13.07.2015 Views

Me Rakentajat 2/03 pdf - Rakentaja.fi

Me Rakentajat 2/03 pdf - Rakentaja.fi

Me Rakentajat 2/03 pdf - Rakentaja.fi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

<strong>Me</strong> <strong><strong>Rakentaja</strong>t</strong>Ennen oli miehet rautaaPentti Ylänne on nähnyt ja kokenut suomalaista rakentamistaviiden vuosikymmenen ajan pitkän kaavan mukaisesti; aluksi kovan ruumiillisentyön kautta, jatkossa vastuullisissa esimiestehtävissä ja viimeisenärupeamana lähes parikymmentä vuotta oman yrityksen vetäjänä. Kysyttäessärakentamisen muuttumista 50-luvulta nykypäiviin on Ylänteen harkittuvastaus: – Ei rakentaminen sinänsä ole miksikään muuttunut, kovaa työtä seon edelleenkin. Aiemmin työtä tehtiin vaan enemmän itse työmaalla ja sitenpaljon miestyövaltaisemmin. Tarvittiin paljon ammattimiehiä, joita kyllä olikin.Rautaisia ammattilaisia niin osaamiseltaan kuin usein luonteeltaankin.Pentti Ylänne on ollut ansaituilla eläkepäivillävuosituhannen vaihtumisesta lähviisuudestasaa käsityksen esim. Petäjäskos-laan jopa 800 henkilöä. Työmaitten massiitien,mutta muistelee mielellään rakentamisuransaalkutaivalta, mikä ei ollutkaan noinnista, yhtäjaksoinen valu, betoniakinken voimalaitoksen turbiinispiraalin beto-mitä tahansa kioskintekoa vaan mittavia meni noin 1 500 m 3 , muistelee Ylänne.Oulu- ja Kemijoen vesivoimalaitostyömaita.Oman yrityksen, Rakennus-Ylänne niinpä Ylänne meni jälleen opintojen pa-Kolmivuorotyö tuntui ajoittain raskaalta,Oy:n, myötä 80-luvun alusta lähtien työmaatolivat sitten jo pienimuotoisempia, Opiskelun aikaiset välikesät sekä valmisturiinja valmistui rakennusinsinööriksi 1963.lähinnä talotehtaiden elementtipystytyksiä, misen jälkeiset reilut 20 vuotta Ylänne olisaneerauskohteita ja lopussa konsultointia “paremmissa” töissä Palmbergilla, asuin-,ja rakennuttamista.teollisuus-, liike- ja viljasiilotyömailla.Myöhemmissä vaiheissa merkittävinRaskas työ vei koulun penkillesuurkohde oli Pasilan virastotalon sisävalmistusurakka,jonka tärkeät tunnusluvutRaskas ruumiillinen työ oli nuorelle miehellekovaa, niinpä Ylänteen tie vei koukaan:– 113 000 k-m 2 ja 432 000 m 3 .silloinen rakennuspäällikkö muistaa tarklunpenkille, josta valmistui rakennusmestariksiv. 1955.Voimalaitostyö veti kuitenkin puoleensa,työnjohtotehtäviin tällä kertaa. Työtä tehtiinkolmivuorotyönä ja työmaan kesto oli ainauseita vuosia. Miesvahvuus oli parhaimmil-23Työmenetelmät ovat muuttuneet…Isoin muutos on tapahtunut työmenetelmissä.Paikalla rakentaminen sai väistyäelementtitekniikan yleistyessä. Betonipumppujentulo 60-luvulla oli iso askel,samoin mm. työmaatelineiden kehittyminen.– Ennen telineet tehtiin aina puustaja se vaati tavattomasti työtunteja. Itse työmaallatehtävä työ onkin vähentynyt puoleenentisestä. Työmaiden hajottaminen lukuisiksialaurakoiksi yleistyi vaikeuttaentyömaan eri vaiheiden ja urakoitsijoidenaikataulujen yhteensovittamista. – Alaurakointija kiristyneet työmaa-aikataulut ovatkinohjanneet rakentamista väärille raiteille,tunnetuin seurauksin, kritisoi Ylänne.…ja niin ovat tekijätkinKyllä työmailla on ennenkin kiire ollut. Aiempilakkoalttius sotki vielä usein osaltaankohteiden valmistumista. – Tässä on kylläpäästy eteenpäin, teettäjien ja tekijöiden välinenyhteistyö on kehittynyt, kiittelee Ylänne.– Oman aikani työmailla oli kuitenkin ainahyvä yhteishenki, tehtiin yhteistä projektia. Jokaisellaoli tekemisestään vastuu, hommaa eijätetty kesken eikä keskeneräistä tarjottu valmiina,vaikka tehtiinkin urakalla. – Tätä ammattitaitoaja -ylpeyttä peräänkuulutan nytkin.Toivottavasti nykyiset rakennusalan päättäjätja kouluttajat saavat nostettua rakentamisenammattina takaisin entiseen arvostukseensa.– Ehkä eräs vanhan hyvän ajan työmaanyhteishengen ilmentymä oli sekin, kuneräällä työmaalla oli kieltämättä hieman v-mäinentyönjohtaja, jota sitten “koulutettiin” aikakarskistikin, kun jonkun sanailun jälkeen yläkerrostentelineiltä putosi rautakanki metrinpäähän alla seisseestä työnjohtajasta, kertooYlänne päätään puistellen.Kysyttäessä lopuksi esimerkkejä hyvistätyömaista, nostaa Ylänne esiin 50-luvun vesivoimalatja mm. Rautaruukin tehtaat Raahessaja Hämeenlinnassa. – Ne ovat edelleenkinhyväkuntoisia ja edustavat rakentamisenlaatua parhaimmillaan. Omakohtaisestakäden taidon ylläpidosta on edessä tyttärenasunnon remontti. – Olen kyllä pyrkinytpysymään rakentamisesta erossa, mutta nyttäytyy kait lähteä katsomaan missä kunnossaasunto on. Hankaluus on vain se, että tytärosti asunnon Pohjois-Italiasta, hymähtääYlänne. Hyvää “työmatkaa,” Pentti!Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!