kemiaa - Kemia-lehti

KEMIA4/2012KemiJÄÄTÄVÄNTASOKASTAjalokaasukemiaaAINAVÄÄRÄihonväri?MITÄKUULUU,kemiankeksintö?PIMEÄLÄÄKEvaarantaaterveytesiAutomaatiota puhtaammantulevaisuuden puolestaPienennä valmistamiesi standardi- ja varastoliuosten aiheuttamaakemikaalikulutusta mullistavan Quantos-näytteenvalmistustekniikan avulla.• Säästä jopa 90% näytteiden ja liuottimien käyttökuluista• Pienennä kemikaali- ja liuotinjätteen hävittämisestä aiheutuvia kulujaJo yli puolet maailman johtavista lääkealan yrityksistä on valinnut työkalukseenQuantos-näytteenvalmistusjärjestelmän. Milloin sinä aiot siirtyä sen käyttäjäksi?www.gwb.fi/quantos

©2011 Thermo Fisher Scientific Inc. All other trademarks are theproperty of Thermo Fisher Scientific Inc. and its subsidiaries.Älä tyydy vähempään –Hanki paras mittariUudet Thermo Scientific Orion Star A and VERSA STAR -mittarit on tehtylaadukkaiksi ja tarkoiksi ammattitaidolla, jota olet tottunut odottamaan Oriontuotteilta.Orion on laajentanut valikoimaa yhdistämällä helppokäyttöisyydenja ammattilaisten kovat vaatimukset. Myös lisävarusteet on uudistettu, jotenkokonaisuuksista muodostuu Orion Star A and VERSA STAR -mittaripaketit,jotka sopivat kaikkiin tarpeisiin.sinun sovellukseesiTila ei riitä kertomaan kaikistaOrion Star A and VERSA STAR-mittareista ja niiden ominaisuuksista.Ota yhteyttä, niinkatsotaan sinun tarpeisiisi parhaitensopiva mittari tai kokopaketti.Puh. 09-8845022labdig@labdig.fiwww.labdig.fiOrion Star A212johtokykypöytämittariOrion Star A214pH/ISE pöytämittariOrion Star A121kannettavapH-mittariOrion Star A329ISE/johtokyky/RDO/DOkannettava mittariORION-FARMOS TUTKIMUSSÄÄTIÖN APURAHATVUODELLE 2013 JULISTETAAN HAETTAVIKSIApurahat myönnetään lääketieteen, eläinlääketieteen, farmasian sekä niihin liittyvienluonnontieteiden, kuten kemian ja fysiikan, aloille1) nuorille tutkijoille (ei väitelleille) tieteellistä tutkimustyötä varten(suuruudeltaan enintään 5 000 euroa) sekä2) äskettäin (21.9.2012 lukien viiden vuoden sisällä) väitelleille tutkimustyön jatkamiseen(suuruudeltaan enintään 25 000 euroa).Apurahoja voidaan myöntää myös ulkomailla tehtävää tutkimustyötä varten. Säätiö ei kuitenkaan jaa pelkkiämatka-apurahoja esim. kongresseihin.Hakemus toimitetaan sähköisellä hakemuslomakkeella, joka on Orionin kotisivulla www.orion.fi.Hakemus laaditaan äidinkielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ja muussa tapauksessa englannin kielellä.Liitteitä ja suosituskirjeitä ei käsitellä. Kumpaakin apurahaa voi yksittäinen henkilö saada korkeintaan kahdesti.Apurahansaajien eläkevakuuttaminen on toteutettu vuoden 2009 alusta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti.Lain mukaan vakuutusvelvollisuus koskee kaikkia niitä Suomessa asuvia apurahansaajia, jotka ovat saaneetSuomesta myönnetyn työskentelyapurahan vuonna 2009 tai sen jälkeen. Lisätietoa saa MaatalousyrittäjienEläkelaitoksesta www.mela.fi.Hakuaika päättyy 21.9.2012. Päätökset apurahojen saajista tehdään vuoden 2012 aikana ja myönnetytapurahat maksetaan saajan tilille ennen vuoden loppua.Yhteydenottoihin vastaa tutkimussäätiön asiamies Anu Imppola, puhelin: 010 426 3803.Orion-Farmos Tutkimussäätiön hallitus

SISÄLLYSHelsingin yliopiston professori MarkkuRäsänen on johtanut suomalaisenjalokaasukemian tutkimuksen maailmankärkeen. (s. 6)6 Jalokaasujen kielletyt leikitNe reagoivat sittenkinJarmo Wallenius10 TÄTÄ MIELTÄKemia tarvitseekekseliäitä moniosaajiaMaija Pohjakallio12 Kauneuden oudot oikutAina väärä ihonväriArja-Leena PaavolaSakari TolppanenRusinanruskea tai kalmankalpea,kunhan eivain oma syntymäväri.Näin määrää muoti.(s. 12)39 TULEVIA TAPAHTUMIA40 NÄKÖKULMAMikä täällä haisee?Anja Nystén40 KEMIA SILLOIN ENNEN41 PIENI SUURI NANONanolääke ontehokas täsmäaseMaija PohjakallioScanstockphoto16 AJANKOHTAISTAErgonominen laboratorioon toimiva ja viihtyisäSanna Alajoki18 UUTISIA24 VIHREÄT SIVUT30 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU34 Kuinka lupaukset lunastuvatMitä kuuluu kemiankeksinnöille?Leena Laitinen ja Päivi Ikonen42 Pimeä lääkevoi viedä hengenPäivi Ikonen44 Uusi tapahtumastarttasi onnistuneestiProsessi- ja analyysimessutselvisivät jatkoonLauri Lehtinen ja Leena Laitinen46 Kaikki hyöty irti puustaSanna Alajoki48 Hyvä laboratoriolaiteon pieni ja helppo käyttääMarja Saarikko50 Moniosaaja BASF:n tutkimus tuottaaÄlykästä lääkeannostelua jaterveyttä kehitysmaihinLauri LehtinenPatenttihakemuksen sisällönpitää olla kuin keittokirjan reseptin,sanoo patenttiasiamies GitteHärkönen. (s. 60)55 NAISET JA KEMIAMarie LavoisierKohtalona kemiaSisko LoikkanenBerggren Oy56 KEEMIKKOEurooppalaisia lihapiirakoita58 ULKOMAILTAJuha Rahkonen52 Muumiojauhetta ja iilimatojaApteekin hyllyltäArja-Leena PaavolaOnbonen tutkimuspäällikkö Eija Pirhonenja toimitusjohtaja Petro Lahtinenylpeänä esittelevät. Lue, mitä kuuluunyt komposiittikipsille ja muillekemian lupauksille. (s. 34)60 HENKILÖUUTISIAPatenttiasiamieheltä vaaditaanHerkkää korvaa jabisnestajuaSanna Alajoki66 KEMIAA KOKO ELÄMÄInsuliiniruisku kesyttidiabeteksenJari Kettunen4 KEMIA 4/2012

Pääkirjoitus7. kesäkuuta 2012KEMIA KemiVol. 39 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTAikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 100, erikoisnumeroilla500–3000 kpl:n lisäjakelu.Forssa Print, Forssa 2012ISO 9002Karolliina EkScanstockphotoMelko harvinaista herkkuaHei tietokoneen käyttäjät! Käsi ylös kaikki te, joilla yhteistyö alan ns.palveluntarjoajien kanssa sujuu ongelmitta.Hienoa, voitte kumpikin nyt kääntää sivua.Oma tunneskaalani on rikastunut ylioptimismista epäuskoon ja itsehillinnästäadrenaliinimyrskyyn. Se nyt vain on liikaa vaadittu, että systeemit,joista maksamme, toimisivat.Kun soitan viasta, saan kuulla, että syy on todennäköisesti asiakkaan.Vasta sitten alkaa ongelman selvittely, jos alkaa.Kun työmeilimme alkoivat juuttua vastaanottajien roskapostisuodattimiin,palvelimemme ylläpitäjä ei uskonut, että ongelmaa on, muttakurkisti vaatimuksestani palvelimelle.”Onpas teillä paljon asiaa Italiaan. Lähetätte tuhansia meilejä ja nytniitä tulee takaisin.”Se oli siinä, vaikka vannoin, ettei meillä ole asiaa italialaisille. Kunotin hätäpäissäni yhteyttä suoraan suodatinten ylläpitäjiin, sain viileänvastauksen: romanialainen liiga syytää palvelimenne tietoturvaaukoistaspämmejä maailmalle.”Yrittävät rahastaa”, personal besserwisserimme kuittasi muttalupasi päivittää tietoturvan. Työ vei nörtiltä muutaman minuutin. Meidäntyötämme pahenevat ongelmat olivat häirinneet kuukausia.”Asiakkaasta välittäminen – melko harvinaista herkkua.” Ison tietoliikenneyrityksenmainosslogan osuu naulan kantaan.Satun asumaan talossa, jonka nettiyhteydet katkeavat tämän tästä.Laajakaistan tarjoajan ns. asiakaspalvelijat ovat koetelleet hermojani,mutta myös me asiakkaat koettelemme ilmeisesti laskuttajiamme. Kunviimeksi tein vikailmoitusta, en enää saanut puhua ihmisen kanssa.Miespuolisen puheautomaatin ääni oli ohjelmoitu ystävälliseksi,mutta vuoropuhelu kääntyi absurdiksi, kun yritin selittää, ettei kannatativata henkilötunnusta, koska liittymä onyrityksen.”Haluatteko perua vikailmoituksen?”,automaatti alkoi jankuttaa.”Suhtaudu niihin ominaisuuksina,ei vikoina”, ehdotti positiivisenajattelun kurssin käynytystäväni, jolle manailinsysteemejämme. Olin siivonnut5 650 roskapostiasen jälkeen, kun roskapostisuodattimemmeoli suljettu”hetkeksi” korjaustoimiavarten.Siitä on nyt kolme kuukautta,ja olen vahvasti sitämieltä, että ominaisuuksiaalkaa olla liikaa.Kemia-lehden toimitus viettää kesälomiaanheinäkuussa.Toivotamme lehden lukijoille, ilmoittajilleja yhteistyökumppaneille kaunista kesää javirkistävää lomaa.4/2012 KEMIA5

Jalokaasujenkielletyt leikitNe reagoivat sittenkinNuori tutkija Kanadan Vancouverista teki tasan viisikymmentä vuottasitten hämmästyttävän löydön, joka pani oppikirjat uusiksi.Jarmo WalleniusOn keväinen perjantai-ilta vuonna 1962,kun yksinäinen tutkija Tyynenmeren rannikollaetsii epätoivoisesti kollegoitaan– mutta turhaan. Kaikki työtoverit BrittiläisenKolumbian yliopiston (UBC) kemianlaitoksesta näyttävät iltakahdeksanjälkeen lähteneen jo kotiin.Yksin jääneellä kemistillä olisi kuitenkinnäytettävänään ja kerrottavanaanjotakin sensaatiomaista, jolle hän välttämättätarvitsisi välittömiä todentajia jatodistajia.Kemisti oli englantilainen Neil Bartlett(1932–2008), joka oli vuonna 1958vaihtanut Brittein saaret kanadalaisyliopistoon.Nyt Bartlett oli ensimmäisenä maailmassaonnistunut tuottamaan jalokaasuyhdistettä,oranssinkeltaista ksenonheksafluoroplatinaattia.Elegantissa kokeessaan hän sai verenpunaisenplatinaheksafluoridikaasunreagoimaan huoneenlämpötilassa värittömänksenonkaasun kanssa. Lopputulosnäkyi välittömästi oranssinvärisenäsuolana lasiputken seinämillä, josta se olivielä uutettava veteen yhdisteen aitoudenvarmistamiseksi.Nobel jäi saamattaNeil Bartlett oli luentojaan valmistellessaanhuomannut, että ksenonilla ja hapellaoli lähes identtinen ionisaatiopotentiaali,eli kummankin alkuaineen kohdallatarvittiin saman verran energiaa elektroninirrottamiseen valenssikuorelta.Jo aiemmin oli havaittu, että platinaheksafluoridikykeni oksidoimaan jopahappea, joten miksei sitten ksenonia.Asiaa piti ainakin kokeilla… ja loppuonkin historiaa.Bartlettin löytämä kemiallinen jalokaasuyhdistetodettiin pian oikeaksimuuallakin. Sen jälkeen tutkijat selvit-tivät, että ksenonista ja fluorista voitiinvalmistaa suoraan alkuaineita yhdistelemälläerilaisia ksenonfluorideja ja myöshydrolyysiyhdisteitä.Ksenonin lisäksi onnistuttiin pian valmistamaanjalokaasuja sisältäviä fluoridejaja klorideja kryptonistakin.Nobelisti Linus Pauling oli jo1930-luvulla ennustanut, että kryptoninja ksenonin kaltaiset raskaammat alkuaineetvoisivat muodostaa kemiallisin sidoksinpysyviä jalokaasuyhdisteitä, muttavasta Neil Bartlettin löytö pani oppikirjatuusiksi.Vuoteen 1962 asti oli uskottu, etteivätjalokaasut – klatraatteja lukuun ottamatta– pysty täysinäisen, kahdeksanelektronia sisältävän uloimman elektronikuorensatakia muodostamaan pysyviäkemiallisia yhdisteitä. Bartlettin koeosoitti, ettei yhdisteiden uupuminen johdukaanpyhän oktetin luonnonlaista vaansopivien reagenssien ja reaktio-olosuhteidenpuutteesta.Neil Bartlett jäi jostakin syystä ilmankemian Nobelin palkintoa. Sen myöntämiselleolisi ollut otollinen tilaisuusvaikkapa vuonna 1966, kun tunnustuksensai amerikkalainen Robert Mullikenkemiallisen sidoksen ja molekyylienelektronirakenteen kuvaamisesta orbitaalimallinavulla.Tärkeitä aineitaLuonnontieteitä popularisoiva Oxfordinyliopiston professori Peter Atkins pohtiiTieteen huiput -sarjan kirjassaan ThePeriodic Kingdom – A journey into theland of chemical elements (1995) jalokaasujenja niiden yhdisteiden asemaakemian kartalla.Jalokaasu-nimitys viittaa hänen mielestäänennemminkin ”yksinäisten” alkuaineidenviileään, hieman etäiseenolemukseen kuin niiden tinkimättömäänpuhtauteen.Atkins sanoo, että 1900-luvun alunkemian löytöretkeilijät jättivät – DmitriMendelejevin jaksolliseen järjestelmäänluottaen – vihoviimeisen ryhmänjalokaasut paljolti kesannolle. Vuosisadanlopulle tultaessa jalokaasujen kemianhedelmätön kausi alkaa yhdisteidenansiosta kuitenkin olla voitettu kanta.”En sanoisi, että jalokaasukemia vieläkäänolisi puhjennut täyteen kukkaan,mutta aika ajoin näkyvissä on hedelmällisiäpilkahduksia, eräänlaisia kemiallisiaruohonkorsia. Enää ei ole mitään syytätodistella jalokaasujen olevan kemiallisestitehottomia ja reagoimaan kykenemättömiäinerttikaasuja”, Atkins kirjoittaa.Myös Helsingin yliopiston fysikaalisenkemian professorin Markku Räsäsenmukaan jalokaasujen merkitystä jaarvoa vähäteltiin takavuosikymmeninäturhaan.”Kannattaa huomata, että ilmakehä sisältääheti typen ja hapen jälkeen enitenargonia, noin prosentin verran. Se on 30kertaa enemmän kuin hiilidioksidia.”Auringosta ionosfääriin saapuva säteilyionisoi siellä olevia molekyylejä,myös argonia.”Argonissa on silloin sama määräelektroneja kuin kloorissa, joten voi olla,että argonoksidi toimii samalla tavallayläilmakehän otsonin katalyyttisenä hajottajanakuin kloorioksidikin”, Räsänenkuvailee jalokaasun tärkeyttä.Kiinnostava geokemiallinen kysymyson niin sanottu puuttuvan ksenonin ongelma.Ilmakehässä pitäisi olla 20 kertaaenemmän ksenonia kuin sitä havaitaan.Onko ksenonkaasu kovassa paineessa sitoutunutveteen, jäähän tai Maan kama-sivulle 96 KEMIA 4/2012

ScanstockphotoNe reagoivat sittenkin! Kanadassa tasan 50 vuotta sitten päivänvalon nähnytoranssinhehkuinen jalokaasuyhdiste kumosi kertaheitolla vanhat käsitykset.Jäätävän tasokastajalokaasukemiaa SuomestaJalokaasukemian renessanssikäynnistyi 1990-luvun puolivälissä.Kehityksen kärjessäkulkee professori MarkkuRäsäsen vetämä tutkimustiimi,joka on luonut ison joukon uusiajalokaasuyhdisteitä.Helsingin yliopistossa tehtiin ensimmäisetjalokaasuyhdisteet 1990-luvun puolimaissa.Ensin syntyivät ksenon- ja kryptonhydriditja vuoden 1999 lopulla vieläuutena jalokaasuna argonfluorohydridi(HArF). Nature-lehdessä julkistettu löytöherätti huomiota ympäri maailmaa.”Meidän oli aluksi tarkoitus tutkia vetyatomienvuorovaikutuksia kiinteidenjalokaasujen kanssa, mutta kokeissa alkoipaljastua myös jotakin muuta”, professoriMarkku Räsänen muistelee.”Tutkimuksessahan pitää olla mukanamyös hyvää tuuria. Me saimmeaikaan pysyviä molekyylejä kiinteässäkryogeenisessa väliainematriisissa.”4/2012 KEMIA7

Sakari TolppanenProfessori Markku Räsäsen ryhmä on nostanut suomalaisen jalokaasukemian maailman kärkeen luomalla kaasuista jo26 erilaista yhdistettä.Jalokaasuhydridejä voidaan kuvataH-Ng-Y-yhdisteenä, jossa Ng merkitseejalokaasuatomia, Y epäorgaanistatai orgaanista atomia tai molekyylia jaH vetyatomia. Polaarisen molekyylinpositiivisen pään (H-Ng) atomien välinensidos on kovalenttinen, kun taassen ja negatiivisen Y-pään välinenkemiallinen sidos on pääosin ionisidos.Tähän mennessä Kumpulan kampuksellaon saatu aikaan 26 erilaistajalokaasuyhdistettä erilaisissa väliaineissa,kuten vedessä, jäässä ja hiilidioksidissa.Tavallisesti kiinteä väliainematriision vetyä, jalokaasua, typpeätai hiilidioksidia. Markku Räsäsentutkimusryhmän tuorein saavutus onksenonbromohydridin stabilointi kiinteässähiilidioksidissa.Jalokaasuyhdisteitä, esimerkiksiksenonkloorihydridiä, valmistettaessakiinteään, matalaan kryogeeniseenlämpötilaan jäähdytettyyn jalokaasumatriisiinvangitaan suolahappomolekyylejä.Sitten näytteeseen kohdistetaansopivan taajuista sähkömagneettistasäteilyä, joka hajottaa suolahaponvedyksi ja klooriksi. Tämän jälkeennostetaan hieman matriisin lämpötilaa,jolloin vety alkaa liikkua väliaineessa.”Tällöin ei muodostu lainkaanHCl-molekyylejä vaan metastabiilejaHXeCl-molekyylejä. Klooriatomi istuuksenonympäristössä ja liikkeessäoleva vetyatomi pyrkii sitä kohden,mutta edessä on aina ksenonatomi, johonvety sitten tarttuu.”Uusi tutkimusalaJalokaasumolekyylejä tunnistetaaninfrapunaspektroskopian avulla. Molekyylienominaisuuksien ja vuorovaikutustentutkimuksessa hyödynnetäänmyös jalokaasujen ja vedyn eri isotooppeja.Helsinkiläisten kokeet ovatpaljastaneet, että jalokaasuyhdisteetsyntyvät suoraan neutraalien atomien,ei ionien kesken.Kvanttikemisti Benny Gerber Jerusaleminheprealaisesta yliopistostaennusti vuonna 2002, että asetyleenivoitaisiin saada yhdistymään ksenonintai kryptonin kanssa.Jo saman vuoden lopulla sekä Räsäsenryhmä Kumpulassa että VladimirFeldmanin ryhmä Moskovan yliopistossaonnistuivatkin loihtimaan laitteistoillaanhydridoksenonasetyleeni-eli HXeCCH-molekyylejä. Niissäjalokaasuatomi on samanaikaisesti sitoutunutsekä vetyyn että hiileen.Löydöt synnyttivät uuden tutkimusalan,organojalokaasukemian, jossakohtaavat jalokaasujen ja hiilen yhdisteidenkemiat. Teoreetikot ovat ottaneetinnolla omakseen tällaisten yhdisteidenmallintamisen. Haasteena onmolekyylien poolisuus ja se, miten varauksetsiirtyvät yhdisteissä.Laskujen perusteella voisi olla mahdollista,että esimerkiksi lineaarisiaHXeCCH-molekyylejä voitaisiin pakataasetyleenimatriisissa kiinteäksiaineeksi asti.”Teoreetikot ovat laskeneet, ettäkvartsiitissa voisi esiintyä ksenonin,piin ja hapen välisiä yhdisteitä. Haasteenaon myös todentaa, voitaisiinkoheliumista ja fluorista muodostaa ympäristöämuokkaamalla pysyvä hydridiyhdisteHHeF.”8 KEMIA 4/2012

Kuusi laiskaa ainettaJalokaasuja ovat helium, neon, argon,krypton, ksenon ja radon. Kuusikkomuodostaa alkuaineiden jaksollisen järjestelmänVIII pääryhmän taulukon äärimmäisessäoikeanpuoleisessa sarakkeessa.Jalokaasuilla on paljon yhteisiä ominaisuuksia.Ne ovat hajuttomia ja värittömiäyksiatomisia kaasuja, joita kaikkialöytyy luonnosta Maan ilmakehästä ja kamarasta.Jalokaasut eivät ole kemiallisesti aktiivisia.Tästä reaktiohaluttomuudesta tuleeniiden nimikin. Saksalainen kemisti HugoErdmann alkoi vuonna 1898 käyttää niistänimitystä Edelgas (ylväs, jalo, aatelinenkaasu).Heliumia saadaan käyttöön erottamallasitä maakaasusta, jossa sitä on runsaasti.Muita jalokaasuja eristetään ja tislataanilmasta.HELIUM (He) löydettiin vuonna 1868nimensä (helios) mukaisesti Auringonspektristä. Vuonna 1908 nesteytetyn aineenkahdella isotoopilla on suprajuoksevuudenkaltaisia eksoottisia kvanttimekaanisiaominaisuuksia. Heliumia tutkitaanaktiivisesti muun muassa Aalto-yliopistonKylmälaboratoriossa.Heliumkaasua käytetään sääpalloissaja nestemäistä heliumia jäähdyttäjänä esimerkiksimagneettikuvauslaitteissa, hiukkaskiihdyttimissäja ydinvoimaloissa.NEON (Ne) eristettiin vuonna 1898. Sennimi tulee kreikan uutta tarkoittavasta sanastaneos. Neon on maapallolla harvinaista,mutta maailmankaikkeudessa seon vedyn, heliumin, hapen ja hiilen jälkeenviidenneksi yleisin alkuaine. Sitä käytetäänmuun muassa valonlähteenä valomainoksissaja lasereissa.ARGON (Ar) on maapallon yleisin jalokaasu.Sitä on prosentin verran ilmakehässäkin,josta eräs englantilaiskemistieristi sitä tietämättään jo vuonna 1785.Neonin olemassaolo todennettiin vastavuonna 1894, jolloin se myös sai kuvaavannimensä. Argon on latinaa ja tarkoittaalaiskaa.Neonin tavoin argonia käytetään mainosvaloissaja lasereissa. Epäaktiivisuutensajohdosta se sopii hyvin suojakaasuksihitsaukseen ja elintarvikkeisiin. Argonkaasullasuojataan myös jalometallejaja historiallisesti arvokkaita esineitä.KRYPTON (Kr) tarkoittaa piilossa olevaa,kätkettyä. Uusi jalokaasu löytyi vuonna1898, kun kemistit tutkivat nestemäistäilmaa, jossa krypton piilotteli yhdessäneonin ja ksenonin kanssa. Niiden tavoinse soveltuu mainosvaloihin, lasereihin jasuojakaasuksi. Vuonna 1963 sitä syntetisoitiinfluorin kanssa stabiiliksi kryptondifluoridiksi.KSENON (Xe) tarkoittaa kreikaksi vierasta,muukalaista. Se löydettiin vuonna1898. Ensimmäiset jalokaasuyhdisteettehtiin juuri ksenonilla vuonna 1962. Vaikkaksenonia on ilmakehässä ja maaperässähyvin vähän, sen uusilla sovelluksillanäyttäisi olevan valoisa tulevaisuus: ksenoniavoidaan käyttää lasereiden ohellayhä laajemmassa mitassa anestesiassa,keuhkojen ja verenkierron tutkinnassa sekäsatelliittien ionimoottoreissa.RADON (Rn) on Suomenkin kallioperässäongelmalliseksi osoittautunut radioaktiivinenjalokaasu, joka löytyi radiumtutkimuksissavuonna 1900. Neljä vuotta myöhemminse osoitettiin VIII pääryhmäänkuuluvaksi alkuaineeksi. Radonilla ei olehyötykäyttöä.ScanstockphotoLaiskoista kaasuistaon nykytutkimuksenmukaan moneksi,esimerkiksi ksenonistalupaavaksi nukutusaineeksi.sivulta 6raan? Ksenonia on yritetty 760 000 ilmakehäneli 76 GPa:n paineessa sitoa rautaankinsiinä kuitenkaan onnistumatta.Toisaalta ksenonin vesiliuoksen oletetaanstabiloituvan paineen kasvaessa.”Mariaanien hautaan Tyynenmerenpohjaan hiljattain laskeutuneella JamesCameronilla olisi pitänyt olla mukanaanlaitteita, joilla tätäkin olisi voitu analysoida”,Markku Räsänen sanoo.Anestesiasta aurinkoon1970-luvun tutkijat onnistuivat esikryogeenisissa,noin 180–220 kelvinasteenlämpötiloissa syntetisoimaan epäklassisiajalokaasuyhdisteitä muun muassa typen,hiilen, kloorin ja hapen kanssa.Seuraavina kahtena vuosikymmenenäsynnytettiin entistä kylmempiä ja eksoottisempiayhdisteitä, joita voidaan kutsuaNg-M-X-molekyyleiksi. Niissä Ng tar-koittaa argon-, krypton- tai ksenonatomia.M on jokin metalli, kuten kupari-,hopea- tai kulta-atomi. X puolestaan onfluori-, kloori- tai bromiatomi.Näitä seurasivat yhdisteet, joissa metallinavoi olla kromia, molybdeenia javolframia, ja elektronegatiivisena aineenaX muun muassa hiilimonoksidia taiberylliumoksidia.Vuonna 1993 onnistuttiin metallisidoksellistenja organometallisten yhdisteidenlisäksi loukkuunnuttamaan jalokaasujamyös fullereenimolekyyliensisään. Sinne saatiin paineistamalla jäämäänpieniä määriä jopa heliumia ja neonia,joista ei vieläkään ole pystytty syntetisoimaanpysyviä jalokaasuyhdisteitä.Laskennallinen kvanttikemia alkoi 25vuotta sitten edetä harppauksin. Nykytutkijatvoivat simuloida molekyylienja atomien välisten sidosten energioitaja niiden vuorovaikutuksia ympäröivänaineen kanssa yhä tarkemmin ja laajemmin.Laskennan edistysaskelia hyödynnetäänmyös uusien jalokaasuyhdisteidenetsinnässä.2000-luvulla jalokaasujen kemian tutkimuksenrajat ovat laajentuneet huimasti.Kiinnostuksen kohteina ovat niinksenonin käyttö nukutusaineena kuin aurinkokunnansyntymekanismi ja yksittäistenplaneettojen ja kuiden ilmakehänkoostumuksen analysointi.Kun Neil Bartlett jo ikämiehenä vuonna2006 paljasti löytönsä kunniaksi teetetynmuistolaatan UBC-yliopiston kemianlaitoksessa, hän korosti erityisestisuomalaisten uusia aluevaltauksia. Fluoriyhdisteidenasiantuntijana häntä ilahduttietenkin uuden argonfluorohydridinaikaansaaminen.Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com4/2012 KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄKemia tarvitseekekseliäitä moniosaajiaKEMIANTEOLLISUUDEN menestyksenperustana on myös tulevaisuudessahenkilöstön luonnontieteellinen ja teknologinenosaaminen. Ne eivät kuitenkaanenää yksinään riitä, vaan työntekijöiltävaaditaan paljon muutakin.Esimerkiksi liiketoimintataitojen, palveluosaamisenja ryhmätyökykyjen painoarvotyöelämässä on kasvanut tuntuvasti.Lisäksi yritykset peräänkuuluttavatasennetta: rohkeilla ajattelijoilla ja toimeentarttujilla on kysyntää.Teollisuudessa tarvitaan siis visionäärejä,joilla on laaja osaamispohja muttasamalla jonkin alueen syvällinen asiantuntemus.Uutta aikaansaavat ihmisetosaavat havainnoida, kysellä, assosioidaja kokeilla.TULEVAISUUDEN työyhteisö on yhäkansainvälisempi. Kielitaito ja vieraidenkulttuurien ymmärtäminen ovat tärkeitätaitoja organisaation kaikilla tasoilla. Kemianteollisuuson vientivetoinen ala, jotentarpeen on myös kansainvälisen kaupanosaaminen.Kun ympäristövaatimukset yhä tiukentuvatja tarkentuvat, jokaisen työntekijänon ymmärrettävä työturvallisuuden ja ympäristönhyvinvoinnin merkitys ja otettavase huomioon jokapäiväisessä työssään.Osa osaamistarpeista on luonnollisestitehtäväkohtaisia. Korkean tason matematiikkaatoki tarvitaan, mutta vain tietyntyyppisissäsuunnittelu- ja tutkimustöissä.Laboratoriotöissä korostuvat huolellisuusja laatuosaaminen. Tietokoneita ja -järjestelmiäon kaikkien osattava käyttää, muttaitse ohjelmoinnista huolehtivat alan asiantuntijat.ELINKEINOELÄMÄN toimintaympäristö,teknologiat ja tavat tehdä työtä ovatmuutoksessa. Tulevaisuuden työelämässäyhä useampi vaihtaa työtä monta kertaa.Keskeiseen asemaan nousevat silloinoman osaamisen markkinointi ja jatkuvakehittäminen. Avainasemassa ovat elämänhallinnantaidot ja stressinsietokyky,sillä ne ovat edellytyksiä kaiken muunosaamisen käytölle.Kun verkostoitunut toimintatapa yritystensisällä lisääntyy, töitä tehdään tiimeissä,ei yksin pakertaen. Myös yritykset jaPekka Pohjakalliotoimialat verkostoituvat keskenään, jatoimialojen rajat hämärtyvät. Tulevaisuuttavoi olla esimerkiksi puubiomassastabioteknologisesti eristettyjen molekyylienjalostaminen lääkkeeksi. Tällaista innovaatiotaon vaikea luokitella yhden tietyntoimialan piiriin.Etenkin korkea-asteen koulutus on perinteisestituottanut vahvoja yksilöosaajia.Työelämään on kuitenkin helpompi astua,jos verkostomaista työskentelyä toteutetaanjo opiskeluaikana esimerkiksi ryhmätöidenja projektien muodossa.YLIOPISTOJEN tehtävä on haastava,sillä niiden tulee tuottaa sekä korkeatasoistaakateemisen tutkimuksen osaamistaettä monipuolista korkeimman tasonosaamista elinkeinoelämän ja muunyhteiskunnan tarpeisiin. Monipuolistenopetusmenetelmien ja läpäisyperiaatteenavulla opintoihin voi sisällyttää paljon työelämätaitoja.Ammatillisessa koulutuksessa hyödynnetäänsystemaattisesti työharjoittelujaksoja.Tätä kulttuuria voisi levittää myöskorkea-asteen opiskeluun esimerkiksijärjestämällä opintokursseja, joilla opiskelijatpääsisivät pohtimaan, jakamaan jaraportoimaan kokemuksiaan ja oppiaanoman alansa työharjoittelusta.Maija Pohjakalliomaija@pohjakallio.comTekniikan tohtori Maija Pohjakalliotyöskentelee konsulttina Katme ConsultingOy:ssa, joka toteutti huhtikuussa2012 valmistuneen selvityksen kemianteollisuudenja metsäteollisuudenhenkilöstön laadullisista osaamistarpeista.Opetushallituksen rahoittamanselvityksen voi lukea osoitteessa oph.fi> Tietopalvelut > Ennakointi > ENSTI.10 KEMIA 4/2012

AsiantuntevalaboratoriokumppanisiPalvelumme kattaa tarvittaessa kaikki toimenpiteetnäytteenotosta ja esikäsittelystä itse analyysiin• Raaka-aineiden ja lopputuotteiden varmentaminen• Sivutuotteiden ja jätteiden analysointi ja loppukäyttölausunnot• Erikoisanalytiikka, mm. Suomen laajin alkuainevalikoima• Prosessiongelmien ratkaisu• Laboratoriopalvelujen osittainen tai täydellinen ulkoistaminenwww.labtium.fi | Espoo • Kuopio • Rovaniemi • Outokumpu • SodankyläVuoden 2012aikataulut ja osateematKemia-lehden SIVULLA 57KEMIA K e miKEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖNJATKO-OPISKELUAPURAHATjulistetaan haettaviksi. Apurahat on tarkoitettu kemianaloilla yliopistoissa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihintähtääville opiskelijoille. Apurahat ovat määrältäänenintään 2000 euron suuruisia. Hakijoilta edellytetäänSKKS:n jäsenseuran (Suomalaisten Kemistien Seuran,Finska Kemistsamfundet tai Kemiallisteknillinen Yhdistys)jäsenyyttä.Hakulomake ja -ohjeet ovat saatavilla osoittessawww.kemianseura.fi/jatko-opiskelu.html. Hakemukseton postitettava viimeistään 31.8.2012 tai jätettäväsamana päivänä klo 16.00 mennessä Suomen KemianSeuran toimistoon, Urho Kekkosen katu 8 C 31,00100 Helsinki.Lisätietoja antaa Suomen Kemian Seuran toimistossaHelena Visti, puh. 010 425 6301.KEMIAN PÄIVIEN SÄÄTIÖN HALLITUS•Berner - Terveys ja tutkimusAntti Jokipii • antti.jokipii@berner.fi • 050-5931030Heikki Suortti • heikki.suortti@berner.fi • 050-3001344

Kauneuden oudot oikutAina väärä ihonväriMaailmalla leviävä muoti ajaa ihmisiä valkaisemaan ihoaan kyseenalaisinkemiallisin keinoin. Epämääräiset vaalennusvoiteet ovat pahimmillaanhengenvaarallisia. Meillä Suomessa taas yritetään yhä ruskettua niininnokkaasti, että auringonoton aiheuttamat syövät yleistyvät kovaa vauhtia.Arja-Leena PaavolaKerma, persikka, oliivi, maitosuklaa, kaakao,kahvi.Väri kuin väri, mutta iholla se tuntuu nykyäänolevan aina väärä. Siinä missä valkoinenhimoitsee lisää pigmenttiä, ruskea haalistaa hipiäänsäkaikin keinoin.Etenkin ihon kemiallisesta valkaisemisestaon tullut tuottoisaa liiketoimintaa, ja globaalienmarkkinoiden arvioidaan tulevaisuudessa vainkasvavan. Yksistään Intiassa on valtava määräihmisiä, jotka pyrkivät parantamaan mahdollisuuksiaanavioliittomarkkinoilla ja työelämässäkalventamalla luonnollista ihonväriään.Trendiä vauhdittavat julkisuuden henkilöt.Viihdemaailman ilmiöitä seuraava on viimevuosina voinut havaita, miten tummaihoisettähdet ovat vähä vähältä muuttuneet vaaleammiksi.Vielä 1970–1980-luvuilla mustat amerikkalaisetkorostivat ylpeinä piirteitään afrokampauksellaja etnisillä vaatekuoseilla. Nykyäänkiharat ovat suoristuneet ja iho haalistunutmaitokahvin sävyiseksi. Esimerkiksi laulajaRihannan lapsuudenkuvissa kameraan katsooselvästi tummaihoinen tyttö. Tuoreissa otoksissavoi hyvin kuvitella poseeraavan valkoisen,kesälomaruskettuneen naisen.Baseballpelaaja Sammy Sosa hätkähdyttimuutama vuosi sitten yleisöä ilmaantumalla ka-Suomalainen ihoresepti• Kaoliinia, koll. 50 %• Magnesiumsulfaattia 4 %• Glyserolia 5 %• Sitruunahappoa 2 %• Vetyperoksidia 4 %• Vettä, tisl. 35 %Näin kuuluu vuonna 1956 ilmestyneenKotikemistin reseptikirjan ohje valkaisevannaamion tekoon.Ihotautilääkäri Tapio Rantasen arvionmukaan sekoitus tuskin vaalentaa ihoa.Naamion käytön todennäköisempi seurausovat ihovauriot.meroiden eteen yhtäkkiä hyvin kalpeana. Miesitse sanoo käyttävänsä ihoa nuorentavaa kasvovoidetta,jonka sivuvaikutuksena hipiä myösvaalenee. Kuvista päätellen voidetta on levitettykasvoja laajemmalle alueelle, sillä pitkien hihojenalta paljastuvat kämmenselät ovat niin ikäänsyntymäväriä huomattavasti vaaleammat.Tunnetuin ihonväriltään muuttunut on edesmennytsupertähti Michael Jackson, jonka etnisetpiirteet alkoivat aikuisiällä plastiikkakirurgianmyötä pikkuhiljaa hävitä. Myös tummaiho kalpeni, kunnes se lopulta oli lähes liidunvalkea.Julkisuudessa laulaja kertoi kärsivänsä vitiligostaeli valkopälvestä, jota hän pyrki meikinavulla peittelemään. Vitiligo on läiskittäin etenevänäpigmenttikatona ilmenevä tauti, jossapigmenttiä muodostavat solut, melanosyytit, tuhoutuvat.Valkopälveen sairastutaan yleensä 20.ikävuoteen mennessä. Ilman pigmenttiä jäävättyypillisimmin kasvot ja kädet.Julkisuuteen annettujen ruumiinavaustietojenja poliisiraporttien perusteella popin kuninkaaniholla todella oli merkkejä valkopälvestä.Hänen kotoaan löytyi kymmeniä pakkauksiaYhdysvalloissa reseptilääkkeenä myytävääBenoquinia. Monobentsonia eli hydrokinoninbentsyylieetteriä sisältävän voiteen ainoa hyväksyttykäyttötarkoitus on lopunkin pigmentinhävittäminen potilailta, joilta vitiligo on valkaissutyli puolet ihosta.Internetin kautta amerikkalaisvoidetta voi tilatarajoituksetta muuallekin – joskin esimerkiksiSuomessa se pysähtyisi laittomana tulliin.Kysyntää sille saattaisi silti olla meilläkin, silläainakin netin keskustelupalstoilla pohditaaninnokkaasti keinoja genitaali- ja anaalialueenvalkaisuun.Elohopeaa saippuaanParas yleisesti hyväksytty keino häiritsevieniholäiskien vaalentamiseen on voide, joka sisältäähydrokinonia, kortisonia ja tretinoiinia eliA-vitamiinihappoa. Lääkärin reseptillä määräämävoide sekoitetaan apteekissa.”Se on tehokas valmiste, joka tuhoaa ihonScanstockphotoVaaleiden pohjoismaalaistenkauneusihanteeksion jossainvaiheessa tullutpavunruskeus, jokausein saavutetaanmansikanpunaistenpolttamien kautta.12 KEMIA 4/2012

4/2012 KEMIA13

Laulaja Rihanna on vuosien varrellamuuttunut ihonväriltään monta astettavaaleammaksi.pigmentin. Voiteen yhtenä vaikutuksenasaattaa kuitenkin olla tummien pilkkujenilmaantuminen”, kertoo ihotautienerikoislääkäri Tapio Rantanen.Voidetta ei hänen mukaansa myöskäänsaa käyttää pitkään eikä sivellä laajallealueelle, sillä jatkuvasta altistumisestahydrokinonille voi olla seurauksena punoitustaja ihottumaa.Hydrokinoni on lisäksi luokiteltu mahdollisestisyöpävaaralliseksi aineeksi,jonka epäillään aiheuttavan ihmisen sukusoluissaperiytyviä mutaatioita. Ainevaurioittaa myös silmiä. Kosmetiikassahydrokinonin käyttö on EU-säädöstenmukaan kiellettyä.Useimmat muut ihonvärin muuttamiseenkäytettävät konstit ovat Tapio Rantasenmukaan erittäin huonoja.Etenkin Afrikassa tummaa ihoa yritetäänvaalentaa esimerkiksi sivelemälläkasvoille hammastahnaa, jolla ei ihonväriinvoida vaikuttaa mitenkään. Samaantarkoitukseen käytettävät pyykinpesuaineetkaaneivät tee iholla kuin hallaa.Maanosassa turvaudutaan hurjempiinkinkeinoihin, kuten permanenttaukseentai hiustenvärjäykseen tarkoitettuihinkemikaaleihin, joita tukan sijaan levitetäänkiniholle.”Vetyperoksidien käyttö on periaatteessaturvallista ihon kuolleissa rakenteissa,mutta pigmentti on elävissä solukerroksissa.Jos hapettimien vaikutusulotetaan sinne asti, syntyy ärsytyksen lisäksiperimävaurioita”, Rantanen sanoo.Eva RinaldiAinakin Sambiassa hipiään hierotaanmyös elohopeapitoista saippuaa.”Elohopea on kuitenkin myrkky, jotaei missään nimessä tule käyttää iholla.”Toinen pahamaineinen mutta yleistyvätemppu tumman hipiän valkaisemiseksion käyttää maailman vahvinta kortisonia,klobetasolipropionaattia.”Siitä seuraa pahoja, pysyviä haittoja.Afrikan lisäksi onnettomia ihmiskohtaloitaon raportoitu myös Euroopasta.Vaarallisen ’vaalennusaineen’ myynti ontietysti rikollista, mutta sen kaupittelullatehdään rahaa.””Coco Chanelin syytä”Pohjoisessa vaaleasta ihosta pyritäänpäinvastoin eroon. Luonnostaan kalvakatsuomalaisetkin haluavat kesän tullenhyödyntää jokaisen tilaisuuden ottaa aurinkoa.Länsimainen itsensä paahtamisen ihannesai alkunsa 1920-luvulla. Iloisen vuosikymmenenvapautumisen kulttuuriinkuului vaatteiden vähentäminen ja ihonpaljastaminen auringon helotukselle.Tapio Rantanen osoittaa sormellaankuuluisaa ranskalaista muodinluojaa CocoChanelia, joka hänen mukaansa olisuurimpia syypäitä ”rusketushullutuksen”käynnistymiseen.”Nykyään korjataan sitten sitä satoa”,sanoo Rantanen, joka on pitkällä urallaantutkinut perusteellisesti auringon uv-säteilynvaikutuksia ihmiseen.Yksi itsensä käristämisen haitoista onihon ennenaikainen vanheneminen. Toimivintaikääntymistä hidastavaa hoitoaTekoaurinkopolttaa pahitenSolariumlaitteet tuottavat 5–10 kertaavoimakkaampaa uva-säteilyä kuin pohjoismainenaurinko.Jo kymmenen vuoden ajan on tiedetty,että solarium lisää riskiä sairastua melanoomaan.Riski kasvaa, jos solariumrusketustahaetaan jo ennen aikuisikää. Uusimmantutkimustiedon mukaan solariumnostaa myös tyvisolusyövän riskiä.Suomessa on yritetty rajoittaa alle18-vuotiaiden solariumin käyttöä, muttaitsepalvelupaikoissa valvonta on vaikeaa.Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaesitti hiljattain, että itsepalvelusolariumitkiellettäisiin kokonaan.Ihotautilääkäri Tapio Rantanen pitääsolariumia yleisessä käytössä tarpeettomana.”Ultraviolettilaitteet pitäisi jättää erikoislääkärienkäyttöön psoriasiksen,atooppisen ihottuman ja muiden ihotautienhoitomuodoksi.”Scanstockphotoolisi auringon välttäminen, mikä on helppohavaita: rypyttömin kohta ihmisessäon housujen suojaama alue ja runsaimminuurteita kasvoissa, jotka ovat enitenalttiina auringolle. Jo kaksikymppisellävoidaan koepalasta huomata vaurioitakasvojen ihossa.Merkittävin liiallisen auringonoton aiheuttamariski on kuitenkin ihosyöpä.Rantasen mukaan tautitapaukset ovat viimevuosikymmeninä lisääntyneet ”valtavasti”.Keskeinen syy asiaan on se, että ihmisetelävät entistä vanhemmiksi. Ihosyövänkehittyminen vie parikymmentävuotta ja vaatii toistuvia mutaatioita,mutta pidentyneen eliniän myötä se ehtiipuhjeta yhä useammalle.Eniten asiantuntijoita huolettaa viimeaikainenhavainto, että ihosyöpään sairastuvataina vain nuoremmat ihmiset.Monikaan auringonpalvoja ei muista,että ruskettuminen on ihon keino puolustautuauv-säteilyltä. Tummenemisensaa aikaan melanosyyttien eli pigmenttisolujentuottama melaniini, joka suojaaihoa säteilyn aiheuttamilta soluvaurioiltaimemällä haitallisia säteitä itseensä.Ihosyövän syntyä edistävät korjausjärjestelmägeenienvirheet, joita monetkantavat perimässään. Jos ihosyöpää onsuvussa, on hyvä olla varuillaan.”Mikäli lisäksi on vaalea ihotyyppi jarunsasluomisuutta, ihoa kannattaa tarkkaillaaktiivisesti”, Rantanen sanoo.Melanooman ennuste riippuu hänenmukaansa pitkälti siitä, kuinka nopeastise havaitaan. Taudin ensimmäinen merkkion yleensä uusi, muista luomista poik-14 KEMIA 4/2012

Kiinalaisen kauneudenkääntöpuolena rokonarvetKiinalaiseen kulttuuriin on vuosisatojenajan kuulunut vaaleuden ihanne. Aurinkoaon kartettu, mutta ihon valkaisuunon aiemmin ollut vain vähän keinoja.Nyt tilanne on kuitenkin toinen, kertooKiinan Qingdaossa vuodesta 2009 asunuttoimittaja Timo Poropudas.Hänen mukaansa asian huomaa hetikauppojen kosmetiikkaosastoilla, joidenvaltavan tarjonnan rinnalla suomalaistavaratalojenvalikoimat vaikuttavat todellavaatimattomilta.”Valkaisuvoiteiden käyttö ei täällä olesalaisuus vaan vallitseva käytäntö. Onjopa vaikeaa löytää sellaista kosteusvoidetta,jossa ei olisi vaalentavia kemikaaleja”,Poropudas sanoo.Useimmilla hänen tuntemillaan kiinalaisnaisillaei kuitenkaan tunnu olevanfaktatietoa kemikaaleista tai niiden haittavaikutuksista.”He vain uskovat, että kalliimmat jatunnetummat merkit ovat parempia.”Joidenkin vaalennusvoiteiden runsaan,pitkäaikaisen käytön tiedetään aiheuttavanpahanlaatuista aknea. Ilmiö näkyyPoroputaan mukaan nuorten kiinattarienkasvoilla selvästi.”Monilla on hyvin valkeat posket japaljon finnejä tai rokonarpia.”Kaupungeissa asuvat kiinalaisnaisetpyrkivät myös suojaamaan ihonsa auringoltamahdollisimman tarkoin ja käyttävätpäivänvarjoina kokoontaitettavia sateensuojia.”Viime sunnuntaina olin kiinalaisenpatikointiklubin kanssa kiertämässä Laoshanvuoristopolkuja. Tässäkin joukossaoli nainen, joka aina avoimilla paikoillaavasi sateenvarjon.””Samalla reissulla näin useita naisia,jotka olivat käärineet kasvonsa ja niskansakokonaan peittävään huiviin. Heolivat kuin lakkipäisiä muumioita”, Poropudasnaurahtaa.Kalpeutta puolukastaJapanissa havaittiin jo 20 vuotta sitten,että kasvien fenoliset glykosidit, kutenarbutiini, ehkäisevät tehokkaasti melaniininmuodostumista. Ominaisuuttahyödynnetään laajasti sikäläisissä kosmetiikkatuotteissapigmentaation hoidossaja ihon vaalentajana.Japanin suurimman kosmetiikkavalmistajanShiseidon patentoimassa menetelmässäarbutiini eristetään bioreaktorissakasvatetusta kasvisolukosta.Myös suomalainen CRS-Biotech toivuonna 1996 markkinoille kosmetiikanraaka-aineeksi tarkoitetun arbutiiniuutteen,jonka yhtiö eristää sianpuolukanlehdistä. Niiden arbutiinipitoisuus on7–10 prosenttia.Sianpuolukan lehdistä saa luonnonainetta,jolla erityisesti japanilaisetkalventavat ihoaan.Sten PorseScanstockphotoKiinalainen kauneusihanne vaatii mahdollisimmanvalkeaa hipiää.”Arbutiinia saa monista kasveista.Puolukan lehtien ja marjojen lisäksi sitäon esimerkiksi päärynässä”, kertoo CRS-Biotechin toimitusjohtaja, filosofian tohtoriJari Siivari.Oulun teknologiakylästä lähtenyt utajärveläisyrityskerää raaka-aineensa Pohjois-Suomenluonnosta.”Luonnonarbutiinilla ei ole havaittumitään haittavaikutuksia koko 15-vuotisentoimintamme aikana. Meidän valmistamaammearbutiinia sisältäviä tuotteitaon sinä aikana mennyt asiakkaille jouseita satojatuhansia kappaleita”, Siivarikertoo.Kosmetiikkamarkkinoilla käytetäänmyös synteettistä arbutiinia, jolla korvataanterveysriskien vuoksi kielletyt hydrokinonivalmisteet.keava, kasvava pigmenttimuutos.”Jos luomien joukosta löytyy yksi rumaankanpoikanen, se pitää käydä näyttämässäihotautilääkärille.”Voiteet antavat suojaaAuringolta voi suojautua voitein, joitaalettiin kehitellä jo 1800-luvun lopullaja joiden ensimmäiset kaupalliset versiottulivat myyntiin 1900-luvun alussa. Ensimmäistensuojavoiteiden ainesosia olivattanniini ja kiniini.Toisen maailmansodan jälkeen kauppoihinilmaantuneita rasvoja markkinoitiinlupauksin, että niitä käyttävä ruskettuuparemmin, mutta iho palaa vähemmän.Tapio Rantasen mukaan on vaikea arvioidatarkkaan, kuinka kauan auringossavoi oleskella turvallisesti.”Mutta varsinkin keskikesän auringossapalaa helposti, ilman suojaa jopakymmenessä minuutissa. Aurinkosuojaaon järkevää käyttää aina, kun uv-indeksion yli kolme ja auringossa joutuu olemaankello yhdentoista ja viidentoistavälillä.”Aurinkovoide vähentää iholle kohdistuvanuv-säteilyn määrää joko imemälläsäteitä itseensä tai heijastamalla osanniistä pois. Nykyvoiteiden tyypillisiä aineksiaovat esimerkiksi mikro- tai nanokiteisetsinkki- ja titaanioksidit.”Uusi suuntaus kulkee kohti molekulaarisestisuurempikokoisia aineita, jotkaeivät imeydy ihoon yhtä suuressa määrin”,Rantanen kertoo.Nykyään tiedetään, että haitallista eiole ainoastaan polttava ultravioletti B-eli uvb-säteily vaan myös syvälle ihoonpureutuva ultravioletti A- eli uva-säteily.EU-alueella myytävissä aurinkovoiteissatulisikin suosituksen mukaan olla myösuva-suoja.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com4/2012 KEMIA15

ajankohtaistaErgonominen laboratorioon toimiva ja viihtyisäErgonominen ympäristö tekee laboratoriotyöstä sujuvaa, laadukasta ja miellyttävää.Oikea ergonomia myös ehkäisee vammoja ja vähentää sairauspoissaoloja.Sanna AlajokiLaboratorio on työpaikkana varsin harvinainenilmestys. Kun ryhdytään suunnittelemaanuusia laboratoriotiloja kalustuksineen,tehtävä on suunnittelijalleusein ensimmäinen lajissaan.Lähtöasetelma ei ole paras mahdollinen.”Kun tilanne on tämä, suunnittelijalähtee ensin katsomaan, millaisia nykyisetlaboratoriot ovat, ja ottaa mallianiistä. Näin vanhat, huonotkin ratkaisutsiirtyvät aina uusiin tiloihin”, kuvaileelaboratorioalalle tyypillistä ongelmaa Ergonomiaja käytettävyys -tiimin päällikköNina Nevala Työterveyslaitoksesta.Laboratoriot ovat Nevalan mukaanniin kalliita tiloja, että niihin ja niidentyöskentelyolosuhteisiin kannattaisialusta pitäen satsata kunnolla.”Laboratorion voi tehdä myös viihtyisäksi.Varsinaisen sisustussuunnittelijanpalveluja käytetään alalla kuitenkin hyväksiyllättävän harvoin”, sanoo Nevala,joka puhui laboratorion ergonomiastaVWR Internationalin järjestämässäLaboratorio tänään 2012 -tapahtumassaHelsingissä. Tapahtuman otsikkona olitänä vuonna Miten säästän itseäni.Mallia modernistakeittiöstäTyötilojen suunnittelun lähtökohta onyksinkertainen: tiloissa tehtävä työprosessi.Kaikkien tilaratkaisujen tulee tukeatyötä ja sen tekemistä.Nevala korostaa myös, että työtilojasuunniteltaessa on kuunneltava niidenkäyttäjien mielipidettä.”He ovat asiantuntijoita omassa työssäänja siten myös parhaita parannustenkeksijöitä.”Esimerkiksi laboratorioissa tehtäväätyötä voi suunnittelun tueksi valokuvatatai videoida. Apuna työtilan suunnittelemisessavoi olla myös työterveyshuolto,joka on asiantuntija ergonomisissa kysymyksissä.Laboratoriossa työpisteet kannattaa sijoitellatoimintaketjun mukaisesti. Toisiaanhäiritsevät toiminnot on sijoitettavariittävän etäälle toisistaan. Työpisteidenvälillä on voitava pitää yhteyttä, ja kirjallisilletöille on varattava oma paikkansa.Henkilöstötilojen sijoittelussa taas tuleepitää mielessä, etteivät ne saa olla liiankaukana työpisteistä.Moderniin laboratorioon voitaisiinNevalan mukaan hakea ratkaisuja vaikkapanykyajan keittiösuunnittelusta. Apteekkarinkaapitja pyörillä liikkuvat hyllykötsekä tarvikevaunut tekevät tilastamuunneltavan. Kun työpisteen yhteydessäon säilytystilaa, samalla koheneeergonomiakin.Seisten työskentelypidentää ikääTyötilan valaistus on keskeinen seikkasekä turvallisuuden että viihtyisyydenkannalta. Lisäksi hyvä valaistus parantaaergonomiaa.Työpisteet pitäisi sijoittaa ikkunoihinnähden sivusuunnassa, jotta luonnonvalovoidaan hyödyntää. Näyttöruutuja ei tulesijoittaa ikkunaa vasten.Epäsuora valaistus katon tai seinänkautta ei häikäise. Tarkkuutta vaativissatehtävissä tarvitaan kohdevaloa.”Kun valaistus on oikein suunniteltu,voidaan työskennellä hyvissä asennoissaeikä tarvitse tinkiä ergonomiasta nähdäkseen,mitä on tekemässä.”Tärkeää on, että työn kohde on suoraanedessä, jottei päätä tai selkää joudukiertämään. Työtä kannattaa myös tehdäseisten aina, kun se on mahdollista.”Selkä kuormittuu aina enemmän istuessakuin seistessä”, sanoo Nevala jamuistuttaa, että runsaan istumisen onosoitettu olevan yhteydessä ennenaikaiseenkuolemaan.Seisomista ja istumista on helppo vuorotella,kun valitaan käyttöön sähköisestisäätyvä pöytä, jota voi nostaa ja laskeatarpeen mukaan. Muunneltavat työpisteetmukautuvat tehtävään ja tekijään.Myös työtuoleja on saatavana erilaisia,esimerkiksi siivekkeellisiä istuimia ja satulatuoleja.Puoli-istuva asento korkeammallatuolilla rasittaa selkää vähemmänkuin matalalla kyhjöttäminen.Suojakaapin käsitukiodottaa tekijäänsäErgonomiaan voi vaikuttaa paitsi kalusteidenmyös laitteiden oikealla valinnalla.Työvälineiden tärkeä hankintakriteerion helppokäyttöisyys.Esimerkiksi näppäimistöksi kannattaaottaa kapea ja litteä malli. Pipetin puolestaantulisi olla mahdollisimman kevyt,lyhyt ja mielellään sähköinen.Pipetin käyttö rasittaa sekä yläraajanettä peukalon lihaksia.”Kun pipetoidaan yli 300 tuntia vuodessa,riski käsivammoihin viisinkertaistuu”,Nevala sanoo.Tavanomaisista laboratoriolaitteistaergonomian näkökulmasta hankala onesimerkiksi biosuojakaappi.”Kaapin ergonomiaa parantaa viistoetulasi. Käyttäjätesteissä parhaaksi istuimeksikaapilla työskenneltäessä on osoittautunutsatulatuoli. Selän ja yläraajojenkuormitusta vähentää myös otsatuki.”Kuten kaikessa muussakin työssä,myös suojakaappityöskentelyssä on tärkeäämuistaa käsien tukeminen.”Siihen on kokeiltu monia ratkaisuja.Näyttää siltä, että parhaiten toimisi tukipuomikaapin etureunassa. Puomeja eiole kaupallisesti saatavilla, joten tässäolisi jollekin hyvä bisnes tarjolla”, Nevalavinkkaa.Kun kalusteet ja laitteet ovat kunnossa,katse on vielä käännettävä omiin työtapoihin.Niihin jokainen voi vaikuttaaitse.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi16 KEMIA 4/2012

Ergonomisen laboratorionkalusteet jalaitteet on valittu niin,että ne edistävät työnsujumista eivätkä lisääsen kuormittavuutta.Esimerkiksi pipetintulisi olla mahdollisimmankevyt ja lyhyt.Työ ihmiselle sopivaksi”Ergonomiassa kehitetään työtä ihmiselle sopivaksi”, määritteleetiimipäällikkö Nina Nevala Työterveyslaitoksesta.Ergonomian painopisteen tulee hänen mukaansa ollasuunnittelussa, ei vammoja korjaavassa toiminnassa. Yhdensairauslomapäivän hinta on keskimäärin 350 euroa,joten oikealla ergonomialla säästetään selvää rahaa.Jos jossain huomataan ergonominen ongelma, se pitääkorjata nopeasti ennen kuin syntyy pysyvää vahinkoa. Ongelmienehkäisyssä tärkeitä asioita ovat perehdytys ja neuvonta.Työn ergonomiaa säädellään muun muassa työturvallisuuslainpykälissä.”Työtilojen ja työn suunnittelijoilla on esimerkiksi velvollisuusottaa huomioon uusimmat ratkaisut. Laki myösedellyttää, että toistotyö on mahdollisimman vähäistä.”Työterveyslaitoksen ergonomiaratkaisujen tietopankitlöytyvät osoitteesta www.ttl.fi kohdasta ergonomia.Scanstockphoto4/2012 KEMIA17

Software Pointin juhlavuosiSuomalaiset tietojärjestelmätvaltaavat nyt maailmaaPeter StrengSoftware Point juhli20-vuotispäiväänsä keväälläjärjestämässään NordicLims -konferenssissa.Laboratorioiden tiedonhallintajärjestelmiätoimittava SoftwarePoint vie suomalaista osaamistamaailmalle. 20-vuotista taivaltaanjuhliva yritys on tätä nykyä osa maailmanjohtavaa Lims-toimittajaa.Espoolainen Software Point aloitti toimintansakolmen hengen firmana vuonna1992. Alkuvaiheessa yritys teki ohjelmistojamuun muassa biotekniikka-alalle fermentorienohjaukseen, mutta vähitellen se alkoierikoistua Lims (Laboratory InformationManagement Systems) -tietojärjestelmienkehittämiseen ja jälleenmyyntiin.”Lims-järjestelmät olivat vielä alalle tullessammeraskaita, kalliita sovelluksia”,muistelee Software Pointin toimitusjohtajaAndrea Holmberg.PC-tietokoneet ja Windows-ohjelma olivattuohon aikaan juuri tekemässä läpimurtoaan.Samalla Limsien hinta putosi noinkymmenesosaan aiemmasta, joten laboratoriotalkoivat hankkia niitä aiempaa aktiivisemmin.Vuonna 1995 Software asetti tavoitteekseenolla parissa vuodessa johtava LimstoimittajaSuomessa. Päämäärään päästiinnopeasti. Nykyään yhtiö työllistää noin 80henkeä, joista 50 Suomessa ja loput muissaPohjoismaissa. Taipaleen varrelle mahtuumonta yritysostoa.”Ruotsissa oli 1990-luvun alussa kaksihyvää Lims-toimittajaa, joilla oli kova kilpailukeskenään. Nyt ne kuuluvat molemmatmeidän yritykseemme ja tekevät yhteistyötäsulassa sovussa.”Vuosi sitten maailman johtava Lims-toimittaja,amerikkalainen Labvantage Grouppuolestaan osti Software Pointin. Holmbergon kauppaan tyytyväinen.”Ennen olimme jälleenmyyjänä konsernintuotteille, nyt olemme osa konsernia.Kauppa oli luottamuksen osoitus meille.”Oma sovellus sairaaloilleSoftware Pointin asiakkaita olivat aluksijulkishallinnon, kuten keskusrikospoliisinja Eviran, laboratoriot sekä Tullilaboratorio.Sitten Limsistä kiinnostuivat sairaalalaboratoriot,jotka halusivat korvata päällekkäisetsysteeminsä yhdellä järjestelmällä.Sairaaloita varten Software Point kehittimuutama vuosi sitten nimenomaan niilleräätälöidyn oman sovelluksen. Suomalaistatuotekehitystä on osannut hyödyntää myösLabvantage Group, joka tekee espoolaistuotteestamaailmanlaajuista.”Laboratoriot kasvavat koko ajan. Suomessakinoli aikoinaan kuutisenkymmentäkuntalaboratoriota, nyt niitä on paljon vähemmän.Myös sairaalalaboratorioita yhdistetään.Lims-järjestelmien on pysyttävätämän kehityksen perässä”, Andrea Holmberglinjaa tulevaisuutta.Laboratorioiden nykyaikaa on muun muassasähköinen asiointi. Analyysit voidaantilata ja tulokset katsoa ilman puhelinsoittoja.Uutta on myös digitaalinen patologia.”Kaikki patologiset näytteet skannataanja tallennetaan sähköisenä arkistoon. Tämäkorvaa siis mikroskoopin”, Holmbergkuvailee järjestelmää, joka on jo käytössäRuotsin Skoonessa. Digitaalisen järjestelmänansiosta asiantuntijat voivat neuvotellanäytteestä vaikka kilometrien päässätoisistaan.Laboratorioilla saattaa nykyään olla hyvinsuuria, parinkymmenenkin vuodenmittaan syntyneitä tietokantoja. Holmberginmukaan myös tietojen jatkokäsittelyynkannattaa kiinnittää huomiota, jotta Limsjärjestelmästäei tule pelkkä ”tiedon hautausmaa”.Vuosi sitten Software Point perusti bisnesyksikönnimeltään Laboratory Intelligence.Yksikön tehtävänä on auttaa asiakkaitasaamaan enemmän irti tallennetuistatiedoista.”Tietokantoja voi myös yhdistää. Suuretlaboratoriokonsernit voivat ohjata järjestelmässäännäytteitä sinne, missä on kapasiteettiakäsitellä niitä.”Sanna Alajoki4/2012KEMIA19

UUTISIAUusi työkalu IPRoikeuksienhallintaanKeksintöihin ja patentteihinliittyvien tietojen hallintaan onluotu kokonaisvaltainen työkalu.Ohjelman avulla yritys taiyhteisö voi hoitaa kaikki aineettomiinoikeuksiinsa (IPR) ja sopimuksiinsaliittyvän dokumentaationja toiminnot. SähköisenGreip-palvelun on kehittänytpatenttiyritys Berggren Group.Oulun yliopiston innovaatioyksikköon käyttänyt työkaluaviime syksystä lähtien.”Halusimme palvelun, jonkaavulla saamme kaikki keksintöjentiedot samaan paikkaan”,kertoo innovaatioasiamiesMaarit Jokela, joka pitää ohjelmaahelppona käyttää.”Palvelu on alun perin tehtyyrityksille, joten kaikkiin yliopistomaailmantarpeisiin seLaboratoriolasitavaran puhtaana pitäminen on olennainen osalaboratorion laadunvarmistustyötä.Laboratoriolasinpuhdistusta kehitetäänLasinvalmistaja Duran Group jakodinkoneita ja suurtalouslaitteitavalmistava Miele kehittävätyhteisessä hankkeessaan laboratoriolasitavaranpuhdistusmenetelmiäja laboratoriolasinanalyyttista puhtautta.Duran tunnetaan laboratoriolasitavaranlisäksi teknisen jateollisuuslasin sekä muiden eri-ei suoraan vastannut sellaisenaan.Kaikki ehdotuksemme onkuitenkin otettu hyvin vastaan,ja työkalua on kehitetty haluamaammesuuntaan.”Yrityksissä työkalun voi kytkeäniiden muuhun liiketoimintaan.Palvelussa on myös graafisiaraportointitoimintoja, joitaalalla on kaivattu. Niiden avullaIPR-asiat voi havainnollistaamaantieteellisesti, kustannuksittain,aktiivisuusasteittain jaaikajanalle.”Palvelun käyttäjiksi voidaanintegroida myös ulkopuolisetasiamieskumppanit missäpäin maailmaa tahansa”, kertooGreip-tuotekehityksestä vastaavakehitysjohtaja Heikki KinnunenBerggren Groupista.Sanna Alajokikoislasien tuottajana.Miele tekee laboratoriolasinpuhdistus- ja desinfiointilaitteitaja -automatiikkaa muun muassakemian, biologian ja sairaaloidenlaboratorioille sekälääketeollisuuden, elintarviketeollisuudenja kosmetiikkateollisuudentarpeisiin.Duran GroupSÄHKEITÄECOonlinelta kemikaalitietojärjestelmäAEL:lleKemikaalitiedon hallinnan ratkaisuja tarjoava ECOonline Oyon toimittanut tekniikan alan kouluttajalle AEL:lle kemikaalitietojärjestelmän.Nettipohjainen järjestelmä on tarkoitettunoin 350 kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen hallintaanja riskinarviointien tekemiseen.ECOonlinen ohjelmistoja käyttää Pohjoismaissa jo kolmisentuhattalaitosta ja yritystä.Ensimmäinen täsmälääkelevinneeseen melanoomaanLevinneen melanooman hoitoon on saatu ensimmäinen täsmälääke.Lääkkeen on kehittänyt lääkevalmistaja Roche. Ensimmäistenkokemusten mukaan valmiste vaikuttaa nopeastija helpottaa taudin oireita, kertoo dosentti Pia Vihinen TyksinSyöpätautien klinikasta. Uutuuslääke pidentää potilaanelinaikaa huomattavasti verrattuna solunsalpaajahoitoon.Varhaisvaiheessa todettu melanooma kyetään yleensäparantamaan. Sisäelimiin levittyään se on kuitenkin tappavinihosyöpämuoto.Kokkolassa käynnistyiuusi akkulaboratorioKokkolan yliopistokeskusChydeniuksessa on vihittykäyttöön akkukemikaalientutkimuslaboratorio. Julkisenalaboratoriona se on ainoalaatuaan Suomessa. Vastaavantasoisiayksiköitä on Euroopassakinvain muutama.Yliopistokeskuksen soveltavankemian yksikössä ontutkittu akkukemikaaleja vuodesta2007. Professori UllaLassin johtamassa tutkimusryhmässäon mukana tutki-joita Oulun ja Jyväskylän yliopistoista.Uusi laboratorio parantaatutkimuksen edellytyksiä, silläse mahdollistaa valmistettujenakkukemikaalien sähkökemiallisentestaamisen. Laboratorionerikoisuutena on litiumioniakkujenvalmistusprosessissavälttämätön kuivatila.Akkulaboratoriota käyttävätmyös Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusekä alueenyritykset.Scanstockphoto20 KEMIA 4/2012

Tiede ja olut toivatkemistit yhteenHelsingin yliopistonkemian laitoksessa järjestettiin3. toukokuutatiedeiltapäivä Science &Beer, jossa laitoksen väkipääsi tutustumaan toisiinsaja toistensa työhön.Helsingin yliopiston kemianlaitoksen johtajan, professoriMarkku Räsäsen mukaan verkostoitumistilaisuudelleoli selvätarve.”Toisten työstä ei useinkaanolla kovin hyvin selvillä, jotenpäätimme tehdä asialle jotakin.”Laitoksen tutkijat pitivät tilaisuudessa10 minuutin esityksiäsiitä, mitä he tekevät ja miksi.Ideana oli kertoa työstään niin,että jokainen kuulija varmastiymmärtää. Mukaan pyrittiinsaamaan mahdollisimmanlaaja leikkauslaitoksessa tehtävästätutkimuksesta.Myös opiskelijatolivat tervetulleita tapahtumaan.”Tämä oli opiskelijoilleoiva tilaisuussaada paremmin selville,mitä tutkija varsinaisestitekee.”Räsäsen mukaankemian laitokseen tulevaopiskelija-aineson parantunut huikeastivuosien mittaan.Opettajat onnistuvatnykykouluissa moti-voimaan oppilaitaan hyvin.”Olen pannut ilahtuneenamerkille, kuinka sitoutuneitaainejärjestömme nuoret ovat.Perusopiskelijamme ovat esimerkiksijärjestäneet seminaa-Timo RepoSuuren suosion saanut helsinkiläiskemian iltapäivä on jatkossa tarkoitusjärjestää kahdesti vuodessa.rin, jossa mietittiin, mikä kemiantulevaisuus on.”Science & Beer -tapahtumankaltaisiin tilaisuuksiin MarkkuRäsänen on törmännyt myösmuissa yliopistoissa, kutenMünchenin teknillisessä korkeakoulussa.”Siellä esiteltiin Journal Club-otsikolla, mitä uutta luonnontieteideneri alojen tutkimuksessaoli käynnissä.”Sanna AlajokiBerner Osakeyhtiö on vuonna 1883 perustettu suomalainen perheyhtiö sekämyynnin ja markkinoinnin erikoisosaaja, joka toimii usealla eri alalla. Konserninliikevaihto vuonna 2011 oli 295 MEUR ja henkilöstön määrä 531. Lisää tietojayrityksestä www.berner.fiLue lisää tuotekehityksestämme www.berner.fi/topHAEMMETuotekehitystiimiimmeASIANTUNTIJAAkemikaaliturvallisuusasioihinLisätietoja Arespartnersinkonsultti Pertti Leppäkoskeltap. 0400 623 115, varmimmin11.6. ja 19.6. klo 9-11.Lähetä hakemuksesi ja cv:sipalkkatoiveineen 20.6.2012mennessä osoitteessawww.arespartners.fi.Linkki “Julkiset haut”.Tehtäväsi• Kemikaaliriskien arviointi.• Uusien kemikaalivaihtoehtojen kartoittaminen.• Raaka-aineiden hankintaan liittyvät neuvottelut.Toivomme, että sinulla on• Ylempi korkeakoulututkinto ja kokemus kemian tai farmakologianalalta, toksikologian tuntemus katsotaan eduksesi.• Hyvä kemikaalilainsäädännön tuntemus.• Kokemusta raaka-aine hankinnasta.• SAP-tuntemusta ja sujuva englannin kielen taito.Tarjoamme• Monipuolisen tehtävän alan johtavien kotimaisten tuotteidenparissa sekä kokeneiden kollegoidemme tuen työllesi.• Vakavaraisen konsernin monipuoliset henkilöstöedut.

UUTISIAKemian vuoden valokuvakisan satoaHenry Espo ikuisti juhannuksen Päijänteellä.SÄHKEITÄFlowrox avasitoimistonKiinaanLappeenrantalainen virtauksensäätö-ja pumppauslaitteidenvalmistaja Flowroxon perustanut myyntitoimistonKiinaan. Aluksi kolmehenkeä työllistävä toimistosijaitsee Shanghaissa Fin-Chi-teknologiakeskuksessa.Flowroxilla on ennestäänmyyntikonttorit Moskovassa,Bahrainissa ja Meksikossasekä tytäryhtiöt Yhdysvalloissa,Australiassa ja Etelä-Afrikassa.Kemiralle tutkimuslaboratorioKanadaanKemira on avannut tutkimusprojektilaboratorionKanadanAlbertaan. Albertan yliopistonkampuksella sijaitsevassalaboratoriossa on mahdollistaesitellä yhtiön tuotteitamuun muassa öljyhiekanvalmistajille. Lisäksi laboratoriotukee Kemiran alueellistakasvua perinteisillä öljyjakaasumarkkinoilla esimerkiksistimulaation, porauksenja sementoinnin osalta.Osallistu kilpailuunKenen kaasari kestää?Monesta suomalaislaboratoriostalöytyy kaasukromatografi,jolla on tehty yli 100 000ajoa. Tämänhetkistä GC/MSlaitteideneli kaasukromatografi-massaspektrometrienSuomen-ennätystäpitää hallussaanlaite, jolla on mittarissa reilut200 000 ajoa.Pystytkö panemaan paremmaksi?Jos sinulta löytyy ahkerastikäytetty kaasukromatografi –mitä mallia tai merkkiä tahansa– , osallistu laboratoriolaitetoimittajaAgilentin julistamaanleikkimieliseen kesäkilpailuun.Kerro laitteesi tarina ja lähetätiedot sen ajomääristä osoitteeseenjussi.laiho@agilent.comviimeistään 31. elokuuta 2012.Kisan parhaat palkitaan.Kuka panee paremmaksi? Oikeuskemisti Ilpo Rasanen Helsinginyliopistosta esittelee ”oikeuslääketieteellistä viinakaasaria”,jolla on tutkittu jo reilut 268 000 näytettä.Hjelt-instituuttiLukijaltaHei Kemia-lehdelle!Siitä pitäen kun julkaisitte”Lordi-lehden”, olen ollutinnokas Kemia-lehden lukija.En ole kemisti itse, ainoastaankemistin puoliso. Luonnontieteetovat aina kiinnostaneetminua, vaikkeiminusta biologia tai farmaseuttiatullutkaan. Yritän ainahillota lehden jonnekin etteipuoliso ehtisi laittaa lehteäpaperinkeräykseen. Nytajattelin viedä luetun lehdentädilleni.Useimmat lehden jututovat yleistajuisia ja kiinnostavia.Erikoisaloista on tärkeääosata kertoa niin, ettäymmärtää vaikkei ole alanasiantuntija. Minusta Kemialehtivetää vertoja Tiede-lehdellekiinnostavuudeltaan.Lehteä 3/2012 lueskelinalusta, sitten selailin eteenpäinja tuumin että ainakintuo Marco Polo -juttu on luettava.Katselin vielä eteenpäinja ihan liikutuin. Niinmonta mielenkiintoista juttuavielä edessä.Olin myös tyytyväinenlehdessänne olleeseen juttuunhomeista ja herkistymisestäkemikaaleille. Itse olenhajusteyliherkkä ja professoriVille Valtosen sanat koskettivat:”Herkistynyt hajuaistion luonnon puolustusmekanismi,jota kannattaauskoa.” En voisi olla enemmänsamaa mieltä, vaikkaoma näkemykseni perustuukinvain intuitioon ja maalaisjärkeen.Uskon että homeelle altistuneetkokevat kovia ja lehdessämainitun Katja Pulkkisenkohtalo suretti. Kukaanei halua hometta mihinkään,mutta olisi myös hyvä ettävallalla oleva voimakas haluhajustaa kaikkea mahdollistatarpeettomasti muuttuisi.Esimerkiksi pyykinpesuaineenhajustamista on vaikeaymmärtää, sillä ei vaatetarvitse hajustetta tullakseenpuhtaaksi.Jatkakaa lehdentekoa samallahyvällä asenteella, lehtenneon laadukas!Raija Hietala22 KEMIA 4/2012

WAC2012World Adhesive &Sealant ConferenceMarriott Paris Rive Gauche Hotel and Conference CenterParis, FranceConference18 – 21 September 2012Preliminary Program & Speakers at a glanceDiamond SponsorGold SponsorSilver SponsorTuesday 18 September 201218:00 – 21:00 Welcome Cocktail Boat Cruise on the Seine RiverWednesday 19 September 2012Session 108.45 – 12.15 “Towards a Sustainable Future”Key Note Speaker: Jean Fayolle, Corporate Sr. Vice President,Adhesive Technologies, HenkelTrack 1: “Adhesives & Sealants Industry Challenges”Dr. Hermann Onusseit, Henkel - Herwart Wilms, Remondis - TBATrack 2: “Technologies for SustainabilityShpresa Kotaji, Huntsman Polyurethanes - Anand Khot, Bayer MS,Jason M. Anderson, Novomer - Dana K. Adkinson, LanxessTrack 3: “The Green Performance of Adhesives & Sealants”Patrick Vandereecken, Dow Corning - Hisashi Ishii, Lixil - Amilcare Collina, Mapei- Hiromu Nagae, Sharp Chemical, HankyuTrack 4: “Outlook on Sustainable Global Regulations”Matt E. Croson, Adhesive and Sealant Council - Dr. Joanne Lloyd, REACHReady -Qingfang Zhao, Hangzhou Renhe Hot Melt Adhesive - Lionel Spack, NestléResearch CenterSession 213.30 – 17.30 “The Technology Revolution”Key Note Speaker: Bernard Pinatel, Chairman and CEO, BostikTrack 1: “State of the Art Silane Terminated Systems”Luc Peeters, Kaneka - Dr. Lars Zander, Wacker Chemie - Thomas Lim,Momentive Performance Materials - Melanie Roessing, Evonik Industries -Yasushi Hatta, CemedineTrack 2: “The Edge of Hotmelt Technology”Selim Yalvac, Dow - Kurt Severyns, Honeywell - Dr. Jerrold Miller, ArizonaChemical - Michael O. Myers, Dexco Polymer - Nestor Hansen, Cray Valley USATrack 3: “New Building Blocks for Reactive Systems”Meina Du, Beijing Tonsan Adhesive - Philippe Jeantet, Huntsman AdvancedMaterials - Dr. Steffen Maier, Sika Technology - Kazuyoshi Sekita, Nitta Gelatin -Tania Ireland, Bluestar SiliconesTrack 4: “Advanced Technologies for Improved PSA Properties”Dr. Roland Milker, Poly-Chem - Akira Matsumoto, Kuraray - Prof. Hyun-JoongKim, Seoul National University - Jong Guo, Momentive Specialty Chemicals -Dr. Walter Ramirez, DynasolSponsorsThursday 20 September 2012Session 308.30 – 12.00 “Securing Raw Material Sourcing”Key Note Speaker: Dr. Urs Maeder, CTO, SikaTrack 1: “Strategic Outlook”Robert Peoples, ACS Green Chemistry Institute - Martine Dupont, KratonPolymers - Alessandro Visconti, Petrofer - Dr. Sören Butz, Synthomer GroupTrack 2: “Ways to bio-based Raw Materials”Prof. James Clark, University of York, Green Chemistry Centre of Excellence -Dr. Angela Smits, Croda Coatings & Polymers - Gabriele Brenner, Evonik Industries- Daniela García, INTI-CauchoTrack 3: “Innovative Alternatives for Raw Materials under Pressure”Dr. Yuung-Ching Sheen, Industrial Technology Research Institute (ITRI), Hsinchu -Franck Thumerel, Roquette Biohub - William D. Arendt, Emerald Kalama Chemical- Uwe Wuertz, Rhein Chemie RheinauTrack 4: “Innovation in Design and Performance”Dr. Hsiao Ken Chuang, Texyear Industries - Germain Fauquet, Arkema Group -Dr. Jean-Roch Schauder, ExxonMobil - Dr. Gerhard Koegler, Wacker Chemie12:30 – 17:00 EXHIBITION(no parallel conference session)19:00 – ... ‘A Magical Evening in Paris’ - the WAC2012 Dinner(sponsored by Synthomer)www.wac2012.orgFriday 21 September 2012Session 408.30 – 13.00 “Creating Value - Entrepreneurship ... Design ... Innovation”Key Note Speaker: Jim Owens, Director, President and CEO, H.B. FullerTrack 1: “Innovative Solutions for Adhesives and Sealants”Klaus Becker-Weimann, Klebchemie M.G. Becker - Dr. Hermann Onusseit,IVK/TKPV - Dr. Meike Roth, Celanese Emulsions - Dennis Werner, Shiraishi Omya- Dr. Matthias Wintermantel, Bayer MaterialScience - Kate Brown, DowTrack 2: “Challenges and Opportunities to Management”Daniel S. Murad, The ChemQuest Group - Andreas Gross, Fraunhofer IFAM & IVK -Reinhard Oppl, Eurofins Product Testing - Bernard Hasson, SpecialChem - MargaAcevedo, H.B. Fuller - Mike Watson, Arizona ChemicalTrack 3: “Progressive Problem Solving”Allen Tsaur, Orr and Boss, Adhesive Source - Dr. Sasan Habibi-Naini, SulzerMixpac - Fabio Chiozza, Vinavil - Michael Eloo, Gala Kunststoff- undKautschukmaschinen - Dr. Lothar Zapf, Vacuumschmelze - Robert Jennings, 3MTrack 4: “Adhesives as Enabler for Lightweight Design”Saïd El Khadraoui, Member of the European Parliament (Member of the Committeeon Transport and Tourism) - Dr. Bernd Leisner, BMLEI International AutomotiveConsulting - Benjamin Kraemer, Sika Automotive - Irina A. Sharova, Federal StateUnitary Enterprise All-Russian Scientific Research Institute of Aviation Materials (VIAM)- Prof. XIaosu Yi, Beijing Institute of Aeronautical Materials - Leslie J. Clark, AirbusTrack 5: “BRICS Countries Alliance Forum”This forum on the new BRICS Countries Alliance will provide you withcomprehensive insights into how it may affect the A&S Industry around the world.Experts from Brazil, Russia, India, China and South Africa will share their viewsand debate with the audience.Offi cial Media Partnerof the WAC2012

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasvinsuojeluaineet ja torjuntaaineet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja välineet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medicines,Consumer Health Products and Toolsfor Monitoring Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-aineet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – BatchingSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sacking for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – WeighingSystemsSäiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet– Dischargers forSackSäkkien täyttökoneet – Sack FillingMachinesVaa’at – Balances & ScalesBASF OyTammasaarenkatu 300180 Helsinkipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiVihreät sivut huomataan.For qualified wet milling & mixingLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersBusch Vakuumteknik OySinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsElektrokem OyPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriovälineet – LaboratoryEquipment24

Elomatic Oy Food &Chemical EngineeringItäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enfaksi (02) 412 4444Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereMobile: 0400 190113Vernissakatu 101300 VantaaMobile: 0400 444004Kangasvuorentie 1040320 JyväskyläMobile: 050 5308311Elektroniikkatie 890590 OuluMobile: 050 5969643v al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignProsessi- ja laboratoriosuunnittelua– Process and Laboratory DesignLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignFinex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@finex.fiwww.finex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIoninvaihtohartsit – Ion ExchangeResinsTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesFinexOy FINN-KASEI Ltd.Finn-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Helsinkipuh. (09) 32 80 800kimmo.heinonen@finn-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsultointi – CLP-consultingKemian logistiikan konsultointi –Consulting of LogisticsREACH-konsultointi – REACHconsultingFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fiGEA ProcessEngineering OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969info@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroERlab dfs sasParc d’Affaires des PortesBP 40327104 Val de Reuil CedexFrancesales@erlab.netwww.captair.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsPCR-työasemat – PCR WorkstationsVarastokaapit – Storage CabinetVetokaapit (hormittomat) – FumeHoods (Ductless)Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Vihreitä sivujaei ohiteta.25

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceINNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. (09) 565 3936faksi (09) 565 2536innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMSIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – WaterproofingMembranesMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsNeste Jacobs OyKilpilahti, TeknologiakeskusPL 310, 06101 PorvooPuh. 010 458 11Faksi 010 458 7347NJ.Info@nestejacobs.comwww.nestejacobs.comPuutarhakatu 5320100 TurkuPuh. 010 458 11Faksi 010 458 9859Tornatorintie 348100 KotkaPuh. 010 458 11Faksi 010 458 989921100 NaantaliPuh. 010 458 11Faksi 010 458 6297Neste Jacobs ABDatavägen 14 AS-43632 Askim, SwedenTel. +46 (0)31 748 5600Faksi +46 (0)31 748 5610Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignElintarviketeollisuuden prosessisuunnittelua– Process Designfor Food IndustryFermentorit – FermentersHaihdutinlaitokset – EvaporatorPlantsJauheiden ja rakeitten käsittelyjärjestelmät– Handling Systemsfor Pulver and Granulate MaterialsLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignLiuottimien talteenottolaitokset –Solvent Recovery EquipmentProjektipalvelut – Project ServicesProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignProsessisähköistys – ProcessElectrificationTehdassuunnittelua – Plant DesignTislaamot – DistillingKaluste-Projektit OyPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset: kalevi.sinisalmi@ kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850www.kemia-lehti.fi > Ilmoitustiedot26

PANalytical B.V.Sivuliike SuomessaNikkarinkuja 502820 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.nieminen@panalytical.comwww.panalytical.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationPinteco OyPetikontie 2001720 Vantaapuh. 0290 06 210faksi 0290 06 1210erkki.helminen@pinteco.fiwww.pinteco.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLiimansekoituslaitteistot – MixingEquipment for AdhesivesPaineilmakäyttöiset pumput –Compressed Air Driven PumpsPinnoitteiden mittaus ja testaus– Measuring and Testing Equipmentfor CoatingsSääkaapit – Climatic ChambersTislauslaitteet – Distilling EquipmentVärimittarit – Colour MetersRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiVihreitä sivujaei ohiteta.PerkinElmer Life andAnalytical SciencesPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIn vivo -kuvantamislaitteet – In vivoImaging EquipmentIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imaging EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet CalcinationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents and ChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – Raman SpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakers andMixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNenPackard BiosciencePerkinelmerWallacSKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja kiintoaineille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (ContinuousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-line-tarkkailuanalysaattorit –On-Line Monitoring AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkalinity)Vihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa painetussalehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemialehti.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-lehti.fiilmoitustiedot.Varaa paikkasi:ilmoitukset@kemia-lehti.fi.27

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ensin meiltä • At your serviceSoftware Point OyValkjärventie 102130 Espoopuh. (09) 4391 320faksi (09) 4391 3211sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesC 5 LIMS terveydenhuollolleLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewSuomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mixing Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varastointilaitteet –Containers and Storage EquipmentTeknos OyTakkatie 300370 HelsinkiPL 107, 00371 Helsinkipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoaineet ja -maalit– Corrosion Preventing Materialsand PaintsMaalit ja lakat – Paints andLacquersPuun pinnan suojausaineet –Wood Shieldings MaterialsTRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – TranslationservicesVWR International OyValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesWacker-Kemi ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info@wacker.comwww.wacker.comVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot.Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-aineet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-aineet – Paintand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers28

Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessäJokaisessa Kemian uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fiNäin Vihreitä sivuja luetaan:TULE MUKAANVIHREILLESIVUILLE –SE KANNATTAA!Näin Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset:www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedotkalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850KEMIA Kemi

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKeksijätJussi Ahokas(vas.) ja MikaPetterssonmittaamassajuustopakkauksenkaasuseostaanalysaattorinsaprototyypillä.Viivi KiviUusi analysaattoritehomittaa kaasuseoksetJyväskylän yliopistossa on kehitetty uudenlainen analysaattori,jolla voidaan mitata elintarvikepakkauksen kaasuseos pakkaustarikkomatta. Keksinnölle on haettu patenttia, ja parhaillaan silleetsitään kaupallistajaa.Suojakaasuun pakattu jauheliha asetetaananalysaattorista lähtevän lasersäteeneteen. Kun säde johdetaan pakkauksen sisään,siellä olevasta kaasusta siroaa valo,jonka laite analysoi. Pakkausta rikkomattasaadaan siten selville, paljonko esimerkiksityppeä, happea ja hiilidioksidia siinä onvielä jäljellä.Näin toimii Jyväskylän yliopistossa syntynytuusi kaasuanalysaattori, jollaistamarkkinoilla ei vielä ole.”Elintarviketeollisuus ei ole tähän astikyennyt seuraamaan tarkasti pakkaustenkaasutäyttöä, mistä syntyy turhaa kaasuhävikkiäja kustannuksia”, sanoo professoriMika Pettersson.Elintarviketeollisuuden kaasumittauksettehdään ottamalla satunnaisten pakkaustenkaasuseoksista näytteet neulallasuojamuovin läpi käsityönä ja analysoimallane jälkeenpäin. Uutuusanalysaattorillavoisi sen sijaan mitata jokaisen pakkauksenseoksen muutamassa sekunnissa.Laite olisikin selvä parannus tuotteidenlaadunvalvontaan.Tieto ruokapakkauksen kaasupitoisuuk-sista on tärkeä, koska ne vaikuttavat ratkaisevastituotteen käyttöaikaan.Kiinnostunut vastaanottoKeksintö sai alkunsa Petterssonin ja yliopistonlehtoriJussi Ahokkaan perustutkimuksesta,jossa tehty erikoinen havainto saiheidät pohtimaan selittämättömän signaalinongelmaa.Yksi asia johti toiseen. Tekesiltä saatiinrahoitusta tuotekehitykseen ja VTT:stä sopivayhteistyökumppani. Lopulta valmiinaoli uuden analysaattorin prototyyppi, jonkatutkijat yhdessä yliopiston innovaatioasiamiehenRiikka Reitzerin kanssa esittelivätelintarvikealan Foodex 2012 -messuillaBritanniassa.”Vastaanotto oli hyvin kiinnostunut, suorastaaninnostunut. Neuvottelemme nyt aktiivisestijatkosta eli laitteen ja menetelmänkaupallistamisesta”, Pettersson kertoo.Suomalaiset toivovat ehtivänsä markkinoilleensimmäisinä. Kiirettä kuitenkin pitää,sillä Ruotsissa on kehitetty samantapainenlaite samaan tarkoitukseen.Muitakin sovelluksiaUudelle analysaattorille on jo löydettymuutakin käyttöä. Sillä on hyvin tuloksinmitattu esimerkiksi ikkunoiden erityislasienväliin jäävän suojakaasun määrää.”Ikkunateollisuudessa nykyään käytettävillälaitteilla ei voi mitata aivan kaikkea”,Pettersson sanoo.Tarkka mittaus on kuitenkin toivottavaa,sillä kun argonkaasua on lasien välissä sopivamäärä, energiataloudellisille selektiivipintaisilleikkunoille saadaan lisää käyttöikää.Jussi Ahokkaan mukaan laite on käyttökelpoinenjokaisella alalla, jolla on tarvettamitata kaasuja.”Sitä voi hyödyntää esimerkiksi prosessi-,viini-, lääke- ja sairaalavälineteollisuudessa.Ne kaikki käyttävät tuotteissaan jatuotepakkauksissaan suojakaasuseoksia.”Analysaattorille olisi tarjolla jättimarkkinatjo pelkästään elintarviketeollisuudessa.Maailmassa valmistetaan suojakaasuunpakattuja tuotteita joka vuosi satoja miljardeja.”Esimerkiksi Kiinassa suojakaasupakattujentuotteiden määrä kasvaa 10–20 prosenttiavuodessa, ja kaasuanalyyseja tehdäänvuosittain miljoonia”, Pettersson kuvaileealan mahdollisuuksia.Päivi Ikonen30 KEMIA 4/2012

Keliakiaan kehitetäänlääkehoitoaSuomessa tehty tutkimus vieaskeleen lähemmäs keliakianensimmäistä tehokasta lääkehoitoa.Yhdysvaltalaisen Alvine Pharmaceuticalsinkehittämä lääkeaine vähentää gluteenin aiheuttamiasuoliston limakalvovaurioita keliakiaasairastavilla.Asia osoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessatehdyssä tutkimuksessa, jonka toteuttamisestavastasi tamperelainen Finn-Medi Oy.Työnimellä ALV-003 kulkeva lääkeainekykenee pilkkomaan ravinnon gluteeninpieniksi peptideiksi ja aminohapoiksi mahalaukussa.Keliaakikolle haitalliset gluteeninosatsaadaan siten haitattomiksi.Alvine Pharmaceuticalsin valmiste koostuukahdesta entsyymistä, bakteeri-prolyyliendopeptidaasista(PEP) ja ohranjyvänEPB2-entsyymistä.”Näitä entsyymejä esiintyy viljojen jyvissäidätysentsyymeinä ja muutenkin laajastiravintoketjussamme esimerkiksi kasveissa,sienissä ja bakteereissa”, kertoo FinnMedintutkimusjohtaja Tiina Kärjä-Lahdensuu.Suomalaistutkimuksessa lääkkeen tehoaseurattiin tutkittavien ohutsuolen nukannäytepaloista ja seuraamalla tulehdussolujenmäärää limakalvolla. Lisäksi potilaidenverestä mitattiin keliakiassa yleisesti ilmeneviävasta-aineita.Näytepalat osoittivat, että ALV003:llahoidetuilla keliaakikoilla oli tilastollisestimerkittävästi vähemmän ohutsuolen limakalvonvaurioita kuin lumehoitoa saaneel-la ryhmällä. Lääke vähensi myös tulehdussolujenmäärää.Gluteenia vaikea välttääToistaiseksi ainoa keino hoitaa keliakiaaon gluteenin tarkka karttaminen ravinnossa.Elinikäinen ruokavaliohoito on kuitenkinkallis ja melko hankalasti toteutettavissa.Gluteenia on vaikea välttää, koska sitäkäytetään yleisesti teollisessa ruuanvalmistuksessaketsupista jäätelöön.”Suomalaiset keliaakikot ovat tosin muitaparemmassa asemassa, sillä Keliakialiittoja sen paikallisyhdistykset ovat tehneetpitkäjänteistä työtä gluteenittomien ruokiensaatavuuden parantamiseksi”, Kärjä-Lahdensuu huomauttaa.Keliakialääkkeen saamiseen markkinoillemenee Kärjä-Lahdensuun arvion mukaanvielä viidestä kahdeksaan vuotta.Lääkehoidolla olisi suuri merkitys, silläkeliakia on autoimmuunitaudeista yleisin.Lääkkeelle olisi tarvetta etenkin siksi, ettägluteenittomasta ruokavaliosta huolimattakeliakiapotilaat saattavat altistua mahdollisillevakaville pitkäaikaisriskeille.Hoitamaton keliakia tuo usein mukanaan myös laktoosi-intoleranssin, jolloin tämäkinperinteinen suomalainen herkkuhetki on pakko jättää väliin.Leipätiedotus ryKoko elimistön tautiKeliakiaa sairastaa pari prosenttia väestöstä.Vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaineetaiheuttavat heillä tulehdustilan ohutsuolenlimakalvolla. Geneettinen herkkyys reagoidagluteeniin käynnistää immunologisen reaktion,jonka tarkoituksena on suojella elimistöävieraalta proteiinilta.Keliakia vaikuttaa ihmisen koko elimistöön,ja sen oireet ovat välittömien vatsavaivojenlisäksi monimuotoisia. Noin jokakymmenennellä tautia potevalla keliakiavoi ilmetä voimakkaana ihoreaktiona.Gluteenin aiheuttamaa ihottumaa ilmaantuuusein kyynärpäihin, polviin, pakaroihin taipäänahkaan.Kaikki, jotka kantavat perimässään geneettistäkeliakia-alttiutta, eivät kuitenkaantautiin sairastu. Vaikuttaakin siltä, että sairaudenlaukaisee jokin toistaiseksi tuntematontekijä.Keliakian syntymekanismeja, periytyvyyttäja tautia itsessään on tutkittu muunmuassa Tampereen yliopiston keliakiatutkimusryhmässäjo noin 30 vuoden ajan.”Ohjelma jatkuu tutkimuksilla, joiden perusteellaarvioidaan ALV-003:n hyötyä keliakianhoidossa ruokavaliohoidon lisänä.Yhdysvalloissa on käynnissä myös muitatutkimuksia.”Arja-Leena Paavola4/2012KEMIA31

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUHappi hitsaamolekyylit yhteenJyväskylän yliopistossa on kehitetty menetelmä, jolla voidaanliittää helposti yhteen kaksi erilaista molekyyliä hapen tai yksinkertaistenhapettimien, kuten peroksidien, avulla. Toinen molekyyleistäon indoli tai sen johdannainen, toinen aktivoitu esteri.Reaktiossa käytetään katalyyttinä pientä määrää palladiumsuolaa.Reaktio ei vaadi kuumentamista, vaan se tapahtuu huoneenlämpötilassa.Menetelmällä voidaan tehdä nopeasti ja ympäristöäsäästäen aivan uudentyyppisiä molekyylejä esimerkiksi lääkeainetutkimuksiavarten.Vaikka indolin kaltaisia aromaattisia molekyylejä on voitu kytkeäestereihin aiemminkin, kytkentäreaktioita ei ole voitu tehdäsuoraan, vaan lähtöaineet on täytynyt muuttaa monimutkaistenesitöiden kautta herkemmin reagoiviksi.Journal of the American Chemical Society -lehdessä menetelmänsäjulkaisseet tutkijat Mikko Leskinen ja Billy Yip ovat laajentamassasen käyttöaluetta muihinkin aineryhmiin. Alustavattulokset vaikuttavat lupaavilta.Kuvat: ScanstockphotoKemistit saattavat tulevaisuudessa hitsata monimutkaisiakinmolekyylejä yhteen hapen avulla.Uusi perunarutto onhankala vihollinenPerunaruttoa aiheuttavan munasienen perimässä tapahtui 1990-luvullamerkittävä muutos, joka teki taudista aiempaa pahemman.Pohjoismaissa rutto on erityisen hankala, sillä se esiintyy täällämonimuotoisempana kuin muualla.”Meksikosta tuotiin ruttoisen perunan mukana Eurooppaantäysin uusi ruttopopulaatio, joka levisi nopeasti Suomeenkin jasyrjäytti vanhan tautikloonin”, kertoo MTT:n tutkija Asko Hannukkala,joka selvitti väitöstutkimuksessaan taudin historiaavuodesta 1845.Kahden pariutumistyypin risteytyessä syntyy munaitiöitä, jotkajoutuvat ruttoisten kasvinjätteiden mukana peltoon ja säilyvätsiellä vuosia. Ne voivat tartuttaa jo nuoria, taimelle tuleviaperunoita.Tauti ilmaantuu kuukautta entistä aiemmin eli kesä–heinäkuuntaitteessa, mikä on lisännyt kemiallisen torjunnan tarvetta. Kun1970-luvun rutto pysyi kurissa kolmella ruiskutuksella, nyt käsittelyjätarvitaan tuplasti.Tutkijat kurkistivattietoisuuden rajalleKun ihminen herää nukutuksesta, ensimmäisinä virkoavat hänenaivojensa lajinkehityksellisesti vanhimmat, primitiiviset osat. Siinäsyy, miksi potilas on usein sekava ennen kuin hänen tietoisuutensaon kokonaan palautunut.Nukutettujen koehenkilöiden aivoja kuvanneiden Turun ja Kalifornianyliopistojen tutkijoiden havainto oli yllätys.”Odotimme ’valojen syttyvän’ ensiksi aivojen kuorikerroksessa,jonka ajatellaan olevan korkeimpien aivotoimintojen ja ihmisentietoisuuden tyyssija”, sanoo dosentti Harry Scheinin.Aivojen syvät rakenteet osoittautuivat kuitenkin välttämättömiksitajunnalle ja edellytykseksi korkeamman tason tietoisuudensynnylle.Tutkijoiden mukaan nyt nähtiin, kuinka lähelle filosofista ongelmaamielen ja ruumiin välisestä suhteesta voidaan päästä lääketieteenmenetelmin. Ratkaistavana on yhä arvoitus, miten jamiksi aivojen mekanismit synnyttävätsubjektiivisen tunteen olemassaolostaja tietoisen minuudenkokemuksen.”Minä” on täälläjossakin – muttasyvemmällä kuinon luultu.Rutto on pakottanuthollantilaiset luopumaanperunanpalstaviljelystä.Suomessa perunaavoi vielä kasvattaakotipuutarhassakin.32 KEMIA 4/2012

ILMOITAERIKOIS-NUMEROSSA!SPECIAL ISSUE:FinnishChemicalIndustryKEMIA Ke miNro 5/12 ilmestyy4. syyskuuta.Varaukset viimeistään16. elokuuta.Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908www.kemia-lehti.fiTOIMIALATIETOparempaanbusinekseen!www.amt.fiTeemmeadvertoriaaliilmoituksenneavaimetkäteen-palveluna!Kysy lisää:myyntipäällikköKalevi Sinisalmipuh. 044 5390908KEMIA KemiPohjois-Suomen Kemistiseurajuhlii 50-vuotista taivaltaanJuhlaillallinen 22.9.2012 OulussaLisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: www.psks.fi tai 040-5871720

Kuinka lupaukset lunastuvatMitä kuuluu kemiankeksinnöille?Kemia-lehti on esitellyt vuosien varrella monia lupaavia keksintöjä ja mahdollisiamenestystarinoita. Otimme selvää, mitä muutamille niistä kuuluu nyt.Leena Laitinen ja Päivi IkonenPalkittu Onbone eteneemarkkinoillaOnbone Oy:n kehittämä puukomposiittipalkittiin huhtikuussaKemianteollisuuden innovaatiopalkinnolla.Yritys on palkitsijoidenmukaan malliesimerkki siitä,miten perustutkimuksen tuloksetvoidaan kaupallistaa kansainväliseksiliiketoiminnaksi.Onbone Oy on kehittänyt puhtaasta puuhakkeestaja biohajoavasta muovista uudenmateriaalin, joka sopii kipsaamistavaativiin hoitoihin ja yksilöllisten ortopedistentukien valmistamiseen. Parivuotta sitten lanseerattu Woodcast-tuoteon saanut innostuneen vastaanoton.”Jo nelisenkymmentä sairaalaa ympäriSuomea käyttää kipsauslastaamme. Vähänyllättäen myös eläinlääkärit kiinnostuivat,ja asiakkaina on nyt kymmenkuntaeläinsairaalaa”, kertoo toimitusjohtajaPetro Lahtinen, joka oli perustamassaOnbonea vuonna 2008 tutkijakollegansaAntti Pärssisen kanssa. Sitä ennen nuorettohtorit olivat aloittaneet kehitystyönHelsingin yliopiston Kemian laitoksessa.Yrityksen alkutaipaleesta kirjoitettiinKemia-lehdessä 4/2011.Vienti aloitettuUseita palkittuun keksintöön liittyviäpatenttihakemuksia on jo hyväksytty taivireillä sekä kotimaassa että ulkomailla.Rahoitusta Onbone on saanut yksityisiltäsijoittajilta, työ- ja elinkeinokeskuksiltaja Keksintösäätiöltä.Tätä nykyä Onbone työllistää Suomessasuoraan kuusi henkeä ja tuotanto- jamarkkinointiverkoston kautta viitisenkymmentä.Yritys tähtää askel kerrallaanmyös ulkomaille. Kansainvälistymishankkeissaon ollut apuna Tekes.”Kipsauslasta on koekäytössä useissasairaaloissa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.Seuraavana vuorossa on Keski-Eurooppa, ja tilanne sielläkin näyttääihan hyvältä.”Potilasta ja ympäristöä säästävä, helppokäyttöinenkipsauslasta voi tulevaisuudessakorvata nykyiset kipsaustuotteet.Woodcastin globaaliksi markkinapotentiaaliksion arvioitu huikeat 1,5miljardia euroa.Vaikka tuote on edennyt ideasta markkinoillepoikkeuksellisen rivakasti ja kerännytammattilaisilta suitsutusta, Lahtinenvälttää suuria sanoja.”Olemme edenneet asettamiemmesuuntaviivojen mukaan. Rahaa on kulunutpaljon tutkimukseen ja tuotekehitykseen,mutta näköpiirissä on kassavirrankääntyminen positiiviseksi. Viiden vuodenpäästä olemme uskoakseni jo hyvässävauhdissa kansainvälisillä markkinoilla.”Kaksi uutta tuotettaKesäkuussa yhtiö esittelee jo kaksi uuttasovellusta.”Toinen on rullakipsi ja toinen kipsauslevy,joka sopii toimintaterapiakäyttöön.Levyä voidaan käyttää esimerkiksikipulastana reuma- ja jännetuppipotilaidenhoidossa.”Myös Lahtisen ja Pärssisen alkuperäinentuoteidea, biohajoava luufilleri ortopediseenkirurgiaan, on edelleen kehityshankkeissamukana.”Materiaalin pitkäaikaistestit ovat menossaTampereen teknillisessä yliopistossa.Hanke etenee mutta kestää vuosia,ennen kuin tämäntyyppinen tuote pääseemarkkinoille. Yrityksenä olemme nyt fokusoituneetkipsauspuoleen”, Lahtinenkertoo.”Kun lähtee tutkijataustalta yrittäjäksi,omaksuttavaa tulee paljon. Kannattaakeskittyä tärkeimpiin asioihin ja jättäämuut vähemmälle. Rahoitus kannattaamiettiä huolella, samoin työnjako yrityksessä.Keksijälle ei välttämättä sovitoimitusjohtajan työ, itse taidan ollapoikkeus.””Rekrytoinnit ovat isoja investointejaja hyvät yhteistyökumppanit tärkeitä.Meillä on ollut myös onnea matkassa.”Tähtäimessä kansainvälisetmarkkinat. ”Visio kannattaamiettiä tarkasti, kun lähteetutkijasta yrittäjäksi”,toimitusjohtaja PetroLahtinen sanoo.34 KEMIA 4/2012

Juha Rahkonen4/2012 KEMIA35

Vaihdevuosilääkevenyy ja vanuuVuonna 2010. Ei, mutta varmaankin vuonna 2011.Ei, mutta ehkä 2012. Eipä vielä tänäkään vuonna.Suomessa kehitettyä uutta lääkettä vaihdevuosivaivojenhoitoon on odotettu markkinoille jo pitkään.”Nyt realistiselta vaihtoehdolta voisinäyttää vuosi 2013”, sanoo toimitusjohtajaRisto Lammintausta lääkekehitysyhtiöHormos Medical Oy:stä.Suomalaisyrityksen kehittämän uudenlaisenvaihdevuosilääkkeen ospemifeeninpiti ilmestyä apteekkien hyllyllejo muutama vuosi sitten. Niin ennakoitiinmuun muassa Kemia-lehden 2/2008jutussa, jossa kerrottiin lääkkeen pitkästäkehitysputkesta ja uutuuteen asetetuistatoiveista.Matkaan on sen jälkeen tullut mutkatoisensa jälkeen, mikä ei lääkealalla tosinole harvinaista. Nyt valmisteen kansainvälinenmyyntilupahakemus on kuitenkinjätetty Yhdysvaltain lääkevirastoonFDA:han, ja jos se aikanaan luvan saa,sitä pääsevät ensiksi kokeilemaan amerikkalaisnaiset.Sen jälkeen vuorossaovat muut läntiset markkinat.Suomalaiskeksinnöltä on odotettu suuria,sillä se on maailman ensimmäinenmenopaussilääke, joka ei sisällä nykyäänkarsastettua estrogeenia.Emättimen kuivuutta ja muita limakalvo-ongelmialievittävän lääkkeentoinen tärkeä kilpailuvaltti on, että seotetaan kätevästi tablettina suun kautta.Tutkimusten mukaan monet naiset pitä-Vuonna 2008 ilmestyneessäjutussa Turustatähyiltiin hyvin toiveikkainauutuuslääkkeenmiljardimarkkinoita.Hormoksen lääkekandidaatti tähyääSuomen TurustamiljardimarkkinoillePäivi IkonenUuden sukupolven täsmälääkkeeksi kehkeytyvänturkulaiskeksinnön pitkä kehitystieon kääntynyt loppusuoralle. Yhdysvalloissatehdyn laajan kolmannen vaiheen kliinisentutkimuksen tulokset kertovat, että hoito tehoaaeikä aiheuta sivuvaikutuksia.Ospemifeeni on naisille vaihdevuosienjälkeen ilmaantuvien emätinoireiden hoitoontarkoitettu selektiivinen estrogeenireseptorinmuuntelija eli SERM-lääke. Ensimmäisenämaailmassa valmiste ei sisällälainkaan estrogeeniä, mikä tekee siitä nykyvalmisteitaturvallisemman. Lisäksi se annostellaankätevästi suun kautta tablettina,ei paikallisesti käytettävänä, monien hankalanapitämänä voiteena.Anu Sylander, Pasi Tapanainen jaLauri Vuorilehto ospemifeenin analyysienparissa Hormos Medicalinbioanalyyttisessä laboratoriossa.40Turkulaisen Hormos Medicalinuudentyyppinen vaihdevuosilääkeon tehnyt läpimurron kliinisissätutkimuksissa Yhdysvalloissa.Yhtiö uskoo saavansa keksintönsämaailmalle ja miljoonien potilaidenkäyttöön vuonna 2010. ToimitusjohtajaRisto Lammintausta arvioituotteen myyntiarvoksi jopamiljardi dollaria vuodessa.vät markkinoilla nyt olevia, paikallisestisiveltäviä voiteita hankalina käyttää.Patentit yhä SuomessaOphenaksi nimetylle lääkkeelle on povattujopa miljardin euron vuosimyyntiä,sillä länsimaiden ja etenkin Yhdysvaltojenvaihdevuosi-ikäiset naiset ovat kuluttajaryhmänäerittäin merkittävä.Lääkkeen tulevaisuus ei kuitenkaanenää ole suomalaiskäsissä, vaan Hormoksenvuonna 2005 ostaneen amerikkalaisenQuatrx Pharmaceuticalsin.Quatrx puolestaan solmi pari vuotta sittenlisenssisopimuksen valmisteen jatkokehittelystäjapanilaisen Shinoginkanssa.Ratkaisevaan kaksoissokkotutkimukseenyli 80 keskuksessa osallistuneet 826 amerikkalaispotilastakärsivät kaikki emättimenlimakalvon ja sitä ympäröivien kudostenheikkenemisestä. Oireet vaihtelivat kohtalaisistavakaviin. 12 viikon hoitojakso toi apuaainakin tavallisimpiin, kuten kuivuuteen jayhdyntäkipuihin. Yksityiskohtaiset tuloksetjulkaistaan myöhemmin tänä vuonna.Atlantin takana tutkimukset vei läpi HormosMedicalin amerikkalainen emoyhtiöQuatRx, mutta niiden vetovastuu oli Turustalainassa olleella tutkijalla Janne Komilla.Yhdysvaltalaisfirman toimitusjohtajan RobertL. Zerben mukaan tulokset olivat erittäinrohkaisevia.Korkealla odotukset ovat myös Hormoksentoimitusjohtajalla, lääketieteen tohtoriRisto Lammintaustalla, joka kertoo viimevaiheen kliinisten tutkimusten sujuneen lupaavastimuuallakin.”Kevättalvella valmistuu suomalaistutkimus,jota on tehty noin kymmenessä klinikassaeri puolilla maata. Lisäksi meillä onmeneillään pitkäaikainen seurantatutkimus,jossa ovat mukana useiden suomalaiskeskustenlisäksi Ruotsi, Tanska ja Belgia. Tuloksetsiitä saadaan ensi vuonna.”Mikäli odottamattomia yllätyksiä ei satu,yhtiö päässee jättämään lääkkeen ensimmäisetmyyntilupahakemukset jo vuoden 2009aikana. Markkinoille tuote on määrä saadaseuraavana vuonna.Hormos MedicalMade in FinlandJos ja kun Ophenaksi nimetty valmiste päätyyapteekin hyllylle, sillä on takanaan lääkealannormaali kehitysputki, siis pitkä.Keksinnön juuret johtavat 1990-luvulle jaOrion-Farmokseen, jonka tutkimusjohtajanaRisto Lammintausta toimi. Orionista aihiosiirtyi sovitusti Lammintaustan kumppaneineenvuonna 1997 perustamaan biolääkekehitysyhtiöHormokseen.Vaikka Hormos vuonna 2005 yhdistyiamerikkalaisen QuatRx:n kanssa, se on jatkanuttoimintaansa omalla nimellään TurkuScience Parkin tiloissa. Aurajoen rannoillakeksitty ja kehitetty lääkekään ei katoa kaukomaille,vaan kun innovaatio pääsee valmistusvaiheeseenasti, tabletteja aletaan tehdäSuomessa.Missä tarkalleen, sitä Lammintausta eivielä halua kertoa, mutta sanoo kyseessäolevan pitkäaikaisen yhteistyökumppanin.Vaihdevuosista johtuvia vaginavaivojavoidaan nykyään käytössä olevin keinoinhoitaa ainoastaan estrogeenia sisältävällävoiteella. Sekä lääkärit että potilaat kuitenkinvälttelevät estrogeenipitoisten lääkkeidenkäyttöä hormoniin eri tutkimuksissa liitettyjenterveysriskien pelossa.Suomalaisuutuudella on näistä lähtökohdistarealistiset mahdollisuudet lyödä itsensäläpi maailmanmarkkinoilla. ”Varsinkin kunsuoria kilpailijoita ei ole näköpiirissä”, RistoLammintausta vahvistaa.Kerran päivässä nielaistava tabletti näyttääLammintaustan mukaan olevan turvallinenkäyttää jatkuvasti. Kliinisissä kokeissavalmiste on ollut hyvin siedetty.Emätinongelmista kärsii neljä kymmenestäkypsään keski-ikään ehtineestä naisesta.Lammintausta sanookin uutuuslääkkeellelöytyvän ainakin kymmeniä miljoonia potentiaalisiakäyttäjiä, eniten Yhdysvalloista,jonka hän nimeää päämarkkinaksi. MyösEuroopassa ja muussa kehittyneessä maailmassariittää asiakaskuntaa.Lääkkeen kehitystyö on tähän mennessäniellyt viitisenkymmentä miljoonaa euroa.Vuodesta 2010 virta kääntynee vihdoin toiseensuuntaan. Jos myynti toteutuu yhtiönodotusten mukaisesti, tuotantotoiminta voituoda Suomeen sata miljoonaa dollaria vuodessa.”Myynnin volyymi riippuu tietysti monestaasiasta, kuten markkinoinnista. Muttameillä on kuitenkin käsitys, että tästä voitulla vuositasolla jopa miljardin dollarin arvoinentuote.”Kemia-Kemi Vol. 35 (2008) 2”Tuemme silti tiiviisti myyntilupaprosessia,sillä me olemme tehneet kokovarsinaisen kehitystyön”, Lammintaustasanoo.Suomen on luvattu pääsevän osillemyös lääkkeen tuotantoon, kun se joskuskäynnistyy. Lääkeaine on ollut määrätehdä Orionin ja tabletit Bayerin tehtaissaSuomessa.”Lääkeaineen valmistus varmasti tapahtuukinSuomessa ainakin alkuvaiheessa”,Lammintausta kommentoi nyt.”Tablettien tekopaikka on tällä hetkelläkuitenkin avoin kysymys.”Ophenan patentit sen sijaan ovat yhävisusti Suomen kamaralla, sillä kehitystyöon aikanaan tehty julkisen rahoituksenturvin.Vedenpuhdistuskeksinnön matka maailmalleUutta potkuapettymysten jälkeenMullistavan vedenpuhdistuskeksinnönpiti pelastaa Etelä-Afrikankaivosteollisuus. Kymmenen vuodenkivikkoisen taipaleen jälkeenhanke on saamassa uutta potkua jayllättävän rahoittajan.Alkuvuodesta 2004 kaikki näytti lupaavalta.Teknillisen korkeakoulun emeritusprofessoriIlari Seppä oli perustanutyrittäjä Matti Jaurilan kanssa yrityksen,jonka oli tarkoitus saattaa maailmanmarkkinoilleSepän kehittämä vedenpuhdistuskeksintö.Elektrolyysiinperustuvalla laitteistolla vedestä voitaisiinpoistaa esimerkiksi raskasmetallit,humus ja bakteerit.Liikeideaa oli kehitetty jo parin vuodenajan, ja se oli voittanut Venture CupFinland -kilpailun. Hankkeessa oli mukanaGeologian tutkimuskeskuksen jaKuopion yliopiston asiantuntijoita. Laitteistotoli tarkoitus rakentaa Jaurilan konepajayrityksessä.Seppä kuvaili Kemia-lehdessä 2/2004,miten eteläafrikkalaiset kaivosyrityksetolivat suorastaan rynnänneet tarjoutumaanensimmäisiksi asiakkaiksi. Etelä-Afrikan kaivoksia oli jo jouduttu sulkemaanvakavien jätevesiongelmien takia.Maasta oli luvassa rahoitusta ja korkeantason tukea.Mitä sen jälkeen tapahtui, sitä kumppanukseteivät muistele hyvällä.36 KEMIA 4/2012

”Kotimaiset yhteistyökumppanit hoitivatkaiken hyvin, mutta ulkomaiset olivatahneita huijareita”, Sepää lataa.”Homma kaatui rahoitukseen. Saimmesuuria lupauksia, mutta siihen se sittenjäi”, Jaurila sanoo.Keksinnölle haettiin ja saatiin patentitSuomesta ja Etelä-Afrikasta, mutta pilottilaitteistonrakentamiseen luvattu rahoitusei koskaan konkretisoitunut. Pettymystenjälkeen yhteisyritys hautautuipöytälaatikon uumeniin.Jälleen yksi loistava keksintö, jonkamatka maailmanmenestykseen lopahtirahoituksen ongelmiin. Vai kuinka?Rahoitus varmistumassaJoulukuussa 2011 tamperelainen yrittäjäja Fibratus Oy:n teknologiapäällikköPetri Jalaskoski saa puhelun, joka saattaamuuttaa kaiken.”Minut pyydettiin mukaan hankkeeseenja päätin lähteä. Näen keksinnössä valtavanpotentiaalin. Tilanne Etelä-Afrikankaivoksissa on räjähtämässä käsiin. Tälläkeksinnöllä maa voidaan pelastaa ekologiseltaja ekonomiselta katastrofilta.”Muutamassa kuukaudessa on ehtinyttapahtua paljon. Hanketta koordinoivanJalaskosken mukaan perusteilla on yritys,joka ryhtyy kaupallistamaan tuotetta.”Työhön on pestattu kaksi nuortahuippua, kemisti ja fysiikan diplomi-insinööri.He kokoavat parhaillaan keksintöönliittyvää tietotaitoa yhdessä Ilarinkanssa.”Eteläafrikkalaiset neuvottelukumppanitovat osin samoja, joihin Seppä jaJaurila pettyivät vuosia sitten. ”Muttanyt hommassa on oikeanlaista ponttaja puskua. Meillä on myös useita hyviäkotimaisia yhteistyökumppaneita.”Hämmästyttävin uutinen on, että hankkeellenäyttää lopultakin löytyneen varoissaanoleva rahoittaja, kuningashuonearabimaasta. Tarkoitus on allekirjoittaa jokesäkuussa sopimus, joka takaa laitteenprototyypin kehittämiseen ja laitteistojenrakentamiseen sata miljoonaa euroa.”Aluksi.””Menetelmää voidaan kehitellä vaikkamaailman tappiin, mutta nyt on tarkoitusvalmistaa hyvä kaupallinen tuote ja saattaase markkinoille”, Jalaskoski linjaa.”Rakennamme valmiita laitteistoja, joitavuokraamme asiakkaille vedenpuhdistukseen.””Tehtäväni on saada homma onnistumaan.Myös markkinointi tehdään nytkunnolla. Monesti raha riittää itse keksinnöntuotteistamiseen, mutta myösmyyntityö on alussa kallista.”Auttaisi myös TalvivaaraaEnsimmäinen koelaitteisto on määrävalmistaa syksyllä Suomessa ja kuljettaasitten Etelä-Afrikkaan prosessimäärityksiävarten.Entä kun eteläafrikkalaiset kaivosvedeton saatu hallintaan?”Samalla menetelmällä voidaan puhdistaamyös Talvivaaran ja muiden ongelmakaivostenjätevedet. Ei toimiviakaivoksia ja työpaikkoja kannata lopettaavain sen tähden, että prosessissa ontehty virheitä. Ne voidaan korjata.”Ilari Seppä on hyvillään asioiden saamastakäänteestä.”Olen koko ajan uskonut keksintöönija kehittänyt sitä teoriatasolla eteenpäin.Paljon olen menettänyt, mutta nyt vihdointapahtuu.”Hankkeesta vuosia sitten vetäytyneelleMatti Jaurilalle on karttunut elämänkokemustakolmesta kaatuneesta kehitysyrityksestä.Mitä hän sanoo nyt?”On aika raskasta olla rehellinen pohjalainenidealisti. Hengissä ollaan ja laskujatuloo. Ilarin kanssa olemme edelleenystäviä.”Puhdasta tuli. Ilari Seppä hörppäsiKemia-lehdessä 2/2004 pohjalaistajokivettä, joka oli puhdistettu Sepänkehittämällä menetelmällä.Nenä nuuskii pianVettä, virtsaaja viiniäYleisanalysaattoriNose eli Nenä aloittaalähiaikoina ensimmäisessätyöpaikassaanveden haistelijana.Tästä se lähti. Koiranhaistimesta liikkeellelähtenyt analyysikeksintöesiteltiin lehdessätoissavuonna.”Kiitos kysymästä, firmalle ja Nenällekuuluu oikein hyvää.”Näin vastaa Aqsens Oy:n puhelimeenNiklas Törnqvist, yksi uuden monitoimianalysaattorinympärille vuonna 2009perustetun yrityksen perustajista ja senhallituksen jäsen.Yleisanalysaattori Nenä sai alkunsakeksijän, Turun yliopiston professorinPekka Hännisen koiran hajuelimestä,4/2012 KEMIA37

Ekokem pelastiSaasteitasyövät sienetPilaantunutta maata puhdistavat sienipötkylät löysivät Mzymesyhtiönmaaliskuisen konkurssin jälkeen uuden kodin Ekokemistä.ta, vaikka asiakassopimukset eivätkauppaan sisältyneetkään.”Innostuneina ja positiivisin mielinlähdemme viemään eteenpäinlupaavaa teknologiaa”, Juha Väyriläsanoo.Tyytyväinen on myös Mzymesissäkehityspäällikkönä toiminutJaakko Soini, joka omistajanvaihdoksenmyötä siirtyi Ekokeminpalkkalistoille.”Jatkan edelleen täällä Oulussa pitkältisamaa kehitystyötä, jota tein jo Mzymesissä”,biotekniikan alan väitöskirjansaOulun yliopiston esitarkastukseen toukokuussajättänyt Soini kertoo.Lisää teknologiaa myynnissäLaboratorio-insinööri Jaana Jurvansuutarkasteli tuoretta, kaarna-alustallekasvatettua sieniputkea Kemian numerossa1/2011.Kaksi muuta Mzymesin kehittämää teknologiaapatentteineen etsii vielä ostajaansa.Joensuussa on kaupan vuoden 2009Innosuomi-palkinnon saanut puunjalostusteollisuudellesuunnattu patentoitupuuhakkeen entsymaattinen esikäsittelymenetelmäEMT.Uutta, jatkokehittelystä kiinnostunuttatoimijaa odottavat myös EMT-teknologianmuut sovellukset. Mzymesillä onvireillä suomalainen patenttihakemus,jonka ideana on hyödyntää entsyymejämuun muassa puukuitugeelin ja kuitumassankäsittelyssä sekä biopolttoaineidentuotannossa.Myös EMT-teknologioilla on konkurssipesäähoitavan asianajajan MarkkuSavolaisen mukaan ”merkittävä potentiaali”,joten hän luottaa niidenkin lähiaikoinalöytävän itselleen uudet omistajat.”Konkurssipesälle on luonteva vaihtoehtomyydä entsyymiteknologioihinliittyvät patentit ja muut oikeudet yhtenäpakettina, mutta oikeuksia EMT-teknologioideneri sovelluksiin on mahdollistaostaa myös erikseen.”Konkurssiyhtiössä vielä jäljellä olevatuotantovälineistö on määrä kaupata lähiaikoinanettihuutokaupassa.”Entsyymiannostelijayksikkö tosinmyydään patentin yhteydessä.””Teknologia edustaa bioteknistä huippuosaamistaja saa meiltä hyvän kotipesän.Meillä on myös edellytykset rahoittaasen jatkokehitystyötä”, sanoo toimitusjohtajaJuha Väyrilä Ekokem-PalvelutOy:stä.Riihimäkeläisyritys on juuri ostanutMzymesin konkurssipesältä yksinoikeudenpilaantuneen maan patentoituun käsittelymenetelmään.Entsyymi- ja sieniteknologiaanperustuvalla menetelmällävoidaan puhdistaa muun muassa öljyn,dioksiinien tai PAH-yhdisteiden pilaamamaaperä paikan päällä.”Sienimenetelmä sopii erityisesti öljyistenmaiden käsittelyyn. Vaihtoehtoinenkeino on esimerkiksi polttokäsittely,mutta polttofasiliteetit ovat Suomessa rajalliset.”Kauppaan kuuluvat myös MzymesinOulun-tuotantolaitoksen linjastot ja laitteistot,joiden avulla sienirihmastot kasvatetaanja pakataan yhdessä puubiomassankanssa valmiiksi, maahan upotettaviksipuhdistuspötkylöiksi.Kemia-lehti kirjoitti pienen joensuulaisyhtiönsieniteknologiasta numerossa1/2011. Konkurssiin yritys hakeutuimaaliskuussa 2012.Mzymesin kanssa aiemmin tutkimusyhteistyötätehneen Ekokemin on tarkoitusmahdollisuuksien mukaan jatkaajoensuulaisten alkuunpanemia hankkeikertoitoimittaja Juha Granath Kemialehdennumerossa 7/2010.Hänninen sai idean kehittää teknisenvastineen lemmikkinsä nenälle, jonkahajureseptorit tunnistavat valtavan määräneri aineita niihin sitoutuvien molekyylienperusteella. Analysaattorissareseptorit on korvattu erikoiskäsitellyinpinnoin.Dip and Read -periaatteella toimivaaNenää on esitelty ja markkinoitu potentiaalisilleasiakkaille syksystä 2010. Vaikkaanalysaattorin kaupallistaminen eivielä ole onnistunut, läpimurto on Törnqvistinmukaan nyt lähellä.Neuvottelut tuotesovelluksesta ensimmäisenison asiakkaan kanssa ovat loppusuoralla,ja jos kaikki menee suunnitelmienmukaan, Nenä päässee tositoimiintestailemaan vesiä jo tulevanatalvena.Virtsasta löytyi flunssaNiklas Törnqvist uskoo vankasti laitteenlaajempaankin tulevaisuuteen, silläyleisanalysaattorilla voi nimensä mukaisestimitata ja testata miltei mitä tahansamuutakin. Nenän kivijalkana on kolmenkovan aineen kopla.”Vesi, virtsa ja viini. Ne ovat Nenäntärkeimmät osaamisalueet ja aika tärkeitänesteitä maailmassa ylipäätään.””Niiden lisäksi olemme tutkineet muunmuassa sylkeä, teetä, viinoja, tupakkaaja lääkkeitä. Laite on toiminut kaikkienkohdalla erittäin hyvin.”Parhaimmillaan Nenän herkkyys onTörnqvistin mukaan ihmisen metabolisteneritteiden analysoinnissa.”Kykenimme alustavissa testeissämäärittelemään esimerkiksi syljestä korrelaationveren sokeripitoisuuteen sekävirtsasta alkavan flunssan.”38 KEMIA 4/2012

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT15. Pohjoismainen katalyyttisymposiumMaarianhamina 10.–12.6.2012www.nsc2012.orgNBC 2012Turku 11.–14.6.2012www.nbc2012.orgXXXIV Finnish NMR SymposiumTurku 13.–15.6.2012www.sci.utu.fi/sivustot/nmrturku2012/2 nd International Symposium onScience EducationHelsinki 8.–10.8.2012www.helsinki.fi/luma/isse/Riskien arviointi työpaikallaHelsinki 21.–22.8.2012www.ttl.fiTurvallisuus 2012Tampere 5.–7.9.2012www.turvallisuusmessut.fiAlihankinta 2012Tampere 18.–20.9.2012www.alihankinta.fiPakkaus 2012Helsinki 26.–27.9.2012www.easyfairs.com/fiLaboratoriolääketiede janäyttely 2012Helsinki 4.–5.10.2012www.bioanalyytikkoliitto.fiTiedemessut 2012Turku 5.–7.10.2012www.turunmessukeskus.fiNanoscience DaysJyväskylä 8.–9.10.2012www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/en/nsdaysTekniikka 2012Jyväskylä 10.–12.10.2012www.jklpaviljonki.fi4 th Nordic Wood BiorefineryConferenceHelsinki 23.–25.10.2012www.vtt.fi/nwbc2012International Congress on Safetyof Engineered Nanoparticlesand NanotechnologiesHelsinki 28.–31.10.2012www.ttl.fi/senn2012Valtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivätLappeenranta 13.–14.11.2012www.lut.fi/fi/jatepaivatFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fiTieteen päivätHelsinki 9.–13.1.2013www.tieteenpaivat.fiLabquality-päivätHelsinki 7.–8.2.2013www.labquality.fi/labquality-paivatChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.chembiofinland.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTSwedish Days for AnalyticalChemistryUppsala, Ruotsi 11.–13.6.2012www.analysdagarna.seSwedish Days for OrganicChemistryGöteborg, Ruotsi 12.–15.6.2012www.organikerdagarna.seXXXIII Nordic Congress in ClinicalChemistryReykjavik, Islanti 12.–15.6.2012www.nfkk2012.isChemspec EuropeBarcelona, Espanja 13.–14.6.2012www.chemspecevents.comEuropean Symposium on ComputerAided Process EngineeringLontoo, Iso-Britannia 13.–17.6.2012www.icheme.org/escape22Achema 2012Frankfurt, Saksa 18.–22.6.2012www.achema.deNatural Refrigerants: Growingstrong, acting smart, movingforwardSchaffhausen, Sveitsi 22.6.2012www.eurammon.comBIO 2012Las Vegas, USA 25.–28.6.2012convention.bio.orgBOS 2012Tallinna, Viro 1.–4.7.2012www.boschem.eu15 th International Congress onCatalysisMünchen, Saksa 1.–6.7.2012http://events.dechema.de/icc2012ICCE – Ecrice 2012Rooma, Italia 15.–20.7.2012www.iccecrice2012.orgEUCHEM Conference Molten Saltsand Ionic LiquidsNewport, Iso-Britannia 5.–11.8.2012www.euchem2012.orgFrom South to North in SwedishTheoretical ChemistryLinköping, Ruotsi 23.–25.8.2012www.ifm.liu.se/theomod/compphys/stk/20 th International Congresson Chemical and ProcessEngineeringPraha, Tšekki 25.–29.8.2012www.chisa.cz/2012Global Polymer Innovation ExpoColumbus, Yhdysvallat 26.–29.8.2012www.GlobalPolymerInnovationEX-PO.com4 th EuCheMS Chemistry CongressPraha, Tšekki 26.–30.8.2012www.euchems-prague2012.czInternational Symposium onChemical Reaction EngineeringMaastricht, Alankomaat 2.–5.9.2012www.iscre22.comTheory and Applications inComputational ChemistryPavia, Italia 2.–7.9.2012www.tacc2012.orgSwedish-Danish BiophysicsMeetingTällberg, Ruotsi 7.– 9.9.2012www.sfbbm.seSymposium for Biochemistry,Biophysics and Molecular BiologyTällberg, Ruotsi 9.–12.9.2012www.sfbbm.se40 th International Conference onCoordination ChemistryValencia, Espanja 9.–13.9.2012http://iccc40.comInternational Conference onCatalysis on Organic SynthesisMoskova, Venäjä 15.–20.9.2012www.ioc.ac.ru/iccos-2012/8 th World Adhesive and SealantConferencePariisi, Ranska 18.–21.9.2012www.wac2012.org15 th European Congress onBiotechnologyIstanbul, Turkki 23.–26.9.2012www.ecb15.orgScanautomatic & ProcessteknikGöteborg, Ruotsi 9.–11.10.2012www.svenskamassan.seTurkchem Chem Show Eurasia2012Istanbul, Turkki 13.–14.10.2012www.turkchem.net8 th International Conferenceon Novel Materials and TheirSynthesisShanghai, Kiina 14.–19.10.2012www.nms-iupac.org/2012Materials for TomorrowGöteborg, Ruotsi 23.–25.10.2012www.asmcs.seMaterialica 2012München, Saksa 23.–25.10.2012www.materialica.comParts2cleanStuttgart, Saksa 23.–25.10.2012www.parts2clean.de7 th World Mycotoxin Forum andXIIIth International Iupac Forumon Mycotoxins & PhycotoxinsRotterdam, Alankomaat 5.–9.11.2012www.wmfmeetsiupac.org15 th PETnology Europe conferenceNürnberg, Saksa 12.–13.11.2012www.petnology.comEnergy Storage 2012München, Saksa 13.–16.11.2012www.messe-muenchen.deMedicaDüsseldorf, Saksa 14.–17.11.2012www.medica-tradefair.comPollutecLyon, Ranska 27.–30.11.2012www.pollutec.comInterplastica 2013Moskova 29.1.–1.2.2013www.interplastica.deIPX RussiaMoskova, Venäjä 3.–5.4.2013www.ipxrussia.com9 th European Congress ofChemical EngineeringHaag, Alankomaat 21.–24.4.2013www.npt.nlBIO 2013Chicago, USA 22.–25.4.2013convention.bio.orgNab Labs Klinikka on avattu!Tutustu osoitteessa www.nablabs.fitai soita 0404 503 100 ja kysy lisää!4/2012KEMIA39

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 5/1977Kokousselostuksia-palstalla kerrottiin tuoreistatapahtumista.Kemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.Mikä täällä haisee?SIIPPANI OLI OSTANUT nelihenkiselle perheelleniylihintaiset liput jääkiekon MM-kisojen puolivälieräotteluihin.Onneksi tietämättäni. Muutoin olisi mahdollisestiherännyt keskustelu siitä, onko mustan kumilätkän perässäsuhaavien topattujen miesten seuraaminen lähes800 euron arvoinen juttu.Katsoin vanhemman poikani kanssa Kanadan ja Slovakianvälisen ottelun, kun loput perheestä kannustiSuomea USA-pelissä.AREENALLA TUOKSUIVAT ranskalaiset perunat, pitsaja olut. Ulkosalla tupakka. Pukukopissa taatusti hikija testosteroni.Sinisillä led-valoilla koristellut jäädytyskoneet toimivatnykyisin nestekaasun sijaan akuilla, joten häkää tai muitapakokaasuja ei hallitilaan pääse. Avaruuttakin hallissariittää, joten happi ei pääse ihan äkkiä loppumaan.Kesken ottelun aloin kuitenkin hämmästellä ilmassaleijuvaa tunkkaista, vastenmielistä hajua, jota en tunnistanutennestään.Tuli heti mieleen jälkikasvun pienenä käyttämä ilmaisu:Mikä täällä haisee? Poika käytti lausetta tilanteessakuin tilanteessa, oli kyseessä sitten oikeasti paha hajutai ihana pullan tuoksu.Vilkaisu oikealle antoi tällä kertaa selityksen. Viereisenpaikan mies oli kaivanut esiin pyöreän rasian ja töpöttelimustaa purua nuuskatykkiin. Sen jälkeen otteluasuomalaiskansallisin tehostesanoin kommentoinut kaveriistui ylähuuli pulleana pahalta haisten.JÄÄKIEKKO ON SHOW’TA ja ottelu oli hyvä. Slovakiapäihitti Kanadan, mutta oliko se lippujen hinnan arvoista?Ei ollut, mutta sainpa reissusta aiheen kolumnilleni,ja hajumuistiin tallentui uusi aromi. Plussapuolella olimyös hyvä esimerkki esikoiselle siitä, miksi nuuskaaminenei kannata.Tytöt kun eivät nuuskalta haisevista pojista tykkää.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comPirkanmaan Kemistiseuranvuosikokouspidettiin 15.2.1977 AmerplastissaTampereella.Vuosikokousasioiden tultuakäsitellyiksi esitelmöi kokouksenpuheenjohtajana toiminuttoimitusjohtaja SamiSuominen polyeteenin historiastaja kemiasta sekä tutustuttikokouksen osanottajatAmerplastin toimintaan.Kemistien Rouvat r.y.Vuosikokouksessa28.2.1977 valittiin erovuoroistenjäsenten HilkkaHeinosen, Aila Melajan ja IlonaNäsäsen tilalle Aino Kannisto, Marjatta Liuhto ja Aino Voitila.Nykyinen johtokunta: puheenjohtaja Sirkka Salminen, varapuheenjohtajaAino Voitila, sihteeri Aino Kannisto, rahastonhoitajaEeva Peltonen, edellisten lisäksi Vappu Heinänen, Salme Kuronen,Marjatta Liuhto ja Anita Räisänen.Gadolinin PäiväTurun Kemistikerho r.y. ja Kemiska Sällskapet i Åbo järjestivätyhdessä perinteisen Gadolinin päivän 13.4.1977 Turun Yliopistolla.Aiheena oli tällä kertaa ”Lääketeollisuus kemian sovellutuksena”.Päivän esitelmiä oli saapunut kuuntelemaan n. 60 kemistiäeri puolilta maata.Kemia-Kemi 5/1987L. Niinistö ja M. Leskelä kirjoittivat Portugalissa pidetystälantanoidien ja aktinoidien kemian konferenssista.Lissabonin konferenssin ohjelmakoostui kutsutuista esitelmistä(30 kpl), poster-esityksistäja paneelikeskusteluista(4 kpl). Koordinaatio- ja kiinteänolomuodon kemiaa käsittelevätsektiot olivat selvästisuurimmat mitä tulee esitystenlukumäärään. Huomattavamäärä esityksiä oli myösanalyyttisesta ja ympäristökemiastasekä spektroskopiasta.Alkuaineiden ja yhdisteidenteollinen käyttö samoinkuin niiden biologisetja lääketieteelliset sovellutuksetoli myös huomioituohjelmassa. Kutsututesitelmät ja tiedonannot tulevat ilmestymään InorganicaChimica Actan erikoisnumerossa lähiaikoina.Konferenssiohjelman vetonaulaksi muodostui prof. E. Kaldisin(ETH, Zürich) johtama paneelikeskustelu uusista korkean lämpötilanoksidisista suprajohteista. Paikalla oli mm. näiden materiaalientutkimuksessa perustyön tehnyt prof. B. Raveau Caeninyliopistosta.40 KEMIA 4/2012

Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Nanolääke ontehokas täsmäaseNanoteknologian keinoinvoidaan tehostaa lääkeaineenvapautumista lääkevalmisteesta,aineen imeytymistä elimistöönja sen kohdentamista juurioikeaan paikkaan.Maija PohjakallioMonet lääkeaineet liukenevat huonostiveteen. Ne eivät siksi imeydy kunnollaelimistössä, jolloin niiden teho jää vähäiseksi.Nanotekniikan avulla tilannetta voidaankuitenkin parantaa suorastaan dramaattisesti.Helsingin yliopiston farmasianteknologian osastossa tehty rottakoeosoitti, että sopivina nanohiukkasina annosteltavalääke imeytyy peräti 16 kertaaparemmin kuin vastaava sieni-infektioidenhoitoon tarkoitettu kaupallinen valmiste.Näin kertoo professori Jouni Hirvosenryhmässä työskennellyt tutkija HannaValo, joka teki kokeen osana väitöstyötään.”Kun lääke imeytyy tehokkaammin,sitä tarvitaan hoidossa pienempi määrä,jolloin myös sen sivuvaikutukset vä-Apua moneen tautiinHanna Valohenevät”, Valo kuvailee nanolääkkeenetuja.Tavoitteena räätälöitävänanorakenneHanna Valon väitöstutkimuksessaanvalmistamat, hydrofobiiniproteiinillaNanolääketieteellä tarkoitetaan sovelluksia,jotka hyödyntävät nanomittakaavanrakenteita sairauksien toteamisessa,diagnostiikassa, hoidossa jaseurannassa.Nanokoon lääkehiukkasia voidaanvalmistaa useilla menetelmillä, kutenjauhamalla suuremmista partikkeleista,saostamalla nesteessä sekä erilaisin polymerointi-ja emulsiotekniikoin.Monia pienimolekyylisiä lääkeaineita,peptidejä, proteiineja ja geenejävoitaisiin annostella nanopartikkeleinavoiteena, suun kautta (hengitettävätjauheet, suspensiot, tabletit) taipistoksina.Nanolääkkeitä voitaisiin käyttää monienyleisten sairauksien, kuten syövän,infektioiden (hiv, malaria, tuberkuloosi),aineenvaihduntasairauksien (diabetes,osteoporoosi) ja autoimmuunisairauksienhoitoon.Markkinoilla on jo muun muassa liposomipohjaisiananovalmisteita, jotkasisältävät esimerkiksi syöpälääkedoksorubisiinia tai sieni-infektioihintehoavaa amfoterisiiniä.Monien nanolääkkeiden kaikkia reaktioitaja sitä kautta vaikutuksia elimistössäei kuitenkaan vielä tunnetatarkasti. Erityisesti lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksettulisi selvittää.Nanolääkkeiden tuotannon haasteitaovat myös nanohiukkasten teollisenvalmistuksen vaikeus sekä partikkelientakertuminen toisiinsa säilytyksenaikana.Hanna Valon tutkimuksessahydrofobinenlääkeaineliuotettiin orgaaniseenliuottimeen,minkä jälkeen liuostatiputettiin hydrofobiiniproteiinia(HFB)sisältävään vesiliuokseen.Amfifiilisenämolekyylinä HFB itsejärjestäytyikerrokseksilääkeainehiukkastenpinnalle.(HTB) päällystetyt lääkeainehiukkasetolivat halkaisijaltaan noin sadan nanometrinkokoisia. Hiukkaset sekoittuivatveteen hyvin, koska niiden ulkopintanaoli proteiinin vettä suosiva osa.Nanopartikkelien pysyvyyttä, bioyhteensopivuuttaja muita ominaisuuksiavoidaan räätälöidä kiinnittämällä lääkeaineenelimistöön kuljettavaan kantajamateriaaliinerilaisia molekyylejä.Sopivasti käsitellyn kantajamateriaalinavulla voidaan esimerkiksi suojataaineita ennenaikaiselta hajoamiselta elimistössä.Samoin on mahdollista parantaaja säädellä aineen vapautumista lääkevalmisteestasekä kohdentaa lääkkeenannostelu juuri sinne, missä sen on tarkoitusvaikuttaa.Helsinkiläistutkijat saivat yhteistyökumppaneiltaantestattaviksi erilaisiananoselluloosakuituja, joita oli eristettymuun muassa koivusta, punapaprikastaja kvittenihedelmästä. Lääkepartikkelienkiinnittäminen kuituihin antoi lupaaviatuloksia.”Nanoselluloosa vähensi lääkehiukkastenaggregoitumista eli takertumistatoisiinsa säilytyksen aikana”, Valo kertoo.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee kustannustoimittajanaSanoma Pro Oy:ssä.maija@pohjakallio.com4/2012 KEMIA41

Pimeä lääkevoi viedä hengenScanstockphotoMistä tunnistaa väärennetynlääkkeen? Ei välttämättämistään, sanoo asiantuntija.Ainoa keino varmistua lääkkeenaitoudesta on hankkia sesuomalaisesta apteekista.Päivi IkonenAnteeksi, olisiko teillä hetki aikaa?Olisitteko halukas tukemaan järjestäytynyttärikollisuutta?Entä kiinnostaisiko itseänne ryhtyälaittomuuksiin?Vai tahtoisitteko kenties vaarantaa terveytenne?Jokaisen täysijärkisen ja -ikäisen kansalaisenluulisi täräyttävän moiselle feissarillevastaukseksi jyrkän ein.Näin ei kuitenkaan ole. Muutama vuosisitten tehdyn tutkimuksen mukaan jo12 prosenttia suomalaisista oli hankkinutitselleen lääkkeitä muualta kuin apteekista.Samalla jokainen heistä tuli vastanneeksikaikkiin kolmeen kysymyk-seen myöntävästi.Ylivoimainen valtaosa virallisten kanavienulkopuolella kaupattavista lääkkeistäon nimittäin väärennöksiä.Feikkilääkkeitä väsätään epämääräisissäyhden miehen pajoissa eri puolillamaailmaa, mutta yhä suurempi osa niistätehdään massatuotantona ammattirikollistentehtaissa. Samoissa laitoksissavalmistetaan usein myös huumeita ja dopingaineita.Lääkkeiden ostaminen netistä tai pilleripussillisenmaahantuonti Thaimaan lomatuliaisinarikkoo Suomen lakia.Väärennetty tuote ei aina sisällä mitäänvaikuttavaa ainetta. Sillä ei silloinole välitöntä vaikutusta terveyteen, joskaanei tietenkään myöskään sairauteen,jonka hoitoon sitä hyvässä uskossa käytetään.Pahimmillaan väärennös voi kuitenkinviedä hengen.”Esimerkiksi silloin, kun se sisältäätappavan annoksen alumiinia”, sanoolääkeyhtiö Pfizer Oy:n vastuunalainenjohtaja Pasi Virta. Tällainen tapaus paljastuiYhdysvalloista.Lääkeväärennöksiä tehtailevienmielikuvituksella eitunnu olevan rajoja. Tuotteisiin voidaankäyttää mitä tahansa raaka-aineita sahanpurustasementtiin.Brändien perässäMaailman yleisimmin väärennettävänlääkkeen arvaa oitis jokainen, jonka sähköpostinroskapostisuodatin ei ole aivanajan tasalla.”Väärentäjien lempikohteita ovat tunnetuimmatmerkkituotteet, joiden kysynnänhe tietävät olevan suuri”, Virta selittääViagran, Pfizerin oman menekkivalmisteen,suosiota väärennyspiireissä.Virran amerikkalaiset kollegat testasivatasian tilaamalla pakkauksen ”Viagraa”kaikista ei-sertifioiduista nettikaupoista,jotka onnistuivat löytämään.Laboratorioanalyyseissä reilut 80 prosenttiaostetuista tuotteista osoittautuiväärennöksiksi.Viagrana myydyistä valmisteista onlöytynyt aivan outoja aineita, kuten malarialääkkeitäja jopa amfetamiinia. Tuotteentunnusomainen väri on usein saatuaikaan esimerkiksi musteella.”Tai lyijypohjaisella automaalilla.Tabletit oli kauniisti ruiskumaalattu silläsinisiksi.”Omatekoisten potenssilääkkeidenlisäksi pimeillä markkinoilla liikkuurunsaasti muun muassa laihdutus-,kolesteroli-, verenpaine-, alzheimer-ja syöpälääkkeidenväärennöksiä. Suomalaisettilailevat netistä myös antibiootteja.”Syynä voi olla vaikkapase, ettei lääkäri oleniitä pyydettäessä määrännyt.Lääkäri kuitenkinarvioi aina potilas- jasairauskohtaisesti, tarvitaankolääkettä ylipäänsä.Esimerkiksi viruspohjaisenflunssan kohdalla riittävähoito on usein lepo ja runsasnesteiden nauttiminen.”Väärennetty lääke voi ollaepäsuorasti vaarallinensilloinkin, kun sen koostumuson täysin harmiton.”Surullisia tapauksiaovat esimerkiksi Afrikassakäytetyt väärennetytlasten rokotteet.Lapsia on rokotet-42

Egyptiläisyrittäjä värjäsi tällaisessä myllyssä omatekoisia Viagratablettejaan.Kuvat: PfizerKolumbiassa toimineessa verstaassa tehtailtiin väärennettyjäkipulääkkeitä.tu aineilla, joilla ei ole ollut vaikutustalainkaan.”Erehdyksiä sattuu, sillä väärennöstä eipäältä päin aina erota aidosta mitenkään.”Osa väärennöksistä on erittäin laadukkaannäköisiä. Olen itsekin nähnyttabletteja, joita en ole pystynyt erottamaanoikeista. Tavallinen kuluttajahantaas ei usein edes tiedä, miltä aito valmistenäyttää.”Tökeröimmät tekeleet toki pistävät ainakinasiantuntijan silmään. Tabletit voivatolla selvästi väärän värisiä, niidenpinta saattaa olla epätasainen tai stanssaustehty kehnosti.Virran mielestä myös kuluttajan hälytyskellojenpitäisi soida, kun lääkkeenpakkaus on resuinen tai sen myyntipaikkalomakohteessa nuhruinen tai muutoinepätavallinen.Pfizer sai jokin aika sitten palautettavihaiselta asiakkaalta, jonka Viagra ei olluttoiminut toivotusti. Se ei ollut ihmekään,sillä yhtiön tutkimuksissa todettiin,etteivät tabletit sisältäneet mitään aidonvalmisteen ainesosia.”Mies oli ostanut ne tallinnalaisestasupermarketista, jossa niitä oli tarjottuhänelle ’tiskin alta’. Hän hämmästyisuuresti kuultuaan, etteivät tabletit olleetmeidän tuotantoamme.”Monet lääkkeitä kauppaavat nettisivustotsen sijaan ovat hyvin tehtyjä, suomenkielisiäja hämäävän asiallisen näköisiä.”Niillä myös annetaan ymmärtää, ettäverkkomyynti on laillista, normaalia toimintaakaikkialla EU:ssa.”Jättibisnes paisuuKauppa se on joka kannattaa, ja pimeä lää-PfizerKumpi on kumpi? Vasemmalla väärennettyjä, oikealla aitoja kolesterolilääkkeitä.Feikki-Lipitorit löydettiin Yhdysvalloista.kekauppa erityisesti. Viime vuosina väärennösbisneson suorastaan räjähtänyt.Kun maailman lailliset lääkemarkkinattätä nykyä kasvavat arviolta 6–8 prosenttiavuodessa, väärennöksiä myydään jokavuosi 13–16 prosenttia enemmän kuinedellisenä. Väärennettyjen lääkkeidenvuosimyynnin on arvioitu lähiaikoinapuhkaisevan 100 miljardin euron rajan.Sekä viranomaiset että lääketeollisuustorjuvat hämäräheikkejä parhaansa mukaan.Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskusFimea huolehtii alan yleisestävalvonnasta ja valistuksesta. Tulli taaspyrkii pysäyttämään väärennökset Suomenrajalle. Sen haaviin jää kuitenkinvain noin puolet netin kautta laittomastitilatuista lääkkeistä.”Fimea on toiminut aktiivisesti ja hyvin”,Pasi Virta sanoo.Suomen Tullista hän on ”todella ylpeä”.”Tulli on meillä erittäin ammattitaitoinenja työskentelee resursseihinsa nähdenhyvin tehokkaasti”, hän kiitteleekoko suomalaisen lääkealan puolesta.Lääkkeiden väärentäminen on kuitenkinglobaalia toimintaa. Tavara liikkuuyhtä reittiä, rahavirrat toista. Yhden yksittäisenmaan on vaikea tehdä muutakuin oma osuutensa. Vaikka väärennökseteivät Suomessa ole onnistuneet luikertelemaanmukaan lääkkeiden laillisiinjakelukanaviin, monissa muissa länsimaissatilanne on jo toinen. Kehittyvissämaissa väärennökset ovat paikoin vallanneetleijonanosan lääkemarkkinoista.Väärennösten vastainen työ tuntuukinjoskus taistelulta tuulimyllyjä vastaan,mutta sitä aiotaan joka tapauksessa jatkaa.Lääketurvallisuuden lisäksi kyse onmuustakin. Pasi Virta edustaa lääketeollisuuttaSuomen Anti-piratismiyhdistysry:ssä, joka pyrkii suojelemaan kaikkienalojen tekijänoikeuksia, patentteja ja tavaramerkkejä.”Kun keksii jotakin uutta, keksijälläpitää olla oikeus saada keksinnöstäänhyöty.”4/2012 KEMIA43

Uusi tapahtuma starttasi onnistuneestiProsessi- ja analyysimessutselvisivät jatkoonUuden messutyypin lanseeraaminen on jännittävä, ennaltaarvaamatonyritys. Helsingin huhtikuinen Prosessiteollisuus &Analyysitekniikka 2012 -tapahtuma ylitti odotukset ja saa jatkoa,sillä messut järjestetään seuraavan kerran syksyllä 2014.Lauri Lehtinen ja Leena LaitinenHelsingin messukeskuksessa 18.–19.huhtikuuta järjestetty prosessiteollisuudenja analyysitekniikan ammattitapahtumakeräsi 74 näytteilleasettajaa ja yli4 300 kävijää. ”Huomattavasti enemmänkuin olimme odottaneet, ja olemmekintodella tyytyväisiä”, summaa messut järjestäneeneasyFairsin projektipäällikköAnnika Puotsaari.Ammattimessujen järjestäminen on jopitkään ollut hiukan alavireistä. Internetalkoi syödä 2000-luvun taitteessa kävijämääriä,ja hätäisimmät ennustivat jo kokotradition kuolemaa.Viime vuodet ovat rahoitus- ja velkakriisientakia olleet varovaisten investointienaikaa. Messujen kävijämääriä onvähentänyt myös yrityskulttuurien uusi,askeettinen virtaus. Uhanalaisten perinteidenlistalle ovat päätyneet pitkät lounaat,risteilyseminaarit, Lapin keskuksissapidetyt kokoukset ja henkilökunnanvirkistyshengessä toteutetut messumatkat.Näytteilleasettajan kannalta kehitysei ole ollut pelkästään negatiivista. Internetinansiosta kävijät ovat tutustuneettapahtuman tarjontaan jo ennalta, ja paikallesaapuvat ovat tarkalla ohjelmallavarustautuneita ostopäätösten tekijöitä.Prosessi- ja analyysimessujen näytteilleasettajatolivat järjestäjien kyselyn mukaantyytyväisiä uuteen tapahtumaan: 83prosentille vastanneista jäi positiivinenyleiskuva, ja 86 prosenttia kertoi tapahtumanvastanneen odotuksia hyvin taierinomaisesti. Vastanneista 73 prosenttiakertoi yrityksensä saaneen tapahtumanansiosta lisämyyntiä, ja 60 prosenttiailmoitti tulevansa näytteilleasettajaksimyös ensi kerralla.”Yli 20 näytteilleasettajaa on jo varannutpaikan seuraaville messuille”, Puotsaarikertoo. Tapahtuma järjestetään seuraavankerran 24.–25. syyskuuta 2014.Eniten kävijöitä, yhteensä 40 prosenttia,tuli prosessi- ja kemianteollisuudestasekä laboratorioista. Joka kymmenesvierailija oli toimitusjohtaja. Muita tyypillisiäkävijöitä olivat laborantit, tekni-Veljekset Antti Mykkänen (vas.) jaJuha Mykkänen Labo Linesta esittelivätkävijöille uudenkarheaa automaattistamaljanvalulaitetta.44 KEMIA 4/2012

set päälliköt, tuotantojohtajat ja -päälliköt,laboratorionjohtajat sekä kemianinsinöörit.Varovaista viriämistäTalouden epävakaus on johtanut siihen,että kehittyvissä maissa tehdään uusinvestointeja,mutta lännen teollisuusmaissatyydytään korvausinvestointeihin. SamallaAasian ja Etelä-Amerikan halpamaidenkilpailukykyä kuitenkin hillitseemoni asia. Maiden palkkataso nousee javaluutat vahvistuvat. Tämä nostaa kustannustasoaja hillitsee teollisuuden pakoaläntisestä maailmasta.Myös kehittyvien maiden laatuongelmatsekä rahtiaikojen ja -kustannustenaiheuttamat hankaluudet parantavat perinteistenteollisuusmaiden kiinnostavuuttainvestointikohteina. Tilanne heijastuimyös Helsingin messuille.”Markkinat ovat paranemaan päin, silläteollisuus keskittää laboratoriotoimintojaanja uusii siinä yhteydessä kalustoaan.Toisaalta tämä heijastuu käytettyjenlaitteiden markkinoille, jonne on tulluthuomattava määrä kiertoon lähtenyttätekniikkaa”, kertoo laboratoriolaitetoimittajaG. W. Bergin ryhmäpäällikköTimo Koho.Kohon mukaan julkisella puolella tehdäänpaljon suuria investointeja, jotkanäkyvät tarjouspyyntöjen suurena määränä.Messuilla hän esitteli digitaaliseenkameratekniikkaan perustuvia mikroskooppeja.Nykytekniikka mahdollistaastereokuvan lisäksi useiden eri syvyysterävyysalueidenyhdistämisen sekä kolmiulotteiset,pyöritettävät mikroskooppikuvat.Myös automatiikka tekee vahvastituloaan laboratorioihin. LaitetoimittajaLabo Linen osastolla oli esillä muunmuassa uusia automaattisia maljanvalulaitteita.”Laitteet lisäävät tuottavuutta ja vapauttavathenkilöresursseja tehtäviin, joitakone ei voi korvata”, kuvailee LaboLinen toimitusjohtaja Antti Mykkänenautomatiikan etuja.Palveluilla kysyntääNäytteilleasettajat vaikuttivat paikanpäällä vähintään varovaisen tyytyväisiltätapahtumaan. Kiitosta sai myös Helsinginmessukeskus hyvästä sijainnista jakouliintuneesta henkilökunnasta.Laboratoriotuotteita toimittavan VWRInternationalin myyntijohtaja Heli Tuppurainenpiti tapahtumaa onnistuneena,sillä yritys on laajentamassa tuotevalikoimaansalaboratorioiden ulkopuolelle.Työvaatteiden ja suojaimien markkinoinninkannalta messukokonaisuus palvelihyvin.Lauri LehtinenNab Labsin Mikko Aalto sai vastailla kysymyksiin yhtiön uudesta Klinikkakonseptista.Laboratoriopalveluille on tätä nykyätyypillistä paitsi keskittäminen myösniiden ulkoistus. Kun laitteistojen hintanousee, niiden käyttöaste tulisi saadamahdollisimman korkeaksi. Samalla uusiinanalyysi- ja mittaustekniikoihin harjaantuneidenihmisten työpanos saadaanmielekkäimmin käyttöön.”Meidän Klinikka-palvelukonseptimmekiinnosti yleisöä, joskin messujen antialiiketoimintaan on liian aikaista arvioida.Tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, ettämessupanostuksen kulut saadaan aikahelposti peitettyä”, kertoo teollisuusanalytiikastavastaava johtaja Mikko AaltoNab Labs Oy:stä.Nab Labs tarjoaa teollisuuden ja ympäristönlaboratorioanalyysipalveluita. Kokonaisuussisältää muun muassa analyysienräätälöintiä ja projektianalyysejä.”Teollisuuden kilpailukyvyn lisääminenvaatii huomattavia panostuksia uuteentutkimustoimintaan. Kun tutkimuksenresurssit kohdistetaan myös analytiikantuotannon osalta oikein, voidaanvarmistaa maksimaalinen panos-tuotossuhde”,Aalto sanoo.Ammattilaisille, ei opiskelijoilleVedenpuhdistinmatkasi PoitsilaanKemia-lehden messuarpajaisten palkinnotarvottiin tapahtuman päätteeksilehden osastolla.Pääpalkinnon, VTT:n lahjoittamanvedenpuhdistimen voitti Merja PorkkaPoitsilasta. Kirjapalkinnot menivätturkulaisille Juha Issakaiselle ja AriIvaskalle, tamperelaiselle HannuKoskelalle ja kajaanilaiselle ReetaleenaRissaselle.Toimitus kiittää kaikkia arpajaisiinmessuilla ja sähköpostitse osallistuneitaja onnittelee voittajia!Se, että tapahtuma oli rajattu ammattilaisille,eikä esimerkiksi opiskelijoilla ollutpääsyä tapahtumaan, jakoi mielipiteitä.”Me ainakin olemme kiinnostuneetosastollamme vierailevista opiskelijoista,sillä he ovat mahdollisia tulevaisuudenasiakkaita ja toisaalta myös joskusrekrytoitavissa. Kyllä koko vierailijapotentiaalistapitäisi saada kaikki hyötyirti”, sanoo Gisela Trube Vaisalasta.Trube toimii yhtiössä kotimaan myyntitiiminvetäjänä yksikössä, joka myy mittalaitteitateollisuuden sovelluksiin japrosesseihin.Laboratorio- ja prosessilaitteita toimittavanMetrohm Nordicin toimitusjohtajaOsmo Sotaniemi oli tyytyväinen sekäkävijöihin että messuihin. ”Olemmepäässeet tekemään kauppaa aitojen ammattilaistenkanssa. Tulemme varmastiensi kerralla uudestaan.”Laboratorio- ja asiantuntijapalvelujatarjoava Labtium on jo varannut osastonseuraavaan tapahtumaan.”Yllätyimme positiivisesti siitä, mitenhyvän vastaanoton tapahtuma sai jo ensimmäiselläkerralla. Tavoitimme hyvinetenkin pienempiä toimijoita ja myös potentiaalisiauusia asiakkaita. Meille olitärkeää myös kasvattaa tunnettuuttamme”,markkinointisuunnittelija MarjukkaLuoma kertoo ja uskoo tapahtumankasvavan jatkossa. Seuraavalla kerrallahän toivoo paikalle entistä enemmänmyös suurten laitetoimittajien ja metsäteollisuudenedustajia.Messujen rajaaminen ammattilaisilleoli Labtiumin näkökulmasta enemmänmyönteinen kuin kielteinen asia. ”Osaopiskelijoista on aidosti kiinnostuneita,mutta tällä rajauksella asiantuntijoillammeoli nyt paremmin aikaa keskustellaammattilaisten kanssa.”Lauri Lehtinen on prosessi-insinöörija vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi4/2012 KEMIA45

ScanstockphotoKaikki hyöty irtiPUUSTASanna AlajokiPuumassasta saadaanjo nyt komponentteja hyvinmonenlaiseen käyttöön.Lappeenrannan teknillisessäyliopistossa tutkitaan, mitäkaikkea puusta vielä saisiirti. Myös metsään nykyäänjäävän raaka-aineen voisi ehkähyödyntää uudella tavalla.Komponenttien eristäminen puuraakaaineestaon nyt kuuma tutkimusaihe, sanooLappeenrannan teknillisen yliopistonprofessori Heli Sirén, jonka mukaankäyttöön saadaan koko ajan uusia materiaalejaja uusia tekniikoita ainesosienhyödyntämiseksi. Lupaavia kohteita ovatesimerkiksi mänty- ja pyrolyysiöljyt.Puun komponentteja käytetään jo nytyllättävän monenlaisiin tarkoituksiin.”Pajun kuoresta on jo vuosia osattueristää salisyylihappoa ja siitä edelleensalisylaatteja. Tunnettuja sovelluksiaovat ksylitoli ja biopolttoaineet. BiohajoavastaPLA:sta eli maitohappopolymeeristätehdään muun muassa ympäristöäsäästäviä kertakäyttöastioita”, Sirén listaasaavutuksia.”Puuainesta käytetään shampoissa jarasvoissa, käytössä on puuperäisiä elintarvikkeidenlisäaineita, ja Benecol-leviteon kaikille tuttu tuote. Sveitsissä valmistettavasyöpälääke Taxol on puupohjainenvalmiste, jonka vaikuttava aine onÅbo Akademin tutkijoiden innovaatio”,lista jatkuu.Puut ovat luonteeltaan erilaisia, ja niidenkemiallista koostumusta on tutkittavayksilötasolla. Puuaineksen koostumukseenvaikuttavat esimerkiksi ilmastoja puun kasvuolosuhteet.Arvokkaat yhdisteet ovat pääasiassapuun kuoressa, mutta niitä on myösydinpuussa.”Metsään jää nykyisellään paljon kiinnostavaapuumateriaalia. Me tutkimmemuun muassa metsään jääviä puunkaatojäämiäja niiden käyttömahdollisuuksia”,46 KEMIA 4/2012

kertoo Sirén, joka valotti työtään Prosessiteollisuus-ja Analyysitekniikka2012 -tapahtuman seminaariosiossa.Lappeenrantalaistutkijoiden tavoitteenaon sekä löytää puuaineksestauusia, toistaiseksi hyödyntämättömiäyhdisteitä että saada jo tunnetut aineetentistä tehokkaammin käyttöön.Tutkittavaa riittääKun puuainesta käsitellään kemiallisesti,siitä saadaan irti muun muassaselluloosaa ja ligniinejä. Ne voidaanhydrolysoida edelleen moniin komponentteihin,joiden arvoa ja kaikkiamahdollisia käyttötarkoituksia voitässä vaiheessa vasta arvailla.Kiinnostavien yhdisteiden erottamiseksipuusta hyödynnetään monenlaisiatekniikoita, kuten kiteytystä,hapetusta ja ioninvaihtoa. Uusintarkoitukseen sopivaksi havaittu menetelmäovat membraanitekniikat jaselektiiviset kalvot.Mikään menetelmistä ei kuitenkaanvielä ole rutiinikäytössä.”Se tarkoittaa sitä, että ei ole standardeja,joihin kemiallisia tuloksiavoisi verrata. Tässä riittää vielä haastettatutkijoille.”Puun tuhansista komponenteistanykytutkijoita kiinnostavat Siréninmukaan varsinkin sokeriyhdisteet.”Lisäksi puusta voidaan eristää esimerkiksierilaisia happoja sekä steroidi-että fenolirakenteellisia yhdisteitä.Niille saattaa löytyä lääketieteellistäkäyttöä, mutta ensin tarvitaan paljontutkimusta kliinisine kokeineen, jottavarmistetaan, ettei yhdisteistä ole kehollehaittaa.””Alan tutkijoille riittää siis työtäkymmeniksi vuosiksi.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija Kemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiNyky-yritystä johdetaanosallistamallaYritysjohtamisessa puhaltavat nykyään uudet tuulet.Näin sanoo toimitusjohtaja Ari Rämö Sick Oy:stä, joka onuseaan kertaan listattu kärkisijoille Suomen parhaat työpaikat-tutkimuksessa.Rämö on kahdeksassa vuodessa kääntänyt antureita ja anturisovelluksiavalmistavan yhtiön johtamiskulttuurin miltei päälaelleen.”Tulin aikoinani taloon, jota oli johdettu hyvin vanhanaikaisellatavalla. Voisi sanoa, että se oli aktiivista asiakkaiden puheluidenodottelua. Siihen piti saada aikaan muutos.”Tätä nykyä Sickin henkilöstö saa osallistua yrityksen päätöksentekoon,ja oman työnsä sisällä jokainen päättää asiat itse.Rämön mielestä työntekijöitä ei tarvitse välttämättä edes motivoida.Usein riittää se, ettei olemassaolevaa motivaatiota lannisteta.”Johtamisen ydin on aito arvostus, joka tuo mukanaan vastuuta.Se helpottaa myös johtajan työtä. Esimies on olemassa työntekijöitävarten eikä toisinpäin.”Sick Oy aikoo olla mukana parhaiden työpaikkojen tutkimuksessamyös ensi vuonna.”Osallistumme, koska tutkimus antaa meille palautetta työntekijöiltä.Se auttaa meitä parantamaan toimintaamme entisestään.”Kaikki mukana muutoksessa”Yritykselle on varmasti pelkkää hyötyä siitä, että työntekijä voiparemmin”, uskoo myös Valion henkilöstöjohtaja Lasse Lintilä.Työntekijän oma vastuu ja motivaatio ovat tärkeitä varsinkinsilloin, kun yrityksessä tapahtuu muutoksia.”Muutosten konkretisoiminen on paras keino viedä ne läpi”,Lintilä sanoo.Valion keinoja pitää väkensä ajan hermolla ja tyytyväisinäovat jatkuva koulutus ja vuorovaikutus.”Kun työ on mielekästä ja siinä onnistuu, se tuottaa työn iloa.Tässä tavoitteessa esimiestyöllä on merkittävä asema. Työntekijälläon oikeus esimerkiksi saada esimieheltä tieto siitä, mitähäneltä työssä odotetaan.”Työhyvinvointi on ollut jo pitkään ollut keskeinen osa toimintaayhtiössä, jonka palkkalistoilla on vuodesta 1995 ollut työhyvinvointipäällikkö.Työntekijöitä rohkaistaan myös yhteistyöhön keskenään.”Työntekijöiden keskinäinen tasa-arvo on tärkeää. Se merkitseemeillä sitä, että jokaisella on yhtäläinen oikeus menestyäomassa työssään.”Ari Rämö ja Lasse Lintilä kertoivat johtamistavoistaan Prosessiteollisuus& Analyysitekniikka -tapahtuman kanssa samanaikaisestijärjestetyillä Henkilöstö 2012 -messuilla.Päivi IkonenRPATENTITTAVARAMERKITHYÖDYLLISYYSMALLITMALLITENNAKKOTUTKIMUKSETSOPIMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNITLEITZINGER OyHIGH TECH CENTERTAMMASAARENKATU 1, 00180 HELSINKIPUH. 09 685 99 20,EMAIL: PALEI@LEITZINGER.FI,FAX 09 685 99 210INTERNET: WWW.LEITZINGER.FI

Käyttäjien tarpeetICP-MS-analytiikassa• Laitteen nopea käyttöönotto javirittäminen• Hyvä herkkyys ja stabiilisuus• Soihdun ja keskiputken eli näytteensyöttäjänhelppo käsittely• Uutto- ja ionilinssin helppo puhdistettavuus• Nopea mittaaminen• Helppokäyttöinen ohjelmisto• Sujuva tiedonsiirto ja tulostenraportointiHyvä laboratoriolaiteon pieni ja helppo käyttääLaboratoriolaitteiden onnykypäivänä oltava helppokäyttöisiä,kompakteja jahelposti huollettavia. Myöslaitteen käyttöönoton pitää ollavaivatonta ja onnistua keneltätahansa.Marja SaarikkoLaboratorioalalla on käytössä paljon pe-rinteisiä tekniikoita ja laitteita, jotka ovatolleet toiminnassa 10–20 vuotta tai jopapidempään. Kun laitteita tulee lisää, tilatkäyvät ahtaammiksi, jolloin tekniikanpienestä koosta tulee etu.Suomessa kompaktien laitteiden kysyntääsiivittää myös meikäläisen laboratoriokentänmuutos.”Pienten laboratorioiden määrä on supistunutvaltavasti. Jäljelle jääneet tarvitsevatyhä enemmän kapasiteettia. Laitteistotpitäisi saada mahtumaan yhteenpakettiin, pieneen sellaiseen”, kuvaileetoimitusjohtaja Harri Köymäri laboratoriolaitteitamaahantuovasta HosmedOy:stä.Kun monet kunnalliset pienet laboratoriotovat lopettaneet toimintansa taisulautuneet suurempiin, myös yrityksetpohtivat tarkkaan tarvitsemiensa laboratoriopalveluidenkohtaloa: perustaakooma laboratorio, jatkaako nykyisen toimintaavai ostaako analyysit muualta.Yhteistä kaikille laboratorioille onKöymärin mukaan se, että ne uudistavatlaitekantaansa hyvin harkiten. Uudenlaitteen pitää ehdottomasti olla paitsikompakti myös helppo käyttää ja help-48 KEMIA 4/2012

Viiden vuoden kehityshankeMaailmanlaajuinen, kaikkiaan 39 000henkeä työllistävä Thermo Scientificalkoi tavoitella viisi vuotta sitten isoahyppäystä eteenpäin kvadrupoli- eliQ-ICP-MS-laitteiden markkinoilla.Yhtiö päätti tuottaa mahdollisimmanhelppokäyttöisen laitteiston, joka olisikaikkien laboratorioissa työskentelevienulottuvilla.Saksan Bremenissä sijaitsevassatutkimuslaitoksessa kehitetty uudentyyppinenQ-ICP-MS julkaistiin tämänvuoden maaliskuussa ja esiteltiintoukokuussa Suomessa Hosmed Oy:njärjestämillä Analytiikkapäivillä.Tapahtumaan osallistuneet erikoistutkijatEija-Riitta Venäläinen jaTarja Kousa Evirasta pitivät uutuuttanäppärän tuntuisena. Tärkein parannusentiseen oli heidän mielestäänhelpompi käytettävyys. Kaksikollaon tällä hetkellä käytössään laitteenaiempi malli.Harri Köymäri on tyytyväinen toimivaanautomaattiviritykseen, jonkaansiosta kokematonkin käyttäjä voitehdä mittauksia hyvällä suorituskyvyllä.Hän kertoo tuntevansa vanhempienlaitteiden käyttäjiä, joilla onollut hankaluuksia säätöjen ja manuaalisenvirittämisen kanssa.Kehitystyön yhtenä tavoitteena olikarsia törmäys- ja reaktiokaasujen lukumäärääsuorituskyvyn kärsimättä.Uutuus sietää hyvinkin erilaisia matriiseja,esimerkiksi merivettä tai verinäytteitä.Eviran Venäläinen ja Kousa ovatkiinnostuneita mutta vielä odottavallakannalla.”Jos automaattiviritys oikeastitoimii, niin helpottaahan se laitteenkäyttöönottoa. Mutta jokaisen laitteenkanssa tulee aina jotain ongelmia”,laboratoriokonkarit tuumivat.Haastava kvadrupoli-plasma-massaspektrometrion usein jäänyt laboratorioissaharvojen työvälineeksi.Kuvat: Thermo ScientificAnalytiikkapäivillä esitelty uutuuslaitesisältää muun muassa törmäysjareaktiokennon, joka poistaahäiriöitä analyysissä.po huoltaa. Muita keskeisiä vaatimuksiaovat suorituskyky ja yhteensopivuus erilaitetekniikoiden kanssa.Vaativaa tekniikkaaMassaspektrometri on ylivoimainen laitelaboratoriossa, kun tavoitteena on monienerityyppisten yhdisteiden ja hyvinpienien pitoisuuksien määrittäminen tehokkaastija nopeasti.Suomen laboratorioissa on käytössäpaljon erityyppisiä massaspektrometrejäesimerkiksi kaasu- tai nestekromatografiinkytkettyinä.Alkuaineanalytiikassa käytettävät induktiivisestikytketyt plasma-massaspektrometriteli ICP-MS-laitteet perustuvatkvadrupolin (Q-ICP-MS) tai magneettisektorin(SF-ICP-MS) käyttöön.Näiden laitteistojen käyttöönotto onosoittautunut monissa laboratorioissavaativaksi prosessiksi.”Moni on yllättynyt siitä, miten paljonaikaa ja resursseja uuden ICP-MS-laitteenkäyttöönotto voi viedä. Pahimmillaanlaitteiston käyttöönottoon akkreditointeineenon saattanut kulua jopa vuosi”,Köymäri sanoo.Nihkeä alku johtuu hänen mielestäänmonessa tapauksessa laboratorion riittämättömistävalmiuksista. Riittävä koulutusja käyttäjätuki nopeuttavat huomattavastiuuden laitteen käytön oppimistaja käyttöönottoa. Ratkaisevassa asemassaon myös laitteen ohjelmiston helppokäyttöisyys.”1980-luvulla monet ICP-MS-laitteistotjäivät tohtoritason tutkijoiden jaosaajien käsiin, mutta nykypäivänä niitäkäyttävät useimmiten laborantit.”Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi4/2012 KEMIA49

Moniosaaja BASF:n tutkimus tuottaaÄlykästä lääkeannosteluaja terveyttä kehitysmaihinKemianjätti BASF:n tutkimusohjelmientuoreet tuloksettarjoavat isoa apua arjenpieniin ongelmiin.Lauri LehtinenMonialainen saksalainen kemianjättiBASF on vahvasti mukana myös terveyteenja ravitsemukseen liittyvissä innovaatioissa.Näin kertoo yhtiön hallituksenpuheenjohtaja, tohtori AndreasKreimeyer. Kreimeyer puhui Ludwigshafenissajärjestetyssä kansainvälisessämediatilaisuudessa, jossa esiteltiin konsernintutkimuksen ja tuotekehityksentuoreimpia tuloksia.Konsernin tuotekehityksessä luodaanKreimeyerin mukaan jatkuvasti lääketeollisuudentarvitsemia uusia ratkaisuja,joista yksi kiinnostavimmista liittyyniukkaliukoisen nieltävän lääkeaineenimeytymiseen ruuansulatuksessa.Uusissa lääkeaineissa on sellaisiakinyhdisteitä, joiden liukoisuus on vainkymmenesosa marmorin liukoisuudesta.Jotta ne saataisiin imeytymään, niidenympärille on täytynyt kehittää suurikokoinenorgaaninen molekyyli, jonka kuljettamanalääke päätyy verenkiertoon.Toinen kehityshaara on tuottanut lääkekapselinpinnoitteen, joka on suussasatiininpehmeä ja siten helppo niellä.Pinnoite ei liukene sylkeen vaan avautuuvasta vatsan happojen ja entsyymienkurituksessa.Suojaa iholleja kasveilleAuringon ultraviolettisäteilyn haitallisuuson ollut tiedossa jo hyvän aikaa,mutta eri aallonpituuksien vaikutus onselvinnyt vasta hiljattain. Ikävimmät säteilytaajuudetaiheuttavat melanoomaa javanhentavat ihoa ennenaikaisesti.Aurinkorasvat ovat kyenneet vaimentamaanhyvin säteilyspektrin toista päätä,mutta vasta viime vuosina on saatukattava suoja koko uv-alueelle.Ratkaisuna on tautomeria, nopeastitoistuva isomeria, jossa kemiallinen yh-diste virittyy elektronikuorten orbitaalientapaan toiseksi isomeeriksi saatuaanulkopuolista energiaa. Sitten se luovuttaaenergian nanosekunneissa takaisin vaarattomassamuodossa ja on jälleen valmisvastaanottamaan uuden fotonin.Ilmiö perustuu siihen, että orgaanisessaketjussa olevalla atomilla on sen sijainnistariippuen erilainen energiataso.Energiaa virittämällä ja purkamalla samamolekyyli voi absorboida uv-säteilyäjatkuvasti.Ihon lisäksi uv-suojausta tarvitaanmuuallakin, kuten esimerkiksi kasvihuoneissa.Maailmassa tuotetaan kasvihuoneidenkatteiksi tarkoitettua polyeteenieliPE-kalvoa vuosittain 900 000 tonnia.Määrä riittää kattamaan noin 800 000hehtaaria.PE-kalvo haurastuu auringossa jomuutamassa viikossa erityisesti silloin,jos siihen samaan aikaan osuu kasvinsuojelu-ja lannoiteaineiden roiskeita.Uv-säteilyn synnyttämät vapaat radikaalittuhoavat muovin, ellei sitä ole suojattusäteilyä vastaan.BASF:n kehittämän suoja-aineen ansiostamuovikalvon ikä nousee kahteenvuoteen. Sen jälkeen se onkin yleensä jolikaantunut ja hankautunut niin, että seon joka tapauksessa uusittava.RavinteitakehitysmaihinAlikehittyneissä maissa riehuu jatkuvastierilaisia puutostauteja, joiden torjuminenon periaatteessa helppoa. Puutosten aiheuttamatvakavatkin haittavaikutukset,esimerkiksi lasten sokeutuminen, voidaanestää varmistamalla riittävä A-vitamiininsaanti.Hankaluutena on kuitenkin ollut saadapuuttuvan A-vitamiinin jakelu tasaiseksija jatkuvaksi. Pysyvä ratkaisu edellyttää,ettei järjestelmää tueta ulkopuolelta,vaan sen on toimittava taloudellisestiomillaan ja tuotettava jokaiselle toimijallevoittoa.Koska toiminnan kustannukset ovathyvin pienet, peruselintarvikkeiden vitaminointija hiventasapaino ovat halpojatoteuttaa. Lopputuotteen hinnassa vaikutuson tyypillisesti prosentti tai pari.Suurempi ongelma on ollut rakentaa todentamisjärjestelmä,jonka avulla kuluttajavoi olla varma siitä, että prosentinkalliimpi ruokaöljy todella sisältää A-vitamiinia.Vitamiinien ohella elintarvikkeisiin lisätäänhivenaineita, esimerkiksi sinkkiä.Maaperä eri alueilla vaihtelee, ja kullakintarvitaan niitä hivenaineita, joitapaikalliseen ruokaan ei muuten imeydy.Lisäys tehdään peruselintarvikkeisiin,kuten maitoon, sokeriin, jauhoihin tairuokaöljyyn. Näin ravinnelisän saavatkäytännössä kaikki, eikä yliannostuksenvaaraa ole.RomustaylijännitesuojaksiKannettavissa laitteissa, kuten tableteissaja sylimikroissa, käytetään useaa erijännitettä. Matalamman jännitteen komponenttejasuojataan suurtaajuuskeloilla,jotka imevät jännitepiikit. Jotta kelan kokosaataisiin mahdollisimman pieneksi,sen sydämeen on kyettävä pakkaamaanmahdollisimman tehokas ferromagneettinenosa.BASF on kehittänyt prosessin, jokatuottaa tarkoitukseen juuri sopivia pieniä,tasakokoisia pallomaisia rautakarbonyylihiukkasia.Prosessissa jauhatettuaromua käsitellään korkeassa häkäpaineessa,jolloin muodostuu öljymäistänestettä, rautapentakarbonyyliä. Se puhdistetaantislaamalla, minkä jälkeen kuumentaminenhajottaa yhdisteen ja häkäpalaa prosessiin.Näin valmistettu rautakarbonyyli muodostaatäydellisen pallomaisia hiukkasia,joiden pakkaustiheys saadaan korkeaksija jotka eivät naarmuta ympärille kelattavaa,hiuksenohutta käämiä.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fiKasvihuoneiden asukit tarvitsevatsuojaa auringon ultraviolettisäteilyltäsiinä missä ihmisetkin.Uusi suoja-aine pidentää polyeteenimuovistensuojakalvojenikää kahteen vuoteen.50 KEMIA 4/2012

Scanstockphoto4/2012 KEMIA51

Muumiojauhettaja iilimatojaApteekin hyllyltäLääkkeiden raaka-aineetsaatiin vielä viime vuosisadanalkupuolella pääasiassaluonnosta, ja lääkkeet tehtiinjokaisen apteekin omassalaboratoriossa. Entisaikojenapteekkien tarjontaan ja lääkevalmistukseenvoi tutustuaTurun Apteekkimuseossa.Arja-Leena PaavolaLääkeaineet olivat vielä sata vuotta sittentyystin toisenlaisia kuin nykyään.Menneiden aikojen apteekit hyödynsivätlääkevalmistuksessaan suuria määriäesimerkiksi kyykäärmeen lihaa, sammakonraajojaja muita nykyihmisestä eksoottisiltakuulostavia luonnon antimia.Turussa toimivan Apteekkimuseonhyllyllä seisoo myös muutama purkki,joiden etiketti kertoo niiden sisältävänMumia veraa.”Egyptistä tuotettua, muumioista jauhettuaainetta”, selventää museon tutkijaBengt Selin.”Vuosituhansien ajan säilyneillä ruumiillaajateltiin olevan voimistavia ominaisuuksia,joten muumiojauheen uskottiinvahvistavan sitä nauttinutta ihmistä.Lisäksi jauhetta käytettiin esimerkiksivastalääkkeenä myrkytyksiin.”1800-luvun keskisuuressa apteekissaoli käytössä viitisensataa nimikoituasäilytysastiaa, joista suurin osa oli esilläoffisiinin eli asiakaspalvelutilan hyllyillä.Lääkeaineensa rohtojen valmistajatvalitsivat käytännön kokemuksen perusteella.Jotkin tiedot ja uskomukset periytyivätantiikin ajoilta asti.Monet lääkkeet kuuluivat lähinnä magianpiiriin, ja niiden teho oli näennäinen.Osa rohdoksista kuitenkin lievitti japaransi vaivoja aivan aidosti.Esimerkiksi rohtomandrakea – jotakutsutaan myös lemmenmarjaksi – käytettiintaikakaluna ja hedelmällisyyslääkkeenä,sillä sen haaroittuvat juuret muistuttavatalastonta ihmishahmoa. Kasvillaon silti myös todellinen unettava ja kipualievittävä vaikutus, joka johtuu sen sisältämistäalkaloideista, kuten atropiinista.Luonto olikin sen tuntijalle todellinenaarreaitta. Kun aspiriinin salisyylihappotätä nykyä valmistetaan synteettisesti, ainesaatiin entisaikaan pajunkuoresta jaangervosta, joita on vuosisatoja käytettyrohtona kuumeeseen ja reumasärkyyn.Vatsavaivoista kärsinyt sai esimerkiksisiankärsämön kukista valmistettua rohdosta,jota määrättiin myös vahvistavaksilääkkeeksi. Antiikin aikana se oli yleinenhaavayrtti.Katajapensaan marjoja käytettiin virtsaneritystä edistävänä lääkkeenä. Mar-Turun museokeskus / Martti Puhakka52 KEMIA 4/2012

Turun museokeskus / Martti PuhakkaTurun Apteekkimuseo sijaitsee vuonna 1700 rakennetussa Qwenselin talossa,jossa ei kuitenkaan koskaan ole toiminut apteekkia. Esineistö on saatu lahjoituksinaeri apteekeista.jojen vaikuttava aine, haihtuva öljy nimeltäJuniperi aetheroleum, sopi myöshengitysteiden sairauksien hoitoon.Pillerit pyöritettiinkäsityönäSuomen ensimmäiset apteekit perustettiinvuonna 1689 Turkuun ja Viipuriin.1800-luvun lopulle tultaessa apteekki olijo saanut sijansa kaikissa kaupungeissaja kirkonkylissä, ja myyntiin tulivatmyös ensimmäiset tehdasvalmisteisetlääkkeet.Apteekit pyrkivät pitkään olemaanmahdollisimman omavaraisia, mikä olimyös tuontitavaraa kaihtaneen valtiontoive.Jokaisen apteekkarin omalla yrttimaallaviljeltiin kaikkia tarvittavia kasveja,jotka suinkin menestyivät Suomen oloissa.Rohdosten hyödyntäminen edellyttikasvien tarkkaa tuntemusta. EsimerkiksiHelsingin yliopiston farmasian opiskelijoidenopintojen osana olikin lähes1950-luvulle asti kuvataulujen maalaaminenkasveista.Yrttien kasvattamiseen, keräämiseen jakäsittelyyn osallistuivat myös kisällit jaoppipojat. Turun Apteekkimuseoon kuuluuentisajan apteekkien tavoin voimakkaastituoksuva herbahuone, jollaisessakuivatut yrtit säilytettiin valolta ja pölyltäsuojaavissa puu- ja peltilaatikoissa.Laatikkoja pidettiin avonaisilla hyllyillätai välikannellisissa rohdoslaareissa.Yrtit käsiteltiin sen mukaan, missäosassa kasvia tavoiteltu aine sijaitsi. Kuivatuksenjälkeen kasvi saatettiin jauhaatai uuttaa alkoholissa. Kiinteässä muodossaannosteltavasta lääkkeestä valmis-Turun museokeskus / Raúl Gigantetettiin tahnaa, josta eroteltiin aina tarvittavamäärä. Käsin pyöritetyt erikokoisetpallukat muistuttavat lähinnä pupun papanoitavaihtelevassa mittakaavassa.Ennen lääketehtaiden ja patenttilääkkeidenaikaa apteekkilaboratorioissa tehtiinkaikki työvaiheet itse. Tärkeimmätlaboratoriovälineet olivat tarkat vaa’at jatislauslaitteet. Kasvien ja lääkeaineidenhienontamista varten tarvittiin monenlaisiakeittoastioita, mortteleita ja leikkuulaatikoita.Apteekkimuseon laboratorioon kuu-Jokainen apteekki valmisti omat tuotteensa itse.Joshua Sherurcij tai David MonniauxEgyptiläisiä muumioita jauhettiin lääkkeeksi,joiden uskottiin antavan sairaalleihmiselle uusia voimia.4/2012 KEMIA53

luu kaksi peräkkäistä pientä huonetta.Ensimmäistä hallitsevat hiekkahaudintislauskolveineen ja tislauspannu puisinejäähdytysastioineen. Niiden alla olevallasuurella puristimella puristettiinhauteista neste ja rohdoskasveista mehu.Taaemmassa huoneessa on lääkkeidenvalmistuksessa tarvittu takka muuripatoineen.Hittituotetta uhkasisukupuutto1800-luvun todelliseksi hittituotteeksimuodostuivat elävät verijuotikkaat (Hirudomedicinalis) eli iilimadot. BengtSelin kertoo, että niitä käytettiin tuolloinSuomessakin lääkinnällisiin tarkoituksiinjopa 100 000 kappaletta vuodessa.”Iilimatojen kulutus oli niin laajaa, ettäjoillakin alueilla ne ovat sen vuoksiliki kuolleet sukupuuttoon.”Apteekkeihin madot saatiin osin kotimaasta,osin ne olivat tuontitavaraa. Juotikkaatkasvoivat parhaimmillaan jopa15 senttiä pitkiksi ja pari senttiä leveiksipatukoiksi.”Kirjallisuudessa oli apteekkareilleyksityiskohtaisia ohjeita siitä, kuinkaverijuotikkaita piti niiden toimintakyvynylläpitämiseksi hoitaa. Hevosjuotikkaatolivat verijuotikkaita paljon yleisempiä,mutta niiden käyttämisestä varoiteltiin,sillä niiden puremien oli havaittu aiheuttavantulehduksia.”Iilimadot imivät ihmisestä pois pahanIilimato nauttimassa etana-ateriasta. Lääkinnällisiin tarkoituksiin käytetyt verijuotikkaatimivät ihmisestä pois ”pahan veren”.veren. Juotikkaat erittävät suustaan hirudiinia,joka estää veren hyytymisen puremakohdassa.Puraisu ihoon on läheskivuton, sillä eliön sylki sisältää myöspuuduttavaa ainetta.Suomessa iilimatoja hyödynnettiinmuun muassa silmätulehdusten, hammastulehdustenja peräpukamien hoitoon.Terapian jälkeen madot lypsettiintyhjiksi, minkä jälkeen niitä voitiin käyttääuudelleen aina kolmen, neljän päivänpäästä.”Apteekkimuseon viimeisinkin iilimatoon valitettavasti kuollut, mutta se onManuel Krueger-KruschePeter ForsterKatajanmarjoista tehtiin virtsaneritystäedistävää lääkettä.Apteekkimuseon laboratoriota hallitsevat tislausvälineet.Turun museokeskus / Martti Puhakkayhä säilytysastiassaan yleisön nähtävillä.”Vanha parannuskeino ei sen sijaanole kuollut pois. Duodecim on uutisoinutesimerkiksi saksalaistutkimuksesta,jossa Hirudo medicinalista oli kokeiltupolven nivelrikon hoidossa. Puolentoistatunnin iilimatokuuri helpotti tutkimuksenmukaan selvästi potilaiden kipua jatulehdusta.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com54 KEMIA 4/2012

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Marie LavoisierKohtalona kemiaEpämieluisaa avioliittoa paennut luostarikoululainen päätyiaikansa kuuluisimman kemistin puolisoksi ja korvaamattomaksityötoveriksi.Sisko Loikkanen13-vuotias ranskalaistyttö Marie-AnnePaulze oli vuonna 1771 pahassa pinteessä.Vaikutusvaltainen Amervalin kreivioli iskenyt silmänsä kauniiseen luostarikoulunkasvattiin ja päättänyt oitis tehdätästä vaimonsa.Marie ei kuitenkaan lämmennyt itseäänhuomattavasti vanhemmalle sulhaskandidaatille.Ymmärtäväinen verovirkailijaisätuki tytärtään jopa työnsä menetyksenuhalla. Pakotieksi löytyi lopultakollega nimeltä Antoine Lavoisier, jokasuostui työtoverilleen vävypojaksi ja tämäntyttärelle turvasatamaksi.Avioituminen 28-vuotiaan veronkantajankanssa muutti Marien elämän suunnan.Antoine Lavoisier oli sielultaan tiedemies,joka omisti kaiken vapaa-aikansaintohimoiselle kemian tutkimukselle.Miehensä laboratorioon tutustuttuaanmyös teinimorsian syttyi alasta niin, ettäaloitti saman tien kemian intensiivisenopiskelun.Marien opettajana toimi professoriJean-Baptiste Bucquet, joka sisällyttikoulutukseensa sekä teorian että kokeellisenosuuden. Vaikuttavat kokeet huipensivatsittemmin Lavoisierien suositutkemianäytännöt, joita he järjestivät innokkaallepariisilaisyleisölle.Lahjakkaasta Mariesta tuli korvaamatontyöpari miehelleen. Pari muun muassakumosi vallalla olleen tunnetun teorianosoittamalla, ettei aineesta sen palaessairtoa ”flogiston”-nimistä ainetta.Antoine Lavoisier oivalsi ilman koostuvanuseista aineista, joista happi osallistuupalamiseen.Marie Lavoisier osasi kemian lisäksipaljon muutakin. Kielitaitoinen nainenhallitsi latinan ohella englannin jasaksan ja kävi kirjeenvaihtoa Euroopantiede-eliitin kanssa. Hän käänsi kemiaakäsitteleviä tekstejä ranskaksi, jotta puolisokinpääsi tutustumaan niihin, ja ranskansitieteellisiä kirjoja. Niihin kuuluiesimerkiksi Richard Kirwanin teosEssay on Phlogiston, johon Antoine Lavoisierkirjoitti flogistonia vastustavatkommentit.Taiteilija Jacques-Louis Davidin oppilaanaMarie Lavoisierista kehkeytyiloistava piirtäjä. Niinpä hän muun muassakaiversi kuvalaatat, joilla AntoineLavoisierin pääteos Traité élémentairede chimie (Kemian alkeet) kuvitettiin.Kumouksen uhritMarie ja Antoine Lavoisier laboratoriossaantaiteilija Jacques-Louis Davidinikuistamina. Maalaus on esillä NewYorkin Metropolitan-museossa.Aikalaiset pitivät Antoine Lavoisierialuonteeltaan etäisenä ja pöyhkeänä. Pariskunnansosiaalisesta elämästä huolehtikinpidetty, ystävällinen ja charmikasMarie-vaimo.Kemistiparin kohtaloksi koitui vuonna1789 käynnistynyt Ranskan suuri vallankumous.Marien suhteistakaan ei olluthyötyä, kun verovirkamiesten ammattikuntatuomittiin monarkian eli menneenmaailman edustajiksi.Antoine Lavoisier suljettiin tyrmäänja mestattiin giljotiinilla vuonna 1794.Saman kohtalon koki Marien iäkäs isä.Myös Marie itse vangittiin, mutta hänetvapautettiin jo parin kuukauden päästä.Leskenä hän jäi ensin puille paljaille,mutta myöhemmin hänelle palautettiinosa parin takavarikoidusta omaisuudesta.Ilokseen Marie Lavoisier sai takaisinmyös perheen tieteellisen kirjastonja puolison muistiinpanot. Niiden avullahän viimeisteli Antoine Lavoisierinkeskeneräiset kirjoitukset ja julkaisi nevuonna 1805 nimellä Mémoires de Chimie.Samana vuonna 47-vuotias Marie Lavoisiermyös avioitui uudelleen. Lyhytliitto fyysikko Benjamin Thompsoninkanssa päättyi kuitenkin eroon.Loppuelämänsä Marie Lavoisier keskittyihyväntekeväisyyteen ja pitämäänsalonkia, jossa vierailivat aikansa tunnetuimmattiedemiehet. Hän kuoli Pariisissa78-vuotiaana vuonna 1836.Kirjoittaja on Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi4/2012 KEMIA55

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.EurooppalaisialihapiirakoitaTUTKIMUSTEN MUKAAN poliitikkojenpuheesta 93 prosenttia on valehtelua.Jäljelle jäävää seitsemän prosentinosuutta on yritetty saada kuriinerilaisin poppakonstein. Suomessaministerit ovat turvautuneet jopa kyypakkauksiin.Kyylääkettä ottaville poliittisille broilereilleon ilmaantunut uusi uhka. Tvvastaanottimeenliitetyllä toiminnallisellamagneettikuvauksella voi nytselvittää, mitä poliitikko ajattelee, mikälitämän korvien välissä ylipäätänsäjotain tapahtuu.Suomalainenkin katsoja pääseepohtimaan olohuoneessaan, mitäEU:n hallitustenvälisten maatalouspolitiikkaneuvotteluidenläpimurto elirendez vous -lauseke oikein tarkoittaa.Sen mukaanhan unionimaiden kansalaiseton vaihdettava, koska nykyiseteivät ymmärrä Lissabonin sopimusta,mikä haittaa subsidiariteettiperiaatteenmukaista läpinäkyvyyttä.EU-komission informaation ja uudelleenkoulutuksenpääosasto onsaanut mandaatin valmistella kansojenvaihtoa. Työn tavoitteeksi on,Euroopan sosiaalipolitiikan päälinjaustenmukaisesti, asetettu sellaisteneurooppalaisten luominen, jotka ymmärtävätsekä acquisin että agendan,ottaen huomioon kuitenkin kansallisettoimintalinjat.Pääosasto painottaa, että jäsenvaltioidenkannattaa olla kuuntelemattatätä puhetta.TALOUDEN VAKAUDEN ja omanmielenterveyden kannalta on parempikeskittyä loman suunnitteluun.Mitähän tuokin toimittaja tuossamulkoilee? Sillä taitaa olla ikäviä kysymyksiätakataskussa. Jotain sielläainakin pullottaa. Ettei vain olisi taashumalassa? Voi kun olisi jo kesä.Kesä ja kärpäset; miksi ei puhutakesästä ja hyttysistä? Tätä ei kukaankestä pitkään ilman saunaa. Olisi edestuore vihta. Noista pakastevastoistaei tule kuin vihaiseksi.Kesäsaunanlauteilta pääsee suoraanjärveen. Pihalla grillaisimakkaraa ja ottaisi olusetpäälle.Ai niin. Tämä puhe.Budjettialijäämien ja demokratiavajeentäyttämiseksi tulee kehittääEuroopan väliaikaisen vakausrahastonavoin koordinointimenetelmä.Taidan hakea jotain virkaa Suomesta.Harmi, että tasavallan presidentinhomma meni juuri ohi. Se olisi ollutsopiva posti.Tärkeimmästä virkavelvollisuudestaselviäisi helposti, kun jaksaisi toivottaaparituhatta kertaa hyvää itsenäisyyspäivää.Kesät voisi viettää Kultarannassaja veneillä virka-ajalla mielinmäärin.”Haluaisin lopuksitähdentää, ettäEuroopan unioniei ole linnake.Savonlinna sensijaan on, ja siitäolen todella ylpeä.”YHTEISÖMETODIA tulee kehittääEU:n toiminta-aloilla lukuunottamattaniitä, joilla asioista päätetään pelkästäänjäsenvaltioiden hallitusten kesken.Joo, Erkki saa puffata niiden puljustatukea mun vaalikampanjalle. Sillainolen niinkö koko kansan ehdokas jasaan työhuoneen merinäköalalla Helsinginkeskustasta. Torilla voi sittenkäydä syömässä lihapiirakoita.Niitä lokkeja täytyy muistaa varoa.Ei ole mitään niin noloa kuin istuaKauppatorilla lokin ruikkaama lihapiirakkakädessä. Jos ottaisensin lihiksen lihaliemellä,niin sitten voisi juoda kahvitmunkkipossulla.Kumma juttu, etteimunkki ei ole joka paikassamunkki. Kotkan torillanimittivät niitä possoiksi.Lappeenrannassa myivätlihapiirakat atomeina ja vetyinä. Onneksikalakukko on kalakukkoa kaikkialla.Siinä on Savon voima. Sitä eiharmonisoi kukaan.Haluaisin lopuksi tähdentää, ettäEuroopan unioni ei ole linnake. Savonlinnasen sijaan on, ja siitä olen todellaylpeä. Mikäli median edustajilla on kysyttävää,vastaan lyhyesti muutamaankysymykseen. Kiitos.Toivottavasti eivät kysele mitään.Rakkokin tässä kohta halkeaa.KeemikkoÄlyaalloilla surffaavaepäpoliittinen eläin56KEMIA4/2012

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18.–19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9.–12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23.–25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

ULKOMAILTAVERIKOEPALJASTAAteinin masennuksenMurrosikäisen depressio voidaan nyt diagnosoidaverikokeen avulla. Menetelmän kehittiamerikkalaisen Northwestern-yliopistontutkijaryhmä.Tutkijat selvittivät rottakokein, minkägeenien toiminta on sidoksissa masennukseen.Jyrsijöiltä löytyi 52 ”depressiogeeniä”.Niiden ilmenemistä tutkittiin sen jälkeenverinäytteistä, jotka oli otettu 14 masentuneeltateiniltä ja yhtä monelta terveeltäverrokilta.Yhteensä 11 geenin epänormaalin toiminnantodettiin kertovan masennuksesta.Lisäksi tutkijat tunnistivat muutoksia 12muun geenin ilmentymisessä. Ne olivat yhteydessämasennukseen, johon liittyy myösahdistuneisuutta.Murrosiän masennus on hankalasti tunnistettavavaiva, sillä ikäkautena tapahtuupaljon hormonaalisia muutoksia. Objektiivinenveritesti paitsi helpottaa sairaudendiagnosointia myös suitsii oireiden vähättelyä.”Heti kun sairaus voidaan mitata, se uskotaantodelliseksi”, sanoo tutkija Eva RedeiNew Scientist -lehdessä.Pekka T. HeikuraROSMARIINIantaa potkua aivoilleRosmariinin tuoksu parantaa aivojen suorituskykyä,raportoivat Northumbrian yliopiston tutkijat.Koehenkilöt altistettiin heidän tutkimuksessaan eripituisiksiajoiksi rosmariinin haihtuvalle öljylle ja pantiin sittensuorittamaan aivotyötä vaativa tehtäväsarja. Mitä enemmänhenkilön verestä mitattiin rosmariiniöljystä erittynyttä 1,8-sineolia,sitä paremmin hän pärjäsi aivovoimistelussa.Jo aiemmin on osoitettu, että sineoli pääsee nenän tai keuhkojenlimakalvon läpi vereen. Aivoissa aine vaikuttaa dopingintavoin, koska se ehkäisee hermoston välittäjäaineen asetyylikoliininhajoamista. Koliinin ja etikkahapon esterin tiedetäänolevan muistin kannalta erityisen tärkeä yhdiste.Tutkimuksesta kirjoitti Brainworld Magazine.Pekka T. HeikuraJo muinaisetkreikkalaiset sentiesivät. He kantoivatpäässään rosmariiniseppelettä,koska uskoivat kasvinparantavan muistia.LÄÄKETEHDASelimistössäTulevaisuuden lääkkeet voivat tavanomaisentehtaan sijasta syntyä ihmisensisällä. Potilas vain nielaiseetarvittavat ainesosat, minkä jälkeenne yhdistyvät elimistössä valmiiksilääkkeeksi. Samalla menetelmällätehdään myös lääketieteellisessä kuvantamisessakäytettävät aineet.Näin visioi Amerikan kemian seurankokouksessa esitelmöinyt Kalifornianyliopiston tutkija, bio-ortogonaalisenkemian perustaja CarolynBertozzi. Kymmenkunta vuottavanha tieteenala tarjoaa hänen mukaansamahdollisuuden valmistaauusia proteiineja, rasvoja ja sokereitaelävissä soluissa.Uusia menetelmiä tarvitaan, kunlääkettä ei saada perille vaurioituneeseenkudokseen riittävän suurinapitoisuuksina. Syynä voi olla esimerkiksise, että suun kautta otettava lääkeei kunnolla imeydy vatsalaukustavereen.”Helpompaa on sen sijaan kuljettaaelimistöön suuriakin määriä vaikuttaviamolekyylejä osina ja koostaaniistä lääke vasta kohteessa”,Bertozzi sanoo.Päivi IkonenTeinin masennus jää usein piiloon, kunsitä luullaan murrosikään kuuluvaksi mielialanailahteluksi.Kuvat: ScanstockphotoKun lääkkeet valmistetaanvasta kehossa, niidenvaikuttavat aineetpääsevättehokkaastiperillekohteeseensa.58 KEMIA 4/2012

KEMIKAALI-ALTISTUSvie rokotteilta tehonUutuusmateriaalion höyhentäkinkevyempää.MAAILMAN KEVEINmateriaaliMaailman kevyin materiaali on nähnyt päivänvalonYhdysvalloissa. Kalifornian teknologiainstituutinCaltechin ja Kalifornianyliopiston tutkijoiden kehittämä materiaalion tiheydeltään vain 0,9 milligrammaa kuutiosenttimetriäkohden. Sokeripalan kokoinenkappale sitä painaa siis alle grammantuhannesosan.Materiaali on tehty muutaman millimetrinpituisista ontoista, nikkeli-fosforipäällysteisistäpolymeeriputkista, jotka on ase-teltu ristikoksi. Putkien halkaisija on satamikrometriä ja niiden seinämien paksuussata nanometriä. Materiaalin rakenteestaperäti 99,99 prosenttia on ilmaa.Erittäin joustavaa, iskunkestävää materiaaliavoitaisiin tutkijoiden mukaan käyttääesimerkiksi iskunvaimentajissa, akuissaja akustisissa rakenteissa.Ultrakevyt materiaali esiteltiin Sciencelehdessä.Pekka T. HeikuraScanstockphotoLasten altistuminen perfluoratuille yhdisteilleeli PFC-aineille voi nakertaa heidänsaamiensa rokotusten tehoa ja jopa viedäsen kokonaan.Näin kertoo Harvardin yliopiston tekemäselvitys, jonka aineistona oli 600 färsaarelaistalasta. Heidät valittiin tutkimuksenkohteiksi, koska Färsaarilla syödäänpaljon kalaa, jossa – samoin kuin saartenjuomavedessä – on runsaasti PFC-jäämiä.Tutkijat kartoittivat lasten vasteen kurkkumätä-,jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteille.Mitä korkeampi PFC-taso lapsen veressäoli, sitä vähemmän siitä löytyi vasta-aineitatauteja vastaan. Monilla rokotussuojaoli seitsemänteen ikävuoteen mennessäsulanut olemattomiin.Tutkijoiden mukaan suoja voidaan palauttaarokottamalla lapset tarvittaessa uudelleen.Enemmän heitä huolettaa tutkimuksenesiin nostama mahdollisuus, ettäkemikaalialtistus saattaa heikentää lastenimmuunijärjestelmää kokonaisuudessaankin.PFC-yhdisteitä käytetään laajalti muunmuassa teflonpinnoitteissa, ruokapakkauksissa,puhdistusaineissa, huonekaluissaja matoissa.Pekka T. HeikuraAuringonkukkienSALAT SELVILLEKolme ylhäällä, oikeanpuoleisin ja kolmealhaalla keskellä olevaa kukkaa ovat mutantteja.Vincent van Goghin auringonkukka-sarjaankuuluva, vuonna 1888 syntynytmaalaus on esillä National GalleryssaLontoossa.Kuuluisan hollantilaistaiteilijan Vincentvan Goghin (1853–1890) toistasataavuotta sitten ikuistamien erikoisten auringonkukkiensalaisuus on selvitetty.Kukkalatvuksen poikkeuksellisen tuuhean,pallomaisen muodon saa aikaan mutaatiokasvin geenissä HaCYC2c, paljastaaGeorgian yliopistossa tehty tutkimus.Geenin epätavallinen muoto panee kasvintuottamaan yksinkertaisen sijaan moninkertaisenkiehkuran keltaisia laitakukkia.Mykerön keskustaan taas syntyy selvästinormaalia vähemmän ruskehtaviakehräkukkia.Auringonkukan koristeelliset ”vanGogh -mutantit” ovat kasvibiologian professorinJohn Burken mukaan hyvin suosittujavarsinkin kotipuutarhoissa.Amerikkalaistutkimuksesta kertoi Phys.Org-verkkolehti.Päivi IkonenLapset saattavat tulevaisuudessa tarvitatehosterokotuksia.Scanstockphoto4/2012KEMIA59

henkilöuutisiaPatenttiasiamieheltä vaaditaanherkkää korvaa ja bisnestajuaPatenttihakemuksen teksti onkuin ruokaresepti, sanoo patentoinninmonesta näkökulmastanähnyt Gitte Härkönen.Patenttihakemuksen sisällön on eurooppapatenttiasiamiesGitte Härkösenmielestä oltava tarkka kuin keittokirjanreseptin, niin että alan asiantuntija voisen mukaan toistaa kuvatun keksinnön.Tekstistä on käytävä ilmi, mitä pitää tehdäja mitä saadaan lopputulokseksi.”Hakemusta kirjoitettaessa on siis tiedettävä,minkä tiedon täytyy ehdottomastiolla mukana ja missä muodossa, jamikä taas olisi syytä jättää pois”, Härkönenkuvailee.Berggren OyPerinteisistäkemistin töistä GitteHärkönen kaipaakäytännön puuhaa.”Olen käsillä tekeväihminen. Kotonapääsen onneksirakentamaan, kaakeloimaanja hoitamaanpuutarhaa.”Patenttiasiamiehen työssä tarvitaanmielikuvitusta ja hyvää verbaliikkaa.Tekstistä on saatava selvä ja yksiselitteinenkokonaisuus. Patenttikieli on monimutkaista,joten keksinnön ydinajatus onpidettävä koko ajan kirkkaana mielessä.Patentti-insinöörinä aloittaessaan Härkönenluki läpi tapausta, jossa kumpikinosapuoli oli tehnyt monta vastinetta.”En osannut vielä hahmottaa argumenttientaustoja, ja vakuutuin vuoronperään molempien perusteluista.”Kokemus on kuitenkin opettanut olemaan”vaihtamatta lippalakkia”, vaikkakaikkia osapuolia ymmärtäisikin.Härkönen työskentelee BerggrenGroupissa, jossa patenttiasiamiehillä onpaitsi teknisen alan korkeakoulututkinto,monilla myös työkokemustateollisuudesta.Monipuolinenkielitaitokin on työssävälttämätön.”Ainakin englantia,ranskaa ja saksaa olisihyvä osata. Tekstejäjoutuu lukemaan erikielillä, joiden on oltavahallussa niin, ettäerottaa nyanssit jaosaa lukea rivien välistä.”Kun Härkönen aikoinaansuoritti kemiandiplomi-insinöörintutkintoa, teollisoikeudeteivät sisältyneetopinto-ohjelmaan lainkaan.”Patenttitietoa ei tieteentekemisessä juurihyödynnetty vaan keskityttiinartikkeleihin ja konferenssijulkaisuihin.Vasta kun ryhdyin itse hakemaanpatentteja, tajusin, että patentti tähtääpaitsi keksinnön myös liiketoiminnansuojaamiseen”, Härkönen muistelee.”Nykyisin tilanne koulutuksessa on joparempi, mutta enemmänkin yhteistyötäasiassa voitaisiin oppilaitosten kanssatehdä. Näitä asioita on hyvä ymmärtää,suuntasi urallaan mihin tahansa.”Labrasta paperityöhönGitte Härkösellä on patentoinnista yli20 vuoden kokemus eri näkökulmista.Teknillisen korkeakoulun tutkijantyöstäänhän siirtyi elektroniikkayhtiö PlanarInternationaliin kehitysinsinööriksi.Patentteja syntyi kymmenessä vuodessauseita, ja keksinnöt tuntuivat omilta lapsilta,joiden eteen oli valmis näkemäänvaivaa kelloon katsomatta.Vuosituhannen vaihteessa Härkönenvaihtoi Kemiran leipiin hoitamaan yrityksenpatenttiasioita.”Siellä näki kiinnostavasti patenttihakemuksenkoko elinkaaren yhden teknologiansisällä.”Patentit voivat Härkösen mukaan ollayritykselle myös ”pelivälineitä”.”Jos keksintö ei ole yrityksen bisneksenmukainen, sitä ei välttämättä halutapatentoida, vaikka se olisi hyväkin.”Berggrenin palkkalistoilla Härkönenon ollut vuodesta 2006.”Hakeuduin tänne, koska halusin ymmärtääpatentointia laajemmin kuin yhdenteknologian näkökulmasta. Olemmetekemisissä kaikkien alojen patenttienkanssa, mikä on jälleen avartanut näköalaani.””Isosta IPR-talosta löytyy yleensäasiantuntija joka ongelmaan. On tärkeääymmärtää, milloin oma tietotaso ei riitä,ja kysyä asiaa siltä, jonka erikoisaluettase on.”Radikaalein muutos Härkösen urallatapahtui silloin, kun hän jätti tutkijankammion.Kemiran työhaastattelussahätkähdyttävä kysymys oli, pystyyköhän tekemään töitä vain kynällä ja paperilla.Kysymyksen merkitys valkeni vastauuden pestin myötä.”Patenttiasiantuntijan työhön ei sisällymitään kokeellista. Pitää pystyä toimimaansen tiedon varassa, jonka keksijättuottavat.”Sanna Alajoki60 KEMIA 4/2012

Vasta-aine vainuaasairauden merkitKun käytössä on sopiva vasta-aine,esimerkiksi veri- taivirtsanäytteestä voidaan tunnistaamahdolliseen sairauteenvihjaavat merkkiaineet.Näin potilasta päästään hoitamaanmahdollisimman nopeasti.Aalto-yliopistossa diplomiinsinööriksiopiskellut HenriArola kehitti lopputyössäänuusia, lupaavia vasta-aineita,joita voidaan käyttää kilpirauhashormonienja katekoliamiiniendiagnostiikkaan.VTT:ssä tehty ansiokas tutkimustoi Arolalle palkinnonparhaasta vuonna 2011 laaditustabiotekniikan alan opinnäytetyöstä.Tunnustuksenmyöntää Suomen KemianSeuran alaisuudessa toimivaBiotekniikan jaosto.Vasta-aineet tunnistavatmyös erittäin pieniä molekyylejä,esimerkiksi hormoneja,vitamiineja tai vaikkapatoksiineja.Rekombinantti- eli yhdistelmävasta-aineita,joihinArolan kehittämät aineet kuuluvat,voidaan käyttää muunmuassa uusissa pikatesteissä.Etsittävät molekyylit eliantigeenit sitoutuvat tehokkaastivasta-aineisiinsa, jotenpikatestin avulla saadaan nopeastiselville, onko näytteessämarkkereita vai ei.Pikatestejä tarvitaan lääketieteellisendiagnostiikanlisäksi muun muassa elintarvikehygieniassaja ympäristönäytteitätutkittaessa.Uutena kohteenahomemyrkytYhdistelmävasta-aineita voidaantuottaa edullisesti suuriamääriä kasvattamalla vasta-ainegeeninsisältäviä bakteereitafermentoreissa, HenriArola kertoo.”Kun vasta-aineiden aminohapposekvenssitja kiderakenteettiedetään, voidaantietokoneavusteisesti suunnitellamuutoksia halutuillegeenialueille ja esimerkiksivalmistaa vasta-aineita, jotkasitoutuvat vielä paremmin antigeeniinsa.”Parhaillaan Arola jatkaatutkimustaan VTT:n palveluksessa.Työn alla on väitöskirjaja kohteena jo uudenlaisetvasta-aineet.”Kehitämme vasta-aineitahomemyrkyille. Tavoitteenaovat pikatestimenetelmät,joiden avulla elintarviketeollisuudessavoidaan selvittää,onko vilja- ja muissa elintarvikenäytteissämerkkejä homemyrkyistä.”Sisko LoikkanenTarmo PunnikTuija Keinonen (vas.), Viron kulttuuriministeri Rein Lang,suurlähettiläs Mart Tarmak ja kulttuurineuvos Liisa Ojaveeruuden kunniakonsulaatin avajaistilaisuudessa.Tuija KeinosestaViron kunniakonsuliFarmaseuttisen tuotekehityksenja laboratorioanalytiikanpalveluyrityksen Oy MedfilesLtd:n toimitusjohtaja TuijaKeinonen on nimitetty Vironkunniakonsuliksi Savonja Pohjois-Karjalan alueella.”Olimme aikoinamme ensimmäinenalamme palveluyritysVirossa, kun aloitimmetoimintamme maassa piansen uudelleen itsenäistymisenjälkeen. Oman toimistonperustimme Viroon jo vuonna1996”, Tuija Keinonentaustoittaa nimitystään.Tätä nykyä Viron-tytäryhtiövastaa 25-vuotisjuhlaansaviettävän kuopiolaisen Medfilesintoiminnoista kokoBaltian alueella.Viron kunniakonsulientehtäviin kuuluu muun muassaSuomen ja Viron välistenkulttuuri- ja elinkeinoelämänsuhteiden edistäminen.Päivi IkonenMikrokuitupoistaa rasvanHenri Arola esitteli diplomityötäänSuomen bioteollisuusry:n 15-vuotisjuhlaseminaarissa,jossa hänvastaanotti tuhannen euronarvoisen palkintonsa.Carmela Kantor-AaltonenLasitettuja keraamisia laattojaei pidä jatkuvasti puhdistaahappamalla puhdistusaineella,vaan ylläpitosiivoukseensopii jo heikosti emäksinenpuhdistusaine. Rasva- ja nokilianpoistaa laatoista tehokkaimminmikrokuituliina, jokaon tarkoitukseen selvästiparempi kuin puuvilla- taiviskoosi-polyesterimateriaali.Asia selviää Veikko Roiko-Jokelan väitöstutkimuksesta,jossa hän selvitti puhdistusaineidenja siivousvälineidenpuhdistuskykyä sekä pintojenpuhdistuvuutta uusien mittausmenetelmienavulla.Puolikovat mikrorakenteisetPVC-muovipinnat likaantuvattutkimuksen mukaanenemmän kuin sileät pinnat,jotka myös puhdistuvat mikrorakenteisiaparemmin. Pinnanlikaantuvuutta voidaanvähentää nostamalla muovinpehmittimen pitoisuutta. Toisaaltapienempi pehmitinpitoisuusparantaa PVC-pinnanpuhdistuvuutta.Pintojen likaantuvuuden japuhdistuvuuden ymmärtäminenon merkittävä asia, silläkiinteistöjen puhtaanapitoonhupenee Suomessa vuosittainnoin kaksi miljardia euroa.FL Veikko Roiko-JokelanTarja Vänskä-KauhanenVeikko Roiko-Jokelaväitöskirja Digital Imagingand Infrared Measurementsof Soil Adhesion and Cleanabilityof Semihard and HardSurfaces tarkastettiin Jyväskylänyliopistossa 25.5.2012.Vastaväittäjänä toimi dos.Marja Aulanko (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof.Raimo Alén.4/2012 KEMIA61

henkilöuutisiaAlgol ChemicalsLaatu- ja ympäristöpäälliköksion nimitetty FM Maaret Karlsson,HSEQ Team Leaderiksi FMPäivi Autiovuori ja tuoteturvallisuuspäälliköksiDI Piia Appelqvist.BiohitTutkimus- ja tuotekehitysjohtajaksion nimitetty FT (molekulaarinenlääketiede) Panu Hendolinja kehitysjohtajaksi FT (kliininenbiokemia) Lea Paloheimo.Aalto-yliopistoDI Markku Oran väitöskirjaThe effect of web structure onwet web runnability tarkastettiin20.4.2012. Vastaväittäjänä toimivatTkT Kari Räisänen (MetsoPaper) ja prof. Artem Kulachenko(Kuninkaallinen teknillinenkorkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Thaddeus Maloney.TkL Taina Lamminmäen väitöskirjaThe comparative dynamicsof bulk liquid flow and interpolymerdiffusion during inkjetink imbibition in porous coatingstructures tarkastettiin 4.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. GöranStröm (Innventia AB, Ruotsi) jakustoksena prof. Patrick Gane.M.Sc. Muhammad Asgharinväitöskirja Stability issues of dyesolar cells tarkastettiin 18.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HironoriArakawa (Tokion tiedeyliopisto,Japani) ja kustoksena prof.Peter Lund.DI Juha Voutilaisen väitöskirjaNanocircuits with Superconductivity:Nonequilibrium studiestarkastettiin 18.5.2012. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. Juan-CarlosCuevas (Madridin yliopisto,Espanja) ja kustoksena TkT PerttiHakonen.DI Matti Laakson väitöskirjaTemperature fluctuations and heattransport in nanoelectronics tarkastettiin25.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Alexander Altland(Kölnin yliopisto, Saksa) ja kustoksenaprof. Päivi Törmä.DI Gijsbert Wierinkin väitöskirjaA computational frameworkfor coupled modelling ofthree-phase systems with solublesurfactants tarkastettiin 25.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. JohannesCilliers (Imperial CollegeLondon, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Kari Heiskanen.Helsingin yliopistoM.Sc. Jahir Ahmadin väitöskirjaCopper Catalysts for Alcohol62 KEMIA 4/2012NimityksiäVÄITÖKSIÄKiiltoCleanToimitusjohtajaksi 21.5.2012 alkaenon nimitetty Kari Vainio.TevellaKehityspäälliköksi vastuualueenaankemian, fysiikan ja luonnontieteidentuotevalikoima onnimitetty FT Matti Rossi.Åbo AkademiFysikaalisen kemian professoriksion nimitetty FT Jouko Peltonenja uusiutuvien materiaalienkemian professoriksi TkT StefanWillför.Oxidation tarkastettiin 20.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. FranciscoZaera (Kalifornian yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Markku Leskelä.M.Sc. Alexandra Thielin väitöskirjaThe roles of cyclooxygenase-2and 15-hydroxyprostaglandindehydrogenase in gastriccarcinogenesis tarkastettiin27.4.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Pauli Puolakkainen ja kustoksenaprof. Veli-Pekka Lehto.FM Kirsi Svedströminväitöskirja Hierarchical structureand dynamics of plant cell wallstudied using x-rays tarkastettiin2.5.2012. Vastaväittäjänä toimiMartin Müller (Helmholtz-keskus,Saksa) ja kustoksena prof.Ritva Serimaa.FM Jukka Kantelisen väitöskirjaFunctional Characterizationof MutS Homologue MismatchRepair Proteins and their Variantstarkastettiin 4.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Hannes Lohija kustoksena prof. Tapio Palva.M.Pharm. Sergio Lavilla-Alonson väitöskirja Adenovirusvectors with modified tropism forthe treatment of colorectal cancertarkastettiin 4.5.2012. Vastaväittäjänätoimi PhD Kevin Harrington(Lontoon syöpätutkimusinstituutti,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Kalle Saksela.FM Mari Lehtosen väitöskirjaOxidation of steryl esters tarkastettiin4.5.2012. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. Francesc Guardiola(Barcelonan yliopisto, Espanja)ja kustoksena prof. VienoPiironen.FM Mari Palgin väitöskirjaCharacterization of Drosophilamelanogaster Manf—an evolutionarilyconserved neurotrophicfactor tarkastettiin 4.5.2012. Vastaväittäjänätoimi Ph.D. Alicia Hidalgo(Birminghamin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Juha Partanen.M.Sc. Vivek Sharman väitöskirjaComputational investigationof oxygen reduction and protonpumping in cbb3-type Cytochromec Oxidases tarkastettiin 4.5.2012.Vastaväittäjänä toimi Dr. GerhardHummer (Yhdysvaltain terveysvirasto)ja kustoksena prof. KariKeinänen.FM Niina Lietzénin väitöskirjaProteomic characterization ofhost response to viral infectiontarkastettiin 16.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Kris Gevaert(Gentin yliopisto, Belgia) ja kustoksenaprof. Kari Keinänen.DI Annukka Pakarisen väitöskirjaEvaluation of fresht and preservedherbaceous field crops forbiogas and ethanol productiontarkastettiin 16.5.2012. Vastaväittäjänätoimi Ph.D. Anne BelindaBjerre (Aalborgin yliopisto, Tanska)ja kustoksena prof. Laura Alakukku.M.Sc. Siddheshwar Utgenväitöskirja A Study of CandidateGenes in Depression andDisturbed Sleep tarkastettiin18.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Phyllis C. Zee (Northwestern-yliopisto,Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Tiina Paunio.FM Kristiina Uusi-Rauvanväitöskirja Molecular Interactionsof Neuronal Ceroid LipofuscinosisProtein CLN3 tarkastettiin24.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Ari Helenius (Sveitsinteknologiainstituutti) ja kustoksenaprof. Elina Ikonen.M.Sc. Ari Salmen väitöskirjaWhat should the grindstone surfacelook like to produce pulpwith least energy? tarkastettiin25.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Paul Wilcox (Bristolin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Edward Hæggström.Itä-Suomen yliopistoMD Gabriela Spulberin väitöskirjaImaging the progressionfrom mild cognitive impairmentto Alzheimer’s disease tarkastettiin27.4.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Giovanni Frisoni (ItalianAlzheimer-tutkimusinstituutti)ja kustoksena prof. Hilkka Soininen.FM Jere Pikkaraisen väitöskirjaAvidin-biotin technology andtargeted treatment of malignantglioma tarkastettiin 4.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MarkkuKulomaa (Tampereen yliopisto)ja kustoksena prof. Seppo Ylä-Herttuala.DI Ville Rimpiläisen väitöskirjaElectrical Tomography Imagingin Pharmaceutical Processestarkastettiin 18.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Frantisek Stepanek(Prahan kemiantekniikaninstituutti, Tšekki) ja kustoksenaprof. Marko Vauhkonen.Jyväskylän yliopistoFM Davie Mtsukon väitöskirjaExperimental study of electrontransport in mesoscopic carbonbased nanostructures tarkastettiin11.5.2012. Vastaväittäjänätoimi TkT Olli Salmela (NokiaSiemens Networks) ja kustoksenaprof. Markus Ahlskog.FM Marja Lahden väitöskirjaThe fate aspects of pharmaceuticalsin the environment – Biotransformation,sedimentationand exposure of fish tarkastettiin26.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Chris Metcalfe (Trentinyliopisto, Kanada) ja kustoksenaprof. Jussi Kukkonen.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Mikko Huhtasen väitöskirjaSpecies-specific effects of dioxinexposure on xenobiotic metabolismand hard tissue in voles tarkastettiin28.4.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Thore JarleSörensen (TutkimusinstituuttiTeknova, Norja) ja kustoksenaprof. Antti Häkkinen.M.Tech. Anshy Plamthottathilinväitöskirja Applicationof electrokinetic Fenton processfor the remediation of soil contaminatedwith HCB tarkastettiin4.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Claudio Cameselle (Vigonyliopisto, Espanja) ja kustoksenaprof. Mika Sillanpää.Oulun yliopistoDI Jari Ruuskan väitöskirja Specialmeasurements and controlmodels for a basic oxygen furnace(BOF) tarkastettiin 11.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. HenrikSaxen (Åbo Akademi) ja kustoksenaprof. Kauko Leiviskä.FM Piia Markkasen väitöskirjaHuman delta opioid receptor.The effect of Phe27Cys polymorphism,N-linked glycosylationand SERCA2b interaction on receptorprocessing and traffickingtarkastettiin 31.5.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Maurizio Molinari(Biolääketieteen tutkimuskeskus,Sveitsi) ja kustoksenados. Ulla Petäjä-Repo.Tampereen teknillinenyliopistoDI Aino-Maija Lakaniemenväitöskirja Cultivation and Utilizationof Microalgal Biomass forSustainable Energy Productiontarkastettiin 27.4.2012. Vastaväittäjinätoimivat prof. Eva-Mari Aro(Turun yliopisto) ja tohtori DimitarKarakashev (Tanskan teknillinenyliopisto) ja kustoksena prof.Jaakko Puhakka.DI Ville Ellän väitöskirjaEffects of Processing Parametersof P(L/D)LA 96/4 Fibersand Fibrous Products for MedicalApplications tarkastettiin4.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Reijo Lappalainen (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena prof.

Minna Kellomäki.M.Sc. Somnath Deyn väitöskirjaBenzothiazole and PeryleneBisimide Derivatives – Synthesisand Opto-Electronic Characterizationtarkastettiin 25.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. CaritaKvarnström (Turun yliopisto) jakustoksena prof. Helge Lemmetyinen.DI Sarita Hernesniemen väitöskirjaWetting and Reactivitybetween Nitride Ceramics andMolten Copper and Silver Alloystarkastettiin 25.5.2012. Vastaväittäjinätoimivat Dr.Eng. AlbertoPasserone (IENI-instituutti, Italia)ja prof. Michael Gasik (Aalto-yliopisto)ja kustoksena prof.Tuomo Tiainen.Tampereen yliopistoFM Vilppu Tuomisen väitöskirjaVirtual Microscopy: Design andImplementation of Novel SoftwareApplications for DiagnosticPathology tarkastettiin 4.5.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. MarcialGarcia Rojo (Ciudad Realinyliopistosairaala, Espanja) ja kustoksenaprof. Jorma Isola.Turun yliopistoM.Phil., M.Sc. Sumathy Shunmugaminväitöskirja Cyanobacteriafrom the Baltic Sea andFinnish lakes as an energy sourceand modulators of bioenergeticpathways tarkastettiin 20.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. SuleymanI. Allakhverdiev (Venäjäntiedeakatemia) ja kustoksena prof.Eva-Mari Aro.FM Mervi Torisevan väitöskirjaThe regulation and function ofcollagenase-3 (MMP-13) in cutaneouswound healing and squamouscell carcinoma tarkastettiin27.4.2012. Vastaväittäjänä toimidos. Katri Koli (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. Veli-MattiKähäri.M.Sc. Pengzhan Liun väitöskirjaComposition of hawthorn(Crataegus spp.) fruits and leavesand emblic leafflower (Phyllanthusemblica) fruits tarkastettiin4.5.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. James N. Seiber (Kalifornianyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksenaprof. Heikki Kallio.FM Janika Paavolan väitöskirjaNon-Markovian dynamics andthe quantum-to-classical transitionfor quantum Brownian motiontarkastettiin 19.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. AndreasBuchleitner (Freiburgin yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof. Kalle-Antti Suominen.M.Sc. Reza Zahirin väitöskirjaMolecular systematics of Noctuoidea(Insecta, Lepidoptera) tarkastettiin26.5.2012. Vastaväittäjänätoimi tohtori Erik J. vanNieukerken (Alankomaiden biodiversiteetintutkimuskeskus) jakustoksena prof. Harri Savilahti.Jaakko-Juhani Himberginelämäntyö palkittiinDosentti, laatupäällikkö Jaakko-JuhaniHimberg on saanutelämäntyöpalkinnon toiminnastaanlaboratorioalanhyväksi. Tunnustuksen myönsitestaus- ja kalibrointilaboratorioidenosaamista edistäväFinntesting-yhdistys.Jaakko-Juhani Himbergilleon kertynyt alan osaamistapuolen vuosisadan verran elivuodesta 1962. Hän on toiminuteri tehtävissä muun muassavaltion seerumlaitoksessa,Marian sairaalassa, Medixlaboratoriossa,Savonlinnankeskussairaalassa ja AlkonFysiologisessa laboratoriossa.Himberg on työskennellytmyös Yhdysvalloissa RoswellPark Memorial -instituutissa,kehittänyt analytiikkaa,opettanut ja tutkinut Helsinginyliopiston farmakologianja kliinisen farmakologian laitoksissasekä Meilahden sairaalanlaboratoriossa.Uraauurtavaa työtä tehnytHimberg siirtyi Suomen PunaisenRistin Veripalvelunkautta pitkäaikaiseen pestiinHuslabiin ja lopulta tänävuonna Hus-Röntgeniin, jossatyö jatkuu edelleen.Palkinto luovutettiin Himbergilleyhdistyksen kevätseminaarissa.Tunnustus opinnäytteilleSamassa tilaisuudessa jaettiinmyös Finntesting-yhdistyksenvuoden 2011 kannustuspal-Matti KuulaTunnustuksen Jaakko-Juhani Himbergille (oik.) luovutti Finntesting-yhdistyksenpuheenjohtaja Janne Nieminen.kinnot testaus- ja laboratorioalanansiokkaiden opinnäytteidentekijöille.Filosofian maisteri Paul CooperJyväskylän yliopistosta kehittigradussaan kuusi röntgenfluoresenssiin(XRF) perustuvaaanalyysimenetelmää nikkeliraaka-aineidenkoostumuksen jaepäpuhtauksien määrittämiseksi.Menetelmät kattavat 13 erinikkeliraaka-ainetta ja 18 alkuainetta.Matriisin tunnistusmenetelmävalitsee automaattisestiraaka-aineelle oikean mittausmenetelmän.Menetelmä onjo käytössä Norilsk Nickel HarjavaltaOy:ssä raaka-aine-erienanalyysissä ja tuotannonohjauksessa.Bioanalyytikot PauliinaHyrkäs ja Janina Söderholmammattikorkeakoulu Metropoliastavalidoivat ja testasivatyhteisessä opinnäytetyössäänPCR-menetelmän influenssaA- ja B-virusten osoittamiseen.Työ oli Yhtyneet Medix LaboratoriotOy:n toimeksianto.Marja-Leena Rapinoja jaMarja-Leena KuitunenÅbo AkademiDI Niklas Engblomin väitöskirjaSegregation of powder mixturesin silos with particular referenceto dry mineral-based constructionmaterials tarkastettiin 20.4.2012.Vastaväittäjänä toimi prof. DietmarSchulze (Braunschweig-Wolfenbüttelinammattikorkeakoulu,Saksa) ja kustoksena prof. HenrikSaxén.DI Elina Orblinin väitöskirjaSurface chemistry of fibresand vessel elements in chemicaland recycled pulps tarkastettiin27.4.2012. Vastaväittäjänä toimiprof. Orlando Rojas (Pohjois-Carolinanyliopisto, Yhdysvallat) jakustoksena prof. Pedro Fardim.M.Sc. Víctor Sifontes Herreranväitöskirja Hydrogenationof L-arabinose, D-galactose, D-maltose and L-rhamnose tarkastettiin4.5.2012. Vastaväittäjänätoimi TkD Jyrki Kuusisto (DaniscoSweeteners/DuPont Nutrition& Health) ja kustoksena prof. TapioSalmi.DI Tiina Salorannan väitöskirjaDevelopment of simpleand efficient synthetic strategiesfor production of fine chemicalsof pharmaceutical relevance—metal-mediated allylation combinedwith applied catalysis tarkastettiin25.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Shū Kobayashi(Tokion yliopisto, Japani) ja kustoksenaprof. Reko Leino.FM Daniel Tobjörkin väitöskirjaPrinted low-voltage transistorson plastic and paper tarkastettiin25.5.2012. Vastaväittäjänätoimi prof. Ananth Dodabalapur(Teksasin yliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. Ronald Österbacka.4/2012KEMIA63

seurasivutSKS:n vuosikokous siirsiVetovuoron Nina AremolleSuomalaisten Kemistien Seuran vuosikokous pidettiin 4. huhtikuuta Helsinginyliopiston biokeskuksessa Viikin kampuksella.Suomalaisten Kemistien Seuranuudeksi puheenjohtajaksi valittiinkokouksessa filosofian lisensiaattiNina Aremo Helsinginyliopistosta ja varapuheenjohtajaksiprofessori KimmoHimberg Poliisiammattikorkeakoulusta.Uusina jäseninä seuran hallitukseenvalittiin professori JariYli-Kauhaluoma Helsinginyliopistosta ja tekniikan tohtoriRitva Tuunila Kaakkois-SuomenKemistiseurasta.Hallitukseen valittiin uudelleentutkimusprofessori SirpaHerve Keski-Suomen Kemistiseurastaja professori MarjaLajunen Pohjois-Suomen Kemistiseurasta.Hallituksessa jatkavat myösprofessorit Timo Hirvi, ReijaJokela, Liisa Kanerva (TurunKemistikerho) ja Mikko Ritala,emeritusprofessori ErkkiKantolahti, filosofian maisteritLiisa Koskinen ja Kalle Malmioja(Itä-Suomen Kemistiseura)sekä dosentti Eino Puhakainen.Hallituksen jäsenyydetovat nelivuotisia.Seuran sihteerinä ja taloudenhoitajanatoimii edelleen filosofianlisensiaatti Heleena Karrus.Tilintarkastajaksi valittiinJouni Vanhala ja varatilintarkastajaksiVesa Peltola. Seurantoiminnantarkastajiksi valittiinprofessorit Hilkka Knuuttilaja Heikki Saarinen ja varatoiminnantarkastajiksidosentitJorma Korvenranta ja JarnoKansikas.Uusia jäseniä seuraanSeuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksihyväksyttiin diplomiinsinööritKati Eskelinen, MariKetola ja Samuli Räsänen sekäfilosofian maisterit Hanna Ihalainen,Kai Niklas Ikonen, OutiKeinänen, Lauri Partanen, MarikaSuovanen ja Rosa Vedenpää.Nuoriksi jäseniksi hyväksyttiinopiskelijat Juha Jyrkäs,Lauri Partanen (vas.) palkittiin kokouksessa Nuorten tutkijain tunnustuspalkinnolla. Nina Aremovastaanotti Suomalaisten Kemistien Seuran vetovastuun Jussi Kivikoskelta.Lasse Lavikainen, Sampo Mäkinenja Jyri Nyman.Varsinaisiksi jäseniksi siirrettiin41 vuoden 2011 aikana tutkinnonsuorittanutta nuorta jäsentä:filosofian maisterit DarinAl-Ramahl, Paul Cooper, JukkaHassinen, Sanna Hautala, LauriHiltunen, Anu Honka, LeoHylkinen, Risto Ihanus, IreneIlander, Henna Jokinen, SiniKaarinen, Hanna Karhu, LauraKarvonen, Hannu Keränen,Riikka Koski, Anna Leisvuori,Mikko Leskinen, Jason McKee,Mikko Muuronen, Anssi Mäkelä,Henri Pikkuhookana, SaanaPulkkinen, Mirva Pääkkönen,Mikko Rajakylä, Aatto Rautio,Juuso Sammaljärvi, Sanni Seppälä,Teija Sipola, Matti Tammi,Juhani Teeriniemi, Tiia-RiikkaTero, Anna-Mari Tähtinen, SamuliVaittinen, Katja Viljamaaja Juho Yliniemi sekä diplomiinsinööritJukka Ekberg, KatriHartikainen, Roosa Luode,Venla Manninen, Maija Mäkinenja Elina Seppälä.Ansiokas gradu palkittiinKokouksessa jaettiin seuranmyöntämä vuoden 2011 nuortentutkijain tunnustuspalkinto.Sen sai Lauri Partanen Helsinginyliopistossa tekemästäänansiokkaasta pro gradu -työstä,jossa hän tutki rikkihapon jayhden vesimolekyylin muodostamankompleksin termodynamiikkaa.Vuosikokouksessa vahvistettiinmyös seuran vuosikertomusja tilinpäätös 91. toimintavuodelta2011, myönnettiin hallituksellevastuuvapaus ja hyväksyttiintalousarvio vuodeksi2012.Suomalaisten Kemistien Seuran(SKS) jäsenmaksuosuuspäätettiin pitää seitsemän euronsuuruisena. Suomen KemianSeuran (SKKS) osuus on 56euroa, joten jäsenmaksu on yhteensä63 euroa. Nuorilta jäseniltäSKS ei peri jäsenmaksua,mutta SKKS kerää heiltä 10 euronlehtimaksun.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiHeleena Karrus64 KEMIA 4/2012

Suomalaisten Kemistien Seuranhenkilövalintoja 2012Pestisidikemian jaostonjohtoryhmäFM Sari Rämö, pj, FM CarolaRanta, siht., FM Hanna Avikainen-Eskola,FK Heini Haverinen,FM Timo Lukkarinen jaFT Anna-Liisa Pikkarainen.Paikallisseurojenhallitukset/johtokunnatPohjanmaan Kemistit– Österbottens KemisterFT Sami Selkälä, pj., FM JuhaSihvonen, vpj., FM Tomi Heikkinen,siht., FM Elina Nyrhinen,FM Henrik Romar ja FMMikko Suomela.Kaakkois-SuomenKemistiseuraTkK Henri Pitkänen, pj., DIKati Eskelinen, vpj., TkK KimmoArola, siht., DI Nina Miikki,TkT Liisa Puro, TkK TimkaSilvonen ja prof. Heli Siren.Keski-Suomen KemistiseuraDos. Ilkka Pitkänen, pj., FMMarita Kivinen, vpj., dos. ElinaSievänen, siht., FM Pirjo Häkkinen,FM Tuija Nurminen, FTTimo Nyrönen, FK Raija Paukkuja fil.yo Juha Siitonen.Turun KemistikerhoDos. Linnea Linko, pj, FKHeikki Illi, vpj., FM MinnaHietala, siht., FT Mikko Salomäki,FT Petri Tähtinen, FTMaarit Karonen, FM KaroliinaSalmenperä ja fil.yo PetraNordman.Pirkanmaan KemistiseuraFM Sari Kurvinen, pj., FL MikdetBöre, siht., varajäsen, FTJuha Heiskanen, FM Pasi S.Salonen, FM Salla Tuulos-Tikkaja FM Sanna Virtanen.Pohjois-SuomenKemistiseuraFM Mari Ylikunnari, pj., FMOlli-Heikki Huttunen, vpj.,FM Tero Luukkonen, siht., FMSanna Komulainen, prof. MarjaLajunen, FT Päivi Pirilä jafil.yo Ari Pietilä.Itä-Suomen KemistiseuraFM Sanna Holopainen, pj., fil.yo Juri Timonen, siht., FM KalleMalmioja ja fil.yo Esko Ahvenniemi.Länsi-Suomen KemistiseuraFM Matti Santala, pj., DI SeppoSipilä, siht., FT Merja Ahonen,FT NinaPaaso, FM EevaPeura ja FM Pirjo Wiksten.Päijät-Hämeen KemistitFM Eila Hämäläinen, pj., FLPekka Ilvonen, vpj., FM HannaTolvanen, siht., FM LeenaHovi, FM Salla Partio.Seurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.SEUROISSA TAPAHTUUSuojelu, pelastus ja turvallisuus ry:n 20-vuotisjuhlatapahtumaKahdeksas NBC 2012 -symposium11.–14.6.2012 TurussaLisätietoja: www.nbc2012.org.Pohjois-Suomen Kemistiseuran50-vuotisjuhlaillallinen22.9.2012 OulussaLisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:www.psks.fi tai puh. 040 587 1720.Suomen Kemian Seuran, Suomen MassaspektrometrianSeuran ja Suomen Kromatografiaseuran täydennyskoulutuskurssiUudet tuulet LC- ja GS-MS-analytiikassa16.–17.10.2012Lisätietoja: www.kemianseura.fi.ChemBio Finland ja Kemian päivät20.–21.3.2013Helsingin messukeskuksessaLisätietoja näyttelystä: www.chembiofinland.fi.Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä5/12 7. elokuuta 4. syyskuuta6/12 10. syyskuuta 8. lokakuuta7/12 15. lokakuuta 12. marraskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Viikissä keksitäänuusia lääkkeitäHelsingin yliopiston biokeskuksenfarmaseuttisen kemianosasto muodostaa Suomessa ainutlaatuisenlääkkeenkeksimiseenliittyvän tutkimus- ja opetusyhteisön.Osastossa tehtävä tutkimuskeskittyy lääkeainekemiaan,lääkeaineanalytiikkaan, mikrojananoteknologiaan sekä lääkeainemetaboliaan.Tutkimuksentavoitteena on keksiä uusiabiologisesti aktiivisia, farmakologiseltavaikutukseltaan tehokkaitayhdisteitä sekä kehittääkustannustehokkaita menetelmiä,jotka nopeuttaisivat lääkkeenkeksimisenalkuvaihetta.Osastossa työskentelee noin50 proviisoria, kemistiä, biokemistiä,fyysikkoa ja tutkimustaavustavaa henkilöä sekä farmasianopiskelijaa. Tutkimusryhmilläon myös laaja kansainvälinenyhteistyöverkosto.Tutkimuksen merkittävimmätrahoittajat ovat Suomen Akatemia,EU, Tekes, Wada sekä alanyritykset ja lääketeollisuus.Syöpätutkimusta jaanalyysimenetelmiäLääkeainekemian tutkimus Viikissäkeskittyy uusien syövänvastaistenpienmolekyylien jaScanstockphotopeptidomimeettien suunnitteluunja syntetiikkaan, pääasiassaproteiinikinaaseihin ja kallikreiineihin.Toinen tärkeä tutkimusaiheovat tauteja aiheuttavat solunsisäisetbakteerit ja alkueläimet.Farmaseuttisen analytiikanryhmä kehittää uusia analyysitekniikoitaja -menetelmiä, jotkamahdollistavat lääkeaineidenja niiden metaboliatuotteidennopean analyysin biologisistanäytteistä.Osaston uusin, mikro- ja nanoteknologiaahyödyntävä tutkimuksellinenavaus on paperipohjaistenanalyysilaitteistojenkehittäminen.4/2012KEMIA65

Kemiaa koko elämäPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Insuliiniruisku kesyttidiabeteksenYKSI LÄÄKETIETEEN suuria läpimurtojatehtiin vuonna 1922, kun koiran haimastaonnistuttiin uuttamaan insuliinialääkkeeksi diabetekseen. Tautia ei siihenasti ollut kyetty hoitamaan mitenkään,joten se oli merkinnyt uhrilleen kuolemantuomiota.Diabeteksen syy – eli se, ettei haimatuota lainkaan tai ainakaan tarpeeksi insuliiniatai hormonin vaikutus elimistössäon heikentynyt – oli keksitty jo vuonna1909.Insuliinihoidon kehittäminen vei kuitenkinvielä reilun vuosikymmenen. Hoitomenetelmänvalmistuttua diabeetikkojaalettiin pian lääkitä insuliinipistoksinkaikkialla maailmassa. Suomessa ensimmäisetinsuliiniruiskeet annettiin vuonna1923, ja insuliinin valmistus käynnistyimeillä pari vuotta myöhemmin.ANTIIKIN AJAN lääketieteen mukaandiabetes johtui kehon nesteiden epätasapainosta.Sairauden pesäpaikaksi epäiltiinmunuaisia. Antiikin käsitykset olivatvoimassa aina 1500-luvun lopulle asti,kunnes lääketieteessä alkoivat vähitellennäkyä kokeelliset, kvantitatiiviset ja kemiallisetanalyysit.Testausmenetelmien kehittyessä1700-luvulla havaittiin diabeteksen yhteyssokeriin. Tautia potevien virtsanmakeus sai epäilyt sen aiheuttajasta kohdistumaanmaksaan. Vuonna 1889 tehtykoe tarkensi kuitenkin syyn maksastahaimaan.Vaikka insuliiniruiskeet tekivät diabeteksestahoidettavan sairauden muidenjoukossa, muutos yhteiskunnassa ei käynythetkessä. Ihmisten mielikuvissa ”sokeritauti”merkitsi yhä tappotuomiota.Pelkkä lääketieteen kehitys ei siis riittänytkääntämään potilaiden tilannettaparempaan suuntaan, sillä diabetekseenliittyi edelleen historiasta johtuvia ennakkoluuloja,tautia sairastavien häpeäntunteitaja vaivan piilottelua. Sairaudensyy ei vieläkään ollut yleisesti tiedossa,vaan sen epäiltiin olevan yhteydessä esimerkiksipotilaan omiin huonoihin elämäntapoihin.Ongelmakohtia oli muitakin. Diabeetikkojaei mielellään palkattu töihin, eivätkähe saaneet samanlaista ajokorttiakuin muut autoilijat.Insuliini puolestaan oli kallista. Hinnanalentamista ei nähty yhteiskunnallisestitarpeellisena, sillä negatiivistenkäsitysten takia diabeetikkoja ei pidettyhyödyllisinä kansalaisina. Mielikuvattaudista olivatkin diabeetikoille yhtämyrkyllisiä kuin sokeri.VUONNA 1948, neljännesvuosisata insuliinihoidonaloittamisen jälkeen, Suomeenperustettiin Diabetesliitto ja senjärjestölehti. Sosiaalinen toiminta paransinopeasti diabeetikkojen elämänlaatuaja hälvensi ennakkoluuloja heitä ja heidänsairauttaan kohtaan.Siinä missä insuliiniruiskusta sai lääkettähaiman Langerhansin solusaarekkeidenvikaan, potilasjärjestö toimi lääkkeenämyrkyttyneisiin mielikuviin, jadiabetesta alettiin pitää yhä arkisempanasairautena.Järjestötoiminta ja valistustyö tekivätmyös diabeetikoista oman tautinsa kansanomaisiaasiantuntijoita, jotka hallitsivatsujuvasti sekä ruuan ravintoarvojenettä insuliinin annostusmäärien laskemisen.Vaikka diabeetikoilla ei ollut samanlaistatietotaitoa kuin lääketieteellisenkoulutuksen saaneilla eksperteillä, heomaksuivat modernin lääketieteen kielenja toimintatavat. Tautinsa omahoitajinahe oppivat käyttämään insuliiniruiskujaja piikittämään tarvitsemansa lääkkeenelimistöönsä itse.Jari KettunenKirjoittaja toimii projektitutkijanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fiJari KettunenAlkuaikojen insuliiniruiskutolivat nykyisiin keveisiinkertakäyttöruiskuihin jainsuliinikyniin verrattunamassiivisia välineitä. Tehtävänsäihmishenkien pelastajinane hoitivat kuitenkinmoitteetta.66 KEMIA 4/2012

HALUATKO VÄLTTÄÄ PROSESSILAITTEIDEN KORROOSIOTAJA PIDENTÄÄ NIIDEN ELINIKÄÄ?PAINELAITTEETERIKOISMATERAALEISTA- Grafiitti- PTFE-vuoraus- Piikarbidi- Tantaali- Zirkoni- Titaani- ErikoisteräksetHELPPOPUHDISTEISETHITSATUTLEVYLÄMMÖNSIIRTIMET- Avattavat ovet- Avoimet ja leveät levyjenvälit- Voidaan puhdistaa helposti- Pysyvät toimimaan erittäinlikaantuvissa sovelluksissaMersen valmistaa korroosionkestäviälaitteita yli 50 vuoden kokemuksella,yli 10 tehtaalla ympäri maailmaa.PTFE-palkeet,PTFE-vuoratutputket ja muutkorroosionkestävätkomponentitThurne Teknik on Pohjoismainen, vuonna 1962perustettu teknologiayritys, joka on toiminutprosessiteollisuuden laitteiden ja ratkaisujentoimittajana Suomessa vuodesta 2006.Thurne Teknik toimii Mersen:inprosessilaitteiden edustajana kaikissapohjoismaissa.Muu erityisosaamisemme:- Jauheiden käsittely ja hienontaminen- Reaktorit, suodinlingot ja kuivaimet- Erittäin korroosionkestävät painelaitteet- Lämmönvaihto- ja massansiirtolaitteet- Prosessisuodatus ja bioprosessilaitteet- Murtolevyt, palkeet, erikoisputketwww.thurne.fi e-mail: info@thurne.fi puh: 09-343 3003

LUMOSFT-IR microscopy made easy< Stand-alone FT-IR microscope withfull automation< Simple easy-to-use interface< Motorized ATR crystal< Automated measurements intransmission, reflection and ATR< Comprehensive validationwith 21 CFR part 11Bruker‘s new LUMOS is a fully automated FT-IR microscope with an integratedFT-IR spectrometer. LUMOS is designed to combine highest quality in visibleinspection and highest performance in infrared spectral analysis. With motorizationand networking of all moveable components, the LUMOS provides an ease of usenever before seen in FT-IR microscopy.Contact us for more details: www.brukeroptics.com • www.lumos-ir.comBruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-170 67 SolnaSwedenTel. +46 (0)8-655 25 30Tel: +358-400-426438 (FIN)optics@bruker.seInnovation with IntegrityFT-IR