Historian vuosikymmenet kohti nykyistä Kiipulaa (pdf) - Kiipulan ...

Historian vuosikymmenetkohti nykyistä Kiipulaa

Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen historia kytkeytyy vahvasti kahden yhteiskunnallisestiaktiivisen ja edistyksellisen perheen, Emma ja Edvin Hedmaninja Wilhelmiina ja Kustaa Kiipulan, elämäntyöhön. Hedmanit olivat uranuurtajiaSuomessa kehitysvammaisten koulutuksen järjestäjinä ja Kiipulat testamenttasivatomaisuutensa tuberkuloosin vastustamistyöhön, mikä työsarka laajeni vuosikymmentensaatossa laaja-alaiseksi koulutus- ja kuntoutustoiminnaksi.KiipulaWilhelmiina Kiipulan äiti ja isäpuoli menehtyivät vuonna1868, mutta samana vuonna Miina sai kumppanikseenKiipulan 220 hehtaarista rusthollitilaa hoitamaan serkkunsaKustaan, Hakolan rusthollin pojan Hattulasta.Edistykselliset ja aikaansaavat Miina ja Kustaa kehittivättilan tuotantoa ja toimintaa mallitilaksi ja perheeseensiunaantui kolme lasta. Perheen kahdesta pojasta vuonna1874 syntynyt Gustaf kuoli vain parin vuoden ikäisenäja nuorempi Lauri menehtyi vuonna 1891 lavantautiin.Yhteiskunnankin asioissa aktiivinen Kustaa Kiipula valittiintalonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville vuosiksi1885-1900.1890PerttulaFilosofian maisteri Edvin Hedman perusti ensimmäisensuomenkielisen kehitysvammalaitoksen Helsingin KallioonHernbergin huvilaan Keisarillisen senaatin myöntämälläluvalla vuonna 1890. Henkilökuntaan kuuluijohtaja Hedmanin lisäksi hänen Norjasta kotoisin olevapuolisonsa, johtajatar Emma Hedman sekä kolme opettajatarta.Kehitysvammaisten koulutustarpeen esiin tuomiseen jalaitoksen lopulliseen perustamiseen vaikutti myös piispaAlopaeuksen komitea, joka ehdotti laitoksen perustamista.Senaattori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen tuki oli myösmerkittävä.Perttulaan laitos muutettiin toukokuussa vuonna 1891.Muuttokuormaa oli kuusi rautatievaunullista ja loppumatkaHämeenlinnasta kuljettiin Vanajavettä pitkinproomuissa ja hinaajalaivalla.Perttulan tila oli alkujaan kruunun ratsutila, joka ostettiinperintötilaksi 1830–44 välisenä aikana. Vuonna1784 toimeenpannussa isojaossa kantatila Perttula olijaettu Hieta-Perttulan ja Kylä-Perttulan tiloiksi. Hieta-Perttula oli Hämeen läänin maaherran, paroni Otto KarlRehbinderin omistuksessa vuosina 1857–1891. Hedmanitostivat tilan vuoden 1891 alkupuolella.Aluksi Perttulan tylsämielisten kasvatuslaitos toimi huvilarakennuksessa.Vuonna 1891 laitoksessa oli 32 oppilasta.Vuonna 1894 saatiin ottaa 50 oppilasta. Vuonna1896 valmistui kaksi uutta rakennusta, Metsätalo jaKuusistola.

Kiipula 1900 PerttulaMiinan ja Kustaan tytär Alma Kiipula menehtyi38-vuotiaana keuhkotuberkuloosiin vuonna 1907.Kolmesta lapsesta ei jäänyt ketään jatkamaan menestyvänKiipulan tilan pitoa.Perttulaan saatiin vesijohto vuonna 1904 ja sähkötvuonna 1913. Suomen valtio lunasti tilan itselleenvuonna 1909 Suomen suuriruhtinaanmaan Keisarinarmollisella asetuksella, jolloin koko toiminta siirtyivaltion omistukseen (opetus ja työkasvatus). Laitoksessaoli 100 huollettavaa.1910Kustaa Kiipula menehtyi vuonna 1918. Viimeisinäyhteisinä vuosinaan Miina ja Kustaa olivat miettineettilan tulevaisuutta ja jo seuraavana vuonna miehensäkuolemasta Miina laati testamentin. Sillä hän määräsiperintötalonsa Janakkalan kunnalle ”Kiipulan tuberkeliparantolanja lastenkodin” nimellä käytettäväksi tuberkuloosiparantolanasekä, mikäli tilaa on, kasvatuksessalaiminlyötyjen orpo- ja muiden lasten kotina.Miehensä kuoltua laitoksen johtajana toimi EmmaHedman vuosina 1915–27. Hän perusti Perttulan läheisyydestävuokraamalleen tilalle yksityisen Ylänteentyökodin vuonna 1917. Työkodin perustaminen oli uraauurtavateko kansainvälisestikin tarkasteltuna. Perttulanja työkodin toimintamalli loi perustaa ”työterapialle” jase tarjosi jatkosijoituspaikan Perttulassa opiskelleille.1920Miina Kiipula jatkoi palvelusväkensä kanssa menestyksellisestiKiipulan tilan pitoa.1920-luvulla tapahtui sekä sosiaali- että koulutoimenhallinnon lainsäädännössä useita muutoksia, jotka vaikuttivatPerttulan asemaan ja toimintaan. Laajat sosiaali-ja terveydenhuollolliset ongelmat, mielisairaiden hoitoja tuberkuloosi, vaativat julkista huomiota ja ratkaisuja.Emma ja Edvin Hedmanin poika Reidar Hedman siirtyiPerttulan johtoon vuonna 1927. Emma Hedman toimiedelleen asuntolan johtajana ja osallistui aktiivisestimuutoinkin Perttulan toimintaan. Ylänteen työkoti siirtyivaltion omistukseen vuonna 1926. Sosiaaliministeriönlauselmissa Perttula nimettiin Perttulan tylsämielistenkoulukodiksi, vaikka nimenmuutosta ei vielä virallistettukaan.

Kiipula 1930 PerttulaWilhelmiina Kiipula kuoli ja Miinan testamenttia lähdettiintoimeenpanemaan vuonna 1936. Testamentissamainittua tuberkeliparantolaa ei enää tarvittu, koskaAhvenisto oli rakennettu. Lastenkotiakaan ei tarvittu,koska Janakkalan kirkolla toimi jo yksi ja Hyvikkälässäoli toinen tyhjillään.Opettaja Aili Sarkkila oli vuodesta 1928 alkaen tehnytkeräystyötä tuberkuloosiparantolasta päässeiden toipilaidenhyväksi. Hänen perustamansa Kultatähkä-niminenyhdistys sai Kiipulan tilan käyttöönsä sodan aattonavuonna 1939.Reidar Hedman pyrki aktiivisesti laajentamaan Perttulaaja kehittämään yleistä kehitysvammahuollon järjestämistä.Määrärahat olivat kuitenkin tiukassa, sillä samansuuntaisiaesityksiä tehtiin myös Kenraali Mannerheiminlastensuojeluyhdistyksessä ja Apukouluyhdistyksessä.Myös uusia yksityisiä tylsämielislaitoksia suunniteltiin japerustettiin. Emma Hedman kuoli vuonna 1935.1940Suomen Huollon tuberkuloosiparantola evakuoitiinViipurista joulukuussa 1939 ja Kiipulassa se toimi ainavuoteen 1943 asti. Kultatähkäyhdistys aloitti KiipulanKultatähkäkodin toiminnan keuhkotautipotilaiden huoltotyökotinavuonna 1940 ensin yhdeksän potilaan kanssa.Seuraavina vuosina toipilaita oli jo 20-30.Lokakuussa 1945 sodan seurauksena laaditun maanhankintalainperusteella Kiipulan maista jaettiin tilat 16siirtolaisperheelle, mikä heikensi Kultatähkäry:n taloudellista tilannetta. Toipilaiden kuntoutuksentehostamiseksi perustettiin Kiipulan tilalle heti sodanjälkeen vuonna 1945 Kultatähkän Kiipulasäätiö. Säätiöntoiminta oli ensimmäiset 10 vuotta varsin hiljaista. Pääasiassamaataloudesta ja puutarhasta saaduilla tuloillaylläpidettiin 33-paikkaista toipilaskotia. Ammattikoulutustaei pystytty järjestämään, vaikka se tiedettiin tärkeäksikeinoksi palauttaa toipilas takaisin yhteiskuntaan.Suomen oli tuohon aikaan huolehdittava ensisijaisestisotavammaisistaan.Vuosina 1941-42 Perttulassa toimi sotasairaala. Sodanrasitusten vuoksi Suomen valtio ei pystynyt riittävästikiinnittämään huomiota laitostensa kehittämiseen, jotenvuosikymmenen alku oli Perttulassa hiljaiseloa. MyösPerttulan henkilökunta ja johtaja olivat rintamalla.Asenteet suomalaisessa yhteiskunnassa kuitenkin muuntuivatvammaisia ja vammaishuoltoa kohtaan ja nimitystä”tylsämielinen” alettiin pitää alentavana. Perttulannimi muuttui Perttulan koulukodiksi vuonna 1947.

Kiipula 1950 PerttulaVasta vuonna 1953 laajennettu invalidihuoltolaki tekimahdolliseksi antaa ammattikoulutusta myös sairausinvalideillevaltion avustuksella, ja varsinaisen koulutus- jakuntoutuskeskuksen rakentaminen Kiipulaan alkoi vuonna1955. Säätiön tukijoiksi tulivat Janakkalan kunnanlisäksi Kansaneläkelaitos ja Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistysry. (sittemmin Hengitys ja Terveys ry.,nykyisin Filha ry.).Kultatähkän Kiipulasäätiön 120-130 paikkaisen AmmatillistenKoulujen ensimmäisenä kouluna pääsi aloittamaanvuonna 1955 yksivuotinen konttorityökoulu. Helmikuussa1956 käynnistyi maataloushallituksen alainenkaksivuotinen puutarhakoulu, jonka rinnalle perustettiinkauppapuutarha. Elokuussa 1958 aloitti kolmivuotinenpuhelin- ja radioalan ammattikoulu. Ammatillinen koulutusoli aluksi suunnattu nimenomaan keuhkoinvalideille.Perttulan johtajana vuosina 1954-69 toimineen EnsioMustosen myötä Perttulassa otettiin käyttöön tuoreimmatkehitysvammaisten koulutusta koskevat opit jateoriat. Ammatillisen erityisopetuksesta ei vielä puhuttu,mutta sille luotiin perusteita. Vuonna 1958 vajaamielislainvoimaantullessa nimeksi tuli Perttulan keskuslaitos.Perttulassa kehitettiin opetusta ja tehtiin töitä, harjoitettiinmm. karjanhoitoa ja maanviljelyä. Lisäksi tehtiinerilaisia käsitöitä, kuten suutarintöitä ja kudontatöitä.Kouluikäiset lapset saivat kouluopetusta.1960Lääkintöhallitus myönsi luvan viisipaikkaiselle koulujensairastuvalle vuonna 1961. Kaikilla halukkailla ei olluttaloudellisista syistä mahdollisuutta monivuotiseen koulutukseen,mistä syystä Kiipulassa lähdettiin kehittämäänammattikursseja. Työkokeilutoiminta käynnistyi vuonna1967.1960-luvulla Perttula oli suurimmillaan, huollettaviaoli noin 230 ja henkilökuntaa noin 90. Opetusta,opettajankoulutusta ja omaa oppimateriaalia kehitettiinjatkuvasti: tavoitteena oli opiskelijoiden itsenäinenselviytyminen työelämässä ja arjessa. Tavoitteentoteutumiseksi oppilaita sijoitettiin myös perhehoitoon.Suomen ensimmäinen vajaamielisopettajakurssi aloitettiinPerttulassa vuonna 1960.

Kiipula 1970 PerttulaLääkinnällisen kuntoutuksen ottaminen osaksi Kiipulasäätiöntoimintaa oli vireillä vuosia ennen kuin se toteutuilääkintöhallituksen luvalla keväällä 1970, jolloinvalmistui myös Kuntotalo. Kuntoutusta tarvittiin ammatillistenkoulujen oppilaiden ja toipilaskodin asukkaiden,mutta myös työkokeilussa ja suojatyössä olevien hoitamiseksi.Kuntoutuspaikkoja varattiin myös talon ulkopuolisille,aluksi sotainvalideille. Sittemmin käynnistyi sydänpotilaisiinja muihin sairausryhmiin kohdistunutkuntoutustoiminta. Myös työklinikka aloitti toimintansavuonna 1970.Kultatähkän Kiipulasäätiön nimi muutettiin 1974 Kiipulasäätiöksi.Toimintansa vuonna 1978 aloittanut ammatillinenkurssikeskus antoi jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutustaennen muita työrajoitteisille aikuisille. Vuonna1978 aloitti päiväkoti opiskelijoiden lapsille. Toipilaskodintoiminta puolestaan loppui palvelujen kysynnänvähennyttyä ja valtionavun päätyttyä.Suomalaisessa yhteiskunnassa käynnistyi 1970-luvunalussa useita hankkeita, jotka tähtäsivät kehitysvammaistenaseman parantamiseen.Vuonna 1975 Perttulassa aloitettiin ensimmäiset ammattikurssithuoltamotyöntekijä- ja baariapulaisten kouluttamiseksi.Nimeksi tuli Perttulan ammatillinen koulutuskeskusvuonna 1976. Perusopetus lakkasi vuonna 1979.Se siirsi painopisteen ammatillisen erityisopetuksensuuntaan ja vuosien mittaan aloitettiin uusia ammattikoulutusaloja(kiinteistö-, varasto- ja laitosapulaisenammatilliset opintolinjat) sekä valmentavaa koulutusta.Erityisoppilaitosten joukossa etenkin Perttulassa panostettiinvalmentavan koulutuksen kehittämiseen ja sielläluotiin peruslinjaukset niin työelämään kuin ammattikoulutukseenvalmentaville koulutuksille.1980Kauppakoulu laajeni opistoasteiseksi ammattikasvatushallituksenluvalla vuonna 1980 ja koulun nimi muuttuiKiipulan kauppaoppilaitokseksi. Vuonna 1985 oppilaitoksessakäynnistyi 20-paikkainen ylioppilasosasto. Osanakeskiasteen koulutuksen uudistusta muuttui invalidienpuutarhaopetus 1980-luvun puolivälissä ja kolmivuotinenpuutarhatalouden koulutus käynnistyi. Keskiasteen uudistuksenmyötä jäi sähköalan ammattikoulun nimestä poissähköala, vaikkakin uudistus toi sähköalan peruslinjan jaerikoistumislinjana tietotekniikan. Opiskelijoiden terveydenhuoltosiirtyi kansanterveyslain mukaisesti Janakkalankunnan terveyskeskuksen vastuulle.Kiipulan kuntoutusosastoa laajennettiin merkittävästivuonna 1981 palvelukysynnän kasvaessa. JanakkalanSääjärveltä hankittiin vuonna 1982 Haitin tila laajentuvankuntoutus- ja kurssitoiminnan tarpeisiin. Ammatillinenkurssikeskus työsti itse ensimmäiset työelämään jakoulutukseen valmentavat TYKO-kurssit vuonna 1981.Vuonna 1989 aloitettiin Kiipulassa ensimmäiset Kansaneläkelaitoksenkustantamat ASLAK-kurssit.Vuonna 1986 Perttulan toiminta siirtyi SosiaalihallitukseltaAmmattikasvatushallituksen alaisuuteen ja nimeksituli Perttulan erityisammattikoulu. Koulutus monipuolistuiedelleen ja laajeni muille paikkakunnille. Opetuksenohella panostettiin asumisvalmennukseen ja sosiaalistentaitojen opetteluun. Yhteisökasvatuksen toimintamallitiivisti opetushenkilökunnan ja asuntolahenkilökunnanyhteistyötä.Uutta Perttulan arjessa oli toimiminen erityisopetuksenvaltakunnallisena resurssikeskuksena. Se käynnistikehittämiskeskustoiminnan ja mahdollisti yhteistyön eritahojen mm. erityishuoltopiirien kanssa.

Kiipula 1990 PerttulaVuonna 1991 työklinikka liitettiin Kiipulan kuntoutusosastoon.Samana vuonna kumottiin lait työllisyyskoulutuksestaja ammatillisista kurssikeskuksista, mikä muuttikurssikeskuksen nimen Kiipulan ammatilliseksi aikuiskoulutuskeskukseksisamoin kuin laitoksen rahoituksentarjouksiin perustuvaksi. Aikuiskoulutuksen uudisrakennusotettiin käyttöön syksyllä 1995. Kiipulan ammatillisistaerityisoppilaitoksista kauppaoppilaitos oli suurin160 opiskelijapaikallaan ja noin 20 opettajallaan.Kiipulasäätiön 50-vuotisjuhlavuonna 1995 säätiön palveluksessaoli 180 työntekijää ja vuosivaihto oli 65 milj.markkaa.Yksilölliset opetussuunnitelmat nousivat keskiöön ammatillisenkoulutuksen tutkinnon uudistuksessa ja opetussuunnitelmienperusteissa. Perttulassa koulutustoimintalaajeni maa- ja metsätalouteen (1989-1990) sekä sosiaali-ja terveysalaan (1995).Opetussuunnitelmat uudistuivat tiiviiseen tahtiin ja syksyllä1996 ammatillinen erityisopetus muuntui ammatilliseentutkintoon johtavaksi koulutukseksi. Opintolinjojennimet muuttuivat alakohtaisten perustutkintojen mukaisiksi.Perttulan erityisammattikoulun toiminta laajenivalmentavan koulutuksen myötä uusiin toimipaikkoihin,mm. Hämeenlinnan keskustaan, Kuusankoskelle, Lahteenja Keravalle.2000Kiipulan kolme ammatillista erityisoppilaitosta yhdistyivätKiipulan ammattiopistoksi vuonna 2000 jaKiipulan aikuiskoulutuskeskus yhdistyi ammattiopistoonvuonna 2007.Perttulan erityisammattikoulu oli Opetushallituksenalainen. Sen toimintaa säätelivät samat lait jaasetukset kuin muitakin toisen asteen oppilaitoksia.Opiskelijoita oli 180 ja henkilökuntaa runsas 100.2000-luvulla korostui valmentavan koulutuksenkehittäminen, jolloin myös vaikeimmin vammaisettulivat opetuksen piiriin. Koulutustoiminta laajeniForssaan, jolloin Perttula toimi yhteensä kuudellapaikkakunnalla.Perttulan erityisammattikoulu liitettiin Kiipulasäätiön organisaatioon 1.1.2009 alkaen valtion luovuttuaerityisammattikouluistaan.

2010Kiipulasäätiössä työskentelee yli 400 koulutuksen ja kuntoutuksen ammattilaista. Toimintaaon 10 paikkakunnalla Etelä-Suomessa. Säätiön vuosivaihto on noin 28 milj. euroa. Perustehtävämmemukaisesti vahvistamme asiakkaidemme työelämävalmiuksia ja kehitämme työelämäkäytäntöjäkohti esteetöntä ja suvaitsevaa yhteiskuntaa. Visiomme on olla edelläkävijätyöelämävalmiuksien tukemisessa.Kiipulankoulutus- ja kuntoutuskeskusPostiosoite:PL 1314201 Turenkipuh (03) 685 21 (vaihde)www.kiipula.fi