kemiaa - Kemia-lehti

UUTISIAKemian vuoden valokuvakisan satoaHenry Espo ikuisti juhannuksen Päijänteellä.SÄHKEITÄFlowrox avasitoimistonKiinaanLappeenrantalainen virtauksensäätö-ja pumppauslaitteidenvalmistaja Flowroxon perustanut myyntitoimistonKiinaan. Aluksi kolmehenkeä työllistävä toimistosijaitsee Shanghaissa Fin-Chi-teknologiakeskuksessa.Flowroxilla on ennestäänmyyntikonttorit Moskovassa,Bahrainissa ja Meksikossasekä tytäryhtiöt Yhdysvalloissa,Australiassa ja Etelä-Afrikassa.Kemiralle tutkimuslaboratorioKanadaanKemira on avannut tutkimusprojektilaboratorionKanadanAlbertaan. Albertan yliopistonkampuksella sijaitsevassalaboratoriossa on mahdollistaesitellä yhtiön tuotteitamuun muassa öljyhiekanvalmistajille. Lisäksi laboratoriotukee Kemiran alueellistakasvua perinteisillä öljyjakaasumarkkinoilla esimerkiksistimulaation, porauksenja sementoinnin osalta.Osallistu kilpailuunKenen kaasari kestää?Monesta suomalaislaboratoriostalöytyy kaasukromatografi,jolla on tehty yli 100 000ajoa. Tämänhetkistä GC/MSlaitteideneli kaasukromatografi-massaspektrometrienSuomen-ennätystäpitää hallussaanlaite, jolla on mittarissa reilut200 000 ajoa.Pystytkö panemaan paremmaksi?Jos sinulta löytyy ahkerastikäytetty kaasukromatografi –mitä mallia tai merkkiä tahansa– , osallistu laboratoriolaitetoimittajaAgilentin julistamaanleikkimieliseen kesäkilpailuun.Kerro laitteesi tarina ja lähetätiedot sen ajomääristä osoitteeseenjussi.laiho@agilent.comviimeistään 31. elokuuta 2012.Kisan parhaat palkitaan.Kuka panee paremmaksi? Oikeuskemisti Ilpo Rasanen Helsinginyliopistosta esittelee ”oikeuslääketieteellistä viinakaasaria”,jolla on tutkittu jo reilut 268 000 näytettä.Hjelt-instituuttiLukijaltaHei Kemia-lehdelle!Siitä pitäen kun julkaisitte”Lordi-lehden”, olen ollutinnokas Kemia-lehden lukija.En ole kemisti itse, ainoastaankemistin puoliso. Luonnontieteetovat aina kiinnostaneetminua, vaikkeiminusta biologia tai farmaseuttiatullutkaan. Yritän ainahillota lehden jonnekin etteipuoliso ehtisi laittaa lehteäpaperinkeräykseen. Nytajattelin viedä luetun lehdentädilleni.Useimmat lehden jututovat yleistajuisia ja kiinnostavia.Erikoisaloista on tärkeääosata kertoa niin, ettäymmärtää vaikkei ole alanasiantuntija. Minusta Kemialehtivetää vertoja Tiede-lehdellekiinnostavuudeltaan.Lehteä 3/2012 lueskelinalusta, sitten selailin eteenpäinja tuumin että ainakintuo Marco Polo -juttu on luettava.Katselin vielä eteenpäinja ihan liikutuin. Niinmonta mielenkiintoista juttuavielä edessä.Olin myös tyytyväinenlehdessänne olleeseen juttuunhomeista ja herkistymisestäkemikaaleille. Itse olenhajusteyliherkkä ja professoriVille Valtosen sanat koskettivat:”Herkistynyt hajuaistion luonnon puolustusmekanismi,jota kannattaauskoa.” En voisi olla enemmänsamaa mieltä, vaikkaoma näkemykseni perustuukinvain intuitioon ja maalaisjärkeen.Uskon että homeelle altistuneetkokevat kovia ja lehdessämainitun Katja Pulkkisenkohtalo suretti. Kukaanei halua hometta mihinkään,mutta olisi myös hyvä ettävallalla oleva voimakas haluhajustaa kaikkea mahdollistatarpeettomasti muuttuisi.Esimerkiksi pyykinpesuaineenhajustamista on vaikeaymmärtää, sillä ei vaatetarvitse hajustetta tullakseenpuhtaaksi.Jatkakaa lehdentekoa samallahyvällä asenteella, lehtenneon laadukas!Raija Hietala22 KEMIA 4/2012