Me Rakentajat 2/03 pdf - Rakentaja.fi

Me Rakentajattä olevat alueet ovat tunnistettu ja työn alla.Uskon myös, ettei meillä enää käytetä helpointaongelmajäteratkaisua, ajetaan metsäänja maata päälle. – Ei ihmisiä enää saisikaansellaiseen työhön, uskoo Väisänen.Kehitystyötä riittääRakentajastamaanpesijäJuhani Väisänen on juuri nimetty (14.4.) Lohja Rudus YmpäristöteknologiaOy Ab:n toimitusjohtaja, jonka haasteet painottuvat ihmisten tuottamienympäristöongelmien ratkaisemiseen. Näin entisestä rakentajasta tuli rakentamistakinsivuavien ympäristögeoteknisten erikoisurakointiin ja materiaalitoimituksiinliittyvien toimintojen – mm. maanpesun – asiantuntija.Tuoreella toimitusjohtajalla on 20 vuodentyökokemus rakentamisesta; vuodet 1983-1990 kuluivat YIT-Yhtymässä korjausrakentamisenparissa ja myöhemmin asuntotuotannonaluerakentamisen toimialajohtajanaja 1990-2003 NCC:ssä aluerakentamisentoimialajohtajana ja viimeksi Itä-Suomenaluejohtajana. Uusi tehtäväalue on jo ehtinytaueta Väisäselle: – Olemme tavallaan lainsäädännönarmoilla ja paljon on tehtävä, jottasaadaan ympäristölupapäätökset tukemaanjärkevää ympäristöongelmien hoitoa.Neljä liiketoiminta-aluettaLohja Rudus Ympäristöteknologialla onneljä keskeistä business-aluetta: lentotuhkanja betonin kierrätys, pilaantuneidenmaiden kunnostus sekä pohjavesisuojaukseneristeurakointi.Lentotuhkaa muodostuu Suomessa turpeenja kivihiilen polton sivutuotteena.Talteen otettavalla lentotuhkalla voidaankorvata luonnon maa- ja kiviaineksia mm.tierakenteissa, asfaltin ja betonin lisäaineenasekä kaatopaikkarakentamisessa.Betonia kierrätetään murskaamalla mm.purettavista taloista ja viallisista ontelolaatoistatuleva betonijäte. Prosessi erotteleemurskeesta mm. betoniteräkset. Valmis betonimurske,Betoroc, toimitetaan uusiokäyttöön,ja sitä on käytetty esimerkiksiLahden moottoritien rakentamisessa.Pilaantuneet maat kunnostetaan betonointitekniikalla,jossa ympäristölle haitallisten aineidenaiheuttamaa saastumisriskiä voidaanmerkittävästi pienentää. Virkkalan maanpuhdistuskeskuksessavoidaan saastuneet maatmyös pestä tai kompostoida. Lisäksi orgaanisillayhdisteillä pilaantunutta maata voidaanpolttaa Turun maanpolttolaitoksella.Jätealueiden eristämiseen käytetäänmaabentoniittia, joka tiivistettynä ei halkeileja siitä voidaan tehdä tiiviitä kaukaloita.Samaan tarkoitukseen voidaan käyttääLohja Ruduksen kehittämää Trisoplastia.Ennakkoluulot pois– Tärkeätä olisi, että ongelmallisista asioistavoitaisiin puhua avoimesti, sanoo Väisänen.Ihmisillä on ennakkoluuloja ja pelkojakaatopaikkarakentamisessa. Kunnontoimijoilla on testatut tuotteet, tiedetääntäysin mitä ollaan tekemässä. Meille olisimyös tärkeää, että lain tulkinta tukisi jätelainajatuksia ja että ympäristökeskuksilla eiolisi keskenään erilaisia tulkintoja. Ei businesssaa olla tulkinnan armoilla. Teollisuudensivutuotteetkin luetaan jätteeksi, jolloinhyötykäytölle ja loppusijoitukselle on saatavaerillinen lupa. Laatuvaatimukset täyttävänsivutuotteen tulisi olla hyötykäyttöönilman erillisiä lupia soveltuva tuote. Suomessaasiat ovat sikäli kunnossa, että ongelmallisimmatmetsä- ja metalliteollisuuden jäljil-25– Askeleita täytyy ottaa viranomaisten jasidosryhmien suuntaan ja pyrittävä vaikuttamaansiten, että asiat saadaan kuntoon ilman,että siirretään ongelma paikasta A paikkaanB. Murskaamattoman betonin hyötykäyttötulisi olla paremmin valvottu viranomaistenpuolelta. Tämä on joskus paljonvillimpi ala kuin yhdyskuntajätteen parissatyöskentely. Olemme aina valmiina neuvottelemaanteollisuuden kanssa sivutuotteidenturvallisesta hyötykäytöstä ja käsittelystä. Sivutuotteidenjärkevää hyötykäyttöä tulisi edistää.Asiaa koskeva valtioneuvoston asetus ontyön alla. – Jos vertaan alaa yhdyskuntajätteeseen,niin maata on paljon ja se on painavaa.Järkeviä puhdistuskeinoja on oltava,ettei ainakaan pudistaminen olisi esteenä rakentamiselle.Kysymyksiä herättää suhtautuminenvanhoihin betonirakennuksiin asuntoalueidenlaajentuessa: mitä tehdä, kun tontinarvo on suurempi kuin kiinteistön?Millainen perintö jälkipolville?Juhani Väisäsellä on ollut hyvä suhde luontoonja ympäristöön jo lapsuudesta asti. –Olin kouluaikana kova ornitologi. Liikunnykyisinkin paljon luonnossa. Juuri ympäristönäkökulmatekikin tästä paikasta kiinnostavan.Yrityksen arvopohja on sopusoinnussakäsitysteni kanssa. Myönnänkin, että seurasinaika huolestuneena öljytankkereiden taisteluaSuomenlahden jäissä. Erityisen pahaateki, kun olin kesällä purjehtimassa poikanikanssa, jonka teki mieli uimaan, mutta merivihreän massan peitossa. Silloin mietin, ettätämmöistäkö maailmaa ja ympäristöä meolemme perillisillemme jättämässä.Teksti: Raimo HolopainenKuvat: Raimo Holopainen ja Lohja Rudus Oy Ab