VERKONSILMÄSSÄHitaammin,syvemmälle,oivaltavamminFINGRID 2/<strong>2005</strong> 24Hilkka Olkinuora on lehtemme uusi kolumnisti. Hän esittelee itsensänäin: ”Pappi ja toimittaja Tampereelta, aiemmin taloustoimittaja,nyttemmin jälleen myös opiskelija. Tekee työtä myös työpaikoilla ja tuleetässä lehdessä pohdiskelemaan sähköisiä kohtaamisia.”Ensin Se oli vain valoa. Himmeä lamppu, jonka säästäväinenmummi kävi vaihtamassa vielä himmeämpään iltaisin. Hämärä,kaikuva turbiinisali, jossa tuoksui koneöljyltä ja isojenikkunoiden takana näkymättömältä koskelta. Valaistu ikkuna pimeässämetsässä.Sitten Se alkoi olla arjen asioita. Ja elämä muuttui helpommaksi,pääsi vauhtiin.Sahajauhovuoren alla lymysi metsänreunassa jää. Sitä lohkottiinpitämään maito kylmänä maalla. Kotona kaupungissa toivottiin,etteivät maidot happanisi ikkunoiden välissä. Sitten tuli iso amerikkalainenjääkaappi, josta piti aina kurkistaa että sammuiko se valo.Silti vasta lukiossa sain jäätelöä jälkiruuaksi keskellä viikkoa; pakastimenkannen avaus korvasi jäätelökoneen tuskaisen veivaamisen.Papiljotit piti kiertää tukkaan joka ilta, ja piikit tunkivat päänahkankautta yöuneen. Mitä merkitsikään kouluarvosanoille hyvin nukuttuyö, kun peilipöydälle ilmestyi ensin kiharrin, sitten tukankuivain– teinikulttuuri oli syntynyt!Kädet sierettyivät punaisiksi pyykkiavannolla lotratessa. Mikäylellisyys oli päästä pyykille omassa, ahtaassa kylpyhuoneessa, vaikkayhtä märkänä kuin pulsaattorikoneesta nostettavat pyykit. Jasitten eräänä päivänä taloon tuli kone, jossa pyykki puhdistui vainluukkuja availemalla ja nappeja painelemalla. Veljiltäkin voi alkaaodotaa taloustaitoja.Nyt Se on jotain paljon enemmän. Se ei enää vain helpota elämää,se on sen välttämätön hauskuttaja. Se on vapauden valaistuvaltatie.Me elämme sähkössä ja sähköstä. Se vatkaa, paahtaa, lämmittääja viilentää, avaa autonikkunan, etälämmittää kiukaan, suunnistaapuolestamme, pelastaa ihmishenkiä. On helppo unohtaa, että toisenlainenelämä oli niin äsken. Vaivalloinen, tavallisen työläs elämä.Laita murrosikäinen lapsi sähköttömään tilaan, eikä hän tiedämitä tehdä. Anna hänelle kone ja piuha, ja hän luo oman minänsäjoka lähtee seikkailemaan virtuaalimaailmaan. Sähkö mahdollistaaja moninkertaistaa univelat ja pelivelat, deitit ja leikit, tiedon jaluulon teholla, josta meidän vanhempien käpylehmä- ja pussijuoksusukupolviei osannut uneksiakaan.Mutta vapauden mopo on karkaamassa käsistä. Jos kaiken on tapahduttavanopeammin, yletyttävä korkeammalle ja toteuduttavavoimakkaammin, maailmassa on kohta enää toinen toisensa hengiltäkynsiviä superlatiiveja. Jos kaikki ovat helmenkalastajia, kenellekelpaavat tavalliset työt ja tavallinen elämä? Jos kaikki rikkovatrajansa, on koko yhteisö repeytynyt hajalle.Kasvu ei lisännytkään työllisyyttä. Kasvu lisää vain kasvua.Aikansa. Netti ei lisännyt demokratiaa eikä sähkö vapauttanut työnorjia vapaan miehen jaloon joutilaisuuteen. Palvelut siirtyivät vimpaimienmyötä koteihin; se siitä palveluyhteiskunnasta. Tekniikkamahdollistaa etäläsnäolon ja etävierihoidon; kun älysänky vaihtaamummon vaipat, ei meidän tarvitse kohdata omaa lemahtavaakuolevaisuuttamme.Sähkö siirsi meidät vaivannäöstä kiireeseen. Voisiko sähkö palataalkuun? Voisiko se olla jälleen valoa – järjen valoa? Entäpä jos teknologia,energia ja ihmisen viisaus yhdessä voisivatkin tuottaa elämääjoka tapahtuu hitaammin, syvemmin ja oivaltavammin? Jospase lisäisikin elämän laatua eikä sen laveutta?Vanhoina hyvinä aikoina lapset kuolivat kulkutauteihin ja aikuisetsotaan ja raadantaan; ei päreen valoon kannata kaivata. Muttajotain kertoo se, että jokaista minuutensa ostamalla luovaa kuluttajaakohden on jo toinen, joka tietää että paras tapa säästää onolla ostamatta – ei hankkiutumalla hankitusta edullisesti eroon.Kun ihminen on terve, hänellä on tuhat toivetta ja suunnitelmaa.Kun hän sairastuu vakavasti, tai jokin muu katastrofi iskee, jäljelläonkin enää yksi toivomus: Kunpa kaikki olisi niin kuin äsken.Miksipä ei tästä tavallisesta voisi nauttia ja kiittää jo nyt, sitäelettäessä?Sähköisten elämysten teho laantuu; tarvitaan yhä enemmänvoltteja että tuntuisi ja tärähtäisi. Valovoimainen kokemus sen sijaanjää vaikuttamaan koko ihmisessä, ja on kerrallisenakin riittävä,ehkä koko elämän ajaksi.Elää elämänsä verkkaisemmin, olemalla olemassa omassa elämässään,ei vain käymässä siinä tai zappailemalla mediamuiden kohtaloissa.Olla arjessakin syvemmin, etsimättä vihreyttä aitojen tuoltapuolen, odottamatta että Sitten Kun alkaa. Kohdata ihmisensä oivaltavammin,ei vain verkostoitumalla, hyödyntämällä, vastapalvelemalla,suhdesurffailulla ja omana peilinä pitämällä.Olisi elämässä virtaa.Hilkka Olkinuora<strong>Fingrid</strong> 2_<strong>2005</strong>.indd 24 16.6.<strong>2005</strong> 12:17:25
UUTISVERKKOsuunnitellun voimajohdon linjauksiaesiteltiin <strong>Fingrid</strong>in järjestämissä yleisötilaisuuksissaRovaniemellä, Tervolassaja Keminmaalla toukokuussa.Hankkeen Internet-sivusto on osoitteessawww.fingrid.fi (Ympäristö javoimajohdot =>YVA-menettelyt).<strong>Fingrid</strong> TEEMA on vuoropuheluaKeminmaa – Petäjäskoski-voimajohdon YVA-menettely käynnistyiUusi 400 kilovoltin johto varmentaa Meri-Lapin sähkönsiirtoa<strong>Fingrid</strong> on käynnistänyt ympäristövaikutustenarviointimenettelynuuden 400 kilovoltin voimajohtoreitinselvittämiseksi Keminmaanmuuntoasemalta Petäjäskosken vesivoimalaitoksenyhteydessä olevallemuuntoasemalle.Suunnitellun voimajohdon pituuson noin 60 kilometriä ja sen reittivaihtoehdotsijoittuvat Rovaniemen maalaiskunnansekä Tervolan ja Keminmaankuntien alueille.Sähkönkulutusennusteet osoittavatsähkön käytön kasvavan edelleen Meri-Lapin alueella. Alueen muuntotehoa onjo aiemmin lisätty Keminmaan muuntoasemalaajennuksella.Suunniteltujohtohanke Keminmaa–Petäjäskoskivahvistaa alueen voimajärjestelmänkäyttövarmuutta ja mahdollistaa ennusteidenmukaisen sähkön käytön li-sääntymisen.400 kilovoltin johto Keminmaa –Petäjäskoski lisää Suomen ja Ruotsinvälistä sähkön siirtokapasiteettia noin200 megawattia. Kapasiteetin lisäysedistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksiavähentämälläSuomen ja muiden Pohjoismaidenvälisiä siirtorajoituksia.Voimajohtoreitillä on kaksi päävaihtoehtoa.Vaihtoehto A sijoittuuKemijoen länsipuolelle nykyisten voimajohtojenrinnalle välillä Kuikero –Varevaara ja Kinnula – Petäjäskoski.Noin puolet johtoreitistä sijoittuu uuteenmaastokäytävään. Vaihtoehto Bsijoittuu Kemijoen itäpuolelle ja kulkeeosittain entisen Taivalkoski –Jumisko 110 kilovoltin johdon reittiä.YVA-menettely käynnistyi arviointiohjelmanlaatimisella. Sen sisältöä ja25TEEMA-iltapäivä kokosi salillisen asiakasyritystenedustajia jo perinteeksimuodostuneeseen <strong>Fingrid</strong>in ajankohtaiskatsaukseenkeväällä. Tilaisuuksientavoitteena on aktiivinen vuoropuhelu<strong>Fingrid</strong>in, asiakkaiden sekä erimarkkinatoimijoiden kesken.Keskustelun pohjaksi toimitusjohtajaTimo Toivonen kertoi yhtiön kuluvanvuoden ja myös pidemmän aikavälinsuunnitelmista, mm. vastikään päätetystäFenno Skan 2 -hankkeesta. Päivänaikana käytiin läpi myös kansainvälisenTSO-yhteistyön nykytilannetta, EU:n sähkömarkkinoiden keskeisiä kehityskohteita,pohjoismaisten markkinoidenkehittämistilannetta sekä ajankohtaisiaVenäjän-yhteyden kapasiteetti- ja siirtopalveluasioita.<strong>Fingrid</strong> 2_<strong>2005</strong>.indd 25 16.6.<strong>2005</strong> 12:17:32