.Peltosaaren päiväkotiKasvatuksessa ja toiminnansuunnittelussa opetetaanottamaan vastuu yhteisistäympäristöä koskevista asioista.Positiivisen asenteenluominen.Vastuun ottaminen omastaympäristöstä. Roskien lajittelu.Energian säästö.Järkevä materiaalien käyttöMetsämörri toiminta.Paperin, pahvin ja biojätteen lajittelu (esim. maitopurkit).Osastoilla kierrätyspisteet.Järkevä valojen käyttö (ei turhaa käyttöä) ja tuuletus.Turhan veden käytön minimointi.Käsipaperien puolitus, jätemateriaalia askartelussa.ToteutunutLajittelu toimii,foliovuokien kierrätys eionnistu, tilanpuute.KylläKylläVaruskunnan päiväkotiOpettaa lapset ottamaanvastuuta yhteisistä asioista.Yritämme herättää heissätunteen, että pienikin voi vaikuttaaja suuret asiat koostuvatpienistä asioista.Lasten ympäristötietoisuudenja vastuuntunteen luominen jakasvattaminen.Lasten ohjaaminen materiaalikierrätykseen, jätteiden lajitteluun,sähkön ja vedenkäytön säästämiseen.Ohjaamme lapsia liikkumaan luonnossa, arvostamaan ja kunnioittamaanluontoa ja huolehtimaan ympäristöstään. Jatkuvaa.Ympäristökasvatus onjatkuva prosessi, jotatehdään jatkuvasti jajossa lapset oppivat jakehittyvät koko ajan.KoivukotiNäkökohtien huomioonottaminen toiminnan suunnittelussaja kasvatuksessa.Jätteiden lajittelu tutuksi lapsille.Energian säästö.Paikkakohtainen ympäristökasvatus. Pihalta ja ympäristöstä kerätytroskat viedään roskiin. Energian säästöä opetetaan lapsille valojenkäyttöä ja veden kulutusta. Jatkuvaa.Lajittelu, valojen ja vedenkäyttö on opittu. Ulkoaluepidetään siistinä.KäpäläkotiLuonnon kunnioittaminen/suojelua. Jokamiehen (lapsen)oikeudet luonnossa.Pidä ympäristö siistinä.Suojelemme luontoa.Lajittele, säästä, kerää ja kierrätä!Pidämme kierrätysviikon, jolloin puhumme kierrätyksestä,roskien lajittelusta jne. lapsille.Käymme kirpparilla, kierrätyskeskuksessa.Koko vuoden aihe jatkuvaa lajittelua.Askartelumateriaalit osittain kierrätysmateriaalia. V. 2003Toteutunut, kierrätysideaviety myös koteihin.Kierrätysmateriaaliaaskarteluun kerätty myöskodeissa.LemmikkikotiOtetaan ympäristönäkökohdathuomioiminen kasvatuksessa.Tiedon ja tietoisuuden lisääminen(minne, miksi jne.)Positiivinen suhtautuminen kierrätykseenja luonnonvarojen säästämiseen.Lisääntynyt ympäristökasvatus, lapset osallistuvat jätteiden lajitteluunja kierrätysmateriaalien viemiseen kierrätyspisteeseen.Metsässä luonnon ehdoilla. Säästetään vettä ja sähköä,pestään täysiä koneellisia, sammutetaan tarpeettomat valot. Jatkuvaa.Luontoretket, lajittelu,kierrätys ja energiansäästöovat osa jokapäiväistäelämää.NiittyvillaYmpäristön huomioiminenkasvatuksessa.Ympäristötietoisuus- Aikuisten esimerkki- Puutarhajätteen kompostointi- Reppuretket. Jatkuvaa.Lajittelu toimii.Suurin osa jäi maahan.ToteutuneetSaarikotiLasten ympäristökasvatus.Ympäristötietoisuus.Kohdennamme enemmän lapsiin kierrätystä, energian säästöä,jätteiden vähentämistä, paperin tuhlausta.Jatkuvaa.Lajittelu toimii. Kierrätys,jätemateriaalin käyttötehostunut, energiansäästö toteutunut.

43Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutMäkikujan perhekotiVähentääympäristökuormitusta.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Valojen tarpeetonta käyttöä vältetään, opastus.Aikuisille ja lapsille energiansäästölamput.Mahdollisuuksien mukaan laitteiden sähkönkulutuksen tarkistus. v.2003KylläVaihdettuKeittiön levyt tarkastettu.KirjauksenmäenpalvelukeskusSosiaalinen kestävä kehitysPerusturvakeskuksen yhteisettavoitteet.Vaippaseuranta, energiankulutusseuranta.Jätteiden lajittelu ja uusiokäyttö. Metallin keräysastia.Seurannat toimii.Lajittelu toimii, metalli japahvi astiat liian pienet,osa ko. jakeita meneepuristimeen.Työkeskus/ työtoimintaKestävä kehitys.Materiaalien ja hankintojenpitkä elinkaari.Energian säästö.Veden säästö.Jätteen vähentäminen.Laadittu ympäristön säästöohjeet, jotka sisältävät osiot:- Materiaalihuolto- Keittiön kylmälaitteiden säästävä käyttö- Terapian laitteiden säästävä käyttö- Kassakone, keskusimuri, lattianhoitokone- Sähkön säästö- Veden käyttö- Jätehuollon ohjeistusOhjeet laadittu ja ovatkäytössä. Energian kulutuson kuitenkin kasvanutedellisestä vuodestatoiminnan laajentumisenseurauksena.RautatienpuistonpäivätoimintakeskusJätteiden asiallinen kierrätys.Jätteiden vähentäminen jamateriaalin kierrätys.Odotetaan edelleen asiallista jätteen keräyspistettä.Musta/ vaaleapussilajittelutoimii. Ei edelleenkään oleasiallista keräyspistettä.KotolaaksoKierrätyksen tehostaminenJätteet omiin paikkoihin lajiteltuna,mikäli epäkohtia lajittelussa,yhteys isännöintiin.Lajitellaan biojäte/sekajäte, lasi, pahvi esim. lääkepurkeista, paperi uusiokäyttöön,keräyskartonki. Käytetään kierrätyskeskuksen palveluja viedäänesim. vanhat ehyet matot yms. Ovet, ikkunat kiinni, ei käytävääntuuletusta. Käytössä, jatketaan toimintaa.Lajittelut toimiiKyllä käytetään kierrätyskeskustaKylläUranuskotiKierrätysJätteiden vähentäminen / lajitteluJätteet lajitellaan ja viedään omiin keräyspisteisiinsä (maitopurkit,pahvi, lasi yms.) Toiminta jatkuvaa.Lajittelu toimiiÖllerikotiKierrätyksen tehostaminen.Energian käytöntehostaminen.Jätteet omiin paikkoihin lajiteltuna.Lämmön, sähkön ja veden säästö.Lajitellaan- Bio- ja sekajäte- Lasit kerätään ja toimitetaan keräykseen- Patterit kerätään toimitus omiin pisteisiin- Metallit kerätään toimitus omiin pisteisiin- Tölkit (kartonki) kerätään toimitus omiin pisteisiin- Asuntojen järkevä tuuletus- Laitteista virta yöksi pois, yöllä vain yövalot- Kuivauskaappien käytön vähentäminen.Toiminta jatkuvaa.Lajittelut toimii.Lämpöenergian javeden kulutus laskenutedellisestä vuodesta,sähkönkulutus on lähesedellisen vuoden tasoa.

44Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutKuva-keskus/Tekniset palvelutEnergian säästö.Sähkön kulutuksen vähentäminen.Jäähallin kylmälaitteiden ja laatan uusiminen. Kesä 2003.Kyllä, kulutus laski edellisestäv:sta 206 MWh.Uudet laitteet olleet käytössäsyyskauden ajan.KoulutuspalvelukeskusRiihimäkeläiset koululaisetkasvavat ympäristömyönteisiksija vastuullisiksi toimijoiksi.Kasvatuksellinen ja tietoon perustuvakestävä kehitys. Kouluille tulee taatamahdollisuus luontoa säästävääntoimintaan.Luontokoulu -hanke ja sen tunnetuksi tekeminen yhteistyössä muidenlähialueiden koulujen kanssa.Luontokoulu sijoittuu HÄMY hankkeen yhteyteen.Suomen ympäristöopisto SYKLI toimii kauppaoppilaitoksen tiloissa,etsitään yhteistyötä koulujen kanssa.Uudet opetussuunnitelmat ovat parhaillaan tekeillä.Kuljetusten ympäristövaikutukset (logistiikka).Jätteiden lajittelupisteet kaikkien koulujen alueilla.Luontokoulu Sinitiainenaloitti toimintansa.Sykli toimii. Koulukohtaisenosuuden laadintamenossa, tarvittavatukimateriaali on jaettu.LisääntyneetKylläEteläinen kouluKestävän kehityksentoteuttaminen.Vähentää paperinkulutusta (moniste,käsipyyhe) ja kierrätyskelpoisen materiaalinkeräys ja kierrätys.Tiedottaa asiasta opettajia ja oppilaita (käsipaperi) ja väli -informoida.KylläHaapahuhdan kouluKestävä kehitysarkitoiminnoissa.Lajittelun tehostaminen/sujuminen.Kartonkikeräyspisteen saaminenkoululle.Esko Stenberg on luvannut hankkia koululle kartonkikeräysastian.Lukuvuosi 2002-03Toimitettu, lajittelusujuu jo hyvin.Hiivolan kouluKestävä kehitysarkitoiminnoissa.Luonnonvarojen säästäminen aloittamallaluokissa paperin lajittelu - kierrätys+ pyrkimys vähentää paperin kulutusta.Jokainen tarkkailee paperin kulutustaan, hyödynnetään pienet ylijäävätpaperit yms. Luokissa eritellään paperit keräyslaatikkoon ei sekajätteeseen.Keräyspaperin lajittelualkaa olla jo automaattista.Herajoen kouluAsenteiden ja tietojen kehittäminenkestävän kehityksenmukaisiksi.Jätteiden lajittelu osaksijokapäiväistä käytäntöä.Oman koulupihan arvostaminenja kunnossapito.Sähkönkulutuksen vähentäminen.Luokissa lajitellaan paperit ja käsipaperit.Yhteisesti lajitellaan biojäte, maitotölkit ja pahvit.Kerran lukuvuodessa pidetään ympäristöviikko; aiheena vuorovuosinalajittelu tai oman pihan kasvien tuntemusta. Lisäksi pidetään pihan kunnostus-tai siivoustalkoita.Sammutetaan kuokista valot pitkän välitunnin ajaksi.Ohjelma on toteutunuttäysin, paitsi valoja eiaina muisteta sammuttaaluokista välitunniksi.Jukolan kouluKestävän kehityksenopettaminen lapsille.Lapset enemmän mukaan ympäristöohjelmantoteuttamiseen.Koulun lapset pesevät, niputtavat ja vievät luokan maitopurkititse keräyslaatikkoon. Koulun lapset niputtavat ja vievät keittiön maitopurkitkeräyslaatikkoon päivittäin.Koko talossa pyritään vähentämään kaatopaikkajätettä:-käsipyyhkeet mustaan roskikseen-piirustuspaperi paperinkeräyslaatikkoon. V. 2002- 2003Seka-, biojäte- japaperinkeräys sekämaitopurkkien, pahvinja kartonginkeräys toimii.Metallin ja lasinkeräysastiapuuttuu.

45Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutLasitehtaan kouluOppilaiden asenteiden jatietojen kehittäminen kestävästäkehityksestä.Koko kouluväen hyvä tietoisuus jayhteisvastuu ympäristöasioista.Opetuksessa huomioidaan kestävä kehitys eri oppiaineissa.Kierrätys kirjat. Kankaiset käsipyyhkeet. Säästövihjeitä ilmoitustaululle.Pienten voi ja margariinirasioiden käytöstä siirrytty suurempien käyttöön.Toiminta jatkuvaa.Kyllä toteutunut suunnitelmienmukaan, jatkossakorostuu uusien työntekijöiden“sisään ajaminen”Peltosaaren kouluJätteiden lajittelun sujuminen.Jätteiden synnynehkäiseminen.Sähkönkulutuksenvähentäminen.Luokissa syntyvä jäte lajitellaanomiin astioihinsa.Turhan sähkönkulutuksenvähentäminen.Kerrataan opettajien kanssa jätteiden lajittelu luokissa. Opettajat vievättiedon oman luokkansa oppilaille ja ohjaavat oppilaita oikeaan lajitteluun.Käytetään kierrätysmateriaaleja. Yhteistyötä siistijen kanssa.Opettajia muistutetaan sammuttamaan luokista ja yhteistiloista valot.Samoin tietokoneet sammutetaan päivän lopuksiOhjelma toteutunut,edetään pienin askelin.Pohjoinen kouluKestävä kehitysarkitoiminnoissa.Jätteiden lajittelu ja kierrätys.Jatketaan keräyspaperin/ pahvin keräämistä.Talousjätteet lajitellaan ruokailun yhteydessä.KylläKylläPatastenmäen puukouluKoko koulun väen tietojen jaasenteiden muokkaaminenympäristöystävälliseen suuntaan.Vastuu!Pienet arkiset ratkaisut ovatarvokkaita ja tärkeitä.Jätteiden lajittelu arkipäivää. Vastuu omista ja yhteisistä tavaroista.Kaatopaikkajätteen vähentäminen. Koulun ympäristöstä huolehtiminen(mm. siivous, kunnostus).Jatkuvaa.Olemme pyrkineetpitämään/ säilyttämäänsaavutetut tavat jatoimenpiteet.Uramon kouluAsenteiden ja tietojen kehittäminenkestävän kehityksenedistämiseksi.Koko koulun henkilökunnan ja oppilaidenyhteisvastuu ympäristöasioista.Kestävä kehitys osaksi opetusta jakoulun arkikäytäntöjä.1. Huomioidaan opetuksessa kestävä kehitys eri oppiaineissa ja järjestetäänaiheeseen liittyviä teemapäiviä.2. Hankitaan ympäristöystävällisiä tuotteita.3. Lajitellaan jätteet koulun eri tiloissa.4. Kierrätetään oppikirjoja ja muuta materiaalia.5. Kiinnitetään huomiota energiankulutukseen ja -säästöön.Ympäristöohjelma ontoteutunut melko hyvin.4. luokkalaisille valinnainenkurssi ympäristöasioista.Energian kulutuksesta,säästöstä ja ongelmajätteistäon annettutietoa.Karan kouluParantaa viihtyisyyttä jajärkevä rahankäyttö.“Kestävä kehitys arkipäivän rutiiniksi”Ops:iin sisältyy ympäristöopetusta: Valinnaiskurssi ympäristökasvatusja teemapäivä koko koululle.Kouluyhteisö toimii mallina: lajittelu, kierrätys.Kestävä kehitys ymmärretään laajasti, myös sosiaalisena.Tukitoiminta toteutuu kestävän kehityksen mukaisesti:energia, jäte ja ruokailu.Valinnaiskurssi kyllä,teemapäivä ei.Oppikirjoja kierrätetäänloppuun saakka, luokissatoimii kolmeen laatikkoonroskien lajittelu.Pohjolanrinteen kouluKestävän kehityksenpäämäärän opett. oppilaille.Ympäristökasvatus ja kestävä kehitysopetuksessa ja arkikäytännöissä.Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat.Jätteiden lajittelu.Sähkön ja valokopioiden säästäminen.Asiat toimivat jo,jatkuvaa.

46Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutKirjastoToimia työssään ympäristönäkökohdathuomioiden.Jätteiden vähentäminen jamahdollinen hyötykäyttö.Käytetyn toimistopaperin tms. käyttö edelleen somistusmateriaalinaja mahdollisuuksien mukaan muistilappuina. Turha paperin tulostaminenmahdollisimman vähiin, jos ei välttämättä tarvitse. JatkuvaaKylläMahdollisuuksien mukaan.MusiikkiopistoEnergian kulutus,jätteiden käsittely.Käytön vähentäminen jatehostaminen.Sähkön ja veden kulutuksen tarkkailu, jätteiden lajittelun tehostaminen,tiedotus ja seuranta. Jatkuvaa toimintaa.Tarpeettomia valoja sammutettu.Lajittelu toimii.Tiedotusta ei lisätty. Ohjeitatai kulutusseurantaa eiole käsitelty kokouksissa.Riihimäen kauppaoppilaitosKestävän kehityksen kokonaisvaltainensisäistäminen.Energian ja materiaaliensäästäminen.Biojätteen lajittelu.Materiaalien säästäminenKestävän kehityksen huomioonottaminen opetuksessaopetussuunnitelmien mukaisesti.Materiaalien säästäminen.Lämmitysenergian kulutuksenpitäminen kohtuullisena.Sähkön säästäminen.Veden säästäminen.Pyritään pitämään oppilaitos riittävänsiistinä mahdollisimman vähän luontoarasittaen.Terveydenhuollossa käytettävienmateriaalien suunnittelu ja käyttötarkoituksenmukaisesti.Pyritään minimoimaan jätteensyntyminen. Lajittelussa noudatetaankaupungin ohjeita.Opettajat ottavat huomioon kestävän kehityksen sen mukaisestikuin se opetushallituksen alaisen projektin yhteydessä valmisteltiin.Kohdat 3.1 ja 3.2Paperin kulutusta vähennetään kehittämällä sähköistä viestintää.Otetaan talteen kierrätettävä paperi. Muun opetusmateriaalin säästävä jajärkiperäinen käyttö. Opetusmateriaaleja säästävät laitehankinnat.Lämmitys: Luokkatilojen lämpötila pidetään keskimäärin + 21 asteessa.Tuuletus pysäytetään öiden ja viikonloppujen ajaksi.Vältetään ikkunoiden liiallista aukipitämistä.Luokkien valaistus pyritään sammuttamaan tuntien jälkeen.Tietokoneet ja näytöt sammutetaan päivittäin tuntien jälkeen.Pyritään vaikuttamaan henkilökunnan, opiskelijoiden ja muidenkäyttäjien asenteisiin turhan vedenkäytön vähentämiseksi.Pyritään vaikuttamaan henkilökunnan, opiskelijoiden ja muidenkäyttäjien asenteisiin tilojen siisteyden ylläpitämiseksi.Pyritään käyttämään mahdollisimman vähän ympäristöärasittavia kemiallisia aineita.Ongelmajätteiden lajittelu ja toimittaminen eteenpäin.Salassa pidettävien tietojen asianmukainen hävittäminen.Pyritään tilaamaan ruoat mahdollisimman hyvin kulutusta vastaaviksi.Pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan lähiruokaa.Kertakäyttöastioita käytetään mahdollisimman vähän. Ruokailutoimikunnankautta pyritään ottamaan huomioon ruokailun suunnittelu vastaamaanopiskelijoiden toivomuksia. Ruokailun toteutuksessa otetaan huomioonkasvatuksellinen näkökulma.Ympäristökasvatuksenkohdalla merkittävin saavutusoli valtakunnallisenkestävän kehityksenohjeen valmistuminenkaupan ja hallinnon alallekeväällä. Syksyllä tarkensimmesitä omaan opetukseemme.Meillä on nytsellainen järjestelmä, ettäopettajat laatiessaantoteutussuunnitelmaakullekin opintojaksollemerkitsevät sinne erikseennäkyviin miten kestäväkehitys on huomioitu,silloin kun se on järkeväähuomioida. Ympäristöasioitakoskeva sisäinenauditointi suoritettiin syksyllä.Materiaalien kulutuksetovat seurannan alla,kehityksestä ei tuloksia.Riihimäen lukioKestävän kehityksen tiedostavatsukupolvet.Kestävän kehityksen ajatuksentoteuttaminen. Pienempi ekologinenjalanjälki.Jätteiden lajittelu, kaikissa luokissa valkoinen ja muu paperi.Sähkön ja valokopioiden säästäminen.Loma-aikojen energiasäästöt, yhteys kiinteistönhoitoon.Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat.Kyllä, biojätelajittelu toimii.Opasteet luokissaTehtyLaadinnassa.

47Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutKeskuskeittiöKaatopaikkakuormituksenvähentäminen.Luonnonvarojen säästö (vesi).Syntyvien jätteiden kestävänkehityksen periaatteiden mukainenkeräys ja kierrätys.Vedenkulutuksen vähentäminen jajärkeistäminen.Jätteiden lajittelu ja kierrätys keskuskeittiön ympäristöohjelmantoimintaperiaatteiden mukaisesti. Kerätään biojäte, pahvi, Novopahvi,muovikanisterit, -ämpärit, dynovuoat, metalli, puu, ongelmajäte,toimistopaperi ja lasi. Vuodesta 2000 alkaen jatkuvaa toimintaa.Vedenkäytön säästösuunnitelma suurimpien kohteiden osalta (astioidenpesu, keittopatojen pesu, lattian pesu, lattiakaivot,Liite työpaikkakokouksesta 2.2.2001). Jatkuvaa toimintaa.Lajittelu toimii, maitotölkkienpesuun ja keräämiseenei ole aikaa eikäastiaa n. 12 prk/pv.Kermapurkit ok. Vedenkäyttöok.Ympäristökeskus/RakennusvalvontayksikköEsteettisten ja ympäristöhaittojenminimointi.Yleinen siisteys ja ympäristöturvallisuusparanee. Annettujen kehotustennoudattamisaste kohoaa.Erityishuomio näihin asioihin kevätkatselmuksessa.Tietoisku paikallislehdissä asiasta keväällä. v. 2003.Kehotuksia 53, joka oli n.25 % aikaisempaa vähemmän.Kehotustennoudattamisasteen seurantajäi kesken rakentamisenvilkastuessa.Kuulutus 3.5.03 katselmuksesta.YmpäristönsuojeluyksikköSyntyvän jätemäärän ja kaatopaikkakuormituksenvähentäminen.Kuntalaisten hyvä tietoisuusympäristönsuojelusta.Kuntalaisten hyvä tietoisuusympäristönsuojelusta.Tietoisuus toimintojenympäristövaikutuksista.Konttoripaperin käytön vähentäminen.Jätteiden tehokas lajittelu.Jätehuollon vastuiden ja työnjaonselkeyttäminen.Tehokas neuvonta, valistus ja tiedotus.Tehokas neuvonta, valistus ja tiedotus.Ympäristön pilaantumisenennaltaehkäisy.Syntyvät jätteet lajitellaan: konttoripaperi, kotikeräyspaperi, biojäte,käytetyt värikasetit, keräyskartonki, ongelmajätteet. Konttoripaperinturhaa käyttöä vältetään, suositaan kaksipuolista kopiointia.Osallistutaan Kiertokapula Oy:n vetämään kunnan jätepoliittisenohjelman laadintaan.Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen Ekokaari-lehti ilmestyykaksi kertaa vuodessa.Hämy -hanke käynnistyy: Ympäristöviestintää yhteistyönä Hämeessä.Yky -hanke jatkuu: Pk -yritysten ympäristötietoisuuden ja osaamisenparantaminen mm. koulutuksella ja yrityskonsultoinnilla.Riutan luontopolun suunnittelua jatketaan. Olemassa olevistaluontopoluista tiedotetaan ja niiden rakenteet pidetään kunnossa.Kuluttajaneuvonnan tiedotus ulotetaan myös kuluttajan valintoihin liittyviinympäristökysymyksiin (esim. Ekokaarilehden artikkelit, koulujen oppitunnit,kuluttajaviraston tuottama ympäristöaiheinen materiaali), osallistutaanKiertokapulan vetämään Ekotehokkuus neuvonta -hankkeeseen.Ympäristöluvallisten laitosten valvonta: laitoksille laaditaan valvontasuunnitelma,laitoksia valvotaan suunnitelmallisesti tarkastuksin ja vuosiyhteenvedoin.Laitosten ympäristölupien käsittely: laitoksilla ajan tasalla olevat ympäristöluvatja lupaehdot, ilmoitusvelvollisten laitosten ympäristölupien tarpeenarviointia jatketaan, velvoitetaan tarvittaessa luvan hakuun määräajassaja käsitellään vireille tulevat ympäristöluvat joustavasti.Jätelajittelu toimii.Turhaa paperinkäyttöävältetään.Työ jatkuu ohjelmanmuokkaamisellaRiihimäelle sopivaksi.Kyllä Ekokaari.Käynnistynyt vuoden2003 alussa.KylläRiutta ei muut kylläKylläKylläKyllä

48Hallintokunta/yksikkö Ympäristöpäämäärä Ympäristötavoite Toimenpiteet/aikataulut ToteutunutYmpäristönsuojeluyksikköTietoisuus toimintojenympäristövaikutuksista.Ympäristöntilan seurantajärjestelmänkattavuus.Luonnonsuojelun edistäminen.Ilmansuojelu.Ympäristön pilaantumisenennaltaehkäisy.Ajan tasalla oleva tietoympäristön tilastaSL-alueiden rauhoittaminenKasvihuonekaasujen vähentäminen.Vesioikeuden edellyttämiä laitosten riskikartoituksia jatketaanyhdessä vesihuoltolaitoksen kanssa.Yky -projekti; Yhteistyöllä kohti ympäristöriskien hallintaa,yritysten ja kaupungin ympäristöyhteistyön kehittäminen.Kunnan ympäristönsuojelumääräysten valmistelua jatketaanKuntaliiton mallimääräysten valmistuttua.Käynnissä olevia vesisuojeluohjelmia seurataan.Likaantuneen maaperän osalta tehdään yhteistyötä Hämeenympäristökeskuksen (vireillä mm. Häti Oy, Lasin kaatopaikka) sekäkaavoittajan (veturitallien alue) kanssa.Alueellisen, naapurikuntien kanssa yhteisen ympäristöntilan seurantajärjestelmänsuunnittelua jatketaan yhteistyössä Hämeenympäristökeskuksen kanssa.Osallistutaan Vantaanjoki-projektin eri hankkeisiin.Julkaistaan Helsingin yliopiston tutkimuksen loppuraportti raskasmetalleistaravintoketjussa.Liito-oravien esiintymispaikkojen selvittelyssä jatketaan yhteistyötäHämeen ympäristökeskuksen ja Riihimäen luonnonsuojeluyhdistyksenkanssa.Aloitetaan neuvottelut Hämeen ympäristökeskuksen kanssa yksityismaillaolevien SL-alueiden rauhoittamiseksi.Osallistutaan Kuntaliiton vetämään ilmastonsuojelukampanjaan,kasvihuonekaasujen vähentämisen toimintasuunnitelman toteutusja seuranta. v. 2003.KylläKylläTyö jatkuuKylläKylläKylläKylläKylläKartoitus 2004KylläKylläKierrätyskeskusTavaroiden elinkaarenpidentäminen.Ympäristövastuullinenkuluttajakäyttäytyminen.Kaatopaikkakuormituksenvähentäminen, tehokas jätteidenkierrätys ja hyötykäyttö sekäjäteneuvonta.Vastaanotetun tavaran laatuun kiinnitetään huomiota.Syntyvät jätteet lajitellaan.Myymättä jääneestä tavarasta puretaan kierrätettäväksi kelpaavatvaraosat myyntiin, puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisuuksienmukaan myös uusiksi tuotteiksi.Tiedotetaan asiakkaille kierrätyskeskuksen toiminnasta sekäkierrätyksen mahdollisuuksista (lehtiartikkelit, näyttelyt).Kierrätyskeskuksessa annettavaa jätevalistusta kehitetään.Myynnissä olevan tavaran esillepanoa ja vastaanottoa kehitetään(mm. katoksen rakentaminen).Osallistutaan valtakunnallisen kierrätysviikon ideointiin jatoteutukseen sekä Kiertokapula Oy:n vetämään EkotehokkuusneuvonnanETENE -projektiin.Jatketaan toiminnan alueellisen kehittämisen selvitystyötänaapurikuntien kanssa (mm. EU-rahoituksen mahdollisuus). v. 2003KylläKylläKylläKylläKylläKatos ei toteutunut,aika- ja rahapula.KylläEi edennyt