Kemiaa - Kemia-lehti

KEMIA2/2012KemiTÄHTIENtarhoissasyntyy uuttaHYÖNTEIS-HERKUTyllättävätKEMIANkosmopoliitinvärikäs elämäAsiantuntevalaboratoriokumppanisiTarjoamme laboratorio- ja asiantuntijapalveluita• Metsäteollisuudelle• Prosessiteollisuudelle• Energiateollisuudelle• KaivannaisteollisuudelleTarjoamme asiakkaillemme niin yksittäisiälaboratorioanalyysejä kuin myös jatkuvaakumppanuutta. Tuemme päivittäistoiminnanpäätöksenteossa ja olemme mukana asiakkaanliiketoiminnan kaikissa vaiheissa.Vieraile osastollamme3d27 kevään merkittävimmässäteollisuudenammattitapaamisessaProsessiteollisuus 2012-tapahtumassa HelsinginMessukeskuksessa18.–19.4.2012.MURHA-SYYTEpäättiverensiirrotwww.labtium.fi | Espoo • Kuopio • Rovaniemi • Outokumpu • Raahe • Sodankylä

Bruker AXSBruker AXS NordicXRD X-ray DiffractionD2 Phaser : Fast Table Top X-ray DiffractometerXRF X-ray FluorescenceS8 Dragon : New Simultaneous X-ray Spectrometers.Elements from Boron to Uranium simultaneousμXRF Micro XRFM4 Tornado : 25 μm lateral resolutionSEM-EDSX-Flash 5000 : Up to 3 million counts/sekProducts :Chemical AnalysisElemental analysis with Optical emission (OES OpticalEmission Spectroscopy), X-ray Fluorescence (XRF X-rayFluorescence) eller Combustian analysis (CHNOS)Känner Du till våra produktområdenCrystallography?Determination of chemical structure in crystallinematerials by X-Ray Diffraction (XRD)Topography AnalysisSurface analysis with Atomic Force Microscopes (AFM)and Stylus Profilometers (SOM)Micro AnalysisEnergy dispersive analysis (EDS) and Electron BackscatterDiffraction (EBSD).μXRF Micro XRFX-ray Flourescence micro analysis with down to 25 μmlateral resolutionthink forwardComing activitiesAnalyysitekniikka 2012 in HelsinkiApril 18-19 The place to be if you want to network with otherlaboratory and industrial analysis professionals.Euro Mine Expo, June 12-14 2012 in Skellefteå, SwedenThe Euro Mine Expo in Skellefteå is held every second year. Itis a forum for people in the Mining and Prospecting Industryto see new developments in instrumentation and meetcolleagues.Norwegian X-ray Conference 10. - 12. September 2012The 17th Norwegian X-ray Conference , held in Kristiansand,Norwarbrings together industrial and academic experts andusers of XRF, XRD and EDXRF from all Nordic countries.Bruker AXS Nordic AB Vallgatan 5170 67 SolnaTel: +46 (0)8 655 25 60Fax: +46 (0)8 655 25 98E-Mail: info@bruker-axs.sewww.bruker-axs.seXRD/XRF/OES/EDS/EBSD/AFM/SOM

Scan this QR code withyour smartphone forexclusive content.Introducing the ACQUITY UPLC I-Class SystemWaters has created the highest performing UPLC ® ever engineerered. Significantly impmprovedchromatographic performance gives you more cononfidence inyouour resusultlts and allowsyoutoget the most sensitivityty from your mass spectrometeter. But for the scientistswho wantanswers to the most complex challenges, the ACQUITY UPLC® I-Classis simplyaboutone thing.Opportunity. Learn moreat waters.com/iclassWatersFinland, Kutomotie 16,00380 HELSINKIPhone (09)5659 6288E-mail: finland@waters.com©2011 Waters Corporation. Waters, UPLC and ACQUITY UPLC are registered trademarks ofWaters Corporation. The Science of What’s Possible is a trademark of Waters Corporation.

SISÄLLYSTähtisumuissasyntyy uusia yhdisteitä,tähtiäja planeettoja.Draaman käänteetkestävätmiljoonia vuosia.(s. 6)Kemiallisetreaktiot ovatherkullisimmillaankeittiössä,huomasivathämäläisopettajat.(s.52)NASA/ESAEila Hämäläinen6 Astrokemia avaatähtitarhojen salojaJarmo Wallenius12 TÄTÄ MIELTÄHiukkasen hiukkasistaSaila Seppo14 Tulevaisuuden kokit tekevätHerkkuja hyönteisistäArja-Leena Paavola18 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU26 AJANKOHTAISTAOsa yrityksistä yhä huonosti perillävelvoitteistaanKemikaalivirasto varautuuseuraavaan ruuhkaanLeena Laitinen30 UUTISIA36 VIHREÄT SIVUT42 NÄKÖKULMABiotakkoja ja spriilyhtyjäAnja Nystén42 KEMIA SILLOIN ENNEN44 PIENI SUURI NANOUusia materiaalejananoselluloosastaMaija Pohjakallio46 Yrjö Kauko oli pehtorin poika jaKemian kosmopoliittiPäivi Ikonen50 NAISET JA KEMIALise Meitnertodisti uraanin halkeavanSisko LoikkanenVeikko SomerpuroKaukojen kotiarkisto52 Kemiaa kauhassaHannu Korhonen, Eila Hämäläinenja Erna ArreniusBon appètit! Tutkija Lena Huldén paljastaayllättäviä asioita sudenkorennosta.(s. 14)Tulisieluinen työmyyrä Yrjö Kauko(vas.) ei ollut ihan tavallinen kemianprofessori. (s. 46)56 Suomalaisten ruokavaliokohenee hitaastiKasvikset eivät vieläkäänmaistuSanna Alajoki58 Korroosio on juonikas vihollinenProsessimuutokset asettavathaasteita materiaaleilleLauri Lehtinen60 Elektronimikroskopiapaljastaa vaurion syytRisto Parikka ja Tom E. Gustafsson62 Venäläiskeksintö tuotantoonJoensuussaLämmönvaihdin keräähukkalämmönLauri Lehtinen64 Tuhkan ravinteettakaisin metsäänElina Saarinen66 Varhaiset verensiirrottyssäsivät murhasyytteeseenPekka T. Heikura69 KEEMIKKOÄly hoi70 ULKOMAILTA72 HENKILÖUUTISIATasa-arvoa tarvitaan myöskemiantehtaassa76 TULEVIA TAPAHTUMIA77 SEURASIVU78 KEMIAA KOKO ELÄMÄLaatua maalipurkissaJari Kettunen79 MESSUSIVUT4 KEMIA 2/2012

Pääkirjoitus27. maaliskuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTMiehet jotka vähättelevät naisiaMikä ei kuulu joukkoon?Lahjakas tutkija saapuu intoa täynnä uuteen työpaikkaan. Pian hänlöytää itsensä kellarikerroksen verstaasta, koska esimies ei haluanaista laboratorioonsa.Ammattiliiton viestintäpäällikkö valittaa vuosia jatkuneesta kiusaamisestatyösuojeluviranomaisille, ja poliisi aloittaa tutkinnan. Kiusaamisestaepäilty esimies kutsuu koolle hallituksen, joka antaa pikapotkutnaiselle.Rakennusalan työntekijä joutuu esimiehensä syrjimäksi ja kourimaksi.Työsuojeluviranomaisille tehty valitus ei johda muuhun kuinkohtelun pahenemiseen. Nainen joutuu sairauslomalle ja työpaikastalähdettyään työttömäksi.Vanhoillislestadiolainen yhdistys yrittää ”rakkauden hengessä”estää jäsenensä pappisvihkimyksen. Kun painostus ei auta, johtokuntaottaa naiselta luottamustehtävät pois ja ilmoittaa, ettei tämä oleenää Jumalan valtakunnassa.Tosi asiassa kaikki kuuluvat samaan suureen kertomukseen naistenkokemasta syrjinnästä ja vähättelystä työelämässä. Ensin mainittutapahtui Lise Meitnerille vuonna 1907 (lue lisää sivulta 50), muutkolme on uutisoitu Suomessa vuonna 2012.Olisiko meidän syytä tehdä jotain, jotta jälkeläistemme tyttärien eitarvitsisi kokea vastaavaa enää sadan vuoden kuluttua?Räikeät tapaukset ovat jäävuoren huippu. Pinnan alla vaikuttaarakenteellinen syrjintä. Siinä missä kolmikymppinen urahalukasmies on headhuntereiden unelmasaalis ja hyvä veli -verkoston kasvatuskelpoinenkokelas, samanikäinen pätevä nainen saa sinnitellä”handicapeineen” työpätkästä toiseen. Palkoissa on epätasa-arvoa,johtajien valtaenemmistö on miehiä, luottamuselimien naiskiintiöitätäytetään pitkin hampain.Työelämä välittää monin tavoin viestiä, että miehet ovat tekijöitä janaiset apulaisia. Näinkö on?Seitsemän vuosikymmentä sitten suomalaiset naiset maalla ja kaupungeissaelivät suurta ihmiskoetta. Viiden vuodenajan he pitivät valtavalla työpanoksella jarankoissa poikkeusoloissa yhteiskuntammepystyssä miesten taistellessarintamalla. Siinä sivussahe kasvattivat seuraavan sukupolvenrakentamaan uutta. Eiollut varaa kyseenalaistaanaisten suorituskykyä.Esimerkki velvoittaameitä nykynaisia tekemäänlopun naisten syrjinnästätyöelämässä. Seonnistuu yhteisellä tahdollaja yhteistyöllä niidenmiesten kanssa, jotkaeivät vähättele naisia.Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Karolliina Ek2/2012 KEMIA5

Astrokemia avaatähtitarhojenNASA/ESAKuva Orionin sumusta on koottuHubble-avaruusteleskoopinottamista kuvista.6 KEMIA 2/2012

salojaAstrokemia tutkii alkuaineidenkosmista runsauttasekä tähtien,planeettojen ja elämänsyntymistä. Maailmojasyleilevän tieteenalanavulla avaruudesta onlöydetty jo yli 170molekyyliä.Jarmo Wallenius2/2012 KEMIA7

Tiedemaailmaa kohauttiviime vuonna hapenmolekulaarisen muodonlöytyminen avaruudesta.Tähtienvälinen aine pilvineen, komeetat,meteorit ja oma aurinkokuntamme planeettoineenja kuineen ovat astrokemianja samalla myös astrobiologian keskeisiätutkimuskohteita.Astrokemia tutkii eri alkuaineidenkosmista runsautta ja keskinäisiä reaktioita,yhdisteiden syntyä ja pysyvyyttäavaruudessa sekä niiden vuorovaikutustasäteilyn ja kosmisten hiukkasten kanssa.Pelkistäen voidaan sanoa, että astrokemiatutkii tähtien, planeettojen ja elämänsyntymekanismeja ja -ehtoja.Kosmisen kemian keskeisiä kysymyksiäon se, missä määrin molekyylit ja kemiallisetreaktiot ovat vaikuttaneet tähtienvälisessäavaruudessa universuminkehityskulkuun ensimmäisten neutraalienvetypilvien muodostumisesta ja tähtiensynnystä alkaen.Spektroskopiatärkein työkaluAvaruudesta on löydetty 75 vuoden aikanayli 170 molekyyliä, radikaalia ja ionia.Ensimmäinen tähtienvälisestä avaruudestatunnistettu molekyyli oli kaksiatominenmetylidyyniradikaali CH, jokalöydettiin vuonna 1937.Tähän mennessä kosmoksesta on analysoitu15 sellaista yhdistettä, joissa atomienlukumäärä on yli kymmenen. Planetaarisisssasumuissa on havaittu myösC60- ja C70-fullereeneja sekä 24:stähiiliatomista koostuvaa grafeenia. Näitälöydöksiä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu.Viime vuonna tiedemaailmaa kohauttiuniversumin kolmanneksi yleisimmänalkuaineen eli hapen molekulaarisenmuodon löytyminen avaruudesta. Löytötehtiin Auringosta 1 500 valovuodenpäässä olevasta Orionin kaasusumustameille suomalaisillekin tutun Herschelavaruusteleskoopinavulla.Toukokuussa 2009 taivaalle laukaistunja vielä ainakin vuoden ajan havaintojatekevän Herschel-infrapunakaukoputkenpääpeili on tarkkuushiottu oikeisiin mittoihinsaPiikkiössä Tuorlan observatoriossa.Monoliittinen peili on jopa Hubbleavaruusteleskoopinpääpeiliä kookkaampi,3,5 metriä halkaisijaltaan.Suurin osa astrokemian tuottamastatiedosta saadaan spektroskopian avulla.Avaruudessa ja maassa toimivat infrapuna-ja radioteleskoopit keräävät taivaalta”sormenjälkiä” eli spektriviivoja tähtienvälisenaineen molekyylien pyörimis- jaApoc2400Herschel-satelliitti rakennettiin Euroopan avararuusjärjestön ESAn tutkimuskeskuksessaEstecissä puhdastilaoloissa.Monta nimeäKemian alaa, joka tutkii avaruudessaesiintyviä atomeja, molekyylejäja yhdisteitä, kutsutaan yleisimminastrokemiaksi. Myös atomi- ja molekyyliastrofysiikka,avaruuskemiaja kosmokemia kertovat, mistä onkyse. Niissä kaikissa kemia tieteenalanayhdistyy astronomiaan.värähtelymuutoksien yhteydessä syntyvänsäteilyn rotaatio- ja vibraatiospektreistäradio-, mikroaalto- ja infrapunaalueilla.Havaintoja verrataan laboratoriokokeidentuloksiin.Nesteheliumin avulla 4,2 kelvinasteeseenjäähdytetyn Herschelin mittalaitteistoton valjastettu tutkimaan tähtienvälisessäavaruudessa, omassa Linnunradassammeja lähigalakseissa olevienmolekyylien, ionien, atomien ja myöskiinteän pölyn lähettämää säteilyä.Tähtienvälisettapahtumat vaativat aikaaTuore osoitus astrokemian ja atomi- jamolekyyliastronomian tärkeydestä omanaikamme tieteelle ja tutkimukselle saatiintämänvuotisilla Amerikan tieteidenedistämissäätiön AAAS:n järjestämilläTieteen päivillä, jotka pidettiin helmikuussaKanadan Vancouverissa. Yksiohjelman seminaareista käsitteli aineenkiertokulkua tähtijärjestelmissä.Alan johtavat tutkijat Paul Goldsmith8 KEMIA 2/2012

ja Margaret Meixner käsittelivät esityksissääntähtienvälistä ainetta ja etenkintähtien syntysijoina ja lastenkamareinatoimivia tiheitä molekyylipilviä.Tähtienvälinen avaruus ei ole staattinennäyttämö vaan galaksien dynaaminenosa, jossa materiaa liikkuu ja tiivistyyeri vaiheiden ja faasien kautta tähdiksija purkautuu taas takaisin avaruuteen.Tähtienvälisen aineen arvioidaan uudistuvanlinnunradoissa muutaman vuosimiljardinkuluessa. Joissain tapauksissakierto diffuuseista, harvoista ainepilvistäensin tiiviiksi molekyylipilviksi jaedelleen painovoiman ajamana prototähtienkertymäkiekkojen kautta yksittäisiksitähdiksi tai tähtijoukoiksi ja taastakaisin uudeksi tähtienvälisten pilvienraaka-aineeksi saattaa olla varsin nopeaakin,”vain” muutama sata miljoonaavuotta.Tähtienvälisestä kaasusta 95 prosenttiaon neutraalissa muodossa ja loputviisi prosenttia ioneina. Kolme neljäsosaaneutraalista kaasusta on atomeina,lähinnä vetynä ja heliumina ja loput 25prosenttia molekyyleinä. Muun muassapysyviä hiilimonoksidi- eli CO-molekyylejäon löydetty jo hyvin nuoresta,alle miljardin vuoden ikäisestä universumista.Hiilimonoksidi on stabiili molekyylijopa yli 3 000 kelvinasteen lämpötiloissaeli olosuhteissa, jotka olivat vallitseviajo silloin, kun vety- ja heliumytimistäalkoi muodostua jäähtyvässä universumissapysyviä atomeja 400 000 vuottaalkuräjähdyksen jälkeen.Hiilimonoksidilla on ratkaiseva merkitysitse pölyn ja sen pinnalle tiivistyvienaineiden kemiassa. Pölyhiukkasten kokoon tavallisesti alle yhden mikrometrin,ja keskikoko on tavallisesti vain 0,1mikronin luokkaa. Pölyn pintaan muodostuuhelposti hyvin ohut, kymmenennanometrin paksuinen jääkerros eräänlaiseksiliimaksi.Hiilimonoksidin rooli tähtienvälisessäavaruudessa riippuu usein siitä, millainenon hapen ja hiilen keskinäinen suhdekuolleiden, fuusiopalonsa lopettaneidentähtien jäljiltä. Jos happea on ylijäämä,se sitoutuu muun muassa veteen, hiilidioksidiinja typen oksideihin. Jos taashiiltä on happea runsaammin, kaikkihappi on kulunut hiilimonoksidin muodostumiseen.Tällöin Auringon kaltaisenkuolleen tähden jäljiltä on löydettävissämuun muassa typen oksideja, asetyleeniä,metaania, ammoniakkia ja vetysyanidia.Tähtienvälisessä avaruudessa ainettaesiintyy tiivistyneenä hyvinkin vaihtelevissa,Maasta paljon poikkeavissa olosuhteissa.Vetyä esiintyy kaasumaisenakaikissa eri muodoissaan: ionisoituneena,neutraalina ja molekyyleinä lämpö-tilasta, tiheydestä ja magneettikentistäriippuen. Omassa Linnunradassammeon laajoja harvaa ionisoitunutta vetyäsisältäviä tähtienvälisiä alueita. Tällaistenalueiden lämpötila on 8 000 astetta jaionisoituneen vedyn tiheys vain 0,2–0,5atomia kuutiosenttimetriä kohden. Alueidenkoko voi kuitenkin olla jopa tuhatparsekia (paralleksisekuntia) eli yli3 000 valovuotta.Neutraalia atomaarista vetyä sisältävienlämpimien alueiden eli lämpimänneutraalin väliaineen tiheys on myös pieni,lämpötila 6 000–10 000 astetta ja koko300–400 parsekia eli 900–1 000 valovuotta.Sen sijaan kylmän väliaineen vetytiheyson jo 20–50 atomia kuutiosenttimetriäkohden ja lämpötila vain 50–100 kelvinastetta(alle –170 celsiusastetta). Tällaisten”pakkaspilvien” koko on 300–900 valovuotta.Molekyylipilvissäsyntyy uusia yhdisteitäKemian näkökulmasta tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpiatähtienvälisiä alueitaovat molekyylipilvet, joissa vetykaasuntiheys voi olla jopa 10 000 molekyyliäkuutiosenttimetrissä. Tällainenkin tiheysvastaa hyvää maanpäällistä tyhjiötä.Lämpötila pilvissä on vain 10–30 astettaabsoluuttisen nollapisteen yläpuolella.Suurimpien molekyylipilvien läpimittavoi olla jopa 250 valovuotta, mutta tavallisimminne ovat 30 valovuoden korkuisia.Tällaisissa olosuhteissa vetymolekyylejä,neutraalia vetyä ja hiilimonoksidiavoi tiivistyä hiiltä ja silikaatteja sisältävienpölyhiukkasten päälle. Vety voi useinvaellella ja tunneloitua pölyhiukkasenpäälle muodostuneen ohuen jääkerroksensisälle ja läpi.Pölyhiukkasen pinnalla voi tapahtuakemiallisia reaktioita. On todennäköistä,että yksinkertaisimpia molekyylejä,kuten hiilidioksidia, ammoniakkia jaLinnunradankoostumusKotigalaksissamme Linnunradassaon lähes 200 miljardia tähteä.Vuosittain syntyy vain kaksi taikolme uutta Auringon kokoistatähteä.Galaksimme massasta 90 prosenttiaon keskittynyt tähtiin, jatähtienvälistä ainetta on 10 prosenttia.Siitä taas 99 prosenttiaon kaasua, etupäässä vetyä. Prosentinverran on tasaisesti kaasunjoukkoon sekoittunutta pölyä.Pöly, joka on kuolleiden tähtientuhkaa, koostuu enimmäkseenpiistä, sen oksideista, karbideista,silikaateista ja hiilen erilaisistamuodoista (kuten noesta, grafiitistaja timantista) mutta myösraskaammista, supernovien räjähtäessäänulos syöksemistä alkuaineistaja yhdisteistä.Kuvapari Orionin sumun Trapetsi-tähtiryhmästä. Vasemmalla optinen ja oikeallainfrapunakuva.NASA/ESAmetanolia, syntyy vesijään pinnalla. Ulkopuoleltatuleva ultraviolettisäteily jakosmiset hiukkaset voivat toimia sekäreaktioiden käynnistäjinä että myös jäänlämmittäjinä. Jään lämmetessä reaktiotuotteitavapautuu avaruuteen.Molekyylipilvissä voi pienistä tiheyksistähuolimatta tapahtua harvakseltaankahden kappaleen välisiä törmäyksiä jareaktioita. Reaktioiden todennäköisyysja tehokkuus kasvaa, kun toinen hiukkasistaon varattu eli ionisoitunut ja toinentaas esiintyy molekyylimuodossa. Tällaistenreaktioiden on todettu tuottavantehokkaasti uusia molekyylejä ja neutraalejaatomeja.Tutkijoita on viime kuukausina hämmästyttänytmyös se, että supernovat eliräjähtävät tähdet pystyvät itsekin tuottamaanhyvin monimutkaisia orgaanisia,kivihiiltä ja petrolia muistuttavia fossiilisiayhdisteitä, joissa on mukana sekä2/2012 KEMIA9

Supernovat eli räjähtävättähdet pystyvät tuottamaanhyvin monimutkaisiaorgaanisia yhdisteitä.Infrapunakuva Kotkasumusta paljastaa emissiosumusta uusia rakenteita.Hubble-avaruusteleskoopinkuvaama yksityiskohtaKotkasumun keskeltä.ESOJeff Hester ja Paul Scowen / Arizonan yliopisto ja NASAhiilen aromaattisia eli rengasmaisia ettäalifaattisia eli ketjumaisia rakenteita.Toisaalla taas on Orionin kaasusumustatehtyjen mittausten yhteydessä hämmästeltytuoreeltaan sitä, miten helpostija runsaasti metanolia on muodostunutsikäläisessä tähtien lastentarhassa. Metanoliapidetään varteenotettavana ja tärkeänämolekyylinä juuri elämälle tärkeidenorgaanisten molekyylien syntetisoinnissa.Oman aurinkokuntamme synnynaikoihin viitisen miljardia vuotta sittenmetanolipitoisuus näyttäisi kuitenkin komeettatutkimustenperusteella olleen yllättävänalhainen.Koska molekyylejä koossa pitävät sidoksetovat hyvin herkkiä säteilylle jakorkeille lämpötiloille, niitä havaitaantähtienvälisestä kylmästä avaruudestajuuri pimeiden molekyylipilvien sisuksista,kuolevien, punaisten jättiläistähtienulkokerroksista, komeetoista ja planeettojenkaasukehistä.Erittäin tehokkaita uusien molekyyliensyntysijoja ovat molekyylipilvienkuumiksi ytimiksi kutsutut taskut, missäkaasun tiheys voi olla jopa satamiljoonaahiukkasta kuutiosenttimetrissä ja lämpötila100–300 kelvinastetta eli lämpimimmilläänlähes ihmisen ruumiinlämmönluokkaa.Tällaisia alueita näyttäisi löytyvänmuun muassa Jousimiehen tähdistössänoin 400 valovuoden päässä Linnunradankeskustasta sijaisevassa SagittariusB2 -sumussa, josta on löytynyt liki puolettähän mennessä tunnistetuista astrokemiallisistamolekyyleistä. Myös meistä 450valovuoden päässä oleva Härkä-sumu ja1 500 valovuoden päässä oleva Orioninkaasusumu ovat monimutkaisten orgaanistenmolekyylien syntysijoja.Sagittarius B2:sta on löytynyt muunmuassa biokemiallisesti mielenkiintoista8-atomista glygoaldehydiä, yksinkertaistasokeria. Reagoimalla muiden molekyylienkanssa se voi muodostaa monimutkaisempiasokereita, kuten glukoosiaja riboosia, joka on rna:n ja dna:n rakennusmateriaalia.Sagittarius B2:sta on saatu vahvojaviitteitä myös yksinkertaisimman aminohapon,glysiinin, läsnäolosta. Kyseisenmolekyylipilven keskilämpötila kuumientaskujen ulkopuolella on kuitenkinvain 30 kelvinastetta.Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com10 KEMIA 2/2012

Tulevaisuuden kokit tekevätHerkkujahyönteisistäKun maapallon väestö yhäjatkaa kasvuaan, eläintenkasvattaminen ihmiskunnanproteiinilähteeksi on pianekologisesti kestämätöntä.Ruokaturvaa voitaisiin parantaamyös länsimaissa ottamallahyötykäyttöön hyönteiset.Arja-Leena PaavolaLänsimaiden ihmiset käyttävät ravinnokseenvain murto-osaa syötäväksi kelpaavistaeläimistä, sillä tarjolla olisi ainakin1 700 syötävää hyönteislajia.Iso osa ihmiskunnasta on ötökät kuitenkinjo löytänyt. Yli kahdelle miljardillemaapallon asukkaalle hyönteistensyöminen on yhtä arkipäiväistä kuin lihantai kalan nauttiminen.Hyönteisten ottaminen hyötykäyttöönmeilläkin ei ole pelkästään ekologian sanelemaa,vaan kyse on hyvästä, täysipainoisestapurtavasta.”Hyönteiset ovat todellista terveysruokaa”,sanoo soveltavan eläintieteen dosenttiLena Huldén Helsingin yliopistonmaataloustieteiden laitoksesta.Ötököissä on selvästi enemmän proteiiniakuin kasveissa. Joidenkin tutkittujenhyönteislajien proteiinipitoisuus onjopa suurempi kuin munien, lintujen tainisäkkäiden lihan.”Kuivasta massasta laskettuna hyönteistenkoostumuksesta proteiinia on20–70 prosenttia. Ihmiselle tarpeellisiaaminohappoja niiden massasta on 30–60 prosenttia”, tutkija listaa hyönteistenmainioita ominaisuuksia.Hyönteiset sisältävät myös muita arvokkaitaravintoaineita, kuten mineraalejaja vitamiineja.Vähähiilihydraattisina hyönteiset ovatVeikko SomerpuroJokainen on elämänsävarrella syönyt hyönteisiä,useimmiten tosinhuomaamattaan.erinomainen valinta karppaajillekin. Esimerkiksisudenkorentojen koostumuksestahiilihydraatteja on vain kolmisenprosenttia.Myös rasvaa karttelevat painonvartijatlöytävät hyönteisten laajasta valikoimastaomansa.”Lajista riippuen hyönteisten rasvapitoisuusvaihtelee kymmenestä 50 prosenttiin.Esimerkiksi heinäsirkat ja sirkatovat todellisia kevyttuotteita.”Sekä makumieltymykset että suhtautuminenerilaisiin eläimiin ovat kuitenkinkulttuurisidonnaisia. Monissa maissa pidetäänjärkyttävänä sitä, että suomalaisetsyövät poroa, joulupukin uskollistapunakuonoista apulaista.Ranskalaisten tuntema intohimo etanoita,ostereita ja sammakonreisiä kohtaansaattaa sekin puistattaa muita kan-14 KEMIA 2/2012

soja. Aika harva herkkuun tottumatonhaluaa nautiskella väriltään lähes mustallahylkeenlihapihvillä. Katkaravut jaheinäsirkat muistuttavat toisiaan melkotavalla, mutta meillä hyväksytään syötäväksivain toinen laji.Hyönteisiin ennakkoluuloisesti suhtautuviasuomalaisia Huldén haluaa muis-tuttaa siitä, että jokainen on niitä elämänsävarrella syönyt paljonkin, useimmattoki tahtomattaan ja tietämättään.”Tuoreiden vihanneksien huomaamattomanalisukkeena on usein hyönteisiä,mikä on itse asiassa hyvä merkki. Joshyönteiset puuttuvat, se viittaa siihen, ettäviljelyssä on käytetty paljon myrkkyjä.”Rasvattomat sirkat ovat hyviä painonvartijankevyttuotteita, vähähiilihydraattiset sudenkorennotsopivat karppaajalle.Hyönteiset ovat mainiota ravintoa,sanoo tutkija Lena Huldén, jolle maistuvatmuun muassa madot ja toukat.Vähähiilihydraattiset sudenkorennotsopivat erityisesti karppaajille.”Kun syö viikunaa, nielee samalla pistiäisen,joka on hedelmöittänyt hedelmänja jäänyt sitten sen sisään. Hunaja taas onmeden ja mehiläisen eritteiden sekoitus”,Huldén listaa.2/2012 KEMIA15

AmbriSirkkoja kasvatetaan lemmikkieläinten ruuaksi, mutta vaikkapa heinäsirkasta saa rapsakkaa purtavaa myös ihmisille.”Myöskään uhanalaisia lajeja ei tietenkäänsaa ottaa”, muistuttaa Lena Huldén,joka itse suosii kasvinsyöjiä ja välttää petohyönteisiä.”Vasta-alkajalle suosittelen surviaissääskentoukkia, muurahaisia, loppukesänheinäsirkkoja ja hepokatteja sekämetsä- ja lapintorakkaa. Niitä on helppokerätä.”Hyönteisten keruussa on hyvä noudattaasamaa periaatetta kuin marjoja poimittaessa.Saalis on paras etsiä puhtaistaympäristöistä eikä esimerkiksi suurtenteiden lähistöltä, jotta välttyy muun muassaraskasmetallien jäämiltä.Luonnonvaraisten hyönteisten ongelmaovat myös mahdolliset bakteerit.”Ruuaksi valmistettavat villit ötökätpitää siksi kypsentää huolella.”Jalostamalla erityisherkkuaKaikkein parasta olisi asiantuntijoidenmukaan kasvattaa hyönteiset itse. Esimerkiksikovakuoriaisiin kuuluvan jauhopukin(Tenebrio molitor) viljeleminenon helppoa. Jauhopukin toukat eli jauhomadotviihtyvät hyvin pienessä tilassa.Viljellyt toukat ja madot tuottavat paljonvähemmän kasvihuonekaasuja kuinVasta-alkajan ruokapöytään suositellaan surviaissääskentoukkia, muurahaisia, hepokatteja ja torakoita.vaikkapa lihakarja. Ravintona ne saattavatolla jopa turvallisempaa syötävääkuin nautaeläimet.Lena Huldén on syönyt muun muassajauhomatoja, perhostoukkia ja mehiläistoukkia.Ne eivät hänen mukaansa sinänsämaistu juuri miltään, joten ne pitäämaustaa hyvin.”Todennäköisesti asia on osittain myösjalostamiskysymys. Toukat voisivat saadahieman lisää makua, jos ne kasvatettaisiinajuruoholla. Silloin olisi tosin kyseessäerityisherkku, ei massatuotanto”,Huldén arvioi kustannustehokkuutta.Hyönteisten laajamittaiseen kasvattamiseentarvittaisiinkin uusia tuotantomenetelmiäja lajien jalostamista. Aivan uusiaulottuvuuksia antaisi geenimuuntelu.”Esimerkiksi Uudessa-Seelannissaelää 80 grammaa painavia sirkkojen sukulaisia,jotka eivät lennä. Ihanteellinenlaji saataisiin aikaan yhdistämällä niidensuuri koko kotisirkkaan, joka on vaatimatonja nopeasti lisääntyvä”, Huldéninnostuu.”Yhdistelmänä syntyvä laji söisi melkeinmitä tahansa kasvisperäistä ainetta,se ei olisi riippuvainen valosta, lisääntyisinopeasti ja viihtyisi yhdessä muidenkanssa.”Niitä, joiden mielestä ajatus hyönteistenkäyttämisestä ravintona on ylipäätäänvastenmielinen, tutkija rohkaiseemaistamaan vaikkapa sirkkoja.”Kun katsotaan eläinten ruokailutottumuksia,niin heinäsirkat ovat erittäinpuhdasta ruokaa.”Siihen, pitäisikö sirkat syödä kokonaisinavai kuoria ne samaan tapaan kuinkatkaravut, Huldén ei ota kantaa.”En osaa sanoa, mikä on oikeaoppinentapa. Olen itse syönyt kypsentämiäni isojakulkusirkkoja kuorineen, mutta poistinniiltä jalat ja tuntosarvet, jotka saattavatkutittaa kurkussa. Pienemmät kenttäsirkatja kotisirkat olen friteerannut ja syönytsellaisenaan.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com2/2012 KEMIA17

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSama geeni lukihäiriönja kuulo-ongelman takanaLuku- ja kirjoitusvaikeuksillealtistava epätavallinen geenimuotoaiheuttaa myös kuulon poikkeavuutta,osoittaa tuore suomalaistutkimus.ROBO1-geenin epätavallinen muoto heikentääkuuloratojen risteämistä aivoissa,kertoo Aalto-yliopiston, Helsingin yliopistonja Tukholman Karoliinisen instituutintutkimus.Mitä heikommin geeni toimii, sitä suurempaaon kuuloratojen poikkeavuus.Saman geenimuodon on ennestään tiedettyaltistavan myös luku- ja kirjoitusongelmille.Professori Juha Keren vetämätutkijaryhmä tunnisti jo vuonna 2005 suomalaisestasuvusta geenin harvinaisen toimintahäiriön,joka periytyy vallitsevasti yhdessälukivaikeuksien kanssa.Kansainvälisissä tutkimuksissa on aiemminesitetty, että lukihäiriöllä on yhteys on-gelmiin kuulotiedon käsittelyssä aivoissa.Käsitykset yhteyden voimakkuudesta vaihtelevat.Tarkka menetelmämahdollisti havainnonSe, että ROBO1-geenin toimintahäiriö liittyymyös kuulon ongelmiin, onnistuttiinnyt osoittamaan ensimmäistä kertaa. Kiitosasiasta kuuluu akateemikko Riitta Harinjohtamalle Aalto-yliopiston Aivotutkimusyksikölleja tutkimusryhmän kehittämälle,magnetoenkefalografiaan (MEG) perustuvalletaajuusleimausmenetelmälle.”Tutkimuksen koehenkilöinä oli ihmisiä,joilla on todettu sekä lukivaikeus että samaharvinainen, heikosti toimiva geenimuoto.Tavallisten kuulokokeiden perusteella heidänkuulonsa on normaali, eivätkä he itsehuomaa kuulossaan mitään poikkeavaa”,kertoo tutkija Satu Lamminmäki Aaltoyliopistosta.”Käyttämämme herkän menetelmän avullakykenimme kuitenkin havaitsemaan, ettäoikeasta ja vasemmasta korvasta tulevatääniärsykkeet yhdistyivät heillä ennen aivokuorellesaapumistaan epätavallisen heikosti.”Banaanikärpäsillä ja hiirillä tehdyt kokeetovat paljastaneet, että jos ihmisen ROBO1-geeniä vastaava geeni ei toimi niillä lainkaan,hermoradat eivät sikiökehityksen aikanapääse risteämään aivojen keskiviivanyli. Niin vaikeasta kehityshäiriöstä kärsiväeläin ei selviä hengissä.Ihmisistä näin vakavaa ROBO1-geenintoimintahäiriötä ei ole ainakaan toistaiseksilöydetty. Lukihäiriöisillä geeni toimii Lamminmäenmukaan noin 50-prosenttisesti.Lukihäiriö voi ilmetämuun muassa vaikeutenaerottaa kirjaimiatoisistaan tai äänteidenyhdistämisessä tiettyihinkirjaimiin.Lukihäiriöön liittyviägeenejä muitakinLuku- ja kirjoitusvaikeuksiin liittyviä geenejätutkitaan tiiviisti myös maailmalla.ROBO1:n lisäksi niitä on löytynyt kolme,ja muutaman muunkin geenin osuutta lukiongelmiinselvitetään.Geenien toimintahäiriöiden tiedetään altistavankantajansa lukivaikeudelle. Lamminmäenarvion mukaan geenit eivät kuitenkaantavallisesti yksinään aiheuta lukiongelmaa– vaikka tutkitussa suomalaisessasuvussa niin näyttääkin tapahtuvan – vaansen synnyssä on mukana myös muita tekijöitä.Mitä ne ovat, on tutkijoille vielä epäselvää.Geenitieto joka tapauksessa karttuu jatkuvasti.”Kun luku- ja kirjoitusvaikeuksien geneettistätaustaa ja aivojen toiminnassa tapahtuviamuutoksia opitaan ymmärtämäänparemmin, myös nykyisiä lukihoitoja ja lukihäiriöistentukitoimia voidaan kehittääentistä paremmiksi”, Lamminmäki sanoo.Myös hoitojen nykyistä tehokkaampikohdentaminen olisi tärkeää, sillä lukivaikeuson yleisin oppimishäiriö, jonka erimuodoista kärsii ehkä jopa 10 prosenttiasuomalaisista.ScanstockphotoPäivi Ikonen18 KEMIA 2/2012

Varaa paikkasi vuoden 2013 ykköstapahtumasta!BUSINESSNETWORKINGINNOVATIONS20.–21.3.2013Uudistunut ChemBio houkuttelee kävijöitä:• Kaksipäiväinen tapahtuma• Uudistunut ilme• Vesikatu vesialan yrityksille• Teemakortteli bioalan kasvuyrityksille• Uudistunut Save the World -symposiumKemian ja bioalan ammattimessutHelsingin Messukeskus | chembiofinland.fiOta yhteyttä ja varaa osastosi tapahtumasta – parhaat paikat myydään nyt!Myyntipäällikkö Esko Niini, puh. 050 598 4836, esko.niini@finnexpo.fiSAVE THE WORLDby Finnish Industry

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKoivu taipuumuovikalvoksiVTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneetmenetelmän, joka ensikertaa mahdollistaa puupohjaisenmuovinkaltaisen pakkausmateriaalintuotannon isossamittakaavassa.Nanofibrilloidut selluloosakalvotvalmistetaan päällystämällämuovifilmi ohuella kerroksellakoivufibrillisellua.Leviämisen, kiinnittymisen jakuivauksen hallinnan ansiostakalvot ovat täysin tasaisia eivätkäkutistu. Mitä fibrilloidumpaaeli hienompaa nanoselluloosaakäytetään, sitä läpinäkyvämpiäkalvoja siitä saadaan.Fibrilliselluloosakalvot eliNFC-filmit voidaan tuottaaedullisesti rullalta rullalle -menetelmällä,ja niitä on valmistettuVTT:n koelaitteilla Espoossajo useita metrejä.Menetelmän kaikki vaiheetovat siirrettävissä teolliseentuotantoprosessiin. Kalvoa voidaantuottaaa teollisuudessa joolevilla laitteilla ilman merkittäviälisäinvestointeja.Projektissa ja sen koeajoissakäytetty fibrilloitu nanoselluloosaon UPM:n toimittamaa.VTT ja Aalto-yliopisto hakevatteknologialle patenttia.Fibrilliselluloosakalvot sopivat esimerkiksielintarvikepakkauksiin suojaamaantuotteita pilaantumiselta.Puristaminen parantaapuun ominaisuuksiaPehmeän massiivipuun ominaisuuksiavoidaan parantaa edullisestija ekologisesti puristamalla,osoittaa Aalto-yliopistossatehty väitöstutkimus.Tekniikan tohtori LauriRautkari kehitti työssään puristustekniikoitakotoisia puulajejammekuusta ja mäntyä varten.Puun pinnan puristamisenmenetelmiä voidaan hänen mukaansaverrata tekstiilien mankeloimiseentai höyryraudallasilittämiseen.Kun mankeloiminen suoristaapuuvillaisen lakanan kuitujaja tekee sen pinnan sileäksija likaa hylkiväksi, lattialankunpuristaminen muuttaa senpintaa jopa sata prosenttia kovemmaksi.Silloin massiivipuuvastaa kovuudeltaan ja kestävyydeltäänsellaisia puulajejakuin tammi tai pyökki.Rautkarin kehittämillä kolmellahieman erilaisella menetelmälläpuun pintaa tiivistetäänmekaanisesti puristaen, lämmönja kosteuden avulla.Tiiviimpi, yhtenäinen pintahylkii kosteutta. Lisäksi puristaminentuo pihkan puun pin-nalle, jolloin syntyy suojaavakalvo, joka vielä osaltaan torjuulikaa ja kosteutta. Puu eipuristuksen jälkeen välttämättäkaipaa enää jälkikäsittelyä, jotentuotantokustannukset pienenevät.Menetelmät kaipaavat kuitenkinvielä jatkotutkimuksiaennen kuin ne voidaan siirtääpuunjalostusteollisuudenkäyttöön.ScanstockphotoUusia kuitutuotteitavaahtorainauksellaVTT:ssä on käynnistynyt kehityshanke, jossa rakennetaanmaailman ensimmäinen teollisen mittakaavan vaahtorainausympäristö.Vaahtorainauksella voidaan laajentaa merkittävästi luonnonkuitupohjaisten,kierrätettävien ja yhä kevyempien tuotteidenkirjoa. Samalla saavutetaan huomattavia säästöjätuotteiden valmistuskustannuksissa.Vaahtorainausteknologia parantaa nykyisten pakkaus-,paperi- ja kartonkituotteiden ominaisuuksia. Sillä voidaanmyös valmistaa erilaisia, hyvin huokoisia, kevyitä ja tasaisiatuotteita, kuten eristeitä, suodattimia ja hygieniatuotteita.Teknologia saattaa mahdollistaa jopa painetun älyn jaelektroniikan sekä nano- ja mikroselluloosasovellustenvalmistamisen.”Vaahtorainausteknologiassa käytetään huomattavastivähemmän vettä kuin perinteisessäpaperin- ja kartonginvalmistuksessa. Kuitumassasisältää hyvin suuren määrän ilmaa, mikä antaanykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuotteenominaisuuksiin”, kertoo VTT:n teknologiapäällikköJanne Poranen.Hänen mukaansa Metsäklusterin ohjelmissaon demonstroitu, että kuitutuotteissapäästään parhaimmillaan jopa kymmenienprosenttien säästöihin kuituraakaaineenkäytössä.Kuusi ja mänty muuttuvatpuristettuina yhtä kestäviksikuin monet jalommat puut.20 KEMIA 2/2012

AEL on Suomen johtava tekniikan koulutuspalveluidentarjoaja. Meiltä saat tehokkaat ratkaisut yrityksentoiminnan kehittämiseen. Tarjontaamme kuuluvatmyös avoimet ja yrityskohtaiset kurssit,seminaarit ja tutkinnot.AEL KOULUTTAA KEMIAN-JA LABORATORIOALAN OSAAJIATORJU KEVÄTVÄSYMYS– PIRISTY AEL:n KOULUTUKSESSA!Röntgenfluoresenssispektrometria (XRF)..Laboratorion laatuvastaavan työkalupakki..Mikrobiologian peruskurssi.–..Kalvoerotustekniikka– perusteet ja nykypäivän sovellukset.–..Mikrobiologisten menetelmien validointi..Näytteen esikäsittely ja valmistuskemiallisessa analytiikassa.–..Laboratorion sisäiset auditoinnit.–..Perusmääritykset elintarvikenäytteistä.–..Laboratorion turvallisuus.–..Veden kierto ja hallinta (paperi)tehtaalla..Oikeaoppinen näytteenotto –laadukkaan tuotannon edellytys.–..Näytteenotto teollisuuden jätteistä ja sivutuotteista..Laboratoriolaitteiden kalibrointi ja laadussapito.–..Kysy lisää: AEL:n asiakaspalvelupuh. , asiakaspalvelu@ael.fi•AEL on mukana FinnTec -messuilla HelsinginMessukeskuksessa .–.. osastolla K.Berner - Terveys ja tutkimusAntti Jokipii • antti.jokipii@berner.fi • 050-5931030Heikki Suortti • heikki.suortti@berner.fi • 050-3001344

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUURintasyöpään sairastuu vuosittain yli4 000 suomalaisnaista ja toistakymmentä-miestä.Syöpäsolulla onsorkkarautaRintasyövän leviämisestä on saatu uutta tietoa.Helsingin yliopiston tutkijaryhmä löysimekanismin, jolla syöpäsolut tunkeutuvatmaitorauhasesta sitä ympäröivään kudokseenja muodostavat sinne etäpesäkkeitä.Rintasyöpä syntyy maitorauhasessa jarajoittuu alkuvaiheessaan rauhasen epiteelirakenteisiin.Epiteelirakenne voi kuitenkinhajota, jos LKB1-geenin toiminnassa onhäiriöitä. Silloin syöpäsolut voivat murtautuarauhasesta ulos käyttämällä solupintansaseriiniproteaaseja sorkkarautana, kuvaaakatemiatutkija Juha Klefström.Toistaiseksi ei ole olemassa lääkkeitä,joilla geenimutaation voisi korjata. Epiteelivaurioitasaatiin tutkimuksessa kuitenkinpaikattua, kun tutkijat hidastivat seriaaniproteaasientoimintaa kemiallisilla estäjämolekyyleillä.Asiantuntijoiden mukaan on haastavatehtävä löytää lääkeyhdiste, joka kykenisitunnistamaan juuri tietyn proteaasin. PNASlehdessäjulkaistut tutkimustulokset saattavatsilti avata uusia väyliä rintasyövän hoitoon.ScanstockphotoGeenien vauriotaltistavat autismilleNanoputket syntyvätkäärimälläHermosolujen välistä viestintää ohjaavangeeniverkoston vaurioituminenaltistaa autismille, kertoo tuore kansainvälinentutkimus.Autisteilta löytyi SHANK2-geenistämutaatioita, jotka vähensivät hermosolujenvälisten synapsien eli liitostenlukumäärää soluviljelmässä.Lisäksi tutkijat havaitsivat muutoksiakolmessa muussa tunnetussa autismigeenissä,jotka vaikuttavat hermosolujenadheesioon eli kiinnittymiseentoisiinsa, sekä nikotiinireseptorigeenissäCHRNA7, jonka on aiemmin todettutoimivan poikkeavasti autistisenhenkilön aivoissa. Tutkijoiden mukaanautistisen oireyhtymän syntyynvaaditaankin useita haitallisia muutoksiaperimässä.Helsingin yliopiston dosentin IrmaJärvelän tutkijaryhmä analysoi yhdessäeurooppalaisten kollegoidensakanssa SHANK2-geenin mutaatioita455 autismipotilaalla ja 431 verrokilla.Tutkimuksessa oli mukana 99 suomalaistaautismiperhettä.Autismikirjoon kuuluvia oireyhtymiäesiintyy noin yhdellä prosentillaväestöstä. Yleisimmät ovat infantiiliautismi ja Aspergerin oireyhtymä.Tyypillisiä oireita ovat kielen kehityksenhäiriö, heikot sosiaaliset vuorovaikutustaidot,elämää hallitsevat rutiinitja rituaalit sekä epätavallinen reagointiaistiärsykkeisiin.Jyväskylän yliopiston nanotieteen keskuksenja yhdysvaltalaisen Harvardinyliopiston tutkijat ovat löytäneet uudenlaisentavan valmistaa nanomateriaaleja.Tutkimuksessa tehdyt tietokonesimulaatiotennustavat, että grafeeni voidaankääriä putkeksi kiertämällä pitkiä, kapeitagrafeeninauhoja. Mekanismia voi tutkijoidenmukaan verrata vaikkapa selkärepunhihnan kiertämiseen. Koska ilmiöon pohjimmiltaan klassinen, se on monikäyttöinenja sovellettavissa sekä makro-,mikro- että nanomittakaavassa.Menetelmän ansiosta hiilinanoputkenmuodostumista on mahdollista myöskontrolloida, mikä on aiemmin ollutmahdotonta. Tekniiikkaa voidaan soveltaauudentyyppisten putkien valmistamiseenja molekyylien sulkemiseen putkiensisälle. Lähdemateriaaliksi käy grafeeninlisäksi mikä tahansa tasomainenelastinen materiaali.Nanoputkia on jo parikymmentä vuottakuvattu rullatusta grafeenista tehdyiksikääryleiksi, vaikka putket eivät itse asiassaole koskaan syntyneet rullaamalla,vaan ne valmistetaan kasvattamalla neatomi kerrallaan.Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksentulokset julkaistiin Amerikanfyysikkoseuran Physical Review B:ssä.Artikkeli sai Editor’s Suggestion -tunnustuksenlisäksi esittelyn seuran arvostetussaPhysics-erityisjulkaisussa.Hiilinauhoista syntyy nanoputkia, kun niitä kierretään kuin repun hihnaa.Pekka Koskinen22 KEMIA 2/2012

Oleinitec Oy, Martinkuja 6, 02270 Espoowww.oleinitec.fi • info@oleinitec.fiKysy tarjouserittäin laadukkaistajapanilaisista KEM Kyototiheysmittareista,automaattisista titraattoreistaja taitekerroinmittareista.Kysy lisää eri teollisuudenaloille räätälöidyistävalmiista sovelluksista.Mittaa,Monitoroi,validoiHyödyllinenMateriaali-Pakettikontrolloiduissa yMPäristöissäkosteus | läMPötila | Co 2| Paine-ero...Lataa materiaalipaketti:• Kosteuden laskentakaavat• Kosteuslaskin - ladattavatai online-versio• Vaisalan kalibrointikirja(engl.kielinen)• Artikkelit: Matching the www.vaisala.fi/toolkitTool to the Task inThermal Validation &8 Steps to Thermal Validation/Mapping planningwww.vaisala.fi/toolkit Puh. 09 8949 2963

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUSuomalaismenetelmäkasvattaa tryffelisatoaScanstockphotoAalto-yliopiston bioprosessitekniikan laboratoriossaja Juvan tryffelikeskuksessa onkehitetty menetelmä, joka moninkertaistaatryffelien kasvun.Tutkija Salem Shamekhin ideoimaa menetelmääkokeiltiin viime vuonna Qatarissaosana hanketta, jonka tarkoituksena onlisätä maan aavikkotryffelien satoa niidenluonnollisissa kasvuympäristöissä. Shamekhinmukaan sato nousi jo ensimmäiselläkasvukaudella normaaliin verrattunaviisinkertaiseksi.”Qatarilaiset kumppanimme poimivattammikuussa testipellosta yli 35 tryffeliäMaan alla kasvavat tryffelitkuuluvat sienten aateliin.päivän aikana, kun verrannepellossa olivain muutamia tryffeleitä.”Uutuustekniikka lisäsi myös tryffelienkokoa ja painoa, joka koepellossa kasvaneillavaihteli 55 grammasta jopa 290grammaan.Aalto-yliopiston ja Juvan tryffelikeskuksenhankkeella tuetaan ympäristöä säästävän,ilmastonmuutoksen vaikutukset kestäväntryffelinviljelyteollisuuden kehittymistäQatarissa. Juvalla puolestaan kehitetäänkeinoja, joilla tryffelinviljelystä saataisiinkaupallisesti kannattavaa myös Suomessa.Amy FowlerDna-testi paljastiydinvoimalahäirikönSaaristomereltä on tavattu valekirjosimpukoita(Mytilopsis leucophaeata), kertovatTurun yliopiston evoluutiobiologian tutkijat.Suomelle vieras nilviäislaji on kotoisinMeksikonlahdelta. Airistolle Turun kupeeseense on matkustanut ilmeisesti laivojenpainolastivesien mukana.Valekirjosimpukka lisääntyy suotuisissaoloissa miljoonien yksilöiden kasvustoiksi.Pahamaineinen nilviäinen tunnetaan maailmallasiitä, että se tukkii ydinvoimalaitostenlauhdeputket. Suomen vesillä simpuk-ka tavattiin ensimmäisen kerran Loviisanja Olkivuoden ydinvoimaloiden lähistöltävuonna 2003.Valekirjosimpukka muistuttaa huomattavastivaeltajasimpukkaa (Dreissena polymorpha),joten se kyettiin tunnistamaanainoastaan dna-testin ansiosta.Turkulaistutkijoiden mukaan tuore löytöosoittaa, että valekirjosimpukka voi selvitämyös luonnontilaisilla pohjoisilla vesillä,joskin kylmä talvi saattaa koitua sille kohtalokkaaksi.Parin millimetrin mittaisella valekirjosimpukalla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksiapaitsi ydinvoimaloihin myös paikallisiin ekosysteemeihin.ScanstockphotoRokotettaon tarkoitustutkia sekäpikkulapsillaettä vauvoillaheti, kun se onosoitettu turvalliseksi.Uusi rokote lastenvatsatauteihinTampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksessaon kehitetty yhdistelmärokote norovirustaja rotavirusta vastaan.Pistoksena annettava rokote sisältäähyönteissoluviljelmässä tuotettua noroviruksenpintaproteiinia ja rotaviruksen ydinproteiinia,jotka liittyvät yhteen rokotteenvalmistusprosessissa. Alustavien tulostenperusteella yhdistelmä antaa tehokkaammanimmuunivasteen molemmille viruksillekuin kumpikin osa erikseen. Rokote eisisällä elävää virusainesta, apuaineita eikälisäaineita.Tutkijaryhmää johtaneet professori TimoVesikari ja tohtori Vesna Blazevic ovat solmineetlisensointisopimuksen japanilaisenUMN Pharma -yhtiön kanssa. Sopimuksenmyötä rokotteesta valmistetaan eriä, joidenavulla sitä voidaan tutkia ihmisillä. Kliinistenkokeiden on tarkoitus käynnistyä vuoteen2013 mennessä.Noro- ja rotavirukset ovat yleisiä oksennus-ja ripulitaudin aiheuttajia, jotka kiusaavaterityisesti lapsia.24 KEMIA 2/2012

Euroopan unioniEuroopan sosiaalirahastoKANSAINVÄLINEN VIHREÄN KEMIAN JABIOTUOTANNON KOULUTUSOHJELMA 120 opKansainvälinen vihreän kemian ja biotuotannon koulutusohjelmaon Oulun yliopiston monitieteinen maisteritason opetuskokonaisuus.Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaalaaja-alaisia maistereita ja diplomi-insinöörejä, jotka hallitsevatkemiallisen ja biologisen tuotannon eri osa-alueita kestävänkehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaksivuotinen koulutusyhdistää biologian, kemian, ympäristötekniikan sekätuotantotalouden opintoja.Haku 30.4.2012 mennessä, ohjeet www.oulu.fi/vikebiSyksyllä 2012 alkavaan koulutukseen valittavilla opiskelijoillatulee olla alempi korkeakoulututkinto (teknistieteellisiltä tailuonnontieteellisiltä aloilta) tai vastaava tutkinto suoritettuna1.8.2012 mennessä. Koulutus sopii hyvin myös täydennystaimuuntokoulutuksena aloilta valmistuneille ja mahdollisestijo työelämässä oleville maistereille, diplomi-insinööreille,tohtoreille tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille,jotka haluavat laajentaa omaa osaamistaan.Koulutusohjelmaa rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskus (ELY) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR).Lisätietoja koulutuksesta:katja.karppinen@oulu.fi, puh. (08) 553 1544Aalto University is a new multidisciplinary science and artcommunity in the fields of technology and science, business andeconomics, and art and design. The University’s cornerstones areits strengths in education and research.Aalto University School of Chemical Technology, Department ofBiotechnology and Chemical Technology, invites applications for:Tenure Track Positionin Polymer TechnologyRank will be commensurate with experience, but preference will begiven to an appointment at the assistant or associate professor level.Research on synthesis and properties of polymers is one of thecore fields in modern materials science. Aalto University is aimingto strengthen this field by opening a tenure track position in PolymerTechnology. We search excellency in polymer chemistry, coveringpolymer synthesis, which can allow e.g. advanced structural control,functional materials, biopolymers and their applications.A successful candidate must have a Ph.D. or equivalent degree inrelated field. Applicants must demonstrate distinction in publishedresearch, evidence of consistent extramural funding and stronginternational experience and collaboration. The appointee will beexpected to commit to teaching. Pedagogical studies arean advantage.The closing date for applications is April 5th, 2012.The position willbe based in Espoo, Finland. To see the complete position description,please go to aalto.fi/en/openpositions. More information on theAalto tenure track system is available at aalto.fi/en/tenuretrack.aalto.fisÄiHKYVÄÄ sUoRiTUsKYKYÄDURAN ® jAMiele PRofessioNAlYhteistyöhanke, joka tarjoaakirkkaita etuja• Analyyttisen tason puhdistus• Toistettavat tulokset• Hellävarainen mutta tehokas puhdistus• YmpäristövastuuKoska laadukas laboratoriolasi ansaitseeammattimaisen puhdistuksen.www.miele-professional.fiwww.duran-group.com

ajankohtaistaOsa yrityksistä yhä huonosti perillä velvoitteistaanKemikaalivirasto varautuuseuraavaan ruuhkaanKemikaalivirasto Echa varautuuseuraavaan ruuhkaan Reachasetuksentoimeenpanossa.Reilun vuoden kuluessa ontarkoitus saada rekisteröidyksituhansia uusia aineita.Leena LaitinenKemikaaliasetus Reach määrää valmistajiaja maahantuojia rekisteröimään 31. toukokuuta2013 mennessä vielä rekisteröimättömätaineet, joita ne valmistavat tai tuovatEU:n alueelle vähintään sata tonnia vuodessa.Kemikaalivirasto Echa on löytänyt tähänmennessä yli 2 300 tällaista ainetta, ja listaa”Ei ole yhdentekevää, millätavoin kemikaaleja tuotetaan.”täydennetään säännöllisesti. Virasto arvioisaavansa ainakin 13 000 rekisteröintiasiakirjaamääräaikaan mennessä, ja arvio onennemmin ala- kuin yläkanttiin.Kahdelle kolmasosalle Echan listaamistaaineista on jo valittu päärekisteröijät, jotkajohtavat työtä saman aineen rekisteröijientiedonvaihtofoorumeissa. Uusien päärekisteröijientoivotaan ilmoittautuvan nopeastikemikaalivirastoon.Suuret kemian yritykset ovat jo hyvinselvillä kemikaaliasetuksen velvoitteista,mutta kemikaalivirastossa kannetaan huoltasiitä, saadaanko viesti perille kaikille maahantuojille,jatkokäyttäjille ja pk-yrityksille,joita asetus koskee.Echa järjesti helmikuussa aineiden päärekisteröijilleja kansainväliselle mediallekaksipäiväisen kokoontumisen nopeuttamaantiedon jakamista ja vaihtamista. Loppuvuodestaon tarkoitus järjestää toinenvastaava tilaisuus.Vain vähän ilmoituksiakandidaattilistan aineista”Reach tuli voimaan jo kesäkuussa 2007.Silti on edelleen paljon yrityksiä, jotka eivättiedä asetuksen koskevan niitä. Myöstyöntekijät ja kuluttajat tarvitsevat lisää tietoakemikaaleista ja niiden vaikutuksista”,Echan pääjohtaja Geert Dancet sanoo jatoivoo median ja kuluttajajärjestöjen aktivoituvantiedonvälitystalkoisiin kemikaaleistaja kemikaaliasetuksesta.Yksi osoitus siitä, että merkittävä osa yrityksistäon epätietoisia tai piittaamattomiaReachin velvoitteista, on kemikaalivirastoontulleiden ns. kandidaattilistan aineitakoskevien ilmoitusten pieni määrä. Kandidaattilistallaon nyt 73 ns. erityistä huoltaaiheuttavaa ainetta, joiden valmistus jatuonti saattavat päätyä luvanvaraisiksi. Listaaon tarkoitus täydentää kolmellatoistauudella aineella ensi kesäkuussa.Kandidaattilistan aineita sisältäviä esineitävalmistavien ja maahantuovien yritystenon eräiden reunaehtojen toteutuessatehtävä Echalle ilmoitus kuuden kuukaudenkuluessa aineen päätymisestä listalle. Määräystuli voimaan viime vuonna, mutta viimevuodenvaihteeseen mennessä kemikaalivirastoonoli tullut vain parisensataa tällaistailmoitusta. Niistä suurin osa koskeemuutamaa ftalaattia ja palonestoainetta.Echa julkisti maaliskuun alussa nettisivuillaanecha.europa.eu ensimmäistä kertaayrityksiltä saamiaan tietoja siitä, missäesineissä ja millä laajuudella kandidaattilis-© Euroopan kemikaalivirasto”Reach vähentää merkittävästi kemikaaleistaaiheutuvia haittoja lähivuosikymmentenkuluessa”, Geert Dancet uskoo.26 KEMIA 2/2012

ScanstockphotoHuolta aiheuttavia kemikaaleja onkaikkialla arjessamme, esimerkiksielektroniikassa, vaatteissa, huonekaluissaja tapeteissa.tan aineita käytetään. Jatkossa tietoja päivitetäänpari kertaa vuodessa.Rasite vaikilpailuetu?Yritysten näkökulmasta kemikaaliasetus onvähintäänkin rasite ja pahimmillaan toiminnantappaja. Pääjohtaja Dancet puolestaankorostaa Reachin hyödyttävän ajan mittaansekä terveyttä ja ympäristöä että eurooppalaisenkemianteollisuuden kilpailukykyä.”Euroopassa tuotetaan 35 prosenttia maailmankemikaaleista, ja kemikaalien kysyntäkasvaa jatkuvasti. Ei ole yhdentekevää,millä tavoin niitä tuotetaan.””Uskon, että kolmen, neljän seuraavanvuosikymmenen kuluessa saamme Reachinavulla vähennetyksi merkittävästi kemikaa-Ensimmäinen listaarvioitavista aineistaleista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.”Maailman kemikaaleista lähes 30 prosenttiatuottava Yhdysvallat ei ole EU:npettymykseksi toistaiseksi lämmennyt rakentamaanReachin kaltaista, maailman tiukimmaksiluonnehdittua kemikaalilainsäädäntöä.Dancet uskoo silti Reachin leviävänKemikaalivirasto julkisti helmikuun lopussaensimmäisen CoRAP-toimintasuunnitelman,joka sisältää 90 aineenlistan ns. arvioitavista aineista. Aineidenarviointi on Reach-asetukseen sisältyväerityismenettely, jonka tarkoituksena onselvittää, koituuko aineen valmistuksestaja käytöstä vaaraa terveydelle tai ympäristölle.Lista arvioitavista aineista ja niihin liittyvistähuolenaiheista löytyy kemikaalivirastonnettisivuilta echa.europa.eu. Ensimmäiseltälistalta löytyvät muun muassametanoli, tolueeni, hydrokinoni, resorsinolija metyylisykloheksaani. Jatkossa listaaon tarkoitus päivittää vuosittain.Listalle päätyminen ei välttämättä merkitseaineiden rekisteröijille lisätöitä, muttauseissa tapauksissa on odotettavissavastaamiseen velvoittava lisätietopyyntö.Aineen valmistajalta voidaan vaatia täydentäviätietoja esimerkiksi tuotantotavoistatai aineiden pitoisuuksien mittaamisesta.ennen pitkää malliksi monien muiden maidenlainsäädäntöön.Kiinnostusta on virinnyt etenkin monissaAasian maissa, joissa harppaus kemikaaliturvallisuudennykytasosta Reachin vaatimuksettäyttävälle tasolle vaatii kuitenkinpaljon työtä ja aikaa.2/2012KEMIA27

ajankohtaistaRekrytoinnit käynnissä. Kemikaaliviraston tiloihin Annankadulle etsitään uusia asiantuntijoita etenkin biosidiasetuksen valvontaan.© Euroopan kemikaalivirastoUusia tehtäviäja työntekijöitäKemikaaliviraston painoarvo EU:n keskusvirastojenjoukossa kasvaa entisestään, kunuusi biosidiasetus tulee voimaan syyskuussa2013. Uuden asetuksen valvonta tuleeEchan vastuulle ja tuo virastoon lähivuosinayli sata työntekijää lisää nykyisen reilun500:n lisäksi. Alun perin viraston arvioitiintyöllistävän 450 henkeä.”Valmistaudumme parhaillaan biosidiasetuksentuloon rekrytoimalla asiantuntijoitaja rakentamalla uusia IT-työkaluja”, kertooEchan johtaja Jukka Malm, jonka mukaanuusia tehtäviä tuo myös ns. PIC-menettelynvalvonta. Uuden ilmoitusmenettelyn on tarkoitustulla voimaan eduskunnan käsittelynjälkeen ensi kesänä, ja se säätelee kohdemaidenkieltämien tai ankarasti rajoittamienkemikaalien vientiä EU:n ulkopuolelle.Viraston työntekijöillä riittää työsarkaa joentuudestaan. Vuoden 2008 esirekisteröinnissälähes 66 000 yritystä toimitti kemikaalivirastoonhuikeat 2,2 miljoonaa esirekisteröintiäyli sadastatuhannesta aineesta.Ensimmäisessä rekisteröintivaiheessa syksyllä2010 aineita rekisteröitiin noin 4 300,ja Echa sai käsiteltäväkseen 25 000 rekisteröintiasiakirjaa.Yritysten, komissionja aikataulujen ristipaineessaPääjohtaja Geert Dancet sanoo olevansa ylpeäEchasta ja sen työntekijöistä, jotka ovattehneet työtään suuressa paineessa. Virastonväki on joutunut toimimaan yritystenkysymystulvan, EU:n komissiosta viiveellätulleiden ohjeiden ja Reachin joustamattomienaikataulujen puristuksessa. Ylitöidenja -tunnollisuuden aiheuttamat uupumiseteivät ole harvinaisia.”Sanon aina uusille työntekijöille kaksiasiaa. Ensinnäkin: Olkaa täsmällisiä, tämäon Suomi. Ja toiseksi: Olkaa tehokkaita jahankkikaa muutakin elämää kuin työelämä.”Virastossa oli maaliskuun alussa 500työntekijää, joista 165 eli noin kolmanneson suomalaisia. Määrä vastaa tavanomaistaisäntämaan edustusta EU:n keskusvirastoissa.”Olkaa täsmällisiä,tämä on Suomi.”Suomalaisten jälkeen eniten työntekijöitäon Ranskasta, Saksasta, Britanniasta, Italiastaja Espanjasta. Dancet myöntää yllättyneensämuista Pohjoismaista ja Baltianmaista tulleiden hakemusten suhteellisenpienestä määrästä. ”Ehkä Suomi ei ole lähelläasuville kyllin eksoottinen maa.”Noin kaksi kolmannesta työntekijöistätulee Echaan julkiselta sektorilta, kolmannesyksityiseltä. Rekrytoinnin haasteenaon houkutella parhaat asiantuntijat ja heidänperheensä kylmään ja kaukaiseen EU:nkolkkaan. Sellaistakin sattuu, että koko rekrytointiprosessinjo onnistuneesti läpäissytperuu viime tingassa tulonsa, koska ratkaisevaperhepalaveri on unohtunut pitää.Toisaalta tulijoille on tarjolla kilpailukelpoisenpalkan lisäksi Helsingin hyvät palvelutja viraston tarjoama apu muun muassaasunnon hankinnassa. Bulevardilla toimivanEurooppa-koulun oppilaista enemmistötulee nykyisin kemikaaliviraston työntekijöidenperheistä.28 KEMIA 2/2012

Tervetuloaosastollemme 3e5!www.softwarepoint.com•••Laboratorion tiedonhallintajärjestelmät (LIMS)kaikentyyppisille laboratorioilleLaboratory Intelligence ©Laboratoriotiedon analysointi ja integrointi muihin tietoihinSähköinen asiointi laboratorion asiakkailleNyt meiltä myöslaboratoriotarvikkeet!Laaja kemikaalitarjontamme on nyt täydentynytReageconin tuotteilla:• standardi- ja kalibrointiliuokset• titraus- ja puskuriliuokset• muut laboratoriokemikaalitPuh (09) 7206 5620 Fax 010 296 2502info@elektrokem.fi • www.elektrokem.fiMessuilla nähtävissä ADI2045TI on-lineanalysaattori, joka mahdollistaa jopaneljän analyysin teon yhtäaikaisesti.Tervetuloa tutustumaananalysaattoreihimmeAnalyysitekniikka 2012 messuilleHelsingin messukeskukseen18–19.4. 2012, osastollemme 3 D 18!Tarjoamme on-line analysaattoreitapotentiometrisiin titrauksiin, vesipitoisuusanalyyseihin,kolorimetrisiin,pH-, redox-, COD, TOC, BOD mittauksiin,voltammetriaan ja ionikromatografiaan.Toimitamme analysaattorien lisäksimyös räätälöityjä näytteen esikäsittelykokonaisuuksiaasiakkaillemme.Lisätietoja:www.applikon.com, www.metrohm.fiLisätietoja analysaattorista:mail@metrohm.fi, puh. 010 778 6800

UUTISIANäytteiden esikäsittely voisäästää aikaa ja rahaaMiksei Mount Everestillä saakunnon teetä? Tätä ja useaamuutakin käytännön esimerkkiäpohdittiin tammikuisessa teemaseminaarissa,joka keskittyinäytteiden esikäsittelyn vaiheistahaihduttamiseen, konsentrointiinja kylmäkuivaamiseen.PLD Finland Oy:n isännöimään teemaseminaariinosallistui asiantuntijoita ympäristö-ja elintarvikeanalytiikasta kliiniseenanalytiikkaan ja lääkekehitykseen. Monetkiittelivät tarpeellisesta herättelystä pohtimaantarkemmin näytteiden esikäsittelyä jakyseenalaistamaan vanhoja käytäntöjä. Kunnäyte on usein pitkän työn takana, arvokasja ehkä ainutkertainenkin, ei ole yhdentekevää,miten sitä käsitellään.Näytteiden haihduttamiseen on tarjollamonia tekniikoita. Seminaarissa niistä keskiöönnousi vakuumisentrifugaalihaihdutus.Siinä näytteisiin kohdistuva G-voimaparantaa saantoa, kun kuivattu näyte onpainunut yhteen pisteeseen putken pohjaan.Kehittyneiden laitteiden suoravetomoottorituottaa sähkömagneettimoottoreita suuremman500 G:n keskipakoisvoiman.Kovemmat kierrokset yhdessä hallitun,portaittaisen vakuuminsäädön kanssa suojaavatnäytteitä ryöpsähtelyltä. Kun laitteenautomatiikka lisäksi haistelee, milloin haihtuminenon päättynyt ja pysäyttää ajon oikeaanaikaan, käyttäjän aika vapautuu vahtimisestajohonkin hyödyllisempään. Säästöätulee myös käyttökustannuksissa, sillätypen kulutus voi olla huomattavaa typpivirtalaitteissa.Ekologinen vaihtoehtohaihduttamiseenModernit sentrifugaalihaihduttimet ovat jomonessa laboratoriossa korvanneet haihdutustekniikoita,joissa ikävätkin liuottimethaihdutetaan vetokaapin kautta suoraanyhteiseen ilmakehäämme. Laitteistoon integroitutehokas kylmäloukku ottaa talteensuurimman osan liuottimista, jotka voidaansen jälkeen kierrättää tai hävittää asianmukaisesti.Kylmäloukku tiivistää höyryt nestemäisiksi,jolloin pumpattava tilavuus olennaisestipienenee ja vakuumipumpun toimintatehostuu. Samalla myös haihdutus nopeutuu.Kylmäloukun teho perustuu siihen, ettäliuotinhöyry kulkee suoraan kylmien kondensointiputkienläpi tiivistyen alla olevaankeräyspulloon jäätymättä.Sentrifugaalihaihduttimissa liuotin kiehuunäytteelle turvallisessa, alhaisessalämpötilassa, joka saavutetaan käyttämällävakuumipumppua paineen laskemiseksi.Haihtuminen sitoo energiaa ja jäähdyttäänäytteitä, kunnes liuottimen kiehuttuakuivaksi näyte lämpenee ympäröivän tilanlämpöiseksi. Haihtumisen nopeuttamiseentarvittavaa lisälämpöä voidaan tuottaa esimerkiksiinfrapunalampuilla.Kiinnostusta on herättänyt myös mahdollisuuskonsentroida adapterien avulla suoraanisommasta tilavuudesta pikkupulloon,jolloin perinteisiin tekniikoihin verrattunasäästyy useitakin työvaiheita, eikä erillistäinvestointia robotiikkaan tarvita.Kylmäkuivaustekniikan perusteita käsiteltäessätodettiin, että aiheesta riittäisi puhuttavaaitsenäisen seminaarin verran. Tiedeyhteisöntunnetuimmat kylmäkuivausspesialistit,muun muassa Michael Pikalja Henning Gieseler, kertovatkin aiheestaInsights in Lyophilization -seminaareissa,joita järjestetään toukokuussa Euroopan erikaupungeissa. Seminaariohjelma löytyyosoitteesta www.spscientific.com.Entä teehetki Mount Everestin huipulla?Sen pilaa alhainen ilmanpaine, vain kolmannesmeren pinnan tason ilmanpaineesta.Teepuristit tietävät, että juoma pitää hauduttaanoin 95 celsiusasteessa, ja korkeallaohuessa vuoristoilmassa veden kiehumispistejää paljon tätä alemmas.Hanna LaihoSP ScientificinMark Shonkertoi seminaarissamaailmansuurimmastanetissä toimivastakylmäkuivausalantietopankistaLyoTechCenteristä.Vesa Rauhala30 KEMIA 2/2012

Läpimurto radiolääketieteessäTeknetium-isotooppisyntyy syklotronillaKanadalainen tutkijatiimi on kehittänytsairaaloihin soveltuvan menetelmän, jonka avullateknetium-alkuaineen radioaktiivista isotooppiavoidaan tuottaa ilman ydinreaktoreita.Brittiläisen Kolumbian yliopistonUBC:n tutkijat tekevät nytteknetiumin metastabiilia isotooppiaTc99m ydinreaktorinsijaan vaivattomasti syklotroneilla.Ryhmä kertoi läpimurrostaanAmerikan tieteiden edistämissäätiönAAAS:n vuosittaisillaTieteen päivillä, jotka pidettiinKanadan Vancouverissa 16.–22.helmikuuta.Kanadassa toimii tätä nykyä18 sairaaloiden käytössä olevaasyklotronia, joista kuusi onVancouverissa. Lisäksi suunnitteillaon seitsemän uutta syklotronia.Niiden valmistuttua maahansaataisiin koko mantereenpoikki ulottuva syklotroniverkosto.Maailmassa tehdään vuosittain40 miljoonaa radiolääketieteellistätoimenpidettä, joistalähes puolet Amerikan mantereella.Radiolääketieteen avullavoidaan diagnosoida muun muassasydäntauteja, syöpiä, neu-Kuinka voidaan vähentää yrityksiäja viranomaisia kuormittavienkemikaalisäädösten päällekkäisyyttä?Miten tiedottaakemikaaliturvallisuudesta niin,että tieto menee kansalaisilleperille?Kuinka lainsäädäntö ja toisaaltauudet teknologiat vaikuttavatkemian alan innovaatioidenkehitykseen? Entä mitenrologisia sairauksia ja luustonsairauksia.Kolmen viime vuoden aikanaradionuklidien maailmanlaajuisessatarjonnassa on kuitenkinalkanut esiintyä häiriöitä.Syynä on se, että radionuklidientuottamiseen käytetyt kaksikeskeistä ydinreaktoria – toinenHollannissa, toinen Kanadassa– ovat jo ikääntyneet. Näilläkahdella reaktorilla on tuotettulähes 75 prosenttia maailmantarvitsemista lääketieteellisistäradionuklideista.Tähtäimessä laaja käyttöTc-99m-isotoopin tekemistävarten kanadalaistutkijat preparoivatensin molybdeenistavalmistettuja kiinteitä Mo-100-kohtioita, jotka asetettiin automaattisestisyklotronista saatavanhiukkassuihkun tielle. Senjälkeen syntynyt teknetium-isotooppieristettiin ja puhdistettiinepäpuhtauksista kemiallisesti.Neljäs HCF-tapahtuma puisäädösten päällekkäisyyttäTILAAVELOITUKSETTAKemia-lehden uutiskirjewww.kemia-lehti.filöytää eläinkokeet korvaaviamenetelmiä, joilla voidaan testatakemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia?Näihin kysymyksiin etsitäänvastauksia neljännessä kansainvälisessäHelsinki ChemicalsForum -tapahtumassa, jokakokoaa alan asiantuntijat eripuolilta maailmaa Suomen pääkaupunkiin24.–25. toukokuuta2012. Mukaan odotetaan satojateollisuuden, viranomaistahojen,kansalaisjärjestöjen ja tutkimuksenedustajia.HCF-tapahtumasta saa lisätietojaja osallistujaksi voi ilmoittautuaosoitteessa www.helsinkicf.eu.Suomen Messut / Kimmo Brandt IkiwanerTutkijat pyrkivät kehittämään ideastaan sovelluksen, joka sopisimahdollisimman monen syklotronin käyttöön.Kehitystyössä mukana olevanUBC:n funktionaalisen syöpäkuvantamislaitoksenjohtajanFrancois Bernardin mukaantutkijoiden lopullisena päämääränäon saada aikaan sellainentekninen sovellus, jostaon hyötyä mahdollisimman monillepotilaille ja joka sopii läheskaikkien syklotronien käyttöön.PET-kuvantamiseen tarvittavienalkuaineiden isotooppejatuotetaan Kanadassa jo maanlaajuisestisyklotroniverkostonavulla.Jarmo WalleniusHCF-tapahtumasta on kehittymässä kemikaalialan merkittävinkansainvälinen foorumi.2/2012KEMIA31

UUTISIAItä-Suomen verikeskuksetyhteen tietojärjestelmäänLaboratorioiden toiminnanohjauksentietojärjestelmiin(LIMS) erikoistunut ohjelmistotaloSoftware Point toimittaauuden, keskitetyn verikeskustietojärjestelmänItä-Suomeen.Järjestelmä kattaa kaikki itäisenSuomen sairaalat, muun muassaKuopion yliopistollisen sairaalan.Järjestelmä otetaan käyttöönvaiheittain vuosina 2012–2013.Tietojärjestelmän avulla varmistetaanalueen sairaaloidenkäyttämien verivalmisteidenlaatu ja sopivuus potilaalle sekähallitaan niiden verivarastoa.Järjestelmä seuraa valmisteidenkoko ketjua niiden saavuttuaSPR:n Veripalvelusta sairaalanverikeskukseen ja siitä edelleenpotilaille.EU:n verensiirtodirektiivinmukaisesti järjestelmään kirjataanmuun muassa tarkat tiedotjokaisesta verensiirtotapahtumastaja siinä mahdollisesti ilmenneistähaittavaikutuksista.Järjestelmällä on Itä-Suomenlaboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymässäISLAB:ssanoin 200 käyttäjää ja lisäksi tuhansiakäyttäjiä alueen eri sairaaloissa.Software Pointin verikeskustietojärjestelmänotti ensimmäisenäkäyttöön Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiiri Oulunyliopistollisessa keskussairaalassavuonna 2009.ScanstockphotoEU:n verensiirtodirektiivi velvoittaa sairaaloitajäljittämään kaikkien verivalmisteidenkäytön ja potilaiden verensiirtohistorianhyvin yksityiskohtaisesti.Biotien alkoholismilääketoimii tehokkaastiBioyhtiö Biotie Therapiesinkehittämä lääke viinanhimoavastaan vähentää alkoholin kulutustanoin kolmasosaan aiemmasta.Kolmosvaiheen viimeistenkliinisten tutkimustentuloksista raportoitiin Euroopanpsykiatriyhdistyksen kokouksessaPrahassa.Tutkimuksessa vajaat 2 000alkoholiriippuvaista potilastakäytti lääkettä kuuden kuukaudenajan. He ottivat yhdentabletin joka päivä silloin, kunmieliteko alkoholiin iski. Lääkkeenvaikuttava aine nalmefeenisuitsi mielitekoa tehokkaasti.Potilaiden kuukausittaistenrankkojen juopottelupäivien lukumääräväheni puolessa vuodessakeskimääräisestä 19:stäseitsemään.Lääke on jo aiemmin osoittautunutturvalliseksi ja hyvinsiedetyksi.Suomalaisvalmiste on ensimmäinenalkoholismilääke, jokaei pakota käyttäjäänsä täysraittiuteenvaan ainoastaan auttaahäntä rajoittamaan juomistaan.Tämänkaltaisen lääkkeen uskotaansitouttavan potilaat hoitoonaiempaa paremmin. Biotien toimitusjohtajanTimo Veromaanmukaan uutuuslääkkeellä onkaikki edellytykset muuttaa alkoholiriippuvuudenhoitokäytäntöjä.Lääkkeen myyntilupahakemuson Euroopan lääkevirastonarvioitavana. Valmiste on tulossamyyntiin kauppanimellä Selincro.Fimean siirrolle lisäaikaSuomalaisen viinanhimolääkkeenvaltti on, että se salliialkoholin kohtuullisen käytön.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksenFimean virat siirtyvät Kuopioon vastavuoden 2018 loppuun mennessä. Sosiaali- jaterveysministeriön uusi päätös kumoaa aiemmansuunnitelman, jonka mukaan Fimeanpiti muuttaa Helsingistä Kuopioon viimeistäänelokuussa 2014.Lisäajan tarkoitus on taata Suomen lääketurvallisuudentaso ja asiantuntijoiden saatavuus.Fimean laboratorio jää ministeriön päätöksenmukaan Helsinkiin. Laboratorionon siten helpompi tehdä yhteistyötä muidenlääkkeitä ja lääkeaineita tutkivien laboratorioidenkanssa. Niitä ovat Tullilaboratorio,Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laboratoriosekä keskuspoliisin Rikostekninenlaboratorio.Fimealle jää myös muita tarvittavia työskentelytilojaHelsinkiin. Keskuksessa on tätänykyä yhteensä noin 200 työntekijää, joistaKuopiossa työskentelee viitisenkymmentä.Scanstockphoto32 KEMIA 2/2012

Tervetuloa Helsingin messukeskukseen18.-19. Huhtikuuta 2012Prosessiteollisuus & Analyysitekniikka –messuilleOsastollemme 3d35Meiltä löydät ratkaisuja mm.• FTIR & NIR -mittauksiin• pH, johtokyky & lämpötila -mittauksiin• Nesteiden annosteluun• Homogenisointiin• Näytteenottoon• Uutuutena partikkeli standarditOsallistu pikakilpailuumme, arvomme 5 kplSagaform SOS –tarjoiluastiaa. 200:lle ensimmäiselleFisher Scientific kaulanauha mukaan.KNF_an_f i _0803. pdf 2008- 01- 03 11: 18: 02Nähdään osastollamme 3d35KalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nes teen s iirtojaannostelupumput.OEM - ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.…vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotT utkimusKNF Neuberger ABTel +46 8 744 51 13info@knf.se www.knf.sew w w.knf.seLaadukkaatkaasugeneraattoritlaboratorioihin jateollisuudelle.www.labtronic.fiOnko ammattiliittosi• Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL• Tekniikan Akateemiset TEK• Uusi Insinööriliitto UIL• Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL?Tai oletko Ympäristötieteellisenseuran jäsen?Tilaa nyt Kemia-lehti ja Uusiouutisetjäsenetuhintaan:www.kemia-lehti.fi Tilauksetwww.uusiouutiset.fi Tilaukset

UUTISIAKaivosteollisuudelleuusi messutapahtumaSuomi saa uuden, kansainvälisenkaivosteollisuuden ammattimessutapahtuman.EnsimmäisetEuroMining-messut pidetäänTampereen messukeskuksessa11.–12. syyskuuta 2013.Tapahtuman toteuttaa Tampereenmessut Oy yhteistyössäVuorimiesyhdistys ry:n ja TekesinGreen Mining -ohjelmankanssa. Kestävä kehitys ja ekotehokkuuskuuluvat messujenteemoihin. Esillä ovat muunmuassa kaivosgeologia, louhintamenetelmät,murskaus, vedenpoisto,rikastus ja prosessit,mineraalien erotus, näytteenottoja analysointi sekä prosessointija automaatio.Vuorimiesyhdistyksen hallituksenpuheenjohtaja, TalvivaaraOy:n uusi toimitusjohtajaHarri Natunen odottaa uutuustapahtumastatärkeää verkostoitumispaikkaa.”Suomessa kaivosalan aktiviteettija painoarvo ovat voimakkaassakasvussa, minkä vuoksimyös uusi alan kohtauspaikkaon tervetullut”, Natunen sanoo.Natusen mukaan tavoitteenaon luoda EuroMiningista laadukasmessutapahtuma, jossaalan toimijoilla on monipuolisetmahdollisuudet vahvistaakaivosalan verkostoitumista jakeskustella alan mahdollisuuksistaja haasteista.SÄHKEITÄTalvivaara sai uraaniluvanValtioneuvosto on myöntänyt kaivosyhtiö Talvivaaralle luvanottaa talteen uraania sen omasta malmista. Yhtiö suunnitteleeuraanin erottelua ja talteenottoa Sotkamon nikkelikaivoksensasivutuotteena.Talvivaara on jo rakentamassa uraanin talteenottolaitosta.Se tarvitsee vielä ympäristöluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta,ja myös talteenottolaitos tarvitsee käyttöönottoluvan.UPM:lle mäntyöljyn biojalostamoMetsäyhtiö UPM rakentaa Lappeenrantaan biojalostamon,joka alkaa valmistaa liikenteen biopolttoaineita raakamäntyöljystä.Kaukaan tehdasalueelle nouseva laitos on lajissaanmaailman ensimmäinen.Vuonna 2014 valmistuva laitos tuottaa noin 100 000 tonniabiodieseliä vuodessa. Laitos työllistää suoraan 50 ja välillisesti150 henkeä. Lappeenrannan laitos ei vaikuta UPM:nmuihin biojalostamosuunnitelmiin.Fortumille integroitu bioöljylaitosFortum rakentaa Joensuuhun bioöljylaitoksen, joka sijoitetaankaupungin sähkö- ja lämpövoimalan yhteyteen. Nopeapyrolyysiteknologiaanperustuva integroitu bioöljylaitos onensimmäinen teollisen mittakaavan laitos maailmassa.Syksyllä 2013 käynnistyvä bioöljylaitos käyttää raaka-aineenametsähaketta ja muuta puubiomassaa. Sähkön ja lämmönlisäksi laitos tuottaa vuosittain 50 000 tonnia bioöljyä.ScanstockphotoTampereen uutuusmessuillapaneudutaan myös maarakentamiseen.Kemian vuodenvalokuvakisan satoaOulun yliopistoonuusi NMR-laboratorioOulun yliopistossa on avattu uusi materiaalitutkimuslaboratorio.NMR-laboratorioon on sijoitettu kolme uusinta teknologiaaedustavaa NMR-spektrometria, joiden avulla saadaanpoikkeuksellisen monipuolista ja yksityiskohtaista tietoamuun muassa materiaalien ja biologisten makromolekyylienominaisuuksista. Laiteinvestoinnin hinta oli 1,5 miljoonaaeuroa.SÄHKEITÄOpas ohjaakaivosalaaympäristöasioissaMetallimalmikaivostoiminnanparhaat ympäristökäytännöton koottu kattavaksi oppaaksi,joka on suunnattu alan kaikilletoimijoille. Opas sisältääkaivostoiminnan koko elinkaarenmalminetsinnästä kaivoksensuunnitteluun, tuotantoonja sulkemiseen sekä jälkihoitoon.Laatuaan alan ensimmäiseneurooppalaisen oppaanovat toimittaneet Geologiantutkimuskeskus GTK ja Kainuunely-keskus. Sen laatimiseenovat osallistuneet myösmuun muassa Kaivannaisteollisuusry ja Suomen ympäristökeskus.”Hiilihappoja”.Aurora Heikkisen ottama kuva nappasi finaalipaikan kansainvälisen kemian vuoden2011 valokuvakilpailussa.34 KEMIA 2/2012

Suomalainen kalibraattorion myös kommunikaattoriPietarsaarelainen Beamex Oyon kehittänyt kalibraattorin, jokatoimii myös kommunikaattorina.Laite kommunikoi suoraanmodernien digitaalisten kenttäväylälaitteidenkanssa. Helppokäyttöinenlaite myös opastaakäyttäjäänsä vaihe vaiheelta kokokalibrointiprosessin läpi.”Viisivuotinen tuotekehityshankeoli 40-vuotisen historiammesuurin”, kertoo yhtiöntoimitusjohtaja Raimo Ahola,jonka mukaan laitteelle onhaettu useita patentteja ja tusinanverran erilaisia rekisteröityjämallioikeuksia.Pietarsaarelainen Beamexvalmistaa kalibrointilaitteita elimittalaitteiden mittauslaitteitaja kalibrointien hallintaan tarkoitettujaohjelmistoja. Yhtiötyöllistää noin sata työntekijää.Beamex-ryhmän liikevaihtooli vuonna 2011 vajaat 20 miljoonaaeuroa. Ryhmän muodostavatBeamex Oy ja sen tytäryhtiötYhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassasekä myynnintukitoimistot Intiassa, Kiinassaja Saudi-Arabiassa.Instrumentoinnista ja kalibroinnistavastaavien asentajienon kuljetettava mukanaanyhä useampia erilaisia mittalaitteita,joten suomalaisyhtiöuskoo monitoimilaitteelleriittävän kysyntää.BeamexPainetun älyn teollistaminenvauhtiin OulussaOulussa on avattu maailman ensimmäinenpainetun älyn teollistamisyksikkö.Pilottipainokonepyörähti käyntiin maaliskuunpuolivälissä.VTT:n tiloihin rakennettuPrintoCent-yksikkö perustuuVTT:ssä 1990-luvun lopulla alkaneeseentutkimustoimintaaan,jonka käynnisti professoriHarri Kopola. Yksikkö tarjoaayrityksille ainutlaatuisen kehitys-ja laiteympäristön painetunälyn teollista pilottivalmistustavarten. Yritysten ei siten tarvitseliiketoiminnan käynnistysvaiheessainvestoida omaantuotantoympäristöön.PrintoCentin johtaja, VTT:nIlkka Kaisto uskoo, että palveluympäristölleriittää kysyntää.”Tämä on koko Suomen vientiteollisuudelleuusi ponnahduslautakehitettäessä uusia tuotteitaja kilpailukykyä kansainvälisesti”,Kaisto sanoo.Painetun älyn teknologiamahdollistaa monenlaisten uusientuotteiden valmistuksen.Esimerkkejä teknologian sovelluskohteistaovat kotidiagnostiikka,elektroniikkatuotteet,älykkäät pakkaukset ja ympäristötsekä hajautettu energiantuotanto.Vuonna 2009 startanneenPrintoCent-yhteisön perustajajäseniäovat VTT:n lisäksi Oulunyliopisto, Oulun ammattikorkeakouluja Business Oulueli aiempi Oulu Innovation.FORTUMIN SÄÄTIÖNAPURAHOJENYLIMÄÄRÄINEN HAKUVUODELLE 2012Fortumin säätiö myöntää apurahoja luonnontieteiden,teknillistieteiden ja taloustieteiden tutkimus-,opetus- ja kehitystyöhön energia-alalla. Säätiön painopiste-alueetenergia-alalla ovat energian tuotantoja energian käyttö sekä liikenteen energiaratkaisut.Vuonna 2012 säätiö suorittaa poikkeuksellisesti kaksihakua. Ensimmäinen hakuaika oli talvella ja toinentoteutetaan 2.–23.4.2012. Painopistealueet säilyvätennallaan, mutta apurahalajeihin ja hakutapaan tuleemuutoksia. Lisätietoa näistä löytyy säätiömme kotisivuilta:www.fortum.fi/saatioSÄHKEITÄNuoren tutkijanpalkinto jaossaEuroopan nuorten kemistien järjestö EYCN on avannutkansainvälisen kilpailun alle 35-vuotiaille kemian alan tutkijoille.Kisan tavoitteena on nostaa esiin uusia lupaaviaalan tutkijoita ja heidän tutkimuksiaan.Lisätietoja kilpailusta ja osallistumisohjeet saa osoitteestawww.eyca2012.org. Osallistumisaikaa on 5. toukokuutaasti. European Young Chemist Award -palkinto jaetaanPrahassa elokuussa 2012 järjestettävässä EuCheM-Sin kemian kongressissa.Apurahahakemukset on lähetettävä säätiölle uudenhakujärjestelmämme kautta 23.4.2012 klo 16.00mennessä. Apurahalajit ja hakuohjeet löytyvät säätiönkotisivuilta.LISÄTIETOJA on tarvittaessa saatavissa säätiönasiamieheltä: Jouni J Keronen,jouni.j.keronen@fortum.com (p. 010 45 34881)2/2012KEMIA35

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment36

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.37

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceINNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMSIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – WaterproofingMembranesMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsNeste Jacobs OyKilpilahti, TeknologiakeskusPL 310, 06101 PorvooPuh. 010 458 11Faksi 010 458 7347NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPuutarhakatu 5320100 TurkuPuh. 010 458 11Faksi 010 458 9859Tornatorintie 348100 KotkaPuh. 010 458 11Faksi 010 458 989921100 NaantaliPuh. 010 458 11Faksi 010 458 6297Neste Jacobs ABDatavägen 14 AS-43632 Askim, SwedenTel. +46 (0)31 748 5600Faksi +46 (0)31 748 5610Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignElintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua– Process Designfor Food IndustryFermentorit – FermentersHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsJauheiden ja rakeitten käsittelyjärjestelmät– Handling Systemsfor Pulver and Granulate MaterialsLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignLiuottimien talteenottolaitokset –Solvent Recovery EquipmentProjektipalvelut – Project ServicesProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignProsessisähköistys – ProcessElectrificationTehdassuunnittelua – Plant DesignTislaamot – DistillingKaluste-Projektit OyPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot38

PANalytical B.V.Sivuliike SuomessaNikkarinkuja 502820 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.nieminen@panalytical.comwww.panalytical.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationPinteco OyPetikontie 2001720 Vantaapuh. 0290 06 210faksi 0290 06 1210erkki.helminen@pinteco.fiwww.pinteco.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLiimansekoituslaitteistot – MixingEquipment for AdhesivesPaineilmakäyttöiset pumput –Compressed Air Driven PumpsPinnoitteiden mittaus ja testaus– Measuring and Testing Equipmentfor CoatingsSääkaapit – Climatic ChambersTislauslaitteet – Distilling EquipmentVärimittarit – Colour MetersRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiVihreitä sivujaei ohiteta.Vihreät sivutkustannustehokasta näkyvyyttä.PerkinElmer Life andAnalytical SciencesPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imaging EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents and ChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – Raman SpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers andMixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesNenPackard BiosciencePerkinelmerWallacSKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja kiintoaineille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (ContinuousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-line-tarkkailuanalysaattorit –On-Line Monitoring AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkalinity)Vihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa painetussalehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemialehti.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.Varaa paikkasi:ilmoitukset@kemia-lehti.fi.39

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceSoftware Point OyValkjärventie 102130 Espoopuh. (09) 4391 320faksi (09) 4391 3211sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesC 5 LIMS terveydenhuollolleLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mixing Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varastointilaitteet –Containers and Storage EquipmentVWR International OyValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesSuomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersTeknos OyTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit– Corrosion Preventing Materialsand PaintsMaalit ja lakat – Paints andLacquersPuun pinnan suojausaineet –Wood Shieldings MaterialsWacker-Kemi ABS-19587 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info@wacker.comwww.wacker.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-aineet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-aineet – Paintand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – DefoamersVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat: www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.40

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotkalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850KEMIA Kemi41

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 3/1977Sulo Piepponen ja Helena Liukkonen VTT:n Elintarvikelaboratoriostakertoivat artikkelissaan elintarvikkeidenfluoridianalytiikasta ja päätyivät seuraavaanyhteenvetoon:Biotakkoja jaspriilyhtyjäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.TALVI ja takkatulen lämpö. Sähkökatkos ja käryävätkäämit.Kautta historian koteja on lämmitetty tulella. Jossainvaiheessa pönttöuunit, kakluunit ja varaavat takatkuitenkin kävivät vanhanaikaisiksi ja jätettiin uusistataloista pois. Jälkeenpäin se on todettu hölmöksi ratkaisuksi.Nyt omakotirakentajia patistetaankin jälleenasentamaan taloihinsa varalämmitysjärjestelmiä myrskytuhojenja pätkivän energiansaannin varalta.UUSI tulokas on niin sanottu sisustustakka, jonka funktioei ole antaa lämpöä vaan ainoastaan näyttää takalta.Sisustustakkaa ei itse asiassa edes saa käyttää lämmittämiseen.Kyseessä on siis vähän kuin kevythirsi, joka oikeastiei ole hirttä lainkaan vaan lautaa, johon on tehty salvokset.Sinnepäin siis.Sisustustakan toinen nimitys on biotakka, joka onvarsin kummallinen ilmaisu, vaikka takan polttoaineenabioetanolia käytetäänkin.Olemassa on toki sähkö- ja kaasutakkojakin, muttauskallanpa väittää, että suurin osa Suomen takoistalämpiää vanhanaikaisella biopolttoaineella nimeltäpuu.Jälleen kerran on kyse mielikuvista ja sanakikkailusta.Bioetanolitakka lyhenee näppärästi biotakaksi, jokavivahtaa kestävään kehitykseen ja maailman pelastamiseen.Bio – senhän täytyy olla hyvä juttu. Viis siitä,että koko sisustustakka on yhtä tarpeellinen kuin koristetyynyt.KEVYEMPIÄ versioita biotakoista ovat lyhdyt, joissa retkikeitinon nakattu isoon lasipurkkiin. Kutsun vekotintanimellä spriilyhty.Spriikeittimen voisi muuten nimetä uudelleen biokeittimeksi.Perheen yllytyksestä meilläkin on alettu polttaaviinaa.Vaikka en ensin asialle lämmennytkään, täytyy myöntää,että onhan se lasipurkki kaunis ja elävää tultakinsilloin tällöin mukava katsella.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comVeden ja muiden vastaavien helppojennäytteiden fluoridianalyysionnistuu tavallisesti riittävälläanalyyttisella tarkkuudella.Muutamien elintarvikenäytteidenfluoridianalyysissa saattaaesiintyä melkoisiakin vaikeuksia.Helppoina elintarvikenäytteinävoidaan pitää mm. runsaastifluoridia sisältäviä näytteitä(esim. merikala, lipeäkala)ja eräitä nestemäisiä näytteitä(esim. tee-liuos). Vaikeinataas voidaan pitää lähes kaikkiavähän fluoridia sisältäviänäytteitä ja kiinteitä näytteitä,joiden poltto- tai muu vastaava käsittely on hankalaa.Analyysitulosten hajonnasta johtuen ei elintarvikkeiden fluoridianalyysiuseinkaan anna kovin varmaa pohjaa tarkastella esim.maantieteellisesti tai muulla tavoin erilaisten näytteiden fluoridipitoisuuksiaja tehdä niistä johtopäätöksiä varsinkaan silloin, kunpitoisuudet ovat kovin lähellä toisiaan tai ne ovat pieniä. Tekemälläpaljon rinnakkaismäärityksiä saadaan vertailuille parempimatemaattinen merkitsevyys.Kemia-Kemi 2/1987Professori Jaakko Paasivirta Jyväskylän yliopistonkemian laitoksesta kirjoitti prosessimuutosten vaikutuksestametsäteollisuuden alapuolisessa vesistössä esiintyvienorgaanisten klooriyhdisteiden pitoisuuksiin.Äänekosken ja Lievestuoreenvanhojen sellutehtaiden sulkeminenja uuden, aktiivilietepuhdistamollavarustetun tehtaan aloittaminenvuonna 1985 aiheuttivesistössä muutoksia, joita seurattiinsedimentti-, vesi- ja kalatutkimuksillavuosina 1983–1986.Sedimenteissä esiintyi orgaanisiaklooriyhdisteitä keskiajankerroksista lähtien, mutta1900-luvulla niiden määräon lisääntynyt huomattavasti,sellutehtaiden alapuolella kuitenkinkertaluokkia voimakkaamminkuin muualla.Vesien lignosulfonaatti- ja kloroformipitoisuudet putosivat tutkimusaikanaolemattomiksi, kloorifenolitkin vähenivät merkitsevästi,mutta Äänekosken reitin kokonaisligniini/humustaso eimuuttunut.Kalatutkimuksilla vahvistettiin Äänekosken reitillä esiintyvänPCB-vuotoa sekä todistettiin kloorianisolien esiintyminen pahanmaun aiheuttajina sellutehtaan alapuolisen vesistön kaloissa.42 KEMIA 2/2012

Theilheimer’sof Organic Chemistry2009Theilheimer’sof Organic Chemistry200808Theilheimer’sof OrganicChemistry7125%discounton the latest volume of thislong-established library toolTheilheimer’s SyntheticMethods of Organic Chemistry,Vol. 79Editor: Tozer-Hotchkiss, G. (Wirral)XX + 476 p., hard cover, 2012ISBN 978–3–8055–9954–2e-ISBN 978–3–8055–9955–9Special pricePrint only: CHF 593.– /EUR 494.– / USD 697.00Online only: CHF 711.– /EUR 593.– / USD 836.00Print and online combined:CHF 948.– / EUR 790.– /USD 1’115.00ABCS. Karger AGP.O. Box, 4009 Basel(Switzerland)Fax +41 61 306 12 34E-Mail orders@karger.chwww.karger.comTheilheimer’sTheilheimer’sSyntheticMethodsof Organic Chemistry74 2009SyntheticMethodsof Organic Chemistry75 2010Theilheimer’sSyntheticMethodsof Organic Chemistry76 2011Theilheimer’sSyntheticMethodsof Organic Chemistry77 2011Theilheimer’sSyntheticMethods73 2009SyntheticMethodsof Organic Chemistry78 2011011SyntheticMethods72 2008Theilheimer’sSyntheticMethodsFor easy ordering go towww.karger.com/theil79and use the promotional code THEIL79.SyntheticMethodsof Organic Chemistry79 20127KI12647PoimintojaTyöterveyslaitoksenkoulutustarjonnastaKemikaaliturvallisuus työpaikalla7. – 8.5.2012 TampereHenkilönsuojainten valinta ja käyttö10.5.2012 HelsinkiRiskien arviointi työpaikalla15. – 16.5.2012 Turku ja21. – 22.8.2012 HelsinkiThe Health Risk Assessment of Metals,Their Alloys and Compounds under REACH6.–7.6.2012 HelsinkiLisää koulutustarjontaamme,ilmoittautuminenja lisätiedot:www.ttl.fi/koulutus taip. 030 4741www.ttl.fi/koulutusTee tulevistatyöpäivistäsi parempia.Meillä kaikilla on hyviä ja huonoja päiviä.UIL:n jäsenenä varmistat, ettei jälkimmäisistätule ylivoimaisia ja että hyvätkin ovatparempia. Saat apua työelämän tiukoissatilanteissa, jotka voivat yhtä lailla liittyäpalkkaneuvotteluihin tai urasuunnitteluun.Alasi suurin ja asiantuntevin edunvalvoja tukeesinua työelämäsi kaikissa vaiheissa, sekäylä- että alamäessä ja opiskeluaikana.Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Katso oma jäsenjärjestösi: www.uil.fi

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Uusia materiaalejananoselluloosastaSelluloosa on tärkeä luonnonpolymeeri, jota ihminen on hyödyntänytvuosituhansia. Nyt tutkijat pilkkovat selluloosakuituja nanomuotoonja kehittävät ratkaisuja teollisuudelle, joka kaipaa uusiutuviinluonnonvaroihin pohjaavia biohajoavia materiaaleja.Maija PohjakallioNanoselluloosaan pohjautuvat materiaalitavaisivat suomalaiselle metsäteollisuudellemahdollisuuksia uusiin markkinoihin. Kuumankansainvälisen tutkimusaiheen parissaaherretaan siksi myös Otaniemessä, jonneUPM, Aalto-yliopisto ja VTT muutamavuosi sitten perustivat Suomen nanoselluloosakeskuksen.Tutkijatohtori Eero Kontturi Aalto-yliopistonpuunjalostustekniikan laitoksestainnostui nanoselluloosasta viitisen vuottasitten. Hän on erityisen kiinnostunut nanokiteidenvalmistukseen liittyvistä ilmiöistäsekä kiteistä tehtävistä ultraohuista kalvoista,joiden paksuus on alle 100 nanometriä.”Kalvot ovat hygroskooppisia eli vettäimeviä, mutta yksittäiset kiteet eivät liukeneveteen eivätkä edes turpoa vedessä, minkäansiosta niitä voisi mahdollisesti käyttääkosteusantureissa.”Kontturi kollegoineen valmistaa kalvotpyöröhaihdutusmenetelmällä (spin coating),jossa veteen sekoitettuja nanokiteitäpipetoidaan pyörivälle alustalle. Pyörimisenaikana liuotin haihtuu, ja kiteet jäävätalustan pinnalle ohueksi kalvoksi. Menetelmällävoidaan tehdä myös useita kalvojapäällekkäin.”Olemme esimerkiksi tutkineet kerrosrakenteita,joissa hyvin ohuet amorfiset sellu-Suomen metsissä kasvaa raakaainettamonenlaisiin uusiin biomateriaaleihin.loosakerrokset vuorottelevat nanokidekerrostenkanssa.”Elektroniikkateollisuus käyttää ohuitapolymeerikalvoja muun muassa orgaanisissatransistoreissa ja heijastamattominapintoina. Tätä nykyä kalvot tehdään synteettisistäpolymeereistä, mutta selluloosapohjaisillavastineilla olisi kysyntää.YhdistelmämateriaalitkunniaanNanoselluloosasta voidaan valmistaa myöserilaisia komposiittimateriaaleja lisäämälläsiihen vaikkapa epäorgaanisia nanopartikkeleita,sähköä johtavia polymeerejä tai jotakinmuuta luonnonpolymeeriä, kuten tärkkelystä.Tuloksena on toivotun luja, taipuisa,sähköä johtava tai eristävä materiaali.Selluloosananokiteiden pinnalle jää valmistusvaiheenrikkihappokäsittelystä negatiivisestivarautuneita sulfaattiryhmiä. Ryhmätestävät kiteiden aggregoitumista muttavaikeuttavat selluloosan hydrofiilisen luonteenohella materiaalin sekoittamista poolittomiinaineisiin. Sekoittamisen helpottamiseksikiteiden pintaan on professori OlliIkkalan ryhmässä polymeroitu polyakryylihappoa.”Mitä pienempiin rakenneosiin pystytäänvaikuttamaan, sitä tehokkaammin ja hallitumminaineen ominaisuuksia voidaan räätälöidä”,Kontturi toteaa.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee kustannustoimittajanaSanoma Pro Oy:ssä.maija@pohjakallio.comNanosellulla monta reseptiäOIKAISUAalto-yliopistossa kehitettävien polttokennojen(Pieni suuri nano -palsta 1/2012)maksimitehotiheydessä on päästy neliösenttiäkohden 50 milliwattiin, ei megawattiin.ScanstockphotoPerinteiset selluloosapohjaiset materiaalit,kuten paperi ja puuvillalanka, koostuvatmillimetrien pituisista kuiduista. Kunkuidut pilkotaan kiteiksi tai fibrilleiksi elisäikeiksi, saadaan nanoselluloosaa.Kun natiiviselluloosaa, esimerkiksisuodatinpaperin palasia, käsitellään väkevässärikkihapossa, saadaan aikaan50–300 nanometrin pituisia neulamaisiakiteitä.Kuituja mekaanisesti hiertämällä taassyntyy nanofibrilliselluloosaa eli NFC:tä.Puuperäisen NFC:n rakenneyksikköjenpituus on joitakin mikrometrejä ja halkaisijakolme, neljä nanometriä. Bakteerientuottaman bakteerinanoselluloosan rakenneyksikötovat leveämpiä.NFC:stä tehdyn paperin vetolujuus onhuomattavasti perinteistä paperia suurempi.Ulkonäöltään nanopaperi muistuttaaohutta, läpinäkyvää tai maitomaisensameaa muovikalvoa. Nanopaperin käyttökohteitaovat muun muassa biolääketieteellisetsovellukset.44 KEMIA 2/2012

Suomi | Venäjä | Ukraina | Valko-Venäjä | Kazakstan | UzbekistanHanki henkilökohtainenIPR-valmentaja.ÄLÄ gör RYHDY ingen SEKOITTAMAANmixning!…ennen ...utan att kuin fråga kysyt oss. meiltäTarjoamme Ur marknadens markkinoiden bredaste program laajimmastavalikoimasta väljer vi den bästa parhaan tekniken tekniikan förprosessiasi din process. varten.MASUKOUltrafin malningUltrahienoon jauhatukseenLaita teollisoikeusasiasi kerralla kuntoon.Meiltä saat henkilökohtaista ohjaustapatentteihin, tavaramerkkeihin ja muotoilunsuojaukseen liittyvissä asioissa– kaikkialla maailmassa.MICROFLUIDICSNanoprosessointiinNanoprocessingwww.papula-nevinpat.comMechelininkatu 1 a, PL 981, 00101 Helsinki. Puh. 09 348 0060STERIMIXERSteriiliin Sterilblandning sekoitukseenTehokas Det finns sekoitustekniikka processvinster att tuo hämtatehoja med effektiv myös prosessiin. blandningsteknik.Meiltä För val löytyy av utrustning sopiva laite – fråga – kysy nu! nyt!Helsinki040-540 34 39kim.jarlas@bergiustrading.comStockholm Tukholma +46-8 8 7315800Helsingborg +46-42 42 250360www.bergiustrading.com

Yrjö Kauko oli pehtorin poika jaKemiankosmopoliittiNuori Yrjö Kauko (vas.) tovereineen tutustui vuonna 1909 Frankfurtin ilmalaivanäyttelyyn.Kaukojen kotiarkisto46KEMIA2/2012

Elävien kuvien pioneerinaSiperiassa, nobelistin yksityisassistenttinaSaksassa, salakuljettajanaPietarissa, hevoskuiskaajanaTurkissa jahedelmätarhurina Argentiinassa.Yrjö Kauko ei toden totta ollutihan tavallinen kemianprofessori.Päivi IkonenProfessori Yrjö Kauko (1886–1974) eikuulunut maan hiljaisiin sen paremmintutkijana ja opettajana kuin ihmisenäkään.Se paljastuu viime vuonna ilmestyneestäelämäkerrasta, jossa Kaukonnuorin tytär Riitta Mattila kertoo isänsälähes uskomattoman värikkään tarinanlämmöllä ja arvostuksella mutta rehellisestisärmiä silottelematta.Tekniikan historian seuran kustantamaIntohimona tiede ja opetus – YrjöKaukon elämänvaiheita Kuopiosta Patagoniaanlienee juuri siksi kirja, jokakoukuttaa lukijansa mukaan pitkälle jamutkittelevalle taipaleelle. Polku alkaaAleksanteri III:n hallitsemasta suuriruhtinaskunnastaja päättyy KekkosenSuomeen. Kaukon tieteelliset saavutuksetteos esittelee ytimekkäästi SampsaKaatajan ja Lauri Niinistön paketoimana.Kaukojen kotiarkistoHelsingin yliopiston propedeuttisen kemian laitoksen kahvitilaisuus. Yrjö Kaukoistumassa toisena oikealta.Yrjö Kauko syntyi kuopiolaisen kartanonpehtorin Anton Lindbergin ja tämänkarjakkovaimon Helenan esikoiseksi.Vuosien varrella neljällä tyttärelläkasvanut perhe vaelsi vilkasverisen isänvaihtuvien työpaikkojen myötä pitkinSuomea idästä länteen ja etelästä pohjoiseen.Samaa tahtia vaihtuivat myös lastenkoulut. Yrjö aloitti opintiensä ”Ste-niuksen neitien” valmistavilla luokilla.Omapäinen vekara koetteli neitien hermojaniin, että äiti uhkasi jo lähettää tämänHaminan kadettikouluun kuria oppimaan.Hanke olisi onneksi kariutunutsavolaispojalta puuttuneeseen ruotsintaitoon,ja säikähtänyt Yrjö vannoikin, etteiopettelisi kieltä ikinä.Se päätös piti kuitenkin pian perua, silläLahden yhteiskoulun pakollisiin oppiaineisiinkuuluivat paitsi ruotsi myösvenäjä, saksa, ranska ja englanti. Kaikkiupposivat etevän Yrjön päähän kuin veitsivoihin. Musiikkia yhteiskoululaisilleopetti toinen monilahjakas merkkimies,muuan Juho Kusti Paasikivi, joka olikuulunut nuoren opinahjon perustaviinvoimiin.Ylioppilaaksi Yrjö kirjoitti Turun reaalilyseosta,jonka isänmaallisessa ilmapiirissänuorukainen imi itseensäfennomaaniaatteen ja innosti isänsäkinsuomentamaan perheen sukunimen kalevalaiseksiKaukoksi.Götz-Kaukon kotiarkistoAnton ja Helena Kaukon perhe vuonna 1904. Esikoinen Yrjö (takana oikealla) on jo17-vuotias polyteekkari.Tutkintoja putkessaSyksyllä 1904 oli edessä ammatin valinta.Eniten olisivat houkuttaneet matematiikanopinnot Keisarillisessa Aleksanterinyliopistossa, mutta ”minä olin köyhäja muuan vanhempi toveri vakuutti, että2/2012 KEMIA47

insinöörit ansaitsevat paljon rahaa”, kutenKauko myöhemmin muisteli.17-vuotias valkolakki kirjoittautui opiskelemaankemian teknologiaa Polyteknilliseenopistoon Helsingin Hietaniemeen.Rahat elämiseen ”talonpoikaisylioppilas”tienasi antamalla yksityistunteja kurssitovereilleenja kotiopettajana pääkaupunginruotsinkielisissä aatelisperheissä.Opinnot etenivät sujuvasti, kunnes särmikäspolyteekkari riitaantui professoriGustaf Kompan kanssa. Komppa olisihalunnut kouluttaa nuoren lupauksen assistentikseen,mutta tätäpä ei orgaaninenkemia kiinnostanut. Kiista kulminoituiharjoitustöissä, joissa sattunut pieni vahinkosai temperamenttisen professorin”kiroamaan ja sättimään kuin saksalainenaliupseeri”. Kauko erosi opistostasiltä seisomalta.Onni onnettomuudessa oli, että teekkareillaoli vapaa oikeus kuunnella luentojamyös yliopistossa, jonne Kauko siirtyikin.Pari vuotta kului ennen kuin osapuoltentunteet lauhtuivat. Sitten Kaukopalasi ruotuun, teki diplomityönsä Kompanjohdolla ja sai tutkintotodistuksensaTeknilliseksi korkeakouluksi muuttuneeltaPolilta keväällä 1909.Fysikaalisesta kemiasta viehättynytvastavalmistunut lähti saman tien jatkamaanKarlsruhen teknilliseen korkeakouluun,jossa aineen professorina toimituleva nobelisti Fritz Haber. Tämän ohjauksessaKauko suoritti nopeaan tahtiinmyös saksalaisen diplomi-insinöörin japerään tohtori-insinöörin tutkinnot.Sen jälkeen Kauko täydensi koulutustaanvielä fysiikan opinnoilla Berliininteknillisessä korkeakoulussa, jossa hänpääsi nauttimaan sellaisten nimimiestenkuin Albert Einsteinin ja Max Planckinopetuksesta.Kotimaassa odotti kuitenkin ikävä yllätys.Tohtorismiehelle nyrpisteltiin nenää,sillä saksalaispapereita vähäteltiin”epätieteellisenä käytännön alan tutkintona”.Asia korpesi Kaukoa niin, ettähän pari vuosikymmentä myöhemminsuoritti pilkuntarkasti myös suomalaisetkemian yliopisto-opinnot – osallistuenjopa saksan kielikokeeseen, vaikka saksastaoli tuolloin jo tullut hänen toinenäidinkielensä – ja väitteli tohtoriksi uudemmankerran.Perheenpää työmyyränäHengästyttävällä urallaan Yrjö Kaukoehti vaikuttaa monessa maassa ja mantereella.Jo ennen ensimmäisen maailmansodanpäättymistä hän oli työskennellytmuun muassa Fritz Haberin yksityisassistenttinaSaksassa, Pietarin yliopistonRatsastus oli Yrjö Kaukonelinikäinen harrastus.maineikkaan professorin Lev Tšugajevinlaboratoriossa, Pietarin teknillisen korkeakoulunturvetutkijana ja Tentelevskinkemiantehtaan insinöörinä.Venäjän-matkoillaan monitoimimieskerkesi Siperiaan asti perustamaan Omskiinajan huippu-uutuuden: eläviä kuviaesittävän teatterin. Lokakuun vallankumouksenjaloista Kauko pääsi karkuunkeisarillisesta tallista anastamallaan ratsuhevosellamutta palasi pian Pietariinsalakuljettajan roolissa. Nälkäinen kaupunkikaipasi ruokaa ja länteen pyrkivätvalkoiset venäläiset pakoapua.Tampereen teknillisen opiston opettajantointa Kauko hoiti vuodesta 1912 alkaenperäti parikymmentä vuotta. Miestäajoi asettumaan aloilleen saksalaisen JohannaGötzin (1893–1972) kanssa pe-Kaukojen kotiarkistoMonipuolinen tutkijaYrjö Kauko oli ahkera tiedemies, joka julkaisi niin tieteellisiä artikkeleitakuin suurelle yleisölle suunnattuja kirjoituksia kuudella vuosikymmenellä.Hänen ensimmäisiä tutkimuskohteitaan oli oljen ja jäkälän käyttö korvikeaineenasekä eläinten että ihmisten ravinnossa. Myöhemmin Kaukoselvitti turpeen hyödyntämistä kemianteollisuuden raaka-aineena.Viime aikoina on korostunut Kaukon merkitys varhaisena hiilidioksiditutkijana.Hän paneutui jo 1920–1930-luvuilla kemiallisiin menetelmiin,joilla voitiin määrittää hiilidioksidin pitoisuuksia kaasuseoksissa ja nesteissä.Sotavuosina oli käyttöä Kaukon kaasuaseiden ja -puolustuksen osaamiselle,jonka hän oli omaksunut Fritz Haberilta.1950-luvulla Kauko keskittyi tutkimaan, kuinka lannoitteeksi tarkoitetunvirtsan typpihäviöt voitaisiin estää. Emeritusprofessori löysikin ratkaisun:varastoituun virtsaan johdetaan hiilidioksidia sekä kationeja tai superfosfaattia.85-vuotispäivänsä Yrjö Kauko vietti jokoti-Suomessa.Matti Kaukonen48 KEMIA 2/2012

ustettu perhe, jonka elättäjän oli syytäpyrkiä pysyttelemään vakituisessa virassayhdellä paikkakunnalla.Tampereen-pestinsä aikanakin Kaukotosin sekä matkaili ahkerasti että hoitiensin epäorgaanisen ja sitten fysikaalisenkemian professuuria Tarton yliopistossa.Etelänaapurissa hänen päähänsätarttui jälleen uusi kieli, ja muutamassakuukaudessa suomalaisvierailijan luennointikielivaihtui saksasta viroksi.Tampereella Kauko muistetaan tulisieluna,joka ryhtyi tavoittelemaan kaupunkiintekniikan alan yliopistoa ja toimenmiehenä jopa tilasi tulevaa opinahjoavarten laboratoriovälineet. Tilaus osoittautuihieman ennenaikaiseksi, sillä teknillinenkorkeakoulu tuli Pirkanmaallevasta reilut 30 vuotta myöhemmin.1930-luvun alussa Yrjö Kauko palasiretkiltään pääkaupunkiin saatuaan nimityksenHelsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisentiedekunnan ”kemianapulaiseksi” eli apulaisprofessoriksi.Energiapakkaus oli ehtinyt suorittaamyös aktiivi-insinööriupseerin tutkinnon,jonka turvin hän yliopistovirkansaohessa toimi Sotakorkeakoulun kemianopettajana. Ahkerointiin oli pieni pakkokin,sillä Aune Simolan (1905–1993)kanssa solmitun toisen avioliiton myötäperhe kasvoi kymmenhenkiseksi.Yliopiston kemian professuuria Kaukotavoitteli useaan otteeseen mutta turhaan.Karvas pala oli viimeisen, vuonna1943 tehdyn yrityksen kariutuminen. Ulkomaisetasiantuntijat puolsivat Kaukoa,yliopiston oma väki lupaavaa nuorempaatutkijaa, dosentti Eero Tommilaa, jokaviran sai. Ratkaisevan sanan sanoi kemianmahtimies A. I. Virtanen, jonkakanssa Kauko oli ajautunut hakaukseenesitettyään oman näkemyksensä tuorerehunoikeista valmistustavoista.Kaukon viimeiseksi virkapaikaksiSuomessa jäi siten Teknillinen korkeakoulu,jonka epäorgaanisen kemian professorinahän oli aloittanut jo vuonna1941. Parin vuoden päästä hänet nimitettiinTKK:n fysikaalisen kemian ja sähkökemianprofessoriksi ja hieman myöhemminkemian osaston johtajaksi.Vanhan alma materinsa opiskelijoihinKauko teki vaikutuksen paitsi mainiona,eläväisenä luennoijana myös matkaamallaEspoon-maatilaltaan työpaikalleenratsain ja susikoiran saattamana. Kookas,kumeaääninen schäfer piti huolen siitä,ettei professorin huoneeseen tullut kutsumattomiavieraita silloin, kun tämä kaipasityörauhaa.Argentiinan kautta kotiin63-vuotias Yrjö Kauko jäi eläkkeelleTeknillisestä korkeakoulusta vuonna1949. Sotavuosia seurannut koulun jaGötz-Kaukon kotiarkistoYrjö Kauko ja hänen toinen puolisonsa Aune saivat esikoisensa Leenan (Ruthsisarensylissä) vuonna 1931. Ensimmäisen avioliiton lapsista kuvassa ovatmyös Eero (vas.), Lieselotte ja Viena.Kahden perheen etäisäJos Yrjö Kauko teki häkellyttävän monimuotoisentyöuran, ei väriä – tummaakaan– puuttunut myöskään yksityiselämästä.Ensimmäisestä kovasta paikastamies löysi itsensä vuonna 1924, jolloinavioliitto saksalaisen Johanna-vaimonkanssa päättyi eroon. Kun lapset määrättiinisälle, Kauko huomasi olevansaviiden 2–10-vuotiaan lapsen yksinhuoltaja,jonka työpaikat Tampereellaja Tartossa vielä sijaitsivat satojen kilometrienpäässä toisistaan.Kauko ratkaisi ongelman jakamallapesueen iäkkään äitinsä ja naimattomiensisartensa hoiviin, kunnes lapsetvartuttuaan saattoivat muuttaa yhteiseenkotiin Helsinkiin. Vanhimmat tyttäretviettivät myöhemmin aikaa myösSaksassa, jonne Johanna oli palannut.44-vuotiaan Kaukon vuonna 1930opetuksen jälleenrakentaminen oli ollutrankkaa aikaa.Keinutuoliin täysinpalvelleella miehelläei silti ollut aikomusta, vaan mielipaloi taas maailmalle. Eniten kiinnostiPatagonia, jonka uutta suursotaapelännyt Kauko katsoi maapallonturvallisimmaksi paikaksi. Sopivaakarjatilaa ei Chilestä etsinnöistä huolimattalöytynyt, mutta espanjan kielenemeritusprofessori maassa oppi jamyös hyödynsi taitoaan vierailevanaluennoijana chileläisissä yliopistoissa.Patagonia sai jäädä taakse, kun Kaukovuonna 1951 valittiin Ankaran yliopistonfysikaalisen kemian professoriksi.Eksoottisen maan opiskelijoiden taso olisolmima toinen liitto pariakymmentävuotta nuoremman piirustuksenopettajanAune Simolan kanssa sai morsiamenvanhemmat alkuun yskähtelemään.Viisilapsinen uusperhe kasvoinopeasti kahdella lisälapsella, ja vuonna1941 syntyi hännänhuippuna vieläRiitta, isänsä elämäkerran kirjoittaja.Aviomiehen jatkuvat poissaolot koettelivatmyös kakkosperhettä. Lapsetsaivat isän elämänohjeet lähinnä kirjeitsekaukomailta, ja vanhempien liittoeli loppuvuodet lähinnä paperilla.Jo ikämiehenä 1960-luvulla Kaukojoutui kokemaan molempien poikiensamenetyksen. Ensimmäisestä avioliitostasyntynyt Eero kuoli 44-vuotiaanakuuden lapsen isänä ja toisen liitonLauri 34 vuoden iässä kesken väitöstyönsä.iloinen yllätys ja vuoteen 1955 jatkunutpesti kaikinpuolinen menestys. Parastaoli mahdollisuus toteuttaa hevosmiehenelinikäinen haave. Turkissa Kauko hankkija koulutti kaksi ylvästä arabiratsua,jollaisen selästä kelpasi katsella maisemiapitkillä vaelluksilla.Ankarasta Kauko suuntasi Argentiinaanja perusti sinne hedelmätarhan. Hedelmienviljely ja satunnaiset opetustyötCordoban yliopistossa eivät kuitenkaanyhteensäkään lyöneet leiville. Kun pihvitkinolivat maassa liian suuria, 75-vuotiasmaailmankansalainen palasi jouluksi1961 vihdoin Suomeen, jossa hän isoisänkunnia-asemasta nauttien eli vielä13 vuotta.2/2012 KEMIA49

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Lise Meitnertodisti uraanin halkeavanLise Meitner sai tutkimuksistaankunniaa ja hänen mieskollegansaNobelin palkinnon.Sisko Loikkanen”Menkää kellariin. Laboratorion tiloihinteillä ei ole asiaa.”Tällaisen vastaanoton sai Lise Meitnervuonna 1907 Berliinin yliopiston kemianlaboratoriossa, jonne tutkijaystäväOtto Hahn oli houkutellut häntä hakeutumaan.Molempien esimies, professori EmilFischer ei kuitenkaan suvainnut naisialaitoksessaan. Meitnerin kohdalla hänteki poikkeuksen pitkin hampain ja ainoastaanHahnin pyynnöstä.Fysiikan tohtoriksi Itävallassa väitellytMeitner oli muuttanut Saksaan toiveenaanjatkaa opiskelua Max Planckinohjauksessa. Arvostettu fyysikko oli toivottanutnuoren neidin tervetulleeksi musiikki-iltoihinsamutta suhtautunut tämänopintosuunnitelmiin hyvin skeptisesti.28-vuotias Meitner asettui siis nöyrästikemian laitoksen kellariin, jonka vanhastapuuverstaasta löytyi hänelle työnurkkaus.Ilmiöiden salat julkiWienissä vuonna 1878 syntynyt LiseMeitner oli kasvanut juutalaisessa älymystöperheessä.Auguste-sisaresta tulisäveltäjä ja pianisti, mutta Liseä kiehtoivatluonnontieteet.Fysiikkaan Lisen innosti Wienin yliopistonloistava luennoija LudwigBoltzmann. Tältä Meitner omaksui näkemyksenfysiikasta tieteenä, joka paljastaaluonnon perimmäiset salaisuudet.Juuri niitä hän ryhtyi selvittämään berliiniläisessäkellarissa yhdessä Otto Hahninkanssa.Tutkijakaksikko täydensi toisiaan loistavasti:kun Hahn oli intuitiivinen kemisti,Meitner pohdiskeli ilmiöiden syitä.Uskomattoman hedelmällinen tieteellinenyhteistyö kesti neljättä vuosikymmentä.Yliopistosta Meitner ja Hahn siirtyivätmuutaman vuoden kuluttua KeisariWilhelmin kemianinstituuttiin. Siellä heilmoittivat vuonna 1918 valmistaneensauutta alkuainetta, joka myöhemmin nimettiinprotaktiniumiksi. Käytännössätyön oli tehnyt Meitner, sillä Hahn olituolloin armeijan palveluksessa.Tunnustuksena saavutuksestaan Meitnersai oman osaston ja vuonna 1922professorin arvon. Ensi kertaa elämässäänkeski-ikäinen tutkija alkoi myösnauttia kunnollista palkkaa, jonka turvinhän saattoi perustaa oman kodin.Vuonna 1934 Meitner ja Hahn kiinnostuivatEnrico Fermin ilmoituksesta, ettätämän ryhmä oli pommittanut neutroneillauraania, ja aloittivat omat uraanitutkimuksensayhdessä Fritz Strassmanninkanssa. Työ katkesi kuitenkin Meitnerinosalta kesken, kun natsien vainot ajoivathänet vuonna 1938 maanpakoon.Pakomatka päättyi Tukholmaan, jossasinnikäs nainen ryhtyi heti jatkamaantieteentekoa yhdessä Auguste-sisarensapojan, tutkija Otto Frischin kanssa. Jo1939 täti ja sisarenpoika julkaisivat teoreettisenselityksen Hahnin ja Strassmanintoteuttamalle uraanin fissiolle.Omassa julkaisussaan Hahn ja Strassmanneivät maininneet yhteistyötä juutalaisenkollegan kanssa. Meitneria eimuistettu silloinkaan, kun Otto Hahnillevuonna 1944 myönnettiin tämän ja Meitnerinyhteisistä tutkimuksista Nobelinkemian palkinto.”Pommin äiti”Sen sijaan Lise Meitner joutui julkisuudenvalokeilaan Hiroshimaan ja Nagasakiinelokuussa 1945 pudotettujen atomipommienmyötä, ja häntä syytettiin jopapommin ”juutalaiseksi äidiksi”. Tutkijajoutui muistuttamaan, ettei hänellä ollutmitään tekemistä tuhoisan aseen kehittämisenkanssa.Sodan jälkeen Meitner työskenteli jonkinaikaa Yhdysvalloissa, kunnes kaipuuEurooppaan toi hänet takaisin Tukholmaan.Viimeisen tieteellisen artikkelinsaMeitner julkaisi vuonna 1950 ja kiersisen jälkeen maailmaa luennoimassaydinenergian rauhanomaisesta käytöstä.60 vuotta tohtorinväitöksensä jälkeenLise Meitner sai yhdessä Otto Hahnin jaFritz Strassmannin kanssa ensimmäisinäei-amerikkalaisina tutkijoina Enrico Fermi-palkinnon.Viimeiset vuotensa Meitner eli lähelläsisartaan ja sisarenpoikaansa EnglanninCambridgessa, jossa hän kuoli vuonna1968 juuri ennen 90-vuotissyntymäpäiväänsä.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fiLise Meitner tuoreenatohtorina vuonna 1906.50 KEMIA 2/2012

Apurahatyöstä eläkettäja tapaturmaturva!• Taiteen ja tieteen alojenapurahansaajat vakuuttaa Mela.• Vakuuttamisen edellytyksenäon Suomesta vähintään neljäksikuukaudeksi myönnetty apuraha,jonka määrä on vähintään300 euroa kuukaudessa.KiinnostuitKo asiasta?• www.mela.fi• asiakaspalvelu 020 630 0650• vakuutus@mela.fi

KemiaakauhassaKemia maistuu suussa hyvältä.Sen saivat huomata molekyyligastronomianiltaan kokoontuneetpäijäthämäläiset opettajat.Hannu Korhonen, Eila Hämäläinenja Erna ArreniusKuohuviini on tuttua, mutta mitä ihmettäon ydintyminen?Ilmiön pääsivät näkemään tervetuliaismaljoissaanpäijäthämäläiset opettajat,jotka olivat kokoontuneet molekyyligastronomiankoulutustilaisuuteen Lahdenyhteiskoulun kotitalousluokkaan.Suuri osa kuohuviinin viehätyksestäpiilee kuplissa: kuinka paljon niitä on jakuinka kauan kupliminen kestää. Kuplimistavoi tehostaa järjestämällä juomaankuplanmuodostusta edistäviä keskuksia,nukleaatiopisteitä. Hämäläisopettajienlaseihin oli sujautettu ydintymispisteiksipalaset sokeria.Kuplien syntyminen kiinteän faasinYdintyminen ei ole vainsamppanjasnobien huvi.pinnalle eli ydintyminen on paljon tutkittuilmiö, ei vain samppanjasnobien huvi.Ydintymisellä on käytännön merkitystämuun muassa hitsauksessa ja sääilmiöissä.Molekyyligastronomian illan suunnittelusai alkunsa, kun Matemaattisten aineidenopettajien liiton Päijät-Hämeenkerhon aktiivit jokunen vuosi sitten törmäsivättutkimusprofessori Anu Hopianruokakirjaan Kemiaa keittiössä ja innostuivat.Niinkin arkiselta kuulostava ruokakuin jauhelihakastike nousi Hopian ohjeidenmukaan tehtynä menestykseksi lukiolaistenkemian työkurssilla. Molekyyligastronomiankoulutuksella olisi siisvarmasti annettavaa myös kemian opettajille.Illan toteutusta ryhdyttiin suunnittelemaan,kun Taloudelliselta Tiedotustoimistoltaja Fazerilta saatiin lupauksettaloudellista tuesta.Anu Hopia antoi vinkkejä, mistä löytääriittävän tarkat kemialliset selityksetkolmen ruokalajin illalliseen, ja hänKoulut ja kerhot voivat tiedustellamolekyyligastronomian koulutusiltojaEila Hämäläiseltä osoitteestaeila.hamalainen@hollola.fi.Anu Hopian blogia voi lukea osoitteessamolekyyligastronomia.fi.myös ennakkotarkisti menyyn selityksineen.Tekemällä oppiiOpetusmenetelmäksi valittiin konkreettinentekemällä oppiminen. Molekyyligastronomiakurssillatämä tarkoitti tietenkinruoan laittoa yhdessä. Kemianansiosta ruoan valmistus voidaan suunnitellaniin, että jokainen laji varmastionnistuu. Lisäksi tiedetään jo etukäteensekin, miksi lopputulos on onnistunut.Alkuruoaksi tehtiin kylmä keitto, tomaattidashi.Miksi ihmeessä? Helpomminhantomaattikeittoa saa purkista taipussista. Syy on yksinkertainen: kun tiedämme,mitä teemme, tiedämme, mitäsyömme.Ja ennen kaikkea tiedämme, miksi valmiskeitto on niin hyvää. Mauttäydentävät toisiaan muttaerottuvat selvästi kuinvuosikertaviinissä:suolaa, pippuria ja52KEMIA2/2012

Eila HämäläinenEi ravintolassa turhaankysytä, millaisenahaluat pihvisi.tomaatin makua, lisäksi häivähdys merilevää.Jollekin dashi-keitto saattaa merkitämoraalista ongelmaa. Ei ole kauaa siitä,kun julkisuudessa keskusteltiin kiivaastinatriumglutamaatista. Isot ruokatalot taipuivatyleisön ennakkoluulojen edessä japoistivat sen lisäainelistaltaan. Samoinjotkut kunnat kielsivät natriumglutamaatinkäyttämisen kouluruokailussa.Merilevä sisältää runsaasti luonnollistanatriumglutamaattia, jota kurssillauutettiin keittoon ehdoin tahdoin parantamaansen makua. Eikä syyttä, silläglutamaatti on viidennen perusmaun eliumamin aines. Myös tomaatissa on sitäluonnostaan, samoin lihassa ja monessamuussakin ruoka-aineessa. Jokainen voimiettiä, onko sama aine purkista otettunasen kummempaa.Filee on taitolajiPääruokaan sisältyneen naudanfileen oikeaoppinenvalmistaminen on taitolaji.Sen salaisuudet ovat kuitenkin yksinkertaiset:täsmälleen oikea lämpötila jaajoitus. Niillä säädellään muutoksia, jotkavaikuttavat lihan proteiinien makuunja suutuntumaan. Ei ravintolassa turhaankysytä, millaisena haluat pihvisi.Ohjeiden seuraaminen asteen tarkkuudellakannatti. Filee oli juuri niin punertavaaja mehukasta kuin toivoa saattaa,rosé à la perfection. Myös lisäkkeet,paistetut, karamellisoituneet sipulirenkaatja smetanalla maustettu bataatti-perunamuusi,ansaitsivat omat ylistyslausuntonsa.Jälkiruokamme peikkovaahto kuulostaalastenkutsujen suosikilta. TaitenNiinkin arkiselta kuulostava ruoka kuin jauhelihakastikenousi Anu Hopian ohjeiden mukaan tehtynämenestykseksi.Hannu Korhonen ja Leena Hyttinenpaistoivat fileen ensin pannulla. Senjälkeen liha kypsennettiin uunissa48-asteiseksi. Jälkikypsyminen sopivanroseeksi tapahtui foliokääreessäuunista oton jälkeen.valmistettuna se maistuu kuitenkin aikuisenkinsuussa. Norjassa vaahto onperinteinen, monimuotoinen herkku.Vastaavia reseptejä on Suomessakin,mutta kuka nyt innostuisi, kun sen nimenäkeittokirjassa on tavallinen ”kevytpuolukkavaahto”.Jos kuitenkin haluaa jotain todellaherkullista mutta silti kohtalaisen helppotöistä,tämä on jälkiruoka, johon kannattaatarttua. Mukana on myös ainutlaatuisuuskomponentti.Puolukka-valkuaisvaahtoaei saa Keski-Euroopasta raa’assamunassa piilevän salmonellavaaran takia.Suomessa sitä vaaraa ei ole.Hannu Korhonen on emerituslehtori,Eila Hämäläinen kemian lehtori jaErna Arrenius fysiikan lehtori.korhonen.h@gmail.comeila.hamalainen@hollola.fierna.arrenius@lyk.fi2/2012 KEMIA53

Kokeile näitä kotona!Eila Hämäläinen on hyödyntänyt tämän sivun ruokaohjeissa jaselityksissä professori Anu Hopian neuvoja. Anu Hopian blogi jalisää reseptejä löytyy nettiosoitteesta molekyyligastronomia.fi.Kuohujuoma ydintymisen kerayksi sokeripala joka lasiinkuohujuomaamustaherukka- tai muuta likööriäKastele sokeripalat liköörissä ja pudotane kuohuviinilaseihin. Kaada päälle kuohujuoma,jolloin syntyy kuplavana ydintymisenseurauksena. Sokerin rosoinenpinta toimii nukleaatiopisteinä, ja likööriantaa lisäpontta. Sokeripalan ansiostakuplinta jatkuu kymmeniä minuutteja.Tomaattidashi neljälle500 g tomaatteja20 sentin pala kombu-merilevää1 l vettäpippuria, suolaaLiuota levää lähes kiehuvassa vedessäkattilassa 10–15 minuuttia. Vältä vedenkiehumista, etteivät hyytelöimisaineet irtoalevästä. Poista levä kattilasta ja lisääkattilaan pilkotut tomaatit. Keitä vähintäänviisi minuuttia. Suodata dashi lävikönja harson läpi ja mausta. Jäähdytä jatarjoile kylmänä ruisleivän kera.Levä ja tomaatti tuovat keittoon runsaastiumamin makua, jota suola ja pippurivielä korostavat.Roseefileenaudan sisäfilettä 150 g ruokailijaakohdenvoita paistamiseensuolaa ja pippuriaOta liha huoneenlämpöön pari tuntia ennenvalmistusta. Ruskista filee pannullavoissa joka puolelta, jolloin aromiaineetvapautuvat. Maillard-reaktio tuottaa lihassakymmeniä yhdisteitä, joista toisetantavat makua ja toiset väriä lihan pintaan.Säästä rasva sipuleiden ruskistukseen.Aseta filee folion päälle uunivuokaanja mausta se. Työnnä lihamittari fileenkeskelle ja kypsennä lihaa 200-asteisessauunissa, kunnes sisälämpötila on 45–48astetta. Lihassa tapahtuu muutoksia jo 40asteessa, ja nestettä alkaa pusertua ulos50 asteessa.Ota filee uunista ja kääri folio lihanympärille. Kääri päälle esimerkiksi pyyhe,jotta liha jälkikypsyy alkukeiton aikana.Varttitunnissa lihan lämpötilan pitäisiolla noin 58 astetta. Jos liha kypsennetään65-asteiseksi, se on täysin kypsää,jolloin lihan myoglobiini eli lihaspuna eienää liukene veteen. Tällöin lihasnesteon kirkasta.Paistetut sipulirenkaatsipulia, voitavettäsuolaa ja pippuriahunajaalihalientäKuori viilennetyt sipulit ja leikkaa neohuiksi renkaiksi. Sipulia pilkottaessavapautuu allinaasi-entsyymejä. Ne reagoivatsipulin rikkipitoisten aminohappojenkanssa, jolloin syntyy silmiä ärsyttäviäpropeenisulfeenihappoja. Voitvälttää kyyneleitä ripottelemalla leikkaamisenaikana sipulin päälle suolaa,joka liukenee ja sitoutuu ioneina rikkiyhdisteisiin.Kuullota sipuleita paistinpannulla kevyestifileen ruskistusrasvassa tai voissa.Siirrä puolet kuullotetuista sipuleista kattilaanja jatka toisen puolen paistamista,kunnes pannulla on kasa tummaksi paahtuneita,voimakkaasti karamellisoituneitarenkaita. Kaada paahtuneet sipulit kattilaan.Huuhtele pannu vedellä ja kaadavesi kattilaan. Lisää kattilaan lihalientäja mausteita.Bataatti-perunamuusi neljälle1 bataatti (noin 400 g)3–4 isoa perunaavoitasuolaasmetanaaKuori ja paloittele bataatti ja perunat, jalaita palat kylmään veteen kattilaan. (Uudetperunat laitetaan kiehuvaan veteen,koska niiden soluseinät ovat vielä pehmeitäja ohutkuorisia.) Keitä palat kypsiksi,valuta keitinvesi osittain pois ja soseutakasvikset sähkövatkaimella. Lisääsuolaa ja muutama lusikallinen smetanaa,joka antaa muhennokseen vahvemmanmaun kuin maito.Eila HämäläinenPeikkovaahto neljälle2 valkuaista200 g pakastepuolukoita0,5 dl hedelmäsokeria1 tl vaniljasokeria0,2 g suolaasitruunamelissaa koristeluunVaahdota munanvalkuaisia, kunnes saatpehmeäpiikkisen, ei liian kovan vaahdon.Vaahdotuksessa ilmaa sidotaan vaahdoksikananmunan denaturoituvien proteiinienavulla. Hienonna kohmeiset puolukatmonitoimikoneessa tai käytä valmiiksipaseerattua puolukkaa. Lisää sokeria,suolaa ja valkuaisvaahtoa koneen käydessä.Vaahto säilyy, kun vatkaamistajatketaan. Jaa vaahto annosmaljoihin jakoristele sitruunamelissalla.54 KEMIA 2/2012

www.kemia-lehti.fiIlmoitus Kemialehdessähuomataan!Numero 3/12 ilmestyy 26. huhtikuutaVaraukset viimeistään 5. huhtikuuta.Osateemoina mm.• biotekniikka• turvallisuus • ReachTiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tervetuloa Kemia-lehdenosastolle 3 e 19Prosessiteollisuus ja Analyysitekniikka2012 -tapahtumaanArvomme kävijöiden kesken VTT:nkätevän matkavedenpuhdistimen!Muina voittoina kirjoja:• Anja Nystén:Kemikaalikimara• Theodore Gray:Kiehtovat alkuaineet• Juhani Töytäri jaTom Lundberg:Onnistujan pikkujättiläinenKirjoja myös myynnissäKemia-lehden osastolla.Hae itsellesi tai lahjaksi!KEMIA KemiVoit osallistua arvontaan18.4. asti myös lähettämälläyhteystietosi (nimi, osoite, puhelinja meiliosoite) osoitteeseentoimitus@kemia-lehti.fi.Kirjoita viestin aiheeksi Messuarvonta.Kaikki osastolle palautetut ja meilitse lähetetytarpalipukkeet osallistuvat arvontaan, jokasuoritetaan messujen päätyttyä 19.4.Voittajille ilmoitetaanvoitoista henkilökohtaisesti.KEMIA Kemi

Suomalaisten ruokavalio kohenee hitaastiKasvikset eivätvieläkään maistuSuomalaisten ruokailutottumuksissa on edelleen parantamisen varaa, kertootuore tutkimus. Suositukset ovat kohentaneet ruokavaliotamme 1970-luvunajoista, mutta moni syö yhä turhan epäterveellisesti.Bayerin ruokavaliotutkimuksen tiedotkerättiin internetkyselynä tammikuussa2012. 18–74-vuotiaitavastaajia oli 103. Sekä lähtöotos ettälopullinen vastaajajoukko painotettiinSuomen väestöä edustavaksi.YouGov Finlandin toteuttamantutkimuksen virhemarginaali on 2,8prosenttiyksikköä suuntaansa.Kasvikset muodostavat yhävain ohuen siivun suomalaisestaruokaympyrästä.56 KEMIA56 2/2012

Sanna AlajokiScanstockphotovitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalostaneuvoo kuitenkin käyttämäänmittatikkuna nimenomaan annosta,joka voidaan tässä yhteydessä määritelläkouralliseksi.”Se on selvempi ohje, kun ihmisetkuitenkin ovat erikokoisia. Esimerkiksilapset syövät ylipäänsä aikuisia pienemmänmäärän ruokaa päivän aikana, jotenei ole järkevää panna suosituksiinkaansuoraa grammamäärää.”Uuden tutkimuksen tulokset eivät yllätäPalssaa, joka on omalla vastaanotollaantehnyt hyvin samansuuntaisia havaintojakasvisten osuudesta ihmistenruokavaliossa.Parempaan päin mennäänJos kasviksia yhä syödään turhan vähän,maitotuotteiden osalta asiat ovat hiemanparemmin. 43 prosenttia Bayerin tutkimukseenosallistuneista käyttää niitäsuositusten mukaisesti.Toisaalta selvästi yli puolet vastanneistajoutuu siis kuitenkin turvautumaanmuihin keinoihin, mikäli haluaa turvatakalsiuminsaantinsa.Myös kalan syöntisuositus eli kala-ateriakerran tai kaksi viikossa täyttyy sekinainoastaan 52 prosentilla vastanneista.”Moni sitä paitsi unohtaa, että suosituson vain minimi. Esimerkiksi kalaavoi kyllä syödä useamminkin”, Palssakorostaa.Hyvääkin kerrottavaa kansalaisten nykyisistäruokatottumuksista silti löytyy.”Yleisesti ottaen suomalaisten ruokavalioon pidemmällä aikavälillä mennytparempaan suuntaan”, sanoo ylijohtajaErkki Vartiainen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksesta THL:stä.”Esimerkiksi kovia rasvoja käytetäännykyään huomattavasti vähemmän kuin20–30 vuotta sitten, ja tämä on kyllä suositustenansiota.”Kovilla rasvoilla on Vartiaisen mukaansuora vaikutus veren kolesterolitasoon jasitä kautta muun muassa sydän- ja verisuonitautienyleisyyteen.1970-luvulla tyydyttyneen rasvanosuus energiansaannista oli jopa 20 prosenttia.Siitä on tultu selvästi terveellisempäänsuuntaan.”Niistä ajoista sydäntautikuolleisuuson pudonnut 80 prosenttia, ja ruokavalioon ollut siinä keskeinen tekijä.”Kovia rasvoja syödään silti yhä hiemanenemmän kuin pitäisi. Kun suositustyydyttyneen rasvan osalta on 10 prosenttiakokonaisenergian saannista, toteutunutluku on 12 prosenttia.Kasvirasvojen, muun muassa kasviöljyjenja margariinien, menekki lisääntyyLähes kaksi kolmasosaa suomalaisistasyö päivässä yhdestä kahteen annostakasviksia, hedelmiä ja marjoja.Suositellun määrän eli vähintään viisi,kuusi annosta popsii kuitenkin päivittäinvain yksi kahdestakymmenestä.Karun totuuden paljastaa Bayer Oy:nteettämä tuore tutkimus.Vanhassa nyrkkisäännössä puhuttiinpuolesta kilosta kasviksia päivässä. Rakuitenkinjatkuvasti. Bayerin kyselyynvastanneista 64 prosenttia käyttää kasvirasvojaruuanlaitossa ja 47 prosenttialeivän päällä. Kolmannes vastanneistailmoitti levittävänsä leivälleen voi-kasviöljyseostaja vain alle kymmenesosavoita.Vitamiineilla tehoa aivoihinSuurin osa suomalaisista käyttää tutkimuksenmukaan ainakin joskus vitamiinivalmisteitaja ravintolisiä, kolme kymmenestäjopa päivittäin. Ainoastaan 23prosenttia kyselyyn vastanneista ei turvauduylimääräisiin lisiin lainkaan.Erityisryhmät, kuten esimerkiksi raskaanaolevat ja imettävät naiset sekä vanhukset,voivat tarvita ravintolisiä, vaikkasöisivätkin terveellisesti.”Suositukset on määritetty koko kansalle.Jokaisen pitäisi arvioida itse, saakotärkeitä ravintoaineita riittävästi ruuastaan”,Vartiainen sanoo.Kourakaupalla vitamiineja ei kenenkäänkannata hotkia. ”Jos syö monivitamiinejauseammasta eri purkista, pitääkatsoa, etteivät yksittäiset saantisuosituksetylity.”Erityisen tärkeää Suomessa on varmistaaD-vitamiinin saanti, sitä kun ei pohjoisenauringosta koko vuodeksi riitä.”Suomalaiset saavat edelleen liian vähänD-vitamiinia. Vitamiinilisä on lapsilleja nuorille tärkeä, aikuisille elämäntilanteenmukaan tarvittava ja vanhuksillesuositeltava”, tiivistää Vartiainen, jonkamukaan myös folaattien saanti erityisestiraskaana olevilla naisilla on meillä allesuositusten.Vitamiinit antavat potkua aivoille,muistuttaa Northumbrian yliopistonprofessori David Kennedy, joka kertoovuonna 2010 tehdystä brittitutkimuksesta.Siinä koehenkilöt söivät monivitamiinivalmistetta,joka sisälsi kaikkia kahdeksaaB-ryhmän vitamiinia, C-vitamiinia,kalsiumia, magnesiumia ja sinkkiä.”Tulosten perusteella voidaan päätellä,että nostamalla elimistön vitamiinijakivennäisainetasoja voidaan vaikuttaasuotuisasti aivojen toimintaan ja kognitiiviseensuorituskykyyn.”Lisäksi vitamiinilisä vähensi merkittävästikoehenkilöiden stressin ja väsymyksentunnetta ja paransi heidän yleistämielialaansa.”Liian vähäinen kasvisten syönti eivälttämättä tunnu aivoissa mitenkään,mutta oikein syömällä voi parantaa suorituskykyään”,Kennedy huomauttaa.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi2/2012 KEMIA57

Korroosio on juonikas vihollinenProsessimuutokset asettavathaasteita materiaaleilleUudet valmistusprosessit jamateriaalit sekä vanhojenmenetelmien parantaminentörmäävät usein korroosioongelmiin.Bioprosesseissahaluttaisiin käyttää muurahaisjaetikkahappoa, mutta konsentraation,lämpötilan ja paineennostaminen laukaisee niissäusein odottamattomankorroosiotyypin vaikkapahitsisaumassa.Lauri LehtinenSelluloosateollisuudessa yksikkökokojenon oltava suuria ja prosessien äärimmäisentehokkaita. Prosessiolosuhteetkoettelevatkin materiaalien rajoja, jotenmateriaalitekniset parannukset tuovathuomattavia taloudellisia hyötyjä.”Materiaalitekniikassa on monia mahdollisuuksiauusiin kustannustehokkaisiinratkaisuihin”, sanoo teknologiajohtajaCarl-Gustav Berg sellu- ja paperiteollisuudenjärjestelmiä ja laitteitatoimittavasta Andritz Oy:stä.Suurten prosessilaitteiden valmistuksessapitäisi kuitenkin selviytyä tavanomaisillateräslaaduilla, joissa nikkelinja molybdeenin kaltaisia kalliita seosmetallejaon mahdollisimman niukasti. Tutkimuson lisäksi osoittanut, että kalliitseosaineet saattavat joissain tapauksissajopa rajoittaa materiaalin toimivuutta.”Seosaineilla on myös taipumus kallistuavoimakkaasti silloin, kun maailmallainvestoidaan”, Berg huomauttaa.Suurimpien sellutehtaiden liikevaihtoon miljardin euron luokkaa, ja senlaitoksen osien arvo voi kohota satoihinmiljooniin. Laiterikkojen ja sei-Lauri LehtinenLaboratoriossa voidaan tutkia materiaalien korroosiota ääriolosuhteissa, esimerkiksi satojen asteiden lämmössä. MarkkuHeino (vas.), Carl-Gustav Berg ja Pekka Pohjanne ovat mukana Demapp-ohjelmassa, jossa kehitetään uusia ratkaisuja suomalaiselleprosessiteollisuudelle.58 KEMIA 2/2012

sokkien aiheuttamat kustannukset ovatsiksi todella suuret.Laitoksen keskeisiin osiin kuuluu soodakattila,jossa mustalipeä poltetaan jakeittokemikaalit regeneroituvat. Nykyisistäkattiloista pyritään saamaan entistäenemmän tehoa, jolloin kuiva-ainepitoisuutta,painetta ja lämpötilaa hilataanyhä ylemmäs. Siinä onnistutaan sitä paremmin,mitä kuivempana mustalipeäpolttoon tulee; veden polttamisessa taloudellisuuspakostakin kärsii.Jos kuiva-ainepitoisuutta kyetään nostamaan70 prosentista 80 prosenttiin,suurimmista kattiloista saadaan päivityksenjälkeen kymmenien megawattienverran enemmän sähköä, mikä vastaauseiden kymmenien maksimikokoistentuulivoimaloiden tuottoa. Haihduttamossakohonnut kiintoainepitoisuus kuitenkinnostaa kemikaalien konsentraatioita,jolloin esimerkiksi jäännösnatriumhydroksidija natriumsulfidi äityvät hankaliksi.Kohti uusiamenetelmiäSuomen teollisuus ei kuitenkaan enäävoi nojata pelkästään selluloosan kaltaisiinperustuotteisiin. Paras keino ylläpitääeurooppalaisen tuotannon elinmahdollisuuksiaylipäätään on nostaa senkaikkien prosessien jalostusastetta.Jatkuvaan tuotekehitykseen pakottavatmyös pyrkimys kohti ympäristölle haitattomampiatuotteita ja valmistusmenetelmiäsekä bioteollisuuden uudet mahdollisuudet.Prosessien uusiminen parantaa tehokkuutta,mutta varjopuolena on, ettei uu-Shok-hoito tepsiiDemapp paneutuumateriaalitekniikkaanVuosina 2009–2014 toteutettavassa Demapp-tutkimusohjelmassa on mukana25 yritystä ja 11 tutkimusryhmää. 35 miljoonan euron ohjelma tekeelaajaa kansainvälistä yhteistyötä alan parhaiden osaajien kanssa.Ohjelma koostuu viidestä tutkimusteemasta tai hankekokonaisuudesta,jotka jakaantuvat 18 projektiin. Kokonaisuudet ovat:• Kulutusta kestävät materiaalit ja ratkaisut• Korroosiota kestävät materiaalit• Korkeaa lämpötilaa ja syklistä kuormitusta kestävät materiaalit• Kitkan ja pintaominaisuuksien hallinta (energiansäästö)• Vaativien sovellusten uudet valmistustekniikat.sia menetelmiä voida yleensä sijoittaavanhaan laitokseen. Esteenä on prosessilaitteidentoiminnan lisäksi se, että materiaaliei kestä muuttuneita olosuhteitatai kohonneita kemikaalipitoisuuksia,lämpötiloja tai paineita.”Uusia materiaaleja etsittäessä on siksitutkittava myös valmistusmenetelmiä”,sanoo johtava tutkija Pekka PohjanneVTT:stä.”Korroosioon vaikuttavat itse teräsmateriaalinseosaineiden pienetkin pitoisuusvaihtelut,mutta avainasemassaovat myös hitsausmenetelmä ja käytettävälisäaine. Rakenteiden kestoon vaikuttavatlisäksi muovauksessa syntyneetjännitykset, jotka voivat laukaista syöpymisen.”Kiristyneet ympäristövaatimukset koskevatmyös moottoreita. Tiukentuneetpäästönormit edellyttävät uusia, entistätehokkaampia katalysaattori- ja pakoputkistoratkaisuja,joissa korroosion lisäksiTeollisuudessa on jo kauan puhuttu klustereista, keskittymistä, joissa oppilaitostenja teollisuuden osaaminen ruokkii itseään. Nyt toimintaa kehitetäänohjelmallisesti kuudessa strategisen huippuosaamisen keskittymässäeli shokissa.Fimecc Oy:n sarkaa ovat metallituotteet ja koneenrakennus, Cleen Oy:nenergia ja ympäristö ja SalWe Oy:n terveys ja hyvinvointi.Metsäklusteri Oy vastaa metsäosaamisesta, Tivit Oy tieto- ja viestintäteollisuudentutkimuksesta ja Rym Oy rakennetusta ympäristöstä.Shok-konseptissa yritykset, myös keskenään kilpailevat, tekevät yhteistäesikaupallista tutkimusta. Mukana on myös akateeminen maailma, ja monissaprojekteissa ylitetään toimialojen rajat.Teknologiateollisuuden arvion mukaan Suomessa syntyy nyt entistä parempaahuippututkimusta. Hyvä puoli on erityisesti se, että toiminta onriittävän yrityslähtöistä.koko pakokaasujärjestelmää kuormittavateri taajuuksilla esiintyvät tärinät.KilpailukykyätutkimuksellaTekniikan tohtori Markku Heinon mukaaneteen tulevien korroosio-ongelmienratkaiseminen edellyttää sekä paljonsyvällistä kokeellista työtä että vaativaatietokonemallinnusta, sillä kyseessä onusein selektiivinen korroosio.”Korroosio on vaikea tapahtumasarja,joten siihen liittyvä ilmiömaailmaon opittava tuntemaan”, sanoo Heino,jonka mielestä materiaaliosaaminen onsuomalaisen teollisuuden tulevaisuudenja kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä tekijöitä.Vaativien sovellusten ja hankalienympäristöjen materiaalitekniikkaa kehitetäänparhaillaan useissa tutkimushankkeissaDemapp-ohjelmassa (DemandingApplications), jonka ohjelmapäällikkönäHeino toimii.Mukana olevat kehittävät yhdessämuun muassa kulutusta ja korroosiotakestäviä uusia ratkaisuja. Ohjelman toteuttaaSuomen metallituote- ja koneenrakennuksenstrategisen huippuosaamisenkeskittymä Fimecc Oy.”Ohjelmassa yhdistyvät monialainenteknis-tieteellinen osaaminen, kokeellinenja teoreettinen tutkimus, erityisestimallinnus, sekä kyky skaalata tuloksetlaboratoriosta pilot- ja tehdasmittakaavaan”,Heino kertoo.”Tekemämme esikaupallinen tutkimus-ja kehitysyhteistyö on hyvin tarvejasovelluslähtöistä, mikä mahdollistaatulosten nopean kaupallistamisen.”Kirjoittaja on prosessi-insinöörija vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi2/2012 KEMIA59

Elektronimikroskopiapaljastaa vaurion syytNykyaikaisilla SEM-mikroskoopeillavoidaan analysoidalaitteiden ja materiaalienvaurioita nanometrien tarkkuudella.Tutkimuksen tuomallatiedolla vähennetään tuotantoprosessienongelmia jatarpeettomia seisokkeja.Risto Parikka jaTom E. GustafssonKun tuotannossa sattuu häiriötilanne taivaurio, ryhdytään yleensä analysoimaanlaitteen tai prosessimassan korroosiotuotetaiepäpuhtauskerrostumia kemiallisesti.Tilanteessa tehtäviä analyysejä ovatesimerkiksi alkuaineiden, yhdisteidenja orgaanisten ainesten määritykset. Neantavat käsityksen näytteen keskimääräisestäkoostumuksesta, mutta siitä ei ainasaa riittävää tietoa vaurioon tai prosessihäiriöönjohtaneista tapahtumista.Tehokas menetelmä vaurion syidenselvittämiseen on sen sijaan elektronimikroskopia.Ylivoimaisesti käytetyinmikroskooppityyppi ongelmanratkaisututkimuksissaon havainnollisuutensaansiosta pyyhkäisyelektronimikroskooppi(SEM).SEM-mikroskooppiin liitetyn energiadispersiivisenröntgenanalysaattorin(EDS) avulla kemialliset analyysit voidaankohdentaa yksityiskohtiin tarkemminkuin keskimääräistävillä menetelmillä.Nykyaikaisten SEM-mikroskooppienerotuskyky on jo nanometrien tasoa.EDS taas on mikrometrien kokoistenkohteiden prosenttianalysaattori, jokahavaitsee pienimmillään noin 0,3 prosentinpitoisuudet. Tällaisella laitteistollahienäytteestä määritettävä alkuainekarttanäyttää jauhe-, pulveri- tai tuhkanäytteensintraantumiseen eli kiinteytymiseenvaikuttavat kemialliset koostumusvaihtelutpartikkelikohtaisesti.Alkuainekarttojen sovelluskohteitaovat monet erilaiset vaurio- ja ongelmakohteet.Sintraantumien ohella niidenavulla voidaan tutkia korroosiokerrostumia,sakkautumia, jauheita ja niiden homogeenisuutta,pinnoitekerroksia ja mitätahansa kohteita, joissa aineiden prosentuaalisellajakautumisella on merkitystä.Alkuainekarttojen ongelma on niidensuhteellisen huono erotuskyky eli eri aineidensummautuminen samaan piikkiin.Pulma kyetään useimmiten ratkaisemaananalyysilaitteistoon liittyvän tietokoneohjelmistonja käyttäjän kokemuksenavulla.Alkuainekartat tehostavatpolttoprosessien tutkimustaErityisen tehokkaaksi alkuainekarttojenkäyttö on todettu polttoprosessien tutkimuksessa.Esimerkiksi leijupolton ongelmiaovat likakerrostumien muodostuminenlämpöpinnoille sekä leijukerroksenNykyajan herkkien analyysimenetelmienansiostatuotantoprosessinhäiriöt voidaan useinestää jo ennakkoon.Scanstockphoto60 KEMIA 2/2012

Näin tehdäänalkuainekarttaKuva-alue skannataan aluksi alkuaineittain.Jokaisen alkuaineen intensiteettimitataan pistemäisellä fokuksella.Näin syntyy alkuainekartta,jossa jokaisen aineen pitoisuusvoidaan esittää sille valitulla värilläja värin eri kirkkausasteilla. Kirkkainväritaso kuvaa suurinta pitoisuutta.Alkuainekarttaan voidaan valitamitkä tahansa 80 alkuaineesta, jotkaovat analysoitavissa EDS-analytiikalla.Aineiden valinnan pohjanavoidaan käyttää kokonaiskoostumusanalyysintuloksia.Alkuainekartat voidaan esittää eritavoin. Alkuainekohtaisten värien sijastajokaiselle aineelle voidaan valitasama väri, jonka sävyt kuvaavatsuurimpia pitoisuuksia.sintraantuminen ja yhteenliimautuminen.Kiinteiden partikkelien pinnoillesaattaa suhteellisen matalissakin lämpötiloissamuodostua sulafaasirakenteita,jotka aiheuttavat prosessimassan sintraantumista.Sintraantumanäytteitä tutkittaessamääritetään aluksi näytteen kokonaiskoostumukset.Alkuainekoostumus analysoidaanröntgenfluoresenssitekniikalla(XRF), ja näytteen kiteiset yhdisteettunnistetaan röntgendiffraktometrillä(XRD). Menetelmät tukevat toisiaan,sillä esimerkiksi yhdisteiden luonteestaei pelkällä elektronimikroskopialla saadavarmuutta.Vertailevat analyysit tulisi tehdä sekäpuhtaalle että sintraantuneelle ainekselle.Silloin yhdisteiden rakennemuutoksetvoidaan tunnistaa vaikkapa petihiekasta,jossa kiteiset silikaatit saattavat esimerkiksimuuttua amorfiseen muotoon.Sintraantuman sulamiskäyttäytymistätutkitaan lisäksi termogravimetrisesti(TG) ja differentiaalisella termoanalyysillä(DTA). Näin voidaan jälkikäteenarvioida, millaiset lämpötilat ovat johtaneetsintraantumiseen. Menetelmillä voidaanmyös testata ennakkoon prosessimassankäyttäytymistä eri lämpötiloissaja arvioida sen sintraantumisherkkyyttä.Partikkelikohtaista tarkastelua vartensintraantumanäyte valetaan hartsiin, janäytteestä valmistetaan poikkileikkaushie.Mineraalien pääkomponentit voidaantunnistaa visuaalisesti optisen mikroskoopinavulla. Alkuaineiden jakaumapartikkeleittain tutkitaan alkuainekartoista.Analyysien perusteella saadaan tietoasintraantuman koostumuksesta, sulamiskäyttäytymisestäja muodostumisesta.Niiden avulla voidaan arvioidaElektronimikroskooppikuva sintraantumanäytteestä. Kuvantamisessa on käytettytakaisinsirontaelektroneja (BE), jolloin kirkkaimpina erottuvat alueet sisältävätraskaimpia yhdisteitä. Kontrastieron perusteella hiekkapartikkeleissa on havaittavissakoostumusvaihtelua, mutta tämän tarkempaa tietoa eri alkuaineidensijainnista kuva-alueella ei pelkän BE-kuvan perusteella saada.Kaliumin alkuainekartta näytteestä.Kalsiumin alkuainekartta näytteestä.Kuvista voidaan havaita hiekkapartikkeleiden pinnalla kirkkaana erottuvakalium- ja kalsiumpitoinen faasi.Kaliumin alkuainekartta.Kalsiumin alkuainekartta.Rakeiden pinnoilla on nähtävissä rakeen kanssa reagoinut runsaasti kaliumiasisältävä alue. Rakeiden väliin on kiteytynyt kalsiumia sisältävää ainesta.myös käytetyn polttoaineen mineraalikoostumustaja sen mineraalimääräätuhkassa.Tulosten summana selviävät myösvarsinaiset sintraantumiseen johtaneetsyyt. Tutkimusten tuoma tieto voi vähentääprosessin ongelmia ja tarpeettomiaseisokkeja ja tuottaa sitä kautta mittavatsäästöt.Kirjoittajat toimivat erityisasiantuntijoinaVTT Expert Services Oy:ssä.risto.parikka@vtt.fitom.gustafsson@vtt.fi2/2012 KEMIA61

Venäläiskeksintö tuotantoon JoensuussaLämmönvaihdin kerääAlun perin venäläisten kenttäsairaaloidentarpeisiin suunniteltuaurinkoenergiakeräin on siirtynytmassatuotantoon Suomessa.Keräin voi toimia myös lämmönvaihtimena,sillä sen materiaalinakäytettävä ruostumaton ohutlevykestää hyvinkin aggressiivisiaolosuhteita.Lauri LehtinenTekniikan tohtori Anton Serbinin Moskovanteknillisessä yliopistossa tekemäntutkimuksen tavoitteena oli kehittää järjestelmä,jonka avulla liikkuva kenttäsai-raala saa tarvitsemansa lämpimän vedenauringosta, ilman vaikeasti kuljetettaviapolttoaineita. Nyt järjestelmä on jo käytössäosassa Venäjän hätätilaministeriönkenttäsairaaloista, jotka toimivat kriisijaonnettomuusalueilla.Pitkän kehitystyön tuloksena syntynytlämmönvaihtimen konsepti on kuitenkinosoittautunut erittäin käyttökelpoiseksimonissa muissakin sovelluskohteissa.”Materiaalin kemiallinen kestävyys jalämmönvaihtimen edullinen hinta avaavatsellaisiakin käyttötapoja, joita emmealun perin osanneet aavistaa”, kertooSerbin, joka tätä nykyä toimii joensuulaisenPolarSol Oy:n toimitusjohtajana.Uusi lämmönvaihdin perustuu ideaankäyttää sen materiaalina erittäin ohuttaruostumatonta teräslevyä. Krominikke-literäksen ongelmana on ollut sen huonolämmönjohtokyky. Jos materiaali kuitenkinon riittävän ohutta, johtumisen tarvitsemamatka on niin lyhyt, että asianmerkitys vähenee oleellisesti.Ruostumattomien ohutlevyjen toinenongelma on ollut niiden vaikea muovattavuus.Ohueen rosteripeltiin tahtoo kylmämuovauksessasyntyä mikrohalkeamia,minkä seurauksena lopputuotteenpaineenkesto on olematon.Serbin ratkaisi pulman kehittämällätyöstömenetelmän, jolla 0,3 millin ruostumatonteräslevy voidaan urittaa ilmanlujuuden menetystä. Kun näin valmistetut”aaltopellit” hitsataan toisiinsa, syntyymekaanisesti jäykkä rakenne, jossaon hyvin suuri virtausala ja toisaaltamuodon antama erittäin suuri lujuus.Lämmönvaihtimet valmistetaanerittäin ohuesta teräslevystä, johonsaadaan kiekkohitsauksella tiiviitreunasaumat. Tarkoitukseen kehitettyuusi hitsauskone kykenee liittämäänlevyt ilman muodonmuutoksia.PolarSol62 KEMIA 2/2012

hukkalämmönMoneen käyttöönprosessiteollisuudessaJoensuulainen lämmönvaihdin kestäänoin 600 celsiusasteen lämpötilaa. Sennormaali käyttöpaine on kaksi baria,mutta viiden barin paineiskutkaan eivätvielä ole ongelmallisia. Vaihtimen rakenteellinenlujuus perustuu sekä laadukkaaseenpistehitsaukseen että reunojen optimoituunrullahitsaukseen. Molempientekniikoiden kehittämisessä keskeinenosuus on suomalaisella Kemecweldillä.Prosessiteollisuuden näkökulmastauutuuden mielenkiintoisimpia sovelluskohteitalienee jätelämpöjen talteenotto.Ruostumaton teräs sietää hyvin esimerkiksisavukaasujen lauhduttamisessasyntyviä happamia rikkiyhdisteitä. Ohutlevystämuovatun laitteen ulkoiset mitatovat niin pienet, että sellainen voidaanhelposti sijoittaa käytössä oleviin savukanaviin.Laajat näkymät avautuvat myös lämpimienja haaleiden jätevesien energiantalteenotossa. Haaleat prosessivedet jaharmaat jätevedet lasketaan tavallisestiviemäreihin sellaisenaan, mutta tehokaslämmönvaihdin ja lämpöpumpputekniikkavoisivat parantaa esimerkiksi elintarviketeollisuudenkilpailukykyä pienentämälläprimäärienergian tarvetta.Kun lämmönvaihdinta käytetään aurinkoenergiankeräämiseen, se pinnoitetaanerityisesti säteilyn absorptioonsoveltuvalla pinnoitteella. Myös muutpinnoittamistavat ovat mahdollisia, jaruostumaton teräslevy on sellaisenaankinitsepuhdistuvaa, joten se soveltuumoniin prosesseihin ilman käsittelyä.PäätuotteenaaurinkokeräinPolarSolOhutlevystä tehtyyn absorberiin syntyy hyvin tiheä kanavisto.Venäläissyntyisen keksinnön jatkokehityson tehty Suomessa yhdessä VTT:nkanssa. Rahoitusta kehityshankkeelleovat myöntäneet sekä Tekes että Finnvera.Innovaation ympärille vuonna 2009perustettu PolarSol Oy käynnisti myöstuotannollisen toimintansa Suomessa,entisen Perloksen tiloissa Joensuussa.”Suomessa on korkeaa koneenrakennuksenja automatiikan osaamista, jotenon perusteltua aloittaa tuotanto täällä.Lisäksi suomalaisessa teollisuudessa onavoin ilmapiiri, mikä on tärkeää teknologiansiirrolle ja innovaatioiden muokkaamisellekäytännön tuotteiksi”, AntonSerbin sanoo.Joensuussa siirretäänkin venäläistenkehittämiä tekniikoita suomalaisvalmistukseenyhä laajemmin. Suomessa ontarjolla suunnittelun, koneenrakennuksenja logistiikan infrastruktuuri, mikä onselvä ja vakaa etu Venäjään verrattuna.Lisäksi Suomi sijaitsee EU:n tullimuurinsisäpuolella, ja yhteydet esimerkiksiPohjois-Amerikkaan ovat helppoja, kunhuolinnan ja tullauksen rutiinit ovat vuosiensaatossa vakiintuneet.PolarSolin absorbereiden ensimmäisetpuolivalmisteet syntyivät joulukuussa2010. Maaliskuussa 2011 päivänvalonnäki aurinkokeräimen prototyyppi,ja sarjatuotteen valmistus käynnistyi 4.lokakuuta 2011, jolloin yhtiön tehtaassajuhlittiin virallisia avajaisia.Massatuotantoon siirtyminen vaatimuun muassa kokonaan uudentyyppisenmuovauskoneen kehittämistä. Valssimuovauksenjälkeen syntyneet jännityksetpoistetaan tuotteesta venyttämällä,mikä vaatii järeää hydrauliikkaa ja tarkkaaliikkeen hallintaa.Pohjoisille alueille suunniteltu aurinkokeräinon nyt nuoren yhtiön päätuote,jota se markkinoi sekä yksityiselleettä kunnalliselle sektorille. Keveytensäja rakenteellisen jäykkyytensä ansiostakeräintä voidaan hyödyntää esimerkiksimeluvalleissa ja pysäköintialueidenreunarakennelmissa.Lämpöpumpun avulla aurinkokeräintoimii myös pilvisellä säällä, jolloin keräinelementitkeräävät lämpöä suoraanilmasta. Järjestelmäkokonaisuuteen sisältyvätmyös lämpöä varastoivat ”akut”,jotka toteutetaan Lakan Betonin modulaarisenbetonikellarin elementeillä.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi2/2012 KEMIA63

Tuhkanravinteettakaisin metsäänSuomalaismenetelmä palauttaa biotuhkasta ravinteetkiertoon ja tuottaa samalla uudenlaista uusioraaka-ainetta.Elina SaarinenSuomalaistutkijat ovat kehittäneet ainutlaatuisenmenetelmän, jolla kierrätetäänbiovoimaloiden polton tuhkan sisältämätravinteet takaisin metsään, turvesoille japeltoihin.Kun ravinteet on eroteltu pois, tuhkastajää jäljelle silikaattifraktioksi kutsuttumassaosa, joka voidaan hyötykäyttääteknisessä rakentamisessa, betonituotannossatai asfaltin lisäaineena.Tuhkasta uusiotuotetta jalostavaa menetelmääsuojaa ja tuotteistaa parhaillaanUltranat Oy, joka valittiin maaliskuussapohjoismaisten ympäristöbisnesideoidenkilpailun eli Nordic Cleantech Open -kisankymmenen finalistin joukkoon.Yhtiön varatoimitusjohtaja Matti Rei-nikainen uskoo, että tuhkatuotteelle onSuomen lisäksi markkinoita paljon biomassaapolttavissa maissa, kuten Pohjoismaissaja Pohjois-Amerikassa.”Meillä on menossa neljä patentointia.Patenttitoimiston suosituksesta olemmetoistaiseksi olleet itse menetelmästä aikahiljaa”, kertoo Reinikainen mutta paljastaasen verran, että tekniikka perustuumonikymmenvuotiseen suomalaiseentutkimustyöhön, jonka aloitti aikoinaanMetsäntutkimuslaitoksessa professoriOlavi Huikari.Ultranatin kehittämässä menetelmässäkoko tuhkamäärää ei rakeisteta sellaisenaan,vaan siitä erotellaan pelkästäänmaaperän tarvitsemat ravinteet, jotka jalostetaanliuokseksi.”Tuhkasta yli 90 prosenttia on piitä.Neljästä kuuteen prosenttia on ravinteita,jotka ovat tuhkassa elämälle tarpeellisessamuodossa. Me liuotamme talteenkaikki makro-, mikro- ja nanoluokan ravinteet”,Reinikainen kuvaa.Lopputuloksena syntyy tehoravinne,jota ei tarvita metsähehtaarille kuin150–200 kiloa.”Rakeistettua tuhkalannoitetta sen sijaanmenisi 4–7 tonnia tonnia hehtaariakohden”, Reinikainen vertaa.Tuhkaravinneliuosta käytetään jo Pohjois-Pohjanmaalla,jossa sen avulla palautetaankäytöstä poistuneiden turvesoidenravinnetasapainoa.”Siellä on useita tuhansia hehtaareitasoita, jotka pitäisi metsittää. Tuotannostapoistuvilla soilla ravinteet ovat useinnollassa tai siellä on liikaa esimerkiksi64 KEMIA 2/2012

Suomi on edelläkävijätuhkien lannoitekäytössäUltranatin menetelmä oli yksi monista, jotka olivat mukanaVTT:n vetämässä EAKR-tutkimushankkeessa. Hankkeessa selvitettiinturve-puutuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia Keski-Suomessa. Esimerkkikohteena oli Keljonlahden voimalaitos.Hankkeen tuloksia Tukholman ASH Utilisation 2012 -seminaarissaesitellyt VTT:n tutkija Kirsi Korpijärvi muistuttaa,että voimalaitosten tuhkien ominaisuudet ovat yksilöllisiä jariippuvat etenkin polttoaineista, niiden suhteista ja polttotekniikasta.Keljonlahden voimalan tapauksessa ongelmia hyötykäytölleaiheuttavat tuhkien arseenipitoisuus, pieni hiukkaskokosekä laadunvaihtelut.”Lisäksi tuhkia syntyy paljon, joten myös hyödyntämiskohteitapitäisi löytyä monta”, tutkija sanoo.Korpijärven mukaan suomalaiset ovat edelläkävijöitä erityisestituhkien metsälannoitekäytössä. Sitä ovat edistäneet muunmuassa Metsäntutkimuslaitoksen pitkäaikaiset tutkimukset sekähyödyntämistä koskeva lainsäädäntö.”Suomessa syntyy paljon leijukerrospolton tuhkaa, joka tietystipoikkeaa esimerkiksi Ruotsille tyypillisistä arinapoltontuhkista. Meillä on kuitenkin hyvää osaamista tuhkien hyödyntämisessä”,Korpijärvi summaa.Biolaitosten tuhkasta syntyyuudella menetelmällä tehoravinne,jota tarvitaan metsähehtaarillekorkeintaanparisataa kiloa.rikkiä. Ne muistuttavat vanhoja lentokentänpohjia”, Reinikainen kuvailee.”Me viemme sinne ravinnepakettimmeja istutamme suolle puuston viherpeitoksija hiilinieluksi. Alue alkaa nopeasti tuottaaenergiapuuta ja lopulta myös ainespuuta.Koko kierto vie alle 40 vuotta.”Reinikaisen laskujen mukaan Pohjois-Pohjanmaan kaikille turvesoille saataisiinravinteet maakunnan muutaman biovoimalantuhkamäärästä eli noin 70 000tonnista.Hankalasta jätteestäarvokkaaksi raaka-aineeksiUusi menetelmä on hyvä uutinen paitsisoiden metsittäjille myös biovoimalaitoksille,jotka ovat kaivanneet ratkaisuakalliiseen tuhkaongelmaansa. Tuhkat onkatsottu hankalasti hyödynnettäviksi jätteiksi,joiden läjitystä verotetaan. Nyt sivutuotevoi jätteen sijasta muuttua hyödylliseksiuusioraaka-aineeksi.Ultranat vie laitteistonsa suoraan voimalaitoksentuhkasiilon viereen, jossatuhka käsitellään saman tien, kun se syntyy.Näin hyödynnetään tuhkan luontaisestikorkea pH.Yhtiö on tutkinut ravinteiden poistonjälkeen jäljelle jäävän silikaattifraktionhyötykäyttöä teiden kerroksissa jasementinvalmistuksessa. Alustavat tuloksetovat olleet lupaavia. Matti Reinikainenuskookin massaosalla olevanominaisuuksia, jotka tekevät siitä betoniteollisuudellehoukuttelevan uudenraaka-aineen.Scanstockphoto”Massan käyttö betonin täyteaineenavoi jopa laskea betonin kloridipitoisuutta.Se on alan teollisuudelle tärkeä asia,koska suolat syövyttävät raudoituksia”,Reinikainen huomauttaa.Suomessa sementtiteollisuus ja Tiehallintoovat tähän asti hyödyntäneet lähinnäkivihiilituhkaa, jonka käytöstä onollut tarjolla eniten kokemusta. Kivihiilituhkaaon kuitenkin voitu käyttää lähinnämassavalukohteissa.Nyt Ultranat on neuvotellut muutamanmaanrakennus- ja betoniyrityksen kanssasiitä, voisiko Jyväskylän Keljonlahden jaRauhalahden biovoimalaitosten tuhkastajalostettua massaa hyödyntää Keski-Suomen tiepiirin rakennuskohteissa.Reinikainen uskoo, että biomassatuhkavoi jatkossa korvata merkittäviä määriäneitseellisiä materiaaleja valtion rakennuskohteissa.Uusioraaka-aineidenkäyttöä vauhdittanee soralle ja muilleneitseellisille materiaaleille EU:ssa kaavailtuvero.”Valtion rakennuskohteissa käytetääntulevina vuosina teollisuuden sivuvirtoja3–4 miljoonaa tonnia vuodessa”, Reinikainenennustaa.Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fi2/2012 KEMIA65

Varhaisetverensiirrottyssäsivät murhasyytteeseenMaailman ensimmäisetverensiirrot tehtiin 1600-luvulla Englannissaja Ranskassa. Juopolle annettu lampaan japsyykepotilaalle siirretty vasikan veri eivät kuitenkaantoimineet toivotusti. Historiallinen kokeilu päättyimurhaoikeudenkäyntiin.Pekka T. HeikuraKunnianhimoinen englantilainen tohtoriRichard Lower (1631–1691) päättivuonna 1665 ryhtyä lääketieteen historiassaennen näkemättömään kokeeseen:veren siirtämiseen elävältä olennolta toiselle.Hankkeen innoittajana oli hieman aiemminedesmennyt toinen brittilääkäriWilliam Harvey (1578–1657). Harveyoli keksinyt, kuinka elimistön verenkiertotoimii, ja julkaissut havaintonsa vuonna1628 kirjassaan, josta tuli nykyaikaisenfysiologian perusteos.Harveyn ansiosta oli nyt tiedossa, ettäverta pumppasi sydän ja että se kiersielimistössä jatkuvasti kehää. Tämä uraauurtavatutkimus myös kumosi antiikinajoista voimassa olleen käsityksen, ettäveri syntyi suolistojätteestä maksassa.Ensimmäisen siirtokokeensa kohteeksiRichard Lower valitsi koiran, jonka suonistoonhän harjoituksen vuoksi ruiskuttiverta vaarattomampaa nestettä. Tuopillinenlämmintä maitoa upposi eläimensuoneen ongelmitta, mutta tunnin kuluttuapotilas heitti valitettavasti henkensä.Kemistin osaaminenei auttanutLower ei kuitenkaan lannistunut vaanpäätti toteuttaa uuden kokeen kahdellakoiralla ja aidolla aineella. Avustajakseenhän pyysi kuuluisan tiedemiehenRobert Boylen (1627–1691), jota jälkipolvetarvostavat maailman ensimmäisenämodernina kemistinä.Kaksikko asensi ohuen putken johtamaanverta luovuttajakoiran kaulalaskimostatoisen koiran laskimoon tehtyynreikään. Vaikka historian ensimmäistäverensiirtoa mainostettiin menestyksenä,”Tuopillinen lämmintä maitoa upposi koiran suoneenongelmitta, mutta tunnin kuluttua potilas heitti valitettavastihenkensä.”veri ehti itse asiassa hyytyä putkeen ennenkuin se pääsi vastaanottajan suoneenasti. Siitä huolimatta kumpikaan koira eiselvinnyt koettelemuksesta. Edes Boylenkiistattomista kemistin taidoista ei tässätapauksessa ollut apua.Vuonna 1666 Lower yritti omin päinvielä kerran. Nyt hän ymmärsi hyödyntääHarveyn päätelmää, että veren virtauson valtimoissa nopeampaa kuin laskimoissa,ja kytki putken alkupään luovuttajakoiranlaskimon sijasta valtimoon.Sitten tohtori laski vastaanottajastareilun annoksen verta pois ja valutti senjälkeen tilalle uutta toisen koiran valtimosta.Tällä kertaa tuloksena oli aito onnistuminen:veri kulki sinne, minne pitikin,ja myös potilas jäi eloon.Uutinen hämmästyttävästä tempustalevisi nopeasti. Muutamaa vuotta aiemminperustettu Englannin tiedeakatemiaRoyal Society alkoi heti tehdä omia kokeitaan.Verta siirrettiin vasikoista lampaisiinja lampaista kettuihin. Lampaatkestivät toimenpiteen, ketut eivät.Tohtori Lower sen sijaan tähysi joeteenpäin. Vuonna 1667 hän muutti Oxfordistapääkaupunkiin Lontooseen, ava-66 KEMIA 2/2012

”Eläinten veri oli siirrettäväksiparasta, sillä eläimet eivät juo,kiroile eivätkä mässäile.”Scanstockphotosi siellä oman vastaanottonsa ja ryhtyisuunnittelemaan sensaatiota, verensiirtoaihmiselle.Pariisin showoli menestysTiedot Lowerin operaatioista olivat kuitenkinjo ehtineet Ranskaan asti, ja pariisilainenlääkäri Jean-Baptiste Denis(1625–1704) oli niistä innostuneenakäynnistänyt omat tutkimuksensa.Kevään 1667 mittaan Denis siirsi vertaeläimestä toiseen useaan kertaan. Koirienja lampaiden lisäksi hän käytti koeeläiminäänmyös vuohia ja hevosia.Ranskalaistohtorin mielestä juurieläinten veri oli parasta mahdollista annettavaksimyös ihmisille. Perustelu olipätevä: ”Eläimet eivät juo, kiroile eivätkämässäile”.15. kesäkuuta 1667 Denis oli valmiinasuureen näytökseensä, maailman ensimmäiseenverensiirtoon ihmiselle.Seinen rannalla järjestetyssä ulkoilmatapahtumassatohtori siirsi muutamiaunsseja lampaan verta kuumeiselle15-vuotiaalle pojalle. Monien hämmästykseksipoika kesti toimenpiteen hyvinja pysyi elossa myös sen jälkeen. Villavanluovuttajan verta oli ilmeisesti joutunuthänen suoniinsa hyvin niukasti.Pariisilaistohtori oli siis päässyt maaliinensimmäisenä. Kanaalin toisella puolellaRichard Lower vasta etsi vapaaehtoistakoehenkilöä omaan kokeeseensa,mikä ei ollut helppo tehtävä. Bedlaminsairaala kieltäytyi luovuttamasta potilaitaanuhkarohkeaan operaatioon. Muutamankuukauden kuluttua brittilääkäriäkinkuitenkin onnisti.Eräästä kirkosta löytyi toimenpiteeseenhalukas miekkonen: omalaatuinenCambridgen yliopiston entinen opiskelijaArthur Coga, jonka mielenterveys eiollut aivan kohdallaan. Lower oli löydöstähyvillään, sillä hänen arvionsa mukaanveren siirtäminen sopivalta eläimeltä parantaisipotilaan psyykeongelmat.Marraskuussa 1667 Lower antoi Cogallekaksi annosta verta lampaalta, jonkalauhkeuden piti operaatiossa siirtyävastaanottajaan. Koekaniini oli hengissäja hyvissä voimissa vielä toisenkin operaationjälkeen, sillä tälläkin kertaa suurinosa verestä oli mitä ilmeisimmin hyytynytsiirtoputkeen.Sen sijaan lääkäri joutui ikäväkseenmyöntämään, ettei potilaan henkinen terveysollut verensiirrosta kohentunut vaanpikemminkin päinvastoin. Arthur Cogaitse oli lopputulemaan tyytyväinen, sillähän sai koehenkilön toimestaan mukavanrahapalkkion. Sen hän käytti antaumukselliseenjuopotteluun.Salaliitto toimurhasyytteenLampaaltasiirretyn verenuskottiinantavan ihmisellelammasmaistalauhkeutta.Samaan aikaan Jean-Baptiste Denis jatkoiomaa lupaavaa praktiikkaansa Pariisissa.Hyvään vauhtiin päässyt ura verensiirtospesialistinakoki kuitenkin äkkilopunjoulukuussa 1667.2/2012 KEMIA67

Myös ranskalaislääkäri oli löytänytpotilaakseen mentaalisista ongelmistakärsineen nuoren miehen. 34-vuotiasAntoine Mauroy oli jo kahdesti saanutannoksen vasikan verta, jonka oli määrä”jäähdyttää” psyykkisesti epävakaanmiehen oma kuuma veri.Kolmannessa siirrossa jokin meni vikaan.Pian toimenpiteen jälkeen Mauroysairastui ja koki tuskallisen kuoleman.Jean-Baptiste Denis asetettiin syytteeseenmurhasta. Huhtikuussa 1668 käynnistyneessädramaattisessa oikeudenkäynnissätuli kuitenkin ilmi yllättävätotuus: Mauroy oli kyllä tapettu muttaarsenikilla. Myrkyttäjänä oli tämän omavaimo Perrine.Sen jälkeen kuoleman takaa paljastuikokonainen salaliitto. Arsenikin olivattoimittaneet Perrinelle alhaissyntyisennousukastohtorin vihamiehet, joita tälläriitti yllin kyllin.Denis oli suututtanut juuri perustetunRanskan tiedeakatemian, joka ei ollutmyöntänyt siirtokokeiluihin lupaa, jalääketieteen eliitin, joka oli toivonut ehtivänsätekemään ensimmäiset verensiirrot”Veri oli sielun tyyssija,joten sen siirtäminen olijumalanpilkkaa.”itse. Lisäksi tohtoriin olivat raivostuneetuskonnolliset konservatiivit, jotka pitivätverta sielun tyyssijana. Vereen puuttuminenoli siksi jumalanpilkkaa.Kolmannen ärhäkän vastustajaryhmänmuodostivat ne, joiden mielestä verensiirtäminen eläimestä ihmiseen aiheuttaasen, että ihmissuvun lapsista tuleehirviöitä ja epäsikiöitä.Jean-Baptiste Denis siirsi ensimmäisenäverta ihmiseen.Tuomioistuin päästi Denisin piinastarangaistuksetta, mutta hänen uransa oliohi. Myös verensiirtojen tutkimukselleoikeudenistunto oli kohtalokas. Tuomarijulisti siirtokokeet laittomiksi, ellei niilläollut Pariisin yliopiston lupaa. Sitä yliopistonlääketieteellinen tiedekunta eisuostunut myöntämään kenellekään.Richard Loweroli rohkeakokeilija, jonkalääkärintyötäarvostetaan Britanniassayhä.Varhaisissa verensiirtoyrityksissäavusti myösRobert Boyle,historian ensimmäinennykyaikainenkemisti.Viranomaispäätöksetlopettivat tutkimuksenTieto ranskalaisen kohutohtorin kohtalostaja pariisilaisen oikeusistuimen päätöksestäsaapui nopeasti Englantiin. Kunsiellä saatiin kuulla, että Denisiltä oli ennenMauroyn tapausta kuollut toinenkinverensiirtopotilas, ruotsalainen paroniGustav Bonde, Britannian tiedeakatemiapäätti kieltää siirtokokeilujen jatkamisenmyös saarivaltiossa.Denisin englantilaista kollegaaRichard Loweria kielto ei suuremminhäirinnyt. Hänen Lontoon-vastaanottonsaoli jo noussut potilaiden suursuosioon,eikä hänellä enää olisi liiennyt aikaakaantutkimustyöhön.Ranskan ja Englannin viranomaistenpäätöksillä oli pitkälliset seuraukset. Verensiirtojenkehittäminen ja verensiirtokokeilutpäättyivät koko maanosassapuoleksitoista vuosisadaksi.Tutkimus käynnistyi uudelleen vasta1800-luvun alkupuolella, jolloin brittiläinenJames Blundell (1791–1878) aloittisen käytännössä alusta. Turvallisiksi verensiirrotmuuttuivat 1900-luvulla, kuneri veriryhmät ja Rh-tekijä oli opittu tuntemaanja hygienian merkitys operaatioissaymmärretty.Kirjoittaja on historioitsija javapaa toimittaja.68 KEMIA 2/2012

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Äly hoiIHMISKUNTA on käyttänyt miljardejaeuroja etsiessään universumista älyllistäelämää. Hyvistä yrityksistä huolimattasitä ei ole löytynyt. Ilkeidenkommentaattoreiden mukaan ei edesomalta planeetaltamme.Hakua kuitenkin jatketaan innokkaasti.Avaruuteen singotaan viestejäja sieltä tulevia impulsseja tutkitaanhartaasti.Jos siellä jossakin joku on, se onjo pitkään vastaanottanut meiltä tv- jaradioaaltoja, joiden perusteella se onmuodostanut mielikuvansa meikäläisistä.Mahdolliset älykkäät avaruusoliotovat saaneet antenneihinsa niin uutislähetyksiä,saippuaoopperoita kuinaimo annoksen maapallon mainostarjontaa.Uutiset kertovat heille, kuinka ajelemmematkustajalaivoja ja öljytankkereitakareille silloin kun emme olepolttamassa taloja tai huviksemmetappamassa toisiamme.Sarjaohjelmien ansiosta tähtien takanakinon päästy pohtimaan, onkoRidge oikeasti Ericin poika vai sittenkinMassimon. Tulevaisuudessa älykötehkä saavat tietää myös sen, kukaon leukaperämutantin äiti, Caroline,Brooke vai Taylor.ARKISEN elämämme ongelmanratkontaaetiäiset seuraavat kaupallisistatiedotteista.Niistä heille on paljastunut, kuinkapahalta henkemme haisee. Päästäksemmepälkähästä kaadamme kitaammesuuvesivalmisteita, joita käytämmeuseammanlaisia. Yksi tappaakaikki bakteerit, toinen raikastaa höngintämmevuorokaudeksi.Avaruudenälyolennotovattutustuneet myöspäätehtäväämme:hammaskalustommerassaamiseen. Ehkäisemmekallisarvoisimman omaisuutemme tärveltymistäfluorilla, langoilla, mekaanisillaharjoilla ja moottoriperillä. Tavoitteenammeon samanlainen hohtavarivi kuin Ridgellä.Suun jälkeen seuraa ruuansulatuselimistö,joka tuppaa maapallon asukeillaturpoamaan vaarallisesti, ja sittenolo tuntuu tukalalta. Pelottavaailmiötä maatiaiset torjuvat liudalla närästyslääkkeitäja ainakin kolmella erijogurttivalmisteella.Mainosten viitoittama matka jatkuueteenpäin tai paremminkin anatomiassaalaspäin. Ihmiskunnan peräpääon valitettavasti täynnä pukamia, joitase hieroskelee puita vasten. Tikut aiheuttavatlisää kutinaa, mutta siihenplaneetan johtavat tiedemiehet ovatkehittäneet pelastavan salvan.Joihinkin naispuolisiin ihmisiin eivätnäy iskevän pukamat vaan hiivatulehdukset.Taudista he siirtyvät kuitenkinnirvanaan ottamalla vapaavalintaisestiihmeitä tekevän tabletin, puikon taivoiteen. Olo kohenee niin dramaattisesti,että tarkemmin ajatellen lääkityskannattaa hiivattakin.Nuorempien kansalaisten alapää topataanmonenmoisilla vaippatuotteilla.Suolisto tuppaa maapallonasukeilla turpoamaanvaarallisesti, ja sitten olotuntuu tukalalta.Niiden ansiosta taaperot saavat lentävänlähdön. Pulleakin tönkkötenavavetää uusissa vaipoissa nollasta sataannopeamminkuin Usain Bolt.Ei siis ihme, ettätäyskasvuiset naisethimoavat samantapaisiahygieniatuotteita,joidenavulla heistä tulee mestareita ainakinkaunoluistelussa, aerobicvoimistelussaja hevosratsastuksessa.Wc-paperi on sukupuolesta riippumattakoko ihmiskunnalle tärkeäasia. Sen pitää olla pehmeääkin pehmeämpäätai valkoistakin valkoisempaa.Maapallon asukkaiden wc:ssäviettämä aika venyy venymistään, sillänykyään heidän pitää myös miettiä,heittääkö hylsy pyttyyn vai jättääköheittämättä.KANNATTAISIKOHAN avaruusälynmetsästys jo jättää sikseen. Se ei taatustitahdo tulla löydetyksi.Ei kai kukaan tosissaan kuvittele,että mikään älyllinen elämänmuotohaluaisi pyrkiä puheille löyhkääväänhengitykseen, turpoaviin pötseihin jamonimuotoisiin peräpään toimintoihinkeskittyvän eliölajin kanssa?Ehei. Jos etiäisillä on yhtään järkeäpäässään tai muussa ajatteluelimessään,ne pysyttelevät meistä mahdollisimmankaukana. Kuten tähänkinasti.KeemikkoÄlytöntä elämää etsivä2/2012 KEMIA69

ULKOMAILTAPotentiaalista bioetanolin raaka-ainetta kasvaa maailman merissä valtavia määriä.KOLIBAKTEERI TEKEElevästä polttoainettaLeväpolttoaineen laajamittaiseen tuottamiseenon löytynyt lupaava ratkaisu, kolibakteeri.Geenimuunneltuna se tekee merilevästäetanolia erittäin tehokkaasti, osoittaa kalifornialaisenbioyrityksen Bio ArchitechtureLabin (BAL) ja Washingtonin yliopistontutkimus, jonka tulokset julkaistiin Sciencelehdessä.Tutkimuksessa siirrettiin Escherichia coli-bakteerin perimään geenejä Vibrio splenditus-bakteerilta. Näin muunnellut kolibakteeritkykenivät muuttamaan jopa 80 prosenttialevien hiilihydraateista etanoliksi.Tutkijoiden mukaan yhdeltä levähehtaariltaon mahdollista saada 19 000 litraabioetanolia vuodessa. Saanto on siten kaksikertaa suurempi kuin hehtaarilta sokeriruokoaja peräti viisinkertainen maissiin verrattuna.Levän kasvatus ei myöskään kilpailesamoista viljelyaloista ruuantuotannonkanssa.Tutkimushankkeen yhteistyökumppaneitaovat olleet norjalainen Statoil ja amerikkalainenkemiankonserni DuPont. Hankettatukee myös Yhdysvaltain energiaministeriö.Pekka T. HeikuraKuvat: ScanstockphotoULTRAÄÄNESTÄehkäisykeinomiehilleAnnos ultraääntä kiveksiin voi olla tulevaisuudenehkäisykeino, sanovat NorthCarolinan yliopiston tutkijat.Heidän Reproductive Biology and Endocrinology-lehdessä julkaisemansa tutkimuksenmukaan ultraäänikäsittely lopettaasiittiöiden tuotannon. Kun varastotkinon käytetty loppuun, seuraa tilapäinenhedelmättömyys, jota saattaa jatkua puolenvuoden ajan.Amerikkalaistutkimus tehtiin rotilla,joiden kohdalla tehokkaimmaksi osoittautuikaksi 15 minuutin ultraääniannostakahden päivän välein annettuna. Ennenkuin ultraäänestä on arkipäiväiseksi ehkäisymenetelmäksikaivataan kuitenkinlisäselvityksiä muun muassa menetelmänpitkäaikaisen käytön vaikutuksista siittiöidenlaatuun.Naiset ovat hedelmällisiä vain lyhyenajan kerran kuukaudessa puberteetistamenopaussiin, kun taas miehet tuottavatmiljoonia siittiöitä joka päivä hautaan asti.Ehkäisy on yleensä jäänyt naisten vastuulle,sillä miehille ei ole ollut tarjollatehokkaita menetelmiä, joissa hedelmällisyysolisi mahdollista palauttaa yksinkertaisinkeinoin entiselleen.Arja-LeenaPaavolaMehiläiset avustamaanROKOTEKEHITYSTÄHiiret ja rotat ovat saamassa yllättävän kilpailijanrokotekehityksen koe-eläimenä:mehiläisen. Hyönteisen käyttöä tutkijoidenapuna esittää professori Hildburg Beierinvetämä ryhmä Würzburgin yliopistosta.Ryhmä on omassa tutkimuksessaan ruis-kuttanut pistiäisiin äkillistä mehiläishalvaustaaiheuttavaa ABPV-virusta ja tutkinutsen vaikutuksia ja vasta-aineiden syntymistähyönteisissä. Viruksen sukulaisia ihmisilläovat pikornavirukset, joihin kuuluvatmuun muassa poliovirus, hepatiitti A -virusja kardiovirus.Mehiläisten käyttö virusrokotteiden kehittämisessäolisi täysin uutta, kirjoittaa DerSpiegel. Laboratoriohiiriin verrattuna niidenetu on, että ne ovat selvästi halvempiaja myös nopeammin kasvatettavia.Pekka T. HeikuraRokotetutkimuksissa voitaisiinhyödyntää sekä aikuisia mehiläisiäettä niiden toukkia, sanovatsaksalaistutkijat.Ultraääntä käytetään lääketieteessätavallisesti pehmytkudosten, kutensisäelinten ja sikiön, kuvantamisessa.Kiveksiin suunnattuna se pysäyttääsiittiötuotannon.70 KEMIA 2/2012

INFLUENSSALÄÄKKEENhyöty epävarmaInfluenssan hoitoon yleisesti käytettävänoseltamiviirin hyödyt ovat kyseenalaiset,kertoo tuore Cochrane-katsaus.Epidemiologi Tom Jeffersonin vetämäkansainvälinen tutkijaryhmä kävi läpi16 000 sivua lähinnä kliinisiä tutkimuksia,myös ennen julkaisemattomia. Ryhmä eilöytänyt selvää näyttöä kauppanimellä Tamiflutunnetun viruslääkkeen hyödyllisyydestä.Sen sijaan raporteista paljastui epäjohdonmukaisuuksia,ja valmisteen sivuvaikutuksiaoli jätetty kertomatta.Ryhmän mukaan oseltamiviiri lyhentääinfluenssan kestoa keskimäärin 21 tuntia,mutta sairaalahoitoa tarvitsevien potilaidenmäärää se ei vähennä. Jo aiemmin on osoitettu,ettei lääke myöskään pienennä jälki-tautien, kuten keuhkokuumeen, riskiä.Maailman terveysjärjestö WHO antoivuonna 2002 hallituksille suosituksen influenssalääkkeidenhankkimisesta, ja niihinkuluu vuosittain miljardeja euroja. Jeffersoninmielestä oseltamiviirin käyttöä tulisikuitenkin harkita tarkkaan ennen kuin senvaikutusmekanismeista saadaan lisää tietoa.Arto JokinenInfluenssan ensimmäiset tuntomerkitovat korkea kuume, päänsärky ja lihaskivut.Lääke voi ajoissa otettuna lyhentäätaudin kestoa ja lievittää sen oireita.ScanstockphotoROBOTTI MATKIIkärpäsloukkuaAmerikkalaistutkijat ovat kehittäneet robotin, joka jäljitteleehyönteisiä pyydystävää lihansyöjäkasvia kärpäsloukkua, tiedottaaMainen yliopisto.Kärpäsloukku houkuttelee ötökät lähelleen hajunsa avulla.Kun pahaa aavistamaton siivekäs on istahtanut kasvin kaksiosaisellelehdelle, se sulkeutuu salamannopeasti, jolloin saalisjää jumiin ja sulaa lopulta kasvin ateriaksi.Robottijäljitelmän taipuvat lehdet on tehty polymeeri-metallikomposiitista.Kun lehtien sisäpintojen nanokokoiset sensorittunnistavat niitä koskettavan kärpäsen, syntyy sähkövirta, jonkavaikutuksesta lehdet läpsähtävät kiinni.Professori Mohsen Shahinpoorin mukaan laite on askelmatkalla kohti sähköisesti stimuloitavia keinotekoisia lihaksia.Tekolihasimplanteista toivotaan tulevaisuuden hoitomuotoa lihastauti-ja halvauspotilaille.Pekka T. HeikuraNoah ElhardtHyönteisiä saalistava ja syövä kärpäsloukkukasvaa luonnonvaraisenaYhdysvaltain eteläosissa.Rataseläin porskuttaaLAINAGEENEILLÄNeitseellisesti lisääntyvät rataseläimet ovatselviytyneet kehityshistoriassa lainaamallageenejä muilta eliöiltä, paljastaa Cambridgenyliopiston tutkimus.Tutkijoiden huomion kiinnitti Adinetaricciae -niminen rataseläin, jolla on poikkeuksellinenkyky pärjätä täydellisessäkuivuudessa. Vuorokaudessa lähes kokonaankuihtuneet eläimet virkosivat nopeastiennalleen päästyään takaisin veteen.Kun Chiara Boschetti ja Alan Tunnacliffeselvittivät ilmiön syytä, he löysiväteläimeltä geenejä, jotka suojasivat sitä nestepaastonajan. Geeneistä yksi oli peräisinsieneltä ja kolme bakteereilta.Adineta ricciaet ovat 35 miljoonan vuodenajan olleet naaraita, joiden munat kehittyvätalkioiksi ilman hedelmöitystä.Eläimet eivät siis saa uudistumiselle välttämättömiägeenejä pariutumisen kautta.Tutkijoita onkin askarruttanut, kuinka neovat kyenneet sopeutumaan muuttuvaanympäristöön.Tutkimus julkaisiin Journal of ExperimentalBiology -lehdessä.Pekka T. HeikuraRkitkoMillimetrin mittaisetselkärangattomatlainaavat tarvitsemansageeninnaapurilta.2/2012KEMIA71

henkilöuutisiaTasa-arvoa tarvitaanmyös kemiantehtaassaSukupuolten välinen tasa-arvotyöpaikoilla nostaa tuottavuutta.Tiedon luulisi vaikuttavanniihinkin, joille ihmisarvonpuolustaminen ei riitä syyksitukea tasa-arvotyötä.”Tasa-arvon on todettu parantavan työhyvinvointiaja sitä kautta työn tuloksellisuutta.Hyvinvoiva henkilöstö viihtyy töissä,on motivoitunutta ja sairastaa vähemmän.Jos ei fiksaannuta sukupuolirajoituksiin ja-odotuksiin, löydetään tehokkaammin jokaisenosaamispotentiaali.”Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksentutkijan Hanna Ylöstalonon helppo luetella syitä, miksi tasa-arvonedistäminen työpaikalla on kannattavaa niintyönantajalle kuin työntekijöillekin – sekänaisille että miehille.Olennaisin syy tasa-arvotyöhön on siltitoinen: ”Tasa-arvosta ei voi tehdä ensisijaisestituottavuuskysymystä, vaan se on ihmisarvokysymys”,Ylöstalo korostaa.Tasa-arvo työpaikalla voi hänen mukaansatoteutua onnistuneesti vain silloin, kunmyös johto sitoutuu asiaan tosissaan.”Äärimmäisen tärkeää on, että yrityksentasa-arvotyöryhmässä on mukana ylimmästäjohdosta joku, joka selvästi antaa tasaarvotyölletukensa. Jos muutama vaikutusvaltainenhenkilö asettuu poikkiteloin, työvoi hankaloitua todella paljon.”Kohtalaisella tolallamutta parannettavaakin onTätä nykyä tasa-arvo suomalaisilla työpaikoillaon kohtalaisella tolalla, sanoo Ylöstalo,joka selvitti väitöstutkimuksessaantarkemmin kahden suuren pirkanmaalaisentyöyhteisön tasa-arvotyön tilaa. Toisena tutkimuskohteenaoli kuntaorganisaatio ja toisenakemian alan tehdas.”Vastakohtana kunnalle tehdas edusti tutkimuksessamiesvaltaista työyhteisöä. Tuo-”Tasa-arvotyön lähtökohdaksi pitäisi ottaa moniäänisyyden hyväksyminen”, sanootyöelämän tutkija Hanna Ylöstalo.tannon henkilöstön näkökulmasta tasa-arvooli heidän työympäristössään toteutunuthyvin, kun taas toimihenkilöiden mielestäkehittämisen varaa oli enemmän”, Ylöstalokertoo.Nykyinen tasa-arvolainsäädäntö velvoittaatyöpaikat edistämään tasa-arvoa tavoitteellisestija suunnitelmallisesti.”Tutkimaani kemiantehdasta voi siinämielessä pitää edelläkävijänä, että siellä olitehty tasa-arvosuunnitelma jo vuonna 1994.Tärkeintä on tietenkin se, että suunnitelmaei jää pelkäksi paperiksi, vaan prosessia pitääkehittää jatkuvasti.”Tasa-arvo määritellään suomalaisilla työpaikoillamonin, keskenään osittain ristiriitaisintavoin. Ylöstalon mukaan osa tavoistapikemminkin pitää yllä sukupuolten eriarvoisuuttakuin purkaa sitä.”Esimerkiksi tasa-arvon määrittely naistenoikeutena ja jopa velvollisuutena tehdäsamoja asioita kuin miehet tekee miehisistätoimintatavoista normin, joka naisten tuleesaavuttaa.”Miesten käsityspoikkeaa naisten kokemastaTutkijan vinkkelistä kemiantehtaan toimintakulttuurinäyttäytyi hyvin miehisenä, mikäei tosin tuotannon naispuolisia työntekijöitähäirinnyt.”Mutta senkin voi nähdä tasa-arvo-ongelmana,jos pärjää vain maskuliinisella työotteella.”Yhä yleinen miesvaltainen työkulttuurisaattaa myös ylipäätään hankaloittaa tasaarvonkehittämistä työelämässä.”Tyypillistä on, että miehet kokevat tasaarvontoteutuneen paremmin kuin naiset, jamiesten totuudesta tulee kaikkien totuus”,Ylöstalo kuvailee.Toisaalta tutkimuksen tulokset osoittavat,ettei tasa-arvosta ole olemassakaan yhtä oikeaatulkintaa.”Kaikki tulkinnat sisältävät tärkeitä oivalluksiamutta myös kehittämistyön vastustamisenmahdollisuuksia. Mikään tulkinta tasa-arvostaei siis ole yksinään riittävä.”Yhteiskuntatieteiden maisteri HannaYlöstalon väitöskirja Tasa-arvotyön tasaarvottarkastettiin Tampereen yliopistossa13.1.2012. Vastaväittäjänä toimi dosenttiJohanna Kantola Jyväskylän yliopistostaja kustoksena professori Päivi Korvajärvi.Päivi Ikonen72 KEMIA 2/2012

Pekka Ojanpää vaihtoivesikemikaaleistaympäristönhuoltoonLassila & Tikanojan uusi toimitusjohtaja onmaailmankansalainen, jota viehättää tilaisuusparantaa bisneksen kautta ihmisten arkea.Pekka Ojanpää on ollut L&T:n puikoissaviitisen kuukautta ja kiertänyt ahkerastikentällä tapaamassa yhtiön työntekijöitä.”Yhtiöllä on hyvä markkina-asema ja senäkyy toiminnassa. Osaaminen on vahvaaluokkaa”, Ojanpää kiittelee.Yhdessä tekemisen tavan Ojanpää oppityöskennellessään 11 vuotta Nokiassa, jonnehän meni heti valmistuttuaan kauppatieteidenmaisteriksi. Kolme vuotta hän asuiUnkarissa johtaen Itä-Euroopan matkapuhelinliiketoimintaa.Ranskassa syntyneellä Ojanpäällä onkertynyt matkapäiviä ulkomailla. Nokiastahän siirtyi Kemiraan, jossa hän viihtyiseitsemän vuotta, viime vuodet eri liiketoimintayksiköidenvetäjänä, ja jota hän pitää”erinomaisena yhtiönä”.Suurin osa Kemiran liikevaihdosta tuleeSuomen rajojen ulkopuolelta, joten Ojanpääkinetsi ratkaisuja vesihaasteisiin Aasiassaja Etelä-Amerikassa. São Paulossahän oli mukana toteuttamassa kemiallistapuhdistusratkaisua raakavesialtaisiin, joillaturvattiin viiden miljoonan ihmisen juomavedensaanti.Matkoilla virisi kiinnostus ympäristö-Pekka Ojanpääaikoo L&T:n vetäjänäsatsata erityisestityöturvallisuuteenja työhyvinvointiin.Niidenmerkityksen hänoppi Kemirassa.Lassila & Tikanoja / Tomi Parkkonenasioihin ja siihen, että liiketoiminnalla onmahdollista saada aikaan hyvää. ”Näinkonkreettisesti, miten helpotimme ihmistenarkea.”Sama ajatus viehättää Ojanpäätä myösuudessa työssä.”L&T on läsnä ihmisten arjessa. Yhtiö eiole vain jätehuoltoyritys, vaan palvelujenkirjo on todella laaja. Juuri monipuolisuussai kiinnostukseni viriämään”, Ojanpäätaustoittaa työpaikan vaihtoaan.Tavoitteena reipas kasvuToimitusjohtaja on vasta tutustunut ympäristönhuoltoalaanmutta pääsee heti tositoimiin.L&T uudistaa toimintastrategiansakokonaan, ja Ojanpää johtaa muutostyötä.Vielä hän ei anna vihjeitä siitä, kuinkayhtiön toiminta lopulta muuttuu. Kasvutavoitteeksion joka tapauksessa asetettu10 prosenttia vuodessa. Noin puolet tuleeOjanpään mukaan yritysostoista, joten yhtiöaikoo jatkaa tiuhaan tahtiin ympäristö-,kiinteistönhuolto- ja siivousalan yritystenostamista.Jätehuoltoalalla Ojanpäätä huolettavatjätteenpolton tuomat uhat kierrätysbisnekselle.”En usko, että on Suomen intresseissä, ettäsuuri osa jätteestä menee massapolttoon.Odotamme, että valtio ottaa käyttöön jäteveronmassapoltolle niin, että ainakin puoletjätemateriaaleista saataisiin tavoitteidenmukaisesti kierrätettyä.”Elina SaarinenUnkarin kemian seura palkitsiprofessori Lauri NiinistönEmeritusprofessori Lauri Niinistölle on myönnetty arvostettuRudolf Fabinyi -mitali. Tunnustuksen jakaa Unkarin kemianseura.Palkinnon perusteena on Niinistön pitkä, monipuolinen urakemian alan tutkimuksessa ja kansainvälisessä järjestötyössä.Teknillisen korkeakoulun professorina pitkään toiminut LauriNiinistö tunnetaan erityisesti atomikerroskasvatuksen (ALD)uranuurtajana, joka aloitti alan tutkimuksensa jo 1980-luvulla jajoka on pitkään tehnyt ALD-yhteistyötä Budapestin teknillisenyliopiston ja Unkarin tiedeakatemian tutkijoiden kanssa. Tätänykyä Niinistö toimii muun muassa ALD-järjestelmiä kehittävänPicosun Oy:n hallituksessa.Euroopan kemianseurojen järjestön (FECS) hallituksen jäsenenäja sittemmin puheenjohtajana 1990-luvun lopulla Niinistörakensi aktiivisesti siltoja läntisen ja itäisen Euroopan tutkijoidenvälille.Fabinyi-palkinto perustettiin vuonna 2007, kun Unkarin kemianseura juhli satavuotista taivaltaan. Professori Rudolf Fabinyioli seuran ensimmäinen puheenjohtaja.Fabinyi-mitalin on ennen Niinistöä saanut kolme merkittävääei-unkarilaista kemistiä.PicosunProfessori Lauri Niinistö vastaanotti Fabinyi-palkinnon Unkarinkemian seuran puheenjohtajalta, professori Livia Sarkadi-Simonilta.2/2012KEMIA73

henkilöuutisiaVÄITÖKSIÄNimityksiäAalto-yliopistoDI Tiina Nypelön väitöskirjaSurface-modified nanoparticlesfor ultrathin coatings tarkastettiin17.2.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Juan P. Hinestroza (Cornellinyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Janne Laine.DI Lauri Rautkarin väitöskirjaSurface modification of solidwood using different techniquestarkastettiin 24.2.2012. Vastaväittäjänätoimi Dr. Heiko Thömen(Bernin ammattikorkeakoulu,Sveitsi) ja kustoksena prof. MarkHughes.DI Claudia Dell’Eranväitöskirja Phase equilibriummeasurements and modelling forseparation process design tarkastettiin16.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Cornelis J. Peters(Petroleum Institute, Arabiemiraattienliitto) ja kustoksena prof.Ville Alopaeus.po Kaakkola ja kustoksena prof.Pekka T. Männistö.M.Sc. Linda Forsströmin väitöskirjaMolecular diagnosis ofdevelopmental disorders tarkastettiin24.2.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Jaana Lähdetie (Turunyliopisto) ja kustoksena prof. LeifAndersson.M.Sc. Hongjie Wanginväitöskirja Basic and translationalstudies on species Badenoviruses tarkastettiin2.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Chae-Ok Yun (Yonsein yliopisto,Etelä-Korea) ja kustoksenaprof. Seppo Meri.FM Tiina Blomsterinväitöskirja Reactive oxygen speciesand SRO proteins as regulatorsof gene expression in Arabidopsisthaliana tarkastettiin9.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Frank Van Breusegem (Gentinyliopisto, Belgia) ja kustoksenaprof. Ykä Helariutta.FM Jonas Donnerin väitöskirjaCandidate gene studies inhuman anxiety disorders tarkastettiin9.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Martin Schalling(Karoliininen instituutti, Ruotsi)ja kustoksena prof. Anu Wartiovaara.M.Med. Cheng Fanginväitöskirja Virus-host cell interplayin the pathogenesis ofKaposi’s sarcoma herpesvirustarkastettiin 16.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. DavidBlackbourn (Birminghamin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Tomi Mäkelä.FM Al-Hello Haiderinväitöskirja Pathogenic andMolecular Characteristics of TwoIsolates of HEV-B Species tarkastettiin16.3.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Arno Hänninen jakustoksena prof. Kari Keinänen.FM Marjut Puputin väitöskirjaReceptor tyrosine kinase genecopy numbers and protein expressionin astrocytic brain tumors—With special reference to KIT,PDGFRA, VEGFR2 and EGFRtarkastettiin 23.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Olli Carpén(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Sirpa Leppä.Itä-Suomen yliopistoOrgaanisen kemian, erityisestimassaspektrometrian, professoriksion nimitetty FT Janne Jänis.Jänis työskentelee Joensuunkampuksella.Soveltavan ekologian professoriksion nimitetty FT JarmoHolopainen, jonka tutkimus kohdistuupääasiassa ympäristömuutokseenliittyvään soveltavaanja kemialliseen ekologiaan. Holopainentyöskentelee Kuopionkampuksella.Oulun yliopistoEpäorgaanisen analyyttisen kemianprofessoriksi on nimitetty FTPaavo Perämäki. Hänen tutkimuksensakeskittyy atomispektrometrisiinanalyysimenetelmiinja niiden yhteydessä käytettäviinItä-Suomen yliopistoFL Maija-Liisa Kontkasen väitöskirjaCatalyst carrier studiesfor 1-hexene hydroformylation:cross-linked poly(4-vinylpyridine),nano zinc oxide and onedimensionalruthenium polymertarkastettiin 27.1.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Päivi Mäki-Arvela (Åbo Akademi) ja kustoksenaprof. Matti Haukka.Prov. Aaro Jalkasen väitöskirjaThe Potential of Prolyl Oligopeptidaseas a Drug Target tarkastettiin11.2.2012. Vastaväittäjänätoimi dos. Pekka Rauhala(Helsingin yliopisto) ja kustoksenados. Markus Forsberg.FM Saara Rissasen väitöskirjaFeature Extraction Methodsfor Surface Electromyographyand Kinematic Measurements inQuantifying Motor Symptoms ofParkinson’s Disease tarkastettiin24.2.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Jari Viik (Tampereen teknillinenyliopisto) ja kustoksenaprof. Pasi Karjalainen.FM Henri Siljasen väitöskirjaActivity and diversity of methantrophsin littoral wetland of aneutrophic boreal freshwater laketarkastettiin 29.2.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Colin Murrell(East Anglian yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. PerttiMartikainen.FL Tuulia Korhosen väitöskirjaThe wettability properties ofnano- and micro-modified paintsurfaces tarkastettiin 2.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. RistoLaitinen (Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Tapani Pakkanen.Prov. Miia Tiihosen väitöskirjaNaisten kokemuksia hormonivalmisteista– Tutkimus hormonaalisestaehkäisystä ja vaihdevuosienhormonihoidosta tarkastettiin10.3.2012. Vastaväittäjänä toimiLKT, johtaja Erkki Palva (Lääkealanturvallisuus- ja kehittämiskeskusFimea) ja kustoksenaprof. Riitta Ahonen.Jyväskylän yliopistoFM Leena Sivulan väitöskirjaHelsingin yliopistoLL Ville Kainun väitöskirja Metabolismand Translocation ofAminophospholipids in MammalianCells tarkastettiin 27.1.2012.Vastaväittäjänä toimi Dr. GerhardLiebisch (Regensburgin yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof. HannuSariola.FM Laura Lahden väitöskirjaFGF signaling in neurogenesisand patterning of the developingmidbrain and anterior hindbraintarkastettiin 27.1.2012. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. James Li(Connecticutin yliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. TapioPalva.M.Sc. Luis Bimbon väitöskirjaBiocompatibility and biofunctionalizationof mesoporous siliconparticles tarkastettiin 4.2.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MauroFerrari (TMHRI-instituutti,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Jouni Hirvonen.LL Camilla Böckelmanin väitöskirjaRole of CIP2A in carcinogenesistarkastettiin 10.2.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. KarinJirström (Lundin yliopisto, Ruotsi)ja kustoksena prof. Ari Ristimäki.LL Marjatta Okkosen väitöskirjaBiomarkers in acuterespiratory failure tarkastettiin11.2.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Stefan Lundin (Göteborginyliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Per Rosenberg.Prov. Mikko Käenmäenväitöskirja Importance of COMTin the regulation of prefrontaldopamine tarkastettiin 17.2.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. Sepnäytteenkäsittelymenetelmiin,erityisesti mikroaaltoavusteiseennäytteenkäsittelyyn.TalvivaaraToimitusjohtajaksi on huhtikuustaalkaen nimitetty DI Harri Natunen.Nykyinen toimitusjohtajaPekka Perä siirtyy yhtiön hallituksenpuheenjohtajaksi.Tampereen teknillinenyliopistoKeraamimateriaalien professoriksion nimitetty TkT Erkki Levänen.TamroTamro Suomen ja Tamro Baltiantoimitusjohtajaksi on nimitettykonsernin talousjohtaja KTMSakari Ahdekivi.Characterisation and treatmentof waste incineration bottomash and leachate tarkastettiin17.2.2012. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Thomas Astrup (Tanskanteknillinen yliopisto) ja kustoksenaprof. Aimo Oikari.M.Sc. Jackson Jenningsinväitöskirja Barriers evolving:Reproductive isolation and theearly stages of biological speciationtarkastettiin 29.2.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. KerryShaw (Cornellin yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Anneli Hoikkala.M.Sc. Emanuel Ydreforsinväitöskirja Supernova-neutrinoinduced reactions on molybdenumvia neutral currents tarkastettiin2.3.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Karl-Heinz Langanke(GSI, Saksa) ja kustoksenaprof. Jouni Suhonen.FM Heidi Ahkolan väitöskirjaPassive Sampling in Monitoringof Nonylphenol Ethoxylatesand Nonylphenol in Aquatic Environmentstarkastettiin 23.3.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MikaSillanpää (Lappeenrannan teknillinenyliopisto) ja kustoksenaprof. Juha Knuutinen.Lappeenrannan teknillinenyliopistoM.Sc. Fatemeh Ebrahimin väitöskirjaSynthesis of percarboxylicacids in microreactor tarkastettiin1.3.2012. Vastaväittäjinätoimivat akatemiaprof. Tapio Salmi(Åbo Akademi) ja prof. MarkkuHurme (Aalto-yliopisto) jakustoksena prof. Ilkka Turunen.sivulle 7674 KEMIA 2/2012

Mikko Laineen voittoisan vaalivideonvoi katsoa osoitteessawww.kesapressa.fi.Aalto-yliopiston kemian tekniikanopiskelija Mikko Laine onvalittu Neste Oilin kesäpressaksi.Toukokuussa pestinsä aloittavaLaine pääsee tutustumaanNeste Oilin toimintaan pintaasyvemmältä ja esittämään ideoitaanyhtiön toiminnan kehittä-Psyykenlääkkeiden käyttö onkotona asuvilla ikäihmisilläyleistä ja usein myös hyvin pitkäkestoista.Vaikka uni- ja rauhoittavialääkkeitä tulisi ottaakorkeintaan muutaman viikonajan, vanhukset syövät niitä jopavuosia, osoittaa Maria Rikalanväitöstyö.Rikalan havainnot perustuvatväestöpohjaiseen interventiotutkimukseen,jossa tutkittiin75-vuotiaita ja sitä vanhempiakuopiolaisia vuosina 2004–2007. Tutkimusta rahoitti muunmuassa Kansaneläkelaitos.Tutkimuksen alkaessa 38prosenttia kotona asuvista vanhuksistakäytti psykoosi-, masennus-tai uni- ja rauhoittavialääkkeitä. Heistä 60 prosenttiajatkoi lääkkeiden syöntiä ainakinkolme vuotta eli tutkimusjaksonloppumiseen saakka. Tavallisintapitkäkestoinen käyttöoli niillä, jotka käyttivät useampaakuin yhtä lääkettä.Lääkehoidon tarpeen arviointiprosessiaiäkkäillä pitäisitutkijan mukaan parantaa, silläpsyykenlääkkeet voivat altistaaheidät monenlaisille haitoille,Mikko Laineon Neste Oilinkesäpressamiseksi. Kesäpressa raportoikokemuksistaan muun muassasosiaalisessa mediassa.Neste Oilin kesäpressantehtävään haki lähes 60 innokastanuorta, joista selvisi jatkoonkuusi. Jatkoon päässeethakijat kampanjoivat sekäperinteisessä että sosiaalisessamediassa ja keräsivät Kesäpressa-kampanjasivustollayhteensä 27 000 ääntä. Kahdestaeniten äänistä saaneestayhtiö valitsi Laineen.”Olo on kuin Mozartilla.Kampanjointi oli erittäin intensiivistämutta myös palkitsevaa.Olen iloinen, että ponnistelunipalkittiin kesäpressantehtävällä, ja odotan joinnolla kesää”, Mikko Laineiloitsee.Vanhukset syövät psyykenlääkkeitävuosikausiaMaria Rikalakuten kaatumistapaturmille.Proviisori Maria Rikalan väitöskirjaPsychotropic drug usein community-dwelling olderpeople—pharmacoepidemiologicalaspects tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 10.2.2012.Vastaväittäjänä toimi dosenttiSinikka Sihvo Terveyden jahyvinvoinnin laitoksesta ja kustoksenaprofessori Sirpa Hartikainen.Biopolttokenno toimiiihmisverelläTulevaisuuden kehonsisäisenverensokerimittarin virtalähteenävoi toimia polttokenno, jokaottaa polttoaineensa eli glukoosinja hapen suoraan ihmisverestä.Näin visioi väitöskirjassaanXiaoju Wang.Wang kehitti tutkimuksessaanuudenlaisia entsyymielektrodejabiopolttokennoihin, jotka käyttävätentsyymejä katalyytteinämuuntaessaan polttoaineen kemiallistaenergiaa sähköiseksi.Tutkimuksen pääpainona olivatkennojen suurimmat ongelmakohdateli virtalähteen tehonkasvattaminen ja toimintavarmuudenparantaminen.Wang rakensi kehoon istutettavanpolttokennon prototyypin,joka käyttää sellobioosidehydrogenaasi-ja bilirubiini-oksidaasientsyymejäbiokatalyytteinäkultananohiukkasia sisältävälläelektrodilla. Kennontehontuotto oli kolme mikrowattianeliösenttimetriltä 0,45voltin käyttöjännitteellä, kunsen polttoaineena oli ihmisveri.Entsymaattisen biopolttokennontoimintaperiaate esiteltiinalkujaan jo 1970-luvulla,mutta kiinnostus kennoihin onlääketieteen tekniikassa kasva-Xiaoju Wangnut viime aikoina voimakkaasti.Biopolttokennot tarjoavatympäristöä säästävän virtalähdevaihtoehdonmyös vain vähänvirtaa kuluttavalle elektroniikalle.DI Xiaoju Wangin väitöskirjaEnzyme Electrode Configurations:for Application in BiofuelCells tarkastettiin Åbo Akademissa17.2.2012. Vastaväittäjänätoimi professori ShelleyD. Minteer Utahin yliopistostaYhdysvalloista ja kustoksenaprofessori Mikko Hupa.Tilaa Kemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fiLukion kemian taitajattähtäävät olympialaisiinSuomen parhaat lukioikäisetkemian osaajat ovat MattiMikkola Loimaan lukiosta,Risto Pohjolan-PirhonenJärvenpään lukiosta ja JyriMaanpää turkulaisestaPuolalanmäen lukiosta. Kolmikkovalloitti mitalisijatkemian loppukilpailussa, jokajärjestettiin helmikuussaHelsingissä.Neljän tieteen kisassa ratkottiinmyös matematiikan,fysiikan ja tietotekniikanparemmuus. Kilpailua isännöiMatemaattisten aineidenopettajien liitto Maol.Kilpailun parhaimmistollaon mahdollisuus päästäilman pääsykoetta opiskelemaanmatemaattis-luonnontieteellisiäaineita useimpiinyliopistoihin. Lisäksi kärkijoukolleon tarjolla yliopistotasonjatkovalmennusta, jonkaperusteella valitaan edustusjoukkueettulevan kesänkansainvälisiin tiedeolympialaisiin.Kemian olympialaisetpidetään YhdysvaltainWashingtonissa.2/2012KEMIA75

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemian opetuksen päivätOulu 13.–14.4.2012ouluma.fi/kemian-opetuksen-paivat/Prosessiteollisuus jaAnalyysitekniikka2012Helsinki 18.–19.4.2012www.easyfairs.com/fiLUMA-tiede- ja teknologiapäivätTampere 20.4.2012www.luma.fi/paivatRöntgenfluoresenssispektrometria(XRF)Helsinki 24.4.2012www.ael.fiKäyttöturvallisuustiedotteenlaatijan teemapäiväHelsinki 26.4.2012www.ecoonline.fiKemikaaliturvallisuus työpaikallaTampere 7.–8.5.2012www.ttl.fiLaboratorion laatuvastaavantyökalupakkiHelsinki 8.5.2012www.ael.fiRiskien arviointi työpaikallaTurku 15.–16.5.2012Helsinki 21.–22.8.2012www.ttl.fiKemikaalien käyttäjän teemapäiväHelsinki 22.5.2012www.ecoonline.fiNäytteen esikäsittely ja valmistuskemiallisessa analytiikassaHelsinki 23.–24.5.2012www.ael.fiStakeholder’s DayHelsinki 23.5.2012www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 24.–25.5.2012www.helsinkicf.euLaboratorion sisäiset auditoinnitHelsinki 29.–30.5.2012www.ael.fiLaboratorion turvallisuusHelsinki 30.–31.5.2012www.ael.fiNordic Environmental ChemistryConferenceTurku 4.–7.6.2012www.necc2012.fiThe Health Risk Assessmentof Metals, Their Alloys andCompounds under ReachHelsinki 6.–7.6.2012www.ttl.fi15. Pohjoismainen katalyyttisymposiumMaarianhamina 10.–12.6.2012www.nsc2012.orgAlihankinta 2012Tampere 18.–20.9.2012www.alihankinta.fiPakkaus 2012Helsinki 26.–27.9.2012www.easyfairs.com/fiLaboratoriolääketiede janäyttely 2012Helsinki 4.–5.10.2012www.bioanalyytikkoliitto.fiTiedemessut 2012Turku 5.–7.10.2012www.turunmessukeskus.fiTekniikka 2012Jyväskylä 10.–12.10.2012www.jklpaviljonki.fi4 th Nordic Wood BiorefineryConferenceHelsinki 23.–25.10.2012www.vtt.fi/nwbc2012International Congress on Safetyof Engineered Nanoparticlesand NanotechnologiesHelsinki 28.–31.10.2012www.ttl.fi/senn2012Valtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivätLappeenranta 13.–14.11.2012www.lut.fi/fi/jatepaivatFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fiTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.finnexpo.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT12 th Eurasia Conference onChemical SciencesDassia, Kreikka 16.–21.4.2012http://eurasia12.uoi.grAnalytica 2012München, Saksa 17.–20.4.2012www.analytica.dePaintExpoKarlsruhe, Saksa 17.–20.4.2012www.paintexpo.comSPE 8 th Thermoforming ConferenceVenetsia, Italia 26.–27.4.2012www.e-t-d.orgProStab 2012Lissabon, Portugali 2.–4.5.2012www.efb-central.orghenkilöuutisiaOulun yliopistoDI Janne Karimäen väitöskirjaStructure and Dynamics ofVortices in Superfluid Helium-3tarkastettiin 20.1.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. AlexanderL. Fetter (Stanfordin yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksena prof.Erkki Thuneberg.FM Jukka Isohätälän väitöskirjaStrongly nonlinear transportin semiconductor superlatticestarkastettiin 10.2.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori AlexanderBalanov (Loughborough’nyliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Erkki Thuneberg.LL Hanna-Leena Ronkaisenväitöskirja Novel prognostic biomarkersfor renal cell carcinomatarkastettiin 23.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Teuvo Tammela(Tampereen yliopistollinen sairaala)ja kustoksena dos. PekkaHellström.Tampereen teknillinenyliopistoDI Jussi Rautiaisen väitöskirjaTailoring the Wavelength of ContinuousWave and Mode LockedSemiconductor Disk Lasers tarkastettiin10.2.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Nikolay Ledentsov(VI Systems, Saksa) ja kustoksenaprof. Oleg Okhotnikov.DI Matti Viitalan väitöskirjaFirst-Principles Studies ofOrganic Adsorption on SnO 2Surfacestarkastettiin 17.2.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Kari Laasonen(Aalto-yliopisto) ja kustoksenaprof. Tapio Rantala.FM Noora Kuulojan väitöskirjaOrganoboron compounds:substrates for Suzuki-Miyauracross-coupling and asymmetricconjugate addition tarkastettiin2.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Osmo Hormi (Oulun yliopisto)ja kustoksena prof. RobertFranzén.DI Maija Hoikkasen väitöskirjaInjection Moulded ThermoplasticElastomer—MetalHybrids tarkastettiin 9.3.2012.Vastaväittäjinä toimivat prof.Remko Akkerman (Twenten yliopisto,Alankomaat) ja D.Sc.Markku Heino (Spinverse Oy) jakustoksena prof. Jyrki Vuorinen.Tampereen yliopistoLL Sari Rantalan väitöskirja APopulation-based Study of Beta-hemolyticStreptococcal Bacteremia:Epidemiological, clinicaland molecular characteristicstarkastettiin 9.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Ville Valtonen(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Jukka Mustonen.Turun yliopistoFM Sarita Forsbackin väitöskirja18F-Labeled PresynapticDopaminergil Tracers. Synthesis,Radiochemical analysesand Preclinical Evaluation of[18F]FDOPA and [18F]CFT tarkastettiin27.1.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Jörg Steinbach(HZDR, Saksa) ja kustoksenaprof. Olof Solin.LL Atte Kivisaaren väitöskirjaMolecular markers for progressionof squamous cell carcinomaof the skin tarkastettiin27.1.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Kaisa Tasanen-Määttä (Oulunyliopisto) ja kustoksena prof.Veli-Matti Kähäri.FM Iko Hyppäsen väitöskirjaFrequency-Domain and Wide-Pulse Time-Domain Measurementsof Lanthanide Luminescenceand Lanthanide-BasedResonance Energy Transfer tarkastettiin10.2.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Michael Schäferling(Regensburgin yliopisto,Saksa) ja kustoksena emer.prof.Jouko Kankare.Åbo AkademiFM Filip Ekholmin väitöskirjaEpisodes in CarbohydrateChemistry: From beta-linkedMannosides to Glycoconjugatestarkastettiin 17.2.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Paul V. Murphy(Irlannin kansallinen yliopisto) jakustoksena prof. Reko Leino.DI Johan Fagerlundinväitöskirja Carbonation ofMg(OH) 2in a pressurised fluidisedbed for CO 2sequestration tarkastettiin2.3.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Mercedes Maroto-Valer(Nottinghamin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Ron Zevenhoven.DI Maija Blomquistin väitöskirjaElectrochemical andSpectroelectrochemical Characterizationof Alkylated and ThiolatedPolyanilines tarkastettiin9.3.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Arkadi Karjakin (Moskovanyliopisto, Venäjä) ja kustoksenaprof. Ari Ivaska.76 KEMIA 2/2012

seurasivuGlobal Pulp, Paper andBiofuels SummitWien, Itävalta 15.–16.5.2012www.honeywell.fi/summitBioindustry 2012Pietari, Venäjä 15.–17.5.2012bio.lenexpo.ru/engSt. Petersburg ChemforumPietari, Venäjä 15.–18.5.2012corrosion.lenexpo.ru/enFECC Annual CongressLissabon, Portugali 21.–23.5.2012www.fecc-congress.comXXXIII Nordic Congress inClinical ChemistryReykjavik, Islanti 12.–15.6.2012www.nfkk2012.isChemspec EuropeBarcelona, Espanja 13.–14.6.2012www.chemspecevents.comEuropean Symposium on ComputerAided Process EngineeringLontoo, Iso-Britannia 13.–17.6.2012www.icheme.org/escape22Achema 2012Frankfurt, Saksa 18.–22.6.2012www.achema.deBIO 2012Las Vegas, USA 25.–28.6.2012convention.bio.orgBOS 2012Tallinna, Viro 1.–4.7.2012www.boschem.eu15 th International Congresson CatalysisMünchen, Saksa 1.–6.7.2012http://events.dechema.de/icc2012ICCE – Ecrice 2012Rooma, Italia 15.–20.7.2012www.iccecrice2012.orgEUCHEM Conference MoltenSalts and Ionic LiquidsNewport, Iso-Britannia 5.–11.8.2012www.euchem2012.org20 th International Congress onChemical and ProcessEngineeringPraha, Tšekki 25.–29.8.2012www.chisa.cz/20124 th EuCheMS Chemistry CongressPraha, Tšekki 26.–30.8.2012www.euchems-prague2012.czInternational Symposium onChemical Reaction EngineeringMaastricht, Alankomaat 2.–5.9.2012www.iscre22.com40 th International Conference onCoordination ChemistryValencia, Espanja 9.–13.9.2012http://iccc40.comInternational Conference onCatalysis on Organic SynthesisMoskova, Venäjä 15.–20.9.2012www.ioc.ac.ru/iccos-2012/World Adhesive and SealantConferencePariisi, Ranska 18.–21.9.2012www.wac2012.org15 th European Congress onBiotechnologyIstanbul, Turkki 23.–26.9.2012www.ecb15.orgScanautomatic & ProcessteknikGöteborg, Ruotsi 9.–11.10.2012www.svenskamassan.seTurkchem Chem ShowEurasia 2012Istanbul, Turkki 13.–14.10.2012www.turkchem.net8 th International Conference onNovel Materials and TheirSynthesisShanghai, Kiina 14.–19.10.2012www.nms-iupac.org/2012Materialica 2012München, Saksa 23.–25.10.2012www.materialica.com7 th World Mycotoxin Forum andXIIIth International Iupac Forumon Mycotoxins & PhycotoxinsRotterdam, Alankomaat 5.–9.11.2012www.wmfmeetsiupac.orgEnergy Storage 2012München, Saksa 13.–16.11.2012www.messe-muenchen.deMedicaDüsseldorf, Saksa 14.–17.11.2012www.medica-tradefair.comSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUSuomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous4.4.2012 klo 17.30Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta, Viikinkaari 11,Viikin infokeskus Korona, 1. krsSääntöjen mukaiset vuosikokousasiat, nuorten tutkijain tunnustuspalkinto,professori Jari Yli-Kauhaluoman esitys farmaseuttisenkemian osaston tutkimustyöstä ja iltapala.Ilmoittautumiset 28.3. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.Optisen Spektroskopian jaoston koulutusseminaariPeruskurssi 201211.4.2012Helsingin yliopistomuseo ArppeanumOsallistumismaksu 80 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja:jari.pukkila@poliisi.fi, puh. 040 515 1390.Suomalaisten Kemistien Seuran, Finska Kemistsamfundetinja Kemiallisteknillisen YhdistyksenKesäretki5.6.2012Retki tehdään Hangon alueelle.Lisätietoja: www.suomalaistenkemistienseura.fi.Suomen Kemian Seuran, Suomen MassaspektrometrianSeuran ja Suomen KromatografiaseuranTäydennyskoulutuskurssi16.–17.10.2012Lisätietoja: www.kemianseura.fi.Kemistien yhteinen kesäretkisuuntautuu tänä vuonna Suomeneteläisimpään kaupunkiin.Kemian jakemian tekniikanopiskelija!Liity kemianseuroihin:www.kemianseura.fiSAAT KEMIA-LEHDEN VUOSIKERRAN KYMPILLÄ!ScanstockphotoKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä3/12 29. maaliskuuta 26. huhtikuuta4/12 10. toukokuuta 7. kesäkuuta5/12 7. lokakuuta 4. syyskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.2/2012KEMIA77

Kemiaa koko elämäPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Laatua maalipurkissaMillaista laatua vaaditaanmaalilta? Hyvää tarttuvuutta,kulutuksenkestävyyttä?Kysymystä pysähtyy ajattelemaan,kun näkee Tekniikanmuseon vitriinissä maalipurkin,joka lupaa sutijalleen ”rauhanajanlaatua”.VITRIININ PURKKI sisältää yhtä Tikkurilanvanhimmista maaleista, Permolattiaemalia,jonka tuotanto alkoi jovuonna 1928. Permo onkin ensimmäisiäteollisesti valmistettuja lattiamaaleja.Sen erikoisuutena oli kirkas ja kova”emalintapainen” maalauspinta, jostajuontui myös maalin nimi. Mutta mitälaadukasta rauhanajan maalissa oli?Yksinkertaisesti ajateltuna rauhanajanlaatu tarkoitti teknisten ominaisuuksienparanemista sotien jälkeen, sillä sota-aikamerkitsi säännöstelyä myös maalienraaka-aineissa.Jari KettunenSodan kaltainen kriisi pakotti maalinvalmistajatkinmielikuvituksellisiin ratkaisuihin.Maalien ainesosana kokeiltiinmuun muassa ruutia, joka sisälsi nitroselluloosaa.Nitroselluloosamaalit nopeuttivatmaalien kuivumisaikaa huomattavastija paransivat näin maalausnopeutta jalopputuloksen laatua.Toisen maailmansodan aikaan kemistitkeksivät liuottaa myös valokuvausliikkeistäsaatuja vanhoja filmejä nitroselluloosamaalienaineksiksi. Näin myös rauhattomuudenajat tuottivat uutta laatuamaaleihin.Rauhanajan laatua edusti myös peltinenpakkaus, sillä sotien aikana maalinpakkausmateriaalina jouduttiin käyttämäänpahvia, kun pelti oli säännöstelynalla.Laatutekijät eivät kuitenkaan olleetvain teknisiä. Maalipurkin etiketin kuvastalöytyy laatua, joka liittyi enemmänkinmielikuviin kuin maalin kemialliseenkoostumukseen. Savua tupruttavaa tehdastaei omana aikanaan suinkaan nähtyympäristöä saastuttavana pahana, vaanAikansa moderniuutuus on vuosikymmentenvieriessämuuttunutklassikoksi, jonkavalttina onkinnykyään ”vanhanajan laatu”.taivaalle levittyvä savupilvi puhkui uskoakehitykseen ja vaurauden kasvuun.MAALITEOLLISUUS ja mielikuvat kasvustatoivat uutta laatua sekä elämiseenettä myös asumiseen. Lattioiden maalaaminenedisti Tikkurilan mainoslehtienmukaan ajan hallintaa, kodin puhtauttaja sitä kautta terveyttä:”Kaunis ja viihtyisä koti on se peruste,jolle uuden sukupolven vastainen kehityson laskettu. (…) Maalauksen yleistyminen(…) todistaa, että yhä enemmän onalettu kaivata kauneutta ja viihtyisyyttäympäristöön, mutta myöskin että terveydellisiinseikkoihin yhä enemmän halutaankiinnittää huomiota, samalla kunmahdollisimman tarkoin tahdotaan suojellataloudellisia.(…)Lattioiden puhdistus muuttuu helpoksija käy joutuisasti, kun maalari on viimeisensivellinvetonsa tehnyt.(…) Mikänautinto onkaan astella peilikirkkaallalattialla!”Paitsi perheenemännille Permo-lattiaemaliamainostettiin myös kouluille,maanviljelijöille, talonomistajille ja isännöitsijöille.Jo vuonna 1929 oli perustettu asiakaslehtiTikkurilan viesti valistamaankuluttajia teollisesti tuotettujen maalienhyödyistä. Suomalaiset kuluttajat pitivakuuttaa siitä, että kotimaiset tuotteetolivat yhtä laadukkaita kuin ulkomaiset.Suomalaisella laadulla piti olla myössuomalainen nimi. Niinpä ei enää kätkeydyttysellaisten nimien taakse kuin”Superfine floor varnish”.Entä mitä laatua löytyy tämän päivänrautakaupan hyllyllä pönöttävästä Permo-lattiamaalipurkista?Ainakaan päällimmäiset laatutekijäteivät enää liity terveyteen ja ajan hallintaan.Nykyajan klassikkomaali tarjoaaniiden sijaan ”vanhan ajan” laatua.Permo-lattiamaali onkin kuin aikakone.Vanhojen värikarttojen ja pigmenttienavulla nostalgiannälkäinen kotisutijamatkaa sotienjälkeiseen idylliin, siihenentiseen, hyvään ja rauhaisaan laatuaikaan.Jari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fi78 KEMIA 2/2012

Alan johtavattoimijat jatuotemerkitkoottuna samankaton alleHELSINGIN MESSUKESKUS | 18.-19. HUHTIKUUTA 2012PROSESSITEOLLISUUS &ANALYYSITEKNIIKKA2012Suomen merkittävin prosessiteknisen tuotannon jaanalytiikan ratkaisujen ammattitapahtuma Näytteilleasettajia Ideoita MahdollisuuksiaVieraile kevään 2012merkittävimmässäteollisuudenammattitapahtumassa3 tapahtumaa saman katon allaSäästä rahaa ja aikaa,rekisteröidy ennakkoon osoitteessaeasyFairs.com/PROSANAHKIVieraile samaan aikaan myösICTexpo 2012 jaHENKILÖSTÖ 2012 –tapahtumissaYhteistyökumppanit:

Tapahtumasta löydät NÄYTTEILLEASETTAJIA,UUTUUKSIA ja MAKSUTTOMIA SEMINAAREJA.Alla esimerkkejä tulevasta. Tapahtuman koko ohjelman näet osoitteesta www.easyFairs.com/PROSANAHKIKESKIVIIKKO, 18. HUHTIKUUTAKlo 9.30Prosessianalyyttiset mittauksetAri Ivaska, professori, Åbo Akademi UniversityKlo 10.30Mallintaminen ja simulointi prosessiteollisuudessaJean-Peter Ylen, Principal Scientist, D.Sc.(Eng), VTT,System Dynamics and OptimizationKlo 11.30Kaasutuksen tuotekaasun analysointiRaimo Ahola, tuotepäällikkö, ABBKlo 12.30Uusien teknologioiden hyödyntäminenjätevesien kiintoainemittauksissaHeli Karaila, Product Manager, Measurements,Metso AutomationKlo 13.30Nanotekniikkaa prosessimittauksissaJos prosessiputki on metrin halkaisijaltaan, niinmihin silloin voi käyttää nanoteknologiaa? Mitänanoteknologia oikeastaan on, ja mistä sitä saa?Ville Voipio, toimitusjohtaja, Janesko OyKlo 14.30Tutkimustuloksista kohti uutta liiketoimintaa- Optinen spektroskopia ja biosensoritJarkko Räty, tutkimuspäällikkö, Oulun YliopistoCEMIS-OULUKlo 15.45Uuden sukupolven laitossuunnitteluaOtso Tiili, projekti-insinööri, SIEMENSTORSTAI, 19. HUHTIKUUTAKlo 9.30Kamerateknologian / konenäön hyödyntäminenlaadunvalvonnassa globaalisti: videoiden ja kuvienvälitys salatusti reaaliajassa pilvipalveluita hyödyntäenTapio Koskinen, OptoFidelity Oy, Director,Business DevelopmentKlo 10.30Jäte- ja selluetanolin valmistus– analytiikka, haasteet ja mahdollisuudetJyri Maunuksela, TkL, vanhempi biokemisti,St1 BiofuelsKlo 11.30Kansainvälistä kasvua ja kilpailukykyäinnovaatiotoiminnastaMika Aalto, toimialajohtaja, TkT, Tekes,Metsä ja KemiaKlo 12.30Multi-Parametric Surface Plasmon Resonance -From molecular interactions to layer thicknessand from high-tech labs to process controlJohana Kuncová-Kallio, PhD, Director of BusinessDevelopment, Oy Bionavis LtdKlo 13.30Insinööri matkalla menestykseenUuden Insinööriliiton urapalvelut esittelyssäSeija Utriainen, urahallinta-asiantuntija,Uusi Insinööriliitto UIL ryKlo 14.30Erotus- ja karakterisointimenetelmätpuuraaka-aineen komponenttien hyödyntämiseenHeli Sirén, professori, teknillinen tiedekunta,LUT Kemia

NäytteilleasettajalistaAG-ME OY3e9Automaatioväylä3f15Autrol Oy Ab3d20AxFlow Oy3e12BBTechnics Oy3d39Beamex Oy Ab3f40BERNER3f27Beup Automation Oy 3f14BOLLFILTER3d31Bruker3f39BTG Finland Oy Ab3e23Cemis-Oulu, Oulun yliopisto 3f11Colly Company Oy Ab 3e44,3e45E.M. Leino Oy3d18ELOMATIC3g28Exel Composites Oyj 3f23Fieldtech Oy3f24Fimatic Oy3e28Finfocus Instruments Oy 3d24Fisher Scientific Oy3d35FlowPartners Oy/Kovartek Oy/FlowExperts Oy 3d36Fluke Finland Oy3g27Focusplan Oy3g27Gasmet Technologies Oy 3e24GWM-Engineering Oy 3f36Hartek Oy3d11Innovatics3e17IP-Produkter Oy3e39Kemia-lehti3e19Kiilto Oy3d5KiiltoClean Oy3d6Knorring Oy Ab3d30Kübler Suomi Oy3d28Kytölä Oy3e36Labo Line Oy3d12Labtium Oy3d36Malux Finland Oy3g36Metrohm Nordic Oy 3d8Monilaite-Thomeko Oy 3e5Nab Labs Oy3e16OptoFidelity Oy3e15Oy G. W. Berg & Co Ab 3e6Oy Woikoski Ab3f5PANalytical B.V.3d17Parker Hannifin Oy3e20PPM Systems Oy3e2Profimeas Oy3f36ProSolve Oy3f35Ramboll Finland Oy3e40Satron Instruments Oy 3f16Scancool Oy3d41Senfit Oy3f18Siemens Osakeyhtiö 3d1, 3d2Sintrol Oy3e1SKS Automaatio Oy3d15Software Point Oy3e5Studiotec Oy3d31Suomen Stahl Oy3e41SuomenTeollisuusmerkintä Oy 3d12Sähkölehto Oy3e8Tamrotor Kompressorit Oy 3f1Tanos GmbH3f24Tasosystem Oy3g35Teknocalor Oy3d16Teo-Pal Oy3d23thinkflow3d44U-Cont Oy3d7Uusi Insinööriliitto UIL ry 3f19Vacon Oyj3f31Vaisala Oyj3f6Waldec Oy Ab3f9Wika Finland Oy3e30VWR International Oy 3e35Samaan aikaansamalla pääsylipullamyös ICTexpo 2012,HENKILÖSTÖ 2012sekä FinnteckokonaisuusTERVETULOAMAKSUTTOMAAN ALANVERKOSTOITUMIS-Seminaarilavalla| klo16.30 huhtikuuta 18.TILAISUUTEENVapaa sisäänpääsyYli 200 näytteilleasettajaa ja paljon seminaarejaSamaan aikaan samalla pääsylipulla myös muut tapahtumat. Tässä maistiaisiatapahtumien huippupuhujista, lue lisää tapahtuman kotisivuilta.ICTexpo 2012- Pohjoismaiden suurin IT-alan tapahtumaHENKILÖSTÖ 2012- Tapahtuma kaikille, joilla on henkilöstövastuutaAnssi Vanjoki,monitoimijaMikko Hyppönen,Chief ResearchOfficer, F-SecureCarina RäihäEx-pankkijohtaja,nykyinen vuorikiipeilijäHjallis Harkimo,liikemies,Diili-ohjelmankeulakuvaLue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessawww.easyFairs.com/PROSANAHKI

KAIKKITÄYSINMAKSUTTA”On erittäin hyvä, että alalle järjestetään tällainen tapahtuma keväällä 2012.Tulen ehdottomasti tapahtumaan ja haluaisin nähdä yrityksiä, joiden erikoisalaaon online-mittaukset sekä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet työhygieniaan.”Jussi Nikkarinen, Technology Manager, KemiraTule ammattitapahtumaan...tapaamaan alan toimijoitalöytämään uusia toimittajiatutustumaan viimeisimpiin tekniikoihinnäkemään uutuustuotteitatapaamaan alan kollegoitaluomaan uusia kontaktejakuuntelemaan seminaarejaPÄIVÄ & AIKAKeskiviikko 18. huhtikuuta 2012 9.00 – 17.00Torstai 19. huhtikuuta 2012 9.00 – 16.00PAIKKAHelsingin MessukeskusAjo-ohjeet www.finnexpo.fiJÄRJESTÄJÄeasyFairs FinlandPuh. +358 (0)50 5913 198Email: finland@easyFairs.comKeskiviikko18huhtikuuta 2012Torstai19huhtikuuta 2012TERVETULOA!Lue lisää ja rekisteröidy maksutta käyttäen koodia 6464 osoitteessawww.easyFairs.com/PROSANAHKI

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

ErinomaisialaboratoriolaitteitaNämä ja paljon muutaProsessiteollisuus &Analyysitekniikka -messuillaosastollamme 3 d 23.Tervetuloa!Ota askel parempaanTEOPALasiakaspalvelu@teopal.fiwww.teopal.fi(c) EmmuliProduction 2012-03_HeLi