kemiaa - Kemia-lehti

Kiinalaisen kauneudenkääntöpuolena rokonarvetKiinalaiseen kulttuuriin on vuosisatojenajan kuulunut vaaleuden ihanne. Aurinkoaon kartettu, mutta ihon valkaisuunon aiemmin ollut vain vähän keinoja.Nyt tilanne on kuitenkin toinen, kertooKiinan Qingdaossa vuodesta 2009 asunuttoimittaja Timo Poropudas.Hänen mukaansa asian huomaa hetikauppojen kosmetiikkaosastoilla, joidenvaltavan tarjonnan rinnalla suomalaistavaratalojenvalikoimat vaikuttavat todellavaatimattomilta.”Valkaisuvoiteiden käyttö ei täällä olesalaisuus vaan vallitseva käytäntö. Onjopa vaikeaa löytää sellaista kosteusvoidetta,jossa ei olisi vaalentavia kemikaaleja”,Poropudas sanoo.Useimmilla hänen tuntemillaan kiinalaisnaisillaei kuitenkaan tunnu olevanfaktatietoa kemikaaleista tai niiden haittavaikutuksista.”He vain uskovat, että kalliimmat jatunnetummat merkit ovat parempia.”Joidenkin vaalennusvoiteiden runsaan,pitkäaikaisen käytön tiedetään aiheuttavanpahanlaatuista aknea. Ilmiö näkyyPoroputaan mukaan nuorten kiinattarienkasvoilla selvästi.”Monilla on hyvin valkeat posket japaljon finnejä tai rokonarpia.”Kaupungeissa asuvat kiinalaisnaisetpyrkivät myös suojaamaan ihonsa auringoltamahdollisimman tarkoin ja käyttävätpäivänvarjoina kokoontaitettavia sateensuojia.”Viime sunnuntaina olin kiinalaisenpatikointiklubin kanssa kiertämässä Laoshanvuoristopolkuja. Tässäkin joukossaoli nainen, joka aina avoimilla paikoillaavasi sateenvarjon.””Samalla reissulla näin useita naisia,jotka olivat käärineet kasvonsa ja niskansakokonaan peittävään huiviin. Heolivat kuin lakkipäisiä muumioita”, Poropudasnaurahtaa.Kalpeutta puolukastaJapanissa havaittiin jo 20 vuotta sitten,että kasvien fenoliset glykosidit, kutenarbutiini, ehkäisevät tehokkaasti melaniininmuodostumista. Ominaisuuttahyödynnetään laajasti sikäläisissä kosmetiikkatuotteissapigmentaation hoidossaja ihon vaalentajana.Japanin suurimman kosmetiikkavalmistajanShiseidon patentoimassa menetelmässäarbutiini eristetään bioreaktorissakasvatetusta kasvisolukosta.Myös suomalainen CRS-Biotech toivuonna 1996 markkinoille kosmetiikanraaka-aineeksi tarkoitetun arbutiiniuutteen,jonka yhtiö eristää sianpuolukanlehdistä. Niiden arbutiinipitoisuus on7–10 prosenttia.Sianpuolukan lehdistä saa luonnonainetta,jolla erityisesti japanilaisetkalventavat ihoaan.Sten PorseScanstockphotoKiinalainen kauneusihanne vaatii mahdollisimmanvalkeaa hipiää.”Arbutiinia saa monista kasveista.Puolukan lehtien ja marjojen lisäksi sitäon esimerkiksi päärynässä”, kertoo CRS-Biotechin toimitusjohtaja, filosofian tohtoriJari Siivari.Oulun teknologiakylästä lähtenyt utajärveläisyrityskerää raaka-aineensa Pohjois-Suomenluonnosta.”Luonnonarbutiinilla ei ole havaittumitään haittavaikutuksia koko 15-vuotisentoimintamme aikana. Meidän valmistamaammearbutiinia sisältäviä tuotteitaon sinä aikana mennyt asiakkaille jouseita satojatuhansia kappaleita”, Siivarikertoo.Kosmetiikkamarkkinoilla käytetäänmyös synteettistä arbutiinia, jolla korvataanterveysriskien vuoksi kielletyt hydrokinonivalmisteet.keava, kasvava pigmenttimuutos.”Jos luomien joukosta löytyy yksi rumaankanpoikanen, se pitää käydä näyttämässäihotautilääkärille.”Voiteet antavat suojaaAuringolta voi suojautua voitein, joitaalettiin kehitellä jo 1800-luvun lopullaja joiden ensimmäiset kaupalliset versiottulivat myyntiin 1900-luvun alussa. Ensimmäistensuojavoiteiden ainesosia olivattanniini ja kiniini.Toisen maailmansodan jälkeen kauppoihinilmaantuneita rasvoja markkinoitiinlupauksin, että niitä käyttävä ruskettuuparemmin, mutta iho palaa vähemmän.Tapio Rantasen mukaan on vaikea arvioidatarkkaan, kuinka kauan auringossavoi oleskella turvallisesti.”Mutta varsinkin keskikesän auringossapalaa helposti, ilman suojaa jopakymmenessä minuutissa. Aurinkosuojaaon järkevää käyttää aina, kun uv-indeksion yli kolme ja auringossa joutuu olemaankello yhdentoista ja viidentoistavälillä.”Aurinkovoide vähentää iholle kohdistuvanuv-säteilyn määrää joko imemälläsäteitä itseensä tai heijastamalla osanniistä pois. Nykyvoiteiden tyypillisiä aineksiaovat esimerkiksi mikro- tai nanokiteisetsinkki- ja titaanioksidit.”Uusi suuntaus kulkee kohti molekulaarisestisuurempikokoisia aineita, jotkaeivät imeydy ihoon yhtä suuressa määrin”,Rantanen kertoo.Nykyään tiedetään, että haitallista eiole ainoastaan polttava ultravioletti B-eli uvb-säteily vaan myös syvälle ihoonpureutuva ultravioletti A- eli uva-säteily.EU-alueella myytävissä aurinkovoiteissatulisikin suosituksen mukaan olla myösuva-suoja.Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com4/2012 KEMIA15