Kiipulasäätiö, vuosikertomus 2011 - Kiipulan ammattiopisto

SisältöKiipulasäätiö ....................................................2Sisältö ........................................................3Muutoksesta voimaa uuteen kasvuun ..................................4Työtä tekemällä eteenpäin ..........................................6Henkilöstövoimavarat .............................................8Koulutus .......................................................9Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen ....................9Keskeiset tavoitteet .........................................9Toimivat verkostot, kumppanuudet ja oppimisympäristöt .............10Ammatillinen erityisopetus .....................................11Perustutkintokoulutus ......................................13Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ......................14Erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminta ...............15Ammatillinen aikuiskoulutus ....................................17Työvoimakoulutus .........................................18Ammatillinen lisäkoulutus ...................................18Ammatilliset kuntoutuskurssit ................................18Työelämäpalvelut ..........................................19Kuntoutus .....................................................20Tavoitteiden ja kehittämishankkeiden toteutuminen ...................20Kuntoutuspalvelut ............................................21Urasuuntapalvelut ...........................................22Puutarha .....................................................24Talous ........................................................25Rahoitus ja investoinnit ........................................27Tilikauden jälkeiset tapahtumat ja vuoden 2012 näkymät ..............27Organisaatio ...................................................28Valtuuskunta ...............................................28Hallitus ...................................................28Tilintarkastajat ..............................................29Sisäinen tarkastaja ...........................................29Ammattiopiston johtokunta .....................................29Kiipulasäätiön johtoryhmä .....................................29Huomionosoitukset ...........................................29Julkaisut ......................................................30Tuloslaskelma ..................................................31Tase .........................................................32Tilinpäätöksen liitetiedot ..........................................34Tilintarkastuskertomus ...........................................38Kiipulan arvot ..................................................393

Muutoksestavoimaa uuteenkasvuunKansantalouden ja yritysten toimintaympäristö nähtiin vielä vuoden 2011 alkaessavarsin suotuisana. Euroopan velkakriisin paheneminen kasasi kuitenkin jo keväällätummia pilviä talouskehitykselle, ja kesään tultaessa markkinoiden epäluottamuspolitiikkojen kykyyn ratkaista erityisesti Välimeren maiden pahentuvat velkaongelmatjohti vuoden toisella puoliskolla talouden kasvun hiipumiseen ja yleiseenepävarmuuteen. Hyvän alkuvuoden ansiosta koko vuoden BKT kasvoi kuitenkinvielä 2,9 prosenttia.Talouden käänne näkyi epävarmana tulevaisuuskuvana myös yrityksissä ja työpaikoilla,mikä osaltaan lykkäsi työpaikkojen investointeja henkilöstönsä hyvinvoinninja osaamisen kehittämiseen. Työttömyys ei kuitenkaan kääntynyt kasvuun, silläensiksikin sopeutustoimia työpaikoilla toteutettiin pääasiassa lomautusten avulla jatoiseksi monet suuriin ikäluokkiin kuuluvat työntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle.Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvoikin huomattavasti.Talouden epävarmat näkymät vaikuttivat merkittävästi taustalla myös eduskuntavaalienjälkeen käynnistyneissä hallitusohjelmaneuvotteluissa. Hallitusohjelmassapäätettiin toteuttaa uusia sopeuttamis- ja säästötoimia, ja valtion menojenleikkaukset kohdistuvat useille hallinnonaloille mm. ammatilliseen koulutukseenja aikuiskoulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilmeistä on, että näitäsopeuttamistoimia joudutaan vielä lisäämään, kun kevään 2012 aikana päätetäänvaltion talousarvion tulevien vuosien kehyksistä. Näillä toimilla on merkittävä vaikutusmyös Kiipulan toimintaympäristöön.Toisaalta hallitusohjelmassa sovittiin myös monista tärkeistä uudistuksista jakehittämistoimista, joita rahoitetaan menoja uudelleen kohdentamalla. Kiipulasäätiönkannalta näistä merkittävimpiä ovat nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuntoteuttamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen torjuntaan, osatyökykyistentyöllistymiseen sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja prosessien toimivuudenparantamiseen liittyvät toimet.Hallitusohjelman mukaan koulutuksen työelämäyhteyksiä vahvistetaan kaikillakoulutusasteilla. Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumistakoulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Nuortenkiinnittymistä työelämään parannetaan uusilla, koulutusta ja työtä yhdistävillätoimintamalleilla. Työvoimakoulutuksen hankintamenettelyä uudistetaan huomioi-4

maan nykyistä paremmin koulutuksen laatu ja vaikuttavuussekä uudenlaiset toimintamallit. Työurien pidentämiseksi hallitusohjelmassamyös parannetaan monialaisen kuntoutuksen(mm. ammatillisen, sosiaalisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen)asiakaslähtöisyyttä ja varmistetaan oikea-aikaisen ja viivytyksettömänkuntoutuksen toteutuminen. Kuntoutus otetaan osaksihoito- ja työhönpaluuprosessia.Työurien pidentämiseen liittyvät toimet olivat keskeisestiesillä myös työmarkkinoiden keskusjärjestöjen yhteisissäneuvotteluissa syksyn aikana. Lokakuussa syntyneessä ns.raamisopimuksessa osapuolet sopivat yhteisistä toimista mm.osatyökykyisten työmarkkinoiden ja työntekijöiden ammatillisenosaamisen kehittämiseksi. Sopimuksen mukaan selvitetäänmyös verotuksellisia toimenpiteitä, joilla kannustetaan yrityksiäinvestoimaan työntekijöidensä koulutukseen.Kiipulasäätiössä vuosi 2011 ei toteutunut tavoitellulla tavalla.Koko säätiön osalta taloudellinen tulos jäi poistojen jälkeen yli300 000 euroa tappiolliseksi, kun vuoden 2011 talousarviontulostavoite oli lähes 600 000 euroa korkeampi. Ammattiopisto,kuntoutuskeskus ja puutarha jäivät kaikki kokonaisuutenamiinukselle. Keskeinen syy tappiolliseen tulokseen oli, etteisäätiön kuluja onnistuttu kaikilla osa-alueilla sopeuttamaansamassa määrin kuin valtion osuuksien ja muiden tuottojenaleneminen olisi edellyttänyt. Myös kilpailutilanne markkinoillaon aiempaa tiukempi, mikä vaikeutti markkinaosuuksien jatulovirran kasvattamista.Toimintaympäristön muutosta ja Kiipulan toimintaedellytyksiäon hallituksessa seurattu tarkoin vuoden aikana. Strategiset jarakenteelliset uudistukset on nähty välttämättömiksi, jotta Kiipulavoi edelleen tarjota laadukkaita ja vaikuttavia palveluja jamenestyä yhä kovenevassa kilpailussa koulutus- ja kuntoutusmarkkinoilla.Keväällä käynnistettiin toimitilastrategia ja senseurauksena hallinnossa päätettiin loppuvuodesta Perttulan toimipaikantoimintojen uudelleen järjestelyistä. Toimipaikkaverkostoaon muiltakin osin käytävä läpi kriittisesti. Myös säätiönyleiskulujen kustannusrakenteeseen on edelleen kiinnitettäväerityistä huomiota, jotta kulurakennetta pystytään keventämään,tuottavuutta nostamaan ja kilpailukykyä parantamaanpalvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta tinkimättä.Säätiön hallituksen tehtävänä on huolehtia, että säätiön varaton sijoitettu turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Rahamarkkinakorkojenpitkäaikainen lasku on merkinnyt, ettei perinteisilläkorkosijoituksilla ole enää saavutettavissa tuottoa, joka nytvallitsevalla inflaatiotasolla turvaisi säätiön varojen reaaliarvonsäilymisen. Tästä syystä hallitus päätti vuonna 2011 lähteävarovaisesti muuttamaan säätiön sijoitusstrategiaa suuntaan,jossa vähäisellä sijoitusriskin lisäämisellä varoille kokonaisuutenasaadaan pitemmällä aikavälillä aiempaa parempi tuotto.Menestyksellinen tulevaisuus rakennetaan uusilla innovaatioillaja palvelukonsepteilla, jotka lähtevät työpaikkojen ja asiakkaidentarpeista. Monet uuteen hallitusohjelmaan kirjatut toimettyöurien pidentämisestä, nuorten koulutukseen pääsystä, pitkäaikaistyöttömyydenja syrjäytymisen torjunnasta sekä entistätoimivammasta ja vaikuttavammasta kuntoutustoiminnastaavaavat uusia mahdollisuuksia myös Kiipulasäätiön tarjoamillepalveluille. Kiipulassa kehitetyistä koulutusta, kuntoutusta jatyöelämäyhteistyötä yhdistävistä toimintatavoista löytyy ratkaisujahallitusohjelmassa perään kuulutettuihin uudenlaisiin toimintamalleihin.Kiipulan on rohkeasti ja aktiivisesti tarjottavapalvelujaan ja tuotava laaja-alainen ammatillinen osaamisensaesille. Visionsa mukaisesti Kiipulan on nyt aika ottaa paikkansaedelläkävijänä työelämävalmiuksien tukemisessa.Markku Koponenhallituksen puheenjohtaja5

Työtä tekemällä eteenpäinVuoden 2011 käynnistyessä oli vielä optimismia yleisen talouskehityksen tervehtymisestätaantuman jälkeen. Uuden ja ennen kaikkea euromaita koskettavan talouskriisinennusmerkkejä ja uhkia oli kuitenkin pian nähtävillä. Oli käynyt selväksi, että epävakaatalous ja kasvun hiipuminen vaikuttaisivat julkiseen talouteen ja sitä kautta myösKiipulasäätiön toimintaan ja rahoitukseen. Kiipulasäätiön talousarvio vuodelle 2011 olilaadittu tiukaksi, sillä ammatillisen erityisopetuksen valtionosuusleikkaukset toimintavuodelleolivat todella merkittäviä. Tiukka talouskuri jatkui pitkin vuotta kaikissaprosesseissa ja yhteispalveluissa. Tulevaisuutta tarkasteltaessa kävi ilmi, että pelkkäkulukuri ei riitä, vaan on turvauduttava myös rakenteellisiin muutoksiin kilpailukykyisen,laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavan palvelutuotannon turvaamiseksi. Vuonna2011 kiinnitettiin erityistä huomiota asiakkuuksien hallintaan mm. analysoimalla valmistuneensidosryhmätutkimuksen tuloksia.Kiipulasäätiön toimintastrategiassa 2011-2014 valittiin yhteisiksi painopistealueiksiviisi asiakokonaisuutta, jotka olivat ohjenuorana myös vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa:• Toiminnan kannattavuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen• Asiakkaiden tarpeita palveleva uudistuva palvelutarjonta• Osaavasta henkilöstöstä huolehtiminen ja henkilöstön kehittävän panoksen hyödyntäminen• Yhtenäisen Kiipulan toimintaa tukevat rakenteet• Vaikuttavuus ja vaikuttaminenKaikilla viidellä osa-alueella tapahtui myönteistä kehitystä. Toimintavuotta tarkastellessaon otettava huomioon kahden edeltävän vuoden merkittävä kasvu ja toiminnanhuomattava monipuolistuminen ja laajentuminen useille paikkakunnille. Vuonna 2011vahva painopiste oli organisaation vakiinnuttamisessa ja toiminnan laadun varmistuksessa.Sidosryhmätutkimuksen tulokset osoittivat, että Kiipulan tunnettuutta ja positiivistamielikuvaa voidaan vahvistaa ennen kaikkea laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiinvastaavan palvelutarjonnan kautta. Monipuolinen ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksenpalveluarsenaali ja kattava toimipaikkaverkosto ovat Kiipulalle merkittäviä strategisiavahvuuksia ja erityisiä mahdollisuuksia vaikuttavan ammatillisen kuntoutuksentoteuttamiseen. Aktiivityövoiman ulkopuolella on huomattava kansanosa, joka tarvitseeammatillista ohjausta ja kuntoutuksellista tukea elämäntilanteensa ja toimeentulonsaparantamiseksi. Työtä tekemällä Suomi saadaan nousuun. On rohkaisevaa, että maanhallitus otti ohjelmaansa konkreettisia toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisyyn, työelämänkehittämiseen ja työurien pidentämiseen. Kiipulassa tehtävä asiakastyö tarvitseekintukevan yhteiskunnallisen ja lainsäädäntöpohjaisen selkänojan. Kiipula haluaa visionsamukaisesti olla edelläkävijä työelämävalmiuksien tukemisessa.6Vuonna 2011 Kiipulan verkostoituminen ja vaikuttamistoiminta olivat aktiivista japäämäärätietoista. Verkostoituminen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kesken onkehittämisen kannalta järkevä suuntaus, mutta samalla toivottu kehityspiirre OKM:nammattiopistostrategian toteutumisen kannalta. Kiipula oli aktiivisesti mukana sekäammatillisten erityisoppilaitosten verkostossa että Väli-Suomen ammatillisten oppilaitosten”Välkky” -verkostossa.

Kuntoutuksen palveluntuottajat ovat kantaneet useita vuosiahuolta kuntoutuksen asemasta osana sosiaali- ja terveydenhuoltoasamoin kuin tavoitelleet entistä vahvempaa asemaa työhallinnonja työterveyshuollon kumppanina. Vuonna 2011 kaksitoistamerkittävää kuntoutuksen järjestäjää perusti KiipulassaKuntoutuksen toimialayhdistys ry:n, jonka keskeiseksi tavoitteeksiotettiin asiakaslähtöinen vaikuttaminen ja toiminta erilaisillafoorumeilla kuntoutusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi.Tavoitteena on samalla edistää hyviä kuntoutuskäytäntöjäkuntoutuksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Kiipulasäätiöpäätti liittyä myös SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:hyn,joka muodostui kolmesta vanhasta keskusjärjestöstä. Uudenjärjestön tavoitteena on lisätä sosiaali- ja terveysjärjestöjen jasäätiöiden vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnassa. Verkostoituminenon nähtävissä myös Kiipulan kehittämishankkeissa, jotkatoimivat entistä enemmän verkostopohjalta. Hanketoiminnassatoimintavuosi oli huomattavan vilkas ja tuloksellisesti onnistunut.Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi 2011 oli erittäin haasteellinenrahoitusleikkausten ja kovan kilpailutilanteen vuoksi.Voimakkaista ponnisteluista huolimatta tilikauden tulos jäinoin 315 000 €euroa tappiolliseksi. Ammatillisessa erityisopetuksessatoiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin.Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ei ylletty asiakastavoitteisiinja taloudellinen tulos jäi tappiolliseksi. Kuntoutuksessaja urasuuntapalveluissa toiminnan ja talouden tasapaino onvähitellen löytymässä haastavasta kilpailutilanteesta huolimatta.Asiakasmäärä kasvoi erityisesti urasuuntapalveluissa. Vuonna2011 järjestetyissä kuntoutuksen tarjouskilpailuissa onnistuttiinmyös kohtalaisen hyvin. Puutarhan toiminta ei yltänyt tavoitteeseensaja tulos jäi tappiolliseksi onnistuneesta viljelytoiminnastahuolimatta. Talouden näkökulmasta koko säätiön taloutta rasittimonien keskeisten tuotantopanosten kallistuminen samalla,kun rahoitus ja tulovirrat pysyivät vakiintuneella tasolla taisupistuivat.On ollut ilo havaita, että haasteiden edessä sekä koko henkilöstöettä Kiipulasäätiön hallintoelimet etsivät ratkaisuja näköpiirissäolevien vaikeuksien voittamiseksi. Yhteen hiileen puhaltaminen,luovuus ja tulevaisuuteen suuntaava ote luovat vahvaa uskoatulevaan. Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen strategiavastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja asiakaskuntamme tarpeisiin.Julkisen talouden säästöpaineista huolimatta toiminnanvolyymin ennustetaan pysyvän vuonna 2012 likipitäen vuoden2011 tasolla. Kustannustehokkuuden parantaminen on kuitenkintulevaisuudessa välttämätöntä.Vuoteen 2011 on sisältänyt voimakkaita muutoksen tuulia, koviaarjen ponnistuksia ja innovatiivista pohdintaa tulevaisuudesta.Kiipulan henkilöstö on suoriutunut tehtävistään kiitettävästija antanut osaavan, sitoutuneen panoksensa toiminnan kehittämiseenja uudistamiseen. Työ jatkuu entistä määrätietoisemmintulevien haasteiden voittamiseksi. Kiipulasäätiön hallintoelimet,valtuuskunta, hallitus ja ammattiopiston johtokunta ovat hoitaneetoman tehtäväkenttänsä kiitettävällä tavalla ja antaneet tukensatärkeille päätöksille. Haluan lausua parhaimmat kiitoksetmyös tärkeälle ja kasvavalle yhteistyökumppanien joukolle.Juhani TörmätoimitusjohtajaToimintavuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla havaittu tulostasonheikentyminen ja todennäköisten rahoitusleikkaustenjatkuminen käynnistivät suunnittelutoimet kilpailukyvyn määrätietoiseksikehittämiseksi ja Kiipulan vahvan taloudellisen jatoiminnallisen aseman säilyttämiseksi. Merkittävänä rakenteellisenaratkaisuna säätiön hallitus päätti loppuvuonna Perttulankampusalueella vuokratiloissa järjestettävän kehitysvammaistenkoulutuksen uudelleenjärjestelystä. Vuosille 2012-2013 ajoittuvamuutos- ja kehittämisprojekti nimettiin Proomu-hankkeeksi.Sen tehtävänä on turvata laadukkaan, asiakkaan yksilöllisettarpeet huomioivan kehitysvammaisten koulutuksen jatkuminenKiipulan toimitiloissa ja Koulutuskeskus Tavastialta vuokrattavissatiloissa Hämeenlinnassa. Tavastia-koulutuskonserninkanssa tehtävällä yhteistyöllä pyritään edistämään mm. kehitysvammaistenasiakkaiden inkluusiokehitystä.Uutta luovat toimintamallit ja rohkeus tulevaisuutta turvaaviinavauksiin osoittavat mielestäni organisaation muutosvalmiuttaja samalla säätiön hallinnon kykyä tehdä strategisia päätöksiä.7

HenkilöstövoimavaratKiipulassa teki työtä vuoden 2011 kuluessa yhteensä 572työsuhteista ihmistä. Toimintavuoden lopussa palvelussuhteita oli472, joista työssäolevia 439. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä409. Työssäolevien keski-ikä oli noin 47 vuotta. Naisia heistä oli72 % ja miehiä 28 %. Vähintään alempi korkeakoulututkinto oli41 prosentilla. Työsuhteista 27 % oli määräaikaisesti ja 73 %toistaiseksi solmittuja. Henkilöstöstä 59 % työskenteli ensisijaisestiKiipulan päätoimipaikassa, 17 % Perttulan toimipaikassaja 24 % muissa toimipaikoissa.Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin hallintaan ja edistämiseenpyrittiin monin toimenpitein. Määrällisesti osaamisenkehittämiseen panostettiin yhteensä 7,8 päivää/henkilötyövuosimm. ulkoisen ja sisäisen henkilöstökoulutuksen, opintojen tukemisen,työnohjauksen ja hanketyöskentelyn keinoin. Henkilöstönkehittämisessä lisättiin alueellista yhteistyötä ja toteutettiinmm. yhteistä täydennyskoulutusta ja jaksoja muissa oppilaitoksissa.Kiipulan omassa esimieskoulutuksessa perehdyttiin mm.ryhmäilmiöiden johtamiseen, varhaisen tuen menettelytapoihin jarekrytointiasioihin. Lisäksi useat esimiehet opiskelivat johtamisenerikoisammattitutkintoa.Henkilökohtaisia kehityskeskusteluja käytiin edellisvuottahieman kattavammin (86 %), mutta 95 prosentin tavoitetta eisaavutettu. Kiipulan omana toimintana laadittu osaamiskartoitusotettiin käyttöön koulutuksen toimialalla.Eri toimialojen ja prosessien toimintatapoja yhteisten henkilöstöresurssienkäytössä ja rekrytoinnissa parannettiin mm.ammatillisen avokuntoutuksen ohjausryhmän toimin. Käytäntöjätehostettiin myös sähköisen rekrytoinnin käyttöönotolla. Kokohenkilöstön ”kiipulaosaamista” kasvatettiin yhteisissä henkilöstötilaisuuksissa,jossa työryhmät esittelivät palvelutarjontaansamieleenpainuvilla tavoilla.Työhyvinvointisuunnitelmien linjausten mukaisesti jatkettiinomasta kunnosta huolehtimisen teemaa, johon liittyen toteutuimm. opetus- ja ohjaustyötä tekevien ASLAK-kurssi, toimistotyötätekevien niska-selkä -ryhmä yhteistyössä työterveyshuollonkanssa, treeniryhmä KiipFIT-tapahtumaan valmentautuville jaEsimies iskussa -hanke yhteistyössä oman kuntoutuskeskuksenkanssa. Lisäksi henkilökuntayhdistyksen ja toimialojen tyhyrinkienorganisoimina sekä pienillä toimipaikoilla toteutettiin kuntoakohentavia ja virkistäviä ryhmätoimintoja. Liikuntaseteleitäkäytti yhteensä 67 % kiipulalaisista. Työhyvinvointisuunnitelmientoteutumisprosentiksi arvioitiin 89 %.Työsuojelutoiminnan ja työterveyshuollon yhteistyönä tehtiinsuunnitelman mukaiset neljä työpaikkaselvityskäyntiä (Åkerlundinkatu/Tampere,Kantola/Hämeenlinna, Kouvola ja Vantaa).Yhteistyö työterveyshuollon kanssa työolosuhteiden terveellisyydenja sairauspoissolojen hallinnan osalta jatkui tiiviinä. Myönteistäoli se, että toimintavuoden alussa käyttöön otettu lyhyidenpoissaolojen omailmoitusmenettely ei lisännyt poissaolojenmäärää. Sen sijaan pitkät sairauspoissaolot ja pysyvä työkyvynalentuminen olivat haasteina. Tätä tilannetta kuvaavat myös luvut,joiden mukaan palkallisten sairauspoissaolojen määrä pysyialhaisena (2,9 % kalenteripäivistä), mutta sairauspoissaolojenkokonaismäärä nousi 4,2 %:iin. Suurella osalla henkilöstöstä(38 %) ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. Työtapaturmienmäärä kääntyi laskuun.Loppuvuodesta 2011 toteutetun henkilöstökyselyn tulokset kertoivatmm., että henkilöstö koki työn hallinnan olevan samallahyvällä tasolla kuin edellisessä kaksi vuotta sitten toteutetussamittauksessa. Keskimääräinen tyytyväisyys esimiestyöhön jaorganisaatiokulttuuriin aleni kahden vuoden takaisesta ollen siltiviitearvoja parempi. Henkilöstön kokemus omasta työhyvinvoinnistaankoheni hieman (ka 3,7 asteikolla 1-5).8Tunnusluku 2009 2010 2011Henkilöstömäärä (htv) 369 397 409Palkat ja palkkiot (milj. euroa) 13,1 14,7 15,5Kehityskeskustelujen kattavuus, % 85 81 86Osaamisen kehittäminen, pv/htv 8,3 7,8 7,8Sairauspoissaolot, % kalenteripäivistä 4,4 3,2 4,2Tyhysuunnitelmien toteutuminen (%) 73 x 89Koettu työhyvinvointi (asteikko 1-5) 3,6 x 3,7

KoulutusTavoitteiden ja kehittämishankkeidentoteutuminenKoulutuksen kentällä tapahtui vuoden aikana paljon: Opetus- jakulttuuriministeriössä valmistui ja hallitus hyväksyi koulutuksenja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2016(KESU), joka pitkälti on kesällä muodostetun hallituksenohjelman toimeenpanoa. Ohjelmassa näkyvät monet Kiipulassakeskeisesti kehittämisen kohteena olevat teemat, kuten työvaltainenkoulutus, joustavat opinpolut ja työelämäyhteistyö. Toisaaltaohjelmassa on tulossa lisää leikkauksia myös ammatilliseen koulutukseen.Toimintavuonna rahoituksen leikkaus näkyi erityisestivalmentavan koulutuksen yksikköhinnan laskuna.Yhteistyötä tehtiin eri sidosryhmien, viranomaistahojen jaoppilaitosten kanssa erityisopetuksen ja aikuiskoulutuksen kehitystyössämonilla foorumeilla vuoden aikana. Muiden ammatillisenkoulutuksen järjestäjien kanssa solmittuja alueellisia javaltakunnallisia kumppanuussopimuksia kyettiin hyödyntämäänsekä vaikuttamistyössä että arjen toimintojen kehittämisessä.Verkostojen toimivuuden varmistamiseksi ammattiopiston johtoryhmänjäsenten toimiminen kumppanuusverkostoissa kartoitettiinja työnjakoa selkiytettiin. Rahoituksen muutokset edellyttivättaloudellista toimintatapaa, tuottavuutta ja tuloksellisuutta.Tässä suhteessa edettiin mm. tiivistämällä sisäistä yhteistyötäeri prosessien välillä ja kehittämällä toimintatapoja ennakointi-,seuranta- ja raportointijärjestelmien ja muiden palvelujenparantamiseksi.Perustehtävän, opiskelijan polun toteuttamisessa keskityttiinmoniammatillisen yhteistyön ja ohjauksen syventämiseen uudistettuihinopetussuunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden ja toimintatapojenmukaisesti. Tiimityöskentelyä ja yhteistoiminnallistatyöotetta vahvistettiin edelleen. Osaamisen kehittymistä tuettiinsisäisissä koulutuksissa ja yhteisissä kehittämispäivissä ja -hankkeissa.Henkilökuntaa perehdytettiin mm. sosiaalisen mediankäyttömahdollisuuksiin. Ammattiopiston johtamisjärjestelmää jaesimiestyötä kehitettiin mm. esimieskoulutuksen avulla. HEKSprosession keskeisellä sijalla henkilöstövoimavarojen hallinnassaja siksi henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien laatimisenja kehityskeskustelujen toimintatapojen hiomista jatkettiin.Pätevöitymiskoulutuksissa olevien opettajien opintoihin liittyviäkehittämishankkeita ohjattiin keskitetysti.Keskeiset tavoitteetToimintavuotta sävytti edelleen tuore yhdistyminen ja organisaatiomuutos.Oppilaitoksen yhteisten, uudistettujen opetussuunnitelmienmyötä vuosi oli uuden organisaation ja laajentuneentoiminnan vakiinnuttamisen aikaa. Toimintavuoden tärkeimpiäpainopistealueita olivat:• muutoksessa mukanaolo ja aktiivinen vaikuttaminen• kumppanuuksien konkretisoiminen käytännön toiminnaksi• koulutustarjonnan kehittäminen ja hyvä käyttöaste• vaikuttavuus ja tuloksellisuus9

Kaikilla painopistealueilla – lukuun ottamatta aikuiskoulutuksenkäyttöastetta – asetettuja tavoitteita kohti edettiin. Erityisopetuksenopiskelijamäärä oli järjestämisluvan mukainen noin590 opiskelijaa. Aikuiskoulutuksessa jäätiin reilusti tavoitteenaolleen noin 77 000 asiakastyöpäivän alapuolelle. Henkilökunnanmäärä pysytteli suurin piirtein vuoden 2010 tasolla. Toimintaakehitettiin erityisesti hankkeissa, jotka tukivat strategistenpainopisteiden (työelämäyhteistyön, yksilöllisen ohjauksen,koulutustarjonnan kehittämisen, kumppanuuksien ja yhteistoiminnallisentyöotteen) vahvistamista. Tiukentuvassa taloustilanteessaoli samanaikaisesti vastattava joustavasti ja nopeastimuuttuviin koulutuksen markkinoihin ja asiakkaiden tarpeisiin.Ammattiopiston koulutusten markkinointia ja yhteistyötäopiskelijoita lähettäviin tahoihin tehostettiin järjestelmällisestikehittämällä tutustumispäiviä ja opiskelijavalintaa. Tavoitteenaollut hakijoiden määrä suhteessa valittuihin saavutettiin. Negatiivistenkeskeyttämisten määrä erityisopetuksessa oli 2,5 %.Vuonna 2010 hyväksytyt ammattiopiston oppilaitoskohtaisenopetussuunnitelman A- ja B-osat sekä koulutusalojen uudistuneettoteutussuunnitelmat ohjasivat opetus- ja koulutustoimintaa.Painopiste oli uusien opetus- ja toteutussuunnitelmientäysimääräisessä käyttöönotossa. Opetussuunnitelmat ja niidentoimivuus arvioitiin kesäkuussa. Arvioinnissa hyödynnettiinkeväällä toteutetun opetussuunnitelmiin, oppimiseen ja opettamiseenkohdistuneen vertaisarvioinnin tuloksia. Arviointienperusteella käynnistettiin syksyllä opetussuunnitelman tarkistustyö.Aikuiskoulutuksen ja erityisopetuksen prosessinomistajientukena prosessien laadun kehittämistyössä toimi laaturinki.Opiskelun tukipalvelujen toiminnan painopisteenä vuonna 2011olivat kuntoutusyhteistyön vakiinnuttaminen ammattiopistossa,tukipalvelujen ulottaminen kaikille toimipaikoille, asumispalvelujenkehittäminen entistä asiakaslähtöisemmiksi ja niidenkuvaaminen osana ammatillista kuntoutusta. Asumispalvelujenkehittämistyö, jonka tavoitteena on palvelujen organisointi vastaamaanasiakkaiden erilaisia tarpeita vahvasti tuetusta asumisestaitsenäiseen asumiseen, käynnistettiin ja se kestää vuoteen2013. Opiskelijahallintaohjelma Primus otettiin täysimääräisestikäyttöön koko ammattiopistossa, ja sen käyttöä laajennettiinverkkopohjaiseksi opiskelijoiden ja kotien työkaluksi.Toimivat verkostot, kumppanuudetja oppimisympäristötToimintatapoja sekä sisällöllistä ja alueellista työnjakoa kehitettiinyhteistyössä muiden oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitostenja aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kumppanuushankkeissaja projekteissa. Hankkeiden, sisäisen kehittämistyönja jatkuvan parantamisen avulla tuotteistetaan koulutus- jakonsultointipalveluja tarjottaviksi Kiipulan ulkopuolelle. Koulutuksenjärjestämisluvan mukaisia erityisopetuksen ja työelämänkehittämis- ja palvelutehtäviä toteutettiin suunnitellulla tavalla.Työelämäyhteyksiä vahvistettiin, työelämäverkoston luomistasystematisoitiin ja kumppanuuksia syvennettiin hyödyntämälläerityisesti projekteja. Henkilöstölle tarjottiin projektirahallamahdollisuuksia ammattitaitonsa päivittämiseen työelämäjaksoilla,työpaikkaohjaajia koulutettiin ja työssäoppimisen käytänteitäparannettiin. Tavoitteena oli luoda malleja toteuttaa em.toimintoja jatkossa ilman erillistä projektirahoitusta. Työvaltaistakoulutusta, työssäoppimista, työhönvalmennusta ja näyttöjäkehitettiin hyvien käytänteiden pohjalta.Seutukunnallista yhteistyötä tehtiin erityisesti peruskoulun jatoisen asteen koulutuksen nivelvaiheessa, erityisopetuksessa jaopintojen ohjauksessa. Vuoden lopussa oli viimeistelyvaiheessayhteinen Opiskelijantuki.fi -portaali, joka palvelee Hämeenlinnanseutukunnalla peruskoulunsa päättäviä erityistä tukea tarvitseviaopiskelijoita. Laajemmassa, seitsemän koulutuksen järjestäjääkattavassa kumppanuusverkostossa, kehitettiin oppilaitostenerityisopetusta Kiipulan vetovastuulla. Muita painopistealueitatässä kumppanuusverkostossa olivat mm. työelämälähtöinen10

koulutus, yhteiset verkkokurssit ja kansainvälisyys. Pirkanmaallatoteutettavassa Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksenkoordinaatiokeskus -hankkeessa tiivistettiin toisen asteen koulutuksenjärjestäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden verkostontoimintaa sekä kehitettiin erityisen tuen ja erityisopetuksenjärjestämistä. Aikuiskoulutuksen yhteistyötä jatkettiin Kiipulanstrategisten painopisteiden ja vahvojen alueiden mukaisissahankkeissa.Toiminnan laajeneminen ja monipuolistuminen usealla paikkakunnallaedellytti Kiipulan prosessien välisen yhteistyön ja johtamisenedelleen hiomista. Kaupunkitoimipaikkoja vahvistettiinerityisesti täyttämään avomuotoisen ammatillisen kuntoutuksen,valmentavan ja työammattikoulutuksen tarpeet. Painopisteinäolivat Lahden, Vantaan ja Tampereen toimipaikat.Ammatillinen erityisopetusToimintavuonna olivat täysimääräisesti käytössä vuonna 2010laaditut opetussuunnitelman yhteiset osat ja kaikkien koulutusalojentoteutussuunnitelmat. Kevätlukukaudella toteutettiinopetussuunnitelmiin kohdistuvat arvioinnit, joiden tuloksia hyödynnetäänopetussuunnitelman B-osan edelleen kehittämisessä.Tavoitteena on saada uudistettu suunnitelma käyttöön lukuvuoden2012-2013 alusta.Valmentavassa ja perustutkintokoulutuksessa tiivistettiinmoniammatillista yhteistyötä sekä organisaation sisällä opiskelijahuollonerityistyöntekijöiden ja asuntola- ja vapaa-ajantoimintojenkanssa että opiskelijoiden kotipaikkakuntien verkostoissa.Yhteistyöllä opiskelijoiden kokonaiskasvun tuki, osallisuudentunne ja erilaiset opiskelijaa tukevat verkostot vahvistuivat. Henkilökohtaisiinopetuksen järjestämistä koskeviin suunnitelmiin(HOJKS) kirjattujen tukitoimien toteutumista seurattiin erityisentarkasti. Näin varmistettiin rahoittajan vaatimus osoittaatukitoimien ja niihin liittyvien resurssien tarpeellisuus.Koulutukset järjestettiin toiminnallisesti, työvaltaisesti jatyöelämälähtöisesti mahdollisimman todenmukaisissa oppimisympäristöissähyödyntäen yhteistyötä työelämän ja kolmannensektorin toimijoiden kanssa. Tavoitteena on itsensä kokoiseenammattiin kasvaminen ja kouluttautuminen, mikä toteutettiinyksilöllisesti suunnitelluilla oppimispoluilla. Henkilökohtaistenopiskelusuunnitelmien kehittämisessä hyödynnettiin vuoropuheluaaikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa ja heidän kokemuksiaanaikuisopiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamisesta.Opintojen keston lyhentämiseksi tavoitteet asetettiin realistisesti,siirtymät toteutettiin joustavasti ja aiemmin hankittu osaaminentunnistettiin ja tunnustettiin täysimääräisesti. Sosiaali- jaterveysalalla aloitettiin suunnitelmallinen yhteistyö valmentavankoulutuksen kanssa, mikä näkyi joustavina siirtoina perustutkintokoulutukseen,koulutuskokeiluina ja yhteisenä opiskelijavalintaprosessina.Keskeisiä kehittämishankkeita olivat erityisoppilaitosten yhteistyöhankkeet,joista kansainvälisessä Dream College -hankkeessapainopiste oli oppimisympäristöjen kehittämisessä ja esteettömyydenvahvistamisessa. Hankkeessa toteutui neljä asiantuntijavierailua,joiden kohdemaina olivat Itävalta, Norja, Saksa jaRuotsi. Yksilölliset opintopolut Euroopassa -hankkeessa keskityttiineurooppalaiseen opetussuunnitelmatyöhön ja yksilöllistenopintopolkujen toteuttamiseen benchmarking-vierailujen avulla.Oppilaitoksen kansainvälisyysstrategiaa ja toimintasuunnitelmaatyöstettiin Hollantiin ja Englantiin suuntautuvilla asiantuntijavaihdoilla.Kansainvälisyyskasvatukseen keskittyneen StudentTunnusluku 2009 2010 2011Ammatillinen erityisopetusopiskelijamäärä 552+20 565+20 570+19hakijamäärä/valitut 1,9 1,79 2,3negatiiviset keskeytykset % 2,0 1,5 2,5erityisen tuen tarve %99,0 99,6 100opiskelijoistaAmmatillinen aikuiskoulutuskoulutuksen volyymi otp* 70 611 69 200 63 000asiakasmäärä 1 329 2 410* 2 355*palvelujen uudistumisaste % 25 45 25yhteishankintakoulutuksia 3 1 1* Aikuiskoulutuksen lukuihin on sisällytetty työelämäpalvelut,jotka vuonna 2009 on tilastoitu erikseen.200150100500Ammatillisen erityisopetuksenopiskelijamäärät 2007 – 20112007 2008 2009 2010 2011Tekniikka ja liikenneLuonnonvara- ja ympäristöalaAikuiskoulutuksen prosessissaopiskelevatSosiaali-, terveys- ja liikunta-alaMuu Liiketalous koulutus ja tietojenkäsittelyValmentava koulutusKulttuurialaMatkailu-, ravitsemis- ja talousala2007 2008 2009 2010 2011Tekniikka ja liikenne 70 83 116 119 117Liiketalous jatietojenkäsittelyLuonnonvara- jaympäristöala125 113 116 115 11480 75 97 89 89Valmentava koulutus 72 75 190 197 195Aikuiskoulutuksenprosessissa opiskelevat5 8 20 20 19Kulttuuriala 10 11 10Sosiaali- terveys- jaliikunta-ala10 15 24Matkailu-, ravitsemisjatalousala13 19 21Yhteensä 352 354 572 585 58911

Kiipulan edustaja floristiikka-lajissa ja hänen valmentajansa,joka toimi kisoissa myös tuomarina. Matkalla olimukana myös ammattiopiston rehtori, joka toimi Suomendelegaation johtajana.Erityisoppilaitosten yhteistyötä jatkettiin lokakuussa2010 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen linjaustenmukaisesti verkoston johtoryhmässä ja työryhmissä, joidenvastuualueet ovat pedagogiikka, viestintä, laatu ja kansainvälisyys.Toimintavuonna ryhmät keskittyivät mm. opetussuunnitelmatyöhönja oppilaitosten ulkoiseen arviointiineurooppalaisen vertaisarvioinnin viitekehyksen mukaisesti.Vertaisarviointien yhteydessä koulutettiin uusia vertaisarvioinninosaajia oppilaitosten yhteisessä Vertti-hankkeessa(Vertaisarviointi erityisopetuksessa). Arvioinnit laajenivaterityisopetuksen lisäksi aikuiskoulutukseen syyslukukaudellatoteutetussa pilottiarvioinnissa, jossa Kiipulan lisäksiolivat mukana Ammattiopisto Luovi ja Keskuspuiston ammattiopisto.Vertaisarviointien lisäksi laatutyöryhmä jatkoiaiemmin aloitettua yhteisten vaikuttavuuden mittareidenkehittämistyötä.PerustutkintokoulutusPerustutkintokoulutuksesta valmistui toimintavuonnayhteensä 111 opiskelijaa. Koulutuksen toteutuksessakeskeistä oli perustaitojen oppiminen. Työelämässä tarvittaviintaitoihin harjaannuttiin entistä enemmän työpaikoillaaidoissa oppimisympäristöissä. Kiinteistönhoidon japuutarhatalouden koulutuksissa hyödynnettiin työtaitojenoppimisessa oppilaitoksen toimintaympäristöjä. Kiipulantoimipaikan logistiikan koulutukseen tuotiin uusia todellisiatyötehtäviä alihankintatöiden muodossa. Niiden tekemiseenosallistuivat myös valmentavan koulutuksen opiskelijat.Liiketalouden koulutuksessa käynnistettiin uusien tutkinnonperusteiden toteuttamiseksi kirpputori ja verkkokauppa.Vantaalla järjestettiin työvaltaista kiinteistönhoidonja puutarhatalouden koulutusta entisestään laajentuneelleopiskelijaryhmälle. Lahdessa järjestettiin työvaltaista liiketaloudenkoulutusta.Perustutkintokoulutusta järjestettiin vuonna2011 seuraavasti:KulttuurialaKäsi- ja taideteollisalan perustutkinto (Tuotteensuunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma),artesaaniLuonnontieteiden alaTieto- ja viestintätekniikan perustutkinto(Käytön tuen koulutusohjelma), datanomiLuonnonvara- ja ympäristöalaMetsäalan perustutkinto (Metsätaloudenkoulutusohjelma), metsuri-metsäpalvelujentuottajaPuutarhatalouden perustutkinto (Kukka- japuutarhakaupan, Puutarhatuotannon, Viheralan-koulutusohjelmat), puutarhuriMatkailu-, ravitsemis- ja talousalaHotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto(Kokin koulutusohjelma), kokkiKotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto(Puhdistuspalvelujen koulutusohjelma), toimitilahuoltajaSosiaali-, terveys- ja liikunta-alaSosiaali- ja terveysalan perustutkinto (Vanhustyön,Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen-koulutusohjelmat), lähihoitaja (opiskellaantutkinnon osia ja valmistutaan avustaviintehtäviin)Tekniikan ja liikenteen alaAutoalan perustutkinto (Autotekniikan koulutusohjelma),ajoneuvoasentajaPerttulantoimipaikkaKiipulantoimipaikkaPerttulantoimipaikkaKiipulan jaVantaantoimipaikatPerttulantoimipaikkaPerttulantoimipaikkaPerttulan/HämeenlinnantoimipaikkaPerttulantoimipaikkaLogistiikan perustutkinto (Varastopalvelujenkoulutusohjelma), varastonhoitajaKiinteistöpalvelujen perustutkinto (Kiinteistönhoidonkoulutusohjelma), kiinteistönhoitajaTieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto(Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma),elektroniikka-asentajaTieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto(Tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma),ICT-asentajaKiipulan jaPerttulantoimipaikatKiipulan,Perttulan jaVantaantoimipaikatKiipulantoimipaikkaKiipulantoimipaikkaYhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alaLiiketalouden perustutkinto (Asiakaspalvelunja myynnin, Talous- ja toimistopalvelujen -koulutusohjelmat),merkonomiKiipulan jaLahdentoimipaikat13

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjausValmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestettiin ammatilliseen perustutkintokoulutukseenvalmentavana koulutuksena ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavana koulutuksena.Koulutuksen suoritti toimintavuonna yhteensä 143 opiskelijaa.Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja kuntouttavaa opetustaja ohjausta (valmentava I, AVA) järjestettiin seuraavasti:Valmentava I / AVAValmentava I / AVA (Strukturoitu opetus)Valmentava I / AVA (Liiketalouden valmentava)Valmentava I / AVA (Luonnonvara-alan valmentava)Valmentava I / AVA (Tekniikan alan valmentava)Valmentava I / AVA (Sosiaali- ja terveysalan valmentava)Valmentava I / AVAKiipulan, Lahden, Perttulan,Riihimäen ja Tampereen toimipaikatKiipulan toimipaikkaKiipulan ja Perttulan toimipaikatPerttulan toimipaikkaKiipulan toimipaikkaPerttulan toimipaikkaHämeenlinnan vankilaTyöhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta jaohjausta (valmentava II / TYVA) järjestettiin seuraavasti:Valmentava II / TYVAValmentava II / TYVAValmentava II / TYVA (Taidepainotteinen)Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille jastrukturoitua opetusta tarvitseville)Valmentava II / TYVA (Ryhmät vaikeimmin vammaisille jastrukturoitua opetusta tarvitseville)Valmentava II / TYVA (Vaikeimmin vammaisille)Valmentava II / TYVAForssan toimipaikkaPerttulan toimipaikkaPerttulan toimipaikkaKouvolan toimipaikkaLahden toimipaikkaTampereen toimipaikkaVirvelinranta/Hämeenlinna14

Valmentavan koulutuksen kehittämistoiminnan painopisteinäolivat eri toimintakäytänteiden yhtenäistäminenja toisaalta toimintojen vakiinnuttaminenottamalla käyttöön yhteinen vuosikello ja kiinnittämälläerityistä huomiota uuden toteutussuunnitelmankäyttöönottoon. Myös sisäisten siirtojen toimintamenettelyävakiinnutettiin ja kehitettiin entistätarkemman aikataulutuksen myötä. Valmentavankoulutuksen arviointityöryhmä työskenteli yhtenäistenarviointikäytänteiden luomiseksi tavoitteenasaada koottua opiskelija-arvioinnin arviointisalkku.Tämän lisäksi toimintakäytänteitä yhtenäistettiinottamalla käyttöön työelämään valmentautumisenja sisäisten kokeilujen uudet arviointilomakkeet.Kiipulan päätoimipaikassa jatkettiin asuntoloissa tapahtuvanitsenäistymiskasvatuksen kehittämistyötä.Valmentavan koulutuksen työelämään valmentautumispaikkojentyöpaikkaohjaajia koulutettiinTOP-koutsi -hankkeessa. Kehittämistyö ”Strategiaaarjessa – valmentavassa koulutuksessa” käynnistettiin.Kehittämisen tavoitteena on vahvistaa strategiantoteutusta tasalaatuiseksi ja yhdenmukaiseksiarkitoiminnaksi eri toimipaikoissa. Vammaistenvalmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksenopetussuunnitelman perusteiden toteuttamista tukevanmateriaalin laatiminen ja koostaminen -hanke2010–2011 päättyi syksyllä.Valmentavan koulutuksen Tampereen Tuomikalliontoimipiste muutti uusiin toimitiloihin TeräskadulleTampereen Hervantaan.Erityisopetuksen kehittämisjapalvelukeskustoimintaErityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnantavoitteena on vahvistaa kehittämiskumppanuuksiaja tarjota oppilaitosten arkeen erilaisiaasiantuntijapalveluja, koulutusta ja konsultaatiota.Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisopetuksenkehittämis- ja palvelutehtävän rooliaselkiytettiin ja näkyvyyttä lisättiin sekä paikallisesti,alueellisesti että kansallisesti. Kansallinen ammatil-15

Miten minusta tuli Suomen Mestari?Minä olin päättänyt jo viime vuoden Taitaja -kisojen jälkeen,että jos mahdollisuus annetaan, niin minä menen uudestaan.Sitten minua kysyttiin, että haluatko lähteä ja mä sanoin joo.Koska oli toinenkin lähtijä meidän koulusta, niin piti karsia,kun yksi paikka oli varattu jo, kun kaksi kilpailijaa sai lähettääper koulu.Sitten oli koulun sisäinen karsinta Pupalla. Se karsintatehtäväoli ylläpitosiivous taukotilassa ja siihen kuului pölynimurinkäyttö. Tuomareina olivat Susanna ja Minna täältä koululta.Se oli hyvin tasaväkinen kilpailu. Voitin vain pisteellä senkanssa kilpailijan.Karsinnan jälkeen tunnelmat olivat helpottuneet, kun ennenkarsintaa ne olivat jännittyneet. Karsintojen jälkeen alkoitiukka harjoittelu Niinan kanssa semifinaaleja varten.Semifinaali oli 25.1.2011 Bovallius ammattiopisto, LaukaaTehtävä oli keittiön ja olohuoneen ylläpitosiivous ja siihenkintehtävään kuulu pölynimurin käyttö. Se meni ihan hyvin, muttaolisin tehnyt muutaman asian toisin. Suoritus riitti vitoseksija Niina oli kutonen. Kuusi parasta pääsi finaaliin Kuopioon.Tunnelmat olivat aivan huikeat. Mä en voinut heti uskootodeksi sitä, että pääsin finaaliin Kuopioon. :)Finaali oli Kuopiossa 3.-5.5.2011. Paikkana oli Kuopio-halli.Siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa. Ekana kilpailupäivänätuli Kiipulaan jo pronssia kiinteistönhoidosta. Toisenakilpailupäivä oli vuorossa cateringkokki ja siinä kilpaili Kalleja Inka. Heidän tehtävä oli tehdä äitienpäiväkahvitus ja hetulivat nelosiksi.Kolmantena kilpailupäivänä oli sitten puhdistuspalvelunvuoro ja siinä kilpailutehtävänä oli ylläpitosiivous kodinomaisessaympäristössä käsityövälineitä käyttäen. Kilpailutehtäväänoli varattu aikaa 20 minuuttia. Kilpailutehtävässäpiti imuroida matto pyyhkiä tasopinnat ja kosketuskohdat jaimuroida haitallinen lika pois. Kilpailu oli hyvin tiukka 1. ja2. ero oli vaan kaksi pistettä.1. Iris Rasi Kiipulan ammattiopistosta 2. Anu Pitkänen KoulutusKeskus Salpauksesta ja 3. Sallamari Rantala KeskuspuistonAmattiopisto.Päättäjäiset olivat Kuopion JäähallissaPäättäjäisissä oli hienoja esityksiä ja siellä sain mitalin, kunpalkintorahat olin saanut kilpailun päätyessä.Kyllä sitä kotona juhlittiinkin kakkukahvien merkeissä.Mitalikahvit oli 23.5. Kiipulassa. Sinne kokoontui kaikki,jotka olivat taitajakisoissa mukana Kiipulasta. :)Hieno reissu oli eikä unohdu kovin helpolla tämä reissu.Iris Rasilisen erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskustoiminnankehittäminen -hanke yhteistyössä muiden ammatillistenerityisoppilaitosten kanssa jatkui vielä kevätlukukauden ajan.Hankkeessa luotiin kansallinen kehittämis- ja palvelukeskusstrategia.Samalla vahvistettiin oppilaitosten toimintaa kohtialueellista kattavuutta ja laadukasta kehittämis- ja palvelutoimintaa.Yhteistyössä muiden ammatillisten erityisoppilaitosten kanssakäynnistettiin Esteetön amis -hanke. Kiipulan ammattiopistonkumppanina hankkeessa on Koulutuskeskus Tavastia.Hankkeen tavoitteena on selvittää ja kehittää esteettömiäoppimisympäristöjä ammatillisissa oppilaitoksissa, edistääsiten inkluusion toteutumista sekä selkiyttää ja konkretisoidaesteettömyyden eri osa-alueita ammatillisessa koulutuksessa.16Taitaja-kisojen menestyksestä riemuitsevatNiina Kiretti ja Iris Rasi (oik.).Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke ammatillistenerityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoiminnanvahvistamiseksi käynnistettiin. Hankkeen tavoitteena onerityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisten opintopolkujentukeminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa.Hankkeessa kehitetään ammatillisten erityisoppilaitostenpalvelu- ja kehittämiskeskuksia alueellisiksi ja seudullisiksipalveluntarjoajiksi, vahvistetaan yhteistyötä ja verkostoitumistaja edistetään inklusiivista koulutusta.

Ammatillinen aikuiskoulutusVuosi 2011 oli aikuiskoulutuksessa monella tapaa edellisvuodenkaltainen. Vuoteen sisältyi paljon myönteisiä avauksiaja kehitystä, mutta osassa toimintaa ongelmat edelleenkasvoivat.Koulutus- ja kuntoutuspalvelujen toteutuksessa onnistuttiinennen kaikkea opintojen yksilöllistämisprosessin kehittämisessä.Samoin toiminnan laatua saatiin parannettua niinkoulutuksissa kuin avomuotoisten ammatillisten kuntoutuskurssientoteutuksessakin. Aikuiskoulutuksen hallinnoimissahankkeissa ja projekteissa tehtiin hyvää ja tuloksellistakehitystyötä tulevan toiminnan eteen. Näistä esimerkkeinäovat seuraavana kolme ESR-hanketta.Akaan Verkko -hanke on kolmivuotinen, välityömarkkinoillatoimiva valtakunnallinen ESR-hanke, jota ammattiopistonaikuiskoulutus hallinnoi. Hankkeen rahoittajana ja kumppaninaon Sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriön kanssayhteistyö on kehittynyt hankeen aikana erittäin toimivaksi.Kärkituotteiksi on nostettu osuuskuntayrittäjyyskoulutus jaosuuskuntatoiminta työllistämiskeinoina. Kolmas merkittävätuote on koulutus, jossa vahvistetaan kunnan työntekijöidenohjaus- ja vuorovaikutusvalmiuksia palkkatuella työllistettyjenohjaamisessa. Tavoitteena on voida markkinoida ja toteuttaanäitä tuotteita kansallisella rahoituksella hankkeenpäätyttyä.Aikuiskoulutuksen hallinnoimassa KoutsiHäme-hankkeessa(ESR, Hämeen ELY-keskus) on kehitetty mm. työvoimapoliittisiinkoulutuksiin uutta valintamallia yhteistyössäpaikallisten TE-toimistojen kanssa. Lisäksi on mallinnettutyöparityötä (vastuukouluttaja-työhönvalmentaja) ammatillistenja ohjaavien koulutusten toteuttamistapana.KoutsiHämeen tuotteina on myös synnytetty työnhakuklubiForssan seudulle, toteutettu tuettua oppisopimuskoulutustaRiihimäen alueella, luotu Ohjaamo-tukipalvelu opiskeluun jatyöllistymiseen liittyvissä asioissa sekä analysoitu työhönvalmennusta.Hankkeen partnereina ovat Hyria Oy, Faktia Oy,Vates-säätiö ja alueen oppisopimustoimistot sekä Hämeenlinnan,Forssan ja Riihimäen TE-toimistot.80000700006000050000400003000020000100000Ammatillisen aikuiskoulutuksenopiskelijatyöpäivät 2007– 20112007 2008 2009 2010 2011Työvoimapoliittinen koulutusMuu koulutusESR (ml. työvoimapoliittinen)Ammatillinen Muu koulutus lisäkoulutusAmmatilliset kuntoutuskurssitTyöelämäpalvelut2007 2008 2009 2010 2011Koulutuksia 115 129 75 85Opiskelijoita 2 040 996 1 329 2 410 2 355Opiskelijatyöpäiviä 68 156 56 581 68 560 69 200 63 000Työelämäpalveluiden koulutukset (opiskelijamäärät ja -päivät) on tilastoituv. 2008–2009 Työelämäpalvelut-prosessissa. Muina vuosina nämäkoulutukset on tilastoitu ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessissa.Tekemällä oppii -hankkeen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus,valtakunnallinen ESR-projekti) tavoitteena on luodakattava yhteistyöverkosto ohjaamaan vankia vankeudestavapauteen ja opiskelusta työhön mm. opinnollistamallavankeusaikaista työtoimintaa Hämeenlinnan seudulla.Vuoden 2011 aikana työtoiminnan kohteissa kartoitettiinvankien työtehtäviä ja selvitettiin, mitä tutkintoja tai niidenosia työn ohessa olisi mahdollista suorittaa. Kartoituksenavuksi muokattiin aiemman Mast-hankkeen pajatoiminnanopinnollistamisen työvälineitä, joita voidaan jatkossahyödyntää minkä tahansa työn opinnollistamiseen. Vanajanvankilan, Metsähallituksen ja Hämeenlinnan kaupungintyötoiminnassa aloitti seitsemän vankia työvaltaiset opinnot.Lisäksi vankeja ohjaaville henkilöille järjestettiin koulutuksia,tapaamisia ja yhteistyöpäiviä. Partnerina hankkeessa onKoulutuskeskus Tavastia ja yhteistyökumppaneina Vanajanvankila ja Metsähallitus.Merkittävä uuden palvelun avaus oli myös ohjaavassa koulutuksessaaloitettu Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaja yhdessä Vantaan TE-toimiston kanssa toteutettavaTyöllistyjän polku -hanke. Siinä aikuiskoulutuksen ohjaavatkouluttajat antavat tehostettua ja syvennettyä ohjauspalve-17

lua TE-toimiston vajaakuntoisille, pitkäaikaistyöttömille asiakkaille.Hankkeessa selvitetään asiakkaan elämäntilannetta ja työllistymisenesteitä sekä haetaan ratkaisuja niiden purkamiseksi. Tavoitteena ontukea ja nopeuttaa vajaakuntoisen pitkäaikaistyöttömän sijoittumistatyömarkkinoille.Myös aikuiskoulutuksen järjestämissä työelämäpalveluissa tehtiinhyvää työtä palveluja monipuolistamalla ja uusia asiakkuuksiahankkimalla. Verkostoyhteistyön tiivistämisessä ja kehittämisessäedistyttiin merkittävästi. Tästä esimerkkinä mainittakoon erityisestiavoin ja hyvin käyntiin lähtenyt ammatillisten erityisoppilaitostenaikuiskoulutustoimijoiden välinen yhteistyö.Suurin ongelma aikuiskoulutuksessa oli toiminnan kannattavuudenedelleen heikkeneminen. Merkittävä yksittäinen syy siihen on työvoimakoulutuksistasaatu hinta. Tällä hetkellä perinteisten, oppilaitosmuotoistenkoulutuksenjärjestäjien on vaikea järjestää koulutustakannattavasti. Tilanne näyttää huolestuttavalta työvoimakoulutuksentulevaisuutta ajatellen. Toiminnan pitkäjänteinen kehittäminensaattaa loppua ja työvoimakoulutus eriytyä muusta ammatillisestakoulutuksesta omaksi irralliseksi kokonaisuudekseen. Myöskäänavomuotoisissa ammatillisissa kuntoutuskursseissa ei saavutettuasetettuja määrällisiä tavoitteita. Huomionarvoista kuitenkin on, ettätoiminnan kannattavuuden osalta kehitys käännettiin myönteiseensuuntaan. Tosin toiminnan saattaminen kokonaisuudessaan kannattavaksivaatii edelleen voimakasta panostusta mm. verkostoihin jamarkkinointiin asiakashankinnan parantamiseksi.Kokonaisuutena aikuiskoulutuksessa jäätiin huomattavasti toimintavuodelleasetetuista määrällisistä ja taloudellisista tavoitteista.Aikuiskoulutuksessa toteutui yhteensä 63 000 suoritepäivää vuonna2011.TyövoimakoulutusKoulutusta järjestettiin kysyntälähtöisesti aikuiskoulutuksenvahvoilla osaamisalueilla ohjaavassa koulutuksessa, liiketaloudessaja muilla palvelualoilla sekä hyvinvointialalla. Koulutustarjonnankehittämisessä panostettiin mm. hanketyön avulla maahanmuuttajillesuunnattuihin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Koulutustenjärjestämisessä huomioitiin erityisesti sekä syrjäytymisvaarassaolevien ryhmien että työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeet. Työvoimakoulutuksessasaavutettiin 20 134 suoritepäivää.Ammatillinen lisäkoulutusAmmatillisen lisäkoulutuksen avulla aikuiskoulutus tarjosi mahdollisuudentoiminta-alueensa työikäiselle aikuisväestölle osaamisensalisäämiseen tai ammatin vaihtoon. Lisäkoulutusta suunnattiin sekäerityisen tuen tarpeessa olevien kanssa työskenteleville ammattiryhmilleettä itse kohderyhmälle. Ensimmäinen kehitysvamma-alanammattitutkintoryhmä valmistui marraskuussa 2011. Koulutustarjontaakehitettiin edelleen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattiensuuntaan mm. käynnistämällä työvalmentajan erikoisammattitutkintoonvalmistavan koulutuksen suunnittelu yhteistyössä muidenerityisoppilaitosten aikuiskoulutustoimijoiden kanssa. Lisäkoulutustajärjestettiin ensimmäistä kertaa myös työelämäpalvelujen henkilöstökoulutuksena.Lisäkoulutuksina toteutui 12 636 suoritepäivää.Ammatilliset kuntoutuskurssitAmmatillisia avomuotoisia kuntoutuskursseja järjestettiin kuudellapaikkakunnalla. Hämeenlinnassa, Lahdessa, Tampereella ja Vantaallatoteutettiin kaikkia neljää Kelan uuden standardin mukaista,ammatillisena kuntoutuksena järjestettyä kurssia. Espoossa ja Riihimäelläkurssitarjonta oli näitä suppeampaa. Kurssit olivat aikuisilleja nuorille suunnattuja, kohderyhmästä riippuen erimittaisia ja -sisältöisiäammatillisia kuntoutuskursseja sekä pitkäaikaistyöttömienTakaisin työelämään -kuntoutuskursseja.Toimintavuoden aikana vahvistettiin kurssien onnistuneen järjestämisenedellyttämiä yhteyksiä ja markkinointia eri sidosryhmiensuuntaan. Samoin kurssien toteuttamisessa tehtyä, eri ammattiryhmienvälistä yhteistyötä ja työnjakoa kehitettiin. Erityisen tärkeääoli huolehtia standardin puitteissa ideoitujen hyvien käytäntöjenvälittämisestä toimintapaikkakuntien kesken. Työtä tehtiin järjestämälläyhteisiä kehittämispäivä kuntoutuskurssien henkilöstölle sekäyhteisesti että ammattialakohtaisesti. Ammatillisena kuntoutuksenajärjestetyissä kursseissa toteutettiin 24 270 suoritepäivää.18

Vuonna 2011 Tyke-hankkeita oli yhteensä seitsemän, joista kolme päättyi vuoden lopussa ja neljä jatkuuvielä v. 2012MONIKULTTUURISTUVA TYÖELÄMÄENOEnnakoiva ohjaus työelämässäTUOTE 2tuotekehitysosaamista työelämäänPALMUPalveluratkaisut muuttuvissa ympäristöissäTUOMOTuottavuutta ja tulosta monimuotoisuudellaTOIVEESTA TOTTAYhdessä työelämäosallisuutta kehittämäänKONKARIKokemus kiertoonhankkeella tuettiin paikallisten maahanmuuttajien työelämään integroitumistaja lisäkouluttautumista työelämän tarpeisiinhankkeessa kehitettiin yritysten tarpeisiin ohjaamisen koulutustuotteitaja välineitä ammatillisen osaamisen tarpeiden tunnistamiseksihankkeessa kehitettiin oman organisaation tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamistaerilaisin koulutuksin ja työpajoin, tuotekehitystä tehtiinuseiden yritysten kanssa Lahden seudullahankkeen tavoitteena on koulutusten uudelleenmuotoilu työelämäntarpeeseen, lisäksi hankkeessa tutkitaan aikuiskoulutuksen uudistumismahdollisuuksiauudelleenmuotoilun avullahankkeen tavoitteina ovat yritysten ja muiden työyhteisöjen kehittäminenja kouluttaminen entistä monimuotoisemmiksi erityyppistenmittarien, välineiden ja mallien avullahankkeen tavoitteena on työllistää vajaakuntoisia opiskelijoita palvelualojen,sosiaali- ja terveysalan, kulttuurialan, tekniikan ja liikenteenalan sekä luonnontieteiden alan työtehtäviinhankkeen tavoitteena on tuottaa malleja hiljaisen tiedon näkyväksitekemiseen, siirtämiseen ja jakamiseen, nostaa esiin ja tehdä näkyväksiorganisaation sisällä olevaa hiljaista tietoa, tuotteistaa hiljaisenosaamisen mallittaminen koulutustuotteeksi alueelle ja sitä kauttatyöelämän kehittämisen välineeksipäättynyt 2011päättynyt 2011päättynyt 2011jatkuu 2012jatkuu 2012jatkuu 2012jatkuu 2012TyöelämäpalvelutKiipulan työelämäpalvelut tarjosivat yrityksille ja työyhteisöillekumppanuusperiaatteella palveluja, joilla vahvistettiinja tuettiin yritysten ja työyhteisöjen ammatillistaosaamista, työhyvinvoinnin kehittämistä ja liiketoiminnankehitystä. Asiakkaat tulivat ensisijaisesti julkishallinnostaja pk-sektorilta.Palvelujen kustannustehokkuutta parannettiin kehittämällätarjousprosessia, Kiipulan eri prosessien saumatontayhteistyötä ja tehokasta henkilöstöresurssin käyttöä.Syksyllä perustettiin yhteinen foorumi Kiipulan eri prosessientuottamien työelämäpalvelujen koordinoimiseksija kehittämiseksi. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittäätyöelämäpalveluja, kirkastaa toiminnan identiteettiä,koota tietoa palveluista työelämälle ja toimia tuotekehitysfoorumina.Tunnusluku 2009 2010 2011yhteisöasiakkaiden määrä49 39 45(organisaatioiden lkm)asiakasmäärä (henkilöiden lkm) 2573 891 840asiakastyöpäivät 2051 888 1055tarjousten läpimeno (%) 79,3 78 81,5Jo olemassa olevia, hyviksi havaittuja tuotteita ja palvelujamyytiin sekä ennestään tutuille että uusille asiakkaille.Eniten kysyntää oli työnohjaus- ja coachingpalveluillasekä työyhteisö- ja muutosvalmennuksilla. Toimintavuonnamyytiin uutena palveluna myös konsultointiayrityksen työhyvinvointisuunnitelman tekemiseen. Tämätuote kehitettiin MUKAVA-hankkeessa (Tyke-hanke).Lupakorttikoulutuksia järjestettiin tasaisen säännöllisestivuoden aikana. Yhteishankintakoulutuksia toteutui yksiTäsmäKoulutus Akaassa.Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä on antanutKiipulalle mahdollisuuden Opetushallituksen rahoittamienhankkeiden avulla kehittää ja kokeilla yhdessä työelämänkanssa uusia toimintoja, tuotteita ja toimintamalleja.19

KuntoutusTavoitteiden jakehittämishankkeiden toteutuminenKuntoutuksen toimintavuoteen liittyivät toimintaympäristössä tapahtuvatmuutokset ja haasteet. Kuntoutuksen palveluntuottajienkireä hintakilpailu ja halu pärjätä näkyi keväällä toteutetussa KelanASLAK-, TYK- ja TULES-kurssien tarjouskilpailussa. Kiipulasai sopimuksen kaikissa hakemissaan kurssimuodoissa, muttakurssimäärät jäivät alle tavoitellun tason. Tarjousten valmistelutapahtui hyvin ja kustannuslaskentaan paneuduttiin huolella, silläsopimuskausi kestää neljä vuotta.Valtakunnallinen haaste työurien pidentämiseen avasi kuntoutukselleuusia mahdollisuuksia tarjota kuntoutuspalveluja työuran eritaitekohtiin. Urasuuntapalveluihin kuuluva työhönvalmennus onyksi toimiva esimerkki Kiipulan hyvistä tuotteista. Kuntoutuksentoimialan keskeiset tavoitteet vuodelle 2011 olivat:• mukanaolo kuntoutustoiminnan edunvalvonnassa ja sidosryhmäyhteistyössä• asiakkuuksista kumppanuuksiin• työprosessien kehittäminen vastaamaan kuntoutustoiminnanhaasteita• kustannusseurannan ja raportoinnin kehittäminen• henkilöstön osaamisen vahvistaminen vastaamaan kuntoutuksenmuutoksiin• kurssien täyttöasteen parantaminen ja onnistuminen kilpailutuksissa• urasuunta- ja avomuotoisten palvelujen vakiinnuttaminenkaupunkitoimipaikoissaKuntoutuksen palveluntuottajien yhteiseen edunvalvontaan perustettiinKuntoutuksen toimialayhdistys ry. Yhdistyksen perustamiskokouspidettiin Kiipulassa 8.3.2011. Toimintavuoden aikanavahvistettiin myös asiakkuusajattelussa kumppanuusnäkökulmaa.Yhteistyö Hämeenlinnan kaupungin kanssa on esimerkki kokoKiipulaa koskevasta kumppanuudesta. Vuoden aikana luotiinmahdollisuuksia entistä tiiviimpään yhteistyöhön työterveyshuoltojenja työeläkeyhtiöiden kanssa.Työprosessien kehittäminen ja selkiyttäminen oli tärkeä sisäinenkehityskohde. Kurssien viikko-ohjelman laadinta keskitettiinkurssikoordinaattorille. Kursseissa siirryttiin kiinteisiin tiimeihin,mutta siirtymäaika muodostui suunniteltua pidemmäksi ja uusitiimijako ei päässyt kunnolla käyntiin toimintavuoden aikana.Työmäärä vaihtelee kuntoutuskursseilla vuoden aikana ja näinmyös työ kuormittuu eri tavoin eri kuukausina. Työkuormituksenpienentämiseen etsittiin uusia ratkaisuja mm. tietotekniikasta.Tietoteknisiä ratkaisuja kehitettiin suoritteiden raportoinnissaja kuntoutustyöntekijöiden kirjaamiskäytännöissä. Myös tiedonsiirto eri toimipaikkojen välillä nopeutui.Yhtenäisen Kiipulan vahvuus on laaja ammattilaisten joukko.Työntekijöiden työn yhteensovittaminen yli prosessirajojen eiole aina aikataulullisista syistä helppoa. Toimintavuoden aikanakehitettiin toimintakäytäntöjä koulutuksen sekä hallinnon jatukiprosessien kanssa, jotta tuotettu palvelu on mahdollisimmanlaadukasta. Taloudelliseen ajatteluun kiinnitettiin huomiota jaetsittiin toimivia työkaluja entistä tarkempaan talous- ja palvelukohtaiseenkustannusseurantaan.Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja kehittäminen on erittäintärkeä menestystekijä. Sisäisiä koulutuksia jatkettiin SISKOtapaamisissa,joiden suunnittelusta vastasi kuntoutuskeskuksentyhy-rinki. Syksyllä määriteltiin osaamiskartoitukseen kuntoutuksenyhteisen osaamisen osuus. Osaamiskartoitukset tehdään ensimmäisenkerran vuonna 2012 kehityskeskustelujen yhteydessä.Kokous- ja majoituspalveluissa tapahtui selkeää kasvua. Lisämyyntiähaettiin ajankohtiin, jolloin majoituskapasiteettia olivapaana. Yhteistyömahdollisuuksia etsittiin erityisesti järjestöjenkanssa, esim. Suomen Seuratanssiliitto järjesti kahtena viikonloppunaohjaajakurssin Kiipulassa ja yhteistyö jatkuu myös vuonna2012. Kuntoliikuntatapahtuma KiipFit järjestettiin yhteistyössäJanakkalan Janan ja Janakkalan kunnan kanssa Kiipulan maastoissa.20

KuntoutuspalvelutKuntoutuspalvelut tuottivat toimintavuonna Kelan ASLAK-, TU-LES- ja sydänkuntoutuskursseja. Kurssien osalta ylitettiin toimintavuodelleasetetut suoritetavoitteet. Tuottotavoitteeseen ei päästy,koska kulupuoli nousi ennakoitua suuremmaksi. Kurssit toteutuivatlaitosmuotoisina ja yksi TULES-kurssi avomuotoisena. Kokemusavomuotoisesta kurssista oli erittäin positiivinen ja se tiivisti selkeästiyhteistyötä alueellisten yhteistyötahojen kesken. Geriatrisenkuntoutuksen määrä laski odotetusti entisestään.Kuntoutuskursseilla otettiin käyttöön tavoitteiden asettamisessaja arvioinnissa GAS-menetelmä (Goal Attainment Scale), jokasisältyy Kelan kursseihin v. 2012. Menetelmän käyttöönotto olihaasteellista ja vaati opettelua niin kuntoutujilta kuin asiantuntijoiltakin.Kuntoutujien kanssa käytiin jokaisella kurssijaksollatavoitekeskustelu GAS-menetelmän avulla. Se jäntevöitti ja sitouttikuntoutujien omaa osallistumista tavoitteiden asettamiseen, menetelmienvalintaan ja etenemisen seurantaan.TYÖLÄS-hanke, jossa ASLAK-tiimeille koulutettiin ja valmennettiintyölähtöistä työotetta, päättyi toimintavuonna. Uudet ideatotettiin käyttöön ja ne hiottiin selkeiksi toimintamalleiksi, jotkakehittivät kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin.Työlähtöisillä menetelmillä tarkasteltiin kuntoutujien työnsujuvuutta, oman ammatillisen kehityksen kulkua ja työn muutostasekä näiden nykytilannetta. Kuntoutujat tuottivat itse aineistoa jaanalysoivat sitä yhdessä oman ryhmänsä ja tiiminsä kanssa. Lähestymistapatoi uuden ulottuvuuden arvioida myös työssä jaksamisenongelmia. Tavoitteena oli edistää samanaikaisesti työn muutoksenhallintaa ja työhyvinvointia.Kelan työhönkuntoutuksen TEOSTA -hanke (2008-2011) kuntoutuksenkehittämiseksi epätyypillisessä työsuhteessa toimiville saatiinpäätökseen ja hankkeen loppuraportti Kelalle valmistui. Hankkeessakertyneiden kokemusten perusteella olisi tärkeää organisoidatyöttömille ja epätyypillisissä työsuhteissa oleville terveydentilanseurantaa ja työkyvyn ylläpitämistä tukevat terveyspalvelut. Hanketuotti myönteisiä kokemuksia kuntoutujaa kotipaikkakunnalla tukevistakuntoutusluotseista. Sen perusteella olisi suositeltavaa, ettätyöttömille tai lyhytaikaisissa työsuhteissa toimiville tarkoitetuissakuntoutuskursseissa kuntoutujalla olisi mahdollisuus kotipaikkakunnallaankuntoutusluotsin palveluihin.Kelan OPI-kehittämishankkeessa (2011-2013) aloitettiin toimintavuodenaikana kaksi kuntoutuskurssia, joihin osallistui 18nuorta. Hankkeessa toteutetaan kaikkiaan neljä ryhmäpainotteistaavomuotoista kuntoutuskurssia 16-25 -vuotiaille KoulutuskeskusTavastian perustutkinto-opiskelijoille, jotka kokevat masennus- jaahdistuneisuusoireita. Kuntoutus toteutetaan KoulutuskeskusTavastian tiloissa Hämeenlinnassa. Kurssi rakentuu 15 ryhmämuotoisestakuntoutuspäivästä, yksilö- ja omaistapaamisista, oppilaitoksenjärjestämästä tukitoiminnasta ja verkostotapaamisista.Tunnusluku 2009 2010 2011kuntoutuspäivätmuut toimintapäivät (pv)11 87141813 89730313 689510asiakasmäärä 1 501 1 927 1 519ammatillinen kuntoutus 66 64 63työelämässä oleville(% suoritemäärästä)lääkinnällinen kuntoutus 20 15 20ja sopeutumisvalmennus(% suoritemäärästä)geriatrinen kuntoutus4 1 1(% suoritemäärästä)yhteistoimintakurssit(% suoritemäärästä)- - 16Suomen SeuratanssiliittoSUSEL ry on jo vuosiakouluttanut seuratanssiohjaajia.Suomesta löytyymuutamia tarpeisiimmesopivia kurssipaikkoja, joistayksi on Kiipula. Ensi käynninjälkeen olemme palanneetsinne uudelleen myös kurssilaistentoiveiden mukaisesti.Kiipulassa on mahdollisuudetuseaan yhtäaikaiseentanssitilan käyttöön, toimivatluentotilat, majoitus ja erittäinmaittava ja monipuolinenruoka.Kaikki löytyvät helposti”saman katon alta” ja toiveisiimmesekä tarpeisiimmeon vastattu. Kouluttajanaja kurssin organisoijanaarvostan sitä, että kaikkikurssipaikkaan ja oppilaisiinliittyvät asiat hoituvat sulavasti,että saan itse keskittyäsiihen mitä parhaiten osaaneli tanssinopetukseen ja tanssinohjaajienkouluttamiseen.Eija Puranen,tanssinopettajaTyöhyvinvointi- ja asiantuntijapalveluja tuotettiin suoraan yrityksille.Tarjottuja palveluja olivat räätälöidyt tyhy-päivät ja erilaisettestauspalvelut. Iholiiton, Allergia- ja astmaliiton sekä Mielenterveysseuransopeutumisvalmennuskursseja järjestettiin Kiipulassayhteistyössä niin perhekursseina kuin aikuisille suunnattuinakursseina. Pientyöpaikkojen työhyvinvointityöhön liittyvä PUNKkehittämishankejatkui edelleen yhteistoiminnassa Kuntoutussäätiönkanssa. Hankkeessa syntynyttä osaamista ja menetelmiä onsovellettu kuntoutuspalvelujen ja yrityksille tarjottavien palvelujentoteuttamisessa.21

UrasuuntapalvelutMenestyminen Kelan kuntoutustarveselvitysten, kuntoutustutkimusten,työkokeilujen ja työhönvalmennuksen tarjouskilpailuissaavasi oven näiden palvelujen käynnistämiselle Kiipulan päätoimipaikanlisäksi Tampereen, Hämeenlinnan, Lahden, Vantaanja Riihimäen toimipaikoissa. Lisäksi myönteinen tulos HämeenELY-keskuksen ammatillisen kuntoutuksen tarjouskilpailussatakasi mahdollisuuden laajan palveluvalikoiman tarjoamiselleHämeenlinnan ja Riihimäen seudun sekä Päijät-Hämeen jaHeinolan TE-toimistoille. Vuoden lopussa varmistui myös UudenmaanELY-keskuksen kuntoutustutkimusta koskeneen tarjouskilpailunKiipulalle myönteinen tulos.Uusien palvelujen käynnistäminen ja prosessien haltuunotto monellauudella paikkakunnalla samanaikaisesti oli suuri ponnistus,josta kuitenkin selvittiin menestyksellisesti. Palvelut organisoitiinja järjestettiin tiiviissä yhteistyössä aikuiskoulutuksen ja senammatillisten kuntoutuskurssien ja niiden henkilöstön kanssa.Lisäksi urasuuntapalvelujen koordinaattoreina Tampereella,Lahdessa ja Vantaalla toimivat työhönvalmentajat antoivatmerkittävän panoksen uusien palvelukäytäntöjen suunnitteluunja toteutukseen omissa toimipaikoissaan.Uusien palvelujen nivominen toimipaikkojen aiempaan palvelutarjontaanja toimivien toimintatapojen etsiminen on vaatinutjokaisessa toimipaikassa koko työyhteisön aktiivista osallistumista.Koulutus- ja kehittämispäiviä sekä paikallisia tiimikokouksiapidettiin vuoden aikana useita. Asiakastietojärjestelmiäkehitettiin siten, että ne paitsi palvelevat entistä paremminurasuuntapalvelujen tarpeita, toimivat myös kaupunkitoimipaikoissaja ovat sekä aikuiskoulutuksen että urasuuntapalvelujenhenkilöstön käytettävissä. Uusien atk-ohjelmien omaksuminen janiiden alkukankeus vaati henkilöstöltä aikaa ja kärsivällisyyttä.Kiipulan strategian mukainen rohkea päätös arvioivien palvelujenlaajentamisesta kaupunkitoimipaikkoihin entistä lähemmäksiasiakkaita, heidän arkeaan ja verkostojaan, osoittautui oikeansuuntaiseksi.Tuloksena on aiempaa kattavampi ja monipuolisempitoimipaikkakohtainen ammatillisen kuntoutuksen palveluvalikoima,josta on mahdollisuus valita asiakkaan tarpeeseen jakuntoutumisen vaiheeseen sopiva palvelu. Arvioivien palvelujenkuntoutusvuorokausien määrä kasvoi 43 % edellisvuodesta.Samalla päätös merkitsi taloudellista riskinottoa ja panostustatulevaisuuteen. Vaikka tuottotavoitteet saavutettiin, kulupuoliylittyi erityisesti henkilöstöresurssien osalta.Työhönvalmennuksenasiakaspalautteista:Työhönvalmentajan roolion tärkeä. Hän selvittiasioita joista olin epävarma.Kannusti, tuki ja iloitsipuolestani. Minä tunsinniin, että oli joku, jokakulki rinnalla koko ajan.Ohjaavien palvelujen kysyntä jatkoi toimintavuonna kasvuaan.TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten lisäksi erityisestityöeläkevakuuttajat hyödynsivät työhön valmentavia palvelujaasiakkaidensa työhönpaluun tukemisessa. Palvelujen kysyntämuodostui siinä määrin vilkkaaksi ja pysyväksi, että vuodenlopulla päätettiin kahden määräaikaisen työhönvalmentajanpalkkaamisesta urasuuntapalveluihin Vantaalle ja Riihimäki-Hämeenlinna-alueelle. Ohjaavissa palveluissa suoritemäärän kasvuoli 42 % edellisvuodesta. Myös tulokset olivat hyviä: Työhönvalmennusprosessinsapäättäneistä 123 asiakkaasta 23 % työllistyiavoimille työmarkkinoille (heistä 43 % oppisopimuksella),24 % aloitti ammatillisen koulutuksen ja 12 % jatkoi muullatyöelämäsuuntautuneella jatkopolulla, esim. työelämävalmennuksessa.Terveydentilan jatkohoitoon tai eläkkeelle ohjautui 15 %22Tunnusluku 2009 2010 2011asiakasmäärä 292 435 622asiakasvuorokaudet 1499 1955 2362

Kuntoutuksen toimialan kuntoutuspäivätv. 2011 lähettäjätahon mukaan(yht. 16 561 kuntoutuspäivää)Kuntoutuksen toimialan asiakasmäärätv. 2011 lähettäjätahon mukaan(yht. 2 886 asiakasta)Kela 83,65 %Valtiokonttori 0,50 %Sosiaali- ja terveysjärjestöt 5,86 %Työ- ja elinkeinohallinto 3,18 %Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt 2,45 %Muut 4,36%Kela 47,82 %Valtiokonttori 0,31 %Sosiaali- ja terveysjärjestöt 7,03 %Työ- ja elinkeinohallinto 4,95 %Työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöt 10,81%Muut 29,07%asiakkaista. Asiakkaista vain 28 %:lla ei tapahtunut konkreettista muutostalähtötilanteeseen verrattuna, heidän joukossaan oli myös palveluprosessinkeskeyttäneitä. Asiakkaista 59 % siis joko työllistyi tai siirtyi ison askeleenkohti työelämää.Koulutuskokeilujen koordinointia tehostettiin ja toimintaa keskitettiinKiipulan päätoimipaikkaan. Samalla Kiipulan ammattiopiston koulutuskokeilutoimijoidentyönkuvaa selkiytettiin. Koulutuskokeiluvuorokausienmäärä laski noin 15 % edelliseen vuoteen verrattuna.Tämä johtuu paitsi koulutuskokeilijoiden määrän vähenemisestämyös kokeilujen lyhenemisestä. Maksusitoumusten saaminen Kelastanäyttää hidastuneen ja vaikeutuneen erityisesti valmentavaankoulutukseen hakeutuvien koulutuskokeilijoiden kohdalla.Urasuuntapalveluissa hyödynnettävien käytännön toimintakyvynarviointimenetelmien kehittämiseen panostettiin siten,että ammatillisen kuntoutuksen ohjaajan toimeen rekrytoitiinvuoden lopussa toimintaterapeutti, joka paneutuujatkossa myös kaupunkitoimipaikkojen työmenetelmienkehittämiseen. Toimipaikkakohtaisten urasuuntakoordinaattoriennimeäminen tehosti palvelujen näkyvyyttä jasaavutettavuutta alueellisesti ja paikallisissa verkostoissa.Valtakunnalliseen sidosryhmätyöhön osallistuttiinedelleen Työhönkuntoutumisen palveluverkostonohjausryhmässä sekä vuoden aikana työnsä päättäneissäKuntoutuNet-verkkopalvelun projektiryhmässä jatyövalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteidenlaatimisryhmässä. Lisäksi kehitettiin kumppanuuksiaeräiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa.23

PuutarhaKiipulan puutarhan toimintavuonna 2011 kiinnitettiinerityistä huomioita kohonneiden kustannustenhallintaan ja opiskelijoiden mahdollisuuteen saadapuutarhalla monipuolista kasvihuoneviljelytöidenohjausta. Ammattiopiston puutarhatalouden opiskelijoidenlisäksi puutarhalla oli työssäoppijoita myösliiketalouden koulutusohjelmasta ja valmentavastakoulutuksesta. Vaikka opiskelijoita oli aika ajoin runsaasti,opiskelijoiden ohjaustunnit vähenivät vuoden2010 ohjaustuntien määrästä.Kiipulan puutarhalla kirjattiin opiskelijoiden ohjaustapuutarhan oppimisympäristössä yhteensä noin3 700 tuntia. Kiipulan omat opiskelijat suorittivattyössäoppimisjaksojaan puutarhalla noin 30opintoviikon verran. Myös muiden puutarha-alanoppilaitosten opiskelijat kokivat Kiipulan puutarhankiinnostavaksi ja monipuoliseksi työssäoppimispaikaksi.Muista alan oppilaitoksista puutarhallatyössäoppijoita oli vuoden aikana 8 henkilöä, jotkasuorittavat puutarhalla opintojaan noin 40 opintoviikonverran. Lisäksi syksyllä oli myös kaksi hollantilaistaharjoittelijaa. Yhdyskuntapalvelua puutarhallasuoritti kolme henkilöä.Lähiseudun puutarha-alan opetusta tarjoavienoppilaitosten kanssa tehtiin aikaisempien vuosientapaan tiivistä yhteistyötä myös vuonna 2011. Niinnuorisoasteen kuin aikuisopiskelijatkin osallistuivatpuutarhalla monenlaisiin viljelytöihin. Erityisestileikkogerberan viljely kiinnosti opiskelijaryhmiä jagerberahuoneeseen tehtiinkin useita opintoihin liittyviävierailuja. Myös monet vierailuryhmät tutustuivatgerberan viljelyyn ja puutarhan muuhun toimintaan.Kaiken kaikkiaan vierailijoita Kiipulan puutarhallakävi tuhatkunta henkeä.Haastetta hyvän taloudellisen tuloksen saavuttamiselletoivat mm. huomattavasti kohonneet energia- jarahtikustannukset sekä leikkogerberan kasvatuksessatoteutettu integroitu kasvinsuojelu, jota uudengerberakasvuston myötä opeteltiin. Integroidussatorjunnassa yhdistetään biologinen torjunta jakasvinsuojelutoimet ja siihen on tulevaisuudessasiirryttävä kokonaan kemiallisen kasville haitallistentuholaisten torjunnan vaikeutuessa. Kemiallistenkasvinsuojeluaineiden valikoima pienenee jatkuvastija esimerkiksi gerberassa hyvin viihtyvän ripsiäisentorjunta koetaan jo nyt pelkin kemiallisin keinointehottomaksi.Tavoiteltuun taloudelliseen tulokseen pääsemistähankaloitti myös puutarhan tuottamien ruukkukasvienja leikkogerberan ajoittain heikko markkinahinta.Erityisesti alkutalven ruukkukasvien myyntioli takkuista ja hinta huomattavasti alle odotusten.Kotimaisten koristekasvien kauppa tuntuukin olevankoko Suomessa vahvassa myllerryksessä, sillä ruukkukasvientai leikkokukkien myyntitulot eivät olenousseet kustannusten kohotessa, vaan myyntihinnatovat viime aikoina olleet jopa laskusuuntaisia.Ruukku- ja ryhmäkasvien viljely painottui aikaisempienvuosien tapaan sopimusviljelyyn ja kukkasesonkeihin.Kiipulan puutarhalta myytyjen ruukkukasvienmäärä oli noin 175 000 kappaletta. Toimintavuonnaerityistarkastelussa oli joulutähtien viljely. Viljelyohjelmaantehtiin muutoksia ja määrä pyrittiin sovittamaankysyntää vastaavaksi. Joulutähden viljelyssäonnistuttiin, sillä halutut kokoluokat saavutettiin viljelysuunnitelmanmukaisesti ja myyntihintaan saatiinpientä korotusta. Hävikki joulutähden tuotannossaoli noin 500 kappaletta koko viljelymäärän ollessanoin 37 000 joulutähteä.Kasvihuonekurkkua viljeltiin kesäkuun lopulta syyskuunloppuun kaksi kasvustoa eli noin 3 000 neliöllä.Kurkku tuotti myyntikelpoista satoa noin 45 000kiloa. Kurkun kilohinta osui satoaikaan hyväksi, jotenkurkun viljely tuotti toimintavuonna hyvän tuloksen.Toimintavuonna Kiipulan puutarhalla pyrittiinentistä tarkempaan energian käyttöön, johon toinentehdyistä investoinneistakin liittyi. Lämpöhäviönpienentämiseksi asennettiin yhteen kasvihuoneeseenenergiaverhot. Toinen iso investointi oli yhden kasvihuoneenviljelypöytien kansien uusiminen.Tuotantomäärät 2009 2010 2011viljelypinta-ala m 2 7 404 7 404 7 404kurkku kg 46 500 36 470 44 289ruukkukasvit kpl 167 000 180 969 175 312leikkogerbera kpl 53 400 40 687 86 86424

TalousVuosi 2011 käynnistyi epävakaassa taloustilanteessa. Koulutuksentoimialan valtionosuuspäätös vähensi erityisopetuksenopiskelijakohtaista yksikköhintaa 4,3 % ja valtionosuuttakokonaisuudessaan lähes 900 000 euroa. Samanaikaisesti työvoimapoliittisenkoulutuksen kireä hintakilpailu ja uusimuotoisenavokuntoutuksen käynnistäminen olivat heikentäneet aikuiskoulutuksenkannattavuutta jo vuoden 2010 aikana. Myös kuntoutustoiminnanlähtökohdat vuoteen 2011 olivat hyvin haasteelliset.Toimintavuoden talousarvio jouduttiinkin laatimaan varsinepävarmoissa olosuhteissa ja kaikilta osiltaan asetetut tavoitteettiedettiin jo etukäteen vaativiksi.Lähtökohtia vasten tarkasteltuina toimintavuoden tuloksetmuodostuivat kuitenkin kohtalaisiksi. Koulutus- ja kuntoutuspalveluissaasiakasvuorokausia kertyi yhteensä 187 884. Määrässäoli vähennystä vuoteen 2010 verrattuna 2,6 %. Varsinaisen toiminnantuottojen osalla tilanne säilyi kuitenkin tätä parempana.Tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,2 % ja olivat 28,4milj. euroa. Tuottojen ja kulujen tasapainottamiseksi kuluihin kohdistettiinsäästötoimenpiteitä. Toimenpiteet painottuivat kuitenkinvuoden loppupuolelle eikä niillä onnistuttu vähentämään kulujenmäärää riittävästi. Kulut kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna3,4 % ja olivat 28,8, milj. euroa. Kokonaisuutena tilikauden tulosmuodostui alijäämäiseksi.Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijatilanne jatkui hyvänäja käyttöaste pysyi korkeana. Kun huomioidaan aikuiskoulutuksenprosessissa opiskelevat opiskelijat, käytännössä kaikki koulutuksenjärjestämisluvan paikat olivat käytössä. Rahoituksen osaltaerityisopetuksen vuosi käynnistyi varsin poikkeuksellisesti, kunrahoitusta leikattiin. Pääosiltaan leikkaus kohdistui valmentavaankoulutukseen, mikä toi mukanaan uuden haasteen koulutuksenjärjestämisestä taloudellisesti kestävällä tavalla. Erityisopetuksenvaltionosuuden kokonaismäärä oli 18,8 milj. euroa, minkälisäksi kertyi muita tuottoja noin 620 000 euroa. Tuotot olivatyhteensä 19,4 milj. euroa, missä oli vähennystä edelliseen vuoteenverrattuna 3,4 %. Kulut kasvoivat vuoteen 2010 verrattuina 2,8% ja olivat 19,4 milj. euroa. Kulujen kasvu painottui henkilöstöjatoimitilakuluihin. Rahoituksen olennaisen vähenemisen myötäerityisopetuksen talous kiristyi ja kannattavuus kääntyi laskuun.Tilikauden ylijäämäksi muodostui kuitenkin 40 775 euroa.120000100000800006000040000200000AmmatillinenerityisopetusAmmatillinenaikuiskoulutus*Opiskelijatyö,- kuntoutus- jaasiakaspäivät 2007–20112007 2008 2009 2010 2011Ammatillinen erityisopetusAmmatillinen aikuiskoulutusKuntoutuksentoimiala2007 2008 2009 2010 201168 574 65 740 105 293 107 476 108 32368 156 58 542 70 611 69 200 63 000Kuntoutus 18 212 17 033 13 788 16 155 16 561Yhteensä 154 942 141 315 189 692 192 831 187 884*Aikuiskoulutuksen lukuihin on sisällytetty työelämäpalvelut, jotkavuosina 2008 – 2009 on tilastoitu erikseen.25

Tuottojen (28,4 milj. euroa)jakautuminentuottolajeittain v. 2011Koulutuksen valtionosuudet 70 %Työvoimapoliittisen koulutuksentuotot 2 %Muut koulutustuotot 5 %Kuntoutustuotot (avo- ja laitosmuotoinen)18 %Puutarhan tuotot 2 %Muut tuotot 3 %Tuottojen (28,4 milj. euroa)jakautuminen eriprosesseille v. 2011Aikuiskoulutuksessa kilpailu jatkui edelleen kireänä ja opiskelijatyöpäivienmäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna 9,0 %. Lasku painottui työvoimapoliittiseenaikuiskoulutukseen ja ammatillisen lisäkoulutukseen.Ammatillisten avokuntoutuskurssien ja ESR-hanketoiminnan määrätkasvoivat jonkin verran. Aikuiskoulutuksen tuotot olivat 4,6 milj. euroaollen lähes edellisen vuoden tasolla. Kannattavuuden parantamiseksikulurakenteesta haettiin säästöjä ja tarvikehankintoja ja toimitilakulujakarsittiin. Samanaikaisesti jouduttiin kuitenkin lisäämään henkilöstövoimavarojaja henkilöstökulut kasvoivat vuoteen 2010 verrattuina. Kulutolivat yhteensä 4,8 milj. euroa ja ne kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna0,3 %. Tilikauden tulos heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna ollen212 409 euroa tappiollinen.Kuntoutuspalveluissa lääkinnällisen kuntoutuksen määrä kasvoi, muttavastaavasti ammatillisen kuntoutuksen määrä väheni. Lisäksi toimintavuodenaikana panostettiin onnistuneesti laajentuviin kokous- ja majoituspalveluihin.Laitoskuntoutusvuorokausien yhteismäärä oli 14 199 elisamalla tasolla kuin vuonna 2010. Palvelujen hintataso nousi lievästi,kun hankintasopimusten perusteella päivähintoihin saatiin keskimäärininflaatiota vastaavat korotukset. Tuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuina3,6 % ja olivat 2,6 milj. euroa. Samanaikaisesti kulujen kasvuaonnistuttiin hillitsemään. Henkilöstökulut kasvoivat, mutta vastaavastimuissa kuluerissä saavutettiin säästöjä. Kokonaisuutena kulut kasvoivatvuoteen 2010 verrattuna 2,6 % ja olivat 2,6 milj. euroa. Toisena vuonnaperäkkäin toiminnan kannattavuus parani ja tilikauden tulos nousi useantappiollisen vuoden jälkeen ylijäämäiseksi. Tilikauden ylijäämä oli17 583 euroa.Kuntoutuksen toimialaan kuuluvissa urasuuntapalveluissa kasvu jatkuivoimakkaana ja asiakasvuorokausia kertyi 2 362. Toiminnan tuototkasvoivat edelliseen vuoteen verrattuina yli 50 % ja olivat 630 213euroa. Voimakas kasvu ja samanaikainen toiminnan laajentaminen uusillepaikkakunnille ovat edellyttäneet kuitenkin kehittämispanostuksia jahenkilöstövoimavarojen lisäystä. Toiminnan kulut ylittivätkin edelleentoiminnasta saadut tuotot ja tilikauden tulos muodostui 71 631 euroatappiolliseksi.Kiipulan puutarhalla liikevaihto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna3,9 % ja oli 571 335 euroa. Kasvu kertyi pääsääntöisesti leikkogerberanlisääntyneestä myynnistä. Toiminnan kulut 697 321 euroa olivat lähesedellisen vuoden tasolla. Kokonaisuutena tilikauden tulos parani edelliseenvuoteen verrattuna, mutta oli kuitenkin edelleen 125 986 euroatappiollinen.Ammatillinen erityisopetus 68%Ammatillinen aikuiskoulutus 16%Kuntoutuksen toimiala 12 %Opetus- ja kauppapuutarha 2 %Kiipulasäätiö ja hallinto- jatukipalvelut 2 %Muun varsinaisen toiminnan sekä hallinnon ja prosessituen tuotot olivat499 594 euroa ja yhteiskulut 6,0 milj. euroa. Tilikauden aikana yhteiskuluissasaavutettiin säästöä ja kulut laskivat edelliseen vuoteen verrattuina1,1 %. Pääsääntöisesti säästöt saavutettiin henkilöstökuluissa,poistoissa ja ulkoisissa palvelumaksuissa. Talousseurannassa yhteiskulutkohdennettiin mahdollisimman tarkan aiheuttamisperiaatteen mukaantoimialoille. Tilinpäätöksessä toimialoille kohdennettiin yhteiskuluja 5,5milj. euroa eli 2,4 % vähemmän kuin edellisessä vuoden 2010 tilinpäätöksessä.26

Rahoitus ja investoinnitSijoitus- ja rahoitustoiminnan nettotuotot olivat 83 778 euroa. Aikaisemmistavuosista poiketen summaan sisältyy myös sijoitusomaisuuteenkohdennetun Haitin kiinteistön nettovuokratuotto.Opiskelijatyö,- kuntoutusjaasiakaspäivät(yht. 187 884) v. 2011Toimintavuoden investoinnit käsittivät tavanomaisia koneiden, laitteidenja atk-järjestelmien uusintoja. Kokonaisuutena investointien määräoli aikaisempiin vuosiin verrattuna vähäinen, 194 047 euroa.Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja osoittaa tappiota 316 434,08euroa ja rahastosiirtojen jälkeen alijäämää 314 765,08 euroa. Alijäämänosuus varsinaisen toiminnan tuotoista oli 1,1 %. Alijäämästähuolimatta säätiön maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kokotoimintavuoden aikana hyvällä tasolla.Tilikauden jälkeiset tapahtumatja vuoden 2012 näkymätRahoitusleikkauksista, kireästä kilpailutilanteesta sekä lievästi alenevastatoiminnan määrällisestä kehityksestä johtuen Kiipulasäätiönvuoden 2012 talousnäkymät jatkuvat edelleen tiukkoina. Kannattavuudenparantaminen ja toiminnan volyymin kasvattaminen edellyttävätkustannustehokasta, asiakaslähtöistä ja strategisesti johdonmukaistatoimintaa.Vuoden 2011 lopussa ja vuoden 2012 alussa säätiön hallituksenpäättämät, pitkän tähtäyksen toimitilaratkaisut sekä muut toteutettavatsäästötoimenpiteet parantavat ja vakauttavat tuloskehitystälähivuosien aikana. Julkisen talouden säästöpaineet ja mahdollinentaantumajakso luovat vastaavasti epävarmuutta. Toimialojen kehitysnäkymienvalossa vuoden 2012 tuloskehityksen arvioidaan toteutuvanvuotta 2011 parempana ja ylijäämäisenä. Maksuvalmiuden ja säätiönvakavaraisuuden arvioidaan pysyvän hyvällä tasolla.Ammatillinen erityisopetus 57 %Ammatillinen aikuiskoulutus 34 %Kuntoutuksen toimiala 9 %Kulujen (28,8 milj. euroa)jakautuminen eriprosesseille v. 2011Tunnusluku 2009 2010 2011varsinaisen toiminnan tuotot(milj. euroa)26,3 28,7 28,4tilikauden tulos (euroa) 1 593 158,75 973 339,26 –316 434,08maksuvalmius, quick ratio 1,8 1,9 1,8omavaraisuusaste-% 79,6 77,7 76,5Ammatillinen erityisopetus 67 %Ammatillinen aikuiskoulutus 17 %Kuntoutuksen toimiala 12 %Opetus- ja kauppapuutarha 2 %Kiipulasäätiö ja hallinto- jatukipalvelut 2 %27

OrganisaatioValtuuskuntaToimikaudella 2010–2012 valtuuskuntaan kuuluu kaksitoistajäsentä, joista Kela on nimennyt kahdeksan jäsentä,Filha ry kaksi jäsentä ja Janakkalan kunta yhden jäsenen.Lisäksi valtuuskunta valinnut jäsenekseen yhden jäsenen,joka on Kustaa ja Wilhelmiina Kiipulan sukua. Valtuuskuntaon syyskokouksessaan 8.12.2010 päättänyt sääntömuutoksesta,jonka perusteella Kelalla ei enää jatkossa oleedustajien nimeämisoikeutta säätiön toimielimiin. Seuraavalletoimikaudelle 2013–2015 valtuuskunnan jäsentenvalinta tehdään noudattaen uusia sääntöjä, jotka on hyväksyttyPatentti- ja rekisterihallituksessa 4.1.2011.Kelan nimeämät jäsenet ja varajäsenet toimikaudella2010–2012Luhtanen Leena, opetusneuvos, (puheenjohtaja)– Koskinen Johannes, kansanedustajaAutio Risto, TTM– Heinonen Timo, kansanedustajaErhola Marina, ylijohtaja– Vuorenkoski Lauri, kehittämispäällikkö (29.11.2011asti)– Kovasin Merja, kehittämispäällikkö (29.11.2011 alkaen)Lumiaho Maire, lakimies– Vuorensola Markku, vastaava järjestökouluttajaToivonen Rauno, asiantuntija– Hollmén Jyrki, yritysturvallisuustoimiston päällikköHonka Juhani, maakuntajohtaja– Hertsi Juha, aluekehityspäällikköRuohotie Pekka, professori (varapuheenjohtaja)– Jahnukainen Markku, professoriPaatero Heidi, humanististen tieteiden kandidaatti– Raimoranta Jyrki, oikeustieteen kandidaattiFilha ry:n nimeämätMoilanen Eeva-Liisa, varatuomari– Heinonen Aulikki, kunnanjohtajaUotila Varpu, vararehtori (el.)– Tukiainen Pentti, professori, keuhkosairauksien erikoislääkäriKiipulan suvun edustajaKassari Yrjö, tilanomistaja– Kassari Paavo, agronomiJanakkalan kunnan nimeämäHarju Pekka, kunnanjohtaja (11.4.2011 asti)Ahonen Anna-Mari, kunnanjohtaja (11.4.2011 alkaen)– Prittinen Juha, kehitysjohtajaValtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Valtuuskunnansihteerinä toimi säätiön asiamies, toimitusjohtaja JuhaniTörmä.HallitusKoponen Markku, koulutusjohtaja (puheenjohtaja)Bergman Viveca, kehittämispäällikköEllala Esa, johtaja, (varapuheenjohtaja)Mähönen Antti, apulaisjohtajaNieminen Markku M, professoriVoutilainen Mirkka, johtajaHallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen sihteerinätoimi säätiön toimitusjohtaja Juhani Törmä.28

TilintarkastajatTuokko Timo, KHTElo Janne, KHTvarallaMiikkulainen Jari, KHTMannila Tuire, KHTSisäinen tarkastajaSiltala Pekka, HTM, KLTAmmattiopiston johtokuntaRajakangas Ulla-Maija, johtaja (puheenjohtaja)– Lindroth Heikki, paikallisjohtajaNärkki Aino, elinkeinopoliittinen asiantuntija– Rauhala Jere, kenttäpäällikköKoski Jaana, opetustoimen kehittämispäällikkö– Mäensivu Kirsti, kehittämisyksikön johtajaKorpio Eero, tehdaspäällikkö (varapuheenjohtaja)– Mikkola Liisa, koulutuspäällikköKervinen Seppo, toimitusjohtaja– Nuutinen Henni, ylipuutarhuriLehikoinen Vesa, toimitusjohtaja– Purhonen Kaarlo, tavaratalonjohtajaSaarela Mari, järjestöjohtaja (27.9.2011 asti)Lampinen Pauliina, kehittämispäällikkö (27.9.2011alkaen)– Lampinen Pauliina, kehittämispäällikkö (27.9.2011 asti)– Burman Risto, toiminnanjohtaja (27.9.2011 alkaen)Kiviranta Leila, johtava ammatinvalintapsykologi– Laatunen Hannu, työtoiminnan päällikköTörmä Juhani, toimitusjohtaja– Korpinen Risto, talousjohtajaAmmattiopiston rehtori Markku Aunola toimi johtokunnanesittelijänä ja sihteerinä. Kahdella opettajien, kahdellamuun henkilökunnan ja kahdella oppilaskunnan edustajallaon kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.Kiipulasäätiön johtoryhmäTörmä Juhani, toimitusjohtajaKeltomäki Reija, henkilöstöjohtajaKorpinen Risto, talousjohtajaAunola Markku, rehtoriAaltonen Marjukka, kuntoutusjohtajaJohtoryhmän sihteerinä toimi viestintäpäällikkö SallaSipilä.HuomionosoituksetKiipulan päätoimipaikassa koko henkilöstölle järjestetynKiipulapäivän yhteydessä 27.5.2011 muistettiin säätiönpitkäaikaisia työntekijöitä perinteisin lahjoin. 15-vuotislahjansaivat Päivi Rytivaara, Liisa Arola, Tuula Lahti,Marjut Tuppurainen, Ulla-Maija Vuorinen, Tarja Rikander,Anneli Koskinen, Tiina Kartano, Matti Kylmänen, HanneleAlutoin, Marja Koskinen, Heli Siivo ja Hannele Lehtola.25-vuotislahjan saivat Kauno Jansson, Kari Tanner, MarkkuMarttila, Tarja Ojalainen, Anne Tauru, Kaisa Kuusinen jaHannele Tunturi. 35-vuotislahjan sai Maija Tuuri.29

JulkaisutInget Mirja. 2011. Kokemuksia moniammatillisesta kuntoutusyhteistyömallista Kiipulan ammattiopistossa.Kandidaatin tutkielma. Tampereen yliopisto.Kallio Henna-Marita. 2011. Työpaikkaohjaajakoulutus erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työelämäänvalmentautumisessa. Kuvaus työpaikkaohjaajakoulutusmallin kehittämisestä. Opinnäytetyö.Lahden ammattikorkeakoulu.Taruma Johanna. 2011. Oppimisprosessi Aslak-kuntoutuksessa. Työlähtöiset menetelmät. Opinnäytetyö.Hämeen ammattikorkeakoulu.Toivonen Leena. 2011. Sanoista tekoihin. Työhönvalmennuksen palveluprosessi asiakkaan ja työntekijänarvioivana. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.Vuorinen Kirsi. 2011. Kädentaitojen pedagoginen käyttö valmentava I opetuksessa. Opinnäytetyö.Hämeen ammattikorkeakoulu.30

Tuloslaskelma1.1. – 31.12.2011 1.1. – 31.12.2010Varsinainen toiminta € € € €TuototValtionosuudet 19 761 343,89 20 621 196,00Koulutus- ja palvelutuotot 2 118 804,40 2 212 530,22Kuntoutustuotot 5 158 744,07 4 102 245,24Muut tuotot 1 342 095,22 28 380 987,58 1 791 949,14 28 727 920,60KulutHenkilöstökulut 19 107 429,08 18 188 284,54Poistot 997 148,17 974 469,31Muut kulut 8 676 623,01 28 781 200,26 8 682 943,21 27 845 697,06Tuottojäämä –400 212,68 882 223,54Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuototKorkotuotot 49 755,60 89 933,73Osinkotuotot 1 555,00Vuokratuotot 57 907,99 109 218,59 1 548,00 91 481,73KulutKorkokulut 151,43Kiinteistön hoitokulut 21 946,90Muut omaisuuden hoitokulut 3 341,66 25 439,99 366,01Tuottojäämä –316 434,08 973 339,26Tilikauden tulos –316 434,08 973 339,26TilinpäätössiirrotRahastosiirrot 1 669,00 1 630,00Tilikauden ali-/ ylijäämä –314 765,08 974 969,2631

TaseVastaavaa31.12.2011 31.12.2010Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 103 048,74 103 048,74Muut pitkävaikutteiset menot 643 945,70 761 645,96Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 205 447,19 205 447,19Rakennukset ja rakennelmat 5 651 522,86 6 097 067,37Koneet ja kalusto 793 428,15 1 033 284,96Muut aineelliset hyödykkeet 20 481,27 6 670 879,47 20 481,27 7 356 280,79SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet 2 580 643,63 1 582 541,49Omakatteiset rahastotRahat ja pankkisaamiset 83 199,45 84 877,89Rahaston korkosaamiset 632,85 83 832,30 621,56 85 499,45Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuusAineet ja tarvikkeet 96 657,66 112 337,27SaamisetPitkäaikaisetLainasaamiset 70 728,19 77 728,19LyhytaikaisetMyyntisaamiset 1 119 691,01 1 033 337,76Siirtosaamiset 1 406 999,02 2 526 690,03 1 101 102,79 2 134 440,55Rahat ja pankkisaamiset 3 911 226,50 4 688 817,22Vastaavaa yhteensä 16 687 652,22 16 902 339,6632

31.12.2011 31.12.2010VastattavaaOma pääomaSidotut rahastotOmakatteiset rahastot 83 832,30 85 499,45Vapaat rahastotRakennusrahasto 1 749 154,10 1 749 154,10Eläkerahasto 66 603,00 68 272,00Muut rahastot 1 329 586,91 3 145 344,01 1 329 586,91 3 147 013,01Käyttöpääoma 5 045,64 5 045,64Rakennuspääoma 2 964 069,84 2 964 069,84Edellisten kausien ylijäämä 7 184 268,58 5 749 067,35Edellisen tilikauden oikaisu 460 231,97Tilikauden ali-/ ylijäämä -314 765,08 6 869 503,50 974 969,26 7 184 268,58Vieras pääomaPitkäaikainenLyhytaikainenOstovelat 371 992,46 683 401,17Siirtovelat 3 247 864,47 3 619 856,93 2 833 041,97 3 516 443,14Vastattavaa yhteensä 16 687 652,22 16 902 339,6633

Tilinpäätöksen liitetiedotTilinpäätöksen laadintaperiaatteet1. Arvostus ja jaksotusperiaatteetPysyvät vastaavat on arvostettu välittömään hankintamenoon vähennettynäsuunnitelman mukaisilla poistoilla.Sijoitusomaisuus on arvostettu hankintamenoon tai tätä alempaan käypäänarvoon.Sijoitusomaisuuden arvonalentuminen on kirjattu, jos säätiön toimivajohto on katsonut sen olevan olennainen ja pysyvä.2. Henkilökunnan eläkejärjestelytEräiden vuonna 1978 toimessa olleiden henkilöiden lisäeläke-edut on järjestettysäätiön oman eläkerahaston kautta. Järjestely koskee entisiä toimihenkilöitä,joiden eläke-edut olivat muita toimihenkilöitä epäedullisemmat.Tuloslaskelman liitetiedot1. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kuluttoiminnanaloittainToiminnanaloille on kohdistettu niiden aiheuttamat erilliskulut sekä mahdollisimmantarkka aiheuttamisperiaatteen mukainen osuus yhteiskuluista.Ammatillinen erityisopetus 2011 2010Tuotot 19 421 212,42 20 103 248,15Henkilöstökulut 10 681 232,85 10 165 787,03Poistot 624 570,00 541 093,12Muut kulut 3 883 175,68 3 837 680,79Osuus yhteiskuluista 4 191 459,08 4 305 319,44Yhteensä 40 774,81 1 253 367,77Ammatillinen aikuiskoulutusTuotot 4 619 147,33 4 615 041,81Henkilöstökulut 2 843 516,68 2 718 254,52Poistot 35 900,71 48 748,45Muut kulut 1 428 391,38 1 493 788,29Osuus yhteiskuluista 523 747,01 554 770,78Yhteensä –212 408,45 –200 520,23KuntoutusTuotot 3 269 698,88 2 961 089,81Henkilöstökulut 2 024 679,89 1 700 880,57Poistot 60 884,89 63 999,27Muut kulut 458 512,01 455 090,47Osuus yhteiskuluista 779 670,06 776 876,87Yhteensä –54 047,97 –35 757,37PuutarhaTuotot 571 335,17 549 661,58Henkilöstökulut 214 466,00 219 236,89Poistot 52 540,22 61 397,92Muut kulut 444 803,96 443 426,87Osuus yhteiskuluista –14 488,95 –21 279,03Yhteensä –125 986,06 –153 121,072011 2010Muu varsinainen toiminta ja yhteiskulutTuotot 499 593,78 498 879,25Henkilöstökulut 3 343 533,66 3 384 125,53Poistot 223 252,35 259 230,55Muut kulut 2 461 739,98 2 452 956,79Siirretty toiminnanaloille –5 480 387,20 –5 615 688,06Yhteensä –48 545,01 18 254,44Tuotto-/kulujäämä –400 212,68 882 223,542. PoistotKäyttöomaisuuden hankintameno on poistettu seuraavan suunnitelmanmukaanRakennukset tasapoisto 25 vuodessaHuoltorakennukset, rakennelmatja kasvihuoneet tasapoisto 15 vuodessaKoneet ja kalusto tasapoisto 5 vuodessaAtk-laitteet ja -ohjelmat tasapoisto 3 vuodessaAlle 2 000 euron käyttöomaisuushankinnat on kirjattu vuosikuluiksi.3. Tuotot osuuksista muissa yrityksissäkorkotuotot ja korkokulutTuotot osuuksista muissa yrityksissä 1 555,00 1 548,00Korkotuotot 49 755,60 89 933,73Vuokratuotot 57 907,99Korkokulut 151,43 366,01Yhteensä 109 067,16 91 115,72Taseen vastaavien liitetiedot1. Aineettomat hyödykkeetATK-ohjelmat 1.1. 44 397,13 84 853,15Lisäys tilikaudelta 42 430,21 21 851,31Poistot tilikaudelta –30 269,52 –62 307,33ATK-ohjelmat 31.12. 56 557,82 44 397,13Vuokratilojen perusparannusmenot 1.1. 685 285,92 0,00Lisäys tilikaudelta 685 285,92Poistot tilikaudelta –97 898,04Vuokratilojen perusparannusmenot 31.1. 587 387,88 685 285,92Keskeneräiset projektit 1.1. 31 962,91 0,00Lisäys tilikaudelta 10 467,30 31 962,91Poistot tilikaudelta –42 430,21Keskeneräiset projektit 31.12. 0,00 31 962,9134

2. Aineelliset hyödykkeet2011 2010Rakennukset 1.1. 6 097 067,37 6 543 901,63Lisäys tilikaudeltaPoistot tilikaudelta –445 544,51 –446 834,26Rakennukset 31.12. 5 651 522,86 6 097 067,37Koneet ja kalusto 1.1. 1 033 284,96 1 289 125,65Lisäys tilikaudelta 183 579,29 209 487,03Poistot tilikaudelta –423 436,10 –465 327,72Koneet ja kalusto 31.12. 793 428,15 1 033 284,96Taideteokset 1.1. 20 481,27 20 481,27Lisäys tilikaudeltaTaideteokset 31.12. 20 481,27 20 481,273. SijoituksetAsunto-osakkeet 1.1. 851 173,43 851 173,43Vähennys/lisäys tilikaudellaAsunto-osakkeet 31.12. 851 173,43 851 173,43Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 731 368,06 127 610,77Lisäys tilikaudelta 1 057 636,14 603 757,29Vähennys tilikaudelta –60 000,00Muut osakkeet 31.12. 1 729 004,20 731 368,064. Noteerattujen arvopaperien hankintamenojenja markkina-arvon erotusSijoituksetMuut osakkeet ja osuudetMarkkina-arvo 1 562 777,48 729 396,10Vastaava kirjanpitoarvo 1 699 278,04 701 642,04Erotus –136 500,56 27 754,065. SiirtosaamisetOpetushallitus, valtionavun lisäosuus 190 038,22 442 360,00ESR-projektit 927 727,27 402 697,46Muut siirtosaatavat 289 233,53 256 045,33Yhteensä 1 406 999,02 1 101 102,79Taseen vastattavien liitetiedot1. Oman pääoman muutoksetOmakatteiset rahastotSiiri Sarkkilan rahastoPääoma 1.1. 57 359,64 57 666,45Vähennys tilikaudelta –650,00 –750,00Lisäys tilikaudelta 431,36 443,19Pääoma 31.12. 57 141,00 57 359,642011 2010Allan Suhosen rahastoPääoma 1.1. 12 383,39 10 478,31Vähennys tilikaudelta –1 100,00 –1 000,60Lisäys tilikaudelta 85,83 2 905,68Pääoma 31.12. 11 369,22 12 383,39Stipendirahasto (LT)Pääoma 1.1. 2 260,61 2 493,14Vähennys tilikaudelta –50,00 –250,00Lisäys tilikaudelta 16,81 17,47Pääoma 31.12. 2 227,42 2 260,61TaidehankintarahastoPääoma 1.1. 7 559,00 7 500,59Vähennys tilikaudeltaLisäys tilikaudelta 57,51 58,41Pääoma 31.12. 7 616,51 7 559,00Perttulan stipendirahastoPääoma 1.1. 2 381,80 1 824,99Vähennys tilikaudelta –400,00 –950,00Lisäys tilikaudelta 15,07 1 506,81Pääoma 31.12. 1 996,87 2 381,80Muu stipendirahastoPääoma 1.1. 3 555,00Vähennys tilikaudelta –100,00Lisäys tilikaudelta 26,28 3 555,00Pääoma 31.12. 3 481,28 3 555,002. Vapaat rahastotRakennusrahasto 1.1. 1 749 154,10 1 749 154,10Rakennusrahasto 31.12. 1 749 154,10 1 749 154,10Eläkerahasto 1.1. 68 272,00 69 902,00Vähennys tilikaudelta –7 527,84 –7 427,40Lisäys tilikaudelta 5 858,84 5 797,40Eläkerahasto 31.12. 66 603,00 68 272,00Koulutustoim. käyttö– jakehittämisrahasto 1.1. 1 329 586,91 1 329 586,91Koulutustoim. käyttö- jakehittämisrahasto 31.12. 1 329 586,91 1 329 586,9135

3. Rakennuspääoma2011 2010Rakennuspääoma 1.1. 2 964 069,84 2 964 069,84Rakennuspääoma 31.12. 2 964 069,84 2 964 069,844. Edellisten tilikausien ylijäämäYlijäämä 1.1. 7 184 268,58 5 749 067,35Edellisen tilikauden oikaisu 460 231,97Tilikauden ali-/ylijäämä –314 765,08 974 969,26Ylijäämä 31.12. 6 869 503,50 7 184 268,585. SiirtovelatValtionkonttori, eläkevakuutusmaksut 81 328,86 88 134,09Opetushallitus, kehittämistoiminta,osaamista työhön 218 737,41 130 846,50Ilmarisen lakisääteiset vakuutusmaksut 279 598,33 160 761,08ESR-projektien partnerit 127 980,44 57 854,13Muut siirtovelat 118 911,65 109 495,45Työnantajasuoritukset ja arvonlisäverot 366 526,47 355 602,24Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen 2 054 781,31 1 930 348,48Yhteensä 3 247 864,47 2 833 041,976. ESR-projektien omavastuuosuudetESR-projektien suoriteperusteiset tuotot 763 196,83ESR-projektien kustannukset 794 707,21ESR-projektien omavastuuosuudet –31 510,38Vakuudet ja vastuusitoumukset1. Muut vastuutSäätiön tarkoitukseen saadut palautusehtoisetAvustukset 1.1. 2396 936,93 8 230 389,69Avustukset 31.12. 2396 936,93 8 230 389,692. LeasingvastuutSeuraavalla tilikaudella maksettavat 174 636,08 151 840,03Myöhemmin maksettavat 234 897,72 181 789,54Yhteensä 409 533,80 333 629,573. ESR-projektien omavastuuosuudetSeuraavan tilikaudenomavastuuosuudet 38 769,352011 20104. Luotot, joiden vakuutena on panttikirjojaJanakkalan Osuuspankki,yritystilin luottolimiitti 500000,00 500000,00Luottolimiitti käytössä 31.12.2011 0,00 0,00Vakuudeksi pantatut panttikirjatPanttikirja 20.6.2001/2401 67 200,00 67 200,00Panttikirja 20.6.2001/2408 178 200,00 178 200,00Panttikirja 20.6.2001/2410 252 200,00 252 200,00Panttikirja 20.6.2001/2414 168 100,00 168 100,00665 700,00 665 700,00Liitetiedot henkilöstöstä jatoimielinten jäsenistä1. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärätoimialoittainKoulutus 276 268Kuntoutus 41 35Puutarha 6 6Hallinto- ja tukipalvelut 86 87Henkilöstö yhteensä 409 3962. Henkilöstökulujen erittelyPalkat ja palkkiot 15 447 002,50 14 712 384,77Eläkekulut 2 804 196,41 2 727 878,10Muut henkilösivukulut 856 230,17 748 021,67Yhteensä 19 107 429,08 18 188 284,543. Toimielinten jäsenten osuus henkilöstökuluistaPalkat, palkkiot ja sosiaalikulut valtuuskunnalle,hallitukselle, toimitusjohtajalleja johtokunnalle 178 306,50 175 114,514. Tilintarkastuksen palkkiotLakisääteiset tilintarkastuksen palkkiot 15 808,97 12 357,66Yhteensä 15 808,97 12 357,66Omistukset muissa yrityksissäAsunto Oy Janakkalan Puisto-Harjurinne 2 100,00% 100,00%Asunto Oy Turengin Kulma-Juttila 50,00% 50,00%Kiinteistö Oy Turengin Yrittäjätalo 29,90% 29,90%Kiinteistö Oy Skogsterinkulma 27,86% 27,86%36

KirjanpitokirjatVarsinaisetPäiväkirjaPääkirjaKustannuspaikkakohtainen päiväkirjaKustannuspaikkakohtainen tuloslaskelmaTasekirjaAvustavatPalkkakirjanpitoMyyntireskontraOstoreskontraKäyttöomaisuuskirjanpitoATK-tulosteATK-tulosteATK-tulosteATK-tulosteSidottuATK-tulosteATK-tulosteATK-tulosteATK-tulosteTositelajit9 Hyvityslaskujen kohdistus / OR20 Pankkitositteet JOP 50780821 Pankkitositteet Nordea Pankki Suomi Oyj 10363022 Pankkitositteet JOP 50780823 Svenska Handeksbanken24 Pankkitositteet JOP, tuottotili23 Pankkitositteet JOP 50780826 Pankkitositteet Sampo Pankki 80001628 eOffice-kassamaksut20 Verkkolaskut30 Muistiotositteet40 Myyntilaskut50 eOffice-muistiot70 eOffice-ostolaskut80 Kassatositteet81 Kassaositteet 290 Hyvityslaskujen kohdistus / MRTositteet säilytetään paperitositteina, poislukien eOffice-ostolaskutToimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoituksetJanakkalassa 12. päivänä maaliskuuta 2012Markku Koponen Viveca Bergman Esa Ellala Antti Mähönen Markku M. Nieminen Mirkka VoutilainenJuhani TörmätoimitusjohtajaTilinpäätösmerkintäSuoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus.Janakkalassa 22. päivänä maaliskuuta 2012Timo TuokkoKHTJanne EloKHT37

TilintarkastuskertomusKiipulasäätiön valtuuskunnalleOlemme tilintarkastaneet Kiipulasäätiön kirjanpidon, tilinpäätöksen,toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta1.1. – 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman,rahoituslaskelman ja liitetiedot.Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisestaja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessavoimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimistakoskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitusvastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisestajärjestämisestä sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen javarainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksenperusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestasekä säätiölain edellyttämistä seikoista. Tilintarkastuslakiedellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita.Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavanhyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapaedellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksenhankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, ettei tilinpäätöksessäeikä toimintakertomuksessa ole olennaisia virheellisyyksiäsekä siitä, etteivät hallituksen jäsenet ole syyllistyneet tekoontai laiminlyöntiin, josta saattaisi seurata vahingonkorvausvelvollisuussäätiötä kohtaan, tai rikkomatta säätiölakia tai säätiönsääntöjä.Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssinhankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseensisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista.Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johonkuuluu virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvan olennaisenriskin arvioiminen. Riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaahuomioon säätiön sisäisen valvonnan, joka on merkityksellistätilinpäätöksen ja toimintakertomuksen oikeiden ja riittävien tietojenkannalta. Tilintarkastaja arvioi säätiön sisäistä valvontaapystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaisettilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, ettäantaisi lausunnon säätiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta.Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteidenasianmukaisuuden, toimivan johdon tekemienkirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksenja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntommeperustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaatilintarkastusevidenssiä.Lausunto tilinpäätöksestä jatoimintakertomuksestaLausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomusantavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksenlaatimista koskevien säännösten ja määräystenmukaisesti oikeat ja riittävät tiedot säätiön toiminnan tuloksestaja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksentiedot ovat ristiriidattomia.Muut lakiin perustuvat lausunnotSäätiön varat on sijoitettu asianmukaisesti ja säätiön toimielimienjäsenille maksettuja palkkioita on pidettävä kohtuullisina.Säätiön tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävättiedot säätiön toiminnasta.Kiipulassa, 22. päivänä maaliskuuta 2012Timo TuokkoKHTJanne EloKHT38