Asiantunteva - Kemia-lehti

Bruker SCION Advert 210 x 280:Layout 1 11/05/2012 07:23 Page 1Introducing theSCION Family ofGas Chromatographs• SCION 436-GCCompact and Powerful• SCION 456-GCFlexible 3 Injectors 4 Detectors PlatformSCION GCs provide superior capability for today’s analyticallaboratory. The ultimate in GC platforms can be configured tohandle virtually any GC analysis, from the most basic singleinjector/detector to the most complex multi-valve/multi-columncustom analyzers. A new platform designed to deliver topperformance today and inspire further developments tomorrow.• Three injectors, four detectors (inclusive of MS)Provides simultaneous data acquisition• Increased oven capacitySupports over 50 GC Analyzers (ASTM, GPA, DIN, EN)• Large touch screen interfaceSupports 13 languagesVisit www.scionhasarrived.com for more information.Innovation with IntegrityGAS CHROMATOGRAPHYBruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 Solna, SwedenTel. +46 (0)8-655 25 30Tel: +358-400-426438 (FIN)optics@bruker.seKysy lisää!timo.saarela@bruker.sepuh. 0400-792 581

TeekkariparrasvaloissaHenna Niskakoski ujuttautui alkoholiongelmaisenäidin nahkoihinLappeenrannan ylioppilasteatterinnäytelmässä Sukka rutussa.Toni Lapinlampi6

KEMISTINkääntöpuoliHenna Niskakoski opiskelee kemiantekniikkaaja viettää vapaa-aikansaThalian temppelissä.Sarjassa esitelläänkemistienkakkosammattejaja epätavallisiaharrastuksia.Päivi IkonenPariisi vuonna 1899.Montmarten kortteleissa roihuavattaiteen palo ja kutkuttavan syntinen rakkaus,ja Moulin Rouge -kabareen ihanatähtitanssijatar Satine vie köyhän muttakunniallisen kirjailijan Christianin sydämenja sielun ensisilmäyksellä.Vaikka kurtisaanin realistisempi sydänensin kääntyykin upporikkaan Monrothinherttuan puoleen, lopuksi käy kuinvain valkokankaalla voi.”Come what may, come what may, Iwill love you until my dying day”, vakuuttaaikimuistoisessa serenadissaanEwan McGregor, Skotlannin samettiääninenlahja maailman filmibisnekselle.”Oh come what may, come what may,I will love you”, visertää vastaukseksisilkkinen sopraano Henna Niskakoski.Vai… hetkinen?Kelataanpa takaisin.Tarkemmin katsottuna lemmensairassulotar McGregorin kainalossa taitaa sittenkinolla Australian pitkäsääri NicoleKidman.Baz Luhrmannin maailmanmenestys,”elokuvaoopperaksi” luonnehdittuMoulin Rouge on kyllä lappeenrantalaisenHenna Niskakosken lempileffa,jonka nuori nainen on nähnyt ”varmaankymmenen kertaa”, mutta toiverooli elihurmaavan Satinen osa jää hänelle vainhaaveeksi.”Kaikkein mieluiten näyttelisin juurimusikaaleissa, mutta niihin ei ääni riitä”,Niskakoski arvioi laulutaitonsa tulevandiplomi-insinöörin rationaalisuudella.Itsekseen teekkari toki lauleskelee, ainatilaisuuden tullen myös Sing Star -pelinsäestyksellä, mutta näyttämöllä vainryhmäkohtauksissa.Kameran ja myös elävän yleisön edessähän on kuitenkin esiintynyt pienestäpitäen.”Lapsena tehtiin yksi jos toinenkin esitys,jotka piti tietysti tallentaa videolle.Myöhemmin koulussa olin innolla lavallakaikissa mahdollisissa tilaisuuksissajoulujuhlista vanhojen tansseihin.”Hollywoodin Oscar-gaaloja ja SuomenJussi-juhliakin Niskakoski luultavastikuitenkin katselee myös jatkossa vainAnssi Saviluototv-ruudusta, sillä 18-vuotias abiturienttivalitsi keväällä 2009 toisen tien.”Teatterikorkeakoulu houkutteli, muttalopulta tulin kuitenkin siihen tulokseen,että vaikka näyttelemisestä tykkäänkin,en halua siitä ammattia.”Sen sijaan toiveissa alkoi siintää eläinlääkärinura. Viisas opinto-ohjaaja vinkkasiharkitsemaan myös kemiaa, jokakuuluikin Ristiinassa koulunsa käyneenNiskakosken lempiaineisiin. Opon mukaankemia antaisi hyvän pohjan, joseläinlääketieteellinen ei heti tärppäisi.”Kirjoitusten jälkeen takki oli melkotyhjä, eikä puhtia enää riittänyt Galenoksenlukemiseen, joten lääkis jäi. Onneksipääsin tänne Lappeenrantaan.”Kemiantekniikan opinnot Lappeenrannanteknillisessä yliopistossa antoivat jopaenemmän kuin lupasivat ja tempasivatfuksin mukaansa heti.”Enää en vaihtaisi mihinkään. Opiskelumuuttuu yhä vain kiinnostavammaksi”,hymyilee neljättä opiskeluvuottaanpuurtava Niskakoski, joka omien sanojensamukaan on nyt ”win-win-tilanteessa”.”Kemiasta saan työn ja lavalle pääsenharrastajateatterissa.”Ahkeraa opiskeluaja teekkarielämääHenna Niskakoski haluaa ”ehdottomasti”opiskella nimenomaan soveltavaa kemiaa,jolla on kiinteä yhteys käytäntöön.”Täällä se tarkoittaa pitkälti erotustekniikkaa,joka on LUT:n vahva ala. Prosessitekniikkaaluen sivuaineenani.”Henna Niskakoski Juliana ja Sampsa Köppä Roopena Lappeenrannassa kesällä2011 kuvatussa lyhytelokuvassa Vauhdin hurma.6/2012 KEMIA7

Totta on yleinen käsitys, että näyttelijältä vaaditaan esimerkiksihyvää muistia.”Mutta repliikkien opettelussa voi hyödyntää myös liikemuistiaan.Tietty liike auttaa muistamaan aina seuraavanfraasin. Silti voi tietysti tulla täydellinen black-out, jolloinkaikki häipyy mielestä. Niistäkin hetkistä selvitään, kunkollega kuiskaa vaikka ensimmäisen sanan, josta saa taaskiinni ja pääsee eteenpäin.”Niskakoskelle hienoin asia teatterissa on saada asettuaaina uuden ja erilaisen roolihahmon nahkoihin.”Siinä sulkee parhaimmillaan itsensä täydellisesti pois jaryhtyy ajattelemaan kuin roolihahmo. On sellaisessa flowtilassa,johon muussa ympäristössä on vaikea päästä.”Ujous – josta Niskakoski väittää kärsineensä – on hylättäväheti ja mahdolliset epämukavuuden tunteet opittavakaristamaan kokonaan.”Varsinkin improvisaationäyttelemisessä tarvitaan heittäytymistä.Ei auta miettiä, että olenko vähän nolo nyt. Josyhtään alkaa ajatella, että voiko näin tehdä, plörinäksi menee.Pitää vaan antaa mennä ja sanoa ja tehdä mitä mieleenjuolahtaa.”Tärkeä on tietysti myös katsomosta tuleva palaute, jonkavarassa niin näyttelijät kuin näytelmätkin elävät. Se onollut ilahduttavan kannustavaa.Viime keväänä lappeenrantalaiset osallistuivat Suomenylioppilasteatteriliiton Syty-festivaaleihin työstämälläänimproshow’lla, joka sai raadilta hyvin myönteisen palautteen.”Improvisaatiohan on kaiken teatterin perusta”, muistuttaalajia rakastava Niskakoski.Improilu edellyttää esiintyjältä ennen muuta nopeutta.”Pitää olla hyvät hoksottimet. Siinä on reagoitava heti,muuten käy kyllä niin, että juna meni jo.”Improvisointi myös tuo esiin näyttelijän persoonan apposenavoimena, ja juoni valitsee useimmiten oman suuntansaitse.Niskakoskelle on jäänyt mieleen esitys, jossa näyttelijätjoutuivat hetken varoitusajalla ideoimaan ja esittämäänsokkotreffikohtauksen.”Yhtäkkiä tajusin, että nyt alkavat treffit mennä vähänhävyttömän puolelle, eikä mitään voinut enää tehdä. Seshow onneksi oli yhdessä baarissa, jonne sekin kohtaus sopiihan hyvin. Ja teekkariyleisöhän tietysti tykkäsi.”Tauteja tai dna:tatutkimaanTeatteri pysyy Henna Niskakoskella matkassa mukanamyös teekkariaikojen jälkeen. Suomi on onneksi maa, jossaalan harrastusmahdollisuuksia on runsaasti.Entä tutkijaksi tähtäävän naisen työsuunnitelmat?”Olisi mukava päästä tutkimaan erilaisten sairauksien,kuten Alzheimerin taudin, syytä, syntyä ja parannuskeinoja.Kiehtovaa olisi myös tehdä dna- ja muita tutkimuksiakeskusrikospoliisin rikosteknisessä laboratoriossa. Mielenkiintoisiavaihtoehtoja on paljon”, sanoo Niskakoskija muistuttaa edessään olevan vielä useita opiskeluvuosiakin.”Mutta ei se haittaa, tykkään opiskella. Olen vasta21-vuotias, niin että aikaa on. Meidän sukupolvelle eläkeikäkinnousee varmaan 70 vuoteen, joten eiköhän niitä töitäehdi vielä tehdä vaikka kuinka pitkään.”UUSILAUDA ECOLauda ECO -termostaatit jatkavat menestyksekkäänEcoline-sarjan jalanjäljillä, mutta tekevät kaiken vieläentistäkin paremmin. Valitsetpa SILVER- tai GOLD-version,saat aina kaikki ECO-malliston tärkeimmät edut:• Laaja lämpötila-alue• Helppokäyttöiset valikkotoiminnot• Vahva kiertopumppu, jonka nopeus onsäädettävissä• Ohjelmointitoiminto• USB-liitäntä vakiona ja optiona erilaisialiitäntämoduleitaTarkemmat tiedot löydät osoitteesta www.lauda.de.The Right Temperature WorldwideLisätiedot: Antti Jokipii, gsm 050 593 1030, antti.jokipii@berner.fiHeikki Suortti, gsm 050 300 1344, heikki.suortti@berner.fi

TÄTÄ MIELTÄNaisen iässäIKÄNAISTEN JUMPPARYHMÄÄN tuliuusi jäsen. Me muut katselimme häntäystävällisen kiinnostuneina.Arvioinnin automaatio lankeaa välittömästi,ja keskustelu itsensä tai lähimmännaapurin kanssa käy aina saman kaavanmukaan. Se menee jotenkin näin.”Kuinkahan vanha hän on?” ”Ei voi ollavielä sen ikäinen.” ”Hän näyttää niin nuorelta.””Näyttää aika vanhalta.” ”Kyllä onhyvin säilynyt.”Ryhmään tullut tekee samat arviotmeistä. Ollaan suunnilleen samanikäisiä,seniorikansalaisia. Kyllä koira koiran tuntee.Meitä varten on monta nimitystä. Olemmeikivihreitä, ajattomia, varttuneita, kauaneläneitä, ikäihmisiä, hopeahapsia. Jokukoiranleuka on ehdottanut myös sellaisianimiä kuin eldari, senkku ja vapake.On siis varaa valita.Monille näistä määreistä voi antaa piutpaut. Ne puhuvat markkinavoimien äänellä.Naistenlehtien mukaan niiden vanhimmatlukijat ovat iättömiä. Pah, sanon minä.Ei kukaan seniori halua olla iätön. Päinvastoin.Ikä ja iän tuoma kokemus – sanovatsitä myös viisaudeksi – on takuuvarmastiasia, josta emme halua luopua.Elämänkokemusta on rakennettu pala palaltamonta vuosikymmentä. Ei se ole tyhjästäeikä itsekseen syntynyt.”Vanhassaihmisessä onkaikki iät.”MITÄ VIKAA ON sanassa vanha? Siinähänon suuri arvolataus.Ajatellaanpa puuta, kirjaa, viiniä ja ystävää.Kun panemme niiden eteen adjektiivinvanha, ne saavat hienon ulottuvuuden.Vanha puu, vanha kirja, vanha viinija vanha ystävä herättävät kaikki myönteisiä,lämpimiä mielikuvia.Voisiko sanapari vanha ihminen aiheuttaasamanlaisen tunteen? Entä vanhanainen?Miksi vanhoista puhutaan taakkoina,möykkyinä, pommeina? Kukaan ei haluaikääntyä. Se on pelottavaa ja siihen liittyykielteinen leima. Voiko tätä väärää mielikuvaamuuttaa?Vanhassa ihmisessä on kaikki iät. Meolemme moni-ikäisiä. Nuoret ja keski-ikäiset(milloin se keski-ikä muuten alkaa jamilloin päättyy?) ovat samankaltaisempiakuin me.Me vanhat olemme keskenämmeenemmän erilaisia kuin samanlaisia. Emmeharmaista hiuksistamme huolimattaole harmaata massaa.Me eroammetoisistamme kokemuksiltamme,näkemyksiltämme,koulutukseltamme,poliittisesti ja kulttuurisesti.Vaikka kronologisesti olemmesamanikäisiä, niin fyysisesti, sosiaalisestija henkisesti meissä on suuria eroja.Joku on vanhana syntynyt ja jo nuorenavanha – vanhoihin nahkoihin tehty, kutensanotaan. Toiseen ajan hammas ei tunnupystyvän millään. Kaikki, mikä meihin elämänaikana kertyy, erilaistaa meitä.IHMISEN IKÄ ON mielenkiintoinen asiaja naisen ikä erityisesti. Me elämme keskimäärinseitsemän vuotta miehiä kauemmin.Nainen on helposti kahden negatiivisenpaineen alaisena, ikänsä ja sukupuolensa.Väitetään, että nainen on vanha heti,kun hän ei enää ole nuori.Jos haluaa tehdä jonkinlaista ikäjaottelua,niin tässä erään ranskalaisen tutkijanehdotus: 50–60-vuotiaat ovat mestareita,61–75-vuotiaat vapautuneita, 76–85-vuotiaatvetäytyjiä. Vasta 86 vuotta täyttäneitävoi nimittää vanhuksiksi.Ihmisen elinikä pitenee koko ajan jakuntokin näyttää kohoavan. Vuonna 2009Suomessa oli liki 400 000 yli 70-vuotiastanaista. 80-vuotiaita oli reilut 145 000, yhdeksänkymppisiärunsaat 25 000. Satavuotiaitanaisia kirjattiin lähes viisisataa.Ehkä olisi syytä ruveta suunnittelemaanomaa vanhenemistaan, siltaa vanhuuteen,omannäköistä vanhuuden elämää.Mutta ei pelokkaasti ja ahdistuneestivaan valppaasti ja viisaasti.Brittiprofessorin mielestä vanhuus onparhaimmillaan ”elämän kruunu”. Sitäkannattaa tavoitella.Annikki Korhonen10Annikki Korhonen on eläkkeellä oleva valtionvirkanainen, jolla on ammatillista tietämystä jaomakohtaista kokemusta ikääntymisestä.

Neste Oilissa (kuva) ja NesteJacobsissa seurataan tarkasti sekätyöntekijöiden että työprosessienturvallisuutta.yrityksen johdon pitää olla kiinnostunuttyöturvallisuudesta.”Poissaoloon johtanut turma kaikkinekuluineen maksaa tuhansia euroja.Yksistään sen luulisi tekevän asian tärkeäksi.”Jos urakoitsija ei ota huomioon NesteJacobsin turvallisuusohjeita, laiminlyöntimerkitään muistiin.”Yleensä emme vaihda urakoitsijaakesken urakan, mutta tuleviin urakoihinasia vaikuttaa varmasti”, Lähde sanoo.Urakoitsijoidensa kyvykkyyttä arvioidessaanyhtiö muun muassa kartoittaanäiden viiden viime vuoden TRIF-luvutja turvallisuussuunnitelmat.”Urakoitsijoita myös koulutetaanNeste Jacobsin turvallisuuskäytäntöihinkahden vuoden välein. Lisäksi olemmekehittäneet heille työkaluja, joilla turvallisuuttapidetään yllä erilaisissa työmaaolosuhteissa.”Yhtiön tavoitteena on tehdä työmaillaanvähintään 4 000 havaintokierrostavuodessa. Kierroksilla tarkkaillaan niintyöntekijöiden kuin työprosessien turval-6/2012 KEMIA13

ajankohtaistaLappeenrannasta on tulossaerotustekniikan kaupunkiLappeenrantaansyntyy kansainvälisestimerkittävä erotustekniikantutkimuskeskittymä. VTTperustaa kaupunkiin alantutkimusryhmän, ja samallalaajenee Lappeenrannanteknillisen yliopistonErotustekniikan keskuksen jaVTT:n yhteistyö.Heli HuhtanenSuomi on saamassa ainutlaatuisen, kansainvälisestikinhuomattavan erotustekniikanalan tutkimuskeskittymän.Lappeenrannan teknillisen yliopiston(LUT) Erotustekniikan keskuksen jaVTT:n Lappeenrantaan perustaman uudentutkimusryhmän yhteistyö syventääkoko alan tutkimusosaamista.”Yliopistossamme tehtävään tutkimukseentällä yhteistyöllä on piristävävaikutus. Erotustekniikan keskuksella onollut merkittävä rooli meidän strategiassammevihreän energian ja teknologianhuippuosaajana”, sanoo LUT:n rehtoriIlkka Pöyhönen.Kansainvälisen tason tutkimus edellyttääPöyhösen mukaan riittävää kriittistämassaa.”Pitää saada riittävä määrä alan huippuosaajiasaman katon alle. Tällä yhteistyölläsiihen tähdätään.”LUT:ssa tehdään jo nyt erotustekniikantutkimusta yhdeksän professorin ja70 tutkijan voimin. Uusi VTT:n tutkimusryhmäsijoittuu yliopiston kemiantekniikankoulutusohjelman eli LUT Kemiansisälle.”Vuokraamme VTT:lle laboratorio- jatyöhuonetiloja viime keväänä käyttöönotetusta, uusitusta rakennusvaiheesta”,Pöyhönen kertoo.Rehtori uskoo arkisen yhteistyön lähtevänkitkatta liikkeelle, sillä LUT on jovuosia tehnyt tutkimusta yhdessä VTT:nkanssa eri projekteissa. Hän uskoo myös,että nyt alkava erotustekniikan yhteistyösäteilee yliopiston muillekin osaamisalueille.Erotustekniikanmerkitys kasvussaVTT:n pääjohtaja Erkki Leppävuorikorostaa, että erotustekniikan merkitysteknologiana on kasvussa.”Alan vahva perusosaaminen on monensuomalaisen puhtaan teknologianyrityksen menestymisen taustalla.””Uskon, että materiaali- ja energiatehokkuuttavoidaan parantaa vielä monissaprosesseissa, sillä uusiutuvienraaka-aineiden osuus globaalissa teollisuustuotannossatulee kasvamaan ja monipuolistumaan.Näihin haasteisiin vastaaminenedellyttää kehittyneitä erotustekniikoita”,Leppävuori painottaa.Erotustekniikan keskuksen (CST) johtajaVesa Karvonen sanoo entistä tiiviimmänVTT-yhteistyön olevan erittäintervetullutta myös CST:n jäsenten ja keskuksenkumppanien näkökulmasta.”Yhteistä asiakaspintaa LUT:lla jaVTT:llä on paljon, mutta konkreettinenyhteistyö tuo myös mahdollisuuden verkostoituaaiempaa laajemmin”, Karvonenkuvailee.Tieto VTT:n uudesta tutkimusryhmäs-LUT Kemianlaboratorio- jatyöhuonetiloihinmajoittuu pianmyös joukkoVTT:n erotustekniikantutkijoita.Vesa Laitinen16 KEMIA 6/2012

Juhlaseminaarissa puhuttiinvedenkäytön hallinnastaErotustekniikan keskuksen 15-vuotisjuhlaseminaarin aiheenaoli vesi tulevaisuuden suurimpana haasteena. Workshopin16 puhujaa edustivat laaja-alaisesti teollisuutta, tutkimustaja vesialan keskeisiä organisaatioita.Flowrox Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Vartiainenesitteli puheenvuorossaan menestyksellistä yrityksen jayliopiston välistä yhteistyötä. Tilaisuuden lopuksi Vartiainenpalkittiin yhtenä Erotustekniikan keskuksen merkittävimpiinkuuluvana kehittäjänä.Palkinnon sai myös emeritaprofessori Marianne Nyström,jonka johtajakaudella keskuksen teollisuusverkostoalkoi laajentua ja yhteistyö monipuolistua.Suomen osaamisellepaljon käyttöäJohtaja Ilkka Pollari Kemira Oyj:stä valotti seminaarissasuomalaisen osaamisen mahdollisuuksia kasvavilla kansainvälisillävesimarkkinoilla.”Suomessa on paljon osaamista, jonka avulla voidaanmerkittävästi vähentää teollisuuden vedenkäyttöä ja parantaamyös yhdyskuntavesien puhdistamista”, Pollari korosti.Vesialaan liittyvää osaamiskeskustoimintaa esittelikehityspäällikkö Johanna Kilpi-Koski Lahden Tiede-ja yrityspuistosta, ja vesialan osaajien verkostoitumisentoi esiin johtaja Katri Mehtonen Finnish WaterForumista. FWF:n verkostossa ovat mukana teollisuus, tutkimuslaitoksetja myös keskeiset ministeriöt.Kaikkien yritysten edustajien puheenvuoroissa nousiesiin veden ja vedenkäytön optimoinnin merkitys eri teollisuudenaloilla.Metso Automationin, Stora Enson, NorilskNickel Harjavallan, Provenorin, Outotecin ja UPM-Kymmenenyhteinen viesti oli, että niiden tutkimukseen pitääsatsata selvästi lisää.Biohitin nesteannosteluliiketoimintaon nyt osa SartoriustaYrityskaupan myötä tuotevalikoimamme onlaajentunut kattamaan myös Sartoriuksenlaboratoriotuotteet, eli nyt saat meiltä yhdestäpaikasta kaiken tarvitsemasi!Uusi tuotevalikoimamme sisältää:- Pipetit, kärjet sekä pipettien huoltopalvelut- Laboratoriovaa’at- Filtterit suodatukseen- Ultrasuodatustuotteet- Mikrobiologiset analyysituotteet- Laboratorioiden vedenpuhdistuslaitteet- Kosteusanalysaattorit- Homogenisaattorit- pH-mittaritLisää tietoa tuotteistamme löydät osoitteestawww.biohit.com/fi.tä julkistettiin Erotustekniikankeskuksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa,joka pidettiin Lappeenrannanteknillisessä yliopistossaelokuun lopussa.VTT:n ja LUT:n tulevastayhteistyöstä puhui seminaarissaVTT:n tutkimusjohtaja ErjaTurunen. Hänen mukaansauuden tutkimusryhmän kokoaei ole vielä päätetty, mutta kyseon merkittävästä uudesta strategisestakumppanuudesta.”Aikataulukaan ei ole vielätarkasti selvillä, mutta tarkoituson, että tutkimusryhmäaloittaa Lappeenrannassa ensivuoden aikana.”VTT tuo tutkijoita,laitteita ja verkostonsaUudella tutkimusryhmällä VTTvahvistaa panostustaan erotustekniikanosaamiseen osanaGreen Solutions for Waterand Waste -ohjelmaansa.Erja Turusen mukaan VTTaikoo kantaa kortensa kekoonmyös tarvittavan infrastruktuurinhankinnassa.”Tavoitteena on kehittää tästäainutlaatuinen kokeellinentutkimusinfrastruktuuri läheisessäyhteistyössä yritystenkanssa. Erityinen kiinnostuksenkohteemme ovat biojalostamoihinja kaivosteollisuuteenliittyvät uudet tutkimusteemat.”Yhteistyö LUT:n kanssa onTurusen mukaan uusi askelVTT:lle.”Vaikka meillä on toimintaauseilla paikkakunnilla, uuttaon se, että töitä tullaan tekemäänyhteisissä tiloissa ja tiiviissäyhteistyössä toinen toisensaverkostoja ja osaamistahyödyntäen.”Kirjoittaja toimii tiedottajanaLappeenrannan teknillisessäyliopistossa.heli.huhtanen@lut.fiTuotetiedustelusi, koekäyttöpyyntösija tilauksesi voit lähettää sähköpostillaosoitteeseen: myynti@biohit.com.Sartorius Biohit Liquid Handling OyLaippatie 100880 HelsinkiPuh. 09 755 951

UUTISIARadiokemian laboratoriojuhli 50-vuotista taivaltaanHelsingin yliopiston Radiokemianlaboratorio vietti 50-vuotisjuhliaan16. elokuuta. Yliopiston juhlahuoneistossapidettyyn tilaisuuteenosallistui yhteensä 120 radiokemistiäja sidosryhmien edustajaa.Juhlaesitelmän piti radiokemian professoriJukka Lehto, ja yliopiston tervehdyksentilaisuuteen toi rehtori Thomas Wilhelmsson.Paikalla olivat myös laboratorionperustaja, 90-vuotias akateemikkoJorma K. Miettinen, sekä muut entisetradiokemian professorit Timo Jaakkolaja Olof Solin.Radiokemian laitos, vuodesta 1995 alkaenlaboratorio, perustettiin kesällä 1962,kun dosentti Jorma K. Miettinen nimitettiinradiokemian professoriksi. Radiokemiansynty Suomessa voidaankin tiivistää kolmeenkirjaimeen: JKM eli Jorma K. Miettinen.Miettinen aloitti radioaktiivisten aineidenkäytön kemiallisessa tutkimuksessa vuonna1952, radioaktiivisten aineiden käyttöönliittyvän opetuksen 1956 ja ilmakehässätehdyistä ydinasekokeista syntyneen radioaktiivisenlaskeuman tutkimuksen ympäristössäja ravintoketjuissa 1959.1960- ja 1970-luvuilla laitoksen tärkeintutkimusalue oli ydinasekoelaskeuman vaikutustenselvittäminen, kun Lapissa oli havaitturadioaktiivisen cesiumin rikastuminenjäkälästä poron kautta poroja hoitaviinsaamelaisiin.1970-luvun mittaan tutkimuksen painopistesiirtyi transuraanialkuaineisiin, plutoniumiinja amerikiumiin. Tuolloin kehitettyasiantuntemus oli tärkeää, kun Suomeentoukokuussa 1986 saapui Tšernobylin ydinlaitosonnettomuudestaperäisin ollut suuriradioaktiivinen laskeuma.Radiokemian professorit Jorma K. Miettinen (virassa 1962–1986; edessä), Olof Solin(2002–2003, takana vas.), Jukka Lehto (2005–) ja Timo Jaakkola (1988–2000) kokoontuivatyhteen juhlimaan laboratorionsa kunniakasta historiaa.Yhdeksi maailmansuurimmista1990-luvulta alkaen laboratorion ympäristötutkimuson keskittynyt luonnon radioaktiivistenaineiden käyttäytymisen selvittämiseenerityisesti porakaivovesissä, metsäympäristössäja kaivosjätteissä.Suuri tutkimusalue on käytetyn ydinpolttoaineenloppusijoitukseen ja ydinjäteliuostenkäsittelyyn liittyvä kemia. Laboratoriossatutkitaan nyt ydinpolttoaineestaperäisin olevien pitkäikäisten radionuklidienkulkeutumista ja pidättymistä kallio- jamaaperässä.Uusin alue on radiolääkeainetutkimus,jonka varsinainen lähtölaukaus oli syklotroninhankkiminen vuonna 1998. Radiolääkeaineitavoidaan käyttää kliinisessa diagnostiikassa,lääketieteellisessä tutkimuksessa jalääkeainekehityksessä, joka on laboratorionpäätutkimuskohde.Viidessäkymmenessä vuodessa laboratorioon kasvanut yhdeksi maailman suurimmistaradiokemian alan yliopistoyksiköistä,jossa työskentelee yli kolmekymmentähenkeä. Vuosien varrella radiokemiasta onvalmistunut yli 180 maisteria ja 36 tohtoria.Jukka LehtoSÄHKEITÄTukes varoittaa kasvinsuojeluväärennöksistäTurvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes kehottaa kasvinsuojeluaineiden käyttäjiätarkkaavaisuuteen tuoteväärennösten varalta. Euroopan kasvinsuojelujärjestönECPA:n mukaan EU:ssa ja lähialueilla on parina viime vuonna takavarikoitusatoja tonneja väärennettyjä kasvinsuojeluaineita. Väärennökset sisältävätesimerkiksi jäämiä toisesta tehoaineesta, epäpuhtauksia tai kokonaanväärää tehoainetta.Toisesta maasta hankittuja kasvinsuojeluvalmisteita ei saa käyttää Suomessa,Tukes muistuttaa.Kemia-lehdenuutiskirjetavoittaa 3700 alan ammattilaista15 kertaa vuodessa.• Ajankohtainen uutismedia• Tehokas ilmoituskanavaKatso ja tilaa:www.kemia-lehti.fi18 KEMIA 6/2012

ChemBio-näyttely esitteleealoittelevia yrityksiäEnsi keväänä järjestettävänChemBio Finland -näyttelynuutuutena on alkaville yrityksillesuunnattu oma alue tietoiskulavoineen.”Start up -alue tarjoaa aloittelevilleyrityksille helpon tavanosallistua messuille. Kävijättaas saavat siellä tuoreita näkökulmiakemian ja bioteknologianalojen kehitykseen”, kertoomyyntipäällikkö Jouka MurremäkiSuomen Messuilta.Start up -alueella on luvassamonenlaista ohjelmaa, kutenrahoitusseminaari aloittelevilleyrityksille.Vesiteeman ympärille rakennettavallavesikadulla esittäytyvätpuolestaan vesialan yritykset.Näyttelytilan myynti on Murremäenmukaan sujunut hyvin.”Olemme nyt jo edellä edelliskerranvastaavasta ajankohdasta.Vuoden 2011 kävijöistä87 prosenttia oli tapahtumaantyytyväisiä, ja sille on selvästitarvetta.””Messuille tullaan etsimäänuutta tietoa, ja sitä tarjoaa osastojenlisäksi laaja seminaariohjelma,jota kehitämme jatkuvasti”,Murremäki kertoo.”Kokonaisuus syntyy tiiviissäyhteistyössä tapahtuman toimeksiantajien,Suomen KemianSeuran ja Suomen Bioteollisuusry:n, kanssa.”Markku OjalaChemBio Finland 2011 -tapahtumassa yleisö pääsi kokeilemaan Tekniikan museon esittelemääInnovaatiopeliä.Monipuolinen luentojaseminaariohjelmaTapahtumakokonaisuuteen kuuluvienKemian Päivien luentojenteemoja ovat luonnonvarat,nanoteknologia, elintarvikekemia,ympäristö ja sisäilma.Tapahtumaan saapuvia opettajiavarten ohjelmasta nostetaanesiin kemian opetuksen tueksisopiva valikoima.Bioalan seminaarien aiheisiinkuuluvat muun muassa henkilökohtainenlääketiede, biotalousja biologiset lääkeaineet. Seminaarejajärjestävät Kemianteollisuusry, Biobio-seura, IBCFinland, Lääketeollisuus ry,Suomen molekyylilääketieteeninstituutti FIMM sekä Biotekniikanneuvottelukunta BTNK.Kaikki luennot ja seminaaritovat kävijöille veloituksettomia.Tapahtuman yksityiskohtainenohjelma julkaistaan loppuvuodesta.Kemian ja bioteknologianammattitapahtuma ChemBioFinland pidetään 20.–21. maaliskuuta2013. Tapahtuma onnyt ensi kertaa kaksipäiväinen.Lisätietoja tapahtumasta löytyynettiosoitteesta www.chembiofinland.fi.Teija ArmantoNab Labs Klinikka on avattu!Tutustu osoitteessa www.nablabs.fitai soita 0404 503 100 ja kysy lisää!

UUTISIATunnisteet tehostamaanakkujen kierrätystäSuomalaishanke tuo jätehuoltoon älykästä tiedonhallintaa.Tulevaisuudessa esimerkiksi akut voidaanlajitella kierrätyslaitoksessa niiden valmistaja- jaelinkaariseurantatietojen perusteella.Akkuser Oy:n akku- ja paristonkierrätyslaitokseenNivalaanrakennetaan maailmanluokassaainutlaatuinen pilottilinjastoa,jolla aletaan testata, kuinka älykästiedonhallinta vaikuttaa akkukierrätykseen.Linjaston automaattinen lajittelijalajittelee akut ja paristottunnistetietoja sisältävien Rfidtunnistimien(radio frequencyidentification) eli tägien perusteella.Samalla tilastoidaan, kenenvalmistamia akut ovat japaljonko ne sisältävät metalleja.”Esimerkiksi kännyköidenakkujen metallipitoisuudet ovatmuuttuneet vuosien myötä.Tehtaat, joille toimitamme kierrätysmateriaalia,kaipaavat kuitenkintarkkaa tietoa metallipitoisuuksista”,kertoo Akkuserintoimitusjohtaja Jarmo Pudas.Rfid-teknologiaan perustuvattunnistinsirut ovat tehneet tuloaanjo pitkään, mutta tägienkorkea hinta on toistaiseksi ol-lut esteenä jokaisen akun, paristonja sähkölaitteen merkkaamiselletunnistein.Otollinen aikaAkkuserin kierrätyslaitoksen akkulinjasto saa rinnalleen maailmanensimmäisen Rfid-tunnistukseen perustuvan pilottilinjan,joka lajittelee käytetyt akut ja paristot niiden yksilöllisten tietojenmukaan.Akkuserin pilottilinjalla tägitkiinnitetään akkuihin testimielessäennen kuin ne syötetäänlinjalle. Ne eivät siis vielä sisällätodellista tietoa siitä, mitenkukin akku on elinkaarensataittanut.Projektipäällikkö Antti LaurikainenammattikorkeakouluMetropoliasta kuitenkin uskoo,että tägien aikakausi käynnistyypian toden teolla myös kierrätyksessä.Rfid-tunnisteiden hintaon pudonnut 5–10 senttiin,joten kustannukset alkavat ollakohdallaan massakäyttöä varten.Laurikaisen mukaan tuottajavastuu-ja kierrätysjärjestelmienkustannukset voitaisiin jakaauudella tavalla, kun tägit kerryttävättarkat tilastot kierrätetyistätuoteryhmistä. Valmistajatvoisivat myös mitoittaa kierrätysmateriaalientakaisinsaannonentistä tarkemmin ja optimoidamateriaalitehokkuuttaan. Säästötkattaisivat tägijärjestelmästäsyntyvät kustannukset.Nivalan pilottilinjasto on osaviime vuonna käynnistynyttäLCDA-hanketta, jossa kehitetääntiedonkeruumenetelmiätuotteiden elinkaarihallinnantehostamiseksi. Tekes-rahoitteisessahankkeessa ovat mukanamyös VTT ja Akkuserin lisäksikymmenkunta muuta yritystä.Elina SaarinenTommi Karjalainen / AkkuserScanstockphotoLääketeollisuudenpalveluyritykset turhan pieniäSuomalaisten lääketeollisuudenpalveluyritysten suurimpiahaasteita ovat pieni koko jasuppea palvelutarjonta.Näin kertoo Culminatum InnovationOy:n teettämä tuoreselvitys, jonka mukaan parannettavaaon myös yritysten liiketoimintaosaamisessaja pitkäjänteisessämarkkinoinnissa.Palvelusektorin ongelmanaSuomalaisten palveluyritystenvahvuus löytyy pitkästäperinteestä muun muassarokotetutkimuksen, hiilihydraattikemianja lääkeaineidentutkimuksen sekäneurobiologian aloilta.ovat lisäksi kotimarkkinoidenkutistuminen lähes olemattomiksija pääomasijoittajienpuute.Suomessa toimii 43 palveluyritystä,jotka tarjoavatlääketeollisuudelle teho- jaturvallisuustestauksia, kliinisiätutkimuspalveluja, sopimusvalmistuspalveluitasekäbiostatistiikan ja bioinformatiikanpalveluja. Toimialanliikevaihto oli vuonna 2010yhteensä 162 miljoonaa euroa.Kliinisten tutkimusten teettäminenSuomessa on vähentynytmerkittävästi painopisteensiirryttyä kehittyvillemarkkinoille.20KEMIA6/2012

Painetun älyn teollistamisyksiköllelisää vauhtiaVTT:n Oulun-yksikössä toimivapainetun älyn laiteympäristöPrintoCent Pilot Factory onlaajentunut rullalta rullalle -kokoonpanoon.Keväällä avatussaympäristössä toimi aiemmin pilottipainokone.Oulussa voidaan nyt valmistaapainettuun älyyn ja massatuotantoonperustuvia uusia3D-muovituotteita muun muassakulutuselektroniikan, autoteollisuudensekä terveyden jahyvinvoinnien aloille. Automatisoidunlinjaston ansiosta yrityksetvoivat kokeilla uusia tuotemallejaanja saada ne markkinoilleentistä nopeammin jaedullisemmin.Linjasto täydentyy loppuvuodestaruiskuvalukoneella, jossatoiminnallinen alusta voidaanyhdistää osaksi 3D-muovituotteenrakennetta ruiskuvaluprosessissa.Painokoneella tuotetun älykkyydenideana on valmistaatuotteessa tarvittavaa toimivaaelektroniikkaa suuria määriäerittäin nopeasti ja niin pieninkustannuksin, että se voidaanliittää massatuotteisiin.Rullalta rullalle -kokoonpanossayhdistetään painoteknologioillatoteutetut toiminnallisuudetsuorituskykyisten piipohjaistenkomponenttien jamuun elektroniikan kanssa toimiviksikokonaisuuksiksi.SÄHKEITÄAustralia mukaanEU:n päästökauppaanEuroopan unioni ja Australia aikovat yhdistää päästökauppajärjestelmänsä.EU:n ja Australian päästökauppojen yhdistelmästätulee ensimmäinen todellinen eri mantereita yhdistäväjärjestelmä. Järjestelmien integroiminen käynnistyyvähittäin, ja kokonaan yhteisen järjestelmän on määrä ollavalmiina viimeistään heinäkuussa 2018.Lisää biokaasuaTurun liikenteeseenBiovakka Suomi Oy suunnittelee Turun Topinojan kaatopaikallatoimivan biokaasulaitoksensa merkittävää laajentamista.Vuosikapasiteetti nousisi nykyisestä 75 000 tonnista240 000–360 000 tonniin.Hankkeen takana on Turun kaupungin tavoite lisätä biokaasunhyötykäyttöä etenkin liikennepolttoaineena. Biokaasubussejaodotetaan kaupunkiliikenteeseen vuonna 2014.Myös esimerkiksi taksien ja jäteautojen kaavaillaan siirtyvänbiokaasuvoimaan.Linnunmaa laajensiTampereelleYmpäristöjuridiikkaan ja kemikaaliturvallisuuteen erikoistunutLinnanmaa Oy on perustanut uuden toimipisteen Tampereelle.Linnunmaan henkilöstömäärä on samalla kasvanut15 henkeen. Yhtiön pääkonttori jatkaa entisessä osoitteessaanJoensuun Tiedepuistossa, mutta yrityksen Helsingintoimistomuutti kesällä uusiin tiloihin Ratakadulle.Tuoteväylästäneuvoja, osaamistaja rahoitustalupaavillekeksinnöille.www.keksintosaatio.fiLaboratorio- ja tutkimuslaitteiden huolto ja korjausWe keep your research runningOuluHuolto- ja varaosapalvelummekattaa koko maan.09 7731 100huolto@intermed.fiSeinäjokiHelsinkiKuopioMerkkikoulutettu henkilöstömmehuoltaa ammattitaidolla ja 20vuoden kokemuksella kymmenienvalmistajien laitteita.www.intermed.fi6/2012KEMIA21

UUTISIAKemian vuoden valokuvakisan satoaVirva Lindikuistipalasenarkipäivänkemiaa. Kiekurapursuaahammastahnatuubista.Huumeita, viinaa ja ympäristönäytteitäMaailman ajetuimmat kaasukromatografit kovassa käytössäMaailman eniten ajettukaasukromatografi toimiikalifornialaisessa huumelaboratoriossa.Suomenkestävimmällä kaasarillaanalysoidaan puolestaanviinaa.Tulokset selvisivät AgilentTechnologiesin järjestämässäleikkimielisessä kilpailussa,jossa etsittiin maailmanlaajuisestikestävintä kaasukromatografia.Alan lehdissä viimekeväänä julkistettu kisa oli tarkoitettukaikenlaisessa käytössäoleville ja kaikenmerkkisillekaasareille.”Eri maista alkoi pian tullaväliaikatietoja yli 100 000 ajoakestäneistä kaasareista. Välillänäytti jo siltä, että kokonaiskisanvoitto tulee Suomeen. Viimemetreillä kalifornialaisethuumekemistit panivat vielä paremmaksija korjasivat potin”,Suomen osakilpailua koordinoinutJussi Laiho Agilentistakertoo.Voittoisan kaasukromatografin ylpeä isäntä Ilpo Rasanen työskentelee oikeuskemistinä Helsinginyliopiston Hjelt-instituutissa.Suomen ylivoimaisesti kestävimmänkaasukromatografintittelin sai Helsingin yliopiston”oikeuslääketieteellinen viinakaasari”,jolla oli takanaan kunniakkaat268 807 ajoa.Kakkossijan nappasi SGSFinland ”öljyanalyysien sota-ratsullaan”, joka oli kestänytjo yli 105 000 ajoa. Pronssilleylsi Lapin Vesitutkimus Oy:n”ympäristöanalytiikan luottokaasari”,jolla oli lakkarissa yli82 000 ajoa. Kaikki kolme olivatAgilentin 6890-laitteita vuosimallia1996–2000.Tulokset julkistettiin Helsingissä18. syyskuuta järjestetyssäDiscovery Begins with measurement-seminaarissa. AgilentTechnologies Finland Oypalkitsi kärkikolmikon tuotepalkinnoilla.Leena LaitinenHjelt-instituutti22 KEMIA 6/2012

SÄHKEITÄTeollisuudenturvallisuuttaparannetaanEurooppalaisen teollisuudenturvallisuutta ja kilpailukykyäkohennetaan. EU on käynnistänytkolmivuotisen Saferahankkeen,jonka tavoitteena onteollisuusturvallisuuden tutkimuksenparempi kohdentaminensekä tutkimustiedon ja ratkaisujenkäyttöönoton tehostaminen.Kymmenen maan yhteistä projektiakoordinoi Työterveyslaitos,ja siinä ovat Suomesta mukanamyös sosiaali- ja terveysministeriösekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastoTukes.Neste Oilinmikrobiöljynkoelaitos eteneeNeste Oilin rakentaman mikrobiöljynkoelaitoksen ensimmäinenvaihe on valmistunut. Valmiinaovat nyt öljyä tuottavienmikrobien kasvatustilat. Seuraavaksivuorossa ovat raakaaineenesikäsittely ja öljyn erotus.Yhtiön tarkoitus on tuottaamikrobiöljyä teollisessa mittakaavassauusiutuvan NExBTLdieselinsäraaka-aineeksi. Öljyehtinee kaupalliseen tuotantoonaikaisintaan vuonna 2015.Analytiikkapäivät 201228.-29.11.2012 klo 9-16.00Kokkolan yliopistokeskus ChydeniusTalonpojankatu 2B , 67100 KokkolaPienten pitoisuuksien analytiikka (28.11)- Raaka-aineanalytiikka- Akkukemikaalien epäpuhtaudet- Epäorgaaninen hiili maanäytteissä- Epäpuhtauksien määrittäminen jauhenäytteistä- Hiukkaspitoisuudet työilmassaElintarvikeanalytiikka (29.11)- Päivän pääpuhujana professori Anu Hopia- Muita aiheita- Allergeeniturvallisuus- Toksisuus- Jäämäanalytiikka- Bakteerien tunnistaminen- Pölyjen määrittäminen työilmastaOsallistuminen maksuton, ilmoittautumiset:iiris.pentti@ketek.fi tai 044 7250 255 viimeistään 23.11. 2012ohjelma: www.ketek.fi/oske/ajan.htmllisätietoja: leena.faven@ketek.fi, hanna-kaisa.koponen@ketek.fi1970-luvun muovitaloesittäytyi HelsingissäMuovinen Venturo-talo seisoi viikon ajan Katajanokan ns. Guggenheim-tontilla,joka on hiljattain nimetty tapahtumatoriksi.Mika KarkulahtiLasikuituvahvisteisesta polyesterimuovista 1970-luvullarakennettu Venturo-talo vieraili syyskuussamaailman tämänvuotisessa designpääkaupungissaHelsingissä.Polykem Oy:n valmistama muovitalo saapui HelsinkiinLahdesta osana päijäthämäläiskaupunginteollista muotoilua esitellyttä näyttelyä. Näyttelyjatkaa myöhemmin matkaansa Keski-Eurooppaan.Helsingissä piipahtaneen Venturon omistaa lahtelainenRiku Routo, joka pelasti talon Kankaanpäästäuudisrakentamisen tieltä. Talo kunnostettiinsittemmin Lahdessa.Venturo on osa arkkitehti Matti Suurosen suunnittelemaaCasa Finlandia -muovielementtitalojensarjaa, jonka tunnetuin rakennus lienee ufo-mielikuvastainspiraationsa saanut muovitalo Futuro.6/2012KEMIA23

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 10/1977Nesteen jalostamot uudistuvat, kerrottiinuutispalstalla.Laiska, ahneja itsekäsKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.OSALLISTUIN VUOSIA SITTEN markkinointikoulutukseen,jonka vetäjän mukaan kaikki ihmiset ovat viimekädessä laiskoja, ahneita, itsekkäitä ja mukavuudenhaluisia.Ensireaktio on olla uskomatta noin hurjaa väitettä,mutta tarkemmin ajateltuna asiassa on perääkin.TELEVISIOISSA, DVD-LAITTEISSA ja muissa härpäkkeissäon kaukosäätimet ja valmiustila, koska ihminenon laiska.Asumme einesten ja puolivalmisteiden luvatussamaassa, koska haluamme ruokamme helposti ja meilläon muka hirvittävä kiire. Aterioiden etukäteissuunnitteluunriittää vartti, mutta Facebook ja viihdeohjelmatmenevät edelle.Ajamme autolla kuntosalille. Hikeennymme, jos junaon kymmenen minuuttia myöhässä. Sama kymmenminuuttinenhupenee helposti ”uutisten” lukuun netistä.ROSKIEN MÄÄRÄ julkisilla paikoilla on silmiinpistävä,vaikka roskiksia on tarjolla aivan vieressä. Oluttölkki jaksetaankantaa täytenä metsään mutta ei tyhjänä takaisin.Yleisissä wc-tiloissa lattialla pyörii vessapaperisuikaleitaja -hylsyjä. Jos hylsy putoaa lattialle, niin putoaa.Kotimme, varastomme ja autotallimme pursuavat tavaraa.Jätehierarkian ensijainen keino ehkäistä jätteensyntyä ei todellakaan muistu mieleen siinä vaiheessa,kun kiertelemme huonekalu- tai elektroniikkakaupoissa.Entä ne vaatekaapissa roikkuvat ostokset, joita eiole käytetty vuosiin? Meillä on vaatteita moninkertaisetmäärät verrattuna siihen, mitä isoisovanhemmillammeoli.Vanhan tavaran voi toki kuskata kirpputorille ja hankkiasillä keinoin hieman paremman omantunnon.EN TUNNUSTA OLEVANI laiska, ahne ja itsekäs.Paitsi ehkä hiukan. Tulostin juuri kolmannen kerranyhden ja saman muistion, koska olen hukannut edellisetpaperipinkkoihini.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comNeste on tehnyt päätöksen lämpökrakkausyksiköidenrakentamisestaNaantalin ja Porvoonjalostamoille. Hankkeen kokonaiskustannuksetovat n. 90milj. markkaa, josta Naantalinyksikön osuus on n. 37 milj.markkaa ja Porvoon n. 53milj. markkaa. Yksiköt otetaankäyttöön vuoden 1979aikana. Suurimman osansuunnittelutyöstä tekee yhtiönoma suunnitteluosasto.Yksiköiden tarkoituksenaon yhtiön jalostustoiminnankannattavuuden nostaminenparantamalla tuotejakautumaa.Kulutukseen menevien raskaiden polttoöljyjen valmistus tapahtuusiten, että eräiden jalostusyksiköiden raskaisiin pohjatuotteisiinsekoitetaan kevyempiä, ja täten kalliimpia keskitislejakeita.Laimennuksen ansiosta pohjatuote ohenee ja tuloksena on myyntikelpoinenraskas polttoöljylaatu. Lämpökrakkaus eli ”visbreaking”(Viscosity Breaking) on prosessi, jossa tyhjötislauksen pohjatuotettaohennetaan eli viskositeettia alennetaan kuumentamallatuotetta korkeassa lämpötilassa. Täten tarvitaan myyntikelpoisenlopputuotteen valmistukseen huomattavasti vähemmän keskitislejakeitakuin aikaisemmin. Samalla voidaan käyttää kannattavastiraskaampia, hankintahinnaltaan halvempia raakaöljyjä.Kemia-Kemi 10/1987Enso investoi Kotkan impregnointitehtaaseen, uutisoitiinvuosikymmen myöhemmin.Enso-Gutzeit Oy laajentaa Kotkanimpregnointitehdasta noin20 Mmk:n investoinnilla. Investointikäsittää uuden impregnointikoneen,poistokaasujenkäsittelylaitoksen ja varastotilojenlaajennuksen.Tehtaan tuotanto on nytnoin 60 miljoonaa m 2 , ja senedellytysten odotetaan investoinninansiosta kaksinkertaistuvan.Uusi impregnointilinjavalmistuu loppukesällä1988. Sen työllistävävaikutus on kokonaisuudessaanlähes 20 henkeä.Enso on johtava impregnoitavienperuspapereidenja fenoli-impregnoitujen tuotteiden valmistaja maailmassa.Yhtiö valmistaa Imprex-tavaramerkillä markkinoitavia fenoli-impregnoitujatuotteita sekä korkeapaine- että rullalaminaattienrungoksi ja puulevyjen, ennen kaikkea vanerin pinnoitteeksi.Enson teknologisen panostuksen ansiosta Imprex-tuotteiden kehityson ollut viime vuosina nopeaa. Yhtiöllä on tuotantoa myösulkomailla, kun se perusti aiemmin tänä vuonna Singaporeen jointventure -yhtiön, joka valmistaa pinnoitteita Kaakkois-Aasian vaneriteollisuudelle.24 KEMIA 6/2012

WE ARE KNOWNFOR HIGH-LEVELTECHNOLOGIESNeste Jacobs has more than 50 years of experience in technologydevelopment and industrial investment projects in Europe, Northand South America, Asia and the Middle East, and is looking togrow in the expanding markets of the Middle East and Russiain particular. We employ some 1000 professionals globally.Neste Jacobs is a preferred solution provider ofhigh-quality technology, engineering, and project services fora wide range of industries in the oil and gas, petrochemicals,chemicals, and biotechnology fields.www.welcometonj.com021305Download the UpCode reader at www.upcode.mobi, Open the application and point your mobilecamera at the code. You can also go directly to www.welcometonj.com with your browser.

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment26

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.27

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotkalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850KEMIA Kemi

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKokkolassa tutkitaanNanomateriaalien kierrätystäTeknologiakeskus Ketek Oy:lläon meneillään hanke, jossa sekerää tutkimustietoa nanomateriaalejasisältävien jätteidenkierrätyksestä ja hävittämisestä.Sukset, jääkiekkomailat, autopellin pinnoitteet,kodinkoneet, elektroniikka,maalit, aurinkovoiteet… Nanomateriaalittekevät tuloaan yhä uusiin tuotteisiin.Mutta mitä tapahtuu, kun tuotteet saavuttavatelinkaarensa päätepisteen ja nepitää kierrättää tai hävittää?”Tutkimustietoa nanomateriaalienkäyttäytymisestä niiden hävitysvaiheessaei juuri ole. Tuotteiden hajoamisen jakierrätyksen yhteydessä syntyviä nanokokoisiapartikkeleita ei ole tutkittu tarkemmin”,sanoo asiantuntija Åke Jåfsteknologiakeskus Ketek Oy:stä.Myöskään nanojätteen määristä tailaadusta ei ole tietoa, eikä nanojätteilleole olemassa luokittelua. Tämä hankaloittaananojätteiden hallintaa.Tiedon puute voi johtaa tiukkoihinrajoituksiin nanomateriaalien mahdollisuuksissa.”Nanomateriaalien käyttöä on jo rajoitettuesimerkiksi elintarvikepakkauksissa”,Jåfs sanoo.Keskiössä irtoavienhiukkasten määräKetek Oy:n tutkimushankkeessa haetaannyt vastauksia esimerkiksi siihen, vapautuukonanomateriaalien kierrätys- ja hävitysprosessissahaitallisia nanopartikkeleitatyöympäristöön ja hengitysilmaan jajos vapautuu, niin minkälaisia määriä.Aiheesta ovat kiinnostuneet Ketekinprojektikumppanit Kuusakoski Oy, EkokemOy ja Oy KWH Mirka Ab, jotkakaipaavat lisätietoa itselleen tärkeidennanotuotejätteiden kierrätykseen.Yhdyskuntajätteessä ja teollisuudenjätevirroissa on laaja kirjo erilaisia käytöstäpoistettuja tuotteita ja materiaaleja,jotka voivat sisältää nanohiukkasia.Esimerkiksi Ekokemin käsittelemissäurheiluvälineissä voi olla hiilinanoputkia,KWH Mirka taas tahtoo saada tietoahiomapaperien ja -tuotteiden sisältämiennanomateriaalien vaikutuksista kierrätys-ja käsittelyprosesseihin.Seuraavaksi projektissa siirrytään senhaastavimpaan vaiheeseen, jossa pyritäänmittaamaan tuotteiden käsittelyssäilmaan vapautuvien partikkelien määräja koko. Tehtävä ei ole yksinkertainen.Tutkimus tehdään laboratoriossa, jossasimuloidaan esimerkiksi pinnoitettujenmetallipalasten käsittelyä. Näin vapautuneidenpartikkelien määrä saadaan mitattuakontrolloidusti. Samalla tunnistetaanja analysoidaan hajottamisprosesseissavapautuvia partikkeleita. Tehdasoloissamittaaminen olisi liki mahdotonta.Åke Jåfs muistuttaa, ettei tuotteistakierrätysvaiheessa ehkä irtoa nanokokoisiapartikkeleita vaan suurempia, yhteenkasautuneita hiukkasia.Nanohiukkaset eivät myöskään ainaaiheuta terveys- tai ympäristöriskejä.Riskien selvittäminen on kuitenkin jätettymuille menossa oleville kansallisille jakansainvälisille tutkimushankkeille.KuusakoskiHyödyt nanoyrityksilleja jätteenkäsittelijöilleTutkimusalue sopii hyvin Ketekin toimintaan,sillä yhtiö avasi muutama vuosisitten nanosovelluksiin keskittyvänNAPCE-keskuksen. Lisäksi Ketek hallinnoiKokkolan seudun osaamiskeskusta,joka osallistuu kansallisessa osaamiskeskusohjelmassananoteknologian klusteriohjelmaan.Ketek on myös tutkinut pitkään erilaistenteollisuusjätteiden ja -sivutuotteidenhyötykäyttöä. Hanke yhdistää sitenkeskuksen nanoteknologian ja jätteidenosaamisen ja laiteresurssit.Åke Jåfs uskoo, että tutkimuksen tuloksetovat avuksi sekä nanomateriaalejavalmistaville yrityksille, jätteenkäsittelijöilleja kierrättäjille että viranomaisille.Tuloksia on odotettavissa viimeistäänjoulukuussa 2013, jolloin budjetiltaan290 000 euron hanke päättyy. Yritystenlisäksi projektia rahoittavat myös Etelä-Pohjanmaanely-keskus ja Kokkolanseudun kehitys Oy.Elina SaarinenRomuautojen pellit saattavat ollapinnoitettuja nanosilikalla tai nanotitaanidioksidilla.Kuvassa autojapuretaan ja käsitellään KuusakoskenHeinolan laitoksessa.32 KEMIA 6/2012

Tutkimus tuo lisätietoakultananopartikkeleistaKultananopartikkelia suojaavaa ligandikerrostavoidaan funktionalisoida kontrolloidustisäätelemällä vaihdettavientiolien määrää ja reaktioaikaa.Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston jaColoradon yliopiston tuoreimmassa yhteistutkimuksessa,jonka tulokset julkaistiinJournal of the American ChemicalSociety -sarjassa.Professorien Hannu Häkkisen jaChris Ackersonin vetämät ryhmät ovatselvittäneet kultananopartikkeleita suojaavanmolekyylikerroksen vaihtoreaktioidenatomitason mekanismeja yhdessäjo pitkään. Suomen Akatemia on rahoittanuttutkimusta vuodesta 2008.Uusimmassa tutkimuksessa käytettiinvesiliukoisella merkaptobentsoidihapollapäällystettyä kultananopartikkelia, jossaon 102 kulta-atomia ja 44 suojaavaa ligandimolekyyliä.Ackersonin ryhmä altisti partikkelinliuokselle, johon oli sekoitettu merkaptobentsoiditiolistahieman poikkeavaa bromibentseenitiolia.Tällaisessa seosliuoksessaligandikerroksen tiolimolekyylitalkavat vaihtua alkuperäisestä molekyylistäuuteen. Jyväskyläläiset mallinsivatvaihtoreaktioita tiheysfunktionaaliteorianja massiivisen rinnakkaislaskennanavulla.Kohti parempia sovelluksia102 kulta-atomia ja 44 merkaptobentsoiditiolia sisältävän kultananopartikkelinatomirakenne (vas.) ja ligandin vaihtoreaktion avulla saatumodifioitu partikkeli. Punaiset ja siniset molekyylit ovat partikkeliinvaihdettuja bromibentseenitioleja.Tutkimuksessa löytyi mielenkiintoinenyhteys kultananopartikkelien ja proteiinienväliltä.”Kultananopartikkelin atomirakennemuistuttaa proteiinien rakennetta siten,että partikkelilla on tietty epäorgaaninenmolekyylirunko, jonka ympärille kiinnittyvääligandikerrosta voidaan kemiallisestimuokata. Samalla tavoin proteiineillaon hyvin määritelty orgaaninenrunkorakenne, johon kiinnittyviä aminohapporyhmiävoidaan kemiallisesti muokataja täten vaikuttaa proteiinin ominaisuuksiin”,Ackerson vertaa.Häkkisen mukaan tutkijat hyödyntävätnyt saamaansa tietoa tutkimusten seuraavassavaiheessa.”Silloin tavoitteena on valmistaa kultapartikkeleita,joiden pinnalla on sekävettähylkiviä että vesihakuisia ligandejatarkasti halutuissa paikoissa. Liitämmepartikkeleita viruksiin ja käytämme niitävirusten rakenteen tarkkuuskuvauksessaja viruksen toimintaan vaikuttavina kemikaaleina”,Häkkinen kertoo.Kultahiukkasilla on käyttöä katalyytteinä,optisen signaalin herkistäjinä, fotoniikassa,bioleimoina, lääkeaineidenkuljettajina ja molekyylielektroniikankomponentteina. Uusi tieto auttaa tutkijoitakehittämään sovelluksiin entistä paremminsopivia funktionalisoituja kultananopartikkeleita.Bakteeri voiaiheuttaa kasvaimiaKroonisia infektioita aiheuttava Bartonella-bakteerivoi olla syypää myös verisuonikasvaimiin ihmisillä,joiden immuunipuolustus on heikentynyt.Asian osoitti Turun ja Baselin yliopistoissa tehtytutkimus, jonka tulokset julkaistiin PNAS-lehdessä.Tutkijoiden mukaan veressä asustavat bakteeritsaattavat aiheuttaa Kaposin sarkooman kaltaisiakasvaimia esimerkiksi aidsia sairastaville tai potilaille,jotka ovat käyneet läpi voimakkaat syöpähoidottai elinsiirron.Bartonella-bakteereilla on hämmästyttävä muttavielä vähän tunnettu kyky hämätä ihmisen immuunipuolustusta.Ne voivat elää ja lisääntyä elimistössä,vaipua välillä horrokseen ja herätä siitäaiheuttamaan jopa kuolemaan johtavia komplikaatioita.Bartonella-bakteeritleviävät usein kirppujen,täiden ja punkkienvälityksellä, muttabakteerin voi saadavereensä myös kissanraapaisusta.Scanstockphoto6/2012 KEMIA33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSyöpälääkkeet suitsivatmyös influenssaaSuomen molekyylilääketieteen instituutin(FIMM) tutkijat ovat löytäneet kaksiuutta lupaavaa lääkeainetta, jotka torjuvatinfluenssaviruksia.Löydön mahdollisti ryhmän yhteistyökumppaniensakanssa kehittämä menetelmä,jolla lääkeaineita voidaan löytääsoluviljelyolosuhteissa.Obatoclax ja gemsitabiini ovat uusia,syövänhoitoon testattavia tai juurihyväksyttyjä lääkkeitä. Helsinkiläishavainnonmukaan ne purevat myösinfluenssaviruksiin. Influenssan hoidonvaatimat pitoisuudet ovat selvästi mata-lammat kuin syöpälääkkeissä.Influenssalääkkeitä tarvitaan jatkuvastiuusia, sillä virukset kehittävät nopeastivastustuskyvyn entisille.Tutkimus on esimerkki uudesta strategiasta,jonka kantavana ajatuksena onlääkkeiden uusiokäyttö eli soveltaminentäysin eri tarkoitukseen kuin ne on alunperin kehitetty. Tämä mahdollistaa lääkekehityksen10–15-vuotisen kehityskaarenlyhentämisen jopa muutamaanvuoteen, koska lääkkeet on jo testattupotilaskäytössä.Oksana Denisova/FIMMFIMM:n tutkimuksessa testattiin noin200 lääkeaineen tehoa influenssaviruksiin.Pelihimon taustastapaljastui yllätysScanstockphotoHännänjahtausonyleistä muunmuassa bullterriereilläja saksanpaimenkoirilla.Häntäänsä jahtaavakoira kuin pakkooireinenihminenKoiran pakonomaisella hännänjahtauksellaon paljon yhteistä ihmisen pakkooireidenkanssa. Näin kertovat professoriHannes Lohen vetämän geenitutkimusryhmäntulokset.Sekä koirilla että ihmisillä erityyppisiäpakko-oireita esiintyy päällekkäin, jalisäravinteet lievittävät oireita. Oireisiinvaikuttavat varhaisiän kokemukset, sukuhormonitja perinnöllinen riski.Koirilla esiintyy useita erilaisia pakonomaisiakäyttäytymismuotoja. Koiravoi jahdata paitsi häntäänsä myös valojatai varjoja, purra tai nuolla kylkeään tairampata edestakaisin. Monet oireet liittyvättiettyyn rotuun, mikä korostaa geenienmerkitystä asiassa.Tutkimuksen mukaan koirat tarjoavaterinomaisen eläinmallin, jonka avullavoidaan selvittää ihmisen pakko-oireisuudengeenitaustaa ja ympäristötekijöidenosuutta.Juuri palkitun Hannes Lohen ryhmätoimii Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanintutkimuskeskuksessa (ks. s. 61).ScanstockphotoPelihimon taustalla piilee aivojen palkkiojärjestelmäntoimintahäiriö. Kyse onkuitenkin siitä, että pelihimoisella erittyydopamiinia huomattavan paljon eikäpoikkeuksellisen vähän, kuten on luultu.Havainnon teki väitöstyössään Turunyliopistossa väitellyt tutkija Juho Joutsa.Esimerkiksi päihderiippuvaisilla ontodettu aivojen dopamiinivälitteisenpalkkiojärjestelmän rappeutumista. Himopelaajiatutkinut Joutsa sen sijaan löysipäinvastaisen ilmiön: rahapelaamisenaikainen dopamiinitoiminta oli voimak-Pelihimosta kärsii länsimaissa pari prosenttia koko väestöstä.kainta kaikkein vaikeimmin riippuvaisillaihmisillä.Kiinnostava havainto oli, että dopamiiniavapautui aivojen palkkiojärjestelmässäpelin tuloksista riippumatta. Sekävoitto että tappio saivat aikaan dopamiinipurkauksen.Pelihimo on toiminnallisen riippuvuudenmuoto, jonka neurobiologisesta taustastatiedetään vasta vähän. Dopamiinion aivojen välittäjäaine, jolla on tärkeärooli palkitsemistoiminnoissa. Tuoreentutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntäätulevaisuuden lääkekehityksessä.34 KEMIA 6/2012

HPV-rokotenäyttää toimivanparhaitenalle15-vuotiailleannettuna.Hosmed Oy on alkuaineanalytiikkaan, molekyylispektroskopiaanja pikatesteihin erikoistunut maahantuonti-, myynti-,huolto- ja koulutusyritys. Yrityksessämme on seitsemänammattilaista ja tarvitsemme joukkoomme yhden energisenosaajan lisää.Haemme yritykseemme asiantuntijaksiTUOTEPÄÄLLIKKÖÄHPV-rokotus ontepsivä syöväntorjujaHPV-rokotus ehkäisee tehokkaastipaikallisesti kasvavaakohdunkaulasyöpää. Näinosoittavat laajojen suomalaistenrokotetutkimusten tulokset,jotka julkaistiin Naturelehdenerikoisnumerossa elokuunlopussa.Papilloomavirusta vastaansuunnatut HPV 16 ja HPV 18-rokotteet torjuvat tutkimustenmukaan odotettua laajemminmyös muiden HPV-tyyppienaiheuttamia infektioita.Tampereen ja Helsinginyliopistojen sekä Väestöliitontutkimuksiin HPV-rokotteidentehosta osallistui SuomessaAntibiootti sytyttääbakteeriin valotScanstockphotovuosina 2002–2005 yhteensä24 000 iältään 16–19-vuotiastanuorta naista.Tulos voidaan lähitulevaisuudessavarmistaa jatkotutkimuksessa,jossa on ollutmukana 35 000 alun perin12–15-vuotiasta suomalaistavarhaisnuorta. Tutkimuksenseurantakäynneille kutsutaanparhaillaan vuonna 1994 syntyneitätyttöjä.Tiedolle HPV-rokotteen tehostaeri syöpätyyppien ennaltaehkäisyssäon Tampereenyliopiston professorin MattiLehtisen mukaan maailmanlaajuistakysyntää.Elävää bakteerisolua voidaankäyttää bioanturina, joka tunnistaakananlihasta mahdollisetantibioottijäämät. Tampereenteknillisessä yliopistossaväitelleen tutkijan Nina Virolaisenkehittämät bakteerianturitalkavat säteillä valoa törmätessääntetrasykliiniin.Bakteeribioanturit ovatbakteerisoluja, jotka on geneettisestimuokattu tuottamaanjokin mitattavissa olevasignaali, kun ne kohtaavat tietynaineen molekyylejä.Bioantureita tarvitaan elintarvikevalvonnanrutiiniseulonnassa.Koska bakteerianturitreagoivat vain tiettyynantibioottiryhmään, lääkejäämätvoidaan niiden avullahavaita entistä tarkemmin jaherkemmin. Bioanturimääritystenavulla voidaan myösseuloa nopeasti suuria määriänäytteitä.Perinteiset, mikrobien kasvunestoon perustuvat seulontamenetelmätovat yksinkertaisiaja edullisia, muttaniiden avulla on vaikeaa taimahdotonta tunnistaa, mikäantibiootti on kyseessä tai mikäsen pitoisuus on.Vastaat teollisuuden ja tutkimuksen laboratorioidenlaitteista Suomessa. Alkuvaiheessa vastuullasi ovatThermo Scientificin valmistamat molekyylispektroskopiatuotteet(FTIR, NIR, Raman). Tehtäviisikuuluvat myynti, markkinointi, tekninen asiakkaidentuki ja yhteydenpito laitevalmistajaan. Pidät laiteesittelyjä,käyt asiakasneuvotteluja, laadit tarjouksiaja sovit kaupoista. Järjestät asiakastilaisuuksia,pidät esitelmiä ja osallistut messuille. Monipuoliseentoimenkuvaan kuuluva tekninen tuki on asiakkaidenneuvontaa ja koulutusta. Kokemuksesi karttuessamyös vastuusi kasvaa.Edellytämme palveluhenkisyyttä ja soveltuvaa koulutusta(laborantti, laboratorioanalyytikko tai kemisti).Matkustaminen kuuluu työnkuvaan samoin kuinenglannin kielen suullinen ja kirjallinen taito.Tarjoamme haasteellisen, vakituisen työpaikan. Saatmyös tarvittavan koulutuksen ja tuen sekä autoedun.Kirjalliset hakemukset palkkatoivomuksineen19.10. mennessä info@hosmed.fi taiHosmed Oy, Ennekuja 1, 02270 Espoo.Lisätietoja antavatSami Haiko puh. 0207 756 332 jaHarri Köymäri puh. 0207 756 331.www.hosmed.fi

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Nanopartikkelitnopeuttavat bioanalytiikkaaLääkäri voi nyt mitatapotilaansa CRP-arvonanalyysitikulla, joka antaatuloksen saman tien.Magnasense Technologies Oy:nkehittämä luentateknologiahyödyntää magneettisiananohiukkasia.Maija PohjakallioMagnasensen keksimää luentateknologiaa hyödynnetäänanalyysitikussa, jonka avulla lääkäri voi mitata potilaanCRP-arvon paikan päällä ilman laboratoriota. MittalaitteetMagnasenselle valmistaa Mariachi Oy.Viljan homemyrkkytason mittaaminenviljasiilosta, sydäninfarktin poissulkeminendiagnoosista, sianlihan tunnistaminenelintarvikkeista, lihan ja vedenbakteeripitoisuuden selvittäminen.Siinä esimerkkejä kohteista, joihintamperelaisen Magnasense Technologies-yhtiön magneettista analyysitikkumittaustenlukulaitetta voidaan jatkossahyödyntää.Teknologian ansiosta mittaustulos saadaanvälittömästi, eikä esimerkiksi monillebakteeripitoisuuksien mittausmenetelmilletyypillisiä kasvatusvaiheitatarvita.Pisimmälle on edennyt pilottihankevantaalaisen tikkuvalmistajan Ani BiotechOy:n kanssa.”Siinä on jo syntynyt ensimmäinenvalmis sovellus eli point of need -menetelmä,jonka avulla lääkäri voi mitatapotilaan CRP-arvon paikan päällä ilmanlaboratoriota”, kertoo Magnasensen toimitusjohtajaMika Laitinen.Yhtiön teknologia perustuu siihen, ettäsuperparamagneettiset nanohiukkasetvahvistavat muuttuvaa magneettikenttää.Muun muassa magnetiittipartikkeleita onsaatavana kaupallisesti, mutta signaalinrekisteröinti on Magnasensen oma innovaatio.Analyysitikuissa näyte, kuten veri, juomavesitai elintarvikesuspensio, imeytetäännäytetyynyyn, josta se kulkeutuumagneettisia nanohiukkasia sisältäväänreagenssityynyyn.Pintaansa kiinnitettyjen vasta-ainemolekyylienvälityksellä nanohiukkasettarttuvat analysoitaviin biopartikkeleihin.Sitten näyte virtaa paikalleen sidottuavasta-ainetta sisältävälle mittausalueelle.Vasta-aine kiinnittyy biopartikkeleihinpysäyttäen ne ja niihin liittyneetnanohiukkaset. Pitoisuus saadaan selville,kun mitataan pysähtyneiden partikkelienmagneettinen signaali.”Menetelmä on hyvin herkkä. Olemmemitanneet jopa niinkin pieniä pitoisuuksiakuin pikomooli litrassa. Optistenmittausten häiriötekijät, kuten näytteenväri ja sameus, eivät magneettisissa mittauksissaole haitaksi.”Tutkijasta yrittäjäksiTunnetuimpia analyysitikkusovelluksialienevät joka apteekissa myytävät raskaustestit.Jyväskylän yliopistossa toiminuttutkijaryhmä sai 2000-luvun alussaidean kehittää tikkumittauksiin kvantitatiivisen,muihin kuin optisiin ominaisuuksiinperustuvan luentateknologian.”Magneettisten nanopartikkelien hyödyntäminenosoittautui lupaavaksi ideaksiheti alkuvaiheessa”, muistelee Laitinen,joka tuolloin työskenteli tutkijanabiokemian professorin Matti Vuennonryhmässä. Kehitystyötä lähti tekemäänmyös professori Jukka Pekolan ryhmä,Pigme Oyja myöhemmin mukaan tuli professoriJukka Lekkalan ryhmä Tampereen teknillisestäyliopistosta.Keksinnön ympärille perustettu yritystyöllistää tätä nykyä neljä henkeä.Alihankkijoita ja yhteistyökumppaneitaMagnasensella on lukuisia. Analyysilaitteitayhtiö ei myy suoraan vaan lukuteknologiaansaja tuotekehitysprojektejaanalyysitikkuja valmistaville yritykselle.”Jokainen mittauslaitekokonaisuus rakennetaanyhteistyössä asiakkaan kanssa”,Laitinen kertoo.Polku tutkimushankkeesta yritykseksion sisältänyt ylä- ja alamäkiä. Nyt tilannenäyttää Laitisen mukaan hyvältä, jaasiakassuhteita on avautumassa moniinEU-maihin.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee tiedeviestintäänerikoistuneena konsulttina KatmeConsulting Oy:ssa.maija@pohjakallio.com36 KEMIA 6/2012

VIHREÄN TALOUDEN JURIDIIKKAHAMMARSTRÖM PUHAKKA PARTNERSerikoistunut olennaiseenwww.hpplaw.fi

Puoli vuosisataa Äänettömästä keväästäRachel Carsonin kirjajärisytti maailmaaAmerikkalainen tietokirjailija paljasti ensimmäisenä tuholaismyrkkyjenliikakäytön vaarat ja joutui ankaran ajojahdin kohteeksi. Monelta jäihuomaamatta hänen kantansa, että kemikaaleja tarvitaan oikea määräoikeassa paikassa. Nykypäivän kemianteollisuus voisikin pystyttääRachel Carsonille patsaan.Kalevi RantanenKun Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät27. syyskuuta 1962 ilmestyi, se vaikuttisähkösokin tavoin. Kirja järisyttiyleisöä ja tutkijoita mutta eniten maailmankemianteollisuutta.50-vuotisjuhlaansa viettävän kirjanvaikutus jäi pysyväksi. Kun Yhdysvaltainkemian seuran lehti Chemical &Engineering News tämän vuoden toukokuussakirjoitti rikkakasvien torjunnasta,teksti oli kuin suoraan Carsonilta.Arvostettu lehti varoitti viljelijöitäluottamasta liikaa nykyajan suosikkikemikaaliinglyfosaattiin, sillä sille vastustuskykyisiärikkaruohokantoja on josyntynyt.Tämän päivän tieteen slangilla ilmaistunaÄänetön kevät on meta-analyysi,yhteenveto tutkimuksesta. Kirja kertoopääasiassa kahden kemikaaliryhmän, organokloriinienja organofosfaattien, vaikutuksestaympäristöön. Tekstin painopisteon niistä pahamaineisimmassa elimyrkyssä nimeltä DDT.Ennen Äänetöntä kevättä tiedot kemikaalienympäristövaikutuksista olivathajallaan kuin kasa palapelin paloja.Kun Carson yhdisti tosiasiat, kuva selkeni.Lukijat näkivät, että haitat olivat merkittäviä– mutta samalla he saivat tietää,että ongelmat olivat ratkaistavissa.Nykytermein Äänetön kevät on myösskenaariotutkimus.Ensimmäinen kirjan seitsemästätoistaluvusta esittelee kuvitteellisen kaupungin,jonka ihminen on lamauttanut holtittominmyrkkyruiskutuksin. Seuraavissaviidessätoista luvussa vyörytetään vastaansanomatontodistusaineisto torjuntaaineidenvaikutuksista vesistöissä, maaperässä,kasvipeitteessä ja eläinkunnassa.Viimeinen luku on yhteenveto hyvistäkäytännöistä. Se kertoo, miten kasvejavoidaan suojella optimoimalla kemikaaliruiskutukset,käyttämällä fysikaalisiaja biologisia menetelmiä sekä hyödyntämällätuhohyönteisten luonnollisia vihollisia.”Suu kiinni, luontonunna!”Myrkkyjä tarvitaan, mutta niitä pitääkäyttää järkevästi.Näin Carson sanoo kirjassaan moneenkertaan. Samaa hän toisti teoksen aiheuttamankohun keskellä. Äänettömässäkeväässä hän kirjoittaa:”Minä en väitä, että kemiallisia hyönteismyrkkyjäei saisi koskaan käyttää.”Myrkkyjä tarvitaan,mutta niitä pitää käyttääjärkevästi.”Väitän, että myrkylliset ja biologisestivoimakkaat kemikaalit on annettu holtittomastiväärien henkilöiden käsiin.Nämä henkilöt ovat joko suureksi osaksitai kokonaan tietämättömiä vahingoista,joita aineet saattavat aiheuttaa.”Televisiokeskustelussa vuonna 1963Carson huomautti:”Jotkut voivat ajatella, että luonnon tasapainoon jotain, mikä kumottiin hetikun ihminen ilmestyi näyttämölle. Yhtähyvin voisi sanoa, että kumotaan painovoima.”1870-luvulla rakennettu Rachel Carsonin lapsuudenkoti Pennsylvanian Springdalessatoimii nykyisin kirjailijan nimeä kantavana museona.Lee Paxton38 KEMIA 6/2012

Biologi ja luonnonsuojelijaRachel Carsonavasi ihmiskunnansilmät näkemäänkemikaalien liiallisenkäytön haitatympäristölle.United States Fish and Wildlife Service”Tämä ei merkitse, että emme voisiyrittää kallistaa luonnon tasapainoaomaksi eduksemme. Mutta sitä yrittäessämmemeidän pitää tietää, mitä teemme.Meidän pitää tuntea seuraukset.”Nykypäivän kemianteollisuus olisityytyväinen, jos suuri yleisö ajattelisiympäristöasioista Rachel Carsonin tavoin.Vuonna 1962 tilanne nähtiin alan yrityksissäkuitenkin toisin. Viimeinen asia,jonka kemikaalivalmistajat halusivat tehdä,oli neuvojen vastaanottaminen joltakintietokirjailijalta.Maatalouskemian jättiyhtiö Monsantojulkaisi Äänetöntä kevättä parodioineentekstin The Desolate Year (Katovuosi).Artikkeli kuvasi tilannetta, jokavoisi syntyä, jos kasvinsuojeluaineita eikäytettäisi lainkaan. Kertomatta jätettiin,että Carson ei ollut vaatinut myrkkyjentäyskieltoa.Aivan aluksi myös tieteelliset ja ammatillisetyhteisöt reagoivat Carsoninkirjaan enimmäkseen kielteisesti. Esimerkiksitiedelehti Science julkaisi siitänihkeän arvostelun.Chemical & Engineering News oli vielätylympi. Äänettömän kevään – alku-6/2012 KEMIA39

Intohimona luontoja kirjallisuusTuleva tietokirjailija Rachel Carsonsyntyi vuonna 1907 maalaistaloonPennsylvanian Springdalessa. Isä olienemmän kiinnostunut kiinteistöbisneksestäkuin maanviljelystä, mutta tämänliiketoimet sujuivat keskinkertaisesti.Perhe tuli juuri ja juuri toimeen.Rachelilla oli elämässään kaksi intohimoa,luonto ja englannin kieli. Lapsenakieli ja kirjallisuus olivat hänellepäällimmäisinä, ja tyttö piti sekä lukemisestaettä kirjoittamisesta. Yksitoistavuotiaanahän julkaisi ensimmäisenkertomuksensa lastenlehdessä ja alkoihaaveilla kirjailijan urasta.Luonnosta Rachelin oli saanut kiinnostumaanäiti, joka oli koulutukseltaanopettaja. Tyttö vaelteli pitkin Allegheny-joenrantoja ja tarkkaili kasvejaja eläimiä, erityisesti lintuja.Lukiosta valmistuttuaan Rachel Carsonlähti opiskelemaan kirjallisuuttaPennsylvanian naisten collegeen Pittsburghiin.Eräs opettajista kuitenkin innostihänet vaihtamaan pääaineekseenbiologian. Collegen jälkeen Carsonsuorittikin maisterintutkintonsa JohnsHopkins -yliopistossa eläintieteestäerikoisalanaan meribiologia.Kun Carsonin isä vuonna 1935 kuoli,27-vuotiaasta Rachelista tuli perheenpääasiallinen huoltaja. Hän pestautuityöhön Yhdysvaltain liittovaltion kalastusvirastoon(Bureau of Fisheries,sittemmin U.S. Fish and Wildlife Service).Virastossa Rachel Carsonin kirjallisetlahjat huomattiin pian. Hän sai tehtäväkseenmuokata tutkimusraporttejayleistajuiseen muotoon ja kohosi vähitellenlaitoksen julkaisujen päätoimittajaksi.Kilpa aikaa vastaanTyössään Rachel Carson oivalsi, ettäluonnontieteellisen ja kirjallisenosaamisen voi yhdistää. Hän ryhtyikirjoittamaan myös vapaa-aikanaanja julkaisi kaksi kirjaa merestä ja meribiologiasta.Toinen, Sea Around Us– suomennettu nimellä Meren ihmeet– teki hänestä hetkessä menestyskirjailijan.Vuonna 1952 Carson saattoijo jättäytyä täyspäiväiseksi tietokirjailijaksi.Rachel Carson ei koskaan avioitunuteikä hänellä ollut biologisia lapsia.Hän kuitenkin huolehti koko lähisuvustaanja adoptoi vuonna 1957sisarentyttärensä viisivuotiaan pojanRogerin, joka oli äitinsä kuoltua jäänytorvoksi.Seuraavat vuodet olivat Carsonilleraskaat. Hän ryhtyi kirjoittamaan Äänetöntäkevättä vuonna 1958, muttatyöhön tuli tauko hänen oman äitinsäkuoleman johdosta. Vuonna 1960 Carsonsai kuulla sairastavansa itse syöpää.Lääkäreiden mukaan hänellä olisiaikaa korkeintaan muutama vuosi.Tärkeimmän kirjansa Carson ehtikuitenkin saada valmiiksi. LoanheittoÄänettömän kevään ympärillä oli hänellejo yhdentekevää kohinaa. RachelCarson menehtyi kotonaan MarylandinSilver Springissä 56-vuotiaana keväällä1964.Rachel Carsoninennenaikainenkuolemavuonna 1964järkytti laajalti.Hänen muistoaankunnioittamaansyntyimuun muassatämä sarjakuvastrippi.kielellä Silent Spring – vihamielinen arviooli otsikoitu yksiselitteisesti Silence,Carson eli Suu tukkoon, Carson.Carsonia mustamaalattiin myös henkilönä.Häntä pilkattiin muun muassa”lintujen ystäväksi”, ”kalojen ystäväksi”ja ”kissojen ystäväksi”, häntä kutsuttiin”luonnon papittareksi” ja ”luontonunnaksi”.Luonnehdinnat todistivat hänenvastustajiensa mielestä, että kirjailija olivääjäämättömästi väärässä.Internetiä tai sosiaalista mediaa ei1960-luvulla vielä ollut. Rivoimmistakommenteista ei jäänyt dokumentte-40 KEMIA 6/2012

Työssään Yhdysvaltain kalastusvirastossa Rachel Carson teki meribiologisia tutkimuksia.Kuvassa hän on yhdessä tutkijakollegansa Bob Hinesin kanssa.United States Fish and Wildlife Service”Nykypäivän kemianteollisuus olisi tyytyväinen, jos suuriyleisö ajattelisi ympäristöasioista Rachel Carsonin tavoin.”ja, mutta törkeyksiäkin epäilemättä kerrottiin.Rachel Carson oli hyvä maali josukupuolensa ja siviilisäätynsä takia.Kemiaa pidettiin miesten valtakuntana.Alan ongelmista puhuminen ei kuulunutnaisten, eikä varsinkaan naimattomiennaisten, rooliin.Pelisäännöt uusiksiRachel Carson kuitenkin muutti pelinsäännöt. Loanheittokampanja kääntyikinbumerangiksi, joka iski käynnistäjiensäotsaan. Ryöpytys vain lisäsi bestselleriksiampaisseen kirjan myyntiä.Ilmapiiri alkoi ensimmäiseksi lientyätiedemaailmassa.Jo Äänettömän kevään kirjoitustyössäCarsonia oli avustanut joukko tutkijoita,kuten ekologi Cornelis Briejèr Hollanninkasvinsuojelulaitoksesta, syöpätutkijaWilhelm Hueper Yhdysvaltainkansallisesta syöpäinstituutista ja hyönteistieteilijäAllison Pickett Kanadanmaatalousministeriöstä.Monet tutkijat julkaisivat kirjastamyös myönteisiä arvioita, ja Carson saikannattajia muun muassa kemistien joukosta.Chemical & Engineering Newsin nykyinenpäätoimittaja Rudy Baum onkäynyt läpi vanhaa keskustelua. Hänmuistuttaa, että ”hätkähdyttävän kielteisenja lyhytnäköisen” kritiikin jälkeenlukijakirjeissä ryhdyttiin esittämään erilaisianäkemyksiä. Osa kemian ammattilaisistaoli torjunta-aineiden liikakäytöstäaivan yhtä huolissaan kuin Carson.Myös poliitikot huomasivat ympäristöasioidenmerkityksen. Presidentti JohnF. Kennedy tilasi Valkoisen talon tiedekomitealtaarvion hyönteismyrkkyongelmasta.Komitea vahvisti Rachel Carsoninjohtopäätökset kaikessa olennaisessa.Lopulta Äänettömän kevään esittämävälitön toimenpideohjelma toteutui suhteellisennopeasti, ja kemikaalien käyttöäalettiin järkiperäistää. Vuonna 1970Yhdysvaltoihin perustettiin kansallinenympäristönsuojeluvirasto EPA.Myös Euroopan kemikaalivirasto Echaja Reach-säännöstö ovat lenkkejä pitkässäkehityskulussa, jonka Rachel Carsonsysäsi liikkeelle. Uudistukset olisi tehtylopulta muutenkin, mutta hänen kirjansajoudutti kehitystä.Lähtölaukaus tutkimuksellePitkällä tähtäyksellä Äänetön kevät vaikuttimerkittävimmin tieteeseen.Suomalaisen asiantuntijan, ympäristöterveydenemeritusprofessorin JoukoTuomiston mukaan Carsonin kirjan ”todellinenansio oli antaa lähtölaukaus tutkimukselle”.Myös Rachel Carsonin teoksen metodi,vaikutusketjujen erittely koko ekosysteemissä,pätee yhä. Tarvitsee vain pannaDDT:n tilalle vaikkapa hiilidioksidi taimuu ajankohtainen kemiallinen yhdiste.Kirjoittaja on vapaa tiedetoimittaja.kalevi.rantanen@kolumbus.fi6/2012 KEMIA41

Viruslääke syntyypuhtaassa tilassaNäin käynnistyyviruslääkkeen valmistusKatso video Ark Therapeuticsinverkkosivuilta:www.arktherapeutics.com> GMP3 Virtual Tour.Steriilit olosuhteet ovat lääkkeiden valmistuksen edellytys.Kuopiossa puhdastiloja hyödynnetään geenilääkkeiden tuotannossa.Sanna AlajokiKuopiolainen lääkeyritys Ark Therapeuticson erikoistunut virustuotteidenkäsittelyyn lääkevalmistuksessa. Yhtiönpuhdastiloissa solut valmistavat viruksiabiologisesti niitä monistamalla. Kyseessäon pitkä prosessi, jossa ehdoton vaatimuson steriiliys.Suurin osa prekliinisestä lääkevalmistuksestaedellyttää puhdastiloja, joistajokaisen on täytettävä tietyn puhdastilaluokanvaatimukset.”Kaikki kliinisiin potilaskokeisiin astimenevät lääkkeet täytyy valmistaa puhdastiloissa,joilla on oltava myös Euroopanlääkeviranomaisen EMA:n antamaauktorisointi”, kertoo toimitusjohtaja TimoRistola.Ark Therapeuticsin kolme puhdastilaakuuluvat bioturvallisuusluokkaan 2.Fimean auktorisoimilla tiloilla on GMPlaatuluokitus.Yrityksessä toimiilääkevalmistuksessa nelisenkymmentähenkeä,joista noin puolet tekeetyötään puhdastiloissa.Yhtiön brittiläisellePsiOxus Therapeuticsillevalmistama geenilääkepaksusuolensyöpäänon juuri pääsemässäkliinisten kokeiden vaiheeseen.Viruslääke on hyväratkaisu muun muassasilloin, kun lääkeaineenhalutaan toimivan pitkävaikutteisesti.”Geenilääke voi integroituaihmisen kehoonja vaikuttaa sielläviikoista jopa kuukausiin.Tällä tavoin kertaluontoinenlääkevaikutussaadaan matalaksi,ja haittavaikuksia tuleevähemmän”, Ristola kuvailee.”Kokonaislääkevaikutuson kuitenkin pitkävaikutteisuudentakiaperinteistä lääkettä voimakkaampi.”Geenilääkkeillä onRistolan mukaan lukemattomiasovellusalueita,minkä ansiosta netarjoavat suuren potentiaalinlääkekehitykselle.Omasta tuotekehityksestäsopimusvalmistajaksiArk Therapeutics perustettiin 1990-luvunalussa yhtiön itse kehittämän viruspohjaisenaivosyöpälääkkeen ympärille.EMA:n laatuvaatimukset oli tuolloin tehtykemiallisille lääkkeille, joten suomalaisyritysjoutui toimimaan uranuurtajanayrittäessään saada viruslääkettään hyväksyttyämarkkinoille.”Lääke osoitettiin oikein ja hyväksyttäväksivalmistetuksi. Kliinisten potilaskokeidenlopputulos oli, että lääke oliturvallinen ja myös tehokkaampi kuinsilloin käytössä ollut vastaava lääke,mutta valitettavasti ei tarpeeksi paljontehokkaampi.”Sinänsä hukkaan valunut hanke toikuopiolaisille arvokasta kokemusta viruslääkkeidenhyväksyntäprosesseista.Yhtiön viranomaisten kanssa käymä kiistelyepäselvistä viruslääkekriteereistä onkoitunut hyödyksi myös muille. Kriteeritovat nykyään huomattavasti selvemmät,ja Suomen Fimeasta on tullut biologistenlääkkeiden erityisosaaja EMA:ssa.Kun kielteinen päätös vihdoin vuoden2010 alussa tuli, Ark Therapeutics oli jopohtinut strategian muutosta eli sopimusvalmistajaksiryhtymistä oman lääkekehityksensijasta.”Olimme olleet pioneerina omantuotteemme kanssa ja saaneet lääkkeenmyyntilupaviranomaisille saakka. Meilleon kertynyt kokemusta ja näkemystä”,Ristola perustelee yrityksen uutta linjausta.Nyt yhtiön oma tutkimustoiminta onloppusuoralla ja päättyy ensi vuoden aikanakokonaan. Muitakin muutoksia on20 vuodessa tapahtunut. Yritys on tätänykyä virallisesti englantilainen ja listattuLontoon pörssiin.”Rahoittajat olivat siellä, joten teimmetällaisen ratkaisun”, Ristola sanoo. ”Toinenperustajistamme, akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttuala, on kuitenkinsuomalainen ja lähes kaikki toimintammetapahtuu edelleen täällä.”42 KEMIA 6/2012Ark TherapeuticsPuskuriliuosta valmistetaanpuhdastilassa.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

ONE SOURCE. INFINITE SOLUTIONS.®Tutustu nyt edullisiin jalaadukkaisiinFisher Chemicals –tuotteisiin!KOKEILE!Thermo Scientific Orion mittaritYli 40-vuoden ajan Orion -mittarit ovat asettaneetstandardit sähkökemian innovaatioihin ja laatuun.Tuotenro11587064 Portable pH meter Kit Orion Star 121, Kittisisältää myös pH-elektrodin, kantolaukun sekäsuojakotelon11597104 Portable Multi meter Orion Star A329 Kittisisältää myös pH-, johtokyky- ja RDO-elektrodit,kantolaukun sekä suojakotelon11547074 Benchtop pH meter Kit Orion Star A211Paketti sisältää laitteen, pH-elektrodin jaelektroditelineen.Nyt!520,001950,00690,00Nyt voit valita tilauksesi yhteydessä yhden alle 20 €kemikaalin veloituksetta. Mainitse tilauksen yhteydessähaluamasi tuote ja koodi: ”Kokeile Fisher” (yksi tuote/asiakas,kampanja voimassa 31.12.2012 asti)www.fishersci.fiKampanja voimassa 31.12.2012 astiKNF_an_f i _0803. pdf 2008- 01- 03 11: 18: 02Orion Star A211Orion Star 121 Orion Star A329Kysy lisää Sami LångströmPuh 040-1622 480E-mail sami.langstrom@thermofisher.comKalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nes teen s iirtojaannostelupumput.OEM - ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.…vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotT utkimusw w w.knf.seKNF Neuberger ABTel +46 8 744 51 13info@knf.se www.knf.se

Menestys vertailumittauksissa onlaboratorion valttikorttiLaboratorioiden väliset vertailumittaukset ovat tehokas keino,jonka avulla laboratorio voi osoittaa toimintansa luotettavaksi jatestaustuloksensa oikeiksi. Vertailumittausten ansiosta laboratoriokykenee todistamaan asiakkailleen hyvän laatunsa.Tuija SinervoKun muodostetaan käsitystä ympäristöntilasta, teollisuusprosessin toimivuudesta,tuotteen laadusta, elintarvikkeen käyttökelpoisuudestatai potilaan terveydentilasta,merkittävä tietolähde ovat laboratoriontestaustulokset.Jotta laboratoriotuloksiin voidaan luottaa,tarvitaan menettelyjä varmistamaantulosten oikeellisuus ja toistettavuus. Sisäisenlaadunvarmistuksen lisäksi tarpeenon myös ulkoinen osoitus laboratoriontulosten vertailukelpoisuudesta muidenvastaavien laboratorioiden kanssa.Vertailukelpoisuus on erityisen tärkeää,kun verrataan laboratoriotuloksia jokokansallisesti tai kansainvälisesti. Kansainvälisestivertailukelpoisia tuloksiaedellyttävät esimerkiksi EU:n jäsenvaltioidenympäristön tilan seuranta ja tavaroidenvapaa liikkuvuus unionialueella.Suunnitelmallisuussäästää resurssejaboratorio voi osallistua mittauksiin säännöllisesti.Vertailumittausten järjestäjän valinnassatulee muistaa järjestäjille asetetutlaatuvaatimukset, jotka on kuvattukansainvälisessä standardissa ISO/IEC17043:2010.Standardissa on määritelty sekä järjestäjäntoimintajärjestelmälle että vertailumittauskierrostenjärjestämiselle asetetutvaatimukset. Lähtökohtana on asiakaslähtöinentoiminta, pätevä henkilökunta,mittausten järjestelmällinen toteuttaminen,tasalaatuiset ja säilyvät vertailunäytteet,tulosten käsittelyyn soveltuvattilastolliset menetelmät sekä selvät, informatiivisetraportit.Laboratorio voi arvioida järjestäjienpätevyyttä asiakastiedotuksen kattavuuden,vertailumittauskierroksille ilmoittautumisensujuvuuden, näytteiden lähetyskäytäntöjentoimivuuden, kierrosnäytteidenlaadun ja soveltuvuuden sekäraporttien kattavuuden ja selvyyden pohjalta.Järjestäjän ammattitaidosta kertoomyös sen tarjoama asiantuntija-apu.Vertailumittausten järjestäjät voivatpuolestaan akkreditoinnin avulla osoittaatoimivansa pätevästi ja noudattavansastandardia.Tulokset analysoitavamyös itseOlennaista on, että sekä vertailumittaustenjärjestäjä että laboratorio itse analysoivatmittausten tulokset.Vertailumittausten järjestäjä määritteleeanalysoitavalle parametrille vertailuarvon,johon osallistujalaboratorioidentuloksia verrataan. Jos mahdollista, vertailuarvonapyritään käyttämään metrologisestijäljitettävää arvoa.Jos jäljitettävää vertailuarvoa ei olekäytettävissä, vertailuarvoksi määritelläänosallistujien tulosten pohjalta sopimusarvo,ns. konsensusarvo.Molemmissa tapauksissa vertailuarvollelasketaan hajonta, jota käytetäänarvioitaessa laboratorioiden menesty-Scanstockphotomistä vertailumittauksessa.Vertailuarvon määrittäminen ja arvollemääritelty hajonta vaikuttavat laboratorioidenmenestymisen arviointiin. Laboratoriontuleekin vertailumittaustuloksiaantarkastellessaan kiinnittää huomiotamyös siihen, kuinka järjestäjä on tulosraportissaanilmoittanut laskeneensa vertailuarvonja hajonnan.Jos järjestäjän raportissa käytetäänvertailuarvona konsensusarvoa, järjestäjänon osoitettava, että tuloksissa on nähtävissäkonsensusta.Konsensuksesta saadaan tietoa tulostenhajontaa tarkastelemalla. Jos hajontakasvaa liian suureksi, konsensusarvonkäyttö ei anna riittävästi tietoa testausmenetelmäntarkkuudesta.Toinen tulosten arviointiin vaikuttavaseikka on osallistujien määrä ja käytetyttestausmenetelmät. Jos osallistujiaon vähän, tulosten analysointiin ei voidakäyttää tilastollisia menetelmiä, ja tulostenkäyttökelpoisuus vähenee.Vertailumittauksissa, joissa osallistu-Vertailumittauksillamonta nimeäVertailumittauksia kutsutaan myösinterkalibroinneiksi, pätevyyskokeiksija ulkoiseksi laadunarvioinniksi(kliiniset laboratoriot).Tässä artikkelissa vertailumittauksillatarkoitetaan kansallisiatai kansainvälisiä vertailumittauksia,joissa eri laboratoriot määrittävätsamanaikaisesti samastanäytemateriaalista valmistetuistanäytteistä etukäteen määriteltyjäparametreja, esimerkiksi kemiallisiayhdisteitä.Vertailumittausten järjestäjätovat kansallisia tai kansainvälisiäyrityksiä tai organisaatioita, joillajoko on omaa laboratoriotoimintaatai ne hankkivat näytteidenvalmistamiseen ja käsittelyyn liittyvätlaboratoriopalvelut ulkopuolisiltatoimijoilta.Jotta laboratorio voi hyödyntää vertailumittauksiatehokkaasti, sen on suunniteltavaniiden valinta huolella. Siten vältetäänpäällekkäiset mittaukset ja toisaaltatunnistetaan mahdolliset aukkokohdat.Vertailumittaussuunnitelma on myöshyvä päivittää säännöllisin välein. Perustanpäivitykseen antaa aiempien mittaustenantama informaatio laboratoriontestausmenetelmien toimivuudesta jasuorituskyvystä.Osallistuminen kaikkiin tarjolla oleviinvertailumittauksiin ”varmuudenvuoksi” vie resursseja. Mittauksia valittaessakannattaa kiinnittää huomio näytematriiseihinja tutkittavien parametrienpitoisuustasoihin, joiden tulisi vastata laboratorionanalysoimia näytteitä. Vertailumittauksentulisi antaa tietoa tulostenluotettavuudesta laboratorion käyttämienraja-arvojen, kuten hyväksymis- jahylkäysrajojen, läheisyydessä.On myös hyvä tarkistaa vertailumittauskierrostenjärjestämistiheys, jotta la-44 KEMIA 6/2012

jat käyttävät eri testausmenetelmiä, ontärkeää ryhmitellä osallistujat oikein. Tuloksiatarkastellessaan laboratorion onaina syytä varmistaa, että se on sijoitettuoikeaan menetelmäryhmään.Menestystä verrattavaomiin tavoitteisiinLaboratoriot arvioivat menestymistäänvertailumittauksessa järjestäjän ilmoittamientunnuslukujen valossa.Laboratorion tulee kuitenkin peilatatuloksia myös omiin menestymistavoitteisiinsa,jotka tulee määritellä vertailumittaussuunnitelmassa.Laboratorionomat tavoitteet perustuvat menetelmientarkkuusvaatimuksiin, jotka lähtevät senasiakkaiden tarpeista.Menetelmien tarkkuustaso määritelläänlaboratorioissa yleensä menetelmänmittausepävarmuuden muodossa.Tarkastelemalla vertailumittaustulokseneroa järjestäjän ilmoittamaan vertailuarvoonja vertaamalla eroa menetelmän arvioituunmittausepävarmuuteen saadaanselville, onko menetelmälle määriteltytarkkuustaso saavutettu.Jotta saadaan tietoa menetelmän suorituskyvystä,vertailumittaustuloksia tuleeseurata pidemmällä aikavälillä. Näinvoidaan tunnistaa tuloksissa esiintyviätrendejä.Trendiseurantaa tehdessä on huomattava,että vertailumittausjärjestäjän tapalaskea konsensusarvo ja sen hajontavaikuttaa mittaukseen osallistuvien laboratorioidenmenestymisen arviointiin.Vertailumittaustulokset eivät välttämättäole verrannollisia vertailumittauksestatoiseen, jos konsensusarvon hajonta onlaskettu eri kierroksilla eri tavoin.Dokumentointihoidettava huolellaJotta laboratorio voi systemaattisesti seuratavertailumittaustuloksiaan, sen on dokumentoitavamittauksiin osallistuminenkattavasti.Tärkeää tallennettavaa informaatiotaovat mittauksessa käytetyt menetelmät jalaitteet, siihen osallistuneet henkilöt sekätutkittu matriisi. Kattava dokumentointiauttaa selvittämään vertailumittaustuloksissaesiintyvät mahdolliset poikkeamat.Jos tulokset poikkeavat laboratorionomasta tavoitearvosta tai vertailumittausjärjestäjänmäärittelemästä hyväksyttävästäarvosta, on selvitettävä poikkeamanperussyy ja varmistettava testaustulostenoikeellisuus.Laboratorio voi hyödyntää vertailumittauksiamyös sisäiseen laadunvarmistukseen,kun usea ihminen analysoi vertailumittausnäytteet.On kuitenkin varmistettava,että vertailumittausnäytteitäkäsitellään samoin kuin asiakasnäytteitä.Jos useampi henkilö analysoi näytteen,lähetettävää tulosta ei valikoida, vaan sovitaanetukäteen, kenen analysoijan tulosvastataan.Kirjoittaja toimii pääarvioijana Finasakkreditointipalvelussa.tuija.sinervo@finas.fi6/2012 KEMIA45

Sertifikaatti todistaaympäristönäytteenottajan taidotYmpäristönäytteiden otto on vastuullista työtä, sillä näytteenottoon keskeinen osa ympäristötiedon tuottamista. Hyvä keino osoittaanäytteenottajan pätevyys on henkilösertifiointi. Järjestelmä on lisännytnäytteenottajien koulutusta ja parantanut heidän osaamistaan.Marja Luotola, Anneli Jouttija Katarina BjörklöfYmpäristönäytteenottajan työ vaatii paljonosaamista. Näytteenottajan pitäätuntea näytteenotto-ohjeistus ja työturvallisuudenvaatimukset, ottaa näytteetNäytteenottoa joudutaantekemäänjäreilläkin laitteilla.Kuvassa kairataanmaanäytettäpilaantuneeltaalueelta.Sertifioinninerikoistumisalueet• Vesi- ja vesistönäytteet• Talous- ja uimavedet• Näytteet maaperästä ja kiinteistäjätteistä• Näytteet ilmasta ja laskeumasta• Eliöstönäytteet• Ympäristömittaus ja -havainnointi• Hydrologisen seurannan kenttätyötedustavasti, käsitellä ne oikein kentälläja dokumentoida työnsä määräysten mukaan.Näytteenottajan henkilösertifiointitarjoaa keinon, jolla voidaan osoittaanäytteenottajan pätevyys työhönsä.Riippumattoman sertifiointijärjestelmänCERTI:n perustana on kansainvälinenhenkilösertifiointistandardi.Järjestelmä varmistaa henkilön pätevyydennäytteenottoon ja havainnointitoimintaan.Näytteenottaja voi hankkiasertifioinnin yhdellä tai useammalla erikoistumisalalla.Saadakseen sertifikaatin näytteenottajantulee täyttää tietyt taito- ja tietovaatimukset.Ennen sertifioinnin hakua hänellätulee olla vähintään kahden vuodenkokemus ympäristönäytteiden otosta jalisäksi oman erikoistumisalansa kurssitsuoritettuina.Kursseja järjestävät muun muassaAEL ja Suomen vesiensuojeluyhdistystenliitto. Kursseilla käsitellään esimerkiksinäytteenottoa ohjaavia normeja,näytteenoton suunnittelua, välineitä, laatuaja dokumentointia sekä työsuojeluaja näytteenoton merkitystä tutkimusketjussa.Näytteenottajan henkilösertifikaattimyönnetään kahdeksaksi vuodeksi. Ser-Katarina BjörklöfYmpäristötiedontuottaminenalkaa näytteenotostaYmpäristöä koskevien mittausten jatestausten perusteella tehdään kalliitaja kauaskantoisia yhteiskunnallisiapäätöksiä muun muassa maa-alueidenja vesistöjen kunnostamisestasekä kaivosjätteiden ja lietteiden sijoittamisestaja käsittelystä.Tärkeitä päätöksiä tehdään myösvesientilan kartoittamisen, hydrologisenseurannan, metsäntilan arvioinninsekä muun ympäristöhavainnoinninperusteella.Ympäristötietojärjestelmät rekistereineenovat keskeinen työvälinepäätöksentekijöille myös ympäristöntilan tutkimuksessa ja seurannassa.Rekistereihin kerätään tietoa hyvinheterogeenisistä lähteistä.Ympäristötiedon tuottaminen alkaanäytteenotosta. Sen ja koko tiedontuotantoketjunlaadukkuus onedellytys sille, että tulokset ovat vertailukelpoisia.46 KEMIA 6/2012

tifikaatin ylläpitäminen vaatii osallistumistavuosittaiseen ylläpitokoulutukseenja lisäksi toiminnan raportointia sertifiointielimelle.Näytteenoton laatuparantunutSuomessa on vuodesta 1999 lähtienmyönnetty noin 700 ympäristönäytteenottajansertifikaattia. Niistä on tällä hetkellävoimassa noin 500.Suosituimmat erikoistumisalueet ovatvesi- ja vesistönäytteet sekä näytteetmaaperästä ja kiinteistä jätteistä. Yli 90prosenttia sertifikaateista on myönnettynäille alueille.Vaikka sertifioiduilla näytteenottajillaon usein jokin ympäristöalan perustutkinto,heidän koulutustaustansa vaihtelevatperuskoulusta tohtorin tutkintoonasti. Koska näytteenotto on konkreettistakenttätyötä, sertifiointivaatimukset onpidetty käytännönläheisinä.Sekä viranomaiset, työnantajat ettänäytteenottajat itse ovat olleet sertifiointijärjestelmääntyytyväisiä. Järjestelmäon parantanut näytteenoton laatua Suomessa.Samalla kun sertifikaatti osoittaaulkopuolisille näytteenottajan pätevyyden,järjestelmä on lisännyt näytteenottajienammattitaitoa ja ammatin arvostusta.Sertifiointiavuodesta 1999Sertifiointi näytteenoton pätevyydenosoitustapana syntyi vuonna1999 ympäristöministeriön aloitteestaja alun perin ympäristöhallinnontarpeisiin. CERTI-järjestelmätoimii Suomen ympäristökeskuksenyhteydessä. Suomen akkreditointipalveluFinas myönsi järjestelmälleakkreditoinnin vuonna 2004.Suurin osa sertifikaatin hakijoistatuli alkuaikoina valtion tutkimuslaitoksista.Tätä nykyä kaksi kolmasosaasertifioiduista näytteenottajistaedustaa yksityistä sektoria.Sertifikaatit myöntää CERTI-elin,jota tukee ja valvoo CERTI-lautakunta.Lautakunnassa on edustettuinatahoja näytteenottoa koskeviensäädösten laatijoista käytännöntoimijoihin ja tulosten hyödyntäjiin.Toinen tapa osoittaa näytteenotonpätevyys on akkreditoida näytteenottotoiminta.Henkilösertifiointi voihyödyttää myös akkreditoitua toimintaatukemalla näytteenottajienurakehitystä.Järjestelmä myös aktivoi näytteenottajiakehittämään osaamistaan ja on osaltaanvaikuttanut siihen, että näytteenottajiaon alettu kouluttaa systemaattisesti.Vaikka sertifikaatin hankkiminen on vapaaehtoista,sitä edellytetään usein nykyisissäympäristöalan rekrytoinneissa.Järjestelmä kehittyyjatkuvastiSertifiointitoimintaa ja näytteenottajillejärjestettäviä kursseja kehitetään jatkuvastiniistä saadun palautteen ja uusientarpeiden perusteella.Hyvä esimerkki on tuorein sertifioinninerikoistumisalue eli talous- ja uimavedet,jonka pääpaino on mikrobiologisessanäytteenotossa. Erikoistumisalueenkoulutus käynnistyy tänä syksynä.Tulevaisuudessa lienee luvassa lisää uusiaalueita.Mikkelin ammattikorkeakoulu on hiljattainkytkenyt CERTI-kurssituksen ympäristöteknologiankoulutusohjelmaansa,joten tuleva näytteenottaja voi suorittaateoriaosuuden jo opiskeluaikanaan.Suomen ympäristökeskuksen laboratorionjohtajaMarja Luotola toimii CERTIlautakunnanpuheenjohtajana,erikoistutkija Anneli JouttiCERTI-elimen päällikkönä jaerikoistutkija Katarina Björklöflaatupäällikkönä.marja.luotola@ymparisto.fianneli.joutti@ymparisto.fikatarina.bjorklof@ymparisto.fiILMOITUSHiilijalanjälki pienemmäksikunnostetuilla tynnyreilläKunnostettavan tynnyrin hiilijalanjälki on eri prosessivaihtoehdoissa vähintään kaksi japarhaimmillaan yli kolme kertaa pienempi kuin kertakäyttöisen tynnyrin. Tämä käy ilmi tuoreestaelinkaaritutkimuksesta, jossa Euroopan johtaviin ympäristöntutkimusyhtiöihin kuuluva Tauwvertasi uudelleenkäytettävän tynnyrin ja kertakäyttöisen tynnyrin hiilidioksidipäästöjä.Nykyään Euroopassa käytetään vuosittainnoin 60 miljoonaa tynnyriä. Hiilijalanjäljensuuruudella on siis erittäin iso merkitys.Osa tynnyreistä päätyy edelleenkin romuliikkeidenkautta vastoin lainsäätäjän tarkoitustapuhdistamattomina murskaukseenja edelleen terästehtaille. Näin jätetynnyritpäätyvät hallitsemattomina riskeinäihmisille ja ympäristölle uudelleenprosessointiin.Tuore tutkimus tukee uudelleenkäytettävänja kertakäyttöisen tynnyrin aiemmintehtyä elinkaariarviointia Euroopassa, Yhdysvalloissaja Japanissa. Aiemman tutkimuksenmukaan uudelleenkäytettävientynnyreiden kokonaisenergiavaatimus onEuroopassa keskimäärin 63 % pienempikuin kertakäyttöisillä. Myös kiinteää jätettäsyntyy tynnyreitä uudelleen käytettäessänoin kolme–neljä kertaa vähemmän.Onni Forsell Oy:n asiakkaat voivat ollavarmoja siitä, että tynnyrit aina puhdistetaanja useimmiten myös kunnostetaanuudelleen käyttöön. Parhaimmillaan tynnyrikiertää teollisuudessa 5–6 kertaa.Tynnyrien sisältämät epäpuhtaudet kerätääntalteen ja toimitetaan asianmukaiseenkäsittelyyn. Meillä on jo vuodesta1999 ollut Suomessa alan ainoat ympäristö-ja laatusertifikaatit.Onni Forsell Oy on mukana kehittämässäalan toimintaa myös eurooppalaisissajärjestöissä. Olemme ainoana suomalaisenamukana eurooppalaisten tynnyri-ja konttipesuloiden kattojärjestössäSERREDissä. Asiakkaillamme on aina alanparas tieto ja palvelu saatavilla.Voit pyytää lisätietoa tutkimustuloksistaallekirjoittaneelta. Onni Forsell Oy:n yhteistyökumppaninavoit olla varma ekotaseesivahvistumisesta.YhteistyöterveisinOnni Forsell OyJouko ForselltoimitusjohtajaOnni Forsell OyJussilantie 5, 05200 RajamäkiPuh. (09) 2766 980www.onniforsell.fiTYNNYRIEN KÄSITTELYLAITOSPALVELUKSESSANNE.

Levät jalostavatjätevirroista energiaaLevien kasvatus jätevirtoja hyödyntämällä saattaa tarjota tuottoisan jakestävän vaihtoehdon tulevaisuuden biopolttoaineiden tuotantoon.Marika Tikka, Maritta Kymäläinen,Eemeli Hytönen, Mona Arnoldja Silja KostiaLevien kasvatus voi tulevaisuudessa ollaluonteva osa materiaalikiertoa, jossa jätemuuttuu raaka-aineeksi ja luonnonvarathyödynnetään kestävällä tavalla uudelleen.Levien hyödyntämismahdollisuuksiaSuomen oloissa tutkitaan Aldiga-hankkeessa.VTT, Helsingin yliopisto, Suomenympäristökeskus sekä Lahden jaHämeen ammattikorkeakoulut kehittävätyhdessä alan yritysten kanssa konseptia,jossa leväpohjainen biopolttoaineidentuotto olisi mahdollisimman ekotehokasta,taloudellista ja tuottoisaa.Suomalainen mikroleväkasvattamovoisi toimia osana esimerkiksi kompostijabiokaasulaitosta, jolloin levien kasvatuksessahyödynnetään biokaasulaitoksenjäteveden ravinteita ja hiilidioksidiaja kompostilaitoksen lämpöä. Käyttökelpoisiaovat myös voimalaitosten hiilidi-oksidi, teollisuuden hukkalämpö ja ravinteikkaatjätevedet.Koereaktorit toimivat joVielä tarvitaanLisää tehoa ja parempia leviäHelsingin yliopiston ympäristötieteidenlaitoksessa Lahdessa leviä kasvatetaan100–200 litran fotobioreaktoreissa.Sopivia levälajeja ja jätevirtoja sekäoptimaalisia kasvuoloja kartoitettiin laboratoriokasvatuksissaennen pilot-mittakaavaansiirtymistä. Bioreaktorikasvatuksenperusedellytykset ovat samat kuinlaboratoriossa, mutta harppaus tuhatkertaiseentilavuuteen toi sekä teknisiä ettäkäytännön työskentelyyn liittyviä haasteita.”Tuotantoon sopivat vain levälajit, jotkapystyvät selättämään kilpailevat bakteerit,koska suuressa mittakaavassa kasvuolojaei pystytä pitämään steriileinä.Ennen kuin mikrolevistä voi tulla osakaupallista jätteidenkäsittelyä ja energiantuotantoaon parannettava kokonaisprosessintehokkuutta.VTT:n mukaan leväpohjaisen energiantuotannonsuurin kustannuseräsuomalaisissa suljetuissa kasvatussysteemeissäolisi sähkö. Jotta käyttökustannuksetsaataisiin katettua, levädieselinraaka-aineöljyn hinnan tulisi olla3,50 euroa litralta eli 700 dollariatynnyriltä.Levien kasvatus-, keruu- ja öljyerotuslaitteidenhinta muodostaisi noinkolme neljäsosaa koko investoinninkustannuksista.Ihanteellinen levälaji kasvaisi nopeasti,sisältäisi runsaasti haluttua lopputuotettaja olisi helppo kerätä. Sellaistaei toistaiseksi ole tarjolla, vaikka uusialevälajeja löydetään erilaisista ympäristöistäkoko ajan.Tutkijat ovat erityisen kiinnostuneitaniukoilla resursseilla toimeentulevistalajeista, joiden ominaisuuksiavoitaisiin yhdistää nopeasti kasvaviinlajeihin.Levistä voidaan myös sammuttaageenejä, joiden ylläpito kuluttaa energiaamutta joita ei viljelyolosuhteissatarvita. Biomassa saadaan näin kasvamaantehokkaammin.Lisätyillä geeneillä levät voidaanpuolestaan tehdä vastustuskykyisiksikarkotteille, joilla pidetään ei-toivotutlajit poissa kasvatusaltaista.Pilot-mittakaavastakin on vielä matkaalevien teollisen mittaluokan kasvatukseen”,muistuttaa yliopistonlehtori AnneOjala.Leväbiomassa voidaan joko käyttääsellaisenaan biokaasun tuotantoon taierottaa siitä ensin öljyt biodieselin valmistukseenja hyödyntää loppu massabiokaasuksi.Levän energiatuotto riippuu lajista jakoostumuksesta, johon vaikuttavat myöskasvuolosuhteet. Biokaasutuottoon vaikuttaviatekijöitä on testattu HAMK:nkoereaktoreissa Hämeenlinnassa. Tutkimustenmukaan tuottoa eli levän orgaanisenaineksen hajoamista reaktorissavoidaan tehostaa levien esikäsittelyllä.Märkä leväbiomassa sopii hyvin Suomessayleisesti käytettävien biokaasureaktoreidenmärkäprosesseihin, joissasyötteen kuiva-ainepitoisuus on maksimissaannoin 15 prosenttia. Eduksi on,että leväkasvattamo sijaitsee lähellä biokaasulaitosta.Energiatehokkainta ratkaisua etsitääntietokonemallinnuksella, jossa käytetäänkoereaktoreista saatuja arvoja leväkasvatuksestaja biokaasutuotosta. Yhdistetynbiodieselin ja biokaasun tuotantoprosessinenergiatehokkuus saattaa tutkijoidenmukaan olla heikompi kuin leväbiomassanbiokaasutus sellaisenaan. Asia riippuumuun muassa leväöljyjen erotusmenetelmästä.Markkinat kasvavatVuoden 2012 alussa käynnistyneen TekesinAlgind-hankkeen tavoitteena onavata suomalaisyrityksille liiketoimintamahdollisuuksiaIntian uusiutuvanenergian markkinoilla. Hankkeessa keskitytäännimenomaan leväbiomassaanpohjautuviin biopolttoaineisiin ja niidentoimitusketjuun.”Intiassa kalankasvatus tapahtuu lammikoissa,joissa veden ravinnepitoisuus48 KEMIA 6/2012

MonimuotoisetmikrolevätMikrolevät ovat vapaasti vedessäleijuvia organismeja, jotka eläväterilaisissa vesistöissä ympäri maailmaa.Osa mikrolevistä on autotrofisiaeli omavaraisia. Ne sitovatkasvien tapaan hiilidioksidia fotosynteesissäja tuottavat happeailmakehään.Osa voi kuitenkin hyödyntäämyös orgaanista hiiltä, jota biojätteessäon runsaasti. Tällaiset levätelävät joko täysin heterotrofisestieli toisenvaraisesti tai miksotrofisestieli käyttäen sekä oma- ettätoisenvaraista strategiaa. Toisenvarainenkasvu ei vaadi valoa, kutenauto- ja miksotrofia. Toisinaanlevät saattavatkin muuttaa elinstrategiaansaympäristöoloihin sopivaksi.Suomessa levien kasvattaminenluonnonvalon turvin ei onnistuympärivuotisesti, joten viljelyyntarvitaan meillä miksotrofisia lajeja.Kasvaakseen levät tarvitsevatetenkin fosforia ja typpeä ja lisäksihivenaineita ja vitamiineja.Tätä nykyä mikroleviä hyödynnetäänpaitsi biodieselin ja biokaasuntuotannossa myös ravintolisissä japigmentteinä. Monimuotoiset, sopeutuvateliöt voivat jakautua jopakolmesti vuorokaudessa, jabiopolttoaineen saanti pinta-alaakohden voi olla moninkertainenverrattuna esimerkiksi palmuöljyynja maissiin.Levät eivät kilpaile viljelypintaalastaruuantuotannon kanssa.Siihen, tuottavatko levät aineenvaihdunnassaanöljyjä vai esimerkiksitärkkelystä, vaikuttavat lajinperusominaisuuksien lisäksi monetulkoiset tekijät, kuten lämpötila,valaistus ja ravinteet.Leväkasvatuksen ympäristökuormitustavoidaan pienentääkasvattamalla ne puhtaan makeanveden sijasta erilaisissa jätevesissä.Kun levät sitovat tehokkaastiravinteita, typpeä ja fosforia, niitävoidaan hyödyntää myös jätevesienpuhdistamisessa.Essi MalinenHelsingin yliopiston tutkija Kalle Valkonen ottaa levänäytettä fotobioreaktoristabiomassan määritystä varten.kasvaa helposti liian korkeaksi, ja siitäaiheutuva levien kasvu haittaa kalojenkasvua. Levät voidaan kuitenkin kerätätalteen ja tehdä niistä biopolttoainetta,jolloin saadaan sekä parannettua kalankasvatusprosessiaettä tuotettua energiaa”,kertoo Helsingin yliopiston professoriMartin Romantschuk.Kaliforniassa tutkitaan mahdollisuuk-sia sitoa karjankasvatuksesta syntyvienravinnepitoisten jätevesien ravinteita leväbiomassaan,josta puolestaan voitaisiintehdä biokaasua. Suomessa kehitetäänvastaavasti sovellusta, jolla kalankasvatuksenjätevesien ravinnekuormaavoidaan pienentää sitomalla ne leväbiomassaanja hyödyntämällä massaa biokaasuntuotantoon.Marika Tikka toimii asiantuntijanaHelsingin yliopistossa, Maritta KymäläinenHämeen ammattikorkeakoulussa, EemeliHytönen ja Mona Arnold VTT:ssä ja SiljaKostia Lahden ammattikorkeakoulussa.marika.tikka@helsinki.fimaritta.kymalainen@hamk.fieemeli.hytonen@vtt.fimona.arnold@vtt.fisilja.kostia@lamk.fi6/2012 KEMIA49

EntisöintipalauttiTamminiemen 1970-luvulleSatavuotiaan Tamminiemen konservoinnissa säilytettiin ajanpatina ja presidentti Urho Kekkosen henki. Poliittisen historianmerkkirakennus tunnetaan etenkin Kekkosen virka-asuntonaja sittemmin hänen kotimuseonaan.Arja-Leena PaavolaEnsikertalainen vierailija saattaa Tamminiemeälähestyessään joutua hetkenmiettimään, missä kohdin rakennuksensisäänkäynti sijaitsee. Pääovi vaikuttaakovin pieneltä ja siitä puuttuu näyttävyys,jollaista presidentin virka-asunnoltaodottaisi.Merenrantamaisemassa seisova jyhkeäkivitalo on vaikuttava mutta ei missääntapauksessa pröystäilevä eikä edesylellinen. Täällä Urho ja Sylvi Kekkonenasuivat vuodesta 1956 alkaen kuolemaansaasti.Eteistilan vasemmalta puolen aukeaaovi monista valokuvista tutuksi tulleeseenpresidentin työhuoneeseen. Kekkonenhoiti tehtävänsä niin tiiviisti siellä,ettei hänen tarvinnut käydä presidentinlinnassakuin kerran viikossa. Tamminiemestämuodostui vallankäytön symboli,mutta ennen kaikkea se oli Kekkostenoma koti.Tamminiemen edustustilat olivat alkuunkalustettuja etupäässä presidentinlinnanhuonekaluilla. 1970-luvulla sisustuskuitenkin uusittiin talon asukkaidentoiveesta. Urho Kekkonen halusi taloonenemmän mukavuutta, modernia ilmettäja kirkkaampia värejä.Saamansa piti. Tamminiemeen hankittiinYrjö Kukkapuron huonekaluja jaMarimekon kankaita. Myös materiaalitvaihtuivat nykyaikaisiksi. Sisustuksenmonet yksityiskohdat olivat samoja, joitaaikakauden tavallistenkin perheidenkodeista löytyi.Museovirasto / Soile TiriläLateksimaalejaja lastulevyäUrho Kekkonen hallitsi Suomea tämän pöydän takaa neljännesvuosisadan ajan.Museovirasto / Soile TiriläTänä vuonna päättynyt mittava konservointiurakkapalautti Tamminiemen sisätilatnimenomaan 1970-luvun kuosiin.”Kohde ei ollut aivan yksinkertainen,sillä modernien pintamateriaalienkonservointia ei ole aiemmin toteutettuSuomessa näin laajassa mittakaavassa”,kertoo rakennuttaja Päivi Eronen Museovirastosta.”Sopivia menetelmiä ja materiaalejajouduttiin etsimään työn edetessä ja50 KEMIA 6/2012

kokeilujen kautta. Huonoiksi havaituistaluovuttiin ja haettiin uusia tilalle.”Varsinkin sisäseinien osalta Tamminiemioli pilottihanke. Lateksimaalattujenseinäpintojen lisäksi myös lastulevykalusteetolivat konservointikohteenavähintäänkin erikoinen.”Jopa konservaattoripiireissä on monillaollut ihmettelemistä, kun he ovatkuulleet, että lateksipintaa entisöidään”,naurahtaa interiöörikonservaattori ElinaJärvelä rakennusentisöintiliike UkriOystä. Järvelä toimi ainutlaatuisessahankkeessa työnjohtajana.Tamminiemen vuosisataHelsingin Meilahdessa sijaitsevan Tamminiemen rakennuttikesähuvilakseen kauppias Jörgen Nissen vuonna1904. Jugendrakennuksen suunnittelivat arkkitehdit SigurdFrostelius ja Gustaf Strengell.Omistajanvaihdosten jälkeen vuorineuvos Amos Andersonlahjoitti rakennuksen valtiolle vuonna 1940. Senjälkeen sitä käyttivät edustusasuntonaan presidentit RistoRyti ja C. G. E. Mannerheim. Presidentti J. K. Paasikiviei taloa juuri hyödyntänyt.Presidentiksi vuonna 1956 valittu Urho Kekkonen sensijaan muutti heti Tamminiemeen puolisonsa, kirjailija SylviKekkosen kanssa, ja pari asui siellä loppuelämänsä.Sylvi Kekkonen kuoli vuonna 1974. Urho Kekkonen jäiTamminiemeen kuolemaansa 31. elokuuta 1986 asti. Taloon joulukuusta 1987 lähtien toiminut Urho Kekkosen museona.Rakennus restauroitiin vuosina 2010–2012.Vuonna 1904rakennetunTamminiemenulkoseinät saivatentisöinnissä takaisinalkuperäisenvärisävynsä.6/2012 KEMIA51

Museovirasto / Soile TiriläMuseovirastoAlakerran sali takkoineenon konservoinnin jälkeenkuin uusi.Takan pintojen puhdistukseenkäytettiin selluloosasientäja lämmintä vettä,maaliroiskeet rapsutettiinvarovasti pois skalpellilla.Lateksimaalatutseinäpinnatolivatennen restaurointiahuonossakunnossa.Museovirasto”Lateksiahan ei tavallisesti pidetä arvokkaanatai säästämisen arvoisena kerroksena.”Lateksimaalissa ei vesiohenteisena oleympäristölle haitallisia raskasmetalleja.Maalipinnan puhdistus on kuitenkin vaikeaa.Aikojen saatossa kertynyt lika jahuonekalujen seiniin jättämät jäljet onliki mahdotonta poistaa vaurioittamattapintaa liikaa.Tiskiaineellaja ihmesienelläJärvelälle erityisen antoisaa oli urakantarjoama mahdollisuus testata modernienmateriaalien puhdistusmenetelmiä.Konservoinnin kantavana teemana onneksioli, ettei presidenttiparin elämisenjälkiä – jotka näkyvät koko talossa – häivytetä.Pintoja ei siksi tarvinnutkaan saadaputipuhtaiksi.”Sisätilojen pintoja pyrittiin säästämäänvärinkiinnityksin ja muin hienovaraisinkorjauksin. Puhdistuksetkin haluttiintoteuttaa niin, että ajan patina säilyisi”,Järvelä kuvaa.Konservointi on tarkkuutta ja kärsivällisyyttävaativaa työtä, jossa kiirehtiminenei auta. Työssä käytetään myös jokakodista tuttuja keinoja. Jo pelkällä vedelläja mikrokuituliinalla pärjätään pitkälle.Rakenteensa ansiosta mikrokuituliinatepsii ilman puhdistusainetta myös rasvaiseenlikaan.Tamminiemessä sisäpinnat kuivapuhdistettiinaluksi varovasti siveltimellä,ja irronnut pöly ohjattiin imurin suuttimeen.Sitten tehtiin märkäpuhdistus, jossapinnat pyyhittiin selluloosasienellä jalämpimällä vedellä.Tamminiemen seurusteluhuoneen seinilläoli taulunkehysten kohdilla pinttynyttälikaa. Sohvan selkänojista oli jäänytseiniin mustaa maalia, verhojen kohdissanäkyi tummentumaa ja tuuletusluukunympäristössä ilmeisesti ulkoseinästä peräisinollutta punaista. Ikkunapenkkienja ikkunanpielien lika ja sormenjäljet olivatniin tiukkaa tavaraa, että pelkkä vesiei niihin purrut.”Kokeilimme penkkien puhdistamiseenensin mietoa astianpesuainetta Miniriskiä,joka on lähimpänä neutraalia.Puhdistusaineen liiallinen happamuustai emäksisyys nimittäin saattaa aiheuttaakiihtyvää vanhenemista pinnoissa”,Järvelä selittää.Kun se ei tehonnut, entisöijät turvautuivatSinoliin, joka on lähes puhdastaetanolia. Maalipinta onneksi kesti kevyenpyyhkimisen etanoliin kostutetullapumpulilla, ja aine taltutti tahrat hyvin.Jotkin ikkunalautojen tummat naarmuteivät vaalenneet vielä etanolillakaan, jotenne paineltiin vielä varovasti Viledanmelamiinihartsisella ihmesienellä.Leivinpaperillaja silitysraudallaLähes kaikista Tamminiemen seinistäpaljastui eriasteisia halkeamia, ja maalipintarepsotti monin paikoin.Meren läheisyys tuo taloon kosteuttaja suoloja, ja lisäksi useat päällekkäisetmaalikerrokset seinissä reagoivat ajankuluessa keskenään. Öljytasoitekerroshaurastuu vanhetessaan ja tahtoo irrotaalustastaan. Erityisesti salin seinällä takanyläpuolella oli ennen konservoinninaloittamista suuria, ulospäin käpristyneitäkielekkeitä, jotka olivat irti alustasta.Irtonaisen pinnan kiinnittäminen tehdäänlämmön avulla kielekettä kiinni painamalla.Värinkiinnityksessä käytetääntavallisesti apuna silikonipaperia, muttarakennuskonservoinnissa pinta-alat ovat52 KEMIA 6/2012

Museovirasto / Soile TiriläMuseovirasto / Soile TiriläYleisö pääsee nyt näkemäänmyös Kekkostenkeittiön hellyttävinetarvikkeineen.Asuinkerroksen olohuonetta hallitseeEero Aarnion pallotuoli.suuria. Tamminiemessä hyödynnettiinsiksi jo kustannussyistä silikonipaperinsijasta tavallista Serlan leivinpaperia.”Huomasimme, että leivinpaperi toimilateksipinnalla jopa paremmin kuin silikonipaperi.Silikonipaperi tarttui pintaankiinni, kun sitä painettiin pidempi aikavaikka haaleallakin silitysraudalla”, ElinaJärvelä kertoo.Värinkiinnityksessä kävi ilmi myösmuita lateksimaaliin liittyviä ongelmia.”Aikojen kuluessa alkuperäisestä kiiltoasteestaanhimmentyneet lateksipinnatkiillottuvat herkästi itse värinkiinnitystoimenpiteestä.Myös käytetty liimasaattaa lateksipintaan päätyessään aiheuttaakiillottumista.”Keltaiset kaapitja Arabian astiatMuseovieraat eivät ennen restaurointiurakkaapäässeet tutustumaan Tamminiemenkeittiöön, joka pidettiin yleisöltäsuljettuna. Nyt konservoijat kunnostivatsenkin Kekkosten aikaiseen asuunsa javierailijoiden ihailtavaksi.Tila yllättää pienuudellaan, onhankuitenkin kyse presidentin huushollista.Pöydille on jätetty keittiötarvikkeita, joidenjoukossa ei ole espressopannuja – eikäedes kahvinkeitintä – mutta sen sijaanmonen lapsuuskodista kovin tuttu keittiövaakaja kodikkaita Arabian astioita.Työtasot ovat laminaattia, kuten myöspirteänkeltaiset keittiökaapit, aivan kutenmonessa muussakin 1970-luvun suomalaiskodissa.”Keittiö oli kuitenkin ollut vuosikymmenienajan museonhoitajien työtilana.Kaappeja oli käytetty muun muassa arkistointiin,ja niihin oli liimattu teippejäja tarroja”, Järvelä kuvailee.Suomessa laminaattia on tuotemerkkinsämukaan kutsuttu pitkään myös ikilevyksi.IKI Oy aloitti laminaattilevyjenvalmistuksen Kolhossa olympiavuonna1952.Korkeapainelaminaatti koostuu lämpökovettuvillahartseilla käsitellyistäkuitumateriaalikerroksista, jotka yleensäovat paperia. Uudesta materiaalistatuli nopeasti tavattoman suosittua myösmeillä, sillä se on erittäin kestävää, sietäähyvin kuumaa ja on helppo pitääpuhtaana.Tamminiemen alkuperäisten laminaattipintaistenkaappien entisöinti vaati kuitenkintavallista tiukempia aineita eli triammoniumsitraattiliuosta.”Ja muovisten laatikostojen sisäpintojenmustat tahrat lähtivät ihmesienellä.”Marjapuuro haalenihennommaksiOhikulkijakin huomaa muutoksen Tamminiemenjulkisivussa, jonka värin entisöintivaalensi. Kekkosen aikaista rappaustaei teknisistä syistä kyetty säilyttämään,joten Museovirastossa heräsiajatus rakennuksen ulkoseinien palauttamisestaniiden alkuperäiseen jugendasuun.”Värin valinta aiheutti hieman päänvaivaa,sillä käytettävissä oli vain mustavalkoisiavalokuvia. Arkistostammelöytyi kuitenkin pala alkuperäistä rappausta,josta tehtiin pigmenttianalyysi. Senperusteella seinien aiempi marjapuuroamuistuttanut sävy vaihtui nyt hennommaksi”,Päivi Eronen kertoo.Rappauskoristeiden osalta suurimmatmuutokset kohdistuivat eteläpäätyyn,jonne palautettiin valkoinen päätykolmioalueja tiilenpunaisia korostuksiaarkkitehtien ajatusten mukaisesti.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com6/2012 KEMIA53

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Bianka Tchoubaroli kemian Don QuijotePitkään tuulimyllyjä vastaan taistellut Bianka Tchoubar toi Ranskan orgaanisen kemian nykyaikaan.Sisko Loikkanen”Jos oppilaani alkavat luennoida minulleioneihin perustuvista tulkinnoista, teensiitä heti lopun ja annan heille arvosanaksinollan.”Tällaisen vastauksen sai vuonna 1931Pariisin yliopiston opiskelija BiankaTchoubar, joka oli niin innostunut varautuneidenionien merkityksestä reaktioissa,että rohkeni aloittaa aiheesta keskustelunopettajansa kanssa.Gradunohjaaja oli ensimmäinen mutteiviimeinen kemisti, jonka kanssa Tchoubarjoutui törmäyskurssille.Orgaaninenkemia oli Ranskassajäänyt huimasti jälkeenanglo-amerikkalaisestatutkimuksesta.Maan vanhoillisetorgaanikot seurasivatyhä vuoden 1912 nobelistienVictor Grignardinja Paul Sabatierinjalanjälkiä eivätkähyväksyneetkansainvälisten kollegojensaesittämiä uusiaajatuksia.Muutoksen aikaansaamiseentarvittiinukrainalainen maahanmuuttaja.BiankaTchoubarille kemiaoli molekyylienkäyttäytymistä pohtivatiede eikä reseptioppi, jossa aineetpannaan reagoimaan valmiiden ohjeidenmukaan.Esteiden ylitystäVuonna 1910 syntynyt Bianka Tchoubarsai elää synnyinmaassaan vain kymmenvuotiaaksiennen kuin karaiittijuutalainenperhe joutui pakenemaan Venäjänvallankumouksen myrskyä. Pakolaisetpäätyivät mutkien kautta Pariisiin vuonna1924.Pariisissa Bianka kirjoittautui kaupunginvenäläiseen kouluun. Siellä hänenopettajakseen osui Marie Curien kanssatyöskennellyt nainen, joka sai emigranttitytönkiinnostumaan kemiasta.Penseästä ohjaajastaan huolimatta lahjakasnainen suoritti maisterintutkintonsaja siirtyi sen jälkeen tekemään väitöstutkimustaanprofessori Marc Tiffeneaunlaboratorioon. Arvostelulta hän ei säästynytsielläkään.Tchoubarin onnistui puolustaa väitöskirjaansavasta Tiffeneaun kuolemanjälkeen vuonna 1945, ja silloinkin vas-taanotto oli viileä. ”Nuori neiti, minullaei ole mitään työnne kokeellista osaavastaan mutta olen eri mieltä reaktioistaesittämistänne tulkinnoista. Poistakaa nekaikki”, kuului työn esitarkastaneen professorinohjeistus.Itsepäinen tohtori jatkoi omalla linjallaan.Hän oli jo vuonna 1937 perustanutoman tutkimusryhmänsä ja päässyt parivuotta myöhemmin työhön vastaperustettuunRanskan kansalliseen tutkimuskeskukseen,jossa hän 18 vuodessa etenikoko laitoksen johtajaksi.Käänteentekevä kirjaBianka Tchoubaroli luova uudistaja,jonka laboratoriossailmapiiri olituore, avoinja dynaaminen.Didier Astrucin albumistaVuonna 1960 Bianka Tchoubar julkaisiteoksensa Les Mécanismes Réactionnelsen Chimie Organique, jonka ansiostaranskalaiset kemistit saattoivat nyt lukeareaktiomekanismeista omalla äidinkielellään.Kun myös tunnettu professoriGuy Ourisson asetti arvovaltansa uusienteorioiden taakse, vanhakantaisten vastarintamurtui.Maailmalla kirjasta tuli menestys, jokasiivitti Tchoubarin uraa myös kotimaassa.Hän siirtyi luonnonainekemiantutkimuslaitoksen kauttaRanskan suurimmanorgaanisen kemian tutkimusyksikön,CNRS:nThiaisin laboratoriokeskuksenjohtajaksi.”Karismaattiseksi, stimuloivaksija lojaaliksi”luonnehdittu Tchoubarjäi eläkkeelle vuonna1978, mutta jatkoi edelleentutkimustaan. Häntäkiinnostivat etenkintypensidonta ja organometallokemia,josta hänvuonna 1988 kirjoitti toisenmenekkiteoksensa.Toisen maailmansodanaikana BiankaTchoubar toimi aktiivisestiRanskan vastarintaliikkeessäja jatkoiyhteiskunnallisena vaikuttajanaloppuikänsä. Myös Pariisintaide- ja kulttuurielämässä tunnettu vasemmistoälykköpiti tiiviisti yhteyttä Ukrainankemistiyhteisöön, johon hän oliluonut suhteet jo 1950-luvulla.”Oman aikansa Don Quijote”, kiteyttääkuvauksensa vuonna 1990 kuolleestaystävästään Bianka Tchoubarin työtoveri,professori Didier Astruc.Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi54 KEMIA 6/2012

efining the futureKuuntele, mitänesteoililaisetajattelevattutkimuksesta jakehityksestäosoitteessanesteoil-urapolut.fiTutkimus ja Kehitys -yksikkö kehittää uusia tuotteita ja tuotantoteknologioita sekä tarjoaaasiantuntija- ja laboratoriopalveluja ensisijaisesti toimialojen ja yhtiön tarpeisiin.Kekseliäs & aktiivinenTutkijaPorvoon Kilpilahden TeknologiakeskukseenTutkijan tehtävänä ovat:Polttoaine- ja öljynjalostustuotteiden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä• vastata tuotteiden ja prosessien ongelmanratkaisuanalytiikasta• vastata tulevaisuuteen suuntautuvasta analytiikan menetelmäkehityksestä omalla alueellaan• osallistua sekä fossiilisten että uusiutuvien polttoaineiden tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin.Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää akateemista loppututkintoa orgaanisessa kemiassa, kokemusta IR-analytiikastasekä hyvää englannin kielen taitoa. Hyvät yhteistyötaidot, kyky työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä sekä uteliaisuus jakäytännönläheisyys ovat olennaisia valintaperusteita.Eduksi tehtävässä ovat ongelmanratkaisumetodien tuntemus ja kokemus, polymeerikemian ja/tai biokemian osaaminen, muidenkemian analytiikan alueiden hallitseminen sekä kokemus teollisuuden tutkimustoiminnasta.Tarjoamme mielenkiintoisen tehtäväalueen perinteisen ja uusiutuvan öljynjalostuksen parissa, ammattitaitoisen ja kokeneentyöyhteisön tuen sekä mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen.Tehtävään valitulta edellytetään hyväksyttyä terveystarkastusta, joka sisältää huumausainetestauksen.Lisätietoja tehtävästä antavat Tutkimusanalytiikan Erityisasiantuntija Alpo Toivo, p. 050 458 3402 jaRyhmäpäällikkö Pirjo Kuuppo, p. 050 458 3647 (ma-pe klo 10-16 välillä).Hakemuksesi voit täyttää osoitteessa www.nesteoil.fi/tyopaikat 12.10.2012 mennessä.Liitä hakemukseesi saatekirje ja ansioluettelo.Kun tulet töihin reilun viiden tuhannen nesteoililaisen pariin, tuletyhtiöön, jossa elävät kunnolla tekemisen, jatkuvan kehittämisen jayhdessä toimimisen perinteet. Vaihtuvuus on meillä vähäistä, muttakehittymismahdollisuudet mainiot ja urakierto halutessasi vilkasta.Ja yhä useammin myös kansainvälistä.Olemme investoineet tuotantoomme eri puolille maailmaa.Tavoitteemme on nousta maailman ykköseksi uusiutuvistaraaka-aineista valmistettavien, puhtaamman liikenteen polttoaineidenkasvavilla markkinoilla. Kehittämällämme maailmanpuhtaimmalla NExBTL-dieselillä on tässä tärkeä osa.

Yhteiskuvaan kokoontuivat DivCEd:n puheenjohtaja Ilka Parchman (vas. ylhäällä),CCE:n puheenjohtaja Mei-Hung Chiu, vuoden 2014 Ecrice-kongressin järjestäjäJan Lundell, CCE:n jäsen Nina Aremo (keskellä vas.) ja DivCEd:n varapuheenjohtajaMariann Holmberg.Kemiaa pitää opiskellaajatuksen kanssaKemian opettajat ja opetuksen kehittäjät kokoontuivatRoomaan katalysoimaan muutosta kemian opetukseen.Nina Aremo”Koululaiset ja opiskelijat saadaan innostumaankemiasta, kun sitä esittelevätheille nuoret kemian taitajat ja kun heilleopetetaan asioita, joista he ovat jo valmiiksikiinnostuneita.””Opetuksessa tulee kiinnittää huomiotamyös kemian kieleen, kielelliseen ilmaisuunja kielioppiin, jotta vältetään turhiakäsitteellisiä väärinymmärryksiä.”Näin sanoo vuoden 1996 kemian nobelisti,britti Harold Croto, joka puhuiaiheesta Roomassa järjestetyssä kemianopetuksen Icce-Ecrice 2012 -konferenssissa.Ensimmäistä yhteistä kemianopetuksen kongressiaan isännöivätkansainväliset kemianjärjestöt Iupac jaEuCheMS.Croto korosti myös, että on tärkeää ak-tivoida opiskelijoita opiskelemaan ”ajatuksenkanssa”, mutta välttää liiallistatyömuistin kuormittamista. Opitun tunnusmerkkion, että asian kykenee selittämäänja perustelemaan muille samantasoisilleoppijoille.Oppimistavoitteita asettaessaan jokaisenopettajan tulee esittää itselleen kolmekysymystä, sanoo puolestaan professoriPeter Mahaffy Kanadasta.”Ensinnäkin: Mitä me tiedämme? Toiseksi:Miten me sen tiedämme?”Kolmas ja tärkein kysymyksistä kuuluuMahaffyn mukaan: Miksi tämä asiaon tärkeä?Mahaffy vastaanotti kongressissa Iupacinmyöntämän palkinnon ansioistaankemian opetuksen kehittäjänä. Samantunnustuksen sai professori Bob BucatAustraliasta.Pascal MimeroYhteistyötiivistyyIupacin kemian opetuksen komiteaCCE ja EuCheMSin kemian opetuksenjaosto DivCEd pitivät Roomankongressinyhteydessä vuosittaisetkokouksensa. Yhteistyö osapuoltenvälillä on parina viime vuonna tiivistynyt,ja mukaan on liittynyt myösECTNA (European Chemistry ThematicNetwork Association). Järjestöthaluavat yhdessä levittää hyviä käytänteitä,yhtenäistää opetuksen suunnittelunja kehittämisen sanastoa sekäluoda kehyksiä laadukkaalle kemianopettajienkoulutukselle.Kemian eri osa-alueiden opetustahalutaan kehittää joka puolella maailmaa,joten CCE on haluttu yhteistyökumppanimyös muun muassa Unescossaja OECD:ssa.CCE:n merkittävimpiä viime vuosienhankkeita on YAC-projekti(Young Ambassadors in Chemistry),jossa kemiaa on viety koululaisten jatavallisten kansalaisten pariin kehitysmaissa.Tänä vuonna CCE aloitti uudenprojektin, jossa vertaillaan eri puolillamaailmaa käytössä olevia suosituksiaoppimistavoitteiden määrittelylleja selvitetään, voidaanko niistä muodostaayhteistä viitekehystä.CCE:ssä Suomea edustaa NinaAremo Helsingin yliopistosta jaDivCEd:ssä Mariann Holmberg ammattikorkeakouluArcadasta. Holmbergtoimii tätä nykyä jaoston varapuheenjohtajana.Seuraavaksi SuomessaReilut 550 osallistujaa 71 maasta keränneenkokouksen teemoja olivat tutkimusperustaisenopetuksen kehittäminen, tietokoneavusteinenopetus, aktivoivatopetusmenetelmät lukion ja yliopistonasteen kemian opetuksessa, laboratorioopetuksenkehittäminen sekä pätevien jainnostavien kemianopettajien kouluttaminen.Suomalaisia osanottajia oli toistakymmentäjatko-opiskelijoista professoreihin.He saivat Pisa-menestyksemmemyötä runsaasti huomiota ja kysymyksiäsiitä, kuinka Suomessa koulutetaan opettajatja opiskelijat.Seuraava Icce-kongressi pidetään KanadanTorontossa 13.–18. heinäkuuta2014 ja Ecrice-kokous Jyväskylässä 6.–11. heinäkuuta 2014.Kirjoittaja toimii Suomen edustajanaIupacin kemian opetuksen komiteassaCCE:ssä.nina.aremo@helsinki.fi56 KEMIA 6/2012

HakuilmoitusToimitusjohtaja Tapani JärvisenympäristöteknologiarahastoAalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulu julistaa haettavaksiTapani Järvisen ympäristöteknologiarahastosta 8.000 euronsuuruisen apurahan.Apuraha myönnetään ansioituneelle ympäristöteknologian osaajalletutkimus- ja kehitystyöhön. Apurahan tarkoituksena on edistääteollisuuden ympäristöteknologian tutkimusta ja tutkimustulostenhyödyntämistä teknologiatuotteina ja -palveluina.Vapaamuotoinen hakemus toimitetaan rahaston asiamiehelle viimeistään5.12.2012 ensisijaisesti sähköpostilla (pdf-tiedostoina)osoitteeseen pirjo.muukkonen@aalto.fi, viestiin viitteeksi Tj. Järvisenrahasto tai postitse osoitteella Aalto-yliopisto, Kemian tekniikankorkeakoulu, Pirjo Muukkonen, PL 16100, 00076 Aalto jakuoreen merkintä Tj. Järvisen rahasto.Hakemuksesta tulee käydä ilmi hakijan henkilötiedot ja apurahankäyttösuunnitelma (tutkimussuunnitelma max 2xA4) ja sen liitteenätulee olla hakijan CV julkaisuluetteloineen.Lisätietoja antaa rahaston asiamies, controller Pirjo Muukkonen,puh. 050 344 2645, pirjo.muukkonen@aalto.fi.PL 16100, 00076 AALTO / Kemistintie 1, 02150 ESPOO(09) 4511 / http://chem.aalto.fiFÖRSLAG TILL MOTTAGARE AV “DETALFTHANSKA PRISET 2012”Finska Kemistsamfundet delar årligen ut ett prisbenämnt "Det Alfthanska priset" för en förtjänstfullpublicerad forskningsinsats i kemi, biokemi ellerkemisk teknologi. Priset har beviljats för en färskdoktorsavhandling, men även ett särskiltframstående publicerat pro gradu- ellerdiplomarbete kan komma i fråga.Förslagen behandlas konfidentiellt av prisfondensstyrelse och de bör vara samfundet tillhanda senastmåndagen den 22 oktober 2012.Var vänlig och sänd förslagen samt bilagor till:Marc BaumannBiomedicumPB 63 (Haartmansgatan 8)FIN-00014 Helsingfors universitettel (09) 191 25200Mer information om det Alfthanska priset samtFinska kemistsamfundets student- ochlärarstipendium finns på samfundets hemsidor:www.finskakemistsamfundet.fi.ilmoitus_KEMIA_90x130_2.indd 3 19.9.2012 13:14:59120 000 €apurahaaympäristö- ja jätehuoltoalantutkimukseenEkokemin ympäristöstipendirahastontarkoituksena on ympäristö- ja jätehuollontietämyksen sekä osaamisenkasvattaminen Suomessa.Katso lisätietoja!www.ekokem.fi > Ekokem > Tutkimus ja kehitys

ULKOMAILTAJätteet siistimäänItämertaItämeren rehevöitymistä voidaanvähentää teollisuusjätteidenavulla, uskotaan Ruotsissa.Kaksi ruotsalaista tutkimusryhmääetsii parhaillaan jäteseosta,joka tehokkaimminsitoisi meren rehevöitymistäaiheuttavaa fosforia, uutisoiSydsvenskan.Tukholman yliopistossaselvitetään, miten Gotlanninkalkkikivilouhosten jätettävoitaisiin käyttää meren kalkitsemiseen.Toinen yliopistontutkijaryhmän kiinnostuksenkohde on punasakka, alumiinintuotantoon tarvittavanbauksiitin rikastamisessa syntyväjäte.Kuninkaallisessa teknillisessäkorkeakoulussa puolestaantutkitaan, kuinka hyvinmereen valunutta fosforia sitoisivatteräs- ja betoniteollisuudenjätteet. Tutkijat ovatennen kaikkea kiinnostuneitasiitä, voitaisiinko fosfori sitoajätemateriaaliin pysyvästi.Tavoitteena hankkeissa eiole koko Itämeren puhdistaminenvaan esimerkiksi tiettyjenrannikkoalueiden ja saaristojensiivous, sanoo projektejarahoittavan Baltic Sea2020 -säätiön toiminnanjohtajaCondrad Stralka.Pekka T. HeikuraKuvat: ScanstockphotoRehevöityneen Itämeren rannikoillariittää työtä puhdistajille.Syöpäsolujen sisäänammutut hopeayhdisteetnujersivat vaarallisetsolut tehokkaasti.Hopealuotisyöpää vastaan?Hopea saattaa tulevaisuudessakorvata platinan taistelussasyöpää vastaan, kertoo NewScientist.Tietyt hopeakompleksit tappavatsyöpäsoluja yhtä tehokkaastikuin yleisimmin käytettysytostaatti eli solunsalpaajalääkesisplatiini, joka on platinajohdos.Asian osoitti Leedsinyliopiston tutkimus.Brittitutkijat kiinnittivät hopea-atomeihinerityyppisiäkarbeeniligandeja ja testasivatvaihtelevien yhdistepitoisuuksienvaikutusta sekä rinta- ettäpaksusuolisyöpäsoluihin. Hopeakompleksittepsivät hyvinmolempiin.Kaksisidoksiset kompleksittoimivat yksisidoksisia paremminilmeisesti siksi, että stabiilimmatyhdisteet hajosivat hitaamminja vaikuttivat pitempään.Sisplatiinin haittoihin kuuluu,että se on toksinen myösnormaaleille soluille ja aiheuttaapotilaille muun muassa pahoinvointia.Hopea sen sijaanon terveille soluille vähemmänvaarallinen aine. Tutkijaryhmäävetäneen Charlotte Willansinmukaan tulokset ovat tärkeä askelkohti haitattomampia syöpähoitoja.Pekka T. HeikuraLuunkorvike paikkaaluuvaurionMikroaallot kelpaavat muuhunkinkuin pitsan lämmittämiseen.Luuvaurioiden ja -puutostenhoitoon on luvassa edistystä.Korealaisen Soonchunhyanginyliopiston tutkijoiden kehittämästäluunkorvikkeesta on tarkoitustehdä elimistöön istutettaviaimplantteja, joiden päälleuudisluu kasvaa.Komposiittimateriaali yhdistäämuidenkin tekoluun kehittäjienhyödyntämät zirkoniumoksidinja kalsiumfosfaatteihinkuuluvan hydroksiapatiitin.Zirkoniumoksidi antaa istukkeenkerrosrakenteelle lujuuttaja hydroksiapatiittipinnoiteedistää luusolujen kasvua.Aiemmat yritykset saada aikaankestäviä komposiittirakenteitaovat epäonnistuneet,koska keraamien valmistusprosessivaatii erittäin korkeitalämpötiloja. Kun eri materiaalitlaajenevat eri tavoin, rakennetahtoo halkeilla.Korealaisten onnistunut ideaoli kuumentaa komposiitti mikroaalloilla.Erilaisen laajenemisenvaikutusta vähensi myös rakenteeseenlisätty välikekerros.Luusiirteet ovat perinteisestiolleet joko potilaan omaa tailuovuttajan luuta. Implantit tarjoaisivathelposti saatavammanalustan uuden luun muodostumiselle.Päivi Ikonen58 KEMIA 6/2012

Kahvi voi ollaelämäneliksiiriMitä enemmän juot kahvia, sitä epätodennäköisemminkuolet sydäntautiin, diabetekseen,aivohalvaukseen, infektioon tai vammaan.Yllättävään tulokseen päätyi tutkijaryhmäYhdysvaltain terveysvirastosta NIH:sta.Ryhmä seurasi 229 000 amerikkalaisen55–71-vuotiaan miehen ja 173 000 naisenterveydentilaa vuosina 1995–2008. Tutkittavista52 000 kuoli jakson aikana.Tutkijoiden oletus oli, että kahvin suurkulutusliittyy kohonneeseen kuolemanriskiin.He kuitenkin havaitsivat, että kahvinystävät usein myös tupakoivat, käyttivät liikaaalkoholia ja söivät punaista lihaa. Kunnäiden tekijöiden vaikutus otettiin huomioon,kuva muuttui.Osoittautui, että kaksi kahvikupillistapäivässä nauttivat miehet kuolivat tutkimusjaksolla10 prosenttia epätodennäköisemminkuin ne miehet, jotka eivät juoneetlainkaan kahvia. Kuusi kupillista päivässälitkineet naiset puolestaan pysyivät hengissäjopa 16 prosenttia todennäköisemminkuin kahviabsolutistit kanssasisarensa.Vaikka kahvinjuonnilla ja eliniällä ei olesuoraa syy-seuraussuhdetta, juomalla saat-ScanstockphotoAhkera kahvinlipittely saattaa ollaterveysteko.taa tutkijoiden mukaan olla sellaisia terveyshyötyjä,joita ei vielä tunneta, kirjoittaatutkimuksesta kertonut The Week.Pekka T. HeikuraSaksassakehitetäänfluorimuovienkierrätystäBaijerissa toimiva Dyneon GmbH -yhtiöon saanut Saksan ympäristöministeriöninnovaatiorahastolta vajaat miljoonaeuroa uudenlaisen muovinkierrätyslaitoksenkehittämiseen. Laitoksessa ontarkoitus kierrättää fluoripitoisia muoveja.Fluorimuovijätteen hyödyntämiseenei aiemmin ole ollut tehokasta, laadullisestikorkeatasoista konseptia.Dyneonin maailmanlaajuisestikinainutlaatuiseksi luonnehditussa laitoksessamuovijäte on määrä hajottaa täydellisesti400–700 asteen lämpötilassa.Syntyvät monomeerit eli alkuperäinenlähtöaine voidaan puhdistamisen jälkeensyöttää uudestaan muovin valmistusprosessiin.Pilottilaitos on suunniteltu aluksi500 tonnille fluorimuovijätettä, jokatulee yritykseltä itseltään sekä sen asiakkailta.Pekka T. HeikuraScanstockphotoFluorimuoveista tunnetuin lieneeteflon, jota käytetään muun muassapannujen pinnoitteena.Tulivuori tappoiSpitalfieldsin vainajatVuonna 1258 räjähtänyt massiivinentulivuori oli ilmeisestiRinjani, joka sijaitsee Lombokinsaarella Indonesiassa.Itä-Lontoon Spitalfieldsistä 1990-luvullalöytynyt valtava keskiaikainen hautausmaaon suuren vulkaanisen purkauksen uhrienviimeinen leposija.Näin sanoo Lontoon arkeologisen museontutkija, osteologi Don Walker. Tuoreradiohiiliajoitus on hänen mukaansa osoittanutSpitalfieldsin luurankojen olevan peräisin1200-luvun puolivälistä.Tutkimus on jo aiemmin paljastanut, ettämaapallolla tapahtui vuonna 1258 voimakastulivuoren räjähdys, joka hiljattainpaikallistettiin Indonesiaan. Räjähdys nostiilmakehään tuhkapilven, joka laski planeetanlämpötilaa neljä astetta.Seuraukset olivat tuhoisat Englannissaasti. Kun sadot epäonnistuivat, yksistäänLontoossa kuoli nälkään 15 000 henkeä.Walker sanoo Spitalfieldsin luurangoissaolevan merkkejä aliravitsemuksesta ja siitäjohtuvista taudeista.The Week -lehden mukaan Spitalfieldsinvainajien on aiemmin oletettu olleen jokovuoden 1315 nälänhädän tai vuoden 1348mustan surman tappamia.Pekka T. Heikura6/2012KEMIA59

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Viisauden lähteilläRATIONAALISTEN ODOTUSTENteorian mukaan ihminen on viisas ja toimiiharkiten. Missään viisaus ei tiivistyniin kuin keskuspankeissa. Ne hoitavatrahaa, jonka arvo perustuu kultaan. Keltaiseenjalometalliin on konsentroitunutkoko ihmiskunnan viisaus.Kultaa löytyy varmimmin kaivoksista.Siellä sitä on sellaisenaan tai sulfidimineraaliensisällä. Malmi räjäytetään,murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan,painehapetetaan ja hiiliuutetaan. Uutostatuleva metalli erotetaan ja rikastetaanliuoksesta elektrolyyttisesti, sulatetaanja valetaan harkoiksi.Sen jälkeen harkot kuljetetaan rikkiviisaidenpankkiirien tilauksista keskuspankkienholveihin. Suurimpia määriäsäilytetään New Yorkin keskuspankissaja Kentuckyn osavaltiossa Fort Knoxinmaanalaisissa holveissa. Siellä ne myöspysyvät, sillä Fort Knoxissa vartioinnistavastaa päätyönään 10 000 sotilasta.Joskus hyvin harvoin joku saattaa käydälaskemassa, ovatko kullat tallessa.Suurimman osan ajasta harkot saavatlevätä ylhäisessä yksinäisyydessään.YKSINKERTAISEN IHMISEN mielestäkullan kiertokulun voisi jättää väliin.Kun se joka tapauksessa haudataanmaan alle, miksi se ylipäätään pitää kaivaaylös. Kaivoksen vahtimiseen ei tarvittaisikymmentätuhatta sotilasta.Tällaisten yksinkertaisten ajatustenkitkemisessä viisailla keskuspankkiireillariittää työtä. Sitä he joutuvat tekemäänpitkiltä lounailta, hiihtoretkiltä ja edustustilaisuuksiltajäävinä joutohetkinä pohtiessaansamaan aikaan sopivia korkoja.Korko onkin toinen osoitus ihmisenviisaudesta. Yksinkertainen luulee, ettäkorko on se instrumentti, jolla venytetäänmielikuvaa naisten säärten pituudesta.Vähän tietävämpi on havainnutasuntolainan hinnan hyppelevän euriborienja liborien mukaan.Sisäpiiriläinen tietää korot etukäteenja osaa suunnitella oman palkkiobonuksensaniiden varaan.Liborin saa liikahtamaanlähettämällä hyville veljillesähköpostia. Bonuksetlankeavat yhtä varmastikuin veroilmoitus veronmaksajalle.Ilmoitus eikoske sisäpiiriä, joka onulkoistanut varansa veroparatiisiin.Siellä toistenomaisuutta tonkivat vainGibraltarin apinat, joita eisyömäkelvoton raha tai kulta kiinnosta.BONUS VIITTAA palkkioon hyvästätoiminnasta tai hyvistä veljistä. Toisinkuin koroilla bonuksilla ei ole ylärajaa.Näin siitä huolimatta, että hyvä veli ei taivukaanhyvemmäksi veljeksi. Sillä, jokamuuta väittää, on todistustaakka eli osallistuminenkorkkarikisaan. Se paljastaa,kuinka tuskallisia korkeat korot ovat.Korkkarikisat ovat osoittaneet naistenälyn ylivertaiseksi miehiin nähden. Harvamies keksisi juosta kilpaa 80:tä metriävähintään seitsemän sentin koroilla.Sen sijaan miehen on saatava nyrjäyttäänilkkansa maratonilla mahdollisimmankaukana lähtöpisteestä. Muutaman”Nainen juokseekilpaa 80 metriävähintään seitsemänsentin koroilla. Miehenon saatava nyrjäyttäänilkkansa maratonillamahdollisimmankaukanalähtöpisteestä.”askeleen nilkuttelu takaisin lähtöpisteeseenon aivan liian fiksua niille, joiden pitääpäästä raahautumaan kymmeniä kilometrejälähimmälle ensiapuasemalle.SISÄPIIRIIN PÄÄSEE olemalla hyväveli. Yksinkertaiset epäilevät hyvien veljienverkostoja ja pelkäävät sisäpiirin kähmivänitselleen etuja. Viisaammat verkostojenjäsenet tietävät, ettei mikäänpyöri ilman hyviä veljiä.Ulkopuoliselle sisäpiiriläistenlöytäminen on vaikeaa.Onneksi suomenkielen kehitys on tuonutasiaan helpotusta. Itä-Helsingissä veli on nykyäänvastine yksikön toisellepersoonalle miestenvälisessä keskustelussa.Esimerkiksi Meri-Rastilassaei voi iskeä ohi. Veljetovat kaikkialla.Sisäpiirin pörinään kyllästyneille järjestetäänhiljentymismatkoja luostareihin.Tässä kohtaa viisaiksi todistetut ihmisettoimivat epärationaalisesti.Kun useimmille ainoa oikea uskontoon mammona, retriitit tulisi viedä sentyyssijaan. Rauhalliset, rikastuttavat rahakylpykokemuksetRoope Ankan tapaanpitäisi päästä hankkimaan keskuspankkienkultavarastoissa.Täytyykin ottaa asia puheeksi itähelsinkiläistenveljien kanssa.Kylpemään halajavaKeemikkoKEMIA606/2012

henkilöuutisiaGeenitutkija Hannes Lohi palkittiinKoirien tutkiminenauttaa ymmärtämäänihmissairauksiaGeenitutkija Hannes Lohi on saanut 75 000euron suuruisen Orion-Farmos Tutkimussäätiönpalkinnon. Säätiö jakoi palkinnon ensimmäistäkertaa.Ryhmänjohtajana Helsinginyliopistossa ja Folkhälsanintutkimuskeskuksessa toimivaHannes Lohi on rakentanutSuomeen ainutlaatuisen koirientautigeenien tutkimusohjelman,jossa saatua tietoavoidaan soveltaa koirienlisäksi myös ihmisten sairauksienselvittämiseen. Tutkimusavauson ollut kansainvälinentieteellinen menestys.Näin todetaan Orion-FarmosTutkimussäätiön palkintoperusteluissa.75 000 eurontunnustuksesta 15 000 euroaon henkilökohtaista palkintoaja 60 000 euroa apurahaa.Hannes Lohi on viiden viimevuoden aikana solminutvaikuttavan kansainvälisenyhteistyöverkoston alan tutkijoidenja koiraharrastajienkanssa. Osoituksena siitä onyksi maailman suurimmistakoirien dna-pankeista, jokasisältää yli 40 000 näytettäyli 250 rodusta.Lohen työ pohjaa vapaaehtoisuuteenperustuviin tutkimuksiin,jotka hän toteuttaayhdessä koiraharrastajienkanssa. Innostavalla tyylilläänLohi on saanut harrastajatja eläinlääkärit joukollamukaan keräämään näytteitä.Rodunjalostus hyödyksitutkimukselleVoimakas jalostaminen on jakanutkoirat satoihin rotuihinja samalla rikastanut eläimiinsatoja erilaisia perinnöllisiäsairauksia.”Geenitutkijalle tiukastaroturakenteesta on hyötyä,sillä se helpottaa geenien löytämistäpienemmistäkin tutkimusaineistoista”,Hannes Lohisanoo.”Koira on iso eläin ja elin-Linda TammistoMoneen kertaan palkittu 37-vuotias Hannes Lohi on aiemminsaanut muun muassa Suomen Akatemian tunnustuksen tieteellisestärohkeudesta.toiminnoiltaan pitkälti ihmisenkaltainen, joten sen sairaudetkinkehittyvät useinsamalla tavalla omien sairauksiemmekanssa. Myös sairauksiinvaikuttavat ympäristötekijätovat samat koirille jaihmisille.”Lohi uskoo, että koirillaon jatkossa paljon annettavaapaitsi sairauksien ja tautimekanismienmyös käyttäytymis-ja persoonallisuuspiirteidentutkimuksessa.Ongelmalähtöisyyskiinnostaa opiskelijoitaOngelmalähtöinen kokeellinenoppimisympäristö kiinnostaakemian yliopisto-opiskelijoita.Mielenkiinto näkyypositiivisena palautteena.Tähän tulokseen tuli väitöstutkimuksessaanHelsinginyliopistossa väitellyt JukkaRautiainen.Rautiaisen työ on ensimmäinenkemian korkeakouluopetustakoskeva väitöskirjaSuomessa. Hänenkehittämäänsä oppimisympäristömalliavoidaan soveltaasekä kemian että muidenluonnontieteiden opetukseenkorkeakouluissa.”Malli tuo uuden lähestymistavankokeelliseen korkeakouluopetukseenja voitukea opiskelijoiden sitoutumistakemian opintoihin”,Rautiainen arvioi.Kyselytutkimuksen mukaanopiskelijat pitävät tärkeänähuolellista perehdytystäja tositapahtumiin perustuvaavirikettä.Rautiaisen mielestä kemianopetuksen kiinnostavuutta onkaiken kaikkiaan parannettava.Opiskelijoilla on useinsitoutumisongelmia, mikänäkyy opintonsa keskeyttäneidenja alaa vaihtaneidenSara RautiainenOikein toteutettukokeellinen opetusvoi Jukka Rautiaisenväitöstutkimuksenmukaan edistääkemian opiskelijoidensitoutumistaopintoihinsa.suurena määränä.FL Jukka Rautiaisen väitöskirjaKehittämistutkimus:Ongelmalähtöinen kokeellinenkorkeakouluopetus tarkastettiin21.9.2012. Vastaväittäjänätoimi dosentti AriLehtonen Turun yliopistostaja kustoksena professoriMarkku Räsänen.6/2012 KEMIA61

henkilöuutisiaEkokemEkokemin Suomen maajohtajaksion nimitetty Juha Väyrilä, jokatoimii edelleen myös Ekokem-Palvelu Oy:n toimitusjohtajana.Antti Kaartokallio Ekokem-Palvelustaon nimitetty ympäristörakentamispalveluistavastaavaksijohtajaksi.EnergiakolmioEnergia-asiantuntijaksi Energiatehokkuuspalveluihinon nimitettyDI Henri Horn.Lahden tiede- ja yrityspuistoProjektipäälliköksi Ympäristöteknologia-tiimiinon nimitettyMMM, MBA Mervi Suni.TamroProviisori Mari Toroi on nimitettylaadunvarmistusproviisorik-Aalto-yliopistoDI Tuija Sarlinin väitöskirja Detectionand characterisation ofFusarium hydrophobins inducinggushing in beer tarkastettiin21.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Katharina Stenholm (TrinityProcurement GmbH, Sveitsi)ja kustoksena prof. Katrina Nordström.DI Mindaugas Bulotanväitöskirja Deformation and fracturemechanisms in nanocellulosereinforced composites tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Kristofer Gamstedt (Uppsalanyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Mark Hughes.Helsingin yliopistoM.Sc. Alexandra Götzinväitöskirja The molecular backgroundof severe mitochondrialrespiratory chain deficienciesin children and adults, with specialemphasis on mitochondrialcardiomyopathies tarkastettiin7.9.2012. Vastaväittäjänä toimiPhD Ann Saada (Hadassahinlääketieteellinen keskus, Israel)ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara.M.Sc.(Tech) Paulina Skrobukinväitöskirja Glucose and lipidmetabolism in human skeletalmuscle tarkastettiin 7.9.2012.Vastaväittäjänä toimi apul.prof.Michael Gaster (Odensen yliopistollinensairaala, Tanska) ja kustoksenaprof. Markku S. Nieminen.M.Sc. Jussi Sanen väitöskir-62 KEMIA 6/2012NimityksiäVÄITÖKSIÄsi yhtiön Tampereen toimipaikkaan.Thomeko OyETM Marko Vainikka on aloittanuttoimitusjohtajana 1.10.2012.Hän siirtyi Thomekoon OrdiorOy:stä, jossa on parhaillaan uudentoimitusjohtajan valintakäynnissä.VTTTkT Olli Salmi on nimitetty teollisenekologian tutkimusprofessoriksiviisivuotiskaudeksi. Tutkimuspainottuu uusiin teollisiinkierrätysjärjestelmiin ja -teknologioihinsekä kestävän kehityksentuotantosykleihin. Salmi onaiemmin toiminut Oy Eero PaloheimoEcocity Ltd:n teknisenäjohtajana.ja Sindbis virus as a human pathogen—Epidemiology,virology,genetic susceptibility and pathogenesistarkastettiin 8.9.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MartinPfeffer (Leipzigin yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof. OlliVapalahti.FM Henrik Edgreninväitöskirja Bioinformatic Identificationof Genomic Alterationsin Breast Cancer tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Zoltan Szallasi (Tanskanteknillinen yliopisto) ja kustoksenaprof. Olli Jänne.FM Alexandros Kiriazisinväitöskirja Synthesis of Six-Membered Rings and Inhibitorsof Protein Kinases tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Peter Goekjian (Lyoninyliopisto, Ranska) ja kustoksenaprof. Jari Yli-Kauhaluoma.LL Noora Louhelaisenväitöskirja Non-invasive biomarkersof oxidative stress and celldefence in COPD and asthma;specific emphasis on smokingcessation tarkastettiin 14.9.2012.Vastaväittäjänä toimi dos. TuulaVasankari (FILHA) ja kustoksenaprof. Vuokko Kinnula.FM Mervi Kurosen väitöskirjaStudies on the molecular pathogenesisof neuronal ceroid lipofuscinosesin the animal modelsof CLN8 and CLN10 tarkastettiin28.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Frances Platt (Oxfordin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Päivi Peltomäki.FM Marko Laakson väitöskirjaData Integration Methods to InterpretGenome-Scale Data fromCancers tarkastettiin 28.9.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HannuToivonen ja kustoksena prof.Olli Jänne.Itä-Suomen yliopistoM.Sc. Jagadish Vangipurapunväitöskirja Liver insulin resistanceand hyperglycemia: geneticdeterminants and associationwith cardiovascular risk factorstarkastettiin 24.8.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Johan Eriksson(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaakat.prof. Markku Laakso.FM Virve Kärkkäisenväitöskirja Multipotent neuralstem/progenitor cells as a modelof genetic neuronal disease tarkastettiin7.9.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Jouni Sirviö (OySauloner Ltd) ja kustoksena prof.Jari Koistinaho.M.Sc. Muhammad RizwanSaleemin väitöskirja Resonantwaveguide gratings by replicationand atomic layer depositiontarkastettiin 7.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Tapio Niemi(Tampereen teknillinen korkeakoulu)ja kustoksena prof. SeppoHonkanen.FM Jenni Küblbeckinväitöskirja Use of xenosensors fordrug metabolism studies. Focuson constitutive androstane receptortarkastettiin 14.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Magnus Ingelman-Sundberg(Karoliinineninstituutti, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Paavo Honkakoski.FM Joakim Riikosen väitöskirjaModification, characterizationand applications of mesoporoussilicon-based drug carriers tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Leigh Canham(pSivida) ja kustoksena prof. Vesa-PekkaLehto.MBBS, M.Sc. Haritha Samaranayakenväitöskirja Gene therapystrategies to enhance antiangiogenictherapy, chemotherapyand radiotherapy in the treatmentof malignant glioma tarkastettiin21.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Rolf Bjerkvig (Bergenin yliopisto,Norja) ja kustoksena prof.Seppo Ylä-Herttuala.Jyväskylän yliopistoFM Virpi Noposen väitöskirjaAmides of bile acids and biologicallyimportant small molecules:properties and applications tarkastettiin7.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Anthony P. Davis(Bristolin yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena dos. Elina Sievänen.FM Eero Hulkon väitöskirjaSpectroscopic signatures as aprobe of structure and dynamicsin condensed-phase systems—Studies of iodine and gold rangingfrom isolated molecules to nanoclusterstarkastettiin 14.9.2012.Vastaväittäjänä toimi tohtori JanHelbing (Zürichin yliopisto,Sveitsi) ja kustoksena prof. MikaPettersson.FM Mikael Reposen väitöskirjaResonance laser ionization developmentsfor IGISOL-4 tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori MichiharuWada (Riken-instituutti, Japani)ja kustoksena prof. Ari Jokinen.FM Nina Rintasen väitöskirjaClustering-triggered endocyticpathway of α2β1 integrin tarkastettiin21.9.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Vesa Olkkonen (Lääketieteellinentutkimuslaitos Minerva)ja kustoksena akatemiatutkijaVarpu Marjomäki.FM Antti Rissasen väitöskirjaNitrogen removal by microbialprocesses in aquatic systems tarkastettiin5.10.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Bo Thamdrup(Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksenados. Marja Tiirola.Oulun yliopistoFM Teija Kankaan väitöskirjaTheoretical study of the oxidationof a pure and alloyed coppersurface tarkastettiin 1.9.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. TapioRantala (Tampereen teknillinenyliopisto) ja kustoksena prof. RistoLaitinen.FM Hanna Öhmanin väitöskirjaImmunogenetic risk factors ofChlamydia-iduced tubal factorinfertility tarkastettiin 7.9.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. SeppoHeinonen (Itä-Suomen yliopisto)ja kustoksena dos. Heljä-MarjaSurcel (THL Oulu).M.Sc. Emilie Beaudoninväitöskirja Glaciochemical evidenceof spatial and temporalenvironmental variability acrossSvalbard tarkastettiin 14.9.2012.Vastaväittäjänä toimi apul.prof.Christian Zdanowicz (Ottawanyliopisto, Kanada) ja kustoksenaprof. John Moore (Lapin yliopisto).Tampereen teknillinenyliopistoFM Jukka Intosalmen väitöskirjaStochastic Modeling and Analysisof Time Evolution for BiochemicalSystems tarkastettiin17.8.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Werner Sandmann (Clausthalinteknillinen yliopisto, Saksa)ja kustoksena prof. Keijo Ruohonen.FM Mikko Tuomisen väitöskirjaAtmospheric Plasma Modifisivulle64

RadiokemistitpalkittiinansiomitalillaRadiokemistit Tarja K. Ikäheimonenja Marja Siitari-Kauppiovat saaneet Jorma K. Miettisenansiomitalin. Tunnustuksenmyönsi Luonnontieteiden AkateemistenLiiton (LAL) radiokemistijaosto.Tarja K. Ikäheimonen toimiitätä nykyä Säteilyturvakeskuksentutkimus- ja ympäristövalvontaosastonjohtajana. Hänenkeskeisimmät asiantuntija-alueensaovat ympäristön radioaktiivisuusja säteilysuojelu.Marja Siitari-Kauppi työskenteleeyliopistonlehtorinaHelsingin yliopiston radiokemianlaboratoriossa ja johtaaopetustyönsä ohella tutkimusryhmää,jossa tutkitaan ydinpolttoaineestaperäisin olevienradionuklidien kulkeutumistakallioperässä. Siitari-Kauppi onollut keskeisessä roolissa kehit-Seppo Kaksonentämässä ainutlaatuista menetelmääkivien huokoisuuden määrittämiseksi.Molemmat palkitut ovat suorittaneetradiokemian maisterin-ja tohtorintutkinnot Helsinginyliopistossa.Jukka LehtoTarja K. Ikäheimonen (vas.) jaMarja Siitari-Kauppi vastaanottivatpalkintonsa elokuussavietetyn Helsingin yliopistonradiokemian laboratorion50-vuotisjuhlan yhteydessä.Markku LeskelälleALD-palkintoHelsingin yliopiston kemianprofessorille Markku Leskelälleon myönnetty kansainvälinenALD-palkinto. Tunnustuksenantoi tieteidenvälinenseura AVS (American VacuumSociety). Palkinto jaettiin nytensimmäistä kertaa.Tunnustuksen perusteina olivatMarkku Leskelän ansiotohutkalvojen tutkijana ja nanomateriaalitieteidenkehittäjänä.Markku Leskelä on atomikerroskasvatustaeli ALD-tekniikkaahyödyntävien tutkijoidenkansainvälisiä pioneereja. Hänenjohtamassaan tutkimuksessakehitetään uusia kemiallisiavalmistusmenetelmiä materiaaleille,joita tarvitaan mikroelektroniikassa.Työ edellyttääohutkalvo- ja pintatekniikoidenyhdistämistä nanotasolla ja lähdeainemolekyyliensyntetisointiasekä molekyylien järjestämistäpinnoille.Leskelän ALD-julkaisut ovatnostaneet hänet Suomen siteeratuimpientutkijoiden kärkeen.Hänellä on lähes 600 alkuperäisjulkaisuareferoiduissa leh-Markku Leskelälle myönnettiinedellinen merkittävä tunnustusvuonna 2011, jolloin hänvastaanotti A. I. Virtanen -palkinnon.Markku Ojaladissä, yli 50 katsausartikkelia jareilut 30 patenttia. Lisäksi Leskeläon toimittanut 16 kirjaa.Markku Leskelän tutkimustuloksetovat siirtyneet myöskäytäntöön ja vahvistaneet suomalaisenALD-teollisuudenasemaa kansainvälisessä kilpailussa.Johanna Ivaskan ryhmällebiotieteiden Medix-palkintoVuoden 2012 Medix-palkintoon myönnetty professori JohannaIvaskan johtamalletutkimusryhmälle, joka työskenteleeTurun yliopistossa jaVTT:ssä.Ivaskan ryhmä palkittiin Nature-lehdessäjulkaistusta tutkimuksesta,joka osoittaa, ettäsharpiini-proteiini säätelee tulehdus-ja syöpäsolujen liikkumistaja toimintaa. On todennäköistä,että uudella löydöllä ontärkeä rooli myös muissa sairauksissa,kuten Crohnin taudissa,psoriasiksessa, reumassa jaMS-taudissa.Hypoteesi proteiinista, jonkatäytyy olla olemassa ja toimiasolujen aktiivisuuden estäjänä,esitettiin 1990-luvun alussa.Sharpiini löydettiin sittemmineturauhassyöpäsoluista. JohannaIvaskan tutkimusryhmän jäsenetJuha Rantala ja JeroenPouwels tunnistivat sharpiininVTT:n kehittämän solusiruseulontamenetelmänavulla.20 000 euron Medix-palkinnonlahjoittaja on Oy Medix Ab,jonka omistavat Minervasäätiö,Johanna Ivaskalle myönnettiinvuonna 2011 merkittävä pohjoismainentunnustus, AndersJahren nuoremman tutkijanpalkinto.Folkhälsanin Tutkimussäätiö jaLiv och Hälsa r.f. Biotieteidenpalkinto jaettiin nyt 25. kerran.6/2012KEMIA63

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTNanoscience DaysJyväskylä 8.–9.10.2012www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysYmpäristö ja yhdyskuntatekniikkaHelsinki 9.–12.10.2012www.ymparistotekniikkamessut.fiTekniikka 2012Jyväskylä 10.–12.10.2012www.jklpaviljonki.fi4 th Nordic Wood BiorefineryConferenceHelsinki 23.–25.10.2012www.vtt.fi/nwbc2012International Congress on Safetyof Engineered Nanoparticles andNanotechnologiesHelsinki 28.–31.10.2012www.ttl.fi/senn2012Kemikaalien käyttäjän teemapäiväHelsinki 13.11.2012www.ecoonline.comValtakunnalliset jätteen hyötykäyttöpäivätLappeenranta 13.–14.11.2012www.lut.fi/fi/jatepaivatFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fi/finnmateria2012Farmasian päivätHelsinki 23.–25.11.2012www.farmasianoppimiskeskus.fiAnalytiikkapäivät 2012Kokkola 28.–29.11.2012www.ketek.fi/oske/ajan.htmlKäyttöturvallisuustiedotteenlaatijan teemapäiväHelsinki 4.12.2012www.ecoonline.comTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiLabquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiYhdyskuntatekniikka 2013Jyväskylä 15.–16.5.2013www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 18.–19.6.2013www.helsinkicf.euPlasTec, PacTec, GrafTec jaFoodTec 2013Helsinki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechelsinki.fiEuroMining 2013Tampere 11.–12.9.2013www.euromining.fiAlihankintaTampere 24.–26.9.2013www.alihankinta.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTScanautomatic & ProcessteknikGöteborg, Ruotsi 9.–11.10.2012www.svenskamassan.seTurkchem Chem ShowEurasia 2012Istanbul, Turkki 13.–14.10.2012www.turkchem.net8 th International Conferenceon Novel Materials andTheir SynthesisShanghai, Kiina 14.–19.10.2012www.nms-iupac.org/2012Materials for TomorrowGöteborg, Ruotsi 23.–25.10.2012www.asmcs.seMaterialica 2012München, Saksa 23.–25.10.2012www.materialica.comParts2cleanStuttgart, Saksa 23.–25.10.2012www.parts2clean.deCleanzoneFrankfurt, Saksa 24.–25.10.2012www.cleanzone.messefrankfurt.com7 th World Mycotoxin Forum andXIIIth International Iupac Forumon Mycotoxins & PhycotoxinsRotterdam, Alankomaat 5.–9.11.2012www.wmfmeetsiupac.org15 th PETnology Europe conferenceNürnberg, Saksa 12.–13.11.2012www.petnology.comEMEA Users Group 2012Istanbul, Turkki 13.–16.11.2012www.honeywellusersgroup.comEnergy Storage 2012München, Saksa 13.–16.11.2012www.messe-muenchen.deMedicaDüsseldorf, Saksa 14.–17.11.2012www.medica-tradefair.comPollutecLyon, Ranska 27.–30.11.2012www.pollutec.comWaterproof membranesDüsseldorf, Saksa 11.–13.12.2012www.amiplastics.comInterplastica 2013Moskova, Venäjä 29.1.–1.2.2013www.interplastica.deEuropean Coatings Congressand ShowNürnberg, Saksa 18.–21.3.2013www.european-coatings.comwww.european-coatings-show.comIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.com9 th European Congress ofChemical Engineering2 nd European Congress ofApplied BiotechnologyHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.ecce2013.euBIO 2013Chicago, USA 22.–25.4.2013convention.bio.orgPowtech ja TechnoPharmNürnberg, Saksa 23.–25.4.2013www.powtech.dewww.technopharm.deIE ExpoShanghai, Kiina 13.–15.5.2013www.ie-expo.comEuromedlab and20 th IFCC-EFCC Congress ofClinical ChemistryMilano, Italia 19.–23.5.2013www.milan2013.orgTechtextilFrankfurt, Saksa 11.–13.6.2013www.techtextil.com13 th Scandinavian Symposiumon ChemometricsTukholma, Ruotsi 17.–20.6.2013www.ssc13.se44 th Iupac Congress—CleanEnergy Through ChemistryIstanbul, Turkki 11.–16.8.2013http://iupac2013.istanbul.org9 th World Congress of ChemicalEngineeringSoul, Etelä-Korea 18.–23.8.2013www.wcce9.orghenkilöuutisiacation in Extrusion Coating tarkastettiin7.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Horst-ChristianLangowski (Münchenin teknillinenyliopisto, Saksa) ja kustoksenaprof. Jurkka Kuusipalo.FM Nina Virolaisen väitöskirjaAntimicrobial detection illuminated:developing bioluminescent antibioticbiosensors based on bacterialgene regulatory elementstarkastettiin 7.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Sylvia Daunert(Miamin yliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. Matti Karp.DI Jonna Kannoston väitöskirjaMeasurement of the PhysicalProperties of Secondary OrganicAerosol Particles tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Heikki Lihavainen (Ilmatieteenlaitos) ja kustoksena prof.Jorma Keskinen.M.Sc. Filippo Federici Canovanväitöskirja Simulating AtomicProcesses in Non-contact AtomicForce Microscopy of Ionic Surfacestarkastettiin 21.9.2012. Vastaväittäjänätoimi PhD ClemensBarth (CINaM-CNRS, Ranska) jakustoksena prof. Adam Foster.Tampereen yliopistoFM Saara Lehmusvaaranväitöskirja Traditional and NovelTreatments for Prostate Cancer—Discoveries at the molecular leveltarkastettiin 28.6.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Jorma Toppari(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Tapio Visakorpi.FM Jertta-Riina Sarkasen väitöskirjaEngineering vascularizedsoft tissue tarkastettiin 26.9.2012.Vastaväittäjänä toimi apul.prof.Michael Raghunath (Singaporenkansallinen yliopisto) ja kustoksenaprof. Timo Ylikomi.Turun yliopistoLL Janek Frantzénin väitöskirjaBioactive Glass in Lumbar Spondylodesis—aPre-clinical and ClinicalStudy tarkastettiin 14.9.2012.Vastaväittäjänä toimi dos. AnttiRonkainen (Tampereen yliopisto)ja kustoksena prof. Hannu Aro.FM Ville Härmän väitöskirja AFarewell to Flat Biology—ThreedimensionalCell Culture Modelsin Cancer Drug Target Identificationand Validation tarkastettiin14.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Guido Jenster (Erasmus-yliopisto,Alankomaat) ja kustoksenados. Matthias Nees.FM Anna-Leena Salmelanväitöskirja The Spindle AssemblyCheckpoint as a Drug Target—Novel Small-Molecule Inhibitorsof Aurora Kinases tarkastettiin21.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Holger Bastians (Göttingeninyliopisto, Saksa) ja kustoksenaprof. Jyrki Heino.FM Eelis Takalan väitöskirjaThe Laser Quenching Techniquefor Studying the Magneto-ThermalInstability in High CriticalCurrent Density SuperconductingStrands for Accelertor Magnetstarkastettiin 22.9.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Arnaud Devred(ITER,Ranska) ja kustoksenaprof. Petriina Paturi.FM Minna Niemelän väitöskirjaIdentification and characterizationof CIP2A as a novel oncogenicinhibitor of PP2A tarkastettiin28.9.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Lars-Gunnar Larsson (Karoliinineninstituutti, Ruotsi) jakustoksena prof. Jukka Westermarck.Åbo AkademiFM Matias Scheininin väitöskirjaPatterns and processes of littoralzooplankton compositionin relation to the trophic stateof the environment tarkastettiin31.8.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Peter Eklöv (Uppsalan yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof.Erik Bonsdorff.FM Christoffer Löfin väitöskirjaTR(i)P, TR(i)P, Hooray: Newfunctions for TRPC2 and TRPC3tarkastettiin 14.9.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Shahidul Islam(Karoliininen instituutti, Ruotsi)ja kustoksena prof. Kid Törnquist.64 KEMIA 6/2012

seuraSIVUtSuomen Kemian Seuralopettaa toimintansaSuomen Kemian Seuran edustajisto on 4.9.2012 pitämässään kokouksessatehnyt päätöksen kemistiseurojen kattojärjestönä toimineenSuomen Kemian Seuran lakkauttamisesta.Kolme jäsenyhdistystä, Suomalaisten Kemistien Seura, KemiallisteknillinenYhdistys ja Finska Kemistsamfundet, jatkavat toimintaansaitsenäisinä seuroina. Koska kaikki jäsenet kuuluvat johonkinnäistä seuroista, muutos ei edellytä jäseniltä mitään toimenpiteitäeikä aiheuta muutoksia jäsenyyksissä.Suomen Kemian Seuran toiminta ajetaan alas vaiheittain vuoden2013 maaliskuun loppuun mennessä. Samalla pääosa kattojärjestönhoitamista yhteisistä tehtävistä siirretään Suomalaisten KemistienSeuran hoidettavaksi seurojen solmiman yhteistyösopimuksen mukaisesti.Muutoksesta ja sen perusteista on kerrottu Kemia-Kemilehdennumerossa 3/2012.Kemiska Sällskapet i Finlandavslutar sin verksamhetRepresentantrådet bestämde på mötet 4.9.2012 att Kemiska Sällskapeti Finland, som fungerat som takorganisation för alla kemistföreningar,läggs ner.De tre medlemsföreningarna Suomalaisten Kemistien Seura, KemisktekniskaFöreningen och Finska Kemistsamfundet fortsätteratt verka som självständiga föreningar. Alla medlemmar hör tillnågon av dessa föreningar och därför behövs inga åtgärder från deenskilda medlemmarnas sida.Verksamheten hos Kemiska Sällskapet i Finland körs ner stegvisoch avslutas i slutet av mars 2013. Suomalaisten Kemistien Seuratar över de gemensamma uppgifter som takorganisationen tidigareskött i enlighet med ett samarbetskontrakt som slutits mellan de trekemistföreningarna. I Kemia-Kemi-tidningen 3/2012 informeradesom denna förändring.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä7/12 15. lokakuuta 12. marraskuuta8/12 15. marraskuuta 13. joulukuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Fidipro-ohjelma tuouusia huippututkijoitaTutkija Pavel Jungwirth Tšekin tiedeakatemian orgaanisenkemian ja biokemian instituutista saapuu Fidipro-professoriksiTampereen teknilliseen yliopistoon. Jungwirth on paneutunutmuun muassa solukalvojen ja proteiinin toimintaan, ilmakehänaerosolien kemiaan ja hapettumisen soluille aiheuttamiin ongelmiin.Tampereella tehtävässä tutkimushankkeessa selvitetäänsolukalvojen yli tapahtuvia molekyylien kuljetusilmiöitä.Suomen Akatemian rahoittaman Fidipro-professuurin turvinSuomeen tulee myös 11 muuta ulkomaista huippututkijaa,muun muassa teoreettisen ja laskennallisen kemian professoriHannes Jónsson Aalto-yliopistoon, fluoresoivia proteiinejakehittävä professori Vladislav V. Verkhusha Helsingin yliopistoonja solututkija, professori Susan E. Quaggin Oulunyliopistoon. Ensimmäiset uusista Fidipro-professoreista aloittavatsyksyn aikana.MusiikkitaloSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUSuomen Kemian Seuran, Suomen MassaspektrometrianSeuran ja Suomen KromatografiaseurantäydennyskoulutuskurssiUudet tuulet LC- ja GS-MS-analytiikassa16.–17.10.2012Hotelli Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, HelsinkiLisätietoja ja ilmoittautumiset: www.kemianseura.fi.Keski-Suomen Kemistiseuran45-vuotisjuhlaillallinen26.10.2012 klo 19–22Ravintola Priimus, JyväskyläIllalliskortin hinta 35 euroa.Ilmoittautumiset 19.10. mennessä: pirjo.h.h.hakkinen@jyu.fi.Lisätietoja: http://ksks.suomalaistenkemistienseura.fi/.Suomalaisten Kemistien SeuranVierailu Musiikkitaloon8.11.2012 klo 15.30–16.30Tapaaminen klo 15.25 Musiikkitalon aulassa,Mannerheimintie 13 a.Myös FKS:n ja KTY:n jäsenet tervetulleita.Vierailulle mahtuu 50 osallistujaa. Ilmoittautumiset 1.11.mennessä: http://suomalaistenkemistienseura.fi.Pirkanmaan KemistiseuranStudia generalia -ilta12.11.2012 klo 18Tampereen pääkirjasto Metso, Pietilä-saliEsa Heikkinen Tampereen Työväen Teatterista esitelmöi pyrotekniikantehosteista ja Antti Tuohimaa Puolustusvoimain teknillisestätutkimuslaitoksesta häivetekniikasta. Vapaa pääsy.Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous4.12.2012 klo 17.30Ohjelmassa sääntömääräiset kokousasiat, Kompan palkinnonjulkistaminen, Iltapala sekä Kansallisteatterin esittämä Patriarkka.Osallistumismaksu jäseniltä 20 euroa.Lisätietoja heleena.karrus@kemianseura.fi, puh. 010 425 6302.Ilmoittautumiset 10.10. mennessä:http://suomalaistenkemistienseura.fi.ChemBio Finland ja Kemian Päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskusLisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fi.Marraskuun vierailulla tutustuaan Helsingin upeaanMusiikkitaloon.6/2012KEMIA65

Kemiaa koko elämäPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Luonnon kauneuttaHUULIPUNAMUOTISTARAUTAINEN HUULIPUNAMUOTTIkatselee kävijää Tekniikan museon vitriinistä.Huulipunapakkaukset muotinympärillä muistuttavat syvänsinistä järveä,joka on imenyt itseensä korpimetsientummat varjot.Ensimmäiset Lumene-kosmetiikkatuotteetilmestyivät markkinoille vuonna1970. Lumenen juuret johtavat kuitenkinjo vuonna 1948 perustettuun teknokemianyritykseen Noiro Oy:hyn, jokaaloitti toimintansa tekemällä kivääriöljyäja pakkaamalla laimennettua ammoniakkia.Ideat kosmetiikkavalmistukseen tulivatmyöhemmin ulkomailta, ja yhtiönnimi vaihtui tuotemerkin myötä LumeneOy:ksi vasta 2000-luvulla.Kansainvälisistä vaikutteista huolimattayritys pohjasi alusta alkaen paikallisuuteen.Luonnon raaka-aineita hyödyntäväänLumene-kauneudenhoitosarjaanyhdistettiin mielikuvia luonnollisestapohjoisesta puhtaudesta. Sarjan nimikinoli poimittu suomalaisesta luonnosta,Kuhmoisten kirkkaasta Lummenejärvestä.LUONNOLLISUUS EI TULLUT itsestäänpohjoismaiseksi kauneusihanteeksi,vaan asia oli lähinnä pakon sanelema.1800-luvun työtätekevällä naisella ei ollutvaraa ylellisyyksiin, joten oli turvauduttavaluonnolliseen kauneuteen, jonkaydinviesti oli työkykyisyys.Kaunis nainen oli terve, voimakas jaäidiksi sopiva. Punaiset posket kertoivatreippaudesta, pitkä hiuspalmikko elinvoimastaja puhdas olemus hyvistä huushollitaidoista.Lumene ei valinnut luontoa inspiraationsalähteeksi ensimmäisenä, vaanskandinaavinen muotoilu oli ottanutmuotoja ja materiaaleja sieltä jo muutamavuosikymmen aiemmin. Modernissahuulipunatehtaassa luonnon raaka-aineet,värit ja tuoksut kuitenkin muotoiltiinuuteen formaattiin.Profiloitumalla luonnolliseen kauneuteenLumene säilytti kytköksen menneisyyteen.Samalla yhtiö vei luonnosta saatavatyrtit ja rohdot nykyaikaiseksi tieteelliseksitutkimuskohteeksi. Se myöskäänsi kansanuskomusten taiat ja lorutkeinoksi vahvistaa kuluttajien positiivistakuvaa suomalaisista kosmetiikkatuotteista.LUONNOLLISUUDEN BRÄNDI toimihyvin, ja Lumenesta tuli nopeasti markkinajohtajakotimaassaan. 1980-luvullamaailma kuitenkin alkoi globalisoitumisenmyötä muuttua. Televisio, elokuvatja suihkukoneet toivat ulkomaiset filmitähdetja pop-idolit myös Suomeen.Niinpä myös meikkien piti tulla kaukaaja olla eksoottisia. Kuhmoisten kotikorvenluonnollinen kauneus ja perisuomalaisuuseivät enää purreet, ja yhtiönmarkkinaosuus alkoi laskea.1990-luvun mittaan Lumene vaihtoionnistuneesti suuntaa. Yritys satsasimarkkinointiin ja jakeluketjujen kehittämiseen.Samoihin aikoihin luonnonmukaisuusalkoi palata tärkeäksi trendiksi.Luonnollisuus ei kuitenkaan enää viitannutainoastaan terveeseen maalais- taityöläisnaiseen tai paikalliseen luontoonvaan myös maailmanlaajuiseen luonnonkatastrofiin.Teollistuneessa ja urbanisoituneessamaailmassa eksoottiseksi ja harvinaiseksimuuttuikin puhdas luonto. Tehokkaidenjakelukanavien ansiosta sitä voitiinnyt viedä nautittavaksi vaikka toisellepuolelle maapalloa.Huulipunamuotti on osa tehdasta, jossamielikuvat luonnollisuudesta on herätettyhenkiin yhä uudelleen. Kuluttaja einykyäänkään osta pelkästään puikollistapunaista väriä vaan myös palasen pohjolanjärviä ja koskemattomia metsiä.Lumene-huulipunat kertovat suomalaisen teknokemian teollisuuden menestystarinaa.Jari KettunenJari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fi66 KEMIA 6/2012

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

ErinomaisialaboratoriolaitteitaTermostaattihauteet& kylmä-/kryohauteetMedingLabBiokonsentraattoritRevElutionLabconcoOta askel parempaanTEOPALasiakaspalvelu@teopal.fiwww.teopal.fiKylmäkuivaajatFreeZoneLabconcoKoeputkiravistelijatMultiPulse VortexerGlas-Col(c) EmmuliProduction 2012-09/HLi