in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti
in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti
in the Finnish chemical industry - Kemia-lehti
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Europe is a keyplayer <strong>in</strong> <strong>the</strong> global<strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry.with solid <strong>in</strong>formation on <strong>the</strong> economicbenefits and environmental concerns ofshale gas. This opportunity to dim<strong>in</strong>ish<strong>the</strong> Europe dependency on importedenergy should not be lost.The EU aspires to be <strong>the</strong> leader <strong>in</strong>global climate policy and <strong>in</strong>spire o<strong>the</strong>rregions to follow <strong>in</strong> its footsteps. The EUcountries have national energy policiesthat are l<strong>in</strong>ked to <strong>the</strong> EU climate policy.The global climate policy can onlybe effective when regional climatepolicies are synchronised and <strong>the</strong> EUhas harmonised national energy policies.Improvement <strong>in</strong> climate policies can bemost accelerated by emphasis<strong>in</strong>g <strong>the</strong>Scanstockphoto5/2013 KEMIA7
world regions with <strong>the</strong> greatest share ofemissions.Better regulationneededIndustrial <strong>in</strong>vestments are made for a10–15 year operat<strong>in</strong>g period. Currentand planned future legislation istaken <strong>in</strong>to account while mak<strong>in</strong>g <strong>the</strong><strong>in</strong>vestment calculations, risk analyses,and <strong>in</strong>vestment decisions.Frequent changes <strong>in</strong> policy-relatedlegislation <strong>in</strong>crease <strong>the</strong> uncerta<strong>in</strong>ty andrisk of <strong>in</strong>vestments. Investments arealways associated with f<strong>in</strong>ancial risk,execution risk, bus<strong>in</strong>ess risk, and countryrisk.Fundamental changes <strong>in</strong> <strong>the</strong> EUlegislation <strong>in</strong>crease <strong>the</strong> country riskassociated with <strong>in</strong>vestments with<strong>in</strong> <strong>the</strong>EU. They reduce <strong>the</strong> trust for regulatorystability and distance <strong>in</strong>vestment andjobs. Revision work done on <strong>the</strong> EmissionTrad<strong>in</strong>g System and <strong>the</strong> RenewableEnergy Directive are two prime examplesof <strong>the</strong>se k<strong>in</strong>ds of changes.The EU and national authorities shouldwork towards creat<strong>in</strong>g legislation thatsupports competitiveness. New legislationand revision of exist<strong>in</strong>g legislation shouldalways be weighed aga<strong>in</strong>st <strong>the</strong> effectsit is go<strong>in</strong>g to have on <strong>in</strong>vestments andjobs. Potential un<strong>in</strong>tended consequencesshould be traced carefully before decisionmak<strong>in</strong>g. A cumulative cost assessmentshould also be standard practice whenmak<strong>in</strong>g legislation changes affect<strong>in</strong>g <strong>the</strong><strong>in</strong>dustry.Focus on researchand developmentThe EU spends 2 per cent of its GDPon R&D, which is clearly less than keycompetitors. The US spends almost 3per cent, Japan more than 3 per cent, andKorea almost 4 per cent of its GDP <strong>in</strong>R&D.Consequently, Europe is nei<strong>the</strong>r aleader <strong>in</strong> R&D nor a lead<strong>in</strong>g region <strong>in</strong>deploy<strong>in</strong>g <strong>the</strong> results of its research anddevelopment activities. The EU needsto <strong>in</strong>stall itself to a higher level <strong>in</strong> R&Dand commercialisation of <strong>the</strong> results.This can be done by wise changes <strong>in</strong>f<strong>in</strong>ancial measures and tax <strong>in</strong>centives thatencourage <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>g R&D activities.Stable, clear and coherent regulationis needed to attract and reta<strong>in</strong> bio-based<strong>chemical</strong>s <strong>in</strong> Europe. Biomaterial can beused <strong>in</strong> nutrition, energy production, andfor <strong>in</strong>dustrial uses. A cascad<strong>in</strong>g model ofus<strong>in</strong>g biomaterials should be encouraged.This would allow biomaterials to befully used and flow <strong>in</strong>to <strong>the</strong> most valuecreat<strong>in</strong>g applications.Adequate access to biomass and biobasedbuild<strong>in</strong>g blocks is a key element fora grow<strong>in</strong>g <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> Europe.Any exist<strong>in</strong>g trade obstacles should bereduced or elim<strong>in</strong>ated so that trade canbe done with global market prices. EUauthorities should base <strong>the</strong>ir decisionson sound scientific understand<strong>in</strong>g andreliable data. The European <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry supports full life-cycleevaluation of bio-based raw materials,cover<strong>in</strong>g social, environmental, andeconomic criteria.Achiev<strong>in</strong>g <strong>the</strong> bio-economy goals <strong>in</strong>Europe requires <strong>in</strong>vestment <strong>in</strong> research,<strong>in</strong>novation, and skills from public andprivate <strong>in</strong>vestors. The European <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry is ready and mov<strong>in</strong>g and wewant <strong>the</strong> society with us <strong>in</strong> build<strong>in</strong>g asusta<strong>in</strong>able future.The author is Director General of <strong>the</strong>Chemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.timo.leppa@chem<strong>in</strong>d.fiNeste Oil, a F<strong>in</strong>nish oil ref<strong>in</strong><strong>in</strong>g company,opened a renewable diesel plant <strong>in</strong> Rotterdam,<strong>the</strong> Ne<strong>the</strong>rlands, <strong>in</strong> 2011.Neste Oil8 KEMIA 5/2013
LABORATORIO TÄNÄÄN 2013Turvallisuus tavaksi!F<strong>in</strong>landia-talossa20.9.2013ILMOITTAUDU NYT!Lisätietoja tapahtumasta ja ilmoittautum<strong>in</strong>enosoitteessa: fi.vwr.com/laboratoriotanaanVWR International Oy | Valimotie 9, 00380 Hels<strong>in</strong>ki | 09 8045 5300 |
The <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryexports have <strong>in</strong>creased,but <strong>the</strong> domestic markethas slowed downreflect<strong>in</strong>g <strong>the</strong> decl<strong>in</strong>e ofcustomer companies <strong>in</strong><strong>the</strong> electronics and paper<strong>in</strong>dustries.Strong exports<strong>in</strong> <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustrySimo P<strong>in</strong>omaaThe last few years challenged mostcompanies and branches <strong>in</strong> <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishexport sector. The <strong>chemical</strong> companieshave, however, provided a positivesurprise. In <strong>the</strong> end of 2010 <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry exports reached an all-time highand <strong>the</strong> growth has cont<strong>in</strong>ued. In 2012,<strong>chemical</strong> companies exported 9 per centmore than <strong>the</strong> year before.Production figures also show that <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry has recovered muchbetter than manufactur<strong>in</strong>g <strong>in</strong> general.In fact after <strong>the</strong> beg<strong>in</strong>n<strong>in</strong>g of f<strong>in</strong>ancialturmoil <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry has been <strong>the</strong> best performer <strong>in</strong>manufactur<strong>in</strong>g.Production figures for <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry, however, are soften<strong>in</strong>g due to<strong>the</strong> decl<strong>in</strong>e of <strong>the</strong> paper and electronics<strong>in</strong>dustries, which are still importantdomestic customers for <strong>chemical</strong>companies.In 2012 <strong>the</strong> production growth rate of<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry slowed around 2per cent from <strong>the</strong> previous year’s two-Kemira Oyjdigit growth figures. In <strong>the</strong> first quarter of2013 <strong>the</strong> production slightly decl<strong>in</strong>ed.The fluctuat<strong>in</strong>g production and weakdomestic demand have had relativelym<strong>in</strong>or effects on employment <strong>in</strong> <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry. Accord<strong>in</strong>g to StatisticsF<strong>in</strong>land, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryemployed around 35,000 persons <strong>in</strong>2007. In 2012 <strong>the</strong> number of employedwas 3,000 lower, at around 32,000,which is about 7 per cent less than fiveyears ago.Decreas<strong>in</strong>g employment figures wereobserved <strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>chemical</strong>s and <strong>chemical</strong>products <strong>in</strong>dustry as well as <strong>in</strong> <strong>the</strong> rubberand plastic products <strong>in</strong>dustry. On <strong>the</strong> o<strong>the</strong>rhand, employment <strong>in</strong> pharmaceuticals has<strong>in</strong>creased and <strong>the</strong> oil <strong>in</strong>dustry situationhas been stable. This is a relativelyfavourable development, s<strong>in</strong>ce at <strong>the</strong>same time most o<strong>the</strong>r <strong>in</strong>dustrial brancheshave experienced heavy job losses.Investments <strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustrywere fairly high throughout <strong>the</strong> f<strong>in</strong>ancial10 KEMIA 5/2013
crisis. This was due to some larger <strong>in</strong>vestmentprojects started before <strong>the</strong> crisisbroke out. In <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> 2011,fixed <strong>in</strong>vestments were approximately 470million euros, and <strong>in</strong> 2012 <strong>the</strong>y grew quitestrongly.Accord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> Confederationof F<strong>in</strong>nish Industries, <strong>in</strong>vestments <strong>in</strong><strong>chemical</strong> companies will fall aga<strong>in</strong> <strong>in</strong>2013, and <strong>the</strong>ir value will s<strong>in</strong>k to justover 530 million. At present <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry’s share of <strong>in</strong>vestment <strong>in</strong> <strong>the</strong> totalmanufactur<strong>in</strong>g fixed <strong>in</strong>vestment is about17 per cent.Global economic criseshit F<strong>in</strong>landF<strong>in</strong>land is a small and open economy andvery dependent on global trade flows andexport demand. This is why <strong>the</strong> domesticeconomy was so severely hit by <strong>the</strong> globaleconomic crisis <strong>in</strong> 2009 despite <strong>the</strong> bank<strong>in</strong>gsector hav<strong>in</strong>g a sound base.Kemira’s Espoo Research Centerdevelops new solutions for water<strong>in</strong>tensive<strong>in</strong>dustries. The F<strong>in</strong>nish<strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is do<strong>in</strong>g well, itsexports be<strong>in</strong>g on <strong>the</strong> <strong>in</strong>crease.In 2009, <strong>the</strong> value of F<strong>in</strong>nish exportsdropped by over 30 per cent year on year.The fall <strong>in</strong> export demand led to a decl<strong>in</strong>e ofaround 20 per cent <strong>in</strong> <strong>in</strong>dustrial production.F<strong>in</strong>land’s GDP decreased by over 8 per cent,5/2013KEMIA11
which is <strong>the</strong> largest drop measured<strong>in</strong> a s<strong>in</strong>gle year s<strong>in</strong>ce F<strong>in</strong>land’s <strong>in</strong>dependence(1917).These figures show that <strong>the</strong> crisiswas extremely deep and muchsteeper than any previously recordeddownturn. Even <strong>the</strong> massive economiccrisis that F<strong>in</strong>land suffered <strong>in</strong><strong>the</strong> early 1990s was more gradual,when <strong>the</strong> GDP fell by 10.3 per centover a three-year period.With <strong>the</strong> GDP shr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g at arecord pace, employment has, <strong>in</strong>fact, developed <strong>in</strong> a surpris<strong>in</strong>glypositive way. The unemployment ratehas stayed below 9 per cent, whichis much better than some earlierforecasts of 12–13 per cent. In 2012,<strong>the</strong> unemployment rate was 7.7 percent.This is a consequence of a fairlygood consumer confidence, stimulusmeasures taken by <strong>the</strong> governmentas well as reasonably solid balancesheets <strong>in</strong> many F<strong>in</strong>nish companies.As a result, bankruptcies have onlymoderately <strong>in</strong>creased and layoffshave been to a large extent onlytemporary.New downturnhit <strong>the</strong> economyThe recent developments <strong>in</strong> <strong>the</strong>F<strong>in</strong>nish economy, however, bearwitness to structural changes <strong>in</strong><strong>the</strong> economy and problems related<strong>the</strong>reto. A new downturn hit <strong>the</strong>economy while it was still recover<strong>in</strong>gfrom <strong>the</strong> previous slump.In 2012 <strong>the</strong> weak economicdevelopments reflected <strong>in</strong> <strong>the</strong> GDP,which was down by 0.8 per cent.The downturn accelerated <strong>in</strong> <strong>the</strong> firstquarter of 2013 and <strong>the</strong> real GDPwas 2 per cent down, year on year.Decl<strong>in</strong>e of <strong>the</strong> economy is caused bya contraction <strong>in</strong> domestic demandand weak exports.The volume on constructionplunged dur<strong>in</strong>g 2012. Growth<strong>in</strong> household spend<strong>in</strong>g variedconsiderably <strong>in</strong> 2012, reflect<strong>in</strong>gexceptional factors, such as changes<strong>in</strong> <strong>the</strong> tax on cars. In <strong>the</strong> latter halfof <strong>the</strong> year, real retail trade rema<strong>in</strong>edlevel with <strong>the</strong> previous year.F<strong>in</strong>nish exports, both goods andservices, decl<strong>in</strong>ed <strong>in</strong> 2012. In <strong>the</strong><strong>in</strong>dustrial sector, output growth <strong>in</strong><strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry began to fadetowards <strong>the</strong> end of 2012. The decl<strong>in</strong>ewas most pronounced <strong>in</strong> electricaleng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g and electronics. Output<strong>in</strong> <strong>the</strong> metal <strong>in</strong>dustry (electricaleng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g and electronics excluded)and <strong>the</strong> forest <strong>in</strong>dustry rema<strong>in</strong>edlargely unchanged, but has edgeddown dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> first few months of2013.No turn for<strong>the</strong> better yetAccord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> Bus<strong>in</strong>essTendency Survey conducted by <strong>the</strong>Confederation of F<strong>in</strong>nish Industries(EK) <strong>in</strong> July 2013, <strong>the</strong> expectationsof F<strong>in</strong>nish companies have taken anew negative turn. Indicators signallower than usual bus<strong>in</strong>ess confidence<strong>in</strong> economic devel opments across allsectors.The current situation is describedas be<strong>in</strong>g weaker than average and noturn for <strong>the</strong> better is expected to takeplace <strong>in</strong> 2013. Dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> next sixmonths, a decl<strong>in</strong>e is expected <strong>in</strong> all<strong>the</strong> ma<strong>in</strong> sectors.The number of new orders obta<strong>in</strong>edby manufacturers respond<strong>in</strong>g to <strong>the</strong>survey fell slightly <strong>in</strong> early summer.The trend was weaker than orig<strong>in</strong>allyexpected three months ago. Orders<strong>in</strong> construction also decl<strong>in</strong>ed, butslightly less than expected. Orderbooks are lower than normal <strong>in</strong>manufactur<strong>in</strong>g, while <strong>the</strong>y are closeto <strong>the</strong> usual level <strong>in</strong> construction.The service sectors had a veryshallow sales growth <strong>in</strong> <strong>the</strong> earlysummer. This corresponded with <strong>the</strong>estimates given three months ago.The <strong>in</strong>crease <strong>in</strong> sales is expected tostall <strong>in</strong> <strong>the</strong> upcom<strong>in</strong>g months andhardly any growth is expected for <strong>the</strong>f<strong>in</strong>al three‐month period.The trend <strong>in</strong> <strong>the</strong> number ofemployees of F<strong>in</strong>nish companiescont<strong>in</strong>ued to be weak. In April–June,<strong>the</strong> labour force shrank to some degree<strong>in</strong> all three ma<strong>in</strong> sectors. Moreover,expectations for <strong>the</strong> com<strong>in</strong>g monthsare mostly weak. In manufactur<strong>in</strong>gand services, <strong>the</strong> decl<strong>in</strong>e <strong>in</strong> <strong>the</strong>number of employees is expectedto ga<strong>the</strong>r speed <strong>in</strong> <strong>the</strong> third quarter.In construction, <strong>the</strong> labour force isexpected to aga<strong>in</strong> decl<strong>in</strong>e.In <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryorder books still normalAccord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> EK’s survey,no major changes occurred <strong>in</strong><strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry’s bus<strong>in</strong>esssituation <strong>in</strong> July. The vast majority ofbus<strong>in</strong>esses also expect that economicdevelopment will be stable dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong>rest of <strong>the</strong> year.The production decl<strong>in</strong>ed slightly <strong>in</strong><strong>the</strong> spr<strong>in</strong>g and is expected to rema<strong>in</strong>at current levels dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> next fewmonths. At <strong>the</strong> end of <strong>the</strong> year, <strong>the</strong>production will start to grow aga<strong>in</strong>.The EK’s survey also shows that<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry receivedfewer new orders than expected,but <strong>the</strong> level of <strong>the</strong> order books andcapacity utilisation rate are still on<strong>the</strong> normal level. In July, sales pricesand profitability decl<strong>in</strong>ed slightly.The number of employees droppedsomewhat, and <strong>the</strong> trend is expectedto cont<strong>in</strong>ue.Long term growth rateslow<strong>in</strong>g downThe key F<strong>in</strong>nish export sectors, <strong>the</strong>electronics and paper <strong>in</strong>dustries, havecondensed substantially as a resultof rapid restructur<strong>in</strong>g. The f<strong>in</strong>ancialcrisis added fur<strong>the</strong>r momentum to thisprocess of change. In recent years,<strong>the</strong> GDP growth has been susta<strong>in</strong>edby domestic demand.The recent reduction of domesticdemand reveals a weakness <strong>in</strong> <strong>the</strong>fundamentals for growth <strong>in</strong> <strong>the</strong>economy. In <strong>the</strong> context of fall<strong>in</strong>g<strong>in</strong>dustrial output capacity and decreas<strong>in</strong>g<strong>in</strong>vestment, growth that restson <strong>the</strong> <strong>in</strong>debtedness of householdsand public sector is not susta<strong>in</strong>able.Even <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry, whichhas enjoyed rapid growth s<strong>in</strong>ce <strong>the</strong>recession, has showed no <strong>in</strong>crease<strong>in</strong> its share of <strong>the</strong> GDP despitegrow<strong>in</strong>g faster than manufactur<strong>in</strong>g<strong>in</strong> general.Considerable downside risks alsoexist for <strong>the</strong> global economy, suchas <strong>the</strong> public sector <strong>in</strong>debtedness <strong>in</strong><strong>in</strong>dustrial countries, f<strong>in</strong>ancial imbalances,and <strong>the</strong> prolongation ofunemployment. In <strong>the</strong> short term<strong>the</strong> broad and concerted effort toconsolidate public f<strong>in</strong>ances maydepress demand and exacerbate <strong>the</strong>unemployment rate <strong>in</strong> Europe. Thiswill also affect <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry.The writer is Senior Economistat <strong>the</strong> Confederation of F<strong>in</strong>nishIndustries EK.simo.p<strong>in</strong>omaa@ek.fi12 KEMIA 5/2013
Onnea Elisa, Petteri ja muutkemian laudatur<strong>in</strong> ylioppilaat!<strong>Kemia</strong>sta laudatur<strong>in</strong> kirjoittaneet ja kirjoittavatkevään ja syksyn ylioppilaat palkitaan tänä vuonnaensimmäisen kerran <strong>Kemia</strong>-lehden vuosikerralla.Kevään lakkiaisissa stipend<strong>in</strong> sai kaikkiaan 264uutta ylioppilasta. Palkittujen ylioppilaiden kemianopettajat saivat tunnustukseksi työstään vapaanpääsyn <strong>Kemia</strong>-lehden digiarkistoon.Lämpimät onnittelumme teille kaikille!”On aivan mahtava asia, jottakemiassa menestyneet abit saavat<strong>lehti</strong>stipend<strong>in</strong>. Jota<strong>in</strong> tällaista olentoivonutk<strong>in</strong>. Suuri kiitos!”<strong>Kemia</strong>n opettaja Jouko Ahola,Mikkel<strong>in</strong> lukio”Hienoa, kun laudatur<strong>in</strong> kirjoittajiamuistetaan upealla stipendillä. <strong>Kemia</strong>on er<strong>in</strong>oma<strong>in</strong>en <strong>lehti</strong>, ja siellä onhyvää materiaalia opiskelijoille.Tällaista kannustusta tarvitaan!”Apulaisrehtori Päivi Ojala,Kalajoen lukio”Stipendi on palk<strong>in</strong>to vaivannäöstä jaonnistumisesta, joten hyvältä tuntuu! <strong>Kemia</strong>lehdenvuosikerta antaa mahdollisuuden tutustuaalaan ja sen saavutuksi<strong>in</strong>. Oppikirjojen jälkeen onkiva päästä lukemaan käytännön sovelluksista,joita näyttää riittävän a<strong>in</strong>a nanoteknologiastaympäristönsuojeluun. Tulevaisuudessa on tarkoitushankkia lääkär<strong>in</strong> paperit.”Petteri Oura, Etelä-Tapiolan lukio”Ol<strong>in</strong> yllättynyt stipendistä, muttakyllähän se hymyilytti! Lehti olitäyttä asiaa, mielenki<strong>in</strong>to<strong>in</strong>en jamonipuol<strong>in</strong>en. Juttu epigenetiikasta olierittä<strong>in</strong> ki<strong>in</strong>nostava. Aloitan syksylläAalto-yliopistossa kemian-, bio- jamateriaalitekniikan op<strong>in</strong>not.”Elisa Alasuvanto, Mikkel<strong>in</strong> lukioYhteistyössä mukanaKEMIA Ke mi
Intensified efforts forAttractiveness andbetter skillsThe F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry aims to be among <strong>the</strong> most popular employers by 2020.New methods for rais<strong>in</strong>g visibility among <strong>the</strong> young generations were developed <strong>in</strong> <strong>the</strong> Futurewith Chemistry project with Aalto University’s IDBM programme.The <strong>in</strong>dustry is look<strong>in</strong>g forward to outcomes from <strong>the</strong> anticipation project on skills needs <strong>in</strong><strong>chemical</strong> production work. The need for accurate <strong>in</strong>formation about <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry’s future skillsis becom<strong>in</strong>g <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly important, as economic pressure forces some <strong>in</strong>stitutions to cut<strong>the</strong>ir tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g programmes.14 KEMIA 5/2013
Riitta JuvonenThe renowned F<strong>in</strong>nish education systemis go<strong>in</strong>g through a renewal phase.With smaller <strong>in</strong>com<strong>in</strong>g generationsand shr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g budgets <strong>the</strong> educationand tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g providers are forced toreconsider <strong>the</strong>ir offer<strong>in</strong>gs. A number ofvocational and polytechnic <strong>in</strong>stitutes’study programmes with high unit costsare under threat, especially with <strong>the</strong> lownumber of applicants.The vocational study programme forprocess <strong>in</strong>dustry operators is one of <strong>the</strong>tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g programmes that do not attractyoung people. Some education andtra<strong>in</strong><strong>in</strong>g providers have already decidedto discont<strong>in</strong>ue <strong>the</strong> programme.Soile KallioThe number of polytechnics offer<strong>in</strong>gprogrammes for <strong>chemical</strong> processeng<strong>in</strong>eers, or related subjects, has alsodecreased. If this trend cont<strong>in</strong>ues, <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry will face grow<strong>in</strong>grecruitment challenges.The message from <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry isclear: <strong>the</strong> companies need skilful peoplefor <strong>the</strong>ir production and o<strong>the</strong>r functions.If tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g for <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryprofessions weakens, success of <strong>the</strong><strong>in</strong>dustry is endangered.For a balanced supply of educationand tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g, communication between<strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry and education sectors hasto be <strong>in</strong>tensified. To meet employers’personnel needs close education-<strong>in</strong>dustry<strong>in</strong>teraction on both local and nationallevel is essential.Luckily cooperation betweeneducation and tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g <strong>in</strong>stitutes andemployers is <strong>in</strong>built <strong>in</strong> <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nisheducation system. All basic three yearvocational study programmes <strong>in</strong>cludea six months learn<strong>in</strong>g period <strong>in</strong> actualwork places. Fur<strong>the</strong>r development ofthis collaboration will aid <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong>deliver<strong>in</strong>g its message to <strong>the</strong> education<strong>in</strong>stitutions. Recently, <strong>the</strong> National Boardof Education even provided some projectfund<strong>in</strong>g for this work.Skills needs mustbe anticipatedChanges <strong>in</strong> education systems andcurricula tend to be slow. The results ofchanges made today will only be seen<strong>in</strong> <strong>the</strong> labour market after several years.Thus, it is crucial to look <strong>in</strong>to <strong>the</strong> futureand try to anticipate <strong>the</strong> future skillsneeds as exactly as possible.Dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> last few years <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish<strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry has participated<strong>in</strong> a number of anticipation projects.These projects seem to concentrate onexpert and managerial work, describ<strong>in</strong>g<strong>in</strong>terest<strong>in</strong>g scenarios about futurework<strong>in</strong>g life and skills but pay<strong>in</strong>g lessattention to production jobs.The <strong>in</strong>novative Aalto IDBM studentgroup tested <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry brandconcepts at <strong>the</strong> ChemBio F<strong>in</strong>land Fair<strong>in</strong> March 2013.To illum<strong>in</strong>ate <strong>the</strong> needs <strong>in</strong> productionwork, <strong>the</strong> National Education andTra<strong>in</strong><strong>in</strong>g Committee of <strong>the</strong> Chemicaland Forest Sector launched a project<strong>in</strong> 2012 about future skills <strong>in</strong> <strong>in</strong>dustrialproduction work. Based on changes<strong>in</strong> <strong>the</strong> operat<strong>in</strong>g environment and newtechnologies, <strong>the</strong> survey will provide apicture of a future process operator and<strong>the</strong> skills requirements <strong>in</strong>volved.Prelim<strong>in</strong>ary results of <strong>the</strong> projectbased on company <strong>in</strong>terviews and Delphisurveys show that process operators’ jobsare chang<strong>in</strong>g to cover a wider set of skills.Handl<strong>in</strong>g more automatised processesand master<strong>in</strong>g several positions <strong>in</strong> <strong>the</strong>The target is that <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryholds a top position <strong>in</strong>young people’s careerplans by 2020.production l<strong>in</strong>e are traits of <strong>the</strong> futureprocess operator. Understand<strong>in</strong>g bus<strong>in</strong>essprocesses and cont<strong>in</strong>uous assessment ofhealth, safety, and environment aspectsare also grow<strong>in</strong>g requirements on <strong>the</strong>factory floor level.The f<strong>in</strong>al report will be availablelater this year. The <strong>in</strong>dustry hopes thatextensive use of <strong>the</strong>se results will bemade when develop<strong>in</strong>g operator tra<strong>in</strong><strong>in</strong>gcurricula.New concepts forbetter visibilityAccord<strong>in</strong>g to a recent study by T-Media,F<strong>in</strong>nish teenagers rank <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry as <strong>the</strong>ir 21 st option of 30 whenasked where <strong>the</strong>y would like to work.Despite <strong>the</strong> low <strong>in</strong>terest <strong>in</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry jobs, <strong>the</strong> T-Media study showsthat this branch is considered importantfor <strong>the</strong> society, offer<strong>in</strong>g higher wagesthan many o<strong>the</strong>r branches. The goodnews is that 30 per cent of <strong>the</strong> top pupils<strong>in</strong> high school position <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry among attractive employers.The real challenge is that <strong>chemical</strong>companies are not known among <strong>the</strong>5/2013 KEMIA15
30 per cent of <strong>the</strong> top pupils <strong>in</strong> highschool position <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryamong attractive employers.youth. When asked about <strong>the</strong>ir perceptionsabout <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry, <strong>the</strong> respondents didnot mention any <strong>chemical</strong> company byname.To raise awareness about <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry,<strong>the</strong> Chemical Industry Federation starteda new type of collaboration with <strong>the</strong> AaltoUniversity <strong>in</strong> 2012. An <strong>in</strong>ternationaland multidiscipl<strong>in</strong>ary student group ofAalto’s International Design Bus<strong>in</strong>essManagement (IDBM) programme washired to design <strong>in</strong>novative concepts ofcollaboration between young people and<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry.The results of <strong>the</strong> IDBM project Futurewith chemistry were conv<strong>in</strong>c<strong>in</strong>g. Aftern<strong>in</strong>e months of <strong>in</strong>tensive work, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>gscientific research, field test<strong>in</strong>g, and aNumber of personnelrema<strong>in</strong>s fairly stableThe F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryemploys about 35,000 people <strong>in</strong>F<strong>in</strong>land and 29,000 abroad. Despite<strong>the</strong> prolonged economic crisis nodramatic changes have been seen<strong>in</strong> <strong>the</strong> numbers <strong>in</strong> <strong>the</strong> last few years.About 30 per cent of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry companies report difficulties<strong>in</strong> recruit<strong>in</strong>g. The ma<strong>in</strong> reasons fornot fill<strong>in</strong>g vacancies were lack<strong>in</strong>gwork experience and <strong>in</strong>adequatetra<strong>in</strong><strong>in</strong>g for <strong>the</strong> specific job. Inseven per cent of <strong>the</strong> companiessome positions had not been filledbecause <strong>the</strong>re were no applicantsfor <strong>the</strong> open positions.16 KEMIA 5/2013F<strong>in</strong>nish Chemical Industry Personnel70 00060 00050 00040 00030 00020 00010 000025 20029 060 29 70034 900 35 000 34 8002010 2011 2012**AbroadF<strong>in</strong>landSource: Statistics F<strong>in</strong>land, EK5.2.2013 1
Chemical <strong>in</strong>dustrycommits to<strong>the</strong> youth guaranteeConcern about <strong>the</strong> grow<strong>in</strong>g numbers of youthunemployment is shared throughout Europe. Start<strong>in</strong>gJanuary 1, 2013, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish government launched <strong>the</strong>youth guarantee programme <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g several measuresto ensure <strong>the</strong> young generations a job or a study placewith<strong>in</strong> a certa<strong>in</strong> period of time after f<strong>in</strong>ish<strong>in</strong>g basiceducation.The government also challenged <strong>the</strong> social partnersto f<strong>in</strong>d measures for promot<strong>in</strong>g youth employment ondifferent branches. In November 2012 <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry labour market organisations signed mutualyouth guarantee agreements to pave <strong>the</strong> way for younggenerations to f<strong>in</strong>d education, tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g, and jobs <strong>in</strong> <strong>the</strong><strong>chemical</strong> sector.Agreed actions <strong>in</strong>clude promot<strong>in</strong>g tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g andapprenticeships and <strong>in</strong>form<strong>in</strong>g employers about<strong>the</strong> needs of <strong>the</strong> young enter<strong>in</strong>g work<strong>in</strong>g life. New<strong>in</strong>formation material about careers <strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>chemical</strong>sector is also made available. Progress will besurveyed regularly by a task force of <strong>the</strong> labour marketorganisations.Chemical IndustryFederation of F<strong>in</strong>landThe Chemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land isa trade association represent<strong>in</strong>g <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry and its closely related sectors <strong>in</strong> tradeand labour policy. We have over 400 membercompanies and 13 member and jo<strong>in</strong>tassociations.The <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is one of <strong>the</strong> biggest<strong>in</strong>dustrial sectors <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land. Its gross outputis around 20% of <strong>the</strong> total <strong>in</strong>dustrial output<strong>in</strong> F<strong>in</strong>land, and its share of F<strong>in</strong>nish <strong>in</strong>dustrialexports amounts to nearly 25%. The <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry employs over 30,000 people <strong>in</strong>F<strong>in</strong>land.study tour to Japan, <strong>the</strong> studentscame up with a crystallised coremessage: For <strong>the</strong> quality ofeveryday life, we take <strong>the</strong> lead<strong>in</strong> responsible development ofglobal well-be<strong>in</strong>g. The worldneeds chemistry.The project group alsoprovided a comprehensive listof project ideas and a tool forevaluat<strong>in</strong>g actions target<strong>in</strong>gdifferent age groups.In <strong>the</strong> upcom<strong>in</strong>g months,common actions of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry will be selected andimplemented. The f<strong>in</strong>al target isthat <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry holdsa top position <strong>in</strong> young people’scareer plans by 2020.In-service tra<strong>in</strong><strong>in</strong>gkeeps <strong>the</strong> staff <strong>in</strong> shapeThe personnel and tra<strong>in</strong><strong>in</strong>gsurvey <strong>in</strong> 2012 by <strong>the</strong> Confederationof F<strong>in</strong>nish Industries<strong>in</strong>vestigated human resourceScanstockphotodevelopment methods <strong>in</strong>companies. Accord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong>results, diversity of HRDmethods is <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>g.Short tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g coursesare still <strong>the</strong> most commondevelopment method, butgrow<strong>in</strong>g popularity exists foro<strong>the</strong>r approaches, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>gparticipat<strong>in</strong>g <strong>in</strong> fairs, studyvisits, and on-site guidance at<strong>the</strong> work place.The most urgent needs for<strong>in</strong>-service tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g <strong>in</strong> <strong>chemical</strong>companies were seen <strong>in</strong> worksafety as well as supervisoryand managerial work. Improv<strong>in</strong>gproject management,ma<strong>in</strong>tenance skills, customerservice, and diversify<strong>in</strong>gtechnical skills were alsobrought up.The writer is Director, Educationand Innovation, with ChemicalIndustry Federation of F<strong>in</strong>land.riitta.juvonen@chem<strong>in</strong>d.fiChemical Industry Federation of F<strong>in</strong>landP.O. Box 4, FI-00131 Hels<strong>in</strong>ki, F<strong>in</strong>landTel. +358 9 172 841www.chem<strong>in</strong>d.fiChemical Industry <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land:Facts and Figureshttp://www.chem<strong>in</strong>d.fi/en/figures/
The EU’s newclimate andenergy policyframework willbe critical for<strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry’s competitiveness.ScanstockphotoEU’s climate and energy policySignificant changesneededA strong <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is needed dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> transition towards a low carbon economy.This is critical to remember now when <strong>the</strong> EU is prepar<strong>in</strong>g its new framework for climateand energy policies. A new policy framework must be designed so that <strong>the</strong> outcome isenvironmentally effective and susta<strong>in</strong>able, but also economically and socially susta<strong>in</strong>able.Sami NikanderIt is clear that significant changes areneeded <strong>in</strong> <strong>the</strong> EU’s present climate andenergy policy framework.For <strong>in</strong>stance, <strong>the</strong>re has been aglobal revolution of <strong>the</strong> energy marketfollow<strong>in</strong>g <strong>the</strong> shale gas boom <strong>in</strong> <strong>the</strong> US.This has put fossil energy prices <strong>in</strong>to adownward trend <strong>in</strong>stead of an upwardtrend as previously believed. It shouldalso be remembered that energy prices <strong>in</strong>Asia are traditionally much lower levelthan <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.When sett<strong>in</strong>g climate targets realismis also needed. This is very much on <strong>the</strong>agenda now, while <strong>the</strong> preparations for<strong>the</strong> 2015 negotiations are on-go<strong>in</strong>g.The unexpected economic crisis haslimited <strong>the</strong> EU’s ability to shoulderunilateral policy costs, whereas a globalclimate policy agreement has yet toemerge. Sett<strong>in</strong>g unilateral targets forEurope has proven <strong>in</strong>effective whendeal<strong>in</strong>g with a global problem such asclimate change.While <strong>the</strong> EU countries have reduceddirect emissions from <strong>in</strong>dustrial<strong>in</strong>stallations, global emissions haverisen exponentially. If unrevised, <strong>the</strong>EU climate policy rewards export<strong>in</strong>gemissions toge<strong>the</strong>r with production andjobs. It is necessary to cont<strong>in</strong>ue withCO 2-reductions, but with a perspectiveof growth for efficient <strong>in</strong>stallations andnew <strong>in</strong>vestments.The <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is exposedto global competition, so it is stronglyaffected by events and developmentsaround <strong>the</strong> world.From <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry’s po<strong>in</strong>t18 KEMIA 5/2013
The F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryEmissions of greenhouse gases: absolute amounts andproportional to <strong>the</strong> volume of productionmillion tonnesgrammes CO 2e/kilogrammeAbsolut amounts <strong>in</strong> CO 2equivalentProportional to <strong>the</strong> volume of productionSource: CIFF, Responsible Care <strong>in</strong>dicator data• Includes also <strong>in</strong>direct fossil greenhouse gas emissions from purchased energyUse of electricity and o<strong>the</strong>r energy: absolute amounts andproportional to <strong>the</strong> volume of productionTWhTWh/million tonnesof view <strong>the</strong> new policy frameworkshall provide security and stabilityof energy supply, globally costcompetitiveenergy prices, anda global greenhouse gas target<strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g <strong>the</strong> global CO 2price. Thisis crucial for <strong>the</strong> competitiveness of<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry.ElectricitySource: CIFF, Responsible Care <strong>in</strong>dicator dataO<strong>the</strong>r energyConsumption of energy proportional to <strong>the</strong> volume of productionEnergy efficiency throughvoluntary actionsThe <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is energy<strong>in</strong>tensive,which means that energyefficiency has been under <strong>the</strong> loopfor a long time.Companies of all sizes haveestablished an energy efficiencyagreement with <strong>the</strong> M<strong>in</strong>istry ofEmployment and <strong>the</strong> Economy.While particularly big energy-Reliability Eng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g and Risk Management:• Experienced risk management professional to your projects• Independent 3 rd party risk analysis• CE-certification support, safety conformanceServices for Systems and Products:• Reliability analysis: FMEA, RAM, LCC, RCM• Risk analysis: Hazop, SIL, LOPA, Risk matrix, Process-FMEA• Programmable systems: MTBF, SIL, EN 61508, document<strong>in</strong>g• Tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g Courses: www.reliabilityacademy.fiAL Safety Design, Yläportti 1 B, 02210 ESPOOtel: +358-9-884 3066, <strong>in</strong>fo@alsafety.com, www.alsafety.comHead start tomaterial chemistryKokkola Material Week12.-15.11.2013www.materialweek.fiF<strong>in</strong>d us onFacebook!
The <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry contributes to <strong>the</strong> low carboneconomy by produc<strong>in</strong>g, for <strong>in</strong>stance, materials forw<strong>in</strong>d turb<strong>in</strong>es.<strong>in</strong>tensive companies have shownsignificant progress <strong>in</strong> energy efficiency,<strong>the</strong> SME’s need more practical help <strong>in</strong><strong>the</strong> process.Help is provided by <strong>the</strong> ChemicalIndustry Federation of F<strong>in</strong>land, whichis implement<strong>in</strong>g <strong>the</strong> Cefic Care+ energyefficiency programme. Energy efficiencytra<strong>in</strong><strong>in</strong>g and guidance are provided by <strong>the</strong>energy consultancy company Motiva.A new tool <strong>in</strong> <strong>the</strong> box is <strong>the</strong> EuropeanSPiCE 3 project, <strong>in</strong> which <strong>the</strong> ChemicalIndustry Federation of F<strong>in</strong>land is one of<strong>the</strong> partners. The SPiCE 3 aims to boostenergy efficiency across <strong>the</strong> European<strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry, particularly <strong>in</strong> smalland medium sized companies.Launched <strong>in</strong> April 2013, <strong>the</strong> projectenables companies to benefit from <strong>the</strong>exist<strong>in</strong>g energy efficiency tools andexchange best practice through an onl<strong>in</strong>eplatform, <strong>in</strong>dustry workshops, andtailored tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g.Coord<strong>in</strong>ated by <strong>the</strong> European ChemicalIndustry Council Cefic, this projectbr<strong>in</strong>gs toge<strong>the</strong>r 11 national <strong>chemical</strong>federations, which toge<strong>the</strong>r account foraround four-fifths of European <strong>chemical</strong>s<strong>in</strong>dustry sales.The project has been selected for EUco-fund<strong>in</strong>g under <strong>the</strong> Intelligent EnergyEurope programme coord<strong>in</strong>ated by <strong>the</strong>Executive Agency for Competitivenessand Innovation (EACI).ScanstockphotoEnergy efficiency and greenhousegas emission reductionsthrough productsProducts of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry are used by virtually all o<strong>the</strong>rsectors of <strong>the</strong> economy and will be crucial to enabl<strong>in</strong>g <strong>the</strong> lowcarbon economy. Examples of <strong>the</strong>se products are• <strong>in</strong>sulation materials and lightn<strong>in</strong>g applications and o<strong>the</strong>r<strong>chemical</strong> products <strong>in</strong> <strong>the</strong> build<strong>in</strong>g sector• lightweight materials for use <strong>in</strong> <strong>the</strong> transport sector• materials for w<strong>in</strong>d turb<strong>in</strong>es and solar cells for <strong>the</strong> renewableenergy generation• <strong>in</strong>novative packag<strong>in</strong>g solutions for <strong>the</strong> food sector andproducts <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>g yield <strong>in</strong> agriculture.Practically all <strong>chemical</strong> products produced will <strong>in</strong>crease energyefficiency and reduce greenhouse gas emissions of productsproduced by customers of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry. The success of<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> Europe is also a key to <strong>the</strong> success ofEurope itself.The biggest <strong>in</strong>crease <strong>in</strong> global energy-related CO2emissions The biggest <strong>in</strong>crease will take <strong>in</strong> global place energy-related <strong>in</strong> India CO and2emissions Ch<strong>in</strong>a2010-2035will take place <strong>in</strong> India and Ch<strong>in</strong>a 2010–20351000 million tonne of carbon dioxide12World total CO2 emission:10 Year 2010: 30.2 Gt CO2Year 2035: 37.0 Gt CO28642020102035Africa Russia Middle East EU India USA Ch<strong>in</strong>aSource: IEA World Energy Outlook 2012, New Policies ScenarioPrice of electricity for <strong>in</strong>dustryPrice of electricity for <strong>in</strong>dustrySami Nikander15.8.2013 3The author is Assistant Director atChemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.sami.nikander@chem<strong>in</strong>d.fiSource: OECD Energy prices and taxes, European Commission 2012, Staff work<strong>in</strong>g document,<strong>in</strong>dustrial policy communication, US data exc. tax20 KEMIA 5/2013Sami Nikander15.8.2013 2
UUTUUKSIEN NUMERO 1MAAILMANLAAJUISESTI:K 2013Tervetuloa maailmanlaajuisesti tärkeimpään bisnes- ja kontaktitapahtumaasi. No<strong>in</strong> 3.000 näytteilleasettajaayli 50 maasta esittelee S<strong>in</strong>ulle yli 168.000 m 2 nettonäyttelyalueella <strong>in</strong>novatiivisia, kestäviä ratkaisuja javisionäärisiä konsepteja seuraavilta aloilta: koneet ja laitteet, raaka-a<strong>in</strong>eet, puolivalmisteet, tekniset osat jalujitetut muovituotteet. Suunnittele nyt käyntisi. Tervetuloa K 2013 -messuille.Kansa<strong>in</strong>väliset kum<strong>in</strong>ja muov<strong>in</strong> ykkösmessutmaailmassak-onl<strong>in</strong>e.deEdustaja Suomessa:Suomen MessutInterfair _ PL 21 _ 00521 Hels<strong>in</strong>kiPuh. 050 376 0846 _ <strong>in</strong>terfair@f<strong>in</strong>nexpo.fi
Responsible Care programme is mak<strong>in</strong>g progressNew boost forsusta<strong>in</strong>abilityFor more than two decades,<strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry’sResponsible Care programmehas supported <strong>the</strong> voluntarysusta<strong>in</strong>ability of <strong>the</strong> sector’scompanies. Hav<strong>in</strong>g producedgood results, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishprogramme now provides <strong>the</strong>companies with new tools and<strong>the</strong> possibility to an <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>glyextensive network<strong>in</strong>g.<strong>the</strong> sector’s production <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.From <strong>the</strong> very beg<strong>in</strong>n<strong>in</strong>g, voluntarysusta<strong>in</strong>ability has been given wideconsideration with<strong>in</strong> <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish<strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry, and <strong>the</strong> programmehas genu<strong>in</strong>ely supported susta<strong>in</strong>abledevelopment. While <strong>the</strong> emphasishas varied over <strong>the</strong> years, cont<strong>in</strong>uousimprovement of operation and monitor<strong>in</strong>gof results by us<strong>in</strong>g various <strong>in</strong>dicatorshave always been essential issues.Cooperation between companies hasalso been strong, <strong>in</strong>volv<strong>in</strong>g shar<strong>in</strong>g of <strong>the</strong>best practices and learn<strong>in</strong>g toge<strong>the</strong>r.Work andproductionsafety play anessential roleat Fermion, amanufacturerof activepharmaceutical<strong>in</strong>gredients.Merja VuoriFor more than twenty years ago,<strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry wasamong <strong>the</strong> first ones to participate <strong>in</strong><strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry’s <strong>in</strong>ternationalResponsible Care programme. Over onehundred F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> companiesare currently <strong>in</strong>volved, <strong>the</strong> programmecover<strong>in</strong>g approximately 80 per cent ofLocal work <strong>in</strong> widenetworksThe Responsible Care programmewas launched <strong>in</strong> Canada <strong>in</strong> 1985.It has s<strong>in</strong>ce <strong>the</strong>n spread to over50 countries all over <strong>the</strong> world.Whereas <strong>the</strong> work is be<strong>in</strong>g conductedwith<strong>in</strong> wide <strong>in</strong>ternationalnetworks, implementation is carriedout locally.The operation <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land is coord<strong>in</strong>atedby <strong>the</strong> Chemical IndustryFederation of F<strong>in</strong>land. Trade unionsof <strong>the</strong> field—Industrial Union TEAM,Trade Union Pro and <strong>the</strong> Federationof Professional and Managerial StaffYTN—are <strong>in</strong>volved <strong>in</strong> monitor<strong>in</strong>gand develop<strong>in</strong>g <strong>the</strong> programme.A cooperative agreement on <strong>the</strong>implementation of <strong>the</strong> programmehas also been established with <strong>the</strong>Association of F<strong>in</strong>nish TechnicalTraders.Strength fromnew areas of focusHow to keep up with <strong>the</strong> time and provide<strong>the</strong> sector’s companies with strongsupport for susta<strong>in</strong>ability? The answerwas sought <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land <strong>in</strong> collaborationwith both company experts and tradeunions. O<strong>the</strong>r partners and stakeholderswere also listened with keen ear.Susta<strong>in</strong>ability is seen as <strong>the</strong> futuredirection. The European <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry is determ<strong>in</strong>ed to play a key role<strong>in</strong> ensur<strong>in</strong>g that by 2050 over 9 billionpeople live well with<strong>in</strong> <strong>the</strong> resources of<strong>the</strong> planet. This is a challeng<strong>in</strong>g goal,and clear-cut focal po<strong>in</strong>ts were sought <strong>in</strong>support of it.The new key areas of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishResponsible Care programme coverall fields related to <strong>the</strong> susta<strong>in</strong>able andresponsible bus<strong>in</strong>ess of <strong>the</strong> companies.Central <strong>the</strong>mes are <strong>the</strong> susta<strong>in</strong>able use ofnatural resources and associated solutionsas well as <strong>the</strong> susta<strong>in</strong>ability and safetyof <strong>the</strong> production and products. Wellbe<strong>in</strong>gof personnel, open dialogue, andcooperation emerged as special fields ofstrength.Extensivenetwork<strong>in</strong>gThe strength of <strong>the</strong> Responsible Careprogramme cont<strong>in</strong>ues to stand out best <strong>in</strong>everyday work aim<strong>in</strong>g at susta<strong>in</strong>ability.Orion OyjNew tools, new <strong>in</strong>itiatives, and newforms of collaboration are availablefor <strong>the</strong> companies, promot<strong>in</strong>g solutions<strong>in</strong> accordance with susta<strong>in</strong>abledevelopment.A goal-oriented cooperation <strong>in</strong> safetyat work and energy efficiency will belaunched with<strong>in</strong> <strong>the</strong> voluntary networksof <strong>the</strong> companies dur<strong>in</strong>g 2013.The goal is <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry as<strong>the</strong> sector with <strong>the</strong> highest energyefficiency <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land. In <strong>the</strong> forthcom<strong>in</strong>gyears, <strong>the</strong> project will be carried out <strong>in</strong>collaboration with <strong>the</strong> expert companyMotiva by utilis<strong>in</strong>g previous tools of<strong>the</strong> Responsible Care programme and<strong>the</strong> SPiCE 3 programme of <strong>the</strong> EuropeanUnion.An <strong>in</strong>termediary target <strong>in</strong> safety atwork is halv<strong>in</strong>g of <strong>the</strong> lost time <strong>in</strong>juryfrequency rate by <strong>the</strong> end of 2015.Operation of <strong>the</strong> networks will start <strong>in</strong>22 KEMIA 5/2013
<strong>the</strong> form of pilots with<strong>in</strong> at least threeregional networks, Ham<strong>in</strong>a, Oulu, andKilpilahti. The pa<strong>in</strong>t <strong>in</strong>dustry is alsostart<strong>in</strong>g its own network.In <strong>the</strong> current year <strong>the</strong> developmentof well-be<strong>in</strong>g <strong>in</strong> cooperation with <strong>the</strong>social partners with Good Morn<strong>in</strong>g—Good Tomorrow project will cont<strong>in</strong>ue<strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry. This year’s<strong>the</strong>me is early <strong>in</strong>tervention practices <strong>in</strong><strong>the</strong> companies.In 2010–2012, <strong>the</strong> well-be<strong>in</strong>g wasdeveloped <strong>in</strong> cooperation with workplacesand <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry companies with<strong>in</strong><strong>the</strong> network. Each <strong>in</strong>volved companychose one or more projects to developwell-be<strong>in</strong>g at workplaces. Early <strong>in</strong>terventionwas <strong>the</strong> s<strong>in</strong>gle most popularproject develop<strong>in</strong>g well-be<strong>in</strong>g.As a new <strong>in</strong>itiative, <strong>the</strong> sector has <strong>in</strong>collaboration with Motiva started <strong>the</strong>development of tools for <strong>the</strong> managementof material efficiency. Test<strong>in</strong>g of a model<strong>in</strong>tended for material audit is about tobeg<strong>in</strong>.Cont<strong>in</strong>uousimprovementThe results of susta<strong>in</strong>ability have beensignificant. The emissions from <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land havedecreased to a fraction as comparedwith <strong>the</strong> early 1990’s. Safety level of<strong>the</strong> sector has improved crucially, and<strong>the</strong> energy and material efficiency of <strong>the</strong>production have developed well dur<strong>in</strong>g<strong>the</strong> follow-up years.The companies <strong>in</strong>volved <strong>in</strong> <strong>the</strong>programme <strong>in</strong>vested 109 million euros<strong>in</strong>to <strong>the</strong> development of environmental,health and safety work <strong>in</strong> 2012, 24 per centmore than <strong>in</strong> 2011. The correspond<strong>in</strong>goperat<strong>in</strong>g costs <strong>in</strong>creased by 9 per cent,be<strong>in</strong>g 115 million euros <strong>in</strong> 2012.The development of safety at worktook a step forward aga<strong>in</strong> <strong>in</strong> 2012. Thenumber of <strong>in</strong>juries lead<strong>in</strong>g to an at leastthree days absence from work with<strong>in</strong> <strong>the</strong>sector was 8.2 per one million work<strong>in</strong>ghours. The correspond<strong>in</strong>g figure <strong>in</strong>2011 was 8.7. Although this representsa lead<strong>in</strong>g figure <strong>in</strong> <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>in</strong>dustry,it still rema<strong>in</strong>s below <strong>the</strong> <strong>in</strong>ternationalfigures of <strong>the</strong> sector.Several <strong>in</strong>dicators describe materialefficiency. The amount of waste created<strong>in</strong> 2012 to be disposed of by landfill<strong>in</strong>gwas 7 grammes per kilogramme produced.The amount was 15 per centlower than <strong>in</strong> <strong>the</strong> previous year. Waterconsumption was 1 litre per kilogrammeproduced, represent<strong>in</strong>g a decrease of 9per cent.Energy consumption with<strong>in</strong> <strong>the</strong>5/2013 KEMIA23
production of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry<strong>in</strong> 2012 was 0.9 kWh per kilogrammeproduced. The improvement <strong>in</strong> energyefficiency was 4 per cent compared with<strong>the</strong> previous year.Indicators tonew areas of focusCont<strong>in</strong>uous monitor<strong>in</strong>g of <strong>the</strong> resultshas a supportive and direct<strong>in</strong>g effect onsusta<strong>in</strong>ability. In F<strong>in</strong>land, new <strong>in</strong>dicatorsare cont<strong>in</strong>uously be<strong>in</strong>g <strong>in</strong>troduced <strong>in</strong>Responsible Care programme. Dataconcern<strong>in</strong>g <strong>the</strong> <strong>in</strong>dicators describ<strong>in</strong>gwell-be<strong>in</strong>g at work were compileddur<strong>in</strong>g spr<strong>in</strong>g 2013 for <strong>the</strong> first time.The trial was highly successful, and <strong>the</strong>correspond<strong>in</strong>g <strong>in</strong>dicators will be taken<strong>in</strong>to permanent use.The <strong>in</strong>dicators monitor companies’<strong>in</strong>vestments <strong>in</strong> well-be<strong>in</strong>g, <strong>the</strong> use ofemployee surveys and variety of humanresource management practices, and<strong>the</strong>ir impact on morbidity and age ofretirement.Indicators of <strong>the</strong> process safety are alsowait<strong>in</strong>g for an outl<strong>in</strong>e accord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong>OECD Guidance on Safety PerformanceIndicator. Report<strong>in</strong>g of companyresponsibility (GRI Guidel<strong>in</strong>es) issimilarly under change, to be taken <strong>in</strong>toaccount <strong>in</strong> <strong>the</strong> jo<strong>in</strong>t development work.Forward<strong>in</strong> cooperationDialogue with<strong>in</strong> <strong>the</strong> field and betweenpartners as well as stakeholders is <strong>the</strong>best way to development and progress.This strong feature, characteristic of <strong>the</strong>F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry—ability andwill to cooperate—certa<strong>in</strong>ly deservesfur<strong>the</strong>r streng<strong>the</strong>n<strong>in</strong>g.In <strong>the</strong> future, dialogue will take placeon several platforms. Network meet<strong>in</strong>gsorganised with<strong>in</strong> <strong>the</strong> ResponsibleCare programme and open to <strong>the</strong> representativesof <strong>the</strong> sector’s companiesand <strong>in</strong>terest groups, are an example.Susta<strong>in</strong>able operation results aboveall from everyday achievements, andcommitment of <strong>the</strong> know-how of <strong>the</strong>whole personnel to <strong>the</strong> work <strong>in</strong> <strong>the</strong>sector’s companies will be importantalso <strong>in</strong> <strong>the</strong> future. Close cooperation withtrade unions will create a good basis forconcerted achievements.The Responsible Care programmehas a clear mission as a susta<strong>in</strong>abilityprogramme of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry,support<strong>in</strong>g <strong>the</strong> realisation of susta<strong>in</strong>abledevelopment.The author works as senior adviser at <strong>the</strong>Chemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.merja.vuori@chem<strong>in</strong>d.fiResponsible Care—Tools for focus areas <strong>in</strong> F<strong>in</strong>landSusta<strong>in</strong>ableand safeproductionSusta<strong>in</strong>ableand safeproductsWell-be<strong>in</strong>g ofpersonnelInteraction andcooperationF<strong>in</strong>nish Responsible Care—Key figures <strong>in</strong> 2012• Capital spend<strong>in</strong>g on environment, health and safety:109 million euros• Operat<strong>in</strong>g costs on environment, health and safety:115 million euros• Tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g courses3 400• Lost time <strong>in</strong>jury frequency rate (LTI3)8.2 <strong>in</strong>juries per million man-hours worked• Energy consumption:0.90 kWh/kilogramme produced• Water consumption:1.0 litres/kilogramme produced• Waste to be disposed of by landfill<strong>in</strong>g7 grammes/kilogramme produced• Emissions of greenhouse gases:224 grammes CO 2e/kilogramme producedResults of susta<strong>in</strong>ability <strong>in</strong><strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryWater consumption1995 2012–58%Landfilled waste1999 2012–42%Greenhouse gas emissions1999 2012–27%Improv<strong>in</strong>g energy efficiency: Energy efficiencyagreements, SpiCE3, CARE+, voluntary networksImprov<strong>in</strong>g safety: voluntary networks <strong>in</strong> safety atwork, security codes, process safety guidel<strong>in</strong>esMaterial efficiency: audit model, development projecton 2013Product safety: REACH, GPS, ICCA/CEFIC guidanceTransportation safetySusta<strong>in</strong>ability of products: development of calculationtools with partners, footpr<strong>in</strong>tsWell-be<strong>in</strong>g at work: Good Morn<strong>in</strong>g – Good TomorrowprojectDialogue between stakeholders, network<strong>in</strong>gLost time <strong>in</strong>juries1988 2012–81%Energy consumption1995 2012–24%Monitor<strong>in</strong>gof progresswith key<strong>in</strong>dicatorsConsumption and emissionsare proportional to <strong>the</strong>volume of production,<strong>in</strong>juries as LTI324 KEMIA 5/2013
Chemical Process Industry ProjectMANAGED BY ELOMATICEPCMProject ownerwith positive proactive roleDesignManagementDesignEPCM supplierrepresents <strong>the</strong> clientProcurementManagementConstructionSupervisionProcurementImplementationElomatic is a globally operat<strong>in</strong>g eng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g office.Seven hundred Elomatic eng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g professionalswork <strong>in</strong> process, energy, mechanicaland shipbuild<strong>in</strong>g <strong>in</strong>dustry projects. Elomatic isalso a significant <strong>in</strong>ternational software providerfor 3D plant and ship design. Elomatic isknown as a forerunner <strong>in</strong> develop<strong>in</strong>g eng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>gand project execution methods. Elomaticis privately owned company and has clients <strong>in</strong>over 70 countries around <strong>the</strong> world.Elomatic has been responsible for <strong>the</strong> designof several CPI production plants as well as forprocurement and supervision dur<strong>in</strong>g construction.Elomatic provides clients with comprehensivedesign and procurement services aswell as <strong>in</strong>stallation supervision related projectmanagement services on an EPCM basis.Customer’sresponsibilityConsultant’sresponsibilityView and download our brochures atelomatic.com/company/publications.phpThe consultant selects suppliers <strong>in</strong> cooperation with clientand concludes contract<strong>in</strong>g or <strong>the</strong> client concludes contract<strong>in</strong>g.Implementation is consultant’s responsibility.www.elomatic.com
Reach bites nextsmall and medium sized companiesIn <strong>the</strong> near future many small and medium sized companies have to divertconsiderable research and development resources to comply with <strong>the</strong> Reachregulation <strong>in</strong> an already challeng<strong>in</strong>g economical environment.Eliisa IrpolaThe <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is very committedto <strong>the</strong> implementation of <strong>the</strong> Reachregulation. Never<strong>the</strong>less, companiesregard it as one of <strong>the</strong> most burdensomepieces of legislation <strong>in</strong> Europe.The <strong>in</strong>dustry met <strong>the</strong> second Reachdeadl<strong>in</strong>e at <strong>the</strong> end of May 2013,register<strong>in</strong>g <strong>chemical</strong> substances that aremanufactured or imported <strong>in</strong> quantitiesof more than 100 tonnes per year.Altoge<strong>the</strong>r 9,084 registrations weresubmitted to <strong>the</strong> European ChemicalsAgency (Echa), accord<strong>in</strong>g to which 80per cent of <strong>the</strong> registrants were large, 12per cent medium and 8 per cent smallcompanies.For <strong>the</strong> next and f<strong>in</strong>al registration round<strong>in</strong> 2018, <strong>the</strong> picture will be somewhatScanstockphoto26KEMIA5/2013
different. Substances manufactured orimported <strong>in</strong> quantities of 1–10 tonnesand 10–100 tonnes per year need to beregistered.Echa anticipates that <strong>the</strong> number ofregistrations by 2018 will be 10 times<strong>the</strong> number of registrations <strong>in</strong> previousrounds. The share of SMEs among <strong>the</strong>registrants will be significant.Demand<strong>in</strong>g taskThe Reach registration data requirementsfor <strong>the</strong> 1–10 tonnes per year substances areless demand<strong>in</strong>g than for larger volumes,but <strong>the</strong> registration is never<strong>the</strong>less ademand<strong>in</strong>g task for companies.In addition to <strong>the</strong> ga<strong>the</strong>r<strong>in</strong>g of data, <strong>the</strong>systems of submitt<strong>in</strong>g <strong>the</strong>m <strong>in</strong> electronicforms developed for registrations andwork<strong>in</strong>g toge<strong>the</strong>r with o<strong>the</strong>r possibleregistrants for <strong>the</strong> same substance <strong>in</strong> concortiarequire resources and knowledge.The situation gets even morechalleng<strong>in</strong>g if <strong>the</strong> substance is ofunknown or variable composition,complex reaction product or biologicalmaterial, and <strong>the</strong> substance identity isan issue. Comprehensive guidel<strong>in</strong>es areavailable, but even for a Reach-wisereader all <strong>the</strong> thousands of pages are ademand<strong>in</strong>g exercise.It is <strong>in</strong> everyone’s <strong>in</strong>terest to make<strong>the</strong> 2018 registration run smoothlyand without last m<strong>in</strong>ute panic. Despite<strong>the</strong> deadl<strong>in</strong>e be<strong>in</strong>g five years away, <strong>the</strong>preparations to ease <strong>the</strong> process need tostart soon.Facilitation neededWhat could be done to facilitate <strong>the</strong> SMEregistrations?The registration guidance andelectronic data submission formats couldbe tailored to 1–10 tonne substanceswith <strong>the</strong> aim of simplify<strong>in</strong>g <strong>the</strong>m. Thesimplified guidel<strong>in</strong>es should be availablesoon, so that upfront companies canalready make use of <strong>the</strong>m.Information and awareness rais<strong>in</strong>g isneeded to emphasise <strong>the</strong> importance ofcommunication <strong>in</strong> <strong>the</strong> supply cha<strong>in</strong>. Themanufactur<strong>in</strong>g and import<strong>in</strong>g SMEs aswell as down stream user SMEs needto be aware of <strong>the</strong> requirements and <strong>the</strong>effects of non-registration.Even if a substance is not <strong>in</strong> <strong>the</strong> corebus<strong>in</strong>ess for a manufacturer, it may becrucial for users down <strong>the</strong> supply cha<strong>in</strong>.The communication of <strong>the</strong> registration<strong>in</strong>tentions can be more importantfor smaller tonnager bands, as manysubstances may be tailor made andmanufactured by only one company.Methods for <strong>chemical</strong> assessment notneed<strong>in</strong>g laboratory analyses, but whichare based on substance similarities orstructure and functional groups shouldbe fur<strong>the</strong>r developed. The use and resultsof <strong>the</strong>se methods should also be morewidely accepted <strong>in</strong> registration to fulfill<strong>the</strong> data requirements and to avoid excessconventional test<strong>in</strong>g.Many companies need external helpfor registration. The availability and easyaccess to good service providers is oftenmore important for SMEs than largerentrerprises.Consider<strong>in</strong>g <strong>the</strong> anticipated amountof registrations by 2018, <strong>the</strong> needfor service providers is expected to<strong>in</strong>crease significantly. Consultants wi<strong>the</strong>xperience of <strong>chemical</strong> assessment andReach should make <strong>the</strong>mselves availableand, likewise, <strong>the</strong> companies need<strong>in</strong>ghelp should not wait till <strong>the</strong> last year toseek it.Reduced feesEnterprises not fac<strong>in</strong>g <strong>the</strong> registrationchallenge should still be on alertfor Reach and CLP requirements.Safety data sheets and classificationand labell<strong>in</strong>g of <strong>chemical</strong> mixturesmust be updated <strong>in</strong> two years’ time.In addition, <strong>the</strong> list of substancesrequir<strong>in</strong>g authorisation is updatedevery year.The European Chemicals Agency hasalready appo<strong>in</strong>ted an SME Ambassadorto <strong>in</strong>tegrate <strong>the</strong> specific needs of SMEsacross its activities. In March 2013<strong>the</strong> Commission adopted a regulationprovid<strong>in</strong>g reduced fees for SMEs. Theregistration fee is reduced by 35 per centfor medium companies, 65 per cent forsmall companies, and 95 per cent formicro-companies.Small and medium sized enterprisesare essential to economic growth andjob creation. Efforts and co-operationfrom all stakeholders and factors <strong>in</strong> <strong>the</strong>supply cha<strong>in</strong>s are needed to ensure thatimplement<strong>in</strong>g <strong>the</strong> Reach regulation isnot <strong>the</strong> critical burden for SMEs, whilema<strong>in</strong>ta<strong>in</strong><strong>in</strong>g a level play<strong>in</strong>g field for allenterprises.The author is Chief Policy Adviser atChemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.eliisa.irpola@chem<strong>in</strong>d.fi
Authorisation is<strong>the</strong> decathlon amongst<strong>the</strong> Reach processesThe “a” <strong>in</strong> “Reach”, <strong>the</strong> European Union’s Regulation on <strong>chemical</strong>s, stands forauthorisation. It targets <strong>the</strong> most hazardous <strong>chemical</strong>s, so-called “Substances of VeryHigh Concern” (SVHC), and aims at <strong>the</strong>ir progressive replacement with suitable saferalternatives.Authorisation is arguably <strong>the</strong> most ambitious, politically charged and effectiveprocess under Reach, as it forces big and small companies throughout Europe <strong>in</strong><strong>the</strong> <strong>chemical</strong> and metals <strong>in</strong>dustry and various downstream sectors—such as <strong>the</strong>aerospace, automotive, and sanitary <strong>in</strong>dustry—to review <strong>the</strong>ir <strong>chemical</strong>s portfolio,identify and remove SVHC from <strong>the</strong>ir products, f<strong>in</strong>d new technologies, and makestrategic decisions for <strong>the</strong>ir future operations.REACHTim BeckerFrom a distance <strong>the</strong> authorisation systemunder Reach looks ra<strong>the</strong>r clear. In a firststep, <strong>the</strong> substance is <strong>in</strong>cluded <strong>in</strong> <strong>the</strong>candidate list by <strong>the</strong> European ChemicalsAgency (Echa) and thus formallyidentified as SVHC, follow<strong>in</strong>g proposalby a Member State or Echa itself uponrequest of <strong>the</strong> European Commission.In a second step, Echa recommendssubstances from <strong>the</strong> candidate list for<strong>in</strong>clusion <strong>in</strong> <strong>the</strong> authorisation list (AnnexXIV to Reach) by <strong>the</strong> Commission.In a third step, companies apply forauthorisation by <strong>the</strong> “latest applicationdate”, if <strong>the</strong>y wish to use or place on<strong>the</strong> market an Annex XIV substance foruse after <strong>the</strong> “sunset date”. Both datesare specified <strong>in</strong> Annex XIV for eachsubstance.The application is submitted to Echa,whose Committees for Risk Assessment(RAC) and Socio-economic Analysis(SEAC) elaborate op<strong>in</strong>ions to <strong>the</strong>European Commission for decisionmak<strong>in</strong>g.In practice however, <strong>the</strong> authorisationprocess has a significant number ofuncerta<strong>in</strong>ties, which make it verychalleng<strong>in</strong>g for companies to decide on<strong>the</strong> appropriate way forward for <strong>the</strong>irbus<strong>in</strong>ess:Will my <strong>chemical</strong> be proposed for <strong>the</strong>candidate list? Will it also eventually be<strong>in</strong>cluded <strong>in</strong> Annex XIV and what will be<strong>the</strong> sunset date? Do I need to apply forauthorisation? What is <strong>the</strong> timeframe forall <strong>the</strong>se activities? What are <strong>the</strong> costsand prospects of my application? Whatshould be my application strategy? Howlong will <strong>the</strong> authorisation be valid?There is no clear answer to any of<strong>the</strong>se fundamental questions beforehand,and only a detailed understand<strong>in</strong>gof <strong>the</strong> authorisation provisions, <strong>the</strong>irapplication by Member States, Echa and<strong>the</strong> Commission, and expert judgmentThe authorisation processhas a significant number ofuncerta<strong>in</strong>ties, which makeit very challeng<strong>in</strong>gfor companies to decide on<strong>the</strong> appropriate way forwardfor <strong>the</strong>ir bus<strong>in</strong>ess.will help companies make <strong>the</strong> rightdecisions. Some key questions shall beaddressed hereafter.Will my <strong>chemical</strong> beproposed for <strong>the</strong> list?Reach Article 57 lists a <strong>chemical</strong>’sproperties, which may trigger itsidentification as SVHC <strong>in</strong> <strong>the</strong> candidatelist.The classification as category 1A or1B carc<strong>in</strong>ogenic, mutagenic or toxicto reproduction (CMR) accord<strong>in</strong>g toRegulation (EC) No 1272/2008 (CLP)has been used mostly by Member Statesand <strong>the</strong> European Commission so far.The legally b<strong>in</strong>d<strong>in</strong>g harmonisationof <strong>the</strong>se classifications <strong>in</strong> Annex VI toCLP makes SVHC proposals based onCMR properties straightforward andmay <strong>the</strong>refore be used by companiesas one <strong>in</strong>dicator for potential candidatesubstances.In addition, authorities are more andmore propos<strong>in</strong>g substances as SVHCwhich are persistent, bioaccumulativeand toxic (PBT), very persistent and verybioaccumulative (vPvB) or which giverise to an equivalent level of concernfor human health or <strong>the</strong> environment to<strong>the</strong> aforementioned substances, such asendocr<strong>in</strong>e disruptors.The SIN (Substitute It Now) listpublished by <strong>the</strong> Swedish NGO ChemSec,<strong>the</strong> International Chemical Secretariat,is a useful shortlist of substances, whichmay be proposed for <strong>the</strong> candidate list. Itcurrently lists 626 <strong>chemical</strong>s, compar<strong>in</strong>gto close to 150 candidate list entries at<strong>the</strong> moment.The European Commissioner forEnvironment Janez Potočnik announced<strong>in</strong> a speech at <strong>the</strong> Hels<strong>in</strong>ki ChemicalsForum <strong>in</strong> May 2011 that <strong>the</strong> SIN listshould <strong>in</strong>dicate to <strong>in</strong>dustry <strong>the</strong> substances<strong>the</strong> European Commission will take<strong>in</strong>to consideration for placement on <strong>the</strong>candidate list.28 KEMIA 5/2013
ScanstockphotoThe decathlon consists of 110 metrehurdles and n<strong>in</strong>e o<strong>the</strong>r events. TheReach authorisation is an equallylong and demand<strong>in</strong>g process.5/2013 KEMIA29
The authorisation may take blood,sweat and tears, but if AshtonEaton can make it, so can you.REACHThe Commission pushes to <strong>in</strong>tensify<strong>the</strong> SVHC identification process and haspublished to this end its Roadmap onSVHC for 2020.When should Istart to worry?The company’s alarm bells forauthorisation should r<strong>in</strong>g, when Echarecommends <strong>the</strong> substance from <strong>the</strong>candidate list for <strong>in</strong>clusion <strong>in</strong> AnnexXIV.Accord<strong>in</strong>g to its current practice, Echascreens <strong>the</strong> candidate list <strong>in</strong> its latestversion once per year and prioritises5–10 substances from it based on its<strong>in</strong>tr<strong>in</strong>sic properties, <strong>the</strong> number ofsites, release pattern, volume on <strong>the</strong>EU market <strong>in</strong> <strong>the</strong> scope of authorisationand appropriateness of <strong>the</strong> authorisationprocedure as compared to o<strong>the</strong>r regulatory<strong>in</strong>struments such as restrictions.Prioritised substances become public,when Echa starts <strong>the</strong> 3-month publicconsultation on its draft recommendation,usually dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> summer time.So far, four recommendation roundshave been completed by Echa, andwith <strong>the</strong> exception of cobalt salts lastyear <strong>the</strong> Commission has acceptedEcha’s <strong>in</strong>clusion proposals. Currently,22 substances are <strong>in</strong>cluded <strong>in</strong> AnnexXIV. The m<strong>in</strong>imum timeframe from <strong>the</strong>publication of <strong>the</strong> draft recommendationto <strong>the</strong> latest application date isapproximately 3 years.Do I need to applyfor authorisation?A major challenge under Reachauthorisation is <strong>the</strong> uncerta<strong>in</strong>ty, whoshould apply for authorisation. Accord<strong>in</strong>gto <strong>the</strong> legal text it can be <strong>the</strong> substancemanufacturer, importer or downstreamuser, and applications can be made<strong>in</strong>dividually or jo<strong>in</strong>tly.Fur<strong>the</strong>rmore, authorisation is notrequired, if an exemption applies (e.g. for<strong>in</strong>termediate uses <strong>in</strong> terms of Reach). Theproblem is that nei<strong>the</strong>r <strong>the</strong> decision whoThe company’s alarmbells for authorisationshould r<strong>in</strong>g, when Echarecommends <strong>the</strong> substancefrom <strong>the</strong> candidate list for<strong>in</strong>clusion <strong>in</strong> Annex XIV.30 KEMIA 5/2013
should apply for authorisation nor <strong>the</strong>establishment of an exemption based on<strong>the</strong> Reach legal text is formalised <strong>in</strong> <strong>the</strong>Regulation. These are bus<strong>in</strong>ess decisionsor fall <strong>in</strong> <strong>the</strong> area of risk management.Exemptions should only be relied upon,if <strong>the</strong> conditions for its application havebeen carefully verified. A written analysisand justification is highly recommendedfor compliance purposes, as well asconsultation with <strong>the</strong> competent nationalauthority, Echa and—depend<strong>in</strong>g on <strong>the</strong>case—<strong>the</strong> European Commission.As regards <strong>the</strong> applicant, Reach allows<strong>the</strong> “top-down” coverage of all or selecteddownstream uses <strong>in</strong> <strong>the</strong> application of<strong>the</strong> upstream manufacturer, importeror downstream user (e.g. formulator),whereas <strong>the</strong> f<strong>in</strong>al user may only applyfor authorisation for his own use.Thus <strong>the</strong> f<strong>in</strong>al user is at <strong>the</strong> EUformulator’s mercy with regards to<strong>the</strong> authorisation for <strong>the</strong> formulationstage, unless he decides to import <strong>the</strong>mixture from outside EU. Therefore, anagreement on <strong>the</strong> application strategywith<strong>in</strong> each supply cha<strong>in</strong> needs to befound and <strong>the</strong> actors should engage <strong>in</strong>communication to this end, as well as for<strong>the</strong> preparation of suitable authorisationdossiers.How to prepare<strong>the</strong> dossier?Applications are to be made for a specificuse of <strong>the</strong> Annex XIV substance. Theproper def<strong>in</strong>ition and description of <strong>the</strong>use is critical for <strong>the</strong> chances to get <strong>the</strong>desired authorisation. Ideally, it needsto be tailored to <strong>the</strong> specific exposureconditions and risk managementmeasures, requirements for substitutionand socio-economic factors.The authorisation dossier normallycomprises three major assessment reports:<strong>the</strong> Chemical Safety Report (CSR) todocument use under adequate control orwith “acceptable” risk, <strong>the</strong> Analysis ofAlternatives (AoA) to document (non-)availability and/or (non-)suitability ofalternative substances or technologies,and <strong>the</strong> Socio-Economic Analysis (SEA)to document <strong>the</strong> socio-economic benefitsof <strong>the</strong> use versus its adverse effects onhuman health and <strong>the</strong> environment.The assessment reports need to bewritten accord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> applicableauthorisation route: For so-called“threshold substances”—represent<strong>in</strong>ga m<strong>in</strong>ority of cases of Annex XIVsubstances—<strong>the</strong> “adequate controlroute” is viable, i.e. <strong>the</strong> authorisationmust be granted based on evidence ofadequate control of <strong>the</strong> risk from <strong>the</strong> use<strong>in</strong> <strong>the</strong> applicant’s CSR. AoA and SEAare mostly relevant to determ<strong>in</strong>e anyauthorisation conditions, especially <strong>the</strong>length of <strong>the</strong> review period.By contrast, no safe use can bedemonstrated by def<strong>in</strong>ition for “nonthresholdsubstances”. In this case, anauthorisation may only be granted on <strong>the</strong>“socio-economic route”, if <strong>the</strong> applicantshows that <strong>the</strong> socio-economic benefitsfrom <strong>the</strong> use outweigh <strong>the</strong> risks, andsuitable alternatives are not available.Hence, under <strong>the</strong> latter route AoA andSEA become crucial for <strong>the</strong> grant<strong>in</strong>g ofan authorisation.A long anddemand<strong>in</strong>g processThe authorisation process takes manyyears from <strong>the</strong> candidate list proposalto <strong>the</strong> Commission decision on<strong>in</strong>dividual applications. In between,affected companies need to make anumber of strategic decisions—applyor not? alone or with o<strong>the</strong>rs? applicationcontent?—and do highly demand<strong>in</strong>gtechnical work which require bus<strong>in</strong>ess,<strong>chemical</strong>, communication, legal, projectmanagement, R&D, toxicological ando<strong>the</strong>r skills.Granted authorisations are subject toperiodical review, until safer alternativesare implemented. Authorisation can<strong>the</strong>refore well be seen as <strong>the</strong> “decathlon”amongst <strong>the</strong> Reach processes.So be prepared, if you wish to defendyour SVHC. The process is still new.Echa just received its first application <strong>in</strong>May.Tim BeckerThe author is chief EU complianceofficer at REACHLaw Oy.tim.becker@reachlaw.fiExplor<strong>in</strong>gpossibilities...Borealis is a lead<strong>in</strong>g provider of <strong>chemical</strong> and <strong>in</strong>novative plastics solutions thatcreate value for society. From simple everyday products that make life easier tostep-chang<strong>in</strong>g technological developments, Borealis is lead<strong>in</strong>g <strong>the</strong> way.Borealis provides <strong>in</strong>novative, value creat<strong>in</strong>g plastics solutions for <strong>the</strong> <strong>in</strong>frastructure,automotive and advanced packag<strong>in</strong>g markets.Innovations are <strong>in</strong> key position <strong>in</strong> Borealis strategy. The company <strong>in</strong>vests strongly<strong>in</strong> technology and development <strong>in</strong> its Innovations Centres <strong>in</strong> Porvoo, F<strong>in</strong>land,Stenungsund, Sweden and L<strong>in</strong>z, Austria.www.borealisgroup.com
Greensolutionsfor water and wasteGreen Solutions for Water and Waste is aVTT programme promot<strong>in</strong>g <strong>the</strong> developmentand commercialisation of new <strong>in</strong>novationswith<strong>in</strong> <strong>the</strong> field of environmental technology.Ample demand for susta<strong>in</strong>able solutionscont<strong>in</strong>ues to exist worldwide.Petri Tuom<strong>in</strong>enThe availability of clean water and susta<strong>in</strong>able use of materialsare significant global challenges. Technical Research Centreof F<strong>in</strong>land VTT has launched a spearhead programme titledGreen Solutions for Water and Waste (GWW) facilitat<strong>in</strong>g<strong>the</strong> creation of new technology and bus<strong>in</strong>ess for susta<strong>in</strong>abletreatment of water and waste globally by <strong>in</strong>tegrat<strong>in</strong>g differenttechnologies.The four-year programme started <strong>in</strong> January 2011 covers,among o<strong>the</strong>r th<strong>in</strong>gs, energy-efficient membrane solutions for<strong>the</strong> recycl<strong>in</strong>g and purification of <strong>in</strong>dustrial waters as well as<strong>the</strong> recovery of valuable substances such as metals from <strong>the</strong>waste.“We create better prerequisites for <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry to develop<strong>in</strong>novations <strong>in</strong> waste and water management and <strong>the</strong> expertiserequired for <strong>the</strong>ir commercialisation. We provide <strong>the</strong> companieswith research services and expertise, which will <strong>in</strong>tegratedifferent technologies and discipl<strong>in</strong>es. We help <strong>the</strong>m to develop<strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly competitive products for <strong>the</strong> global market”, saysMona Arnold, programme manager and pr<strong>in</strong>cipal scientist atVTT.“We will also develop <strong>the</strong> processes and <strong>the</strong> patent portfolioresult<strong>in</strong>g from <strong>the</strong> research.”VTT researchers are collaborat<strong>in</strong>g closely with <strong>the</strong> companiesand o<strong>the</strong>r research organisations. The programme <strong>in</strong>volvesapproximately one hundred research workers at VTT.“The aim is to create bus<strong>in</strong>ess-promot<strong>in</strong>g solutions for <strong>the</strong>companies. In addition, we aspire after new scientific results,sp<strong>in</strong>-off companies and patents”, says Arnold.“We want to be among <strong>the</strong> world’s best research organisationswith<strong>in</strong> our own areas of specialisation.”Clean water and materialefficiency as megatrendsAccord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> US National Intelligence Council, scarcity ofclean water is becom<strong>in</strong>g a central global megatrend by 2030.The demand for water is estimated to grow by 40 per cent over<strong>the</strong> next 15 to 20 years.32 KEMIA 5/2013
Scarcity of clean water isbecom<strong>in</strong>g a central globalmegatrend.Pr<strong>in</strong>cipal scientist Mona Arnoldpresent<strong>in</strong>g <strong>the</strong> equipmentthat allows test<strong>in</strong>g of <strong>the</strong><strong>chemical</strong> management andmaterial corrosion of waterrecycl<strong>in</strong>g systems.Anton<strong>in</strong> Halas/VTT5/2013 KEMIA33
F<strong>in</strong>ns are known worldwide as experts<strong>in</strong> wastewater purification.Half of <strong>the</strong> world’s population lives <strong>in</strong>regions such as Ch<strong>in</strong>a and India with aprevail<strong>in</strong>g scarcity of both dr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g waterand water used for <strong>in</strong>dustrial processes.The World Economic Forum lists <strong>the</strong>scarcity of clean water among <strong>the</strong> fivemost important risk factors globally.“The availability of clean waterhas been recognised as a significantchallenge for example <strong>in</strong> Ch<strong>in</strong>a, where<strong>the</strong> poor quality of raw water has anegative effect on <strong>in</strong>dustrial activity. Thesituation will cont<strong>in</strong>ue to worsen, s<strong>in</strong>ceexcessive utilisation of ground waterresources is already tak<strong>in</strong>g place. Thegreatest <strong>in</strong>fluence is brought about bywater-<strong>in</strong>tense sectors such as <strong>the</strong> m<strong>in</strong><strong>in</strong>g<strong>in</strong>dustry”, tells Arnold.“There are huge opportunities forwater know-how with<strong>in</strong> this market.”The growth of population and <strong>the</strong>higher standard of liv<strong>in</strong>g <strong>in</strong>crease <strong>the</strong>demand of material resources globally.While <strong>the</strong> world population has <strong>in</strong>creasedfourfold dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> past hundred years,<strong>the</strong>re has been a 23-fold <strong>in</strong>crease <strong>in</strong> <strong>the</strong>m<strong>in</strong><strong>in</strong>g of ores and m<strong>in</strong>erals over <strong>the</strong>same time.Arnold emphasises that “<strong>the</strong>re is agrow<strong>in</strong>g need for materials. It is clearthat <strong>the</strong> global competition over rawLicentiate <strong>in</strong> technology MonaArnold, 49, manager of <strong>the</strong> spearheadprogramme Green Solutions forWater and Waste, has served VTTfor more than 20 years. A significantproportion of Arnold’s work has<strong>in</strong>volved tasks associated withprocesses and commercialisation.She considers VTT <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly asa networker both domestically and<strong>in</strong>ternationally.“Allocation of resources for subsectorsmust be clearly def<strong>in</strong>ed<strong>in</strong> order to be able to streng<strong>the</strong>nour reputation as lead<strong>in</strong>g expertsand also to create <strong>in</strong>terest among<strong>in</strong>ternational companies. We havefocused on membrane technologiesand reuse of m<strong>in</strong>erals, and possessmaterials is gett<strong>in</strong>g fiercer. Large pricefluctuations have already been seen forexample <strong>in</strong> <strong>the</strong> prices of certa<strong>in</strong> earthmetals and phosphorus, <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>g <strong>the</strong>pressure towards recycl<strong>in</strong>g”.Close collaborationwith partnersWith<strong>in</strong> its spearhead programme, VTTcollaborates closely with Nanj<strong>in</strong>gTechnological University of S<strong>in</strong>gapore,Aalto University and <strong>the</strong> Centre forSeparation Technology at LappeenrantaUniversity of Technology.“The University of S<strong>in</strong>gaporepossesses <strong>the</strong> world’s lead<strong>in</strong>g knowhow<strong>in</strong> membrane technologies, which is<strong>the</strong> reason why we started collaborationwith <strong>the</strong>m. This collaboration benefitsboth partners and also <strong>in</strong>volves closecollaboration with research organisationsof <strong>the</strong> EU”, says Arnold.“Heavy <strong>in</strong>dustry is prom<strong>in</strong>ent <strong>in</strong>F<strong>in</strong>land, and we are known worldwideas lead<strong>in</strong>g experts <strong>in</strong> wastewaterpurification. We are strongly focus<strong>in</strong>gon <strong>the</strong> eco-efficiency of <strong>in</strong>dustrialprocesses”, says Arnold and br<strong>in</strong>gsforward dr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g water <strong>in</strong>dustry as aglobally grow<strong>in</strong>g sector.“Correctly chosen areas of expertiseare <strong>the</strong> key to success”strong expertise <strong>in</strong> energy-efficient<strong>in</strong>dustrial processes.”Hav<strong>in</strong>g specialised <strong>in</strong> appliedmicrobiology and environmentaltechnology, Arnold has spent herwhole work<strong>in</strong>g career <strong>in</strong> environmentaltechnology. She completedher MBA degree <strong>in</strong> 2010.“Manag<strong>in</strong>g <strong>the</strong> spearhead programmehas benefited from bus<strong>in</strong>essexpertise. VTT provides excellentopportunities for fur<strong>the</strong>r education.”“We have a good team, and weare able to utilise <strong>the</strong> competence ofresearchers of o<strong>the</strong>r VTT units. Mostreward<strong>in</strong>g is to develop new ideasand <strong>in</strong>novations jo<strong>in</strong>tly. The resultsof <strong>the</strong> programme will be seen moreextensively <strong>in</strong> a couple of years.”“For example S<strong>in</strong>gapore does not havesufficient dr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g water reserves of itsown, whereby extensive resources areallocated for <strong>the</strong> research and developmentwork related to water expertise. The goalis a total self-sufficiency with respect todr<strong>in</strong>k<strong>in</strong>g water, but will require novel<strong>in</strong>novations and technology.”New expertise andpromis<strong>in</strong>g <strong>in</strong>novationsSeveral promis<strong>in</strong>g <strong>in</strong>novations have beendeveloped <strong>in</strong> <strong>the</strong> GWW programme. Asan example, Arnold mentions a quicktest that quickly and rapidly reveals <strong>the</strong>presence of toxic blue-green algae <strong>in</strong>water.“By us<strong>in</strong>g <strong>the</strong> quick test, anyone is ableto determ<strong>in</strong>e <strong>the</strong> blue-green algae tox<strong>in</strong>from <strong>the</strong> water of <strong>the</strong> summer cottageshore. Because <strong>the</strong> result is obta<strong>in</strong>edimmediately, <strong>the</strong>re is no need to take <strong>the</strong>water sample to a research laboratory.”“The <strong>in</strong>novation, presently <strong>in</strong> <strong>the</strong>commercialisation stage, is <strong>in</strong>tended tobe used by consumers anywhere <strong>in</strong> <strong>the</strong>world. What we have here is a uniqueproduct.”Novel expertise is also representedby <strong>the</strong> Forward Osmosis membranetechnology, which allows <strong>the</strong> separationof impurities or recovery of <strong>chemical</strong>sand metals from process waters by us<strong>in</strong>gless energy.Ano<strong>the</strong>r project titled Smart Wateraims to create an <strong>in</strong>telligent waternetwork. The solution allows <strong>the</strong>monitor<strong>in</strong>g of a water network and waterquality and serves to predict leaks andoptimise consumption. This application,which <strong>in</strong>tegrates <strong>in</strong>formation andcommunications technology, sensors,analytics and advanced water expertise,can be used <strong>in</strong> <strong>the</strong> future through asmartphone.Arnold encourages F<strong>in</strong>nish companiesto seize <strong>the</strong> opportunity.“The field of environmental technologyis already grow<strong>in</strong>g at a 15 per cent annualrate <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land, and we have high-qualityexpertise <strong>in</strong> <strong>the</strong> sector. Good collaborationwill enable us to create <strong>in</strong>ternationallysuccessful products, but this requirescourage and network<strong>in</strong>g.”The author is work<strong>in</strong>g at <strong>the</strong>communications consultancy Protextio.petri.tuom<strong>in</strong>en@protextio.fi34 KEMIA 5/2013
TULE TUTUSTUMAAN UPC 2 LAITTEESEEN OSASTOLLEMME 6B31.ILMOITTAUDU MYÖS LOUNASSEMINAARIIMMEWWW.WATERS.COM/CHEMBIOwaters.comBEYOND LC.BEYOND GC.BEYOND SFC.THERE’S CONVERGENCE CHROMATOGRAPHY.A new category of separations science. Driven by <strong>the</strong> ultimate selectivity tool. Take <strong>the</strong> unrealized potential of SFC. Comb<strong>in</strong>eit with Waters legendary UPLC ® technology—and <strong>the</strong> ability to manipulate gas and liquid phases <strong>in</strong> one amaz<strong>in</strong>g <strong>in</strong>strument—and you’ve got ACQUITY UPC. 2 TM That’s UltraPerformance Convergence Chromatography ṬM And it’s compatible with <strong>the</strong> broadestrange of solvents and chemistries. This is game-chang<strong>in</strong>g selectivity with workflow enhancements that will take you fur<strong>the</strong>r—faster than you thought possible. See where your lab can go with it. Take <strong>the</strong> UPC 2 Challenge at UPC2.waters.com.Waters F<strong>in</strong>land, Kutomotie 16,00380 HELSINKItel. 09-5659 6288Pharmaceutical & Life Sciences | Food | Environmental | Cl<strong>in</strong>ical | Chemical Materials©2013 Waters Corporation. Waters, UPLC, ACQUITY UPC, 2 UPC, 2 UltraPerformance Convergence Chromatography andThe Science of What’s Possible are trademarks of Waters Corporation.
Bioeconomy meets itsexpectationsChemistry <strong>in</strong> key positionModern bioeconomy isexpected to have positiveeffects on environmentalwell-be<strong>in</strong>g and competitionfor natural resources,regional development, andnational economy as a whole.Expectations <strong>in</strong>clude newexport products and new jobs.Expertise <strong>in</strong> chemistry alongwith <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry isneeded <strong>in</strong> order to fully meet<strong>the</strong> expectations.Sami NikanderWhile activities related to bioeconomyhave existed and developed through <strong>the</strong>ages, <strong>the</strong> concept of bioeconomy wasactually born <strong>in</strong> <strong>the</strong> early 2000’s. S<strong>in</strong>ce<strong>the</strong>n <strong>the</strong> expectations and <strong>in</strong>ternationaldiscussion concern<strong>in</strong>g <strong>the</strong> sector havebecome more prom<strong>in</strong>ent.OECD has brought bioeconomy outas one of <strong>the</strong> future key sectors. TheEuropean Commission published itsbioeconomy strategy <strong>in</strong> 2012. Nationalbioeconomy strategies have been devisedby <strong>the</strong> United States, <strong>the</strong> Ne<strong>the</strong>rlands,Germany, Ireland, Sweden, Norway andCanada, for example.In F<strong>in</strong>land, a bioeconomy strategyprepared under <strong>the</strong> direction of <strong>the</strong>M<strong>in</strong>istry of Employment and <strong>the</strong> Economywill be published dur<strong>in</strong>g autumn 2013.The per capita biocapacity <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land is<strong>the</strong> highest with<strong>in</strong> <strong>the</strong> European Union.Biobased raw materialsare com<strong>in</strong>gBioeconomy will reshape <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> many ways, although biomassbasedraw materials as such are not newto <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry. Chemicalshave been processed <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land alreadyfor decades, for example from tall oilcreated as a side product <strong>in</strong> <strong>the</strong> pulp<strong>in</strong>gprocess.Broaden<strong>in</strong>g of <strong>the</strong> biomass raw materialbase is, however, new. Accord<strong>in</strong>g toEuropean estimations 30 per cent of <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry raw materials wouldbe biobased.In addition to traditional applicationareas, biomass is be<strong>in</strong>g <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>glyused <strong>in</strong> productions where <strong>the</strong> rawmaterial base has traditionally beennonrenewable, such as <strong>in</strong> <strong>the</strong> productionof high-quality renewable fuels.In <strong>the</strong> future, biobased raw materialswill f<strong>in</strong>d use <strong>in</strong> medic<strong>in</strong>es, cosmetics,coat<strong>in</strong>gs, adhesives, fuels, composites,<strong>chemical</strong>s, plastics and o<strong>the</strong>r highlyprocessed products. With<strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>chemical</strong>sector, novel <strong>in</strong>novations can beexpected particularly from <strong>the</strong> field ofbioeconomy.The significance of <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustryis also high <strong>in</strong> <strong>the</strong> production of solutionsenabl<strong>in</strong>g susta<strong>in</strong>able, effective andpractical process<strong>in</strong>g of biomass. Manytraditional and new biomass utilisationtechnologies are based on <strong>chemical</strong> andbio<strong>chemical</strong> know-how and products.Products of <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry play akey role <strong>in</strong> wood process<strong>in</strong>g, purificationof process and municipal wastewaters aswell as <strong>in</strong> <strong>the</strong> production of biogas fromorganic waste.Bioeconomy is partof resource effectivenessDespite <strong>the</strong> fact that fossil raw materialswill cont<strong>in</strong>ue to play a central role <strong>in</strong><strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry for a long time,nearly all companies are follow<strong>in</strong>g <strong>the</strong>progress of bioeconomy, as shown by<strong>the</strong> survey among <strong>the</strong> members of <strong>the</strong>Chemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.36 KEMIA 5/2013
What is bioeconomy?Bioeconomy refers to <strong>the</strong> <strong>in</strong>tegration of<strong>in</strong>dustrial production and natural circulations.It is part of comprehensive and susta<strong>in</strong>ableeconomy based on natural resources.From <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry perspective,bioeconomy means <strong>the</strong> utilisation of differenttypes of biomass or <strong>the</strong>ir derivatives as rawmaterials for production on one hand andservices and solutions associated with <strong>the</strong>management or susta<strong>in</strong>able utilisation ofany renewable natural material on <strong>the</strong> o<strong>the</strong>rhand.Examples of <strong>the</strong> sub-sectors of bioeconomy<strong>in</strong>clude production, process<strong>in</strong>g and use ofbiomasses as well as water purification.CommentLegislation should supportresource effectivenessThe promotion of resourceeffectiveness should be visible <strong>in</strong>practical legislative work. There are,however, cases <strong>in</strong> which biobasedraw materials utilised by <strong>the</strong> <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry, such as raw tall oil, arebe<strong>in</strong>g directed away from <strong>the</strong>ircurrent <strong>in</strong>tended uses by means oflegislation.These measures complicate<strong>the</strong> emergence of market-basedbioeconomy. An example of this is<strong>the</strong> ILUC proposal, currently underpreparation, which is part of <strong>the</strong>legislation associated with energy andclimate policy.Legislation should be used tosupport <strong>the</strong> utilisation of only thoseresiduals and waste raw materialsthat have no widespread commercialuse. These <strong>in</strong>clude for examplemasses based on algae, microbes andlignocellulose. Temporally def<strong>in</strong>edsupportive measures would functionas catalysts for <strong>the</strong> vital growth ofbioeconomy.Promotion of <strong>in</strong>novations relatedto bioeconomy and widespreadassurance of operational prerequisitesare essential for <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong><strong>in</strong>dustry. This means among o<strong>the</strong>rth<strong>in</strong>gs that <strong>in</strong> addition to wood-basedbiomass, attempts are also madeto promote <strong>the</strong> utilisation of o<strong>the</strong>rbiomasses.Attempts to restrict <strong>the</strong> availabilityof imported biomasses by us<strong>in</strong>gcustoms procedures or questionablerestrictions related to susta<strong>in</strong>abilitymay have a negative <strong>in</strong>fluence on<strong>the</strong> availability and prices of <strong>the</strong>raw materials for <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustrycompanies.Dialogue between <strong>the</strong> authoritiesand <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry is also important.Along with tax <strong>in</strong>centives, resourcesfor research and development as wellas support for gett<strong>in</strong>g <strong>in</strong>to markets and<strong>in</strong>ternationalisation, <strong>the</strong> companiesneed research fund<strong>in</strong>g that is moreeasily applicable and less bureaucraticthan at present.Small and medium-sized companiesof <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> sector also need specialsupport for <strong>in</strong>vestments. Contrary to<strong>the</strong> game <strong>in</strong>dustry, production <strong>in</strong> <strong>the</strong><strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry does not get startedmerely rely<strong>in</strong>g on computers.Sami NikanderSeveral companies are also develop<strong>in</strong>gand test<strong>in</strong>g possibilities to <strong>in</strong>crease <strong>the</strong>proportion of biobased raw materials.The companies see bioeconomy as partof material and resource effectivenessand comprehensive activity aim<strong>in</strong>g at an<strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly susta<strong>in</strong>able development.O<strong>the</strong>r aspects <strong>in</strong>volved <strong>in</strong> resourceeffectiveness <strong>in</strong>clude among o<strong>the</strong>r th<strong>in</strong>gsenergy effectiveness, m<strong>in</strong>imisation ofwater footpr<strong>in</strong>t and recycl<strong>in</strong>g of materialfor own use or to be used by o<strong>the</strong>rcompanies, if possible.The coexistence of fossil, m<strong>in</strong>eraland bioeconomy is already reality.Everyth<strong>in</strong>g <strong>in</strong>dicates that growth <strong>in</strong> <strong>the</strong>next few years will be seen above all <strong>in</strong>bioeconomy.Many laboratory scale technologiesfor <strong>the</strong> utilisation of various biomassesalready exist. Challenges <strong>in</strong>clude <strong>the</strong>development of cost-effective factoryproduction as well as assurance of <strong>the</strong>quality and availability of biomasses.Co-operation between sectorsand companies will ensure practicalutilisation of biomasses. Raw materialstreams of <strong>the</strong> food <strong>in</strong>dustry, forest<strong>in</strong>dustry and <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry arealready <strong>in</strong>terl<strong>in</strong>ked. For <strong>in</strong>stance, foodwaste is used to produce bioethanol as afuel. The side stream of one can be rawmaterial for ano<strong>the</strong>r.The author is Assistant Director atChemical Industry Federation of F<strong>in</strong>land.sami.nikander@chem<strong>in</strong>d.fi5/2013 KEMIA37
A special year forThe biotechsectorIn many ways, <strong>the</strong> biotech sector<strong>in</strong> F<strong>in</strong>land has had a remarkable2013. It has been a year ofenforcement of <strong>the</strong> biobank law,trad<strong>in</strong>g licenses for F<strong>in</strong>nish drugs,and new strategies for <strong>the</strong> healthcare sector and bioeconomy.38 KEMIA 5/2013
Carmela Kantor-AaltonenThe first cl<strong>in</strong>icalbiobank, newdrugs andbioref<strong>in</strong>eries.2013 has beena successfulyear forF<strong>in</strong>land’sbiotechnologysector.The concept of personalised medic<strong>in</strong>e is to f<strong>in</strong>dan <strong>in</strong>dividual patient <strong>the</strong> precise drug and avoidunnecessary treatments. This will save <strong>the</strong>grow<strong>in</strong>g costs of public health care <strong>in</strong> an age<strong>in</strong>gpopulation. The basis of personalised medic<strong>in</strong>e is<strong>the</strong> knowledge of genetic risks, and <strong>the</strong> lower<strong>in</strong>gcost of genome sequenc<strong>in</strong>g enables its use.In F<strong>in</strong>land, especially cancer treatmentsare <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly <strong>in</strong>dividualised based onpharmagenomics, <strong>the</strong> technology that analyseshow genetic makeup affects an <strong>in</strong>dividual’sresponse to drugs.F<strong>in</strong>land could be <strong>the</strong> forerunner <strong>in</strong> personalisedmedic<strong>in</strong>e due to <strong>the</strong> optimal size of <strong>the</strong> population,<strong>the</strong> large patient sample collections and patientdata, biobanks, and <strong>the</strong> high level of geneticresearch.Biobanks, collections of human biologicalsamples with associated medical data, havean important role <strong>in</strong> unravell<strong>in</strong>g <strong>the</strong> aetiologyof diseases, identification, and validation ofnew diagnostic methods as well as advanc<strong>in</strong>gpersonalised medic<strong>in</strong>e.The enforcement of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish biobank law willbeg<strong>in</strong> <strong>in</strong> September 2013. The F<strong>in</strong>nish Institute ofMolecular Medic<strong>in</strong>e (FIMM) has jo<strong>in</strong>ed forceswith <strong>the</strong> National Institute of Health and Welfare(THL) and <strong>the</strong> surround<strong>in</strong>g hospitals <strong>in</strong> <strong>the</strong>Meilahti campus <strong>in</strong> Hels<strong>in</strong>ki to create a biobank<strong>in</strong>gfacility called MIBI (Meilahti Integrated BiobankInfrastructure), which conta<strong>in</strong>s samples fromnearly 200,000 subjects.Established by <strong>the</strong> University of Turku and <strong>the</strong>hospital districts of Southwest F<strong>in</strong>land, Satakunta,and Vaasa, <strong>the</strong> first cl<strong>in</strong>ical biobank <strong>in</strong> F<strong>in</strong>landwill be <strong>the</strong> Auria Biobank <strong>in</strong> Turku. Apply<strong>in</strong>g fora licence from Valvira (<strong>the</strong> National SupervisoryAuthority for Welfare and Health), <strong>the</strong> biobankshould beg<strong>in</strong> its operations <strong>in</strong> autumn 2013.Approximately 80 per cent of <strong>the</strong> samples <strong>in</strong>Auria Biobank are cancer samples. Besidesresearch <strong>in</strong> cancer, <strong>the</strong> biobank also supportsresearch <strong>in</strong> diabetes and cardiovascular diseases.ScanstockphotoDrugs from F<strong>in</strong>landThe year 2013 is also a remarkable year forF<strong>in</strong>nish drug discovery. Biotie Therapies Ltd andHormos Medical Ltd, two small Turku based drugdiscovery companies, will ga<strong>in</strong> trad<strong>in</strong>g licenses fordrugs orig<strong>in</strong>ally developed <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.In February 2013, Biotie Therapies Ltd’sproduct Sel<strong>in</strong>cro (nalmefene), which is licensedto Lundbeck A/S, received European market<strong>in</strong>gauthorisation for <strong>the</strong> reduction of alcoholconsumption <strong>in</strong> adult patients with alcoholdependency who consume alcohol on a highlevel. In May 2013, Sel<strong>in</strong>cro was launched <strong>in</strong><strong>the</strong> United K<strong>in</strong>gdom.The pharmaceutical <strong>in</strong>vention Ospemifene, whichwas developed <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land by Hormos Medical Ltdand its parent company Quatrx Pharmaceuticals,also received trad<strong>in</strong>g approval from <strong>the</strong> FDA, <strong>the</strong>US Food and Drug Adm<strong>in</strong>istration, <strong>in</strong> February5/2013 KEMIA39
Jubilee weekcelebrates biotechThe year 2013 is <strong>the</strong> 60th Jubilee year of <strong>the</strong> discovery of DNA.Dur<strong>in</strong>g those 60 years, <strong>the</strong> development of molecular geneticsand biotechnology has been tremendous.To celebrate <strong>the</strong> anniversary, EuropaBio, <strong>the</strong> bio<strong>in</strong>dustryorganisation of Europe, is organis<strong>in</strong>g <strong>the</strong> European BiotechWeek from September 30 through October 4, 2013. The weekcelebrates biotechnology and highlights biotech’s achievementsand opportunities through events across Europe.In F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong> Biotech Week is coord<strong>in</strong>ated by <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishBio<strong>in</strong>dustries. It is organised <strong>in</strong> collaboration with Tekes, VTT,FIMM, <strong>the</strong> Luma Centre, and <strong>the</strong> Chemical Industry Federationof F<strong>in</strong>land, among o<strong>the</strong>rs. Dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> week, several sem<strong>in</strong>arsand o<strong>the</strong>r events will be organised, for example, <strong>in</strong> Hels<strong>in</strong>ki,Turku, and Tampere.In F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong> European BiotechWeek is celebrated through events <strong>in</strong>Hels<strong>in</strong>ki, Turku, and Tampere.2013. The drug is designed for <strong>the</strong>treatment of vulvar and vag<strong>in</strong>al atrophy(VVA) due to menopause.The drug has been licensed to <strong>the</strong>Japanese Shionogi & Company, which islaunch<strong>in</strong>g it to <strong>the</strong> US and global market.In addition a Hels<strong>in</strong>ki based biotechnologycompany Oncos TherapeuticsLtd, focused on <strong>the</strong> development andcommercialisation of targeted oncolyticimmuno<strong>the</strong>rapies for solid tumors, wasgranted an orphan drug designation forCGTG-102, a granulocyte-macrophagecolony stimulat<strong>in</strong>g factor-cod<strong>in</strong>g oncolyticadenovirus (Ad5/3-D24-GMCSF)for <strong>the</strong> treatment of soft tissue sarcomaby <strong>the</strong> FDA and European Medic<strong>in</strong>esAgency (EMA).Health care strategyIn June 2013, a work<strong>in</strong>g group wasappo<strong>in</strong>ted to prepare <strong>the</strong> growth strategyfor health sector research, developmentand <strong>in</strong>novation activities (RDI).Appo<strong>in</strong>ted by governmental bodies,<strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g <strong>the</strong> Academy of F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong>work<strong>in</strong>g group aims to present a draftstrategy to <strong>the</strong> stakeholders <strong>in</strong> Octoberand to <strong>the</strong> Research and InnovationCouncil at <strong>the</strong> end of <strong>the</strong> year.The objective of <strong>the</strong> cooperation isto make strategically important choicesand coord<strong>in</strong>ate <strong>the</strong> resources allocated to<strong>the</strong>ir implementation.The growth strategy is based on <strong>the</strong> factthat F<strong>in</strong>land has a great opportunity to bea lead<strong>in</strong>g country <strong>in</strong> health technology,medical research, personalised healthpromotion, and treatment of illnessesas well as health sector service <strong>in</strong>novations.In addition, <strong>the</strong>re has been a longtermdevelopment of <strong>the</strong> life scienceenvironment and <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land. Thegoal is to create collaboration betweenall <strong>the</strong>se sectors.Fuel from biomassThere are also future plans for <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishbioeconomy. A national bioeconomystrategy for F<strong>in</strong>land has been prepareds<strong>in</strong>ce autumn 2012 by several m<strong>in</strong>istries,and <strong>the</strong> f<strong>in</strong>al report will be published <strong>in</strong>autumn 2013.Forest companies <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land need tof<strong>in</strong>d new areas for <strong>the</strong> use of wood asraw material due to <strong>the</strong> decreas<strong>in</strong>g globaldemand for paper.UPM, for example, is <strong>in</strong>vest<strong>in</strong>g <strong>in</strong> abioref<strong>in</strong>ery produc<strong>in</strong>g biofuels from crudetall oil <strong>in</strong> Lappeenranta. The <strong>in</strong>dustrialscale <strong>in</strong>vestment is globally <strong>the</strong> first ofits k<strong>in</strong>d. Annually, <strong>the</strong> bioref<strong>in</strong>ery willproduce approximately 100,000 tonnesof advanced second generation biodieselfor transport.With her large forests, F<strong>in</strong>land is <strong>in</strong> anexcellent position consider<strong>in</strong>g <strong>the</strong> globalneed and competition for biomass. Still,<strong>the</strong> concept of bioeconomy should not berestricted to only wood as raw material.Important sources of biomass are also, forexample, agriculture and municipal waste.Big F<strong>in</strong>nish <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustrycompanies are also seek<strong>in</strong>g new bus<strong>in</strong>essopportunities <strong>in</strong> bioref<strong>in</strong>eries forproduc<strong>in</strong>g biofuels. Neste Oil already hasbioref<strong>in</strong>eries <strong>in</strong> Porvoo, S<strong>in</strong>gapore, andRotterdam, <strong>the</strong> Ne<strong>the</strong>rlands. Renewablefuels recorded a comparable operat<strong>in</strong>gprofit of 33 million euros already thisyear.The Rotterdam bioref<strong>in</strong>ery has anannual production capacity of a billionlitres of renewable diesel fuel, mak<strong>in</strong>g itEurope’s largest bioref<strong>in</strong>ery. The biofuelis made from a variety of vegetable oils,by-products of vegetable oil ref<strong>in</strong><strong>in</strong>g,such as stear<strong>in</strong>, as well as waste oils andfats.Biofuels form only a small part of<strong>the</strong> possible products, o<strong>the</strong>r importantbio-based products are for examplebioplastics, bio<strong>chemical</strong>s, and drugs.From chemistry to biotechIn F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong>re is a long tradition of<strong>in</strong>dustrial biotechnology, and especially<strong>the</strong> knowledge and development of<strong>in</strong>dustrial enzymes is world class. TheF<strong>in</strong>nish Roal Ltd, which produces enzymesfor different <strong>in</strong>dustrial applications,such as bak<strong>in</strong>g, food, technical and feed<strong>in</strong>dustries, is one of <strong>the</strong> world’s largestenzyme companies export<strong>in</strong>g over 90 percent of its products worldwide.Accord<strong>in</strong>g to a prediction of McK<strong>in</strong>seyand Company, biotechnology will replace33 per cent of <strong>chemical</strong> processes by2025. In 2005, <strong>the</strong> share was only 6.7per cent.The ref<strong>in</strong><strong>in</strong>g of biomass, <strong>the</strong> globalneed for which will be enormous, willalso be a comb<strong>in</strong>ation of traditional<strong>chemical</strong> processes and a grow<strong>in</strong>g useof biotechnology. Biotechnology willsimilarly be important <strong>in</strong> produc<strong>in</strong>gbiomass, for example <strong>in</strong> grow<strong>in</strong>g algaeand us<strong>in</strong>g genetic modifications <strong>in</strong> plantbreed<strong>in</strong>g.The writer is Director of F<strong>in</strong>nishBio<strong>in</strong>dustries.carmela.kantor-aaltonen@chem<strong>in</strong>d.fi40 KEMIA 5/2013
KNF_an_f i _0803. pdf 2008- 01- 03 11: 18: 02KalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontam<strong>in</strong>aatiovapaatkompressorit, alipa<strong>in</strong>epumput,nes teen s iirtojaannostelupumput.OEM - ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.…vaativi<strong>in</strong>sovelluksi<strong>in</strong>:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaEl<strong>in</strong>tarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotT utkimusw w w.knf.seF<strong>in</strong>land | Russia | Ukra<strong>in</strong>e | Belarus | Kazakhstan | UzbekistanTake a nativeguide <strong>in</strong> <strong>the</strong>IPR jungle.Do you want to conquer new territories?We will f<strong>in</strong>d <strong>the</strong> best way to protect your <strong>in</strong>novationsanywhere <strong>in</strong> <strong>the</strong> world. Your attorney willguide you safely through <strong>the</strong> whole process.www.papula-nev<strong>in</strong>pat.comKNF Neuberger ABTel +46 8 744 51 13<strong>in</strong>fo@knf.se www.knf.seP.O. Box 981, 00101 Hels<strong>in</strong>ki, F<strong>in</strong>land.Bus<strong>in</strong>ess from technologyNew bus<strong>in</strong>ess from side streamsIndustrial Symbiosis –web<strong>in</strong>ar for <strong>in</strong>dustry lead<strong>in</strong>g companiesSeptember 3, at 2 pm (UTC +2)Registration: www.vtt.fi/<strong>in</strong>dustrial_symbiosisRecord<strong>in</strong>g is available also after <strong>the</strong> webcast, just follow <strong>the</strong> registration l<strong>in</strong>k.Technology and market foresight • Strategic research • Product and service development • IPR and licens<strong>in</strong>g• Assessments, test<strong>in</strong>g, <strong>in</strong>spection, certification • Technology and <strong>in</strong>novation management • Technology partnership
Cosmetics anddetergentsshow<strong>in</strong>g positive growth figures42 KEMIA 5/2013
The F<strong>in</strong>nish cosmetic and detergent market grew by2 per cent <strong>in</strong> 2012 with sales reach<strong>in</strong>g 626 million euros.Both are among <strong>the</strong> few consumer goods <strong>in</strong>dustry sectorsthat achieved growth despite <strong>the</strong> general difficult economicclimate. The future appears somewhat challeng<strong>in</strong>g, however,due to <strong>the</strong> overall economic situation and many forthcom<strong>in</strong>gregulatory changes. The affect <strong>the</strong>se changes will haveon <strong>the</strong> market rema<strong>in</strong>s uncerta<strong>in</strong>.Eeva-Mari Kar<strong>in</strong>eL’Oréal F<strong>in</strong>land OyThe year 2012 was satisfactory for <strong>the</strong>whole <strong>in</strong>dustry. The F<strong>in</strong>nish cosmeticsector had more positive growth figuresthan <strong>the</strong> average European market.Household detergents enjoyed steadygrowth and <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustrial and <strong>in</strong>stitutionaldetergent markets also had a positiveyear after a few years of decl<strong>in</strong>e.Even though cosmetics and detergentshave not faced such difficulties as someo<strong>the</strong>r <strong>in</strong>dustry sectors, some uncerta<strong>in</strong>tycont<strong>in</strong>ues <strong>in</strong> 2013. In addition to <strong>the</strong>economic situation, many remarkableregulatory changes are likely to affectboth of <strong>the</strong>se <strong>in</strong>dustries, even <strong>in</strong>dustrystructures and product portfolios.Moreover, it will be <strong>in</strong>terest<strong>in</strong>g to seeif <strong>the</strong> general consumer trend to consumeless will <strong>in</strong>fluence <strong>the</strong> sector or whe<strong>the</strong>rproduct necessity will keep <strong>the</strong> marketstable.Positive growthfor cosmeticsCompared with <strong>the</strong> European cosmeticand toiletry market that achieved a 0.8per cent growth <strong>in</strong> 2012, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishmarket cont<strong>in</strong>ued to perform well post<strong>in</strong>ga 1.6 per cent growth.In terms of <strong>the</strong> overall cosmeticsand toiletries market performance,<strong>the</strong> fragrance category was <strong>the</strong> mostsuccessful with a 7.4 per cent growth.In addition, of <strong>the</strong> <strong>in</strong>dividual productgroups, <strong>the</strong> personal cleans<strong>in</strong>g productcategory showed a strong performance,L’Oréal is one of <strong>the</strong> biggest cosmeticimporters <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land. Their new hairlaboratory, opened <strong>in</strong> Paris <strong>in</strong> 2012, isexclusively dedicated to <strong>the</strong> hair careprofession. The laboratory is one of<strong>the</strong> largest <strong>in</strong>vestments <strong>in</strong> L’Oréal’sR&I history, <strong>the</strong> 25 000 square metrecentre hosts 500 specialists fromdifferent areas of science.do<strong>in</strong>g exceptionally well and post<strong>in</strong>g adouble-digit growth. O<strong>the</strong>r <strong>in</strong>dividualproduct categories that managed wellby achiev<strong>in</strong>g a notable growth were, for<strong>in</strong>stance, nail care and women’s bodycare products.The consumption of cosmetics andtoiletries is not limited to women. Thesale of male groom<strong>in</strong>g products, however,seems to have calmed down after manyyears of notable growth dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> <strong>the</strong>first decade of <strong>the</strong> 21 st century. Theaverage F<strong>in</strong>n spends around 170 euros(Retail Sales Price, RSP) annually oncosmetics.Cosmetic and detergent products playan essential role <strong>in</strong> everyone’s life. Onaverage, every person <strong>in</strong> <strong>the</strong> world usesseven different personal care productson a daily basis. These products, as wellas detergents, are necessities for all ofus and have ga<strong>in</strong>ed a solid market.Solid householddetergent marketThe European household detergentmarket showed a growth of approximately1.4 per cent. In F<strong>in</strong>land, <strong>the</strong> overallhousehold detergent market valuereached 105 million euros <strong>in</strong> 2012 andachieved a noteworthy 2 per cent rise.Laundry detergents did extremely wellsee<strong>in</strong>g a 2.8 per cent growth. Householdcleaners and ma<strong>in</strong>tenance products alsohad a positive year with a 2.1 per cent<strong>in</strong>crease. These products are be<strong>in</strong>g useddaily just like cosmetics. The marketfor household wash<strong>in</strong>g, clean<strong>in</strong>g, andma<strong>in</strong>tenance products has <strong>the</strong>refore beenstable for many years.Susta<strong>in</strong>ability and consumer safetybe<strong>in</strong>g <strong>the</strong> most important issues <strong>in</strong><strong>the</strong> sector, companies are work<strong>in</strong>g5/2013 KEMIA43
A pallet of traditional Lemon Juice & Glycer<strong>in</strong>e soap is about to start its way to F<strong>in</strong>nish households.Oy Transmeri Absystematically to atta<strong>in</strong> <strong>the</strong>se goals.The <strong>in</strong>dustry has its own voluntaryprogrammes related to <strong>the</strong>se topics, with<strong>the</strong> Cleanright website as an excellentexample.The purpose of Cleanright is for<strong>in</strong>stance to advise consumers how toobta<strong>in</strong> <strong>the</strong> best results from clean<strong>in</strong>gproducts, how to use <strong>the</strong>m safely, andwhat to do <strong>in</strong> <strong>the</strong> event of an accident ormisuse. It is also stated on <strong>the</strong> site that byus<strong>in</strong>g products responsibly, consumerscan save money and do <strong>the</strong>ir bit for <strong>the</strong>environment.Domestic sales of cosmetics, toiletries, and detergents<strong>in</strong> F<strong>in</strong>land <strong>in</strong> 2012.Net sales values, <strong>in</strong> million euros, member companies of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Cosmetic, Toiletry,and Detergent Association (about 90 per cent of <strong>the</strong> total market).Product groupDomesticproductsImportedproductsTotalsalesChange %2012/2011Cosmetic and toiletry products 58.6 359.6 418.2 1.6Household wash<strong>in</strong>g, clean<strong>in</strong>g, andma<strong>in</strong>tenance products11.7 93.5 105.2 2.0Institutional and <strong>in</strong>dustrial wash<strong>in</strong>g,clean<strong>in</strong>g, etc. products32.3 40.0 72.3 0.8O<strong>the</strong>r techno<strong>chemical</strong> products 13.5 17.1 30.6 10.2Total 116.1 510.3 626.3 2.0I&I sector surprisedpositivelyThe F<strong>in</strong>nish <strong>in</strong>stitutional and <strong>in</strong>dustrial(I&I) wash<strong>in</strong>g and detergent market hasbeen affected by <strong>the</strong> economic downturn,but <strong>in</strong> 2012 it managed to ga<strong>in</strong> a 0.8 percent growth. Hopefully this positivetrend cont<strong>in</strong>ues <strong>in</strong> <strong>the</strong> future and greaterhygiene awareness, l<strong>in</strong>ked to <strong>in</strong>creasedfocus on general well-be<strong>in</strong>g, will be <strong>the</strong>driv<strong>in</strong>g force for <strong>the</strong> bus<strong>in</strong>ess.The I&I market structure differsgreatly from <strong>the</strong> household detergentand cosmetic sectors. Mult<strong>in</strong>ationalbrands dom<strong>in</strong>ate <strong>the</strong> local householddetergent and cosmetic markets, but <strong>in</strong><strong>the</strong> I&I sector approximately 45 per centof all detergents on <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish marketare produced domestically.F<strong>in</strong>nish companies are small to mediumsize, <strong>the</strong>refore <strong>the</strong>y are unreasonablyaffected by <strong>the</strong> economic situation andregulatory changes, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g <strong>the</strong> cost.Challeng<strong>in</strong>gregulationIn <strong>the</strong> detergent sector <strong>the</strong> biggestregulatory change and challenge <strong>in</strong> 2013is related to biocides, <strong>chemical</strong> agentsdesigned to destroy liv<strong>in</strong>g organisms.This change affects both household andI&I detergent sectors.The aim of <strong>the</strong> new EU BiocidalProducts Regulation, enforced as of1 September 2013, is to ensure a highlevel of human health and environmentalprotection. It presents several improvementsto <strong>the</strong> Biocides Directiverequirements. The implementationwill, however, be extremely costly for<strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry s<strong>in</strong>ce <strong>the</strong> product authorisationprocess <strong>in</strong>cludes extensiveapplication dossier compilation and highauthorisation fees.The total costs for ma<strong>in</strong>ta<strong>in</strong><strong>in</strong>g acurrent biocidal product portfolio for anaverage size SME may rise to 2–3 millioneuros <strong>in</strong> total, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g all research andauthorisation costs. For a small company44 KEMIA 5/2013
The sales figures presented <strong>in</strong> this articleare based on <strong>the</strong> sales of <strong>the</strong> membercompanies of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Cosmetic, Toiletry,and Detergent Association (Manufacturers’Sales Prices (MSP); net sales) and areestimated to represent, on average, 90 percent of <strong>the</strong> total market <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.CommentOrdiorista ratkaisut näytteidenesikäsittelyynXcelVap-haihdut<strong>in</strong>UUTUUS!Focus on consumersThe F<strong>in</strong>nish cosmetic and toiletry market has a growthpotential. Companies must cont<strong>in</strong>uously seek new bus<strong>in</strong>essevolution opportunities, however, to adapt to <strong>the</strong> modernneeds and expectations of consumers and customers.With greater awareness and a higher level of knowledge,consumers want to have more <strong>in</strong>formation about <strong>the</strong> products<strong>the</strong>y use. It is <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry’s task to create more <strong>in</strong>novativeways to satisfy <strong>the</strong> chang<strong>in</strong>g needs.The consumers need to be considered <strong>in</strong> all actions as<strong>the</strong>y have become more powerful, and modern technologiesenable <strong>in</strong>dividuals to easily participate and express <strong>the</strong>irviews <strong>in</strong> public discussions.Public discussions also <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly affect <strong>the</strong> marketand are guid<strong>in</strong>g <strong>the</strong> cosmetic and toiletry manufacturers todevelop operations and communication means accord<strong>in</strong>g toconsumer preferences.Eeva-Mari Kar<strong>in</strong>e• typpivirtausgradientti 0,1–2 bar• nopea Turbulent flow -tekniikka• kapasiteetti 54 näytettä• kompakti muotoilu, lev. 30 cm• näytemäärät 1–200 ml• helppokäyttö<strong>in</strong>en vesihaude jakosketusnäyttöAirfugepöytämall<strong>in</strong>en ultrasentrifuugi<strong>in</strong> a small market, like F<strong>in</strong>land,<strong>the</strong>re is great concern that thiswill lead to decreased productvariety.High costs will be transferredto product prices, which mayhave an <strong>in</strong>fluence on generalhygiene and resistance. Wemay also see less <strong>in</strong>novationdue to <strong>the</strong> cost of register<strong>in</strong>gnew products.The EU’s new CosmeticRegulation was also fullyimplemented <strong>in</strong> July 2013,which br<strong>in</strong>gs new requirements.It will streaml<strong>in</strong>e and modernise<strong>the</strong> legislation for cosmetics andpersonal care products acrossEurope.This new regulation iswelcomed by <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustryas it enhances <strong>the</strong> safety ofcosmetics. Never<strong>the</strong>less, like <strong>in</strong><strong>the</strong> biocides case, it will br<strong>in</strong>gmany challenges to <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry,especially for <strong>the</strong> SMEs. Theyear 2013 will show some of<strong>the</strong> effects it has for <strong>the</strong> whole<strong>in</strong>dustry.Fulfill<strong>in</strong>g all <strong>the</strong> requirementsis never<strong>the</strong>less costly anddemands a lot of expertise.It rema<strong>in</strong>s uncerta<strong>in</strong> howthis regulation will <strong>in</strong>fluencecompanies, prices of <strong>the</strong>products, and eventual sales.It would be very importantto keep manufactur<strong>in</strong>g and<strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> Europe, so hopefully<strong>the</strong> real economic effects ofall legislation will be betteraccounted for <strong>in</strong> <strong>the</strong> future.The author is Technical andRegulatory Affairs Manager of<strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Cosmetics, Toiletry,and Detergent Association.eeva-mari.kar<strong>in</strong>e@teknokemia.fi• maksim<strong>in</strong>opeus 110 000 rpm• maksimi-g-arvo 199 000• ilmakäyttö<strong>in</strong>en moottori• kiihdytys 30–60 s• pienille näytemäärille• helppokäyttö<strong>in</strong>enOta yhteyttä, palvelemme mielellämmemyös muissa esikäsittelyasioissa!www.ordior.fi myynti@ordior.fi+358 9 530 8000
Pharmaceutical <strong>in</strong>dustrylook<strong>in</strong>g forNew <strong>in</strong>novationsand <strong>in</strong>vestmentsNew medic<strong>in</strong>es have revolutionised <strong>the</strong> treatment ofmany diseases, but <strong>the</strong>re is still a great need for new<strong>in</strong>novations. F<strong>in</strong>land wants to get back on track andhave its fair share <strong>in</strong> attract<strong>in</strong>g <strong>in</strong>vestments and host<strong>in</strong>g<strong>in</strong>novations and cl<strong>in</strong>ical research.Mia BengtströmIn F<strong>in</strong>land, <strong>in</strong>vestments <strong>in</strong>to medic<strong>in</strong>eR&D have traditionally been 200–250million euros annually, <strong>in</strong> addition to <strong>the</strong>free study medication worth 70 millioneuros. R&D has also been of majorimportance for employment.F<strong>in</strong>land <strong>in</strong>vests considerably <strong>in</strong>academic, health-related basic research.F<strong>in</strong>nish scientists and health careproviders are highly regarded <strong>in</strong>ternationally(Figure 1). Still, when <strong>the</strong>time comes to cash <strong>in</strong> on <strong>the</strong> <strong>in</strong>novationprofits, F<strong>in</strong>land has a lot to learn. Despiteproblems with commercialisation <strong>the</strong>reare several success stories from <strong>the</strong> past20 years.Dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> last few years, <strong>the</strong>re havebeen a lot of activities related to <strong>in</strong>novation.In 2009 an Academy of F<strong>in</strong>land reportlisted what k<strong>in</strong>ds of measures are requiredto improve biomedical and cl<strong>in</strong>icalresearch.The recommendations of <strong>the</strong> Academy<strong>in</strong>clude, among o<strong>the</strong>r th<strong>in</strong>gs, a radicaloverhaul of <strong>the</strong> cl<strong>in</strong>ical research careerlife cycle, <strong>in</strong>crease and stabilisation offund<strong>in</strong>g for cl<strong>in</strong>ical research, reductionof <strong>the</strong> tension between cl<strong>in</strong>ical researchand cl<strong>in</strong>ical practise, m<strong>in</strong>imisationof bureaucracy and susta<strong>in</strong>ability ofresearch performance, management, and<strong>the</strong> support<strong>in</strong>g <strong>in</strong>frastructure.These recommendations have notbeen implemented, however, and <strong>the</strong>attractiveness of research is still decl<strong>in</strong><strong>in</strong>g.The <strong>in</strong>vestigators have too little time and<strong>in</strong>centives for research. This might affect<strong>the</strong> wellbe<strong>in</strong>g of patients with diseaseswith no available treatment. Eventually,<strong>the</strong> standard care and development oftreatments will also be affected.Good collaborationrequiredTwo additional reports on researchenvironment were published <strong>in</strong> 2012;one by Ramboll Management and <strong>the</strong>o<strong>the</strong>r commissioned by <strong>the</strong> M<strong>in</strong>istry ofEmployment and <strong>the</strong> Economy. Bothreports make valuable recommendationson what needs to be done to improve <strong>the</strong>attractiveness of F<strong>in</strong>land for <strong>in</strong>vestments<strong>in</strong> <strong>in</strong>novations and cl<strong>in</strong>ical research.In order to establish a functionalresearch ecosystem for medic<strong>in</strong>es, agood collaboration between <strong>the</strong> threerelevant M<strong>in</strong>istries, namely <strong>the</strong> M<strong>in</strong>istryof Social Affairs and Health, <strong>the</strong> M<strong>in</strong>istryof Employment and <strong>the</strong> Economy, and<strong>the</strong> M<strong>in</strong>istry of Education and Culture,is required. A strong commitment toimprove <strong>the</strong> <strong>in</strong>novation <strong>in</strong>frastructure,legislation, and f<strong>in</strong>anc<strong>in</strong>g of research isrequired as a strategic statement.Pharma Industry F<strong>in</strong>land (PIF) isestablish<strong>in</strong>g an Advisory Board onPharmaceutical Research <strong>in</strong> order tofacilitate close collaboration betweenall stakeholders <strong>in</strong> medic<strong>in</strong>e researchOrionThe anti-Park<strong>in</strong>son'sdrug entacapone andMirena <strong>in</strong>trauter<strong>in</strong>econtraceptive belong toF<strong>in</strong>nish pharmaceutical<strong>in</strong>novations developedby Orion.46 KEMIA 5/2013
<strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g <strong>the</strong> m<strong>in</strong>istries, researchers,competent authorities, universities, etc.Thanks to <strong>the</strong> broad expertise of <strong>the</strong>Advisory Board and <strong>the</strong> close contact torelevant bodies, <strong>the</strong> key problems can beidentified and solutions can be found andimplemented.Examples of success stories of F<strong>in</strong>nish <strong>in</strong>novations• entacapone for Park<strong>in</strong>son’s disease• medetomid<strong>in</strong>e used as both a surgical anaes<strong>the</strong>tic and analgesic <strong>in</strong> veter<strong>in</strong>arymedic<strong>in</strong>e• ospemifene for menopausal women• nalmifene for management of alcohol dependence• Mirena and polymer based contraceptives5/2013 KEMIA47
New medic<strong>in</strong>es andtreatments are notonly beneficial for<strong>the</strong> patient, but alsofor <strong>the</strong> society.Beneficialbus<strong>in</strong>essPharmaceutical companies are among<strong>the</strong> largest <strong>in</strong>vestors <strong>in</strong> research and<strong>in</strong>novation activities. The developmentof medic<strong>in</strong>es is very time-consum<strong>in</strong>gand expensive. It takes on average 15years and more than a billion euros todevelop a new medic<strong>in</strong>e.New treatments are not onlybeneficial for <strong>the</strong> patient, but alsofor <strong>the</strong> society. People stay <strong>in</strong> bettercondition and thus <strong>in</strong> <strong>the</strong> workforce,<strong>the</strong> elderly live healthier and can live athome longer and <strong>the</strong> need for hospitalcare is decreased.Several reports show <strong>the</strong> cost sav<strong>in</strong>gsfor conditions where for exampledisability pensions and hospitalisationcan be avoided thanks to medic<strong>in</strong>es.The expensive medic<strong>in</strong>es save manifoldelsewhere <strong>in</strong> healthcare.ScanstockphotoVacc<strong>in</strong>e trials area success storyCl<strong>in</strong>ical trials have been a successstory for F<strong>in</strong>land, both <strong>in</strong> regards toemployment and trial participation.Patients get <strong>the</strong> opportunity to take part<strong>in</strong> trials and get close medical care bytop physicians, free medication, andstate of <strong>the</strong> art disease treatments, while<strong>the</strong> pharma <strong>in</strong>dustry gets good qualityresearch data.Accord<strong>in</strong>g to <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Medic<strong>in</strong>esRecommendationsby <strong>the</strong> M<strong>in</strong>istry ofEmployment and <strong>the</strong>Economy <strong>in</strong>clude:• Closer collaboration between <strong>the</strong>relevant m<strong>in</strong>istries• New organisation with sufficientauthority to enhance decisionmak<strong>in</strong>g and cooperation between<strong>the</strong> central m<strong>in</strong>istries, andimplement a new Life ScienceStrategy for F<strong>in</strong>land• Assure additional <strong>in</strong>vestments <strong>in</strong>national research <strong>in</strong>frastructuresand fund<strong>in</strong>g• Ensure possibilities for <strong>the</strong> privatesector to use biobanks and publicregisters• Assure rapid legislative changeswhen needed• Found<strong>in</strong>g of a comprehensivecancer centreFigure 1: Investments <strong>in</strong> R&D <strong>in</strong> Europe and F<strong>in</strong>land<strong>in</strong> 2011 (EUR million and number of employees,percent Figure of 1. all Investments employees) <strong>in</strong> R&D <strong>in</strong> Europe and F<strong>in</strong>land (million euros)and number of employees, per cent of all employeesEuropeF<strong>in</strong>landR&D employment 115,695 1,229Total employment 700,010 5,436% R&D / total 16.5 22.6R&D <strong>in</strong>vestment 29,192 264Million EUREurope = EFPIA member companies, F<strong>in</strong>land = PIF member companiesEurope = EFPIA member companies, F<strong>in</strong>land= PIF member companiesActiveneighboursActivities <strong>in</strong> <strong>the</strong> Nordic countries havetraditionally attracted research and<strong>in</strong>vestments, and especially Swedenand DenmarkEsittäjähave been successful<strong>in</strong> <strong>the</strong> pharma sector. Sweden hasnever<strong>the</strong>less suffered a severe loss ofresearch activities dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> past 10years.Due to <strong>the</strong> value of medic<strong>in</strong>eexports and R&D <strong>in</strong>vestments, <strong>the</strong>health <strong>the</strong>me has been brought to <strong>the</strong>centre of <strong>in</strong>novation policy to improvecompetitiveness and attract <strong>in</strong>vestments.There are also important <strong>in</strong>frastructuresto facilitate close collaboration betweenacademic groups and pharma, such as<strong>the</strong> Medicon Valley.In Norway, <strong>the</strong> government has alsoidentified pharmaceutical R&D as afocus area and <strong>the</strong> number of cl<strong>in</strong>icaltrials immediately <strong>in</strong>creased. Norwayhas also been very active <strong>in</strong> promot<strong>in</strong>gresearch collaboration activitiesto improve <strong>the</strong> competitivenessof cl<strong>in</strong>ical research <strong>in</strong> <strong>the</strong> Nordicregion, for <strong>in</strong>stance <strong>the</strong> Nordic TrialAlliance.Our sou<strong>the</strong>rn neighbour, Estonia,has likewise rapidly reacted to <strong>the</strong>decl<strong>in</strong>e <strong>in</strong> cl<strong>in</strong>ical trials, with goodresults. A lot of activities make Estoniaan attractive partner <strong>in</strong> medic<strong>in</strong>edevelopment and life science.16.8.201348 KEMIA 5/2013
CommentTowards a bright future?The importance of life sciences and <strong>the</strong> pharma sector wasseen <strong>in</strong> <strong>the</strong> early 21 st century, but got lost <strong>in</strong> just a few yearsdue to overoptimistic expectations of <strong>the</strong> <strong>in</strong>vestors. Now <strong>the</strong>climate is more favourable aga<strong>in</strong>, and <strong>the</strong>re is a clear visionthat pharma and medtech could provide employment, goodbus<strong>in</strong>ess, and foreign <strong>in</strong>vestment <strong>in</strong>to F<strong>in</strong>land.Cl<strong>in</strong>ical trials, development of medic<strong>in</strong>es, newcompanies, collaboration between academia and companies,collaboration between SME and big pharma, employment,<strong>in</strong>vestments, free study medication, highly skilled healthprofessionals…We can be part of all this when we work toge<strong>the</strong>r for aresearch <strong>in</strong>tensive future. With a new life science strategyfor F<strong>in</strong>land implemented by <strong>the</strong> m<strong>in</strong>istries, an AdvisoryBoard on pharmaceutical research to discuss and benchmark<strong>the</strong> necessary measures, <strong>the</strong>re might be a bright future forpharma <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.All we need to do is identify and remove <strong>the</strong> bottlenecks.Discussions and reports are important, but rapid actions anddecisions are key. People say that Swedes talk but F<strong>in</strong>nsmake decisions. I hope <strong>the</strong>y are right.Mia BengtströmHigh process performance andsafety with Metso’s automationFigure 3: The total number of Cl<strong>in</strong>ical trialapplications Total number to Regulatory of new cl<strong>in</strong>ical Authorities trials<strong>in</strong> <strong>the</strong> Nordic countries and Estoniawww.metso.com/automation5004504003503002502001501005002007 2008 2009 2010 2011 2012SwedenF<strong>in</strong>landDenmarkNorwayIcelandEstoniaIlmoitukset<strong>Kemia</strong>-lehdessähuomataan!Numero 6/2013ilmestyy 9. lokakuuta.Agency (Fimea) statistics <strong>the</strong>rewere 168 new trials reported <strong>in</strong>2012. Of <strong>the</strong>se, 85 new trialswere started by PIF membercompanies. S<strong>in</strong>ce trials last foryears PIF member companiessponsored altoge<strong>the</strong>r 306trials, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g those thatwere ongo<strong>in</strong>g, a third of whichwas conducted with cancermedications. The second largestgroup was medication fornervous systems disorders.In general, F<strong>in</strong>ns are verypositive towards research. Thisis evident from <strong>the</strong> number ofparticipants <strong>in</strong> vacc<strong>in</strong>e trials.Some years ago more than85,000 people participated<strong>in</strong> <strong>the</strong>se trials, which is anunbelievable number <strong>in</strong> acountry <strong>the</strong> size of F<strong>in</strong>land.In 2012 <strong>the</strong>re were 39,000trial subjects <strong>in</strong> ongo<strong>in</strong>g trials,of which close to 30,000 <strong>in</strong>vacc<strong>in</strong>e trials and 3,400 <strong>in</strong>cardiovascular trials.The author is Senior Adviser atPharma Industry F<strong>in</strong>land, withresearch and <strong>in</strong>novation policy as<strong>the</strong> area of responsibility.mia.bengtstrom@pif.fiVaraa paikkasi viimeistään 19. syyskuuta!Osateemo<strong>in</strong>a mm.• Laboratoriot• Puhdastilat• ProsessitTiedustelut ja varaukset:kalevi.s<strong>in</strong>isalmi@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 044 539 0908irene.sillanpaa@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 827 9778www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiKEMIA Kemi
Light and motionIn <strong>the</strong> plasticsbus<strong>in</strong>essOne of <strong>the</strong> world’s megatrendsis <strong>in</strong>creased movement. Morethan ever, people and goods areon <strong>the</strong> move. Whe<strong>the</strong>r for workor play, greater numbers of <strong>the</strong>world’s people are on <strong>the</strong> go.For plastics and <strong>the</strong> productsderived <strong>the</strong>refrom, movementand mobility offer opportunities.Vesa KärhäThe need to move expands <strong>the</strong> demandfor plastics, for example <strong>in</strong> vehiclesand state-of-<strong>the</strong>-art pack<strong>in</strong>g technology.Even modern home liv<strong>in</strong>g favoursportable, adaptable solutions such as <strong>the</strong>SmartStore plastic storage series from<strong>the</strong> Or<strong>the</strong>x Group.The freedom of mobility would be<strong>in</strong> serious conflict with susta<strong>in</strong>abledevelopment, if not for <strong>the</strong> specialpropensity of lightweight plastic toThe plasticsgenerationIn <strong>the</strong> spr<strong>in</strong>g of 2013, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishPlastics Industry Federation createda 3‐m<strong>in</strong>ute animated film fordistribution on <strong>the</strong> Internet starr<strong>in</strong>gtwo young active adventurers Siiriand Rolle.In <strong>the</strong> film, <strong>the</strong> animated coupleowe <strong>the</strong>ir leisure-time lifestyles toa variety of plastics: <strong>the</strong> polyamides<strong>in</strong> Siiri’s parachute, <strong>the</strong> TPEs <strong>in</strong> <strong>the</strong>wheels of her skateboard, and <strong>the</strong>polyaramides <strong>in</strong> <strong>the</strong>ir mounta<strong>in</strong>climb<strong>in</strong>gropes.Rolle f<strong>in</strong>ally figures out how toget Siiri to slow down long enoughfor a coffee break by offer<strong>in</strong>g hera delicious dr<strong>in</strong>k right from a PETbottle. How would <strong>the</strong> Siiri andRolle generation survive withoutplastics?reduce <strong>the</strong> amounts of energy and o<strong>the</strong>rvaluable resources mobility consumes.In many ways, plastics for <strong>the</strong> movesave money. Plastic parts and constructionmake vehicles and conveyances light, afundamental feature <strong>in</strong> sav<strong>in</strong>g money.The burden on our natural resourcesand <strong>the</strong> environment is lightened by <strong>the</strong>aerodynamics and durability featuresplastics offer of our newfound mobility.The plastics <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land is alsohelp<strong>in</strong>g to move us <strong>in</strong>to <strong>the</strong> future.F<strong>in</strong>land’s plastics manufacturerssupply <strong>the</strong> materials used <strong>in</strong> physicaltra<strong>in</strong><strong>in</strong>g, recreational sports, and hobbies:sportswear, footwear, bicycle parts, heartrate monitors and so on. The automobile<strong>in</strong>dustry is an important partner, as are<strong>the</strong> aerospace and boat<strong>in</strong>g <strong>in</strong>dustries.Move on <strong>the</strong> momentMobility, urbanisation, demographicchange, f<strong>in</strong>ite resources, and o<strong>the</strong>rsignificant macro trends generatedemand for plastics products <strong>in</strong> general,for components <strong>in</strong> plumb<strong>in</strong>g and watersupply systems <strong>in</strong> particular.The merger of <strong>the</strong> <strong>in</strong>frastructuresolutions bus<strong>in</strong>esses Uponor Plc and<strong>the</strong> KWH Group <strong>in</strong> <strong>the</strong> spr<strong>in</strong>g of 2013is <strong>the</strong> jo<strong>in</strong><strong>in</strong>g of two strong plasticpipe manufacturers <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land <strong>in</strong>to aformidable jo<strong>in</strong>t venture company calledUponor Infra Oy. We will certa<strong>in</strong>lycont<strong>in</strong>ue to see such consolidationsbetween plastics converters.The plastics <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> F<strong>in</strong>landdirectly employs around 11,000. Theywork <strong>in</strong> 600 companies, mostly <strong>in</strong> smallbus<strong>in</strong>esses with five employees or less.Attract<strong>in</strong>g professionals, and keep<strong>in</strong>g<strong>the</strong>m for <strong>the</strong> long term, are major concernsto <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry. Our future also dependson <strong>the</strong> locations of our raw materialssuppliers and <strong>the</strong> device manufacturerswe, <strong>in</strong> turn, supply. Enterprises <strong>in</strong> Europeand across <strong>the</strong> globe compete ever morefiercely for talent and skill even as general<strong>in</strong>terest <strong>in</strong> vocational careers wanes.In any event, <strong>the</strong> areas of hypergrowthand mass markets are outside of F<strong>in</strong>land.All <strong>the</strong>se factors force us to th<strong>in</strong>k on ourHELLA Light<strong>in</strong>g F<strong>in</strong>land Oyfeet, move on a moment, and build trustalong <strong>the</strong> way. As always, our successwill depend on our abilities to keep stepwith our customers and <strong>the</strong>ir needs, whilealways be<strong>in</strong>g one step ahead.Learn<strong>in</strong>g projectsWe live <strong>in</strong> <strong>the</strong> Information Society.Many also refer to this as be<strong>in</strong>g <strong>the</strong> ageof plastic.Information about <strong>the</strong> materials <strong>in</strong>use today <strong>in</strong>terest many different typesof people. Plenty of facts about plasticsand plastic-related issues are readilyavailable on <strong>the</strong> Internet and socialmedia. In general, <strong>the</strong> digital <strong>in</strong>formation,it is often sourceless, dispersed, anddownright subjective to <strong>the</strong> po<strong>in</strong>t ofdis<strong>in</strong>formation.50 KEMIA 5/2013
Plastics manufacturersfocus<strong>in</strong>g onmov<strong>in</strong>g people and goods• TerhiTec Oy: safe, durable boats ideal <strong>in</strong>demand<strong>in</strong>g conditions.• Eurocon Oy: sandwich panels for <strong>the</strong>commercial vehicle <strong>in</strong>dustry.• Satatuote Oy: <strong>the</strong>rmoformed packag<strong>in</strong>gsolutions for demand<strong>in</strong>g applications.• FY-Composites Oy: composite products forvehicles, vessels, tra<strong>in</strong>s, submar<strong>in</strong>es.• Muoviura Oy: <strong>the</strong>rmoformed w<strong>in</strong>dshields,roof hoods and lamp heads.New Iow energy lightn<strong>in</strong>g systems for hous<strong>in</strong>g and vehicles area growth area for F<strong>in</strong>nish plastics converters.The F<strong>in</strong>nish Plastics IndustryFederation provides straightforward<strong>in</strong>formation. When potential customersneed more <strong>in</strong>formation, we direct <strong>the</strong>mto manufacturers. We also present our<strong>in</strong>dustry to policymakers, emphasis<strong>in</strong>gplastic’s suitability to susta<strong>in</strong>abledevelopment.Fulfill<strong>in</strong>g frequent requests forproduct guides and detailed adviceis part of our daily activities. In aneffort to <strong>in</strong>crease public awareness ofplastic as a material and o<strong>the</strong>rwise spuryoung people’s <strong>in</strong>terest <strong>in</strong> our <strong>in</strong>dustry,we became <strong>in</strong>volved <strong>in</strong> a nationwideeducational project <strong>in</strong> 2012.The project <strong>in</strong>corporates a methodologydesigned to promote <strong>in</strong>terest <strong>in</strong>learn<strong>in</strong>g by actively collect<strong>in</strong>g reallife<strong>in</strong>formation to complete schoolassignments of <strong>the</strong> pupils’ own design.The students, 13–17-year-olds <strong>in</strong> our testgroups, set <strong>the</strong>ir assignments <strong>in</strong> plasticrelatedresearch.The best “phenomena-be-plastic”projects become models to share withstudents and teachers around <strong>the</strong> country,with new assignments be<strong>in</strong>g born all<strong>the</strong> time. The project has generatedconsiderable <strong>in</strong>terest; history teachers,home economics teachers, and especiallytechnical and vocational subject teachershave discovered “new frontiers” for <strong>the</strong>irwork, thanks to plastics.Moreover, at <strong>the</strong> end of 2012 classrooms<strong>in</strong> over 100 comprehensiveschools <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land had access to 3-Dpr<strong>in</strong>ters for use <strong>in</strong> <strong>the</strong>ir assignments fordesign<strong>in</strong>g and produc<strong>in</strong>g plastics andproducts made of plastic.The author is Manag<strong>in</strong>g Director at <strong>the</strong>F<strong>in</strong>nish Plastics Industry Federation.vesa.karha@plastics.fiwww.plastics.fi5/2013 KEMIA51
Innovativerubber <strong>in</strong>dustrydo<strong>in</strong>g well <strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>in</strong>ternational play<strong>in</strong>g fieldSami NikanderThe rubber <strong>in</strong>dustry is a l<strong>in</strong>e of bus<strong>in</strong>ess larger than itssize, hav<strong>in</strong>g its products present everywhere. Innovation,flexibility and collaborative network are factors contribut<strong>in</strong>gto <strong>the</strong> success of F<strong>in</strong>nish companies <strong>in</strong> global markets.The significance of rubber <strong>in</strong>dustry for<strong>the</strong> society is much larger than one wouldth<strong>in</strong>k at a glance. Products of <strong>the</strong> sectorare used everywhere with<strong>in</strong> <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustryand production, construction, traffic,transportation, agriculture, healthcareand nurs<strong>in</strong>g as well as people’s leisuretime.The F<strong>in</strong>nish rubber <strong>in</strong>dustry is divided<strong>in</strong>to two sectors of a different type, tyre<strong>in</strong>dustry and technical rubber <strong>in</strong>dustry.The latter is largely subcontract <strong>in</strong>dustrymanufactur<strong>in</strong>g client-tailored rubberparts, <strong>in</strong> which permanent products andbranded articles represent a very smallproportion. The tyre <strong>in</strong>dustry <strong>in</strong> turnhas its own model ranges and brandsfor different applications and situations,<strong>the</strong> sector be<strong>in</strong>g significantly larger thantechnical rubber <strong>in</strong>dustry.Both sectors are active operators<strong>in</strong> <strong>in</strong>ternational markets. The F<strong>in</strong>nishrubber <strong>in</strong>dustry has quickly becomemore <strong>in</strong>ternational over <strong>the</strong> past tenyears. Already almost 75 per cent of <strong>the</strong>turnover of <strong>the</strong> member companies of <strong>the</strong>Rubber Manufacturers’ Association ofF<strong>in</strong>land is created <strong>in</strong> <strong>the</strong> export market.As shown <strong>in</strong> <strong>the</strong> attached graph, <strong>the</strong> trendcont<strong>in</strong>ued also last year.Entity managementis crucial for successThe global operational environmentbr<strong>in</strong>gs global challenges <strong>in</strong> its tra<strong>in</strong>.Competition is extremely hard, and<strong>in</strong> addition to good products, successrequires entity management. At <strong>the</strong> sametime cost competitiveness must be takencare of, ascerta<strong>in</strong><strong>in</strong>g that lead<strong>in</strong>g expertsof <strong>the</strong> field are work<strong>in</strong>g <strong>in</strong> <strong>the</strong> rubber<strong>in</strong>dustry companies on all levels.Close collaboration with <strong>the</strong> clientsis essential <strong>in</strong> entity management.This applies especially to companiesproduc<strong>in</strong>g technical rubber productswith<strong>in</strong> <strong>the</strong> subcontractor cha<strong>in</strong> andaim<strong>in</strong>g to develop materials andmanufactur<strong>in</strong>g techniques by <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g<strong>the</strong>ir expertise <strong>in</strong> rubber technology <strong>in</strong>to<strong>the</strong> client's manufactur<strong>in</strong>g process. Thedevelopment of genu<strong>in</strong>e products is <strong>in</strong>turn emphasised <strong>in</strong> <strong>the</strong> tyre <strong>in</strong>dustry.F<strong>in</strong>nish rubber <strong>in</strong>dustry companies areamong <strong>the</strong> top-class <strong>in</strong> both sectors.It has been understood <strong>in</strong> <strong>the</strong> rubber<strong>in</strong>dustry that success requires competenceat every level of <strong>the</strong> company. Associatedcompanies and schools pursue widecollaboration at all tra<strong>in</strong><strong>in</strong>g levels fromvocational schools to applied scienceand academic universities. The goal isan excellent level of competence on aglobal, not merely on <strong>the</strong> domestic scale.Competence is be<strong>in</strong>g developed with<strong>in</strong><strong>the</strong> fields of processes, basic and appliedresearch.In addition to strong and high-qualityproducts and services and expertise caremust be taken of cost competitiveness,for which issues related to <strong>the</strong> flexibility52 KEMIA 5/2013
The aggregated turnover of <strong>the</strong> members of Rubber Manufa4turers56sso4ia8on of F<strong>in</strong>land 2000–2012 Milj. € Million euros1000 800 600 400 200 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Share of exports Lähde: Kumiteollisuus ry Se#menta(on of rubber raw material use of <strong>the</strong> members of Rubber 5anufa6turers78sso6ia(on of F<strong>in</strong>land <strong>in</strong> 2012 1.7.2013 1 Natural rubber Syn<strong>the</strong>(6 rubber O<strong>the</strong>r polymers The turnover of NokianTyres and o<strong>the</strong>r F<strong>in</strong>nishrubber companies is ma<strong>in</strong>lycreated <strong>in</strong> <strong>the</strong> exportmarket.Nokian TyresSami Nikander 27.5.2013 1 of <strong>the</strong> labour market are play<strong>in</strong>g a centralrole. Flexibility is required <strong>in</strong> order toma<strong>in</strong>ta<strong>in</strong> <strong>the</strong> competitiveness of <strong>the</strong>companies also <strong>in</strong> <strong>the</strong> future.Biobased productsfrom natural rubberBiobased products and bioeconomyhave recently been <strong>the</strong> subject of muchdiscussion. The rubber <strong>in</strong>dustry hasalways operated with<strong>in</strong> this products andapplications scope.Presently over 40 per cent of <strong>the</strong> rawmaterials utilised by <strong>the</strong> rubber <strong>in</strong>dustryare based on natural rubber. The greaterpart of raw materials based on naturalrubber are be<strong>in</strong>g used <strong>in</strong> <strong>the</strong> tyre <strong>in</strong>dustry.The ma<strong>in</strong> raw material <strong>in</strong> <strong>the</strong> manufactureof technical rubber is syn<strong>the</strong>tic rubber oro<strong>the</strong>r polymers, although natural rubberis also be<strong>in</strong>g used.The availability and price of rawmaterial are central issues also <strong>in</strong> <strong>the</strong>rubber <strong>in</strong>dustry. Examples of factorsaffect<strong>in</strong>g <strong>the</strong> availability of naturalrubber <strong>in</strong>clude wea<strong>the</strong>r conditions,political situation <strong>in</strong> <strong>the</strong> production areas,competition for land areas with o<strong>the</strong>r cropplants, and politico-commercial issues.Responsibility issues related toraw materials are also significant.Development of alternative raw materialsis conducted all <strong>the</strong> time. Examples<strong>in</strong>clude guayule and a project of <strong>in</strong>terestfrom <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish perspective, <strong>in</strong> whichnatural rubber is produced from woodcellulose. These raw materials are,however, not yet able to replace <strong>the</strong>rubber tree.Nature shows <strong>the</strong> wayfor new rubber materialsThe rubber <strong>in</strong>dustry develops biomimeticelastomer structures <strong>in</strong> collaborationwith <strong>the</strong> Materials Science departmentof Tampere University of Technology(TUT), where <strong>the</strong> work is led by Dr.Amit Das, a top <strong>in</strong>ternational expert <strong>in</strong>elastomer science. Dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> next threeyears Dr. Das toge<strong>the</strong>r with his group will<strong>in</strong>vestigate and develop <strong>in</strong> collaborationwith <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry elastomer-basedbiomimetic actuator materials and modelstructures based on <strong>the</strong>m.In nature, materials often exhibit acomb<strong>in</strong>ation of exceptional strength,high ductility and adaptability. The sameis now be<strong>in</strong>g strived for by utilis<strong>in</strong>g <strong>the</strong>exceptional mechanic properties ofelastomer materials and by modify<strong>in</strong>g<strong>the</strong>ir electrical properties with additivesand fillers. The aim is to produce acontrolled structural transformation <strong>in</strong><strong>the</strong> material by us<strong>in</strong>g electricity. Thistype of materials are expected to havemany potential applications on a longertime span.The author is Manag<strong>in</strong>g Director at RubberManufacturers’ Association of F<strong>in</strong>land.sami.nikander@chem<strong>in</strong>d.fi5/2013 KEMIA53
Pa<strong>in</strong>t and pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>k <strong>in</strong>dustriesSteady times <strong>in</strong> <strong>the</strong>production and exportIndustrial coat<strong>in</strong>gs andespecially products for metalsurfaces suffered most from <strong>the</strong>2009 recession. While 2011and <strong>the</strong> first part of 2012 sawa fairly brisk rise, <strong>the</strong> growthslowed down dur<strong>in</strong>g 2012 andturned to decl<strong>in</strong>e dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong> lastquarter of <strong>the</strong> year. The pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g<strong>in</strong>k sector is still adapt<strong>in</strong>gto a chang<strong>in</strong>g operationalenvironment. Domestic salesand <strong>the</strong> sales value havecont<strong>in</strong>ued to decrease.Juha PyötsiäDomestic demand for pa<strong>in</strong>t productsrecovered slowly from <strong>the</strong> ebb of <strong>the</strong>recession <strong>in</strong> 2009. Industrial coat<strong>in</strong>gsand especially products <strong>in</strong>tended formetal surfaces also recovered slowlyfrom <strong>the</strong> recession. Industrial coat<strong>in</strong>gsfor wood surfaces, however, reactedmore slowly both to <strong>the</strong> rise and fall, butwith a similar cycle.The prognoses cont<strong>in</strong>ue to rema<strong>in</strong>uncerta<strong>in</strong>. The direction of progressdepends primarily on <strong>the</strong> generaldevelopment of <strong>the</strong> economy with<strong>in</strong> <strong>the</strong>euro area and <strong>the</strong> recovery of construction.In F<strong>in</strong>land, pa<strong>in</strong>t consumption has beendecreas<strong>in</strong>g for a couple of years.Commercial and decorative pa<strong>in</strong>tsdid not suffer from <strong>the</strong> recession asmuch as <strong>the</strong> o<strong>the</strong>r sectors, but no stronggrowth occurred ei<strong>the</strong>r. Growth did,however, cont<strong>in</strong>ue until 2011, turn<strong>in</strong>gto a slight decl<strong>in</strong>e <strong>in</strong> 2012. Summerwea<strong>the</strong>r conditions always <strong>in</strong>fluenceoutdoor pa<strong>in</strong>t sales. The sales of <strong>in</strong>teriorpa<strong>in</strong>ts are steadier, and professionalconstruction usually keeps <strong>the</strong> basicdemand constant.The greatest decrease dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong>depression year occurred with <strong>in</strong>dustrialmetal coat<strong>in</strong>gs, as <strong>the</strong> demand for<strong>in</strong>vestment goods suffered a globalcollapse. The rise after <strong>the</strong> depressionbegan slowly, but accelerated until 2011.In 2012, however, <strong>the</strong> growth stoppedand turned towards decl<strong>in</strong>e.Prices of raw materialsstay highThe demand for <strong>in</strong>dustrial coat<strong>in</strong>gs forwood has failed to exhibit a rise similarto that of metal coat<strong>in</strong>gs. The volumeshave rema<strong>in</strong>ed at a lower level and <strong>the</strong>difference has cont<strong>in</strong>ued to grow dur<strong>in</strong>g2012. The probable ma<strong>in</strong> reason is thatconstruction has clearly waned s<strong>in</strong>ce lastyear.Pa<strong>in</strong>t <strong>in</strong>dustry exports <strong>in</strong>creasedconsiderably until 2011, but began toslightly decl<strong>in</strong>e dur<strong>in</strong>g 2012, yet rema<strong>in</strong>at a high level. Imports did not exhibit asimilar rise, and have cont<strong>in</strong>ued to wane.The current account is <strong>the</strong>refore veryfavourable to us.Although <strong>the</strong> availability of rawmaterials was no longer problematic,<strong>the</strong>ir price has rema<strong>in</strong>ed relatively high.The earlier dramatic rise <strong>in</strong> <strong>the</strong> price ofraw materials has very slowly transferredEHS activitiesThe EHS development of <strong>the</strong>sector is monitored by collect<strong>in</strong>g<strong>the</strong> data of over 40 <strong>in</strong>dicatorsfrom member companies as partof <strong>the</strong> Responsible Care (RC)programme. The <strong>in</strong>dicator data areaggregated <strong>in</strong>to sector graphs forlook<strong>in</strong>g <strong>in</strong>to long term trends, whichshow cont<strong>in</strong>uous improvement <strong>in</strong>environment, health, and safetyperformance. Trend graphs canalso be used for resource allocationdecisions.54KEMIA5/2013
<strong>in</strong>to product prices.The pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>k sector has longsuffered from both <strong>the</strong> drop <strong>in</strong> volumeand structural problems <strong>in</strong> <strong>the</strong> graphics<strong>in</strong>dustry. Exports have waned because<strong>in</strong>ternational corporations haveconcentrated export-oriented production<strong>in</strong> Central Europe.Simultaneously, <strong>the</strong> decrease <strong>in</strong>production has resulted <strong>in</strong> <strong>in</strong>creased<strong>in</strong>ternal corporate imports.For <strong>the</strong> first time <strong>in</strong> five years, <strong>the</strong>wan<strong>in</strong>g of domestic consumption ofpr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>ks stopped <strong>in</strong> 2012 and evenbegan to rise slightly.Domestic sales of pa<strong>in</strong>tsslightly downDomestic sales by <strong>the</strong> members of <strong>the</strong>Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>t Industrytotalled 55 million litres <strong>in</strong> 2012,equivalent to 236.4 million euros <strong>in</strong> salesrevenue and up approximately 2.9 percent <strong>in</strong> value on 2011.The domestic sales volumes ofdecorative pa<strong>in</strong>ts totalled 30.6 millionlitres, valued at 125.6 million euros,an <strong>in</strong>crease of 1.3 per cent from 2011.Sales of <strong>in</strong>dustrial coat<strong>in</strong>gs totalled 24.3million litres, valued at 111.0 millioneuros, an <strong>in</strong>crease of 4.8 per cent.The total exports of pa<strong>in</strong>t products,exclud<strong>in</strong>g putties, caulk<strong>in</strong>g compounds,and similar products reached 58,324tonnes, valued at 171.7 million euros.Exports were 0.2 per cent less than <strong>in</strong>2011. The majority of <strong>the</strong>se went tocustomers <strong>in</strong> Russia, Sweden, Estonia,and Poland.Celebrat<strong>in</strong>g <strong>the</strong> 70 thanniversaryEstablished <strong>in</strong> Hels<strong>in</strong>ki dur<strong>in</strong>g <strong>the</strong>war <strong>in</strong> 1943, <strong>the</strong> orig<strong>in</strong>al name of<strong>the</strong> Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>tIndustry was <strong>the</strong> Association ofVarnish, Colour, and Lac Factories(Vernissa-, Väri- ja LakkatehtaidenYhdistys – Ferniss-, Färg- ohLackfabrikernas Fören<strong>in</strong>g ry).The association was registered <strong>in</strong><strong>the</strong> beg<strong>in</strong>n<strong>in</strong>g of 1944.milj. litraaDomestic million litres 0 sales, volumemilj. litraa70 million litres60 7050 6040 5030 4020 3010 2010001980 19801982 19821984 19841986 1986Kotimaan myynn<strong>in</strong> volyymiKotimaan Domestic myynn<strong>in</strong> sales, volume volyymiDomestic sales, volume1988 1988Domestic sales, valuemilj. euroamillion 150 EURmilj. euroa300 million EUR300 100250250200 5020015001501001005050001987 198730201019801989 19891991 19911982milj. euroamillion EUR300250200198719891993 199319841990 19901995 199519861992 19921997 199719881994 19941996 19961998 19982000 2000200220022004200420062006200820082010201020122012Kotimaan myynn<strong>in</strong> arvoKotimaan Domestic myynn<strong>in</strong> sales, value arvoDomestic sales, value199119931999 1999199019952001 2001Maalituotteiden vienn<strong>in</strong> arvoMaalituotteiden vienn<strong>in</strong> arvo2003 2003Exports of pa<strong>in</strong>t products, valuemilj. Exports euroa of pa<strong>in</strong>t products,Exports ofvaluepa<strong>in</strong>t products,million EURmilj. euroavaluemillion milj. euroa EURmilj. euroa, nykarvomillion180EURmilj. euroa, nykarvo180million EUR, EUR, presentmillion EUR, present160180 160milj. euroa, nykarvo value present valuemillion value EUR, presentmilj. euroa140160valuemilj. euroamilj. million euroa EURmillion EUR EUR120140million EUR1001201008060 8040 6020 40200140120100806040200199219972005200519761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008201020121976197819801982198419861988199019921994199619982000200220042006200820102012199419991996200119982007200720092009201120112000milj. euroa,nykyarvomilj. million euroa, EUR,nykyarvo present valuemillion EUR,present value20032002Kotimaan myynn<strong>in</strong> arvoDomestic sales, valueMaalituotteiden vienn<strong>in</strong> arvoExports of pa<strong>in</strong>t products,valuemillion EUR,present value20051976197819801982198419861988199019921994199619982000200220042006200820102012F<strong>in</strong>land’s pa<strong>in</strong>t and pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>k companiesThe Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>t Industry comprised <strong>the</strong> follow<strong>in</strong>gmember companies <strong>in</strong> 2012: Akzo Nobel Coat<strong>in</strong>gs, Sherw<strong>in</strong>-Williams F<strong>in</strong>land, Coloria, CPS Color, Eskaro, LV Coat<strong>in</strong>gs, Nor-Maali, Teknos, Tikkurila, and Valspar F<strong>in</strong>land. Vehicle pa<strong>in</strong>t importerscomprise Akzo Nobel Coat<strong>in</strong>gs, BASF Coat<strong>in</strong>gs Ref<strong>in</strong>ish Norden,ColorNet, Cora Ref<strong>in</strong>ish, and HL Group.Members of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g Ink Association are Fl<strong>in</strong>t GroupF<strong>in</strong>land, Hostmann-Ste<strong>in</strong>berg Suomi, Siegwerk F<strong>in</strong>land, and SunChemical.201220072004200620095/2013 KEMIA55
F<strong>in</strong>nish Pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g Ink AssociationImports totalled 22,322 tonnes, valuedat 85.1 million euros, and came ma<strong>in</strong>lyfrom Sweden, Germany, Belgium, andNe<strong>the</strong>rlands. Imports were 0.9 per centless than <strong>the</strong> previous year.In 2012, <strong>the</strong> total consumption ofpa<strong>in</strong>t products <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land is estimatedto have been around 14.7 kilogrammesper capita, which was less than dur<strong>in</strong>gprevious years.The figures <strong>in</strong> this article do not <strong>in</strong>cludepowder coat<strong>in</strong>gs, but coil coat<strong>in</strong>gs are<strong>in</strong>cluded.Consumption Consumption of pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g of <strong>in</strong>ks pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g 1980 <strong>in</strong>ks and <strong>in</strong> 2012 1980 and 2012kg per capita6,05,04,03,02,01,0Domestic demand ofpr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>ks decreas<strong>in</strong>g0,019801982198419861988199019921994199619982000200220042006200820102012Compared to 2011, domestic sales by <strong>the</strong>members of <strong>the</strong> Pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g Ink Associationdecreased <strong>in</strong> 2012 by 13.5 per cent <strong>in</strong>volume and 0.5 per cent <strong>in</strong> value, tostand at 14,084 tonnes and valued at 45.0million euros. Total sales of membercompanies, <strong>in</strong>clud<strong>in</strong>g exports, reached17,918 tonnes.Domestic consumption of pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g <strong>in</strong>kswas 2.9 kilogrammes per capita.Export volumes totalled 3,834 tonnes,valued at 13.2 million euros. Exportswere down from <strong>the</strong> previous year.Latvia, Russia, Lithuania, and Estoniawere <strong>the</strong> major markets for F<strong>in</strong>nishexports.Imports were up <strong>in</strong> 2012, at 11,415tonnes, aga<strong>in</strong>st 10,842 tonnes <strong>in</strong> 2011.Imports <strong>in</strong> 2011 were valued at 33.8million euros, and commanded more thanhalf of <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish market, and ma<strong>in</strong>lycame from <strong>the</strong> Ne<strong>the</strong>rlands, Germany,France, and Sweden.Production safetynumber/million hWaste Managementtonnes1000h per million h2012Landfilled waste1 day permillion h3 days permillion hWork-hours lostRecycled or reused wasteHazardous wasteThe writer is manag<strong>in</strong>g director of <strong>the</strong>Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>t Industry and<strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Pr<strong>in</strong>t<strong>in</strong>g Ink Association.juha.pyotsia@chem<strong>in</strong>d.fi2012Landfilled waste proportionalto productionRecycled or reused wasteproportional to productionHazardous wasteproportional to productionStandardisation becom<strong>in</strong>g<strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly importantStandardisation with<strong>in</strong> <strong>the</strong> pa<strong>in</strong>t <strong>in</strong>dustrycont<strong>in</strong>ued actively <strong>in</strong> 2012. The globalstandardisation committee ISO/TC 35,Pa<strong>in</strong>ts and varnishes, held its annualmeet<strong>in</strong>g <strong>in</strong> Hels<strong>in</strong>ki <strong>in</strong> May, with <strong>the</strong>Chemical Industry Federation of F<strong>in</strong>landand <strong>the</strong> Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>tIndustry responsible for arrangementstoge<strong>the</strong>r with SFS, <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish StandardsAssociation.From <strong>the</strong> beg<strong>in</strong>n<strong>in</strong>g of 2013, <strong>the</strong>standardisation activities on pa<strong>in</strong>ts havebeen <strong>the</strong> responsibility of Kemesta, <strong>the</strong>Association of F<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>t Industrybe<strong>in</strong>g one of its found<strong>in</strong>g members.Experts from <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustry follow andparticipate <strong>in</strong> <strong>the</strong> work of five EuropeanCEN and <strong>in</strong>ternational ISO committees.Most of <strong>the</strong> standards deal with testmethods and product requirement.Altoge<strong>the</strong>r <strong>the</strong>re are more than 700standards and more than 100 actual workitems.Standards are <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly used as a tool<strong>in</strong> legislation and <strong>in</strong> market surveillance.Companies also work <strong>in</strong>ternationally,and hav<strong>in</strong>g <strong>the</strong> same requirements <strong>in</strong>all of Europe and globally are a greatadvantage.56 KEMIA 5/2013
Chemical and forest <strong>in</strong>dustriesJo<strong>in</strong> forces <strong>in</strong>standardisationThe Chemical IndustryFederation of F<strong>in</strong>land and<strong>the</strong> F<strong>in</strong>nish Forest IndustriesFederation have establisheda new organisation calledKemesta. The purpose ofKemesta is to standardiseproducts and technologiesof <strong>the</strong> <strong>in</strong>dustries.Tuula RantalaihoThe enhancement of bio-economy hasa high priority <strong>in</strong> <strong>the</strong> European Unionstrategy, which has led to several workitems <strong>in</strong> standardisation beg<strong>in</strong>n<strong>in</strong>gwith <strong>the</strong> prefix bio.In F<strong>in</strong>land, both <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> andforest <strong>in</strong>dustries see bio-based productsas an essentially important area <strong>in</strong> <strong>the</strong>irfuture. It was <strong>the</strong>refore natural for<strong>the</strong> two <strong>in</strong>dustries to be <strong>in</strong>terested <strong>in</strong>tak<strong>in</strong>g <strong>the</strong> national responsibility of <strong>the</strong>standardisation of bio-based productsallocated to <strong>the</strong>m, which led to <strong>the</strong>foundation of a common organisationcalled Kemesta. The Association ofF<strong>in</strong>nish Pa<strong>in</strong>t Industry also jo<strong>in</strong>ed <strong>in</strong>.In addition to bio-based products,o<strong>the</strong>r areas of standards with<strong>in</strong> <strong>the</strong>responsibility of Kemesta are for <strong>in</strong>stancefireworks, explosives, fertilisers, andplastics.Decentralised systemUntil <strong>the</strong> end of 2012, <strong>the</strong> ChemicalIndustry Federation of F<strong>in</strong>land and <strong>the</strong>F<strong>in</strong>nish Forest Industries Federationwere both affiliates of SFS (<strong>the</strong> F<strong>in</strong>nishStandards Association), <strong>the</strong> nationalstandardisation body <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land.In F<strong>in</strong>land, writ<strong>in</strong>g of standardsand participation <strong>in</strong> European andInternational Standardisation isdecentralised. SFS has 12 affiliates, ofwhich Kemesta is <strong>the</strong> most recentlyestablished.The technical committees (TCs) ofCEN (<strong>the</strong> European Committee forStandardisation) and ISO (<strong>the</strong> InternationalOrganization for Standardization)have been allocated to <strong>the</strong>seaffiliates, each represent<strong>in</strong>g an economicsector with a special expertise. Thework is coord<strong>in</strong>ated and supported bySFS, which is also a standards writ<strong>in</strong>gbody.When Kemesta was formed, it becameresponsible for 21 technicalcommittees of CEN and 16 technicalcommittees of <strong>the</strong> International ISO.Fur<strong>the</strong>rmore <strong>in</strong> <strong>the</strong> spr<strong>in</strong>g of 2013,Kemesta was allocated ano<strong>the</strong>rISO committee, ISO/TC 276, Biotechnology.National committeesKemesta has organised its practicalwork <strong>in</strong> national standardisationcommittees, NTCs. Currently <strong>the</strong>re are11 of <strong>the</strong>se. Each NTC is responsiblefor one or more CEN and/or ISOcommittee.The NTCs meet regularly, someonce a year, o<strong>the</strong>rs several times eachyear. Documents are distributed via <strong>the</strong>eCommittees System, which works onan ISO server. National documents canbe uploaded <strong>in</strong>to <strong>the</strong> NTC portals.Not all <strong>the</strong> CEN and ISO committeesunder <strong>the</strong> responsibility of Kemesta,to page 59Scanstockphoto5/2013 KEMIA 57
Bio-related technicalcommittees with<strong>in</strong> <strong>the</strong>responsibility of Kemesta• CEN/TC 233 Biotechnology• CEN/TC 335 Solid biofuels• CEN/TC 383 Susta<strong>in</strong>ably producedbiomass for energyapplications (withF<strong>in</strong>nish PetroleumFederation)• CEN/TC 411 Bio-based products• ISO/TC 238 Solid biofuels• ISO/TC 248 Project committee—Susta<strong>in</strong>ablity criteriafor bioenergy (withF<strong>in</strong>nish PetroleumFederation)• ISO/TC 255 Biogas• ISO/TC 266 Biomimetics• ISO/TC 276 BiotechnologyO<strong>the</strong>r standardisationareas of Kemesta• Transportable gas cyl<strong>in</strong>ders• Assessment of workplace air• Pa<strong>in</strong>ts, varnishes, pigments,dyestuffs, extenders• Pulp, paper, and board• Adhesives• Furniture• Explosives and fireworks• Plastics• Fertilisers and soil conditioners• Surface active agents• Photocatalysis• Cosmetics• Health risk assessment of <strong>chemical</strong>s• ChemistryOld partnersFor decades <strong>the</strong> forest <strong>in</strong>dustries havebeen an essential basis for <strong>the</strong> F<strong>in</strong>nisheconomy and welfare. Today’s ref<strong>in</strong>edproducts made from wood havegone through a high-tech productionprocess to meet <strong>the</strong> requirements ofdemand<strong>in</strong>g end-users.In <strong>the</strong> production processes,dozens of different bulk <strong>chemical</strong>s,performance <strong>chemical</strong>s, and f<strong>in</strong>e<strong>chemical</strong>s are needed. This meansthat <strong>the</strong> <strong>chemical</strong> <strong>in</strong>dustry is anLife withoutstandardswould bechaosThe benefits of standardsand standardisation have beenrecognised by several studies <strong>in</strong>different countries. An outcome isthat standards <strong>in</strong>crease <strong>the</strong> GDPby about 0.8 to one per cent.In everyday life <strong>the</strong> application ofstandards is not often noticed, but itwould be an impossible situation if goodsand th<strong>in</strong>gs did not fit toge<strong>the</strong>r and werenot <strong>in</strong>terchangeable.This is noticeable by anyone travell<strong>in</strong>gto <strong>the</strong> USA or Great Brita<strong>in</strong> if <strong>the</strong>y neglectto pack an adapter for <strong>the</strong> electricityoutlet. It would also be very cumbersomeif <strong>the</strong> office papers were not of <strong>the</strong> correctsize for <strong>the</strong> fil<strong>in</strong>g folder.The areas represented by Kemesta aresuch that a lot of test<strong>in</strong>g is needed bothwhen controll<strong>in</strong>g raw materials, phasesof production processes, and propertiesof end products. When test<strong>in</strong>g is alwaysdone us<strong>in</strong>g <strong>the</strong> same standardisedmethod, <strong>the</strong> results are comparable wi<strong>the</strong>ach o<strong>the</strong>r. In cases of product compla<strong>in</strong>tsimportant raw material supplier to <strong>the</strong>forest <strong>in</strong>dustries.On <strong>the</strong> o<strong>the</strong>r hand, <strong>the</strong> same is true<strong>the</strong> o<strong>the</strong>r way round: a remarkablenumber of <strong>chemical</strong>s are producedfrom wood and <strong>the</strong> by-products offorest <strong>in</strong>dustry processes, such asvarious acrylates, alcohols, esters,and carbonates. Such <strong>chemical</strong>sare used as raw materials for anenormous number of products used<strong>in</strong> all walks of life.it is important to have a proven andgenerally recognised method for test<strong>in</strong>g<strong>the</strong> product <strong>in</strong> question.Market surveillance is an area wherestandards are of essential importance.An example is <strong>the</strong> European <strong>chemical</strong>sregulation, Reach, based on whichsubstances are prohibited or <strong>the</strong>concentration of which is limited <strong>in</strong>articles. The concentration limits aregiven <strong>in</strong> <strong>the</strong> legislation, but controll<strong>in</strong>g<strong>the</strong> products <strong>in</strong> <strong>the</strong> market—<strong>in</strong>clud<strong>in</strong>gimported ones—would not be possiblewithout standardised test<strong>in</strong>g methods.Harmonised standardsIn Europe, a number of standardsare developed on request of <strong>the</strong> EUCommission, which gives CEN mandatesto develop harmonised standards onspecified topics.The work is usually done <strong>in</strong> English,but <strong>the</strong> titles of harmonised standardshave to be translated <strong>in</strong>to nationallanguages. The standardisation of biobasedproducts, for <strong>in</strong>stance, is done on<strong>the</strong> basis of two EU mandates.There is a reason for us<strong>in</strong>g standards asa tool <strong>in</strong> legislation. Requirements can bepresented <strong>in</strong> legislation. Specifications,classifications, and test<strong>in</strong>g methodsare, however, more easily presented <strong>in</strong>standards, <strong>the</strong>reby keep<strong>in</strong>g <strong>the</strong> legislativetexts shorter. Standards are also regularlyrenewed.58 KEMIA 5/2013
Without standards,th<strong>in</strong>gs do not fit toge<strong>the</strong>r.Pack an adapter for <strong>the</strong>electricity outlet if youtravel to, for example, <strong>the</strong>USA or Great Brita<strong>in</strong>.Scanstockphotofrom page 57however, have an NTC or national mirror committee. In<strong>the</strong>se cases <strong>the</strong> office of Kemesta follows <strong>the</strong> developmentof standardisation work and consults experts if needed.Standardisation work is open to all <strong>in</strong>terested organisationsand persons, so anyone <strong>in</strong>terested can jo<strong>in</strong> <strong>the</strong> work, respect<strong>in</strong>g<strong>the</strong> rules of <strong>the</strong> NTC, and have a say <strong>in</strong> vot<strong>in</strong>g situations.In accept<strong>in</strong>g a standard, <strong>the</strong>re are normally two official steps:an enquiry, when technical comments can be made, and a f<strong>in</strong>alvote, where <strong>the</strong> answer is ei<strong>the</strong>r yes or no for confirmation of<strong>the</strong> draft standard. In ISO <strong>the</strong> f<strong>in</strong>al vote can be skipped, if <strong>the</strong>draft standard is accepted at <strong>the</strong> earlier stage.These two steps are also open to anyone, so both Kemestaand SFS publish a list of open enquiries and votes on <strong>the</strong>irInternet pages. The draft texts are available from Kemesta uponrequest.Teeremonttisipölyttömämm<strong>in</strong>!Entistä laajempivalikoima vähäpölyisiätuotteita saatavilla!Standardisation trendsThe title of technical committees for which Kemesta isresponsible often beg<strong>in</strong>s with <strong>the</strong> word bio. The number ofsuch committees and standardisation of various managementsystems has <strong>in</strong>creased.Quality and environmental system standards are well-known,and new management system standards keep appear<strong>in</strong>g. Theseare often used by all sectors, so <strong>in</strong> F<strong>in</strong>land <strong>the</strong> NTC <strong>in</strong> <strong>the</strong>secases is usually SFS. Services are also <strong>in</strong>creas<strong>in</strong>gly be<strong>in</strong>gstandardised.The EU has given a standardisation regulation sett<strong>in</strong>g severalfuture targets. One of <strong>the</strong>m is to <strong>in</strong>clude all stakeholders <strong>in</strong><strong>the</strong> society <strong>in</strong> standardisation work. Special attention is drawnto SMEs, small and medium-sized enterprises. With today’slimited resources <strong>in</strong> all k<strong>in</strong>ds of organisations, however, thisis a challenge.The writer works as Counsellor at Kemesta.tuula.rantalaiho@kemesta.fiwww.kemesta.fiwww.kiilto.com
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ens<strong>in</strong> meiltä • At your serviceARWINA Oy21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arw<strong>in</strong>a@arw<strong>in</strong>a.fiwww.arw<strong>in</strong>a.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsJäteliuottimien puhdistus– Waste Solvent Clean<strong>in</strong>gLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely– Hazardous Wastes TreatmentBang & Bonsomer GROUP OyItälahdenkatu 18 A00210 Hels<strong>in</strong>kiPL 93, 00211 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.comBayer OyTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKasv<strong>in</strong>suojelua<strong>in</strong>eet ja torjuntaa<strong>in</strong>eet– Crop Protection Agents andControl SubstancesReseptilääkkeet, itsehoitovalmisteetja väl<strong>in</strong>eet diabeteksen hoidonseurantaan – Prescription Medic<strong>in</strong>es,Consumer Health Products and Toolsfor Monitor<strong>in</strong>g Diabetes TherapyTeollisuuden raaka-a<strong>in</strong>eet ja kemikaalit– Industrial Raw Materialsand ChemicalsCHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290<strong>in</strong>fo@ecoplann<strong>in</strong>g.fiwww.ecoplann<strong>in</strong>g.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – EvaporationPlantsKiteytyslaitokset – CrystallizationPlantsHappojen talteenottolaitokset – AcidRecovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väkevö<strong>in</strong>tilaitokset– Phosphoric AcidPurification and Concentration PlantsVihreitä sivujaei ohiteta.BASF OyTammasaarenkatu 300180 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 615 981etunimi.sukunimi@basf.comwww.basf.com, www.basf-cc.fiFor qualified wet mill<strong>in</strong>g & mix<strong>in</strong>gLaadukkaaseen märkäjauhatukseenja sekoitukseenBERGIUS TRADING ABPL 12400181 Hels<strong>in</strong>kipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrad<strong>in</strong>g.comwww.bergiustrad<strong>in</strong>g.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSekoittimet – MixersVihreät sivuthuomataan.Busch Vakuumteknik OyS<strong>in</strong>ikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666<strong>in</strong>fo@busch.fiwww.busch.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum PumpsDosetec Exact OyVaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410<strong>in</strong>fo@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batch<strong>in</strong>gSystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –Sack<strong>in</strong>g for Pulver and GranulateMaterialsLaboratoriovaa’at – LaboratoryBalancesPunnitusjärjestelmät – Weigh<strong>in</strong>gSystemsSäiliövaa’at – Tank Weigh<strong>in</strong>gSäk<strong>in</strong>purkauslaitteet – Dischargersfor SackSäkkien täyttökoneet – Sack Fill<strong>in</strong>gMach<strong>in</strong>esVaa’at – Balances & Scales60
Elektrokem OyPL 7100131 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502<strong>in</strong>fo@elektrokem.fiwww.elektrokem.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – F<strong>in</strong>e ChemicalsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratorioväl<strong>in</strong>eet – LaboratoryEquipmentVihreiden sivujennettiversioUUDISTUI!Tule mukaan!www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi> Vihreä sivutFISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@<strong>the</strong>rmofisher.comwww.fishersci.fiElomatic Oy Food &Chemical Eng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>gItä<strong>in</strong>en Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 Lo g o m m411e v är i o n PM S 288 (t u m m an si n i n en ), j o t enMobile: 040 5000427<strong>in</strong>fo@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Ouluv al i t k aa t ei p p i l o g o n v är i m ah d o l l i si m m an l äh el l ä si t äTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua– Automation and ElectrificationDesignEnergiakonsulto<strong>in</strong>ti – EnergyConsult<strong>in</strong>gLaitesuunnittelua – Unit OperationDesignProjektipalvelut – EPCM ProjectServicesProsessiautomaatiojärjestelmät –Process Automation SystemsProsessisuunnittelua – ProcessDesignTehdassuunnittelua – Plant DesignF<strong>in</strong>ex OySeppolantie 148230 Kotkapuh. (05) 2255 700faksi (05) 228 1180etunimi.sukunimi@f<strong>in</strong>ex.fiwww.f<strong>in</strong>ex.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsIon<strong>in</strong>vaihtohartsit – Ion ExchangeRes<strong>in</strong>sTavaramerkit ja edustukset –Trademarks and RepresentativesF<strong>in</strong>exOy FINN-KASEI Ltd.F<strong>in</strong>n-Kasei Oy Ltd.Puotilantie 1 H 4400910 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 32 80 800kimmo.he<strong>in</strong>onen@f<strong>in</strong>n-kasei.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsCLP-konsulto<strong>in</strong>ti – CLP-consult<strong>in</strong>g<strong>Kemia</strong>n logistiikan konsulto<strong>in</strong>ti –Consult<strong>in</strong>g of LogisticsREACH-konsulto<strong>in</strong>ti – REACHconsult<strong>in</strong>gVaraa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!Uudet tilaukset:irene.sillanpaa@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 827 9778kalevi.s<strong>in</strong>isalmi@ kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 044 539 0908Tietojen päivitykset:leena.lait<strong>in</strong>en@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 577 8850www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi> IlmoitustiedotGEA ProcessEng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g OyKoivuhaankuja 201510 VantaaPL 33, 01511 Vantaapuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969<strong>in</strong>fo@gea-pe.fiwww.gea-pe.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdut<strong>in</strong>laitokset – EvaporatorPlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cool<strong>in</strong>g TowersLeijupetikuivaimet – Fluid BedDryersSpray-kuivurit – Spray DryersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGeaNiroINNOVATICSRatamestar<strong>in</strong>katu 13 A00520 Hels<strong>in</strong>kipuh. 010 281 8900faksi (09) 565 2536<strong>in</strong>nolims@<strong>in</strong>novatics.fiwww.<strong>in</strong>novatics.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS61
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ens<strong>in</strong> meiltä • At your serviceIS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical Cab<strong>in</strong>etsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and Fitt<strong>in</strong>gsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume HoodsKaluste-Projektit OyPuk<strong>in</strong>mäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpo<strong>in</strong>t.fiwww.kalusteprojektit.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –Laboratory Fitments and Fitt<strong>in</strong>gsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods”Tietojen haku onk<strong>in</strong>nyt kätevää.”VIHREÄT SIVUT-nettipalvelu uudistui.TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiKiilto OyTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKi<strong>in</strong>nityslaastit – CementitiousAdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSe<strong>in</strong>ä- ja lattiatasoitteet – WallPlasters and Floor Levell<strong>in</strong>gsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake Res<strong>in</strong>sVedeneristeet – Waterproof<strong>in</strong>gMembranesMETROHM NORDIC OyKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkua<strong>in</strong>eanalytiikka – Analytics ofElementsElektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics ofmercuryIonikromatografit – Ion chromatographspH- ja johtokykymittarit – pH andconductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stabilitymeasurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electro<strong>chemical</strong>equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titratorsand dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – VoltametersMetso Automation OyLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karpp<strong>in</strong>en@metso.comwww.metsoautomation.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instrumentsfor Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät– Process Automation SystemsPANalytical B.V.Sivuliike SuomessaL<strong>in</strong>noitustie 4B02600 Espoopuh.09 2212 580faksi 09 2212 585jouko.niem<strong>in</strong>en@panalytical.comwww.panalytical.comwww.asdi.comwww.oblf.deTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit(XRF) – X-ray fluorescence spectrometers(XRF)Röntgendiffraktometrit (XRD) –X-ray diffractometers (XRD)Laboratorioautomaatiot – Laboratoryautomation systemsNäytteenvalmistus – SamplepreparationOptiset emissiospektrometrit (OES)ja lähi-<strong>in</strong>frapunalaitteet (NIR) –Optical emission spectrometers(OES) and near-<strong>in</strong>frared-equipment(NIR)Vihreitä sivujaei ohiteta.62
Perk<strong>in</strong>Elmer Life andAnalytical SciencesPerk<strong>in</strong>Elmer F<strong>in</strong>land OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perk<strong>in</strong>elmer.comwww.perk<strong>in</strong>elmer.comAsiakaspalvelu:puh. 0800 117 186faksi 0800 117 185Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit– Atomic Absorption SpectrophotometersBiotekniikan laitteet – Equipmentfor BiotechnologyDMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – ElectrophoresisEquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – ImmunoanalyzersImmunokemialliset reagenssit –Immuno<strong>chemical</strong> ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –IR-SpectrophotometersIn vivo -kuvantamislaitteet – In vivoImag<strong>in</strong>g EquipmentIR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas ChromatographsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate ReadersKuoppalevypesurit – Well-Plate WashersKuvantamislaitteet – Imag<strong>in</strong>g EquipmentLaboratorioautomaatit – LaboratoryAutomationLum<strong>in</strong>ometrit – Lum<strong>in</strong>ometersLähi-<strong>in</strong>frapunaspektrofotometrit –Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – MicrowaveInduced Wet Calc<strong>in</strong>ationMikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – LiquidChromatographsPipeto<strong>in</strong>tiasemat – Pipett<strong>in</strong>g StationsPipeto<strong>in</strong>tirobotit – Pipett<strong>in</strong>g RobotsPolarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemikaalit– Radioactive Reagents andChemicalsRadioaktiivisuuden mittauslaitteet –Analyzers for Radioactivity DetectionRaman-spektrometrit – RamanSpectrometersRavistelijat ja sekoittimet – Shakersand MixersTermoanalysaattorit – ThermalAnalyzersTGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-SpectrometersTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNenPackard BiosciencePerk<strong>in</strong>elmerWallacRaMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 73 C15140 Lahtipuh. 020 755 7800faksi 020 755 7911analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fiSKALAR ANALYTICAL B.V.T<strong>in</strong>straat 124823 AA BredaThe Ne<strong>the</strong>rlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400<strong>in</strong>fo@skalar.comwww.skalar.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkua<strong>in</strong>eanalysaattorit (TOC, TNnesteille ja ki<strong>in</strong>toa<strong>in</strong>eille) –Elemental Analyzers (TOC, TN forLiquids and for Solids)Automaattiset märkäanalysaattorit(CFA, Erillisanalyysit) – AutomatedWet Chemistry Analyzers (Cont<strong>in</strong>uousFlow Analyzers (CFA), DiscreteAnalyzers)On-l<strong>in</strong>e-tarkkailuanalysaattorit –On-L<strong>in</strong>e Monitor<strong>in</strong>g AnalyzersRobottianalysaattorit (BOD, COD,pH, EC, sameus, alkalisuus) –Robotic analyzers (BOD, COD, pH,EC, Turbidity, Alkal<strong>in</strong>ity)Software Po<strong>in</strong>t OyMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepo<strong>in</strong>t.comwww.softwarepo<strong>in</strong>t.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –Laboratory Intelligence ® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS SystemsTavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE Biobank<strong>in</strong>gWiLab LIMSLIMSView powered by QlikViewVihreät sivutmyös netissä.Suomen Lämpömittari OyYrityspiha 700390 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– GlassThermometersVihreät sivuthuomataan!• Jokaisessa lehdessä.• Jokaisessa uutiskirjeessä.• Netissä www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiVihreät sivutLue lisää:www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi ilmoittajalleVaraa paikkasi:ilmoitukset@kemia-<strong>lehti</strong>.fi.63
VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGESKysy ens<strong>in</strong> meiltä • At your serviceTankki OyOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPa<strong>in</strong>esäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle– Mix<strong>in</strong>g Vessels for PharmaceuticalIndustrySäiliöt ja varasto<strong>in</strong>tilaitteet –Conta<strong>in</strong>ers and Storage EquipmentTRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – TranslationservicesVWR International OyValimotie 900380 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200<strong>in</strong>fo@fi.vwr.comwww.vwr.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – LaboratoryChemicalsLaboratoriolaitteet – LaboratoryEquipmentLaboratoriotarvikkeet – LaboratoryConsumablesTeknos OyTakkatie 300370 Hels<strong>in</strong>kiPL 107, 00371 Hels<strong>in</strong>kipuh. (09) 506 091faksi (09) 5060 9503www.teknos.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKorroosionestoa<strong>in</strong>eet ja -maalit– Corrosion Prevent<strong>in</strong>g Materialsand Pa<strong>in</strong>tsMaalit ja lakat – Pa<strong>in</strong>ts andLacquersPuun p<strong>in</strong>nan suojausa<strong>in</strong>eet –Wood Shield<strong>in</strong>gs MaterialsTurunKylmähuoltoOyAksel<strong>in</strong>tie 720200 Turkupuh. 0500 524 917www.turunkylmahuolto.fiturunkylmahuolto@dna<strong>in</strong>ternet.netHuolto ja myynti: Panasonic (Sanyo)Huolto: Forma, Heto, Revco, Heraeus,NuAire, Kendro, Thermo ym.Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsSyväjäähdyttimien asennus ja huolto– Installation and ma<strong>in</strong>tenance ofdeep freezersKylmäkuivurien huolto – Ma<strong>in</strong>tenanceof cold dryersWacker-Kemi ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221<strong>in</strong>fo.sweden@wacker.comwww.wacker.comTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemikaalit– Special Chemicals forRubber IndustryLiimaraaka-a<strong>in</strong>eet – Adhesives RawMaterialsMaali- ja lakkaraaka-a<strong>in</strong>eet – Pa<strong>in</strong>tand Lacquer Raw MaterialsSilikonit – SiliconesVaahdonestoa<strong>in</strong>eet – DefoamersVihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja h<strong>in</strong>nat: www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiilmoitustiedot.64
Vihreät sivuthuomataanKustannustehokasta näkyvyyttäyrityksellesi!Jokaisessa pa<strong>in</strong>etussa <strong>Kemia</strong>-lehdessäJokaisessa <strong>Kemia</strong>n uutiskirjeessäHakupohjaisena osoitteessa www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiNä<strong>in</strong> Vihreitä sivuja luetaan:Nä<strong>in</strong> Vihreät sivut vaikuttavat:Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-<strong>lehti</strong>.fiirene.sillanpaa@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 827 9778kalevi.s<strong>in</strong>isalmi@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 044 539 0908leena.lait<strong>in</strong>en@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 577 8850ilmoitustiedotKEMIA Kemi
ajankohtaistaHels<strong>in</strong>ki Chemicals Forum:Yhteistyöllä kohti parempaakemikaaliturvallisuuttaViidennessä Hels<strong>in</strong>kiChemicals Forumissa haetti<strong>in</strong>kansa<strong>in</strong>välisen tason ratkaisujakemikaaliturvallisuudenparantamiseen.Riku R<strong>in</strong>ta-JouppiRuohonjuuritason asiantuntija-avulla onsuuri merkitys kehitysmaiden kemikaaliturvallisuudenparantamisessa.Tätä mieltä oli viidennessä Hels<strong>in</strong>kiChemicals Forumissa BASF-yhtiötäedustanut Mart<strong>in</strong> Kayser, jonka mukaanesimerkiksi länsiafrikkalaisissa satamissaon käyty hyv<strong>in</strong> tuloks<strong>in</strong> läpi perusasioitakemikaaliturvallisuudesta vastaavanhenkilökunnan kanssa.Työntekijöillä on käytössään selkeätohjeet, joiden perusteella kemikaalitpystytään jakamaan eri riskiryhmi<strong>in</strong> jakäsittelemään korkean risk<strong>in</strong> a<strong>in</strong>eet asianmukaisesti.Tälla<strong>in</strong>en käytännön työei Kayser<strong>in</strong> mielestä saa toistaiseksi riit-tävää pa<strong>in</strong>oarvoa kehitysyhteistyöohjelmissa,jotka keskittyvät per<strong>in</strong>teisesti viranomaisyhteistyöhönja ylätason sääntelyjärjestelmienkehittämiseen.Parhaimmillaan myös viranomaisyhteistyölläon saavutettu hyviä tuloksia.Vietnam<strong>in</strong> kemikaaliviraston V<strong>in</strong>achem<strong>in</strong>edustajien mukaan Vietnami<strong>in</strong>on saatu ruotsalaisten kemikaaliviranomaistenavustuksella muutamassa vuodessahyv<strong>in</strong> kehittynyt kemikaalisääntelyjärjestelmä.Tästä on kuitenk<strong>in</strong> vielämatkaa siihen, että uudet säännöt ovatyleisesti tiedossa ja että valmistajat jakäyttäjät ymmärtävät säännöt ja noudattavatniitä.Hels<strong>in</strong>ki Chemicals Forumissa oli tälläkertaa viisi pääteemaa: kehitystavoitteetvuoteen 2020 mennessä, kemikaalit tuotteissa,nanoa<strong>in</strong>eiden sääntely, kemikaalilistauksienjärkeistäm<strong>in</strong>en ja kemikaalienyhteisvaikutuksien arvio<strong>in</strong>ti. Osanottajatkommentoivat esityksiä ja keskusteluitatwitter-se<strong>in</strong>ämän avulla. Tilaisuuttajuontanut Tekes<strong>in</strong> Suvi Sundquist aut-toi panelisteja seulomaan keskeiset asiatvirrasta mukaan keskusteluun.Onko kemikaalilistoissajärkeä?Keskustelu kemikaalilistausten järkeistämisestäoli vilkasta. Eri puolilla maailmaakemikaaliviranomaiset ryhmitteleväta<strong>in</strong>eita listoiksi pystyäkseen kohdistamaantoimenpiteensä korkean risk<strong>in</strong>a<strong>in</strong>eisi<strong>in</strong>. Yhteisten standardien puuttuessaeri maissa on käytössä omat listausprioriteett<strong>in</strong>saja käytäntönsä. Tuloksenaon listaviidakko, joka haittaa kemikaalienkansa<strong>in</strong>välistä kauppaa.Tulevaisuudessa viranomaiset pyrkiväthyödyntämään jo tehtyä risk<strong>in</strong>arvio<strong>in</strong>tityötä– kunhan työn avuksi ens<strong>in</strong>saadaan sovittua yhteiset standardit. Kanadanterveysm<strong>in</strong>isteriön suomalaistaustaisenedustajan Eeva Le<strong>in</strong>alan mukaanesimerkiksi kemikaalivirasto Echa ja Kanadankemikaaliviranomaiset pyrkivätjatkossa jakamaan risk<strong>in</strong>arvio<strong>in</strong>tityötä jaKeskustelutjatkuivat paneelienlomassakäytävillä, tässäosapuol<strong>in</strong>a<strong>Kemia</strong>nteollisuusry:n toimitusjohtajaTimoLeppä (vas.) jaTukes<strong>in</strong> kemikaalituotevalvonnanjohtajaEsa Nikunen.Kimmo Brandt66 KEMIA 5/2013
Viides Hels<strong>in</strong>ki Chemicals Forumkokosi yli 200 osanottajaa ja28 puhujaa 40 maasta.a<strong>in</strong>etietoja keskenään yhteistyösopimuksensapohjalta.Toisaalta keskeistä olisi <strong>in</strong>tegroida Ki<strong>in</strong>akansa<strong>in</strong>väliseen yhteistyöhön. CIRSkonsulttiyhtiötäedustaneen Yunbo Sh<strong>in</strong>mukaan Ki<strong>in</strong>assa on edelleen laaja-alaisessakäytössä useita a<strong>in</strong>eita, jotka ovatlähes kaikkialla muualla kansa<strong>in</strong>välis<strong>in</strong>sopimuks<strong>in</strong> kiellettyjä tai rajoitettuja.Joidenk<strong>in</strong> a<strong>in</strong>elistojen perimmä<strong>in</strong>entarkoitus ei avaudu ulkopuolisille. KemikaalivirastoEchan Jack de Bruijnmyönsi, että Euroopan union<strong>in</strong> ulkopuolistenyritysten on use<strong>in</strong> vaikea ymmärtääesimerkiksi CoRAP-listaa. Se ei olemusta lista eikä markk<strong>in</strong>oilta poistettaviena<strong>in</strong>eiden lista, vaan osa a<strong>in</strong>eista poistetaanarvio<strong>in</strong>n<strong>in</strong> jälkeen listalta ilmanjatkotoimenpiteitä.Keskustelussa väläytetti<strong>in</strong> myös valkoistalistaa määrättyyn käyttöön hyväksyttävistäkemikaaleista. EU:ssa onkäytössä tälla<strong>in</strong>en lista esimerkiksi el<strong>in</strong>tarvikkeidenkanssa kontakti<strong>in</strong> päätyvistämateriaaleista. Viranomaiset ovat kuitenk<strong>in</strong>haluttomia pitämään yllä listoja,joissa he tavallaan antaisivat takuun joidenk<strong>in</strong>a<strong>in</strong>eiden haitattomuudesta.Reach-asetusta puolustanut de Bruijnkorosti asetuksen käännetyn todistustaakana<strong>in</strong>utlaatuisuutta. Echalla on käytössäänkaikista rekisteröidyistä a<strong>in</strong>eistalaajat tiedot, joiden pohjalta osa a<strong>in</strong>eistavoidaan priorisoida ja niiden käyttöätarvittaessa rajoittaa. Missään muuallamaailmassa viranomaisten käytettävissäei ole a<strong>in</strong>ekohtaisia ”tiedustelutietoja”,joten ne pystyvät reagoimaan vasta, kunpitkäaikaisen altistumisen aiheuttamathaitat ovat jo ilmeisiä.Ku<strong>in</strong>ka paljon tietoavaaditaan kuluttajatuotteista?Tukholman yliopiston professori Christ<strong>in</strong>aRuden arvosteli Reachiä tuotteidenkemikaaleja käsitelleessä paneelissa siitä,että vaarallisia a<strong>in</strong>eita kuluttajatuotteissasäännellään heikosti. EU:n ulkopuoleltatulevat kuluttajatuotteet voivatsisältää vaarallisia a<strong>in</strong>eita, mutta tietovaaroista ei missään vaiheessa välity loppukäyttäjälle.Ruden esitti, että kuluttajakäyttöön tuleviltalopputuotteilta vaadittaisi<strong>in</strong> täydellisettiedot niiden kemiallisesta koostumuksesta.Radikaal<strong>in</strong> ehdotuksen käytännöntoteutus vaatisi kuitenk<strong>in</strong> ni<strong>in</strong>paljon testaamista, että paneeli ei lämmennytajatukselle.Hels<strong>in</strong>ki ChemicalsForum• 18.–19. kesäkuuta 2013.• Yli 200 teollisuuden, viranomaisten,kansalaisjärjestöjen, tutkimuksenja median edustajaa40 maasta.• A<strong>in</strong>eistoa esityksistä:www.hels<strong>in</strong>kicf.eu.• Seuraavan kerran 22.–23. toukokuuta2014.• Tapahtuman pääsihteer<strong>in</strong>äjatkaa Hannu Vornamo.Lego-yhtiötä edustanut ChristianWetterberg hava<strong>in</strong>nollisti kielteistä kantaansasuklaakeksillä. Ku<strong>in</strong>ka yksityiskohtaisiatietovaatimuksia olisi kohtuullistaesittää suklaakeks<strong>in</strong> valmistajalle?Keksipaket<strong>in</strong> tuoteselosteesta selviävätnykyis<strong>in</strong> leivonnassa käytetyt a<strong>in</strong>esosatvehnäjauhosta alkaen. Wetterberg<strong>in</strong> mukaanolisi kohtuutonta vaatia, että leipomollaolisi lisäksi oltava tieto vehnän viljelyssäkäytetyistä kasv<strong>in</strong>suoja-a<strong>in</strong>eista,vehnän kasvunaikaisesta altistumisestalähistöltä kulkeutuville pakokaasuilletai jauhatuksessa vehnään sekoittuneistahaitallisista jäämistä. Suklaakeks<strong>in</strong> toimitusketjuei ole edes kov<strong>in</strong> pitkä verrattunakemianteollisuuden kuluttajatuotteidentyypillisi<strong>in</strong> toimitusketjuih<strong>in</strong>.Ruden<strong>in</strong> lisäksi eurooppalaisten kuluttajienkattojärjestön BEUC:n edustajaSylvia Maurer kannatti yhä yksityiskohtaisemmantiedon vaatimuksia kuluttajatuotteista,kun taas Cefic<strong>in</strong> Erw<strong>in</strong>Annys ja Legon Wetterberg vastustivatteollisuuden toim<strong>in</strong>nan vaikeuttamistalisätietovaatimuksilla. Koska Reachi<strong>in</strong>ei ole esitetty aihetta koskevia muutoksia,keskustelu jäi luonteeltaan akateemiseksi.Nanoa<strong>in</strong>eetjakavat mielipiteitäOECD:tä edustaneella Rob Visserillä olihyviä uutisia keskusteluun nanoa<strong>in</strong>eidensääntelystä. OECD:n arvio<strong>in</strong>tien perusteellanäyttää siltä, että nanoa<strong>in</strong>eita voidaanarvioida pitkälti samo<strong>in</strong> tutkimusmenetelm<strong>in</strong>ku<strong>in</strong> muitak<strong>in</strong> a<strong>in</strong>eita. Tämätekee nanoa<strong>in</strong>eiden sääntelystä yks<strong>in</strong>kertaisempaaku<strong>in</strong> aiemm<strong>in</strong> odotetti<strong>in</strong>.Samalla näyttää kuitenk<strong>in</strong> siltä, ettäuseat maat haluavat erillisen tuoterekister<strong>in</strong>nanoa<strong>in</strong>eita sisältäville tuotteille.Ensimmäisenä tämän on toteuttanutRanska rekisterillään, joka löytyy osoitteestawww.r-nano.fr.EU-tason harmonisoitu nanotuoterekisteriei kuitenkaan saanut paneeliltayksimielistä kannatusta. Koska nanoa<strong>in</strong>eetotetaan panelistien mukaan joka tapauksessaReach-asetukseen, keskusteluavirisi eniten siitä, vaatiiko uudistusla<strong>in</strong>säädäntömuutosta vai sisällytetäänköasia Reach<strong>in</strong> liitteisi<strong>in</strong>.Echan Derek Knight<strong>in</strong> vetämässäpaneelissa käsitelti<strong>in</strong> kemikaalien yhteisvaikutuksia.Harmittomatk<strong>in</strong> a<strong>in</strong>eetvoivat muuttua cocktail<strong>in</strong>a haitallisiksiterveydelle ja ympäristölle. Yhteisvaikutuksiaei ole toistaiseksi juuri tutkittu,eikä useista a<strong>in</strong>eista ole ollut saatavissaedes perustietoja ennen Reachiä. Perusa<strong>in</strong>etietojentullessa käyttöön vuoteen2018 mennessä pystytään paremm<strong>in</strong> arvioimaanmyös yhteisvaikutuksia.Kokeellisia ja laskennallisia tutkimusmenetelmiäkehitetään koko ajan vastaamaanhaasteeseen. Edessä on valtavatyö, sillä käytössä olevista a<strong>in</strong>eistavoidaan valmistaa lähes tähtitieteell<strong>in</strong>enmäärä erilaisia seoksia erilaisilla pitoisuuksilla.Kirjoittaja on partneri REACHLaw Oy:ssä.riku.r<strong>in</strong>ta-jouppi@reachlaw.fiKimmo Brandt5/2013 KEMIA67
REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalila<strong>in</strong>säädännön etenemisestä ja vaikutuksista.Lupamenettelyssä vielämonta kysymysmerkkiäREACH-ASETUKSESSA luvanvaraisiksimääriteltyjen a<strong>in</strong>eiden autoriso<strong>in</strong>timenettelykäynnistyi käytännössätoukokuussa, kun ensimmä<strong>in</strong>enlupahakemus jätetti<strong>in</strong> kemikaalivirastolle.Lupamenettelyyn liittyy vielä moniaavoimia kysymyksiä, joih<strong>in</strong> kenelläkäänei ole vastauksia. Yksi asia onkuitenk<strong>in</strong> korostunut tähänastistenkokemusten myötä: aikaa ensimmäisestäaskeleesta lupahakemuksenjättämiseen saattaa kulua useita vuosia.Valmistautum<strong>in</strong>en onk<strong>in</strong> tärkeääaloittaa jo si<strong>in</strong>ä vaiheessa, kun omanyrityksen valmistama tai käyttämä a<strong>in</strong>epäätyy kandidaattilistalle.Lupamenettely päässee toden teollavauhti<strong>in</strong> tämän syksyn aikana. Lupahakemuksetneljän luvanvaraiseksisäädetyn ftalaat<strong>in</strong> käytölle tuli jättääelokuussa 2013. Seuraavana jonossaon muun muassa laajasti käytettyjälyijyjohdannaisia.Erityisen mutkikkaaksi tilanne saattaamuodostua luvanvaraisiksi säädetyna<strong>in</strong>een jatkokäyttäjälle. Monessatapauksessa jää jatkokäyttäjän omanaktiivisuuden varaan saada kemikaalitoimittaja,valmistaja tai EU-maahantuojahakemaan lupaa käyttötarkoitukselleen.Yleisesti arvioidaan myös, että alunper<strong>in</strong> luultua useamm<strong>in</strong> jatkokäyttäjätjoutuvat itse hakemaan lupia toim<strong>in</strong>tansakannalta kriittisille käyttötarkoituksilleen.Ilman lupaa luvanvaraisena<strong>in</strong>een käyttö on kokonaan kiellettysille määritellyn sunset-päivämääränjälkeen.YRITYKSET VOIVAT hakea lupialuvanvaraisten a<strong>in</strong>eiden käytölle jokoyks<strong>in</strong> tai yhdessä toisten yritystenkanssa. Käyttötarkoitukset kuitenk<strong>in</strong>määritellään lupia haettaessa uudestaan,mikä voi vaikeuttaa yhteisensävelen löytämistä yritysten kesken.Lupia haetaan käyttötarkoituskohtaisesti,eivätkä saman luvanvaraisena<strong>in</strong>een valmistajien ja jatkokäyttäjien<strong>in</strong>tressit välttämättä kohtaa.Myös yritysten väl<strong>in</strong>en tietojenvaihtovoi olla hankalaa, koska luvanvaraistena<strong>in</strong>eiden käyttötarkoituksi<strong>in</strong>liittyy use<strong>in</strong> yrityksen liiketoim<strong>in</strong>nankannalta kriittisiä bisnessalaisuuksia.Jo varhaisessa vaiheessa on syytäpäättää, aiotaanko lupaa hakea ensisijaisestiriskien riittävän hyvän hall<strong>in</strong>nanvai riskien ja sosioekonomistenhyötyjen välisen punn<strong>in</strong>nan perusteella.Lupayhteistyön selvittäm<strong>in</strong>ensaattaak<strong>in</strong> päätyä tilanteeseen, jossayhteistä on ni<strong>in</strong> vähän, etteivät osapuoletsäästä euroakaan yhteisellälupahakemuksella.TOISAALTA KEMIKAALIVIRASTOon tehnyt selväksi, että aikomuksenaon ennen pitkää määritellä kaikki kandidaattilistalleotetut a<strong>in</strong>eet luvanvaraisiksi.Jokaisen kemikaaleja valmistavantai EU:n alueelle niitä tuovan taijatkokäyttävän yrityksen on ensiarvoisentärkeää seurata kandidaattilistankehitystä ja aloittaa valmistautum<strong>in</strong>enoman a<strong>in</strong>een autoriso<strong>in</strong>ti<strong>in</strong> riittävänajoissa.Jos omalle liiketoim<strong>in</strong>nalle keske<strong>in</strong>ena<strong>in</strong>e joutuu kandidaattilistalle,yrityksen on syytä laatia välittömästitoim<strong>in</strong>tasuunnitelma lupamenettelynvaralle. Valmistautum<strong>in</strong>enkannattaa aloittaa selvittämälläoman toimitusketjun muidentoimijoiden aikeet, analysoimallaedellytykset saada lupaomalle käytölleen sekäarvioimalla kustannukseteri vaihtoehdoille jaskenaarioille.On tärkeää, että yritysjohtoon alusta astimukana määrittelemässälupastrategiaa.Kyse voi olla yrityksenliiketoim<strong>in</strong>nalle erittä<strong>in</strong>merkittävästä asiasta.Joonas Alarantajoonas.alaranta@l<strong>in</strong>nunmaa.fiAnnasti<strong>in</strong>a LouhisalmiJoonas Alaranta toimii asiakassuhteista ja lakipalveluista vastaavana johtajana L<strong>in</strong>nunmaa Oy:ssä.68 KEMIA 5/2013
European Batteries ajautui konkurssi<strong>in</strong>Varkauden akkutehtaalleetsitään jatkajaaLadattavia sähköakkujakehittänyt ja valmistanutEuropean Batteries ajautuihe<strong>in</strong>äkuussa vaikeuksienpäätteeksi konkurssi<strong>in</strong>.Viitisen vuotta toim<strong>in</strong>eelleyhtiölle etsitään nytjatkajaa.UUTISIA”Asiakasp<strong>in</strong>nassa on selvästik<strong>in</strong>potentiaalia”, kertoo konkurssipesäähoitava JarmoMakkonen, jonka mukaan jatkoselvittelyvienee kuukausia.European Batteries -yhtiöllä oliviitisenkymmentä työntekijääja tehdas Varkaudessa.”Yhtiöllä oli asiakkaita, joilletoimitetut akkujärjestelmät tarvitsevatylläpitoa. Lisäksi olisimuutama potentiaal<strong>in</strong>en uusiasiakas, joille pitäisi toimittaaisompiak<strong>in</strong> määriä akkuja.””Näkymät ovat siis vars<strong>in</strong> hyvät,ja toivomme, että liiketoim<strong>in</strong>tapuolellalöytyisi ki<strong>in</strong>nostusta.”Kaatumisen yhtenä syynä olialan heikko markk<strong>in</strong>atilanne.Tilannetta pahensi yhtiön rahoitusvaje.”Tuote oli vasta saatumarkk<strong>in</strong>avalmiiksi”Akkuasiantuntija, yhtiölle aiemm<strong>in</strong>kehitystyötä tehnyt sähkökemiandosentti Kai Vuorilehtokatsoo, että European Batteriesoli vasta päässyt alkuun massatuotannossaja saanut tuotteenmarkk<strong>in</strong>avalmiiksi.”Akku, jolla ajetaan mummolaan,on erila<strong>in</strong>en ku<strong>in</strong> se, jollamennään Indianapolikseenkiihdytysajoih<strong>in</strong>”, Vuorilehtohava<strong>in</strong>nollistaa. ”Tämä kennoon vars<strong>in</strong> hyvä tarkoituksissa,joissa pitää varata hitaasti japurkaa hitaasti, kuten energiavarastoissatuuli- ja aur<strong>in</strong>kovoimanvarasto<strong>in</strong>ti<strong>in</strong>.””Erityisen hyvä sovellusakulle olisivat matkapuhel<strong>in</strong>verkonl<strong>in</strong>kkiantennit. Puhel<strong>in</strong>verkontulee toimia sillo<strong>in</strong>k<strong>in</strong>,kun sähköverkko ei toimi. Akkuoli kehitetty siten, ettei sitä tarvitsisijuosta vaihtamassa metsissäkerran vuodessa.”Tehdas olisi Vuorilehdon mukaanvo<strong>in</strong>ut kilpailla myös turvallisuudella.”Akkukemia valitti<strong>in</strong> ni<strong>in</strong>,että tuote olisi mahdollisimmanturvall<strong>in</strong>en. Akku sisältää vähänvähemmän energiaa, h<strong>in</strong>ta perkilowattitunti nousee hieman,mutta akku on turvallisempi.”Markk<strong>in</strong>oilta ei kuitenkaantullut ajoissa ymmärrystä asianmerkityksestä.”Tilanne muuttui viime tammikuussa,kun lentokoneidenlitiumioniakuissa ilmeni ongelmia– juuri sellaisissa akuissa,joissa ei ollut otettu huomioonturvallisuusnäkökulmaa.”Havahtum<strong>in</strong>en tuli yhtiönkannalta liian myöhään.European Batteries hakeutuiyrityssaneeraukseen huhtikuussa2012. He<strong>in</strong>äkuussa2013 yhtiön portit suljetti<strong>in</strong>ja työntekijät irtisanotti<strong>in</strong>.Akkubuum<strong>in</strong>jälkeen konkurssiaaltoMonet alan suuremmistak<strong>in</strong>yrityksistä ovat kaatuneet akkumarkk<strong>in</strong>oidennosteen hälvettyä.Vuorilehdon mukaankyseessä oli kupla, jonka olijossa<strong>in</strong> vaiheessa puhjettava.”Akkumarkk<strong>in</strong>oilla oli hirveähype. Barack Obama laittoikaksi miljardia dollaria akkubisneksenedistämiseen, mikäjohti siihen, että kysyntä olikyllä ihan järjell<strong>in</strong>en, mutta tarjontanousi tolkuttomaksi.””Varkaudessa toim<strong>in</strong>ta kaatuisiihen, että tilausten määräei eht<strong>in</strong>yt mahdollistaa toim<strong>in</strong>nankannattavuutta. Laitos ontehty kapasiteetiltaan suurehkojenakkumäärien tuotantoavarten”, Vuorilehto sanoo jakatsoo, ettei yhtiö eht<strong>in</strong>yt koskaantähän vaiheeseen.”Tehdas on kuitenk<strong>in</strong> stateof <strong>the</strong> art, eikä maailmassa olemonia parempia tai modernimpia.Jos joku haluaa akkutehtaan,Varkauden tehdas on hyvädiili.”Tuotetta olisi Vuorilehdonmielestä kannattanut ennen akkumyynn<strong>in</strong>aloittamista vieläkehittää, jotta asiakkaille olisiheti voitu myydä priimatavaraa.”Ma<strong>in</strong>etta ehkä haitatti<strong>in</strong> lähettämälläkeskeneräistä tuotettatärkeille asiakkaille. Loppuvaiheessatuote oli jo laadultaankilpailukyky<strong>in</strong>en.”Samaa mieltä on Jarmo Makkonen:”Asiakkailta tullut palauteon ollut positiivista.”Katja Pulkk<strong>in</strong>enEuropean Batteries5/2013KEMIA69
UUTISIAVihtavuoren vaaratilanteesta selvitti<strong>in</strong> säikäykselläForcit parantaa turvallisuuttaVihtavuoren tehdastoimii lähellä asu<strong>in</strong>alueita.Vihtavuorenkeskustasta evakuoiti<strong>in</strong>Laukaalle yli 2 000kyläläistä räjähdysvaarantultua ilmi.Forcit on tehostanut Vihtavuoren tehtaansa toim<strong>in</strong>tojen valvontaahe<strong>in</strong>äkuisen suuronnettomuusvaaran jälkeen.Forcitkittävästi, jollo<strong>in</strong> myös jätettäon kertynyt varastoih<strong>in</strong>.”Jätettä poltetaan jatkuvasti,ja polttokapasiteetti on nyt riittävä.Pyrimme tyhjentämäänkonttien varaston syksyn aikana.”Tukes<strong>in</strong> mukaan uusi varasto<strong>in</strong>tipaikkatäyttää turvallisuusvaatimukset,sillä se on sijoitetturiittävän kauas tehtaastaja ulkopuolisista kohteista.Virasto on myöntänyt paikallemääräaikaisen käyttöluvan he<strong>in</strong>äkuuhun2014 saakka.”Olemme tarkentaneet lajittelu-,palautus-, vastaanotto- japolttoruti<strong>in</strong>ien kuvauksia ja organiso<strong>in</strong>eetvarasto<strong>in</strong>titapaammeuudelleen. Olemme lisänneetteknistä valvontaa ja tehostaneetjätteiden hävitystä.”Nä<strong>in</strong> kertoo räjähdevalmistajaForcit<strong>in</strong> toimitusjohtaja UlfSjöblom, jolle 10. he<strong>in</strong>äkuutamuodostui kesän kuumimmaksipäiväksi.Vihtavuoren tehdasalueellasija<strong>in</strong>nut kuumentunut räjähdejätesäiliöaiheutti tuollo<strong>in</strong> suuronnettomuusvaaran.Kontti olisaapunut Pyhäsalmen kaivoksestaja odottanut käsittelyä elokuusta2012 tehdasrakennustenvälittömässä läheisyydessä.Tukes<strong>in</strong> selvityksen mukaankuumenemisen syynä oli, ettärikkipito<strong>in</strong>en malmi, happi jaräjähdysa<strong>in</strong>een sisältämä ammoniumnitraattisaivat aikaanketjureaktion kontissa. Reaktioehti polttaa reikiä polyeteenisäiliöön,jonka lämpötila oli noussuta<strong>in</strong>ak<strong>in</strong> 200 asteeseen.Ketjureaktio on kuvattu vaihevaiheelta osoitteessa www.forcit.fi > uutiset.Kontissa muhivaarall<strong>in</strong>en cocktail”Teimme jo vuonna 2005 Pyhäsalmenkaivoksen kanssa emulsioräjähdysa<strong>in</strong>eenja m<strong>in</strong>eraal<strong>in</strong>yhteensopivuustest<strong>in</strong>, jossa tuotetodetti<strong>in</strong> turvalliseksi käyttääkaivoksessa”, Sjöblom kertoo.Uhkaavan tilanteen aiheuttise, että herkistettyä matriisia jam<strong>in</strong>eraalia oli joutunut samaankontti<strong>in</strong>, kun räjähdejätettä olilapioitu kaivoksen lattialta epäonnistuneenpanostuskokeilunjälkeen. Kontti<strong>in</strong> oli päätynytmyös kaksi porareikään asennettuaaloituspanosta.Säiliö ei eht<strong>in</strong>yt räjähtää, silläsiitä noussut savu ki<strong>in</strong>nitti alueellakiertäneen vartijan huomion,ja konttia aletti<strong>in</strong> jäähdyttäävesisuihku<strong>in</strong>.Sjöblom<strong>in</strong> mukaan Pyhäsalmeltaei enää tule tämänkaltaistajätettä. Kaivos on sitoutunutparantamaan etenk<strong>in</strong> räjähde- jakemikaalijätteiden lajittelua.Forcit on velvoll<strong>in</strong>en vastaanottamaanasiakas- ja työmaapalautuks<strong>in</strong>atulevia jätteitä. Palautustenosuus on viidenneskokonaisjätemäärästä.”Suur<strong>in</strong> osa on tuotantolaitteiden,kuljetus- ja säilytystankkiensekä panostuslaitteidenpesuvesiä, jotka sisältävätmatriisi- tai räjähdysa<strong>in</strong>ejäämiä.Jätettä syntyy myös omastatuotannosta.”Jätevarastojapoltetaan täyttä vauhtiaForcit on kesän aikana rakentanutosalle jätekonteista uudenvarasto<strong>in</strong>tipaikan 500 metr<strong>in</strong>päähän lähimmästä tuotantorakennuksesta.Yhtiö on Sjöblom<strong>in</strong> mukaanpystynyt jatkuvasti vähentämäänsyntyvää jätemäärää suhteessatuotantomääri<strong>in</strong>. Tuotantoon kuitenk<strong>in</strong> kasvanut mer-Työturvallisuudestahyvät arvosanat120-vuotisjuhlaansa viettäväForcit on ollut mukana kemianteollisuudenResponsible Care-ohjelmassa alusta lähtien.Sjöblom<strong>in</strong> mukaan työturvallisuuteenja -suojeluun on ki<strong>in</strong>nitettyerityistä huomiota.”Seuraamme työturvallisuuden<strong>in</strong>dikaattoreita ja kannustammetyöntekijöitämme läheltäpiti -tilanteiden raportoimiseen.Aluehall<strong>in</strong>toviranomaisten tuoreimmassatyösuojelutarkastuksessapari vuotta sitten saimmesata pistettä sadasta eli täydenkymp<strong>in</strong>.”Sjöblom korostaa, että palautustenkäsittely on jo vuosiaollut keske<strong>in</strong>en teema yhtiönomissa koulutustilaisuuksissa.”Jatkossa pyrimme saamaanräjähdysa<strong>in</strong>epalautukset ja jätekäsittelynviralliseksi osaksi panostajankoulutusta.”Leena Lait<strong>in</strong>en70 KEMIA 5/2013
Suomalaisnuoret arvostavat tiedettäVäestön ikääntym<strong>in</strong>ensuur<strong>in</strong> huolenaiheKolme neljästä suomalaisnuorestasuhtautuumyönteisesti tieteelliseentutkimukseen. Suurimpanauhkana Suomen tulevaisuudellenuoret kokevatväestön ikääntymisen.Bayer<strong>in</strong> näyttelyssä Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>Kansalaistorillavieraili yli 800 kävijää,joista 500 ensimmäistäsai muistoksi BayerLeverkusen<strong>in</strong> fanihuiv<strong>in</strong>.Suomalaisnuorten tiedemyönteisyyskäy ilmi Bayer Oy:nteettämästä tutkimuksesta.Tuhannesta haastatellusta15–32-vuotiaasta 75 prosenttiasuhtautuu tieteeseen myönteisesti.Tutkimuksen tärkeys saanuorilta kouluarvosanan 8,9.Nuoret arvostavat itsenäisiäammatteja ja yrittäjyyttä. Reilut40 prosenttia arvioi, että voisiitse ryhtyä tutkijan uralle. Tutkimusaloistanuoria ki<strong>in</strong>nostavateniten lääketiede (23 %), tekniikkaja tietotekniikka (20 %),psykologia (16 %) ja tähtitiede(12 %). <strong>Kemia</strong> ja arkeologiapitävät listan peräpäätä kahdenprosent<strong>in</strong> osuuksillaan.Tutkijoitaei tunnetaAki RaskNuoret pitävät tutkijoita älykkä<strong>in</strong>ä,itsenäiseen ajatteluunkykenev<strong>in</strong>ä ja luov<strong>in</strong>a, muttaheillä on vaikeuksia muistaatutkijoita nimeltä. Puolet nuoristaosasi nimetä spontaanistijonkun ulkomaisen tutkijan,useimm<strong>in</strong> Albert E<strong>in</strong>ste<strong>in</strong><strong>in</strong>,mutta useampi ku<strong>in</strong> kaksi kolmestaei muistanut äkkiseltäänyhtäkään suomalaista tutkijaa.Useimm<strong>in</strong> mieleen tuli nobelistiA. I. Virtanen, jonka ma<strong>in</strong>itsi11 prosenttia. Seuraavaksieniten ma<strong>in</strong><strong>in</strong>toja saivat EskoValtaoja, Leena Palotie ja hiukanyllättäen Pertti ”Spede”Pasanen, kuk<strong>in</strong> 2–4 prosenttia.”Pitäisikö katsoa koululaitokseenpä<strong>in</strong> vai m<strong>in</strong>ne?”, pohtiitutkimuksen tehneen ResearchInsight F<strong>in</strong>land<strong>in</strong> tutkimuspäällikköJuha Laurila.Yksi arvostetuimmista suomalaistutkijoista,akatemiaprofessoriMarkku Kulmala Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>yliopistosta on joka tapauksessailahtunut nuortentiedemyönteisyydestä.”Tulokset antavat uskoa siihen,että tulevaisuuden suuretglobaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos,pandemiat, ruuanriittävyys ja veden laatu, saadaanratkaistua.”Väestön ikääntym<strong>in</strong>en– uhka vai onnistum<strong>in</strong>en?Nykynuoria huolettaa erityisestiväestön ikääntym<strong>in</strong>en, jota 23prosenttia vastanneista piti Suomensuurimpana tulevaisuudenuhkana.Terveyden ja hyv<strong>in</strong>vo<strong>in</strong>n<strong>in</strong>laitoksen pääjohtaja PekkaPuska pitää tulosta ristiriitaisena,sillä kansalaisten terveidenel<strong>in</strong>vuosien lisääm<strong>in</strong>en on yksihyv<strong>in</strong>vo<strong>in</strong>tivaltion keskeisistätavoitteista.”En pitäisi väestön ikääntymistäuhkana vaan onnistumisenmerkk<strong>in</strong>ä. Ikääntynyt väestöon mielestäni voimavara”,Puska sanoo.Muista uhkista eniten ma<strong>in</strong><strong>in</strong>tojasaivat ympäristön saastum<strong>in</strong>en(16 %), maailmanlaajuisettautiepidemiat (12 %) ja ilmas-ton lämpenem<strong>in</strong>en (11 %).Bayer Oy:n tutkimus toteutetti<strong>in</strong>os<strong>in</strong> onl<strong>in</strong>e-kyselynä jaos<strong>in</strong> puhel<strong>in</strong>haastattelu<strong>in</strong>a. Tuhannestavastaajasta puolet oli15–21-vuotiaita ja loput työelämässätai sen kynnyksellä olevia27–32-vuotiaita.Tutkimusraportti ja nuortenhaastatteluvideoita löytyy osoitteestawww.rif.fi/tiedetutkimus.Tiedenäyttelyjuhlavuoden kunniaksiBayer juhlii 150:tä toim<strong>in</strong>tavuottaantiedenäyttelyllä, jokakiertää 25 paikkakunnalla ympärimaailmaa. Näyttelyn pää-Biotekniikkaa juhlitaanteemaviikollateemoja ovat terveydenhuolto,maatalous ja huipputeknologiaahyödyntävät materiaalit.Suomessa näyttely keräsiHels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> Kansalaistorilla 10.elokuuta reilut 800 kävijää. ”Entiennyt, että Bayer on tässäk<strong>in</strong>mukana”, kuului vierailijoidenyleis<strong>in</strong> kommentti viest<strong>in</strong>täpäällikköTuomas Forsell<strong>in</strong>mukaan.”Suomessa Bayer tunnetaanensisijaisesti lääketeollisuudesta.Näyttelyn avulla pääsimmeesittelemään toim<strong>in</strong>tamme laajuuttamaanjäristystapetista tomaat<strong>in</strong>siemeni<strong>in</strong>.”Euroopan bioteollisuuden kattojärjestö Europa-Bio juhlistaa DNA:n rakenteen selviämisen 60.juhlavuotta 30.9.–4.10.2013 järjestettävällä teemaviikolla.Suomessa juhlaviikon viettoa koord<strong>in</strong>oiSuomen Bioteollisuus ry FIB, joka yhteistyökumppane<strong>in</strong>eenorganisoi biotekniikkaan liittyviätapahtumia eri paikkakunnilla. Lisätietoa saaosoitteesta www.f<strong>in</strong>bio.net.Leena Lait<strong>in</strong>enSÄHKEITÄ5/2013KEMIA71
UUTISIAKatalyskonferens bleven dynamisk träffpunktEn världsomfattande vetenskapligkonferens i kemi, 10th Congress onCatalysis Applied to F<strong>in</strong>e Chemicals(CAFC10) hölls den 16-19 juni 2013i Åbo. Konferensen samlade över 200deltagare från alla världsdelar.Konferensens tema var tillämpn<strong>in</strong>g av katalyspå framställn<strong>in</strong>g av f<strong>in</strong>kemikalier, d.v.s.produkter med en hög förädl<strong>in</strong>gsgrad, oftastbiologiskt nedbrytbara komponenter som<strong>in</strong>går bland annat i farmaka och livsmedel.Konferensprogrammet bestod av sex <strong>in</strong>bjudnaplenarföredrag, som hölls av världsberömdakemister, circa 50 muntliga presentationeroch över hundra posterpresentationer.David Milste<strong>in</strong> från Weizmann<strong>in</strong>stitutet,Israel, höll ett upplysande plenarföredragom hållbara katalytiska reaktioner, Peter H.McBreen (Laval-universitetet, Québec) taladeom heterogen asymmetrisk hydrer<strong>in</strong>gskatalyspå plat<strong>in</strong>aytor och Angelo Vaccari(Bologna, Italien) föreläste om miljövänligheterogen katalys för framställn<strong>in</strong>g av f<strong>in</strong>kemikalier.Temat för Aurel Wolfs (Bayern, Tyskland)plenarföredrag var användn<strong>in</strong>genav koldioxid som råvara för kemi<strong>in</strong>dustri,Heikki Hassila (Pharmatory, F<strong>in</strong>land) diskuteradeenzymatiska verktyg för preparer<strong>in</strong>gav <strong>in</strong>termediärer för farmaceutisk <strong>in</strong>-dustri och Kurt Faber (Graz universitet,Österrike) hade biokatalytisk karboxyler<strong>in</strong>gav aromatiska komponenter och asymmetriskhydrer<strong>in</strong>g av alkener som tema.Hög nivåpå föredragenNivån på föredragen och posterpresentationervar mycket hög: <strong>in</strong>om detta områdekomb<strong>in</strong>eras kemisk fantasi med rationellttänkande på ett synnerligen fruktbart sätt.Det sociala programmet omfattade rundturi Åbo stad, en välkomstmottagn<strong>in</strong>g iGamla rådhuset samt en skärgårdsexkursionmed festmiddag på ön Pikku Pukki. Åbovisade sitt vackraste ansikte under konfe-rensens gång: solsken, havets vågor ochglada människor.Som lokal arrangör fungerade ProcesskemiskaCentret, som är ett tvärvetenskapligtforskn<strong>in</strong>gscentrum vid Åbo Akademi. Ipraktiken var forskargrupperna i organiskkemi samt teknisk kemi och reaktionsteknikhuvudansvariga för evenemanget. Konferensorganisationenleddes av Dmitry Murz<strong>in</strong>,Reko Le<strong>in</strong>o och Tapio Salmi.Denna konferensserie har som missionatt sammanb<strong>in</strong>da organisk kemi och katalysmed tanke på en fördjupad förståelseav katalytiska effekter och syntesprocedurerför dyrbara produkter. CAFC11 kommeratt hållas 2016 i Lyon-Villeurbanne.Tapio SalmiKonferensens vetenskapligasessioner hölls i Åbo Akademisvackra <strong>in</strong>stitutionsbyggnadArken, ett gammaltfabrikskomplex som moderniseratsav Stiftelsen förÅbo Akademi.SÄHKEITÄHormoksenlääkekeks<strong>in</strong>tösai myyntiluvanUSA:ssaYhdysvalta<strong>in</strong> lääkeviranoma<strong>in</strong>en FDAon hyväksynyt myynti<strong>in</strong> suomalaisenHormoksen kehittämän vaihdevuosilääkkeenospemifeen<strong>in</strong>. Tablettimuotoiselletäsmälääkkeelle ennustetaanmerkittäviä markk<strong>in</strong>oita.Hormoksen omistaa tätä nykyä amerikkala<strong>in</strong>enQuatRx Pharmaceuticals,joka on lisenso<strong>in</strong>ut lääkkeen markk<strong>in</strong>o<strong>in</strong>n<strong>in</strong>japanilaiselle Shionogille. Lääkeon jatkossa määrä tuoda myynti<strong>in</strong>maailmanlaajuisesti.Raport<strong>in</strong> arvioijat:Toxtest-johtopäätöksetpitävät paikkansaToxtest-tutkimushankkeen loppuraport<strong>in</strong> johtopäätöksiäei ole syytä lieventää tai muuttaa,toteavat tutkimuksen tuloksia arvio<strong>in</strong>eetulkopuoliset asiantuntijat.Tulosten mukaan huonepölyn myrkyllisyyttäei voida käyttää kosteusvauriokohteidenluokittelussa tai terveyshaitan arvio<strong>in</strong>nissa.Arvioijien mukaan hankkeeseenosallistuneiden poikkeavat tulk<strong>in</strong>nat eivätole perusteltuja.Arvio<strong>in</strong>n<strong>in</strong> teetti sosiaali- ja terveysm<strong>in</strong>isteriöja sen toteuttivat Oulun yliopiston tilastotieteenprofessori Esa Läärä ja farmakologianemeritusprofessori Olavi Pelkonen.El<strong>in</strong>tarvikkeetentistä puhtaampiaVuonna 2011 tutkituista el<strong>in</strong>tarvikkeista löytyiaiempia vuosia vähemmän kasv<strong>in</strong>suojelua<strong>in</strong>eita,kertoo el<strong>in</strong>tarviketurvallisuusvirastoEvira. Eviran ja Tullilaboratorion mukaanperäti 98,7 prosenttia tutkituista tuotteista olimääräysten mukaisia.Moni näytteistä sisälsi kuitenk<strong>in</strong> useideneri a<strong>in</strong>eiden jäämiä. Kasv<strong>in</strong>suojelua<strong>in</strong>ejäämienyhteismäärälle ei EU:ssa ole määrättyenimmäismäärää.Suomessa valvonta on per<strong>in</strong>teisesti keskittynytsellaisi<strong>in</strong> kasviksi<strong>in</strong>, hedelmi<strong>in</strong> ja viljatuotteisi<strong>in</strong>,joiden osuus ruokavaliossa onmerkittävä.72 KEMIA 5/2013
<strong>Kemia</strong>n vuodenvalokuvakisan satoaIlmakuplat iltasella.Jukka-Pekka Jalovaaraikuisti vajaan millimetr<strong>in</strong>kokoisen ilmakuplan,joka kelluu yhdessänaavanrihman kanssaalumi<strong>in</strong>isessa vesikauhassa.Yhdysvallat:Korke<strong>in</strong> oikeus kielsiihmisgeenien patento<strong>in</strong>n<strong>in</strong>USA:n korke<strong>in</strong> oikeus on kieltänyt ihmisen DNA:npatento<strong>in</strong>n<strong>in</strong>. Euroopassa patento<strong>in</strong>ti on vielämahdollista, mutta tutkimusmenetelmien kehittym<strong>in</strong>entekee siitä entistä vaikeampaa.Geeniä edustavan nuklei<strong>in</strong>ihappomolekyyl<strong>in</strong>,kuten DNA:n,on tähän asti vo<strong>in</strong>ut patentoidaUSA:ssa ku<strong>in</strong> m<strong>in</strong>kä tahansamuunk<strong>in</strong> uuden ja keks<strong>in</strong>nöllisenkemiallisen molekyyl<strong>in</strong>.Edellytyksenä on ollut, ettämolekyylille on voitu osoittaatekn<strong>in</strong>en teho ja siten teoll<strong>in</strong>enkäyttö, esimerkiksi geen<strong>in</strong> sekvenssiäsoveltava diagnost<strong>in</strong>enmenetelmä tai lääketieteelliseenhoitoon liittyvä sovellus. Kenenkäänkehossa olevi<strong>in</strong> omi<strong>in</strong> geeneih<strong>in</strong>patenttisuoja ei siis yllä.Yhdysvalloissa käsitellyssätapauksessa Myriad Genetics-yhtiö oli aiko<strong>in</strong>aan saanut patenttejaeräisi<strong>in</strong> r<strong>in</strong>ta- ja munasarjasyöpi<strong>in</strong>liittyvi<strong>in</strong> DNAsekvensseih<strong>in</strong>,jotka koodaavatBRCA1- ja BRCA2-polypeptidejä.Tietyt mutaatiot näissä geeneissäaltistavat syöville, jotenmutanttigeenien havaitsemistavoidaan soveltaa diagnostisissamenetelmissä syöpärisk<strong>in</strong> arvioimiseksi.Myriad Genetics<strong>in</strong>patentit kattoivat sekvenssienlisäksi myös geenitestejä. Niidentunnetu<strong>in</strong> käyttäjä lieneenäyttelijä Angel<strong>in</strong>a Jolie, joltatesti löysi per<strong>in</strong>nöllisen r<strong>in</strong>tajamunasarjasyövälle altistavangeen<strong>in</strong>.Vaikka Yhdysvalta<strong>in</strong> patenttila<strong>in</strong>säädäntömahdollistaa lähestulkoonm<strong>in</strong>kä tahansa ihmisentekemän asian patento<strong>in</strong>n<strong>in</strong>,luonnonlait ja luonnonilmiöt eivätole maassa patentoitavissa.Myriad<strong>in</strong> tapauksessa korke<strong>in</strong>oikeus päätyi siihen, ettäluonnossa esi<strong>in</strong>tyvä DNA-sekvenssion luonnontuote, eikä seole patentoitavissa pelkästäänsen perusteella, että se on eristettyluonnollisesta ympäristöstään.Sekvenssejä hyödyntävätmenetelmät ja muunnettu sekvenssisekä luonnossa esi<strong>in</strong>tymätönkoodaavan alueen kopio(cDNA) ovat sen sijaan edelleenpatento<strong>in</strong>tikelpoisia.Euroopassato<strong>in</strong>en l<strong>in</strong>jausAmerikkala<strong>in</strong>ennäyttelijä Angel<strong>in</strong>aJolie sai geenitest<strong>in</strong>ansiosta tietää,että hän sairastuisir<strong>in</strong>tasyöpään 87prosent<strong>in</strong> todennäköisyydellä,ja poistattisiksi r<strong>in</strong>tansa.Jatkossa vastaavientestien kehittäm<strong>in</strong>enon Yhdysvalloissahankalaa.Euroopan patenttisopimuksenja Euroopan patenttivirastonomaksuman käytännön mukaanluonnossa esi<strong>in</strong>tyvien, muttaluonnollisesta ympäristöstääneristettyjen geenien patento<strong>in</strong>tion mahdollista.Luonnollisesta ympäristöstääneristettyjen geenien patento<strong>in</strong>tihankaloitunee kuitenk<strong>in</strong>myös Euroopassa, kuntutkimusmenetelmät jatkuvastikehittyvät. Julkisista tietokannoistavoi helposti löytyä uutuudenesteitäluonnollisille sekvensseille.Esimerkiksi HumanGenome -projekt<strong>in</strong> puitteissa onsekvensoitu ja julkaistu ihmisenkoko genomi.Geenien eristämistä luonnollisestaympäristöstään ei tekniikoidenkehittymisen takiavälttämättä pidetä myöskäänkeks<strong>in</strong>nöllisenä. Geeneih<strong>in</strong> liittyvätpatentoitavat keks<strong>in</strong>nötlienevätk<strong>in</strong> jatkossa entistä tarkemm<strong>in</strong>rajattuja.Seppo Kilpelä<strong>in</strong>en5/2013KEMIA73
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUAivojen magneettikuvaus ennustaa,Aktivoiko synnytys MS-taud<strong>in</strong>Turun yliopiston tutkimuksissaon saatu uutta, täsmällisempäätietoa MS-taud<strong>in</strong> aktivoitumisestaja sen hoidosta. Sairausaktivoituu herkästi synnytyksenjälkeen, mutta uudet virusvälitteisetgeenihoidot antavatlupauksia taud<strong>in</strong> oireidensaamisesta kuri<strong>in</strong> aiempaaparemm<strong>in</strong>.Magneettikuvat paljastavat raskaana olevienja vastasynnyttäneiden MS-tautiasairastavien aivoissa taud<strong>in</strong> varhaisenaktivoitumisen merkkejä, vaikka va<strong>in</strong>osa heistä on hava<strong>in</strong>nut pahenemisvaiheenoireita.Asia käy ilmi Turun yliopistossa kesäkuussaväitelleen tutkijan Teemu Paavilaisentutkimuksesta.”MS-tautia sairastavista enemmistö,no<strong>in</strong> 70 prosenttia, on naisia. Raskausrauhoittaa taud<strong>in</strong> oireita, mutta aiempientutkimusten perusteella sairauden tiedetäänaktivoituvan herkästi synnytyksenjälkeen niillä potilailla, joilla on esi<strong>in</strong>tynytrunsaasti pahenemisvaiheita ennenraskautta”, Paavila<strong>in</strong>en kertoo.Muutama tutkituista potilaista kuvatti<strong>in</strong>kaksi kertaa viimeisen raskauskolmanneksenaikana.”Kahdella heistä nähti<strong>in</strong> jo aivan loppuraskaudessataud<strong>in</strong> aktivoitumisenmerkkejä. Samoih<strong>in</strong> aikoih<strong>in</strong> odottavanäid<strong>in</strong> veren estriolihormon<strong>in</strong> pitoisuudetalkavat laskea. Erityisesti näiden potilaidenkohdalla voi olla kannattavaa aloittaapahenemisvaiheita ehkäisevä hoitopian synnytyksen jälkeen”, Paavila<strong>in</strong>ensanoo.Paavilaisen mukaan tutkimustulos tarjoaatyökaluja, kun pohditaan niitä monimutkaisiamekanismeja, jotka vaikuttavatMS-taud<strong>in</strong> syntyyn ja aktivoitumiseen.”Tällä hetkellä tunnetaan jo yli satasellaista geeniä, jotka hieman lisäävätMS-tauti<strong>in</strong> sairastumisen todennäköisyyttä.Myös D-vitami<strong>in</strong><strong>in</strong> puute onliitetty MS-taud<strong>in</strong> riskiä lisääväksi tekijäksi,sillä taud<strong>in</strong> esi<strong>in</strong>tyvyys on sitäsuurempi, mitä kauemmaksi päiväntasaajaltasiirrytään.”Lupaavia tuloksiakokeellisella menetelmälläTutkija Michaela Nygårdas Turun yliopistostatutki kesäkuussa tarkastetussaväitöskirjassaan virusvälitteistä geenihoitoa,jolla saati<strong>in</strong> lupaavia tuloksiaMS-taud<strong>in</strong> hoidon kehittämistä varten.Tutkimuksessa käytetti<strong>in</strong> herpesviruksestaheikennettyjä geenikuljettimia.Virusvälitte<strong>in</strong>en geenihoito on uusikokeell<strong>in</strong>en hoitomuoto, jonka käyttöämonien vakavien sairauksien hoidossatutkitaan.MS-taudissa ihmisen oma elimistöhyökkää aivojen hermoja suojaavaa myeli<strong>in</strong>iävastaan. Nygårdas<strong>in</strong> tutkimuksessaviruksen kuljettamien kahden erilaisengeen<strong>in</strong> avulla saati<strong>in</strong> muun muassamuutettua immuunivastetta merkittävästiparempaan suuntaan.Kokeellisessa tilanteessa herpesviruksetkuljettivat keskushermostoon kahtaMS-tautia hoitavaa geeniä, <strong>in</strong>terleuki<strong>in</strong>i5:tä ja LIF-sytoki<strong>in</strong>ia.Interleuki<strong>in</strong>i 5:n on todettu aiheuttavantaudissa myönteisiä immuunivasteenmuutoksia, ja LIF-sytoki<strong>in</strong>i stimuloi soluja,jotka tuottavat aivojen hermoja suojaavaamyeli<strong>in</strong>iä.Herpesvektoreita voidaan käyttää MStauti<strong>in</strong>liittyvien hermokipujen hoidossatodennäköisesti jo lähitulevaisuudessa.MS-tauti on kroonisesti etenevä autoimmuunisairaus,jossa valkosolut hakeutuvatkeskushermostoon ja aikaansaavattulehduspesäkkeen muodostumisen.Tulehdus ja myeli<strong>in</strong><strong>in</strong> vaurioitum<strong>in</strong>enhaittaavat hermoimpulssien etenemistä.Sairauden yleisimmälle tyypille ovatom<strong>in</strong>aisia epäsäännöllis<strong>in</strong> väliajo<strong>in</strong> esi<strong>in</strong>tyvätpahenemisvaiheet.MS-tautia sairastaa no<strong>in</strong> 7 000 suomalaista,ja sairaus on Suomessa yleisempiku<strong>in</strong> muualla. Taud<strong>in</strong> yleisyydessä onSuomen sisälläk<strong>in</strong> merkittäviä eroja; sitätavataan eniten Se<strong>in</strong>äjoen seudulla.Arja-Leena PaavolaSynnytys laukaisee MSpotilaillaherkästi taud<strong>in</strong>pahenemisvaiheen. Kunasia tiedetään ennalta,ehkäisevä hoito voidaanaloittaa ajoissa.Scanstockphoto74 KEMIA 5/2013
S<strong>in</strong>isellä valollasuperruokaaKun kasveja kasvatetaan ke<strong>in</strong>otekoisessa s<strong>in</strong>isessä valossa, nelisäävät erittä<strong>in</strong> merkittävästi niiden hyödyllisten kemikaalientuotantoa, joita esi<strong>in</strong>tyy luonnostaan runsaasti ni<strong>in</strong> sanotussasuperruuassa.Asian osoittaa Oulun yliopiston biologian laitoksen koe, jokatehti<strong>in</strong> yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneissa.S<strong>in</strong>isen valon lisälähte<strong>in</strong>ä käytetti<strong>in</strong> led-valaisimia.S<strong>in</strong><strong>in</strong>en valo lisäsi kaikki<strong>in</strong> kolmeen testattuun rav<strong>in</strong>tokasvi<strong>in</strong>fenoleih<strong>in</strong> kuuluvia yhdisteitä. Basilikassa todetti<strong>in</strong> viisi, persiljassa11 ja tomaatissa 16 eri fytokemikaalia, joilla on terveyttäedistäviä ja jopa farmakologisia vaikutuksia.Tulos osoittaa, että ”arktisia aromeja”, joita kyseiset yhdisteetedustavat, voidaan tuottaa myös kasvihuonelämpötiloissa, eikäkylmyyttä tarvita.Lisäksi tulokset kertovat, että kaupall<strong>in</strong>en kasvirav<strong>in</strong>non tuottajavoi s<strong>in</strong>isen valon avulla parantaa tuottavuuttaan. Kun bioaktiivistenyhdisteiden tuotanto kasvibiomassaa kohti mon<strong>in</strong>kertaistuu,voidaan säästää tuotantokuluissa, kuten kasvimateriaaleissa,kasvatustilassa, rav<strong>in</strong>teissa, vedessä ja energiassa.S<strong>in</strong><strong>in</strong>enled-valo lisääetenk<strong>in</strong>tomaat<strong>in</strong>bioaktiivistenyhdisteidenmäärää.ScanstockphotoTutkijat löysivätuuden diabetestyyp<strong>in</strong>Suomalais-amerikkala<strong>in</strong>en tutkijaryhmäon löytänyt uuden diabetestyyp<strong>in</strong>,jonka aiheuttaa mutaatio WSF1-geenissä.Saman geen<strong>in</strong> muut mutaatiotaiheuttavat Wolfram<strong>in</strong> oireyhtymää,johon liittyy näön ja kuulon heikentym<strong>in</strong>en,lisääntynyt virtsaneritys ja lapsuudessaalkava diabetes.Yhden perheen usealta jäseneltälöytynyt uusi geenimuoto saa dia-beteksen puhkeamaan mutta vasta 40–50 vuoden iässä, eikä se aiheuta muitaWolfram-oireita.Tutkimusryhmään kuului tutkijoitaItä-Suomen ja Turun yliopistoista.Ulkomaiset standardit kätevästi SFS:stäKansa<strong>in</strong>välisillä markk<strong>in</strong>oilla toimim<strong>in</strong>en edellyttää alaa koskevienstandardien, ohjeiden, määräysten sekä la<strong>in</strong>säädännön tuntemista.Standardien mukaan valmistettu tuote hyväksytään kansa<strong>in</strong>välisillemarkk<strong>in</strong>oille.Ulkomaisia standardeja saa SFS:n asiakaspalvelusta.Näistä kysytyimpiä ovat kansa<strong>in</strong>väliset ISO-standardit,kansalliset standardit kuten saksalaiset DIN-,japanilaiset JIS-, venäläiset GOST R- sekäamerikkalaiset ASTM- ja ASME-standardit.Kysy lisää asiakaspalvelustamme!Puh. 09 1499 3353Sähköposti: sales@sfs.fiInternet: http://sales.sfs.fiSUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RYMalm<strong>in</strong>katu 34, PL 130, 00101 Hels<strong>in</strong>kiPuh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914Internet www.sfs.fi, sähköposti sales@sfs.fi
TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUGrafeen<strong>in</strong> käsittelykehittyyGrafeen<strong>in</strong> magneettisia om<strong>in</strong>aisuuksiavoidaan hallita molekyyliseostuksenavulla. Seostuksen ansiosta grafeen<strong>in</strong>magneettisuus voidaan kytkeä päälle japois.Asian osoitti kansa<strong>in</strong>väl<strong>in</strong>en tutkimusryhmä,jossa olivat mukana tutkijat OssiLeht<strong>in</strong>en, Arkady V. Krashen<strong>in</strong>nikovja Juhani Ke<strong>in</strong>onen Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopistosta.Työ oli jatkoa ryhmän vuonna 2012julkaisemalle tutkimukselle, jossa tutkijatmuuttivat normaalisti ei-magneettisengrafeen<strong>in</strong> magneettiseksi käyttäen kiihdytettyjenhiukkasten sädettä ja kemiallistakäsittelyä.Tuoreessa tutkimuksessa hels<strong>in</strong>kiläisfyysikottuottivat magneettisia atomita-Vuonna 2004 löydettygrafeeni on maailman kestäv<strong>in</strong>a<strong>in</strong>e, joka koostuu yhdestä kerroksestatoisi<strong>in</strong>sa sitoutuneita hiiliatomeja.son vaurioita grafeeni<strong>in</strong> hiukkaskiihdyttimenavulla.Grafeen<strong>in</strong> löytäjän, nobelisti AndreGeim<strong>in</strong> ryhmä Manchester<strong>in</strong> yliopistostapuolestaan selvitti, ku<strong>in</strong>ka magneettistengrafeen<strong>in</strong>äytteiden om<strong>in</strong>aisuudetmuuttuvat, kun niitä käsitellään esimerkiksityppihappomolekyyleillä, jotkavaikuttavat varauksenkuljettajien tiheyteengrafeenissa.Typpihappomolekyyleillä käsiteltäessägrafeen<strong>in</strong> magneettisuus kytkeytyiparhaimmillaan täys<strong>in</strong> pois. Kun näytteitälämmitetti<strong>in</strong>, molekyylit irtosivatgrafeenista, jonka magneettiset om<strong>in</strong>aisuudetpalautuivat.Metallisia nanohiukkasiajatkuvassa prosessissaVTT kehittää uusia tekniikoita metallistennanohiukkasten valmistamiseksi.Tutkimuskeskus on ottanut käyttöönuuden, ilmanpa<strong>in</strong>eessa toimivan pilottireaktor<strong>in</strong>,jolla metallisia nanohiukkasiavoidaan valmistaa jatkuvatoimisessaprosessissa. Hiukkasten avulla erilaisi<strong>in</strong>tuotteisi<strong>in</strong> saadaan uusia om<strong>in</strong>aisuuksia.”Reaktor<strong>in</strong> käyttö on muita nykyisiätekniikoita edullisempaa, eikä laitteistonrakentam<strong>in</strong>enkaan ole kallista. VTT:lle seoli no<strong>in</strong> 170 000 euron <strong>in</strong>vesto<strong>in</strong>ti”, kertoojohtava tutkija Ari Auv<strong>in</strong>en, jonkamukaan yhden kilogramman tuottam<strong>in</strong>enreaktorilla maksaa no<strong>in</strong> sata euroa, joshenkilöstökuluja ei lasketa mukaan.Tutkija Pipsa Mattila siirtää tuotettua fraktaalikiteistä kuparijauhetta näytepurkki<strong>in</strong>typetetyssä hansikaskaapissa.Timo KauppilaAuv<strong>in</strong>en sanoo, että nyky<strong>in</strong>en tarjontaei vastaa kysyntää vars<strong>in</strong>kaan sillo<strong>in</strong>,kun tarvitaan suurempia määriä partikkeleita.”Me voimme nyt tarjota merkittäviämääriä nanopartikkeleita kohtuulliseenh<strong>in</strong>taan.”Prosessissa metallisuoloista tehdäännanopartikkeleita reaktiokaasun avulla.VTT aloitti tuotantokokeilut koboltilla,nikkelillä ja kuparilla. Nyt laitteistollavoidaan tuottaa myös hiilellä päällystettyjämetalleja, jotka pysyvät pidempäänstabiile<strong>in</strong>a, sekä kahden metall<strong>in</strong> seoksia.Tuotantonopeudet ovat tuotettavasta partikkelistariippuen no<strong>in</strong> 200–3 000 grammaavuorokaudessa.”Raaka-a<strong>in</strong>eidemme ei tarvitse ollaultrapuhtaita, joten niiden kustannuksetsaadaan pidettyä alhaalla. Sekä metallisuolatettä käyttämämme kaasut, typpi,vety ja eteeni, ovat edullisia”, Auv<strong>in</strong>enkertoo.Metallisia nanohiukkasia käytetäänniiden optisten ja magneettisten om<strong>in</strong>aisuuksientakia muun muassa sensoreissaja optoelektroniikassa. Lisäksi niidentavallisimpia käyttökohteita ovat sähköäjohtavat musteet ja erilaiset katalyyttisovellukset.”Vars<strong>in</strong>k<strong>in</strong> 3D-tulostimi<strong>in</strong> sopivillemetallisille materiaaleille on varmastikysyntää lähivuos<strong>in</strong>a”, Auv<strong>in</strong>en ennustaa.Sanna Alajoki76 KEMIA 5/2013
Äid<strong>in</strong>maidossa yhävähemmän myrkkyjäSuomalaisessa äid<strong>in</strong>maidossa on entistävähemmän jäämiä ympäristömyrkyistä.Myrkkymäärät ovat laskeneet tasaisesti.Dioksi<strong>in</strong>ien ja PCB-yhdisteiden pitoisuudetovat vähentyneet viidenneksen jabromattujen tulentorjuntakemikaalien(PBDE) pitoisuudet puolittuneet viidenviime vuoden aikana, ilmenee Terveydenja hyv<strong>in</strong>vo<strong>in</strong>n<strong>in</strong> laitoksen THL:n tutkimuksesta.THL selvitti äid<strong>in</strong>maidon sisältämiäympäristömyrkkyjä vuos<strong>in</strong>a 2011 ja2012. Äid<strong>in</strong>maitonäyte pysyvien rasvaliukoistenympäristömyrkkyjen määrittämiseksisaati<strong>in</strong> 200:lta juuri synnyttäneeltääidiltä Hels<strong>in</strong>gistä, Kuopiosta jaRovaniemeltä.Tuloksia verratti<strong>in</strong> vuos<strong>in</strong>a 1987,1994, 2000 ja 2005 tehtyih<strong>in</strong> vastaavi<strong>in</strong>Ota siitä,näitä riittää!Miehen feromonitekee anteliaaksiMiehen testosteron<strong>in</strong> hajoamistuote toimiiferomon<strong>in</strong>a, joka tekee sille altistuvatmuut miehet anteliaammiksi ja vähemmänitsekkäiksi. Naiset sama feromonisaa ki<strong>in</strong>nostumaan miehestä.Nä<strong>in</strong> kertoo Turun yliopiston tutkimus,jonka mukaan feromonit vaikuttavatihmisen toim<strong>in</strong>taan oletettua voimakkaamm<strong>in</strong>.Tutkimuksessa osa koehenkilöistähaisteli teollisesti tuotettua androstadioni-hormonia.Osa rahapeli<strong>in</strong> kutsutuistamiehistä haistoi purkkia, jossa feromoniaei ollut. Feromon<strong>in</strong>uuhkaisu sai miehetpelaamaan verrokkeja avokätisemm<strong>in</strong>.Itse he eivät hava<strong>in</strong>neet haistelleensa kemiallistayhdistettä.Pieni vauva altistuu ympäristömyrkyillekokoonsa nähden jopa 20-kertaisestiaikuiseen verrattuna.tutkimuksi<strong>in</strong>. Ne osoittavat, että dioksi<strong>in</strong>i-ja PCB-yhdisteiden pitoisuudetäid<strong>in</strong>maidossa ovat vähentyneet jo 25vuoden ajan.”Tuloksella on merkittävät, eettisestiarveluttavat kaupalliset mahdollisuudet.Jos asiakkaat altistaa feromonille, heilleon helpompi myydä tuotteita”, sanooevoluutiobiologi, akatemiatutkija MarkusJ. Rantala.Feromoneiksi kutsutaan yksilön lähettämiäkemiallisia viestia<strong>in</strong>eita, jotkavaikuttavat laj<strong>in</strong> muiden yksilöiden käyttäytymiseentai hormonitoim<strong>in</strong>taan. Ihmiselläferomoneja erittyy etenk<strong>in</strong> ihonapogri<strong>in</strong>isistä rauhasista. Tähän mennessäiholta on tunnistettu no<strong>in</strong> 150 yhdistettä,jotka mahdollisesti käyttäytyvätferomone<strong>in</strong>a.Tutkimus julkaisti<strong>in</strong> PlosOne -lehdessä.Kuvat: ScanstockphotoEsimerkiksi sipsientuotannosta jäärunsaasti jätettä.Uusia tuotteitaperunajätteestäOulun yliopiston bioprosessitekniikanlaboratoriossa on kehitetty uusi, kustannustehokasratkaisu, jonka avullaperunateollisuuden sivuvirroista voidaanottaa talteen arvokkaita protei<strong>in</strong>eja.Nykyis<strong>in</strong> ne päätyvät jätteeksi.Tutkijat prosessoivat sivuvirtoja ni<strong>in</strong>,että niistä kyetti<strong>in</strong> erottamaan yleisprotei<strong>in</strong>ijakeetsekä proteaasi-<strong>in</strong>hibiittori,h<strong>in</strong>naltaan kallis protei<strong>in</strong>i, jota voidaankäyttää esimerkiksi laihdutustuotteissaja el<strong>in</strong>tarvikelisissä.Tutkijoiden mukaan kilosta perunajätettävoidaan eristää no<strong>in</strong> 15 grammaaprotei<strong>in</strong>ia, josta puolet on proteaasi-<strong>in</strong>hibiittoria.Tutkimusryhmän seuraava tavoiteon etsiä ratkaisut muiden sivuvirtojen,kuten kuitujen ja tärkkelyksen, hyödyntämiseen.Tarkoitus on paitsi vähentääperunateollisuuden jätteen määräämyös lisätä liiketoim<strong>in</strong>nan kannattavuutta.Teollisuudessa syntyy sivuvirtoja,kun laadultaan heikommat perunat jätetäänkäyttämättä. Perunanjalostuslaitoksissa,kuten sipsitehtaissa, jätettäsyntyy, kun raaka-a<strong>in</strong>etta kuoritaan japestään.5/2013 KEMIA77
Pieni suuri nanoSarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.ALD kerrostaa atomit kauniistiIlman Suomessa keksittyä atomikerroskasvatus- eli ALDmenetelmäätietokoneellasi olisi huonompi muisti. Menetelmällävalmistetaan kalvoja myös esimerkiksi metallien korroosionestoonja aur<strong>in</strong>kokennoih<strong>in</strong>. Biohajoavat pakkausmateriaalit voivat nek<strong>in</strong>kohta saada suojakseen ALD-p<strong>in</strong>noitteen.Menetelmä on a<strong>in</strong>oa, jolla tietyt kerrosrakenteetpystytään tekemään riittävänpienessä koossa”, Leskelä kuvaa ALD:nmerkitystä elektroniikan kehityksessä.ALD:stä hyötyvät myös kemianteollisuusja lääketiede.”Olemme tutk<strong>in</strong>eet esimerkiksi kehoonsijoitettavien implanttien ALDpäällystämistähydroksiapatiitilla”, kertooLeskelän kanssa samassa laboratoriossatyöskentelevä professorikollegaMikko Ritala.Maailman kemikaaleista yli 90 prosenttiavalmistetaan katalyyttisillä prosesseilla.”ALD:n avulla katalyyttirakenteitapystytään räätälöimään, ja arvokkaita a<strong>in</strong>eita,kuten plat<strong>in</strong>aa, tarvitaan pienempiämääriä. ALD:tä pidetään lupaavana menetelmänämonien heterogeenisten katalyyttienvalmistukseen, mutta taloudellisetreunaehdot valitettavasti estävät senlaajamittaisen käytön.”ALD-menetelmää hyödyntää muun muassa Kalevala Koru, joka päällystää hopeakorunsaalumi<strong>in</strong>ioksidilla, jotta korut eivät tummu.Maija PohjakallioKun elektrolum<strong>in</strong>esenss<strong>in</strong>äyttöih<strong>in</strong> tarvitti<strong>in</strong>sähkökenttiä hyv<strong>in</strong> kestäviä ohuitapuolijohde- ja eristekalvoja, InstrumentariumOy:ssa työskennellyt TuomoSuntola sai idean. Voisiko atomeista rakentaareaktioiden avulla ki<strong>in</strong>teille p<strong>in</strong>noillekalvoja kerros kerrokselta?”Tämä tapahtui vuonna 1974. Suntolaavoidaank<strong>in</strong> pitää nanoteknologianpioneer<strong>in</strong>a”, sanoo Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopistonepäorgaanisen kemian professori MarkkuLeskelä.ALD-menetelmä kehitetti<strong>in</strong> toimivaksiteollisuuden rahoituksen ja yliopistoyhteistyönavulla. Näyttöjen valmistajienvanavedessä ALD:n mahdollisuuksi<strong>in</strong>tarttuivat monet. Tätä nykyä menetelmäähyödynnetään lukuisten tuotteiden ja rakenteidenvalmistuksessa.Ava<strong>in</strong>asemassaelektroniikassaTaloudellisesti tärke<strong>in</strong> sovellusalue onmikroelektroniikka, jossa ALD:tä käyte-tään muun muassa muistien ja transistorienvalmistuksessa.”Ilman ALD:tä mikropiirien muistit eivätolisi kehittyneet nykyiselle tasolleen.Perustana peräkkäisetp<strong>in</strong>tareaktiotPer<strong>in</strong>teisesti ALD:llä on kasvatettuepäorgaanisia eriste- ja johdekalvoja,mutta sopivien lähtöa<strong>in</strong>eiden kirjoon suuri, ja myös orgaanisia molekyylejäon kokeiltu onnistuneesti.Vaatimuksena on riittävä höyrynpa<strong>in</strong>e.Esimerkiksi alumi<strong>in</strong>ioksidikalvotmuodostuvat trimetyylialumi<strong>in</strong><strong>in</strong> javeden reagoidessa p<strong>in</strong>nan kanssa.Menetelmän vahvuuksia on, ettäkerrosten paksuus kyetään kontrolloimaannanometrien tai jopa ångströmientarkkuudella. Laajoille jaepätasaisillek<strong>in</strong> alustoille saadaanmuodostettua laadukas yhtenä<strong>in</strong>enkalvo. Myös jauheita voidaan ALDp<strong>in</strong>noittaa.Kalevala KoruTieteen ja sovellustentoimiva liittoMikko Ritala muistelee mielellään tapausta,jossa teollisuus esitti toiveen germaniumantimonitelluridi-kalvojenvalmistuksesta.”Alkua<strong>in</strong>eiden komb<strong>in</strong>aatio oliALD:lle uusi ja haastava, ja aluksi olimmehyv<strong>in</strong> epäileväisiä. Heittäydyimmekuitenk<strong>in</strong> mukaan, ja parissa vuodessasaimme kemian ja prosessit kehitettyä.Projekt<strong>in</strong> tuloksena syntyi tasokkaitatieteellisiä julkaisuja ja patentti. Kalvotovat tiettävästi jo käytössä faas<strong>in</strong>muutosmuisteissa.Uutta muistityyppiä käytetäänesimerkiksi joissak<strong>in</strong> Nokian puhelimissa.”Leskelä ja Ritala ryhm<strong>in</strong>een ovat onnistuneetyhdistämään tieteenteon ja tulostenkonkreettisen soveltamisen. Laboratorionvieressä on ASM Microchemistryntoimipiste, ja yhteistyö on tiivistä.”Monet hankkeemme käynnistyvätteollisuuden tarpeista, ja ASMM on jokymmenen vuoden ajan rahoittanut meilleneljä jatko-opiskelijaa vuodessa. Lisäksiteemme yhteistyötä monien muidenk<strong>in</strong>yritysten kanssa ympäri maailman.”Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori,joka työskentelee tiedeviest<strong>in</strong>täänerikoistuneena konsultt<strong>in</strong>aKatme Consult<strong>in</strong>g Oy:ssa.maija@pohjakallio.com78 KEMIA 5/2013
Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women <strong>in</strong> Chemistry -kirjassa.Pr<strong>in</strong>sessa Annaoli rohdosten ruht<strong>in</strong>atarTanskan ja Norjan pr<strong>in</strong>sessaAnna oli merkittävä 1500-luvunalkemisti, joka tutki kasvienlääkkeellisiä om<strong>in</strong>aisuuksia japerusti suuren laboratorionrohdosten tuotantoa varten.Sisko LoikkanenPr<strong>in</strong>sessa Anna (1532–1585) syntyiTanskan kun<strong>in</strong>kaan Kristian III:n ja hänenpuolisonsa Doro<strong>the</strong>a Saxe-Lauenburg<strong>in</strong>esikoisena. 16-vuotiaana Annameni naimisi<strong>in</strong> Saks<strong>in</strong> vaaliruht<strong>in</strong>aanAugustus I:n kanssa ja siirtyi TanskastaSaksi<strong>in</strong>.Anna ei käynyt kouluja, mutta äit<strong>in</strong>sävaikutuksesta hän ki<strong>in</strong>nostui kasvilääkkeistäjo lapsena. Annan tärke<strong>in</strong> opettajaoli lääkäri ja alkemisti Paul Lu<strong>the</strong>r,kuulun uskonpuhdistajan poika. Lisäksihän kyseli tietoja rohdoista myös muiltaaikansa johtavilta alkemisteilta ja parantajilta.Rohtokasvien lisäksi Anna paneutuim<strong>in</strong>eraaleih<strong>in</strong> ja elä<strong>in</strong>kunnan tuotteisi<strong>in</strong>selvittäen myös niiden lääkkeellisiä om<strong>in</strong>aisuuksia.Kasvien käytöstä hän laatirohdosreseptejä ja kokosi niistä kokonaisenkirjan.Pr<strong>in</strong>sessan ja vaaliruht<strong>in</strong>attaren lääk<strong>in</strong>nällistäosaamista arvostetti<strong>in</strong> Saksissasuuresti. Sekä lääkärit että apteekkarittilasivat häneltä rohtoja ja hoito-ohjeita.Annan aloitteesta Dresdeni<strong>in</strong> perustetti<strong>in</strong>myös hoviapteekki.Yksi resepteistä – aqua vita eli akvaviitti– oli kuitenk<strong>in</strong> suuri salaisuus, jonkaAnna paljasti va<strong>in</strong> tyttärelleen Doro<strong>the</strong>alle.Annan kehittämä ”elämän vesi”oli yleislääke, joka tehti<strong>in</strong> valkovi<strong>in</strong>istä,sokerista, kananmunasta ja valikoiduistayrteistä.Vaikuttava laboratorioAnnan rohdokset valmistetti<strong>in</strong> hänenperustamassaan laboratoriossa. Se sijaitsiLochaun kaupungissa, josta vuonna1572 tuli Annan mukaan Annaburg.Laboratorio oli maan suur<strong>in</strong> ja parhaitenvarusteltu. Etenk<strong>in</strong> tislauslaitteet olivattehokkaat. Tehdasmittakaavaisia holvimaisiarakennuksia suojasivat valtavatvallihaudat ja muurit.Laboratoriossa käyneen <strong>in</strong>nostuneenvierailijan mukaan ”si<strong>in</strong>ä oli 16 savupiippuaja sen uunit olivat hevosten, leijonienja ap<strong>in</strong>oiden muotoisia ja kokoisia.Yksi uuni oli kotkanmall<strong>in</strong>en, ja senlevitetyt siivet oli päällystetty kullalla”.Kasvit laitokseen kerätti<strong>in</strong> Annanoman puutarhan lisäksi läheisistä metsistäja niityiltä. Lehdet, hedelmät, juuretja kukat kuivatti<strong>in</strong> ja varastoiti<strong>in</strong> huolellisesti.Laboratoriossa jalostetti<strong>in</strong> lääkkeiksimyös elä<strong>in</strong>peräisiä a<strong>in</strong>eksia, kuten ihmisenjalkaluita, pääkallon päällä kasvanuttasammalta, ihmisen ja koiran rasvaa,härän sappea, hevosen ja ap<strong>in</strong>an maitoa,peuran ja vuohen verta sekä himoittuayksisarvista. Raaka-a<strong>in</strong>eista sekoitelti<strong>in</strong>voiteita, siirappeja ja puuroja.Alkemistisia kokeitaAnnalle ja Augustukselle syntyi peräti 15lasta, joista 11 tos<strong>in</strong> menehtyi varha<strong>in</strong>.Anna lääkitsi rohdoillaan oman perheensäitse. Lisäksi hän hoiti myös muita,etenk<strong>in</strong> raskaana olevia naisia ja apuatarvitsevia köyhiä.Yhdessä miehensä kanssa Anna tekimyös alkemistisia kokeita. Heidän väitetti<strong>in</strong>vuonna 1578 muuttaneen kuusihopeaunssia kolmeksi unssiksi kultaa.Osa ruht<strong>in</strong>aspar<strong>in</strong> astrologis-okkultisistakokeista oli noitava<strong>in</strong>ojen aikaan arveluttavia,mutta korkea asema takasi ylhäisillekokeilijoille työrauhan.Itseään Anna ei lopulta kyennyt lääkkeilläänparantamaan, vaan hän kuoli52-vuotiaana ruttoon kesken Doro<strong>the</strong>atyttärenhäävalmistelujen. Hänet on haudattuFreiberg<strong>in</strong> tuomiokirkkoon.Annan muisto elää Saksassa yhä. HänenDresdeni<strong>in</strong> rakennuttamansa Annenkirche,Annan kirkko, tuhoutui ens<strong>in</strong>seitsenvuotisessa sodassa (1756–1763)Viisitoista lasta synnyttänyt pr<strong>in</strong>sessaAnna oli toimelias na<strong>in</strong>en, joka muistetaanyhtenä aikansa huomattavimmistarohdosten kehittäjistä.ja uudelleen toisen maailmansodan pommituksissavuonna 1945. Nyt kirkko seisoojälleen restauroituna paikallaan.Annaburgissa sijaitseva Lichtenburg<strong>in</strong>l<strong>in</strong>na, jossa ruht<strong>in</strong>aspari ajoitta<strong>in</strong> asui,toimi myöhemm<strong>in</strong> vankilana ja natsivallanaikana keskitysleir<strong>in</strong>ä. Tätä nykyärakennus on Annaburg<strong>in</strong> kaupung<strong>in</strong>museo.Kirjoittaja on kemisti ja Ylentiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi5/2013 KEMIA79
NÄKÖKULMASILLOIN ENNEN<strong>Kemia</strong>-Kemi 6/1978Pölymittaus ei enää hölynpölyä, kuului otsikko Uusiatuotteita -palstalla.Hikeä, tervaa japellavaöljyä<strong>Kemia</strong>-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.TAPANINPÄIVÄN MYRSKY heitti pari vuotta sittenmökillämme sekä vene- että uimalaitur<strong>in</strong> ku<strong>in</strong> lastut la<strong>in</strong>eiltarannalle. Tänä kesänä saimme paikalle kaver<strong>in</strong>, joka rakensimeille uudet laiturit. Rakentamisessa hyödynnetti<strong>in</strong>tontilta parikymmentä vuotta sitten kaadetuista puistasahattua puutavaraa.Käsittelemätön puu alkaa väistämättä s<strong>in</strong>istyä ja lahota.S<strong>in</strong>istynyt puu on kaunista, joten olen jo pitkään sävytyttänytpuunsuojat harmaiksi. Maalitehtaatk<strong>in</strong> ovat näköjäänkeks<strong>in</strong>eet idean. Värittömän ja ruskean puunsuojan r<strong>in</strong>nalleon vihdo<strong>in</strong>k<strong>in</strong> saatu harmaa sävy.IKIVANHA PUUNSUOJARESEPTI on kolmannes tärpättiä,kolmannes tervaa ja kolmannes pellavaöljyä. Tervaja pellavaöljy tekevät puusta vettä hylkivämmän. Terva onmyös lievästi biosid<strong>in</strong>en. Sekoit<strong>in</strong> siis puunsuojaan lorauksenöljyä ja toisen puutervaa. Määrien kanssa oli vähän ni<strong>in</strong>ja nä<strong>in</strong>, m<strong>in</strong>kä näki myöhemm<strong>in</strong> taiteellisena vär<strong>in</strong>vaihdoksenakesken laitur<strong>in</strong>.Tervansekaisen puuöljyn käsittelyssä on omat niks<strong>in</strong>sä.Päälle kannattaa pukea vaatteet ja jalk<strong>in</strong>eet, jotka saavattervaantua alusvaatteita myöden. R<strong>in</strong>taliiveistä tervaseoksensaa irti, kun hankaa sitä välittömästi sappisaippualla– hätätapauksessa käy muuk<strong>in</strong> saippua – ja jynssää voimakkaasti.Tärpättiäk<strong>in</strong> voi varovasti käyttää. Pesu tietyst<strong>in</strong>ormaalisti.Jos laiturissa on ki<strong>in</strong>ni vene, sivele puunkäsittelya<strong>in</strong>ettaveneestä poispä<strong>in</strong>, etenk<strong>in</strong> jos kyseessä on valko<strong>in</strong>en lasikuituveneeikä tervattu puuvene. Jos veneeseen kaikestahuolimatta tulee läiskiä, keksi selitykset ajoissa. Pudotapensseli veteen mieluusti laitur<strong>in</strong> matalassa päässä.HOMMA KÄY käy paitsi polvien myös selän ja riittävänmonen laiturimetr<strong>in</strong> jälkeen myös hermojen päälle. Lopputuloksenaon kuitenk<strong>in</strong> kaunis ja hyväntuoksu<strong>in</strong>en laituri.Uimalaitur<strong>in</strong> käsittel<strong>in</strong> samalla tavalla, paitsi että penk<strong>in</strong>ja kaiteet sivel<strong>in</strong> seoksella, jossa ei ollut tervaa. Katsokaaskun Eppu Normaal<strong>in</strong> sano<strong>in</strong>: ”Taivaassa vasta vaan perseettervataan…”Anja Nysténanja.nysten@gmail.comKotimaisen savukaasujen pölypitoisuusmittar<strong>in</strong>valmistus onaloitettu Ulmaelektro SLM:ntehtaalla Paimiossa. PölymittariDCM-200 täydentää ULT-RONIC-200 <strong>in</strong>strumenttisarjaa.Mittari on suunniteltu kattilalaitostenja teollisuuslaitostenprosessipölyjen mittaukseen,pölysuodattimienkunnon seurantaan ja pölypäästöjenvalvontaan.Mittaus perustuu savukanavassavirtaavan pölyn aiheuttamaanmittausvalonvaimenemiseen. Opt<strong>in</strong>enlähet<strong>in</strong> ja vastaanot<strong>in</strong> asennetaanmittausputken päih<strong>in</strong>.Putken tarkoitus on helpottaa mittaussäteen suuntaustaja mittar<strong>in</strong> kalibro<strong>in</strong>tia. Myös mittausalueen määrityksessä onputkella ja sen rakenteella ratkaiseva osuus.Kehitetyn mittar<strong>in</strong> etuna on kyky mitata pölyä laajalla alueella,kymmenistä mg/mm 3 kymmeni<strong>in</strong> g/mm 3 . Mittausalue onlisäksi jaettu viiteen osa-alueeseen, joista va<strong>in</strong> ensimmä<strong>in</strong>en onnollasta alkava.<strong>Kemia</strong>-Kemi 6/1988Uusia tuotteita -palstalla esitelti<strong>in</strong> YK:n hyväksymävaarallisten a<strong>in</strong>eiden ilmakuljetuspakkaus.Metsä-Serla on kehittänyt vaarallistena<strong>in</strong>eiden kuljettamistavarten Vakki-pakkaussarjan,johon kuuluu kuusi erikokoistaaaltopahvilaatikkoa. KeskuslaboratorioOy on testannut pakkauksetICAO DOC 9284:nmukaisesti, joten ne täyttävätYK:n alaisen ilmailujärjestönICAOn vaatimukset. Suomenilmailuhallitus on hyväksynyttestit.Puolentoista vuoden kuluttua,vuoden 1990 alustavaarallisten a<strong>in</strong>eiden ilmakuljetuksissahyväksytäänva<strong>in</strong> ICAOn määräämättestit läpäisseet pakkaukset.Tämä koskee sekä kotimaista ettäkansa<strong>in</strong>välistä lentotoim<strong>in</strong>taa. Vakki-pakkauksi<strong>in</strong> on pa<strong>in</strong>ettuYK:n hyväksyntää osoittava UN-leima. Vakki-laatikot ovat ns.yhdistelmäpakkauksia eli ne on tarkoitettu käytettäväksi yksikköpakkaustenkuljetuslaatiko<strong>in</strong>a. Vakki-pakkaus käsittää muovilam<strong>in</strong>oidustaaaltopahvista valmistetun laatikon, sen sisäpuolellesijoitettavan muovipuss<strong>in</strong>, imeytys- ja pehmustea<strong>in</strong>een ja tarvittaessalokero<strong>in</strong>tisisäosia.80 KEMIA 5/2013
Muovien epäorgaaniset a<strong>in</strong>eet ovatRiesa jätteenpoltossaJätteenpoltossa kattilaa rasittavat metallit saattavat olla peräis<strong>in</strong> polttoa<strong>in</strong>eensisältämistä muoveista ja kumeista, huomasivat Jyväskylän yliopiston tutkijat.El<strong>in</strong>a Saar<strong>in</strong>enJyväskylän yliopiston kemian laitoksentutkijat ovat löytäneet jätemuoveistaja -kumeista yllättävän korkeita epäorgaanisena<strong>in</strong>een pitoisuuksia. Muovit jakumit sisältävät runsaasti metalleja, halogeenejaja rikkiyhdisteitä.Jätemateriaalien sisältämät epäorgaaniseta<strong>in</strong>eet kaasuuntuvat ja kondensoituvatkattilan se<strong>in</strong>i<strong>in</strong> polttoprosessissa. Nehankaloittavat myös muovien kierrätystäja tuhkien hyötykäyttöä.”Merkittävä tieteell<strong>in</strong>en hava<strong>in</strong>to onse, että muovit ja kumit sisältävät yllättävänsuuria pitoisuuksia metalleja”, tiivistääprofessori Jukka Kontt<strong>in</strong>en tutkimustuloksia.”Jätteenpolttajat ja -kaasuttajat eivätvälttämättä ole tienneet, että kattilaa rasittavatmetallit, rikki ja halogeenit voivatk<strong>in</strong>olla peräis<strong>in</strong> jätepolttoa<strong>in</strong>een sisältämistäpolymeerilaaduista.”Osaava energiantuotanto Keski-Suomessa-hankkeessa tutkitaan, millaisiaepäorgaanisia a<strong>in</strong>eita ja yhdisteitä jätemuovitja -kumit sisältävät ja miten suuriapitoisuuksia. Mukana ovat Jyväskylänyliopiston kemian laitoksen lisäksiyliopiston <strong>in</strong>formaatioteknologian tiedekunta,VTT sekä kattilalaitetoimittajia janäiden yhteistyöverkostoja. Työhön onsaatu rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.Tutkijat ovat selvittäneet polymeeriensisältämiä alkua<strong>in</strong>eita kirjallisuuskatsauks<strong>in</strong>ja mall<strong>in</strong>taneet polttokoke<strong>in</strong> jatietokonelaskennalla, ku<strong>in</strong>ka epäorgaaniseta<strong>in</strong>eet käyttäytyvät polttoprosessissa.Työssä on myös luotu tietoteknisiämenetelmiä, joilla kattilalaitokset voivatlouhia valtavasta datamäärästä olennaisettiedot.Tutkimustieto on kohdistettu leijupolttoon,mutta tuloksia voivat käyttää myösmuut jätteitä polttavat ja hyödyntävät tahot.Koko jaksollisenjärjestelmän kirjoEl<strong>in</strong>a Saar<strong>in</strong>enJukka Kontt<strong>in</strong>en ja Matti Ranta-Korpitutkivat, ku<strong>in</strong>ka muoveissa olevatepäorgaaniset a<strong>in</strong>eet käyttäytyvätpalaessaan.”Haitallisimpia kattilalle ovat s<strong>in</strong>kki, lyijyja rikkiyhdisteet sekä kloori ja muuthalogeenit, jotka aiheuttavat korroosiotatulipesässä ja lyhentävät kattilan käyttöikää.S<strong>in</strong>kki ja lyijy ovat tutkimuskohte<strong>in</strong>aki<strong>in</strong>nostavimpia, koska niitä on enitenpolymeereissä ja ne myös ki<strong>in</strong>nostavatkattilatoimittajia”, Jukka Kontt<strong>in</strong>en jatutkija Matti Ranta-Korpi pohtivat.Sähkö- ja elektroniikkamuoveista sekäyleisimmistä kumilaaduista on löytynytkorkeita epäorgaanisen a<strong>in</strong>een pitoisuuksia,koska niissä käytetään paljon muunmuassa palonestoa<strong>in</strong>eita, lyijystabilaattoreitaja vulkano<strong>in</strong>tikemikaaleja.”Epäorgaanisen a<strong>in</strong>een osuus voi helpostiolla 10 prosenttia, poikkeustapauksissajopa 20–50 prosenttia. Kumeista onlöytynyt jopa 2,5 prosenttia s<strong>in</strong>kkiä, jasähköjohdoissa voi olla lyijyä pari prosenttia”,Ranta-Korpi selvittää.Euroopassa on ympäristösyistä pyrittykieltämään lyijystabilaattoreiden käyttöPVC-tuotteissa ja korvaamaan se kalsium-s<strong>in</strong>kkistabilaattoreillavuoteen 2015MontakäyttötarkoitustaMetalleja ja muita epäorgaanisiaa<strong>in</strong>eita, kuten kalsiumkarbonaattia,käytetään polymeereissä täytea<strong>in</strong>e<strong>in</strong>a.”Stabilaattorit lisäävät muov<strong>in</strong>kestävyyttä vaativissa käyttökohteissa,palonestoa<strong>in</strong>eet taas estäväta<strong>in</strong>een syttymistä ja vaikuttavat palamisreaktionetenemiseen”, tutkijaMatti Ranta-Korpi kertoo.”Epäorgaanisia a<strong>in</strong>eita voidaankäyttää myös värjäämiseen väripigmentte<strong>in</strong>ätai estämään bakteerienkasvua p<strong>in</strong>noilla.”mennessä. Kattilatoimittaja ei ilahdu s<strong>in</strong>kistäkorvaavana a<strong>in</strong>eena, sillä sek<strong>in</strong> onkattilalle haitall<strong>in</strong>en.”Koko jaksollisen järjestelmän kirjonäkyy jätemateriaaleissa. Jätepolttoa<strong>in</strong>eetovat tutkimuskohteena uusia ja muitapolttoa<strong>in</strong>eita haastavampia”, Kontt<strong>in</strong>entoteaa.Seuraavaksi tutkijat suunnittelevat jatkavansapolttokokeita palonestoa<strong>in</strong>e antimoni<strong>in</strong>.Päätös hankkeen jatkosta saati<strong>in</strong>toukokuussa.Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.el<strong>in</strong>a.saar<strong>in</strong>en@uusiouutiset.fi5/2013 KEMIA81
BASF satsaa energiatutkimukseenPidempi tankkausvälimaakaasuautoilleSaksala<strong>in</strong>en BASF siirtääpa<strong>in</strong>opistettään energiatutkimukseen.<strong>Kemia</strong>njät<strong>in</strong> uusimpiakeks<strong>in</strong>töjä on soveltaa maakaasuautojensäiliöissä huokoisiametalliorganokelaatteja, joidenansiosta niih<strong>in</strong> voi pakata jopapuolet enemmän kaasua.Marja Saarikko<strong>Kemia</strong>nalan yritykset satsaavat entistäenemmän energiatutkimukseen, etenk<strong>in</strong>uusiutuvaan energiaan sekä energian varastoimiseenja tehokkaaseen hyödyntämiseen.Saksala<strong>in</strong>en kemianjätti BASF on kehittänytuudenlaisia metalliorganokelaatteja(Metal-Organic Frameworks, MOF),joiden ansiosta maakaasua voi tankataauton säiliöih<strong>in</strong> jopa puolet enemmänku<strong>in</strong> normaalisti.Maakaasu on puhdas polttoa<strong>in</strong>e, jonkakäyttäm<strong>in</strong>en vähentää huomattavasti liikenteenympäristöhaittoja. Esimerkiksihiukkaspäästöjä ei maakaasua käytettäessäsynny la<strong>in</strong>kaan. Hiilidioksidipäästötk<strong>in</strong>vähenevät no<strong>in</strong> 25 prosenttia siirryttäessäbensi<strong>in</strong>istä maakaasuun.MOF-ryhmän a<strong>in</strong>eet ovat huokoisiamateriaaleja, jotka pystyvät verkkomaisenrakenteensa ansiosta absorboimaanhuomattavan määrän erilaisia a<strong>in</strong>eita.Yksi gramma molekyylejä muodostaap<strong>in</strong>ta-alaltaan peräti 10 000 neliömetr<strong>in</strong>verkon.Yli vuosikymmenen a<strong>in</strong>eita tutk<strong>in</strong>utyhtiö on nyt kehittänyt alumi<strong>in</strong>ipohjaiselleMOF-a<strong>in</strong>eelle ympäristöä säästä-BASFvän, edullisen ja kaupalliseen tarkoitukseensopivan valmistusprosess<strong>in</strong>.Harmaa jauhema<strong>in</strong>en a<strong>in</strong>e voidaansijoittaa suoraan auton kaasusäiliöih<strong>in</strong>.Testeissä on ilmennyt, että sen ansiostayhdellä tankkauksella voi ajaa jopa 400kilometriä, kun matkanteko normaalistiloppuisi 250 kilometr<strong>in</strong> kohdalla.Kohti USA:nmarkk<strong>in</strong>oitaEnsimmä<strong>in</strong>en a<strong>in</strong>eella tankattu autopääsi tutkijoiden testikäyttöön muutamakuukausi sitten.”Uutta a<strong>in</strong>etta sisältävä säiliö käyttäytyyonnettomuustilanteessa täsmälleenku<strong>in</strong> tavall<strong>in</strong>en kaasusäiliö”, kertoo katalyysitutkijaStefan Marx Ludwigshafenista.MOF-a<strong>in</strong>een ansiosta pa<strong>in</strong>e autonsäiliöissä ei nouse korkeaksi, vaikkane täytetään yli normaal<strong>in</strong>. Kun autoontankataan 30 grammaa metaania, pa<strong>in</strong>etankissa kohoaa va<strong>in</strong> 15 baari<strong>in</strong>, kun senormaalisti nousisi 40 baari<strong>in</strong>.”Koska pa<strong>in</strong>e ei nouse korkeaksi, säiliönmateriaal<strong>in</strong>kaan ei tarvitse olla ni<strong>in</strong>lujaa”, sanoo BASF<strong>in</strong> MOF-a<strong>in</strong>eidenasiantuntija tohtori Ulrich Müller. Hänenmukaansa yhtiö on parhaillaan etsimässäitselleen kumppania kaasusäiliöidenvalmistajaksi.Keks<strong>in</strong>nön kaupallistam<strong>in</strong>en aloitetaanMüller<strong>in</strong> mukaan Yhdysvalloissa,jossa maakaasu on tätä nykyä edullista.Toki kaasuautoilu on halpaa Saksassak<strong>in</strong>.Eräs tutkijoista arvelee ajavansa yhtiöntestiautolla viidellä eurolla no<strong>in</strong> satakilometriä.Uusia materiaalejajääkaappeih<strong>in</strong>Sähkö- ja maakaasuajoneuvojen kehittelynlisäksi BASFilla on myös laaja-alaistatuulivoimatutkimusta.Esimerkiksi tuulimyllyn lapoih<strong>in</strong> yhtiökaavailee uusia, monesta materiaalistakoostuvia komponentteja, joilla lavoistaMOF-ryhmän a<strong>in</strong>eet ovat huokoisiamateriaaleja, jotka pystyvät verkkomaisenrakenteensa ansiostaabsorboimaan huomattavan määränerilaisia a<strong>in</strong>eita. Yksi gramma molekyylejämuodostaa p<strong>in</strong>ta-alaltaanperäti 10 000 neliömetr<strong>in</strong> verkon.82 KEMIA 5/2013
Marja SaarikkoBASF<strong>in</strong> tutkijat Saksan Ludwigshafenissa ovat hiljatta<strong>in</strong> saaneet viranomaisten hyväksynnän ensimmäiselle maakaasuautolle,jonka säiliöissä on uutta MOF-a<strong>in</strong>etta. Liikenteessä eroa tavallisi<strong>in</strong> maakaasu- tai bensa-ajoneuvoih<strong>in</strong> ei huomaa.Maakaasu on puhdas polttoa<strong>in</strong>e, jonka käyttäm<strong>in</strong>en vähentäähuomattavasti liikenteen ympäristöhaittoja.saadaan kestävämpiä. Lisäksi se kehittäämuun muassa p<strong>in</strong>noitteita ja hydraulisiaöljyjä tuulimyllyn eri osi<strong>in</strong>.Tuulivoiman kysynnän uskotaan kasvavanetenk<strong>in</strong> Aasiassa, vaikka teknologiavetur<strong>in</strong>atoimiik<strong>in</strong> Eurooppa. BASFarvioi, että tuulivoiman vuositta<strong>in</strong>enmaailmanlaaju<strong>in</strong>en tarve kasvaa vuoteen2020 mennessä 66 gigawatti<strong>in</strong>, kun seviime vuonna oli no<strong>in</strong> 45 gigawattia.Mielenki<strong>in</strong>toisia ovat myös yhtiön kehittämätmagnetokaloriset materiaalit,joita voidaan käyttää sekä jäähdyttämiseenettä kuumentamiseen.Materiaalien toim<strong>in</strong>taperiaate – jonkamukaan kappale jäähtyy joutuessaanmagneettikenttään ja kuumenee poistuessaansiitä – on tunnettu jo lähes 60vuotta. Sellaisia uusia materiaaleja, jotkatoimivat huoneenlämmössä, on kuitenk<strong>in</strong>löydetty vasta hiljatta<strong>in</strong>. Näidenmateriaalien arvellaan tulevaisuudessaolevan yksi hyvä vaihtoehto per<strong>in</strong>teisellejäähdytysteknologialle.Tutkimus ja tuotekehitysos<strong>in</strong> AasiaanBASF <strong>in</strong>vestoi tutkimukseen ja tuotekehitykseenvuonna 2012 peräti 1,7 miljardiaeuroa. Samana vuonna yhtiö saattoimarkk<strong>in</strong>oille 250 uutta tuotetta ja pitikärkipaikkaa kemianalan yritysten patenttienmäärässä Saksassa.Viime vuonna yhtiö teki tutkimuksenja tuotekehityksen saralla myös merkittävänkansa<strong>in</strong>välisen harppauksen perustamallaAasiaan uuden <strong>in</strong>novaatiokampuksen.Ki<strong>in</strong>an Shanghaissa toimiva uusikeskus työllistää kaikkiaan 450 osaajaa.”Tavoitteenamme on siirtää puolet tutkimuksestaja tuotekehityksestä Euroopanulkopuolelle, jotta tavoitamme paremm<strong>in</strong>paikalliset asiakkaat”, sanoo yhtiönjohtoryhmän jäsen, tutkimusjohtajaAndreas Kreimeyer. Yhtiö pyrkii myösluomaan verkoston, jossa tietotaito siirtyypuol<strong>in</strong> ja tois<strong>in</strong> maanosien välillä.BASF on hiljatta<strong>in</strong> myös avannut kaikkiaanseitsemän uutta laboratoriota eripuolelle maailmaa. Ne sijaitsevat Ki<strong>in</strong>anlisäksi Japanissa, Koreassa, Australiassaja Yhdysvalloissa. Yksi laboratorioistaon sijoitettu koti-Saksaan.BASF<strong>in</strong> yhteistyöverkostoon kuuluvatohtori Robert Schlögl Fritz–Haber-<strong>in</strong>stituutistasuree sitä, että Saksan hallitusei ole osoittanut riittävää rahoitusta maanyliopistoille. Etenk<strong>in</strong> el<strong>in</strong>tärkeä katalyysitutkimuson hänen mukaansa jäänyt liianvähälle rahoitukselle.”Kaikissa kemiallisissa reaktioissatarvitaan katalyyttejä, myös uusiutuvanenergian tuottamisessa”, Schlögl muistuttaa.Katalyysitutkimus onk<strong>in</strong> hänen mukaansasiirtymässä Aasiaan, jossa tutkimustarahoitetaan runsaskätisemm<strong>in</strong>.Kirjoittaja on kemisti javapaa toimittaja.marja@sanasaari.fi5/2013 KEMIA83
Vihreämpää luksustarajallisten resurssienmaailmassaAalto-yliopiston Pack-Agepakkausmuotoilukurss<strong>in</strong>teemana oli ekoluksus jatavoitteena yhdistää pakkaustenlaatu ja estetiikka ympäristövastuulliseensuunnitteluun.Irene AnderssonToisen kerran järjestetyn monitieteisenPack-Age-kurss<strong>in</strong> tuloks<strong>in</strong>a syntyneetpakkauskonseptit ja prototyypit julkistetti<strong>in</strong>Aalto-yliopiston Media FactoryssaHels<strong>in</strong>gissä 17. toukokuuta. Kurss<strong>in</strong>kantavana ajatuksena oli vihreämpi luksus,jossa vastuull<strong>in</strong>en, ympäristötieto<strong>in</strong>ensuunnittelu kulkee käsi kädessä korkeanlaadun ja elämyksellisen estetiikankanssa.Oppilaat työskentelivät tiime<strong>in</strong>ä ja loivatFazer<strong>in</strong>, Tillander<strong>in</strong> ja Pyroll<strong>in</strong> toimeksiannoistauusia pakkausratkaisujasuklaalle, koruille ja sushille.Kussak<strong>in</strong> tiimissä oli mukana muotoilun,liiketoim<strong>in</strong>nan ja teknisen tuotannonosaajia. Ideana oli hyödyntää eri kansallisuuksiaja työkulttuureja edustavienopiskelijoiden taustoja luovan ryhmätyönresurss<strong>in</strong>a ja synnyttää <strong>in</strong>novatiivisiaratkaisuja.Projektimuotoista opiskelua tukevillateemaluennoilla opiskelti<strong>in</strong> pakkaussuunnitteluakuudesta eri näkökulmasta.Opetuksesta vastasivat Aalto-yliopistontaiteiden ja suunnittelunkorkeakoulu, kauppakorkeakoulu jakemian tekniikan korkeakoulu sekäLahden muotoilu- ja taide<strong>in</strong>stituutti.Kurssilla hyödynnetti<strong>in</strong> Aalto-yliopistonFabLab<strong>in</strong> mahdollistamia pikamall<strong>in</strong>nusmenetelmiä,kuten laserleikkausta ja3D-tulostusta, sekä yliopiston muotoilunpajoja.Alihyödynnettymahdollisuus”Pack-Age-kurssilla pakkausta ei ajatellasuppeasti tuotannon kuluna vaan alihyödynnettynämediana – mahdollisuutenaherättää kuluttajan mielenki<strong>in</strong>to ja arvostustuotetta kohtaan, parantaa käytettävyyttäja palvella kuluttajaa vastuullisesti”,pa<strong>in</strong>ottaa kurss<strong>in</strong> kehittäjä ja koord<strong>in</strong>oija,designtutkija Markus Joutsela.”Käyttäjäkeskeisesti suunniteltu pakkauson hyvä strateg<strong>in</strong>en päätös ja <strong>in</strong>vesto<strong>in</strong>tituotteen haluttavuuteen ja brändi<strong>in</strong>.Pakkaus on käyttöliittymä tuotteeseenja osa tuotteen elämyksellisyyttä jakäyttökokemusta.”Markus JoutselaRyhmäläiset esittelivät ylpe<strong>in</strong>ä työnsä tuloksia kurss<strong>in</strong> loppujuhlassa. Kuvan tiimi suunnitteli mausteliukurilla varustetunsushipakkauksen.84 KEMIA 5/2013
KestävänkehityksenmukaisiaMarkus JoutselaKäyttäjälähtöisesti suunniteltu pakkaus on designtutkija Markus Joutselanmukaan kuluttajan vastuullista palvelua ja <strong>in</strong>vesto<strong>in</strong>ti tuotteen haluttavuuteen.Joutselan lisäksi kurss<strong>in</strong> opettaj<strong>in</strong>atoimivat Kai Rentola, Jouni Paltakari,Sanna He<strong>in</strong>iö, Tarja Toikka ja NooraNylander.Fazer antoi kurssille kaksi tehtävää,joissa molemmissa bränd<strong>in</strong>ä oli Geisha.Toisessa tehtävässä rajoitteena oli rasiankonepakattavuus, ja toisessa tavoitteenaoli käs<strong>in</strong> pakattava 150 gramman lahjapakkaus.Konepakattavan suklaarasian suunnitelluttiimi toteutti korurasiamaisen pakkauksen,jonka sisältä paljastui vaihtuvasisältö<strong>in</strong>enkoristeell<strong>in</strong>en reunus.Työhön osallistunut Ti<strong>in</strong>a Riiho Lahdenmuotoilu- ja taide<strong>in</strong>stituut<strong>in</strong> pakkausmuotoiluopistostatähtää kaupallisenpuolen suunnittelijaksi. Hän kertoo, ettäPack-Age oli hänelle täsmäkurssi, jokaopetti, ku<strong>in</strong>ka monenlaista asiantuntemustapakkaussuunnittelussa tarvitaan.Emma Nermes opiskelee tuotantotalouttaAalto-yliopiston perustieteidenkorkeakoulussa. Ryhmänsä projektipäällikkönähän sai käyttää organiso<strong>in</strong>tikykyään.”Tiimimme oppi, ku<strong>in</strong>ka kone rajoittaapakkausta. Se teki suunnittelun haastavaksija mielenki<strong>in</strong>toiseksi”, Nermessanoo.Kansa<strong>in</strong>välisestia<strong>in</strong>utlaatu<strong>in</strong>enKäs<strong>in</strong> pakattavan suklaapakkauksensuunnitellut tiimi tuotti herkät kukka-ja origamipakkaukset. Tiim<strong>in</strong> jäsenAnni Purovuo opiskelee Lahdenmuotoilu- ja taide<strong>in</strong>stituutissa pakkausmuotoiluaja suosittelee kurssia lämpimästialansa opiskelijoille.”Op<strong>in</strong>, että on tunnettava koko valmistusketju,jotta osaa suunnitella pakkauksia.Tiimityö todellisessa keississä on arvokaskokemus”, hän sanoo.Samaa mieltä on italiala<strong>in</strong>en PaolaMontevecchi, joka opiskelee grafiikkaaFirenzen yliopistossa ja on Suomessaopiskelijavaihdossa.”Italiassa ei ole mitään vastaavaa. Oikeatoimeksianto yritykseltä käytännönsuunnittelutehtäv<strong>in</strong>een on a<strong>in</strong>utlaatu<strong>in</strong>enkokemus.””Alo<strong>in</strong> ymmärtää pakkaussuunnitteluprosessiaja ki<strong>in</strong>nostu<strong>in</strong> ni<strong>in</strong>, että aionopiskella sitä lisää.”Madele<strong>in</strong>e Walcher Itävallasta suorittaaAalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelunkorkeakoulussa MA-ohjelmaansaja kertoo kurss<strong>in</strong> ylittäneen odotukset.”Opettajilla, oppilailla, toimeksiantajillaja yhteistyökumppaneilla oli erilaisettaustat ja kokemukset, joiden yhdistäm<strong>in</strong>enhyödytti suunnitteluprojektia.”EväitätulevaisuuteenTillander-tiimi<strong>in</strong> osallistunut Heidi Aitta-Ojaopiskelee Aalto-yliopiston taiteidenja suunnittelun korkeakoulussamuotoilun maisteriohjelmassa. Hän uskooyhteistyön tunnetun koruvalmistajankanssa olevan hyvä referenssi työnhaussa.”Ryhmätyökokemus on sek<strong>in</strong> suunnittelijalleplussaa”, hän uskoo.Taiwanila<strong>in</strong>en Chian-T<strong>in</strong>g Hsu opiskeleeAalto-yliopistossa teollista suunnittelua.Pack-Age-kurssi opettaa sekä sosiaalista,ekologista että ekonomista kestävänkehityksen mukaista ajattelua.Kurssilla korostetaan tuotteen käyttötapaaja el<strong>in</strong>kaarta.”Tärkeää ovat tuotteelle oikeatsuunnitteluratkaisut ja materiaalival<strong>in</strong>nat,koska tuottam<strong>in</strong>en syö enitenresursseja ja kuormittaa ympäristöä.Pakkausratkaisu puolestaan ehkäiseehävikkiä ja parantaa käytettävyyttä”,sanoo kurss<strong>in</strong> kehittäjä Markus Joutsela.Pakkaukset eivät kuitenkaan välttämättäole kierrätettäviä. Esimerkiksisushia tai rasvaista lohta sisältävätel<strong>in</strong>tarvikepakkaukset likaantuvat, jotenniiden jatkokäyttö ei a<strong>in</strong>a ole mielekästä.Suklaa taas poimii herkästivirhemakuja ja hajuja.”Tämäntyyppisten tuotteiden pakkaustenmateriaalival<strong>in</strong>noissa täytyyolla tarkkana, jotta tuoteturvallisuussäilyy. Kierrätyskuitu ei migraatiovaarantakia helposti sovellu näih<strong>in</strong>pakkauksi<strong>in</strong>.”Joskus pakkauksen tarkoitus voi ollasäilyttää ja suojata tuote jopa vuosikymmeniä,kuten case Tillanderissa.”Si<strong>in</strong>ä las<strong>in</strong>en pakkaus toimii näyttävänäkorurasiana ja design-objekt<strong>in</strong>a,joka voi olla esillä vaikka piirong<strong>in</strong>päällä.””Tiimimme teki kartongista, huovastaja lasista korupakkaukset, joita vertail<strong>in</strong>kuluttajan näkökulmasta. Käyttäjäystävällisyyson erikoisalaani, joten kurssioli ku<strong>in</strong> m<strong>in</strong>ulle tehty.”Sushipakkausta suunnitellut tiimi kehittihaastavalle tuotteelle pahvipakkauksen,jonka erikoisuus oli japanilaisenopiskelijan Koji Oganav<strong>in</strong> ideoim<strong>in</strong> aihe<strong>in</strong>kuvitettu mausteliukuri sekä yksilöllisetkuvio<strong>in</strong>nit.Työhön osallistunut Maria Okkonenopiskelee Lahden muotoilu<strong>in</strong>stituutissapakkausmuotoilua ja pitää ryhmätyöskentelyäkurss<strong>in</strong> arvokkaimpana opp<strong>in</strong>a.”Tulevaisuuden työelämä edellyttäätaitoa työskennellä tiim<strong>in</strong>ä erilaisten ihmistenkanssa.”Samaa mieltä on Elsa Kosonen, jonkamukaan kurssi kohensi ihmissuhdetaitojaja opetti erilaisuuden valjastamistavoimavaraksi.Kirjoittaja on vapaa tiede- jatekniikkatoimittaja.irene.andersson@pp.<strong>in</strong>et.fi5/2013 KEMIA85
Popov<strong>in</strong> posli<strong>in</strong>itehtaanvalmistamatupeat kannutovat peräis<strong>in</strong>1800-luvunpuolivälistä.Venäläisessaposli<strong>in</strong>issa eläämaan historiankoko kirjo. Etenk<strong>in</strong>posli<strong>in</strong>ies<strong>in</strong>eidenkoristelu on kauttavuosisatojenheijastanutaikaansa.Posli<strong>in</strong><strong>in</strong> reseptiAito posli<strong>in</strong>i on läpikuultavaa, valkoista ja kovaapolttamalla valmistettua keramiikkaa, joka koostuuno<strong>in</strong> 45–55-prosenttisesti kaoli<strong>in</strong>isavesta. Lisäksisi<strong>in</strong>ä on sekä kvartsia että maasälpää, kumpaak<strong>in</strong>22–28 prosenttia.Kaoli<strong>in</strong>i tuo posli<strong>in</strong>ille notkeutta ja kvartsi kestävyyttä.Maasälpä puolestaan vähentää seoksenrasvaisuutta ja täyttää sulaessaan huokoisen a<strong>in</strong>eenhuokoset.Pehmeästä posli<strong>in</strong>imassasta tehdään es<strong>in</strong>eitäjoko valamalla, dreijaamalla tai muovailemalla.Kuivunut es<strong>in</strong>e raakapoltetaan 750–1 150 asteenlämmössä. Sen jälkeen tuote peitetään lasitusnesteelläja poltetaan uudelleen korkeassa, 1 400–1 450 asteen lämpötilassa.Maasälpä- eli kovaposli<strong>in</strong><strong>in</strong> ohella valmistetaanmyös pehmeäposli<strong>in</strong>eja. Niitä ovat luuposli<strong>in</strong>i, johonsekoitetaan kiillea<strong>in</strong>eeksi luutuhkaa, sekä piikiviposli<strong>in</strong>i,joka sisältää piikiveä.Luu- ja piiposli<strong>in</strong><strong>in</strong> raakapoltto tapahtuu 1 200–1 300 asteen kuumuudessa ja lasituspoltto 1 050–1 100 asteessa.Posli<strong>in</strong><strong>in</strong> koristelun voi tehdä joko raakaposli<strong>in</strong><strong>in</strong>p<strong>in</strong>taan ennen lasitusta tai lasituksen p<strong>in</strong>nalle. Jälkimmä<strong>in</strong>entapa vaatii vielä ns. väripolton, jonkalämpötila vaihtelee värimateriaal<strong>in</strong> mukaan. Poltossavärit sulavat ki<strong>in</strong>ni lasitteeseen.86 KEMIA5/2013
Keisareista oligarkkeih<strong>in</strong>Venälä<strong>in</strong>en posli<strong>in</strong>ion aikansa peiliPekka T. HeikuraPosli<strong>in</strong><strong>in</strong>valmistuksen osaam<strong>in</strong>enoli 1700-luvulla himoittutaito. Venäjän valtakuntaauudistanut Pietari Suuri(1672–1725) yritti saada sen salatselville rakentaakseen omanposli<strong>in</strong>itehtaan, mutta alan eurooppalaisiltaedelläkävijöiltä eli saksalaisiltaei tietoa tihkunut.Mikä ei Pietarilta onnistunut, sen toteuttihänen tyttärensä. Keisar<strong>in</strong>na Elisabet<strong>in</strong>(1709–1762) vuonna 1744 perustamastaNevan posli<strong>in</strong>itehtaasta tulimenestys – kotimais<strong>in</strong> voim<strong>in</strong> ilman ulkomaistaapua.Menestyksen alkutahdit soitti lahjakaspap<strong>in</strong>poika Dmitri V<strong>in</strong>ogradov (1720–1758), joka oli opiskellut saksalaisessaMarburg<strong>in</strong> yliopistossa kemistiksi.V<strong>in</strong>ogradov<strong>in</strong> lähtökohta oli, että posli<strong>in</strong><strong>in</strong>valmistuksessaon kyse kemiasta.Hän teki kokeen toisensa jälkeen, kunnestäydell<strong>in</strong>en posli<strong>in</strong>imassa vuonna 1746näki päivänvalon ja pääsi Nevan tehtaanuuneih<strong>in</strong>. Raaka-a<strong>in</strong>een savi tuli Orenburgistaeteläiseltä Uralilta ja kvartsi Aunuksesta.Vuoteen 1750 mennessä tehtaan tuotteetolivat saavuttaneet tason, jonka V<strong>in</strong>ogradovarveli kelpaavan itselleenkeisar<strong>in</strong>nalle, ja Elisabet sai syntymäpäivälahjakseenupean posli<strong>in</strong>isen nuuskarasian.Sen jälkeen tuotanto pääsi kunnollavauhti<strong>in</strong>. V<strong>in</strong>ogradov<strong>in</strong> vuonna 1756käynnistämä uusi uuni mahdollisti kookkaidenk<strong>in</strong>tuotteiden valmistuksen. Tehtaanensimmä<strong>in</strong>en kokona<strong>in</strong>en serviisiluovutetti<strong>in</strong> Elisabetille 1750-luvun lopulla.Raskas työtaakka vaati kuitenk<strong>in</strong> veronsa.Kun tehdasta johtanut paroniIvan Tšerkasov vielä jatkuvasti kritisoiV<strong>in</strong>ogradov<strong>in</strong> ponnisteluja, tämä ratkesijuopottelemaan. Venäläisen posli<strong>in</strong><strong>in</strong>valmistuksenisä päätyi riutuneena ennenaikaiseenhautaansa 38-vuotiaana.Katari<strong>in</strong>an kultakausiVuonna 1762 Venäjän valtaistuimelleastui uusi hallitsija, Katari<strong>in</strong>a Suuri(1729–1796). Tarmokas keisar<strong>in</strong>na ryhtyivalvomaan valppaasti Nevan tuotantolaitosta,joka vuonna 1765 sai uudeks<strong>in</strong>imekseen Keisarill<strong>in</strong>en posli<strong>in</strong>itehdas.Katari<strong>in</strong>an hallitusaika merkitsi tehtaanhistorian kultakautta. Tuotteidenlaatu kehittyi huippuunsa, ja keisar<strong>in</strong>natilasi loistoastiaston toisensa jälkeen sekäomaan käyttöönsä että lahjoiksi suosikeilleen.Es<strong>in</strong>eiden muotoilun esikuv<strong>in</strong>a toimivattuollo<strong>in</strong> Meissenista tuodut mallit.Saksalaisista kukista kehittyi ajan venäläisenposli<strong>in</strong><strong>in</strong> vaki<strong>in</strong>tunut koristeaihe.Astioiden taiteelliseen ilmiasuun vaikuttimyös ranskala<strong>in</strong>en kuvanveistäjä Jean-Dom<strong>in</strong>ique Rachette, joka astui Keisarillisenposli<strong>in</strong>itehtaan palvelukseenvuonna 1779 ja toimi tehtaan muottimestar<strong>in</strong>akuolemaansa saakka.Katari<strong>in</strong>an aikana syntyneistä es<strong>in</strong>eistämerkittävimpiä oli keisar<strong>in</strong>nanrakastajalleen Grigori Orlovilletilaama ylell<strong>in</strong>en astiasto. Huikea300-osa<strong>in</strong>en kokoelma kahvi-, tee- jaateria-astioita oli posli<strong>in</strong>imestar<strong>in</strong>a työskennelleenmaaorjan, sittemm<strong>in</strong> Venäjäntaideakatemian professoriksi kohonneenGavril Kozlov<strong>in</strong> käsialaa.Valtaosan tehtaan muustak<strong>in</strong> tuotannostatilasi nimenomaan hovi, sillä kalliisi<strong>in</strong>ylellisyystavaroih<strong>in</strong> ei muilla juuriollut varaa. Kun tehdas vuonna 1794tuotti posli<strong>in</strong>ia 65 000 ruplan edestä, hoviosti sitä 40 000 ruplalla, ja muu myyntitoi laitoksen kassaan 8 000 ruplaa. Osaes<strong>in</strong>eistä jäi myymättä, joten niitä oli sittemm<strong>in</strong>pakko myydä huutokaupoissaalih<strong>in</strong>taan.Yksityiset yrittäjätDmitri V<strong>in</strong>ogradov<strong>in</strong>vuonna 1749 luomamalja kuuluu tätänykyä Eremitaas<strong>in</strong>taidekokoelmi<strong>in</strong>.1700-luvun lopulla Venäjällä alkoi syntyämyös yksityistä posli<strong>in</strong>iteollisuutta.Varakkaat kauppiaat halusivat sijoittaa”valkoiseen kultaan”, joka lupasi huikeitavoittoja.Yksityisen sektor<strong>in</strong> keskeiseksi toimijaks<strong>in</strong>ousi Moskovan pohjoispuolellaVerbilk<strong>in</strong> kylässä vuonna 1766 aloittanut– ja yhä toimiva – tehdas, jonkaperusti englantila<strong>in</strong>en pankkiiri FrancisGardner.Tämä hankki palvelukseensa ulkomaisiamestareita etenk<strong>in</strong> Meissenista, jotentehtaan tuotteissa oli pitkään vahva saksala<strong>in</strong>enleima. Savi tuli Ukra<strong>in</strong>an Gluhovista.5/2013 KEMIA87
Kornilov<strong>in</strong> posli<strong>in</strong>itehdas loi1800–1900-luvun vaihteessaupean 48-osaisen astiaston.Laadultaan Gardner<strong>in</strong> tehtaan tuotantooli erittä<strong>in</strong> korkeatasoista. Myös Katari<strong>in</strong>aSuuri tilasi siltä kolme ns. ritariastiastoakäytettäviksi Pyhän Yrjön, PyhänAndreaksen ja Pyhän Aleksanteri Nevsk<strong>in</strong>ritarikuntien vuosittaisilla juhlapäivällisillä.1800-luvulla Moskovan ympäristöönilmestyi lisää yksityisiä yrityksiä. Vuosisadanlopun tärkeimmiksi tuottajiksimuodostuivat Kuznetsov<strong>in</strong> ja Kornilov<strong>in</strong>tehtaat, jotka valmistivat entistä edullisempaatavaraa. Posli<strong>in</strong>i löysi vähitellentiensä vaatimattomi<strong>in</strong>k<strong>in</strong> koteih<strong>in</strong>, joissase syrjäytti puukulhot ja lasittamattomatsaviastiat.Haasteita posli<strong>in</strong>itehtaille toi maaorjuudenlakkauttam<strong>in</strong>en vuonna 1861.Kun työntekijöistä nyt tuli vapaita kansalaisia,myös näiden työolot oli järjestettäväuudelleen.Agitaation väl<strong>in</strong>eitäKeisarill<strong>in</strong>en posli<strong>in</strong>itehdas oli 1900-luvulletultaessa kohonnut yhdeksi alanjohtavista eurooppalaisista yrityksistä.Vuoden 1917 vallankumous kuitenk<strong>in</strong>ravisteli sitä rankasti.Tsarskoje Selon palatsi<strong>in</strong> tehty ns.purppura-astiasto oli viime<strong>in</strong>en keisarill<strong>in</strong>engaala-astiasto, jonka tehdas ehtitehdä ennen vallankumousta. Sen jälkeenlaitos sai nimekseen nimekseen Valtioll<strong>in</strong>enposli<strong>in</strong>itehdas, joka vuonna 1925muuttui Lomonosov<strong>in</strong> posli<strong>in</strong>itehtaaksiKeisarillisenposli<strong>in</strong>itehtaankultakoriste<strong>in</strong>enlautanen syntyi Nikolai I:nhallitsijakaudella (1825–1855).Ki<strong>in</strong>ala<strong>in</strong>enkeks<strong>in</strong>töPosli<strong>in</strong>i on ki<strong>in</strong>ala<strong>in</strong>en keks<strong>in</strong>tö, jonkasynnyn tarkkaa ajankohtaa ei tiedetä.Varhaisimmat valkeat posli<strong>in</strong>ies<strong>in</strong>eeton ajoitettu 600-luvulle.Ki<strong>in</strong>alaiset varjelivat posli<strong>in</strong><strong>in</strong> valmistusmenetelmäätarkasti, eivätkäesimerkiksi keskiajan arabit onnistuneetyrityksistään huolimatta selvittämään”valkean kullan” salaisuutta.Myös eurooppalaiset ponnistelivatpitkään ennen ku<strong>in</strong> onnistuivat posli<strong>in</strong><strong>in</strong>teossa.Vasta saksalaisen kemist<strong>in</strong>Johann Friedrich Böttger<strong>in</strong> (1682–1719) tekemät kokeet johtivat lopultakovaposli<strong>in</strong><strong>in</strong> keksimiseen vuonna1709.Hanketta tukenut Saks<strong>in</strong> vaaliruht<strong>in</strong>as,Puolan kun<strong>in</strong>gas August II Väkeväperusti seuraavana vuonna Euroopanensimmäisen posli<strong>in</strong>itehtaanAlbrechtsburg<strong>in</strong> l<strong>in</strong>nan lähelle Meisseni<strong>in</strong>.Värit posli<strong>in</strong><strong>in</strong> koristeluun kehitti –hämmästyttävän nopeasti – JohannGregorius Höroldt, jonka ansiostaMeissenissa oli vuonna 1731 jo 16vär<strong>in</strong> paletti.Meissen<strong>in</strong> tehdas yritti pitää Böttger<strong>in</strong>keks<strong>in</strong>nön salassa. Posli<strong>in</strong><strong>in</strong>valmistuksen taito levisi silti muuallek<strong>in</strong>Eurooppaan, ja monet kehittivätposli<strong>in</strong>iresept<strong>in</strong> itsenäisesti.Meissen<strong>in</strong> kilpailijoiksi nousivattehtaat muun muassa Itävallan Wienissä(1717), Ruots<strong>in</strong> Rörstrandissa(1726), Ranskan V<strong>in</strong>cennes’ssä(1738; siirtyi Sévres’hen 1756), SaksanLudwigsburgissa (1758) sekäEnglann<strong>in</strong> Wedgwoodissa (1759).88 KEMIA 5/2013
arvostetun 1700-luvun tiedemiehen MihailLomonosov<strong>in</strong> mukaan.Keisarilliselle tehtaalle kävi silti hyv<strong>in</strong>moneen muuhun posli<strong>in</strong>itehtaaseen verrattuna.Usea niistä joutui lopettamaantoim<strong>in</strong>tansa kokonaan. Osa toki jatkoiuusissa käsissä; esimerkiksi Kuznetsovientuotantolaitokset kansallistetti<strong>in</strong> elisiirretti<strong>in</strong> valtion omaisuudeksi.Ensimmäiset vallankumouksen jälkeisetvuodet olivat Neuvostoliitossa ällistyttävänvapaan luomistyön aikaa. Erilaisetavantgarde-suuntaukset kukoistivat,ja Valtiollisen posli<strong>in</strong>itehtaan muotoilijatloivat aivan uudenlaisen tuotteen, agitaatioposli<strong>in</strong><strong>in</strong>.A<strong>in</strong>utlaatu<strong>in</strong>en agitaatioposli<strong>in</strong>i ajoivallankumouksen aatteita ja ihanteita.Kuppeih<strong>in</strong> ja lautasi<strong>in</strong> ikuistetti<strong>in</strong> V. I.Len<strong>in</strong><strong>in</strong> iskulauseita luokkataistelustaja uudesta sosialistisesta moraalista sekätunnettujen taistelijoiden kuvia. Suosittujaolivat myös porvareita pilkkaavattekstit ja kuvat.Tavallisella neuvostokansalaisella eikuitenkaan ollut agitaatioposli<strong>in</strong>i<strong>in</strong> varaa.Es<strong>in</strong>eet päätyivät uusille vallanpitäjilleja ulkomaisille keräilijöille, joiltasaadut myyntitulot helpottivat nuorenvaltion taloudellista ahd<strong>in</strong>koa.Agitaatioposli<strong>in</strong><strong>in</strong> kausi päättyi vuonna1927. Kehitys kulki kohti sosialististarealismia, ja Josif Stal<strong>in</strong> lopetti vaarallis<strong>in</strong>apitämänsä kokeilut.Ni<strong>in</strong> miehet, naisetku<strong>in</strong> lapsetk<strong>in</strong> puolustivatsosialismiamyös posli<strong>in</strong><strong>in</strong>muodossa.Paluu menneisyyteenVenäläisen posli<strong>in</strong><strong>in</strong>valmistuksen lippulaivanvaiheet ovat olleet kirjavat senjälkeen, kun Neuvostoliitto vuonna 1991romahti. Lomonosov<strong>in</strong> posli<strong>in</strong>itehdas jasen upea museo kävivät jopa ulkomaisessaomistuksessa ennen ku<strong>in</strong> palasivattakais<strong>in</strong> venäläisi<strong>in</strong> käsi<strong>in</strong>. Ostaja oli tunnettuoligarkki Nikolai Tsvetkov, jokaantoi yrityksen naistenpäivälahjaksi vaimolleen.Vuonna 2005 yritys otti takais<strong>in</strong> historiallisennimensä, eli siitä tuli jälleenKeisarill<strong>in</strong>en posli<strong>in</strong>itehdas. Tehdas onmyös aloittanut aiko<strong>in</strong>aan tsaareille jatsaarittarille valmistettujen loisteliaidenastiastojen, maljakoiden ja pienoispatsaidenuustuotannon.Nyky-Venäjällä vanhaa venäläistäposli<strong>in</strong>ia, huippukallista agitaatioposli<strong>in</strong><strong>in</strong>uustuotantoa ja vielä kalliimpia alkuperäisiä1920-luvun es<strong>in</strong>eitä ostavat ne,jotka eivät peittele menestystään eivätkärikastumistaan. Tässä suhteessa on palattutakais<strong>in</strong> 1700-luvulle.Sirppi ja vasarapäätyivät somistamaanposli<strong>in</strong>iapian lokakuunvallankumouksenjälkeen.VallankumousjohtajaLen<strong>in</strong><strong>in</strong> kasvot löytyivätNeuvostoliitossamitä yllättävimmistäpaikoista.Kirjoittaja on historioitsija javapaa toimittaja.5/2013 KEMIA89
ULKOMAILTAYmpäristörikokset ovat Italian arkipäivääEkomafian rötöksiä yritetään suitsiaItaliassa pidätetti<strong>in</strong> kesälläkahdeksan johtajaa lombardialaisistamaansiirto- ja jätealan yrityksistä.Yritysten henkilöstöstä myös par<strong>in</strong>kymmenenmuun toimia tutkitaan.Pidätysten syynä oli epäilyympäristörikollisuudesta, joka onmaassa polttava ongelma.Maansiirto- ja jäteala kuuluvat Italian järjestäytyneenrikollisuuden suurimpi<strong>in</strong> toimialoih<strong>in</strong>.Nyt pidätetyistä useimmillaon tiettävästi yhteyksiä eteläitalialaiseen’Ndrangeta-rikollisjärjestöön.Yritykset, joissa pidätetyt ovat työskennelleet,ovat vastanneet muun muassa Brescianja Milanon välisen Brebemi-moottoritiensekä Milanon Expo 2015 -maailmannäyttelyalueenrakennustyömaista.La repubblica -lehden mukaan tienpohji<strong>in</strong>ja muille maa-alueille on dumpattu käsittelemättömiätoksisia jätteitä. Myrkkyjätteidentuotetiedot väärennetti<strong>in</strong>, m<strong>in</strong>kä jälkeenniitä käytetti<strong>in</strong> haitattomien jäte-erienja maamassojen tapaan.Ni<strong>in</strong> kutsuttu giro bolla, ”asiakirjojenkierrätys”, on yle<strong>in</strong>en käytäntö maan jätehuollossa.Jätteitä tutkivat laboratoriot väärentävättuloksia ja kirjaavat jätteet todellistahaitattomampaan luokkaan.Tuomiot lieviäLaboratoriotulosten ja asiakirjojen väärennöksiäei Italiassa lasketa vars<strong>in</strong>aisiksi rikoksiksivaan pelkästään rikkomuksiksi tai”lieviksi rikoksiksi”, kerrotaan Italian karab<strong>in</strong>ieerienympäristöasioih<strong>in</strong> erikoistuneestaMilanon toim<strong>in</strong>tayksiköstä.Rikkomuksista langetettavat rangaistuksetovat keveitä.”Jäteluokitusten väärennökset ovat siksiyhä vieläk<strong>in</strong> yleisiä, ja niitä tulee ilmi jatkuvasti”,yksikön edustaja selvittää <strong>Kemia</strong>lehdelle.Kesäkuiset pidätykset ovat osa laajempaatutk<strong>in</strong>tasarjaa, jossa on selvitetty ’Ndranghetanja muiden rikollisjärjestöjen laajamittaistasoluttautumista Pohjois-Italian el<strong>in</strong>ke<strong>in</strong>oelämään,erityisesti rakennus-, maansiirto-ja jätealoille.Ympäristörikollisuus ja vars<strong>in</strong>k<strong>in</strong> myrkyllistenjätteiden dumppaus on tätä nykyä’Ndranghetan suurimpia ja tuottoisimpialiiketoimia. Toim<strong>in</strong>ta on laajentunut myösmaan pohjoisosaan Etelä-Italian massiivistenympäristörikosten jouduttua huomionkohteeksi.Ympäristörikoksista annetut tuomiot ovatItaliassa lieviä, kun niitä verrataan järjestäytyneenrikollisuuden per<strong>in</strong>teisemmästätoim<strong>in</strong>nasta, kuten huumekaupasta, langetettavi<strong>in</strong>.Riskit ovat siis voittoih<strong>in</strong> nähdenvähäiset.Mafian hall<strong>in</strong>noimien ympäristörikostenliikevaihto oli viime vuonna 16,7 miljardiaeuroa, kertoo Italian suur<strong>in</strong> ympäristöjärjestöLegambiente tuoreessa raportissaan. Tulostaoli tekemässä yli 300 rikollisklaania.Raport<strong>in</strong> mukaan Italiassa kirjatti<strong>in</strong> vuonna2012 reilut 34 000 ympäristörikosta. Niidenyhteydessä tehti<strong>in</strong> rikosilmoitus tai ilmiantoyli 28 000 hengestä. Tutk<strong>in</strong>tavankeuksiamäärätti<strong>in</strong> va<strong>in</strong> no<strong>in</strong> 160.Vakavat seurauksetYmpäristörikosten ja jätehuollon ongelmienpahiten vaivaamilla alueilla raportoidaanmyös väestöön kohdistuvista terveyshaitoista.Niistä on kertonut muun muassa LancetOncology, joka jo vuonna 2004 kirjoitti”syöpäkolmiosta”, toksisten jätteiden vakavimm<strong>in</strong>saastuttamasta eteläisen Italianalueesta. Syöpäkuolleisuus on kasvanut jaepämuodostumat lisääntyneet etenk<strong>in</strong> Campanianalueella.Yleisimpiä syöpiä saastuneilla alueillaovat maksa-, virtsarakon ja hermoston syövätsekä lymfooma, r<strong>in</strong>tasyöpä ja leukemia.Myös suoliston syövät ovat yleisiä.Lisäksi viljelymaa on monilla per<strong>in</strong>teisillämaatalousalueilla muuttunut käyttökelvottomaksi.Katja Pulkk<strong>in</strong>enMuoti- ja messukaupunkiMilanoa varjostavat vakavatongelmat jätehuollossaja myrkyllisten jätteidendumppauksessa.Scanstockphoto90
Dementiasairaudet uhkaavat yhä useampaa ki<strong>in</strong>alaisvanhusta.ScanstockphotoKi<strong>in</strong>assa muhiiAlzheimer<strong>in</strong> aikapommiKi<strong>in</strong>assa esi<strong>in</strong>tyy Alzheimer<strong>in</strong>tautia ja muita ikääntymiseenliittyviä dementiasairauksia tuplastienemmän ku<strong>in</strong> Maailmanterveysjärjestö on olettanut.Kun vanhuusiän dementioistavuonna 1990 kärsi 3,7 miljoonaaki<strong>in</strong>alaista, dementiaapotevia oli vuonna 2010 jo 9,2miljoonaa.Luvut perustuvat ensimmäiseenkokonaisvaltaiseen Ki<strong>in</strong>anepidemiologisen tutkimuksenanalyysi<strong>in</strong>. Sen mahdollistihiljatta<strong>in</strong>en ki<strong>in</strong>ankielisten tutkimustendigito<strong>in</strong>ti. Aiemmatarviot ovat perustuneet englann<strong>in</strong>kielisi<strong>in</strong>julkaisuih<strong>in</strong>.Uudet tiedot ovat huono uut<strong>in</strong>enmaalle, jossa 90 prosenttiavanhuksista ei saa kotisairaanhoidonpalveluja, koska heilläon sukulaisia elossa. Muuttovirtamaalta kaupunkeih<strong>in</strong> kuitenk<strong>in</strong>rikkoo per<strong>in</strong>teisiä perherakenteita,eikä sukua välttämättäasu lähellä.Dementiaa sairastavien ki<strong>in</strong>alaistensuhteell<strong>in</strong>en määrä kasvaatulevaisuudessa entisestään,ennakoi New Scientist. Sy<strong>in</strong>äasiaan pidetään muun muassakaupungistumista, väestön lihomistaja diabeteksen yleistymistä.Pekka T. HeikuraPyramidien rakentajatruokitti<strong>in</strong> hyv<strong>in</strong>Egypt<strong>in</strong> pyramideja eivät rakentaneettyhj<strong>in</strong> vatso<strong>in</strong> raataneetorjat vaan hyv<strong>in</strong> ravitut,protei<strong>in</strong>ipitoista ruokaa nautt<strong>in</strong>eettyöntekijät. Tämä ilmeneeyhdysvaltalaisen Ancient EgyptResearch Association<strong>in</strong> tutkimuksesta.Tutkijat löysivät Gizan pyramidienläheltä mu<strong>in</strong>aisen työläisyhdyskunnanhautausmaan,teurastamon ja runsaasti elä<strong>in</strong>tenluita.Tutkijoiden laskelman mukaanno<strong>in</strong> 10 000 hengen yhdyskunnassakulutetti<strong>in</strong> päivittä<strong>in</strong>2 000 kiloa naudan-, lampaanjavuohenlihaa. Pyramid<strong>in</strong>rakentajatsaivat siten protei<strong>in</strong>iaenemmän ku<strong>in</strong> olivat tottuneetsyömään kotikylissään.Hautausmaalta peräis<strong>in</strong> olevienluiden perusteella myös lääk<strong>in</strong>tähuoltotoimi er<strong>in</strong>omaisesti,sillä joissak<strong>in</strong> luissa oli hyv<strong>in</strong>parantuneita murtumia.Työläiset elivät yhdyskunnassa35 vuoden ajan rakentaenneljännen dynastian faraonMenkauran (2532–2503 eaa)pyramidia.Pekka T. HeikuraThe RegisterMaailman vanhimman veden analyso<strong>in</strong>n<strong>in</strong> arvioidaan vievän vuodenverran. Kuuma kysymys on, löytyykö siitä elämän merkkejä.Rakennustyöläistenyhdyskunta sijaits<strong>in</strong>o<strong>in</strong> 400 metriäetelään kuuluisastaGizan sf<strong>in</strong>ksistä.ScanstockphotoKaivoksesta löytyiMaailman vanh<strong>in</strong>ta vettäBrittiläis-kanadala<strong>in</strong>en tutkijaryhmäon löytänyt KanadanOntariossa sijaitsevasta kaivoksestakoskemattomia vesitaskuja,jotka ovat ehkä jopa 2,6 miljard<strong>in</strong>vuoden ikäisiä.Nä<strong>in</strong> vanhaa vettä ei ole löydettykoskaan aiemm<strong>in</strong>, kertooThe Register. Par<strong>in</strong> kilometr<strong>in</strong>syvyydessä havaittu vesi on peräis<strong>in</strong>ajalta, jollo<strong>in</strong> maapallollaeli va<strong>in</strong> yks<strong>in</strong>kertaisia esitumaisia,bakteeria muistuttaviaeliöitä.Vesi sisältää runsaasti metaaniaja vetyä, joten si<strong>in</strong>ä saattaaolla myös jonk<strong>in</strong>laisia mikro-organismeja. Mahdolliset mikrobitovat kehittyneet erilläänmaan p<strong>in</strong>nalla syntyneistä elämänmuodoista.Löydön toivotaan antavanvalaistusta siihen, ku<strong>in</strong>ka elämäsai alkunsa maapallolla, ja onkoelämää ehkä ollut myös Marsissa.Maa ja Mars olivat hyv<strong>in</strong>samanlaisia varhaishistoriansaensimmäisen vuosimiljard<strong>in</strong> aikana,kun niiden p<strong>in</strong>nat olivatjäähtyneet. Molemmissa oli todennäköisestivaltavia meriä jatiheät ilmakehät.Pekka T. Heikura5/2013KEMIA91
KEEMIKKO<strong>Kemia</strong>-lehden pak<strong>in</strong>oitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen tak<strong>in</strong> alla piilee kuitenk<strong>in</strong>monitaito<strong>in</strong>en maailmankansala<strong>in</strong>en,jolle mikään <strong>in</strong>himill<strong>in</strong>enei ole vierasta.Kyky kyykystäTAVALLINEN KALSARINKULUTTAJAkuvittelee, että eteläisten euromaidenkriisi johtuu veronkierrosta. Varakkaatovat pa<strong>in</strong>aneet valtiot polvilleen jättämälläveronsa maksamatta ja piilottamallaveroparatiiseih<strong>in</strong> yli 32 biljoonaa euroa.Euromaiden hallitusten mukaan kalsar<strong>in</strong>kuluttajaon väärässä. Kaiken takanaon etelän valahtanut kilpailukyky.Koska kyky on kyykyssä, se pitää nostaaylös – meidän rahoilla. Pääm<strong>in</strong>isterivaatii meidän kaikkien ponnistelevan eurooppalaisenjalkakyykyn onnistumisenpuolesta.Hallitus siis haluaa meidän nostavankilpailukykyä. Se vastaa hyv<strong>in</strong>k<strong>in</strong> penkkipunnerrustaalati suuremmilla pa<strong>in</strong>oilla.Massaa voi lisätä rajatta a<strong>in</strong>a siihenpisteeseen asti, että tulee nostaneeksikriittisen massan. Sen jälkeen paha taimusta aukko perii kaiken.Massaa kannattaak<strong>in</strong>kasvattaa sen verran verkkaisesti,ettei universum<strong>in</strong>ulosottomies pääse nielaisemaanmateriaa. Samakoskee kilpailukykykyykkyä.Kansantuotetta ei pidäahnehtia liikaa, kunsamaan kykyyn pääsee harjoitusaikaalyhentämällä.MITÄ NOPEAMMIN toimimme, sitä parempion kilpailukykymme. Aikaa kannattaasiis säästää. Nopea sutaisu on tehokkaampaaku<strong>in</strong> a<strong>in</strong>a<strong>in</strong>en värkkäily. Kolmen”Miksi viettääsalilla tunti, kunpunttipenk<strong>in</strong>päällä istuskelustavoi suoriutuapuolessak<strong>in</strong>?”m<strong>in</strong>uut<strong>in</strong> pak<strong>in</strong>a on paljon parempi ku<strong>in</strong>vart<strong>in</strong> vuodatus.Asiaa voi hava<strong>in</strong>nollistaa esimerkiksijatkuvasti suosiotaan kasvattavalla tipattomallatammikuulla. Koko kuukaudenkäyttäm<strong>in</strong>en tipattomuuteen on nimittä<strong>in</strong>tehotonta.Kalle Keskiarvon tulee suoriutua seuraavastatipattomuudesta huomattavastilyhyemmässä ajassa, mikäli eteläiset veronkiertomaataiotaan pelastaa. Tipoistapidättäytymiseen riittää hyv<strong>in</strong> yksi ark<strong>in</strong>enaamupäivä.Tipallisuus sitä paitsi suo mahdollisuudensekä taiteilija- että urheilijaelämänviettämiseen. Vai tunteeko joku tipatontakirjailijaa tai raitista mäkihyppääjää?TAITEESSAKIN ON TILAA tehokkuudennostolle. Esimerkiksi nyky<strong>in</strong>en musiikkion hyv<strong>in</strong> kyseenalaista. Onerikoista, että kukaan suostuukuuntelemaan vaikkapaChop<strong>in</strong><strong>in</strong> M<strong>in</strong>uuttivalssia,jonka soittamiseen kulutetaanjopa kaksi m<strong>in</strong>uuttia.Kuluttajia johdetaan selvästiharhaan. Joko kappaleenesittämiseen on saatavalisää tehoa tai sen nimeä on muutettava.Kilpailukykymme nousee kaks<strong>in</strong>kertaiseksi,jos M<strong>in</strong>uuttivalssi vedetään läpi nimensämukaisessa ajassa.Urheilun puolella esimerkiksi amatöör<strong>in</strong>yrkkeilynkolme kolmen m<strong>in</strong>uut<strong>in</strong>mittaista erää voi tehokkuuden nimissätiivistää kuuden m<strong>in</strong>uut<strong>in</strong> tauottomaanmäisk<strong>in</strong>tään.Erätauot ovat ajan hukkaa. Ne ovatku<strong>in</strong> ma<strong>in</strong>oskatkoja ilman kaupallista sisältöä.Joka<strong>in</strong>en ilmoitusmyyjä kokee neammatt<strong>in</strong>sa rienaukseksi.Kuudessa m<strong>in</strong>uutissa kyllä syntyy tyrmäys,lähtee taju tai tappelupukarit kyllästyvät.SUURIMMAT KILPAILUKYVYN nostomahdollisuudetliittyvät kuntoiluun. Miksiviettää salilla tunti, kun punttipenk<strong>in</strong>päällä istuskelusta voi suoriutua puolessak<strong>in</strong>?Ryhmäliikuntatunnitk<strong>in</strong> kannattaa vaihtaaryhmäliikuntapuolituntisiksi. Kilpailukykykasvaa siten kohisten myös aur<strong>in</strong>koisessaetelässä, jossa lumenluontikaanei hidasta kansantuotteen nostoa.Parhaiten kilpailukykyä voi kohentaaulkoistamalla tehtäviä. Kuntoilun voi ohjataammattilaisille. Personal tra<strong>in</strong>erienammattikunta on olemassa juuri tätävarten.Globalisaation nimissä oma kuntoiluon paras ulkoistaa ulkomaille. Ki<strong>in</strong>ala<strong>in</strong>entai <strong>in</strong>tiala<strong>in</strong>en personal tra<strong>in</strong>er kantaamielellään taakkamme. Puntit helisevätiloisesti ja joogit joogaavat notkeastihalpatyömaissa, eikä meidän tarvitseedes pukea trikoita ylle.KeemikkoJoogaa panemalla sormensa risti<strong>in</strong>92 KEMIA 1/2013
Materiaalitutkija kehittäämuov<strong>in</strong> kierrätystähenkilöuutisiaMuovimateriaal<strong>in</strong> voi käyttääuudelleen jopa viisi kertaa.Tutkija Ti<strong>in</strong>a Mal<strong>in</strong> selvittää,ku<strong>in</strong>ka se onnistuu.Muovijätteen hyötykäyttö on tätä nykyäkuuma peruna, sillä muovia ja muovituotteitapoistuu käytöstä huomattaviamääriä.”Muovituotteiden materiaal<strong>in</strong> el<strong>in</strong>kaarion huomattavasti pidempi ku<strong>in</strong> itsetuotteen. Lisäksi kymmenen viime vuodenaikana on tuotettu enemmän muoviaku<strong>in</strong> koko 1900-luvulla yhteensä”, sanoomateriaalitutkija Ti<strong>in</strong>a Mal<strong>in</strong> Tampereenteknillisestä yliopistosta.Hän pitää kovana EU:n tavoitetta saadavuoteen 2020 mennessä jopa 70 prosenttiamuovijätteestä kierrätettyä.Ti<strong>in</strong>a Mal<strong>in</strong>etsii uusiatapojahyötykäyttääkierrätysmuovia.Kahta erilaistaraaka-a<strong>in</strong>ettaKierrätysmuoveja tuotettaessa raaka-a<strong>in</strong>ettaon kahdenlaista. Muoviteollisuudensivuvirroista tuleva materiaali on homogeenistaja puhdasta. Sen koostumusja myös om<strong>in</strong>aisuudet tunnetaan a<strong>in</strong>ak<strong>in</strong>jollak<strong>in</strong> tavo<strong>in</strong>.Haastavampi tapaus on muovijäte, sekun puolestaan on heterogeenista ja lisäksilikaista.”Materiaal<strong>in</strong>kehityksen kannalta kierrätysmateriaal<strong>in</strong>puhtaus on oleell<strong>in</strong>ennäkökulma”, Mal<strong>in</strong> huomauttaa.”Aika harvassa tuotteessa on raaka-a<strong>in</strong>eenapelkkä muovi, joten yleensä muovijätteessäon mukana esimerkiksi keraamejatai metallia. Ne ovat haaste prosessoitavuudelle.”Ti<strong>in</strong>a Mal<strong>in</strong> on selvittänyt sähkö- jaelektroniikkaromun muovijakeista, teollisuudensivuvirroista sekä muovijätteestävalmistetun kierrätysmuov<strong>in</strong> rakennetta.”Tutkimme vanhoja kahv<strong>in</strong>- ja vedenkeittimiä,pölynimureita, tv- ja pc-monitoreja,tekonurmea sekä erilaisia muovijätejakeita”,hän kuvailee.Kahv<strong>in</strong>- ja vedenkeittimistä valmistettuakierrätysmuovia on tutkittu kahdellatavalla. Tutkijat purkivat itse laitteitaosi<strong>in</strong> ja tekivät niistä erotetusta polypropeenistalaboratoriossa uutta muovia.He saivat tutkittavakseen myös kierrätysmuovia,joka oli valmistettu teollisest<strong>in</strong>äiden laitteiden muoviosista.Tulokset olivat yllättävän lupaavia.”Muoviosista tehty polypropeeni oliom<strong>in</strong>aisuuksiltaan hyv<strong>in</strong> samankaltaistaku<strong>in</strong> neitseell<strong>in</strong>en muovi. Pienet erotesimerkiksi viskositeetissa ja iskulujuudessasaattavat selittyä muovi<strong>in</strong> jääneilläepäpuhtauksilla”, Mal<strong>in</strong> kertoo.Pölynimureista erotetun ABS-muov<strong>in</strong>tutkimukset antoivat samankaltaisia tuloksia.Sen sijaan tv- ja pc-monitorienosista valmistettu muovi ei vastannutneitseellistä yhtä hyv<strong>in</strong>.”Niistä tehdyn muov<strong>in</strong> prosesso<strong>in</strong>ti eienää onnistunut muun muassa alhaisenviskositeet<strong>in</strong> takia. Monitorien osissa onmukana paljon metallisia epäpuhtauksia.”Mal<strong>in</strong><strong>in</strong> mukaan näistäk<strong>in</strong> osista valmistettukierrätysmuovi kyllä toimii käytössäsekoitettuna neitseelliseen muovi<strong>in</strong>.Esimerkiksi 75-prosentt<strong>in</strong>en kierrätysmuovion jo toimivaa.Tekonurmen sisältämistä polyeteenistäja polypropeenista tutkijat ovat kyenneettekemään toimivaa tuotetta, kuten pakkauskäyttöönsoveltuvaa kierrätysmuovia,jo laboratorio-oloissa.Muovijätteestäk<strong>in</strong>lupaavia tuloksiaMyös muovijätteen tutkimus on antanutlupaavia tuloksia.”Erilliskerätystä muovista valmistettuakierrätysmuovia voitaisi<strong>in</strong> todennäköisestikäyttää korvaamaan neitseellistä.Sekajätteestä erotetusta muovista valmistettukierrätysmuovi on hauraampaa,mutta sitäk<strong>in</strong> voisi käyttää kokonaisuudenosana”, Mal<strong>in</strong> uskoo.Ongelman muodostavat vielä kuitenk<strong>in</strong>esikäsittelyn korkeat kustannukset japuhtaan materiaal<strong>in</strong> saatavuus.”Jatkamme menetelmätutkimusta. Esimerkiksimateriaaliom<strong>in</strong>aisuuksien parantamisessaon paljon tutkittavaa.”Muovi voidaan käyttää uudelleen jopaviisi kertaa ennen ku<strong>in</strong> kierrätysmuov<strong>in</strong>om<strong>in</strong>aisuudet menevät liian huonoiksi.Mal<strong>in</strong> esitteli tutkimustaan Ekokem<strong>in</strong>ympäristösem<strong>in</strong>aarissa 14. kesäkuuta.Sanna AlajokiSanna Alajoki5/2013 KEMIA93
henkilöuutisiaAalto-yliopistoFL Jaana Hiltusen väitöskirjaNovel diffusion tensor imag<strong>in</strong>g(DTI) approaches at 3 T tarkastetti<strong>in</strong>30.5.2013. Vastaväittäjänätoimi Dr. Carlo Pierpaoli (Yhdysvalta<strong>in</strong>terveysvirasto) ja kustoksenaakatemiaprof. Riitta Hari.DI Antti So<strong>in</strong>isen väitöskirjaNano- and mesoscale structurecontrol <strong>in</strong> block copolymers anddendritic supramolecules tarkastetti<strong>in</strong>24.5.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. T<strong>in</strong>g Xu (Kalifornianyliopisto, Yhdysvallat)ja kustoksena prof. Janne Ruokola<strong>in</strong>en.DI Antti Nykäsen väitöskirjaThermally sensitive block copolymerhydrogels <strong>in</strong> bulk and withdecreased dimensions tarkastetti<strong>in</strong>31.5.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Sergiy M<strong>in</strong>ko (Clarkson<strong>in</strong>yliopisto, Yhdysvallat) jakustoksena prof. Janne Ruokola<strong>in</strong>en.DI Kati Manskisen väitöskirjaUtilisation aspects of ashes andgreen liquor dregs from an <strong>in</strong>tegratedsemi<strong>chemical</strong> pulp andboard mill tarkastetti<strong>in</strong> 19.6.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. MikaHorttana<strong>in</strong>en (Lappeenrannanteknill<strong>in</strong>en yliopisto) ja kustoksenaprof. Olli Dahl.M.Sc. Lorenz Lechner<strong>in</strong> väitöskirjaEng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g Ultra-SensitiveNanoelectronics for MicrowaveApplications tarkastetti<strong>in</strong>24.6.2013. Vastaväittäjänä toimiDr. V<strong>in</strong>cent Bouchiat (CNRS<strong>in</strong>stituutti,Ranska) ja kustoksenaprof. Pertti Hakonen.M.Sc. Tuomas Lahtisen väitöskirjaFerromagnetic-FerroelectricDoma<strong>in</strong> Coupl<strong>in</strong>g <strong>in</strong>Multiferroic Heterostructrurestarkastetti<strong>in</strong> 27.6.2013. Vastaväittäjänätoimi Dr. Neil Mathur(Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. Sebastiaanvan Dijken.DI Juuso Korhosen väitöskirjaStudies on Wettability: From FundamentalConcepts and NanofibrousMaterials to Applicationstarkastetti<strong>in</strong> 9.8.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Gareth McK<strong>in</strong>ley(MIT, Yhdysvallat) ja kustoksenaakatemiaprof. Olli Ikkala.FM Marjo Kettusen väitöskirjaCellulose Nanofibrils as aFunctional Material tarkastetti<strong>in</strong>14.8.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Akira Isogai (Tokionyliopisto, Japani) ja kustoksenaakatemiaprof. Olli Ikkala.DI Matti Lehtimäen väitöskirjaStability, cation order<strong>in</strong>gand oxygen non-stoichiometryof some perovskites and relatedlayered oxides tarkastetti<strong>in</strong>16.8.2013. Vastaväittäjänä toimiPh.D. Michael Hayward (Oxford<strong>in</strong>yliopisto, Iso-Britannia)94 KEMIA 5/2013VÄITÖKSIÄja kustoksena akat.prof. MaaritKarpp<strong>in</strong>en.DI Johanna Forsman<strong>in</strong>väitöskirja Production of Co, Ni,and Cu nanoparticles by hydrogenreduction tarkastetti<strong>in</strong> 27.8.2013.Vastaväittäjänä toimi Dr. RobertGrass (Zürich<strong>in</strong> teknill<strong>in</strong>en korkeakoulu,Sveitsi) ja kustoksenaprof. Esko Kaupp<strong>in</strong>en.Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopistoMMM Salla Venäläisen väitöskirjaAbatement of phosphorusandlead-<strong>in</strong>duced environmentalrisks by means of apatite ore m<strong>in</strong>etail<strong>in</strong>gs tarkastetti<strong>in</strong> 31.5.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. MarkHodson (York<strong>in</strong> yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Maija Tenkanen.LL Erkko Ylösmäen Rationaleng<strong>in</strong>eer<strong>in</strong>g of microRNAregulatedviruses for cancer gene<strong>the</strong>rapy tarkastetti<strong>in</strong> 31.5.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. MagnusEssand (Uppsalan yliopisto,Ruotsi), ja kustoksena prof. KalleSaksela.Prov. Unni Tengvall<strong>in</strong> väitöskirjaModifications and carriersfor improved oligonucleotide delivery—Syn<strong>the</strong>sis,analysis andbiological test<strong>in</strong>g tarkastetti<strong>in</strong>7.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Mikko Oivanen (Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>yliopisto) ja kustoksena prof.Marjo Yliperttula.FM Johanna Rajasärkän väitöskirjaDevelopment of highthroughputyeast-cell-based bioreporterassays for specificmonitor<strong>in</strong>g of bisphenol A and<strong>chemical</strong> test<strong>in</strong>g of endocr<strong>in</strong>e disrupt<strong>in</strong>gcompounds tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Ludek Bláha (Masaryk<strong>in</strong>yliopisto, Tšekki) ja kustoksenaprof. Kaar<strong>in</strong>a Sivonen.FM Svante Henriksson<strong>in</strong> väitöskirjaModel<strong>in</strong>g key processescaus<strong>in</strong>g climate change andvariability tarkastetti<strong>in</strong> 15.6.2013.Vastaväittäjänä toimi tohtori JohannJungclaus (Max Planck-<strong>in</strong>stituutti, Saksa) ja kustoksenaprof. Veli-Matti Kerm<strong>in</strong>en.FM Tuomas Heikkisen väitöskirjaVariation of <strong>the</strong> PALB2 andPTEN Genes and eIF4E Prote<strong>in</strong>Expression as Prognostic Factors<strong>in</strong> Breast Cancer tarkastetti<strong>in</strong>19.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. M<strong>in</strong>na Nyström (Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>yliopisto) ja kustoksena prof. JuhaTapana<strong>in</strong>en.FM Pauli<strong>in</strong>a Isohann<strong>in</strong>väitöskirja Survival and reductionof stra<strong>in</strong>s of Campylobacterspecies <strong>in</strong> broiler meat tarkastetti<strong>in</strong>19.6.2013. Vastaväittäjänätoimi Ph.D. Karl Pedersen (Tanskanteknill<strong>in</strong>en yliopisto) ja kustoksenaprof. Annele Hatakka.FM Aarne Pohjosen väitöskirjaDislocation mechanisms lead<strong>in</strong>gto protrusion growth underelectric field <strong>in</strong>duced stresson metal surfaces tarkastetti<strong>in</strong>20.6.2013. Vastaväittäjänä toimiapul.prof. Eduardo Br<strong>in</strong>ga (Cuyonyliopisto, Argenti<strong>in</strong>a) ja kustoksenaprof. Kai Nordlund.FM Li<strong>in</strong>a Voutilaisen väitöskirjaInteractions between Puumalahantavirus and its host, <strong>the</strong>bank vole, <strong>in</strong> <strong>the</strong> boreal zone tarkastetti<strong>in</strong>28.6.2013. Vastaväittäjänätoimi tohtori James N. Mills(Emory-yliopisto, Yhdysvallat) jakustoksena prof. Liselotte Sundström.FM Teresa Valkosen väitöskirjaSurface <strong>in</strong>fluence on <strong>the</strong> mar<strong>in</strong>eand coastal Antarctic atmospheretarkastetti<strong>in</strong> 7.8.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Ian Renfrew(Itä-Anglian yliopisto, Iso-Britannia)ja kustoksena prof. HeikkiJärv<strong>in</strong>en.M.Sc. Sh<strong>in</strong>ya Matsudan väitöskirjaThe Extracellular Regulationof Bone MorphogeneticProte<strong>in</strong>s <strong>in</strong> Drosophila and SawflyW<strong>in</strong>g tarkastetti<strong>in</strong> 13.8.2013.Vastaväittäjänä toimi Ph.D. GiorgosPyrowolakis (Freiburg<strong>in</strong> yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof.Juha Partanen.M.Sc. Nami Sugiyaman väitöskirjaCooperation of MT1-MMP and receptor tyros<strong>in</strong>e k<strong>in</strong>asesignall<strong>in</strong>g <strong>in</strong> cancer cell <strong>in</strong>vasiontarkastetti<strong>in</strong> 15.8.2013. Vastaväittäjänätoimi dos. Marie Kveiborg(Kööpenham<strong>in</strong>an yliopisto,Tanska) ja kustoksena prof. JormaKeski-Oja.MMM Ni<strong>in</strong>a Leikoskenväitöskirja Cyanobact<strong>in</strong>s—ribosomallysyn<strong>the</strong>sized and posttranslationallymodified peptidesproduced by cyanobacteria tarkastetti<strong>in</strong>16.8.2013. Vastaväittäjänätoimi Dr Paul Cotter (TeagascFood Research Centre, Irlanti)ja kustoksena prof. Kaar<strong>in</strong>aSivonen.Diplom-SystemwissenschaftlerStefan Fronzek<strong>in</strong> väitöskirja Climatechange and <strong>the</strong> future distributionof palsa mires: ensemblemodell<strong>in</strong>g, probabilities and uncerta<strong>in</strong>tiestarkastetti<strong>in</strong> 23.8.2013.Vastaväittäjänä toimi Dr. PamelaM. Berry (Oxford<strong>in</strong> yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. AtteKorhola.Itä-Suomen yliopistoProv. Miia Kovalaisen väitöskirjaMesoporous silicon micro- andnanoparticles: a versatile tool forcontrolled peptide delivery tarkastetti<strong>in</strong>7.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Markku Koulu(Turun yliopisto) ja kustoksenaprof. Karl-He<strong>in</strong>z Herzig.M.Sc. Victor Carrasco Navarronväitöskirja PAHs: comparativebiotransformation andtrophic transfer of <strong>the</strong>ir metabolites<strong>in</strong> <strong>the</strong> aquatic environmenttarkastetti<strong>in</strong> 14.6.2013. Vastaväittäjänätoimi apul.prof. PekkaVuor<strong>in</strong>en (RKTL) ja kustoksenaprof. Jussi Kukkonen.Prov. Ni<strong>in</strong>a Tan<strong>in</strong> väitöskirjaCytochrome P450-SelectiveProdrugs and Inhibitors tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänätoimi dos. Jukka Mäenpää (AstraZeneca, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Hannu Raunio.FM Sami Poutiaisen väitöskirjaFrom Sensors to Reasons: FluidizedBed Spray Granulation ProcessMonitor<strong>in</strong>g by Acoustic Emissiontarkastetti<strong>in</strong> 15.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Jouko Yliruusi(Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopisto) ja kustoksenaprof. Jarkko Ketola<strong>in</strong>en.M.Sc. Chao Zhang<strong>in</strong> Seasonalresponse of biomass growthand allocation of a boreal bioenergycrop (Phalaris arund<strong>in</strong>aceaL.) to climate change tarkastetti<strong>in</strong>20.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Bjarni D. Sigurdsson(Islann<strong>in</strong> maatalousyliopisto) jakustoksena prof. Heli Peltola.FM Pekka Poutiaisen väitöskirjaPr<strong>in</strong>ciples of Target<strong>in</strong>gSex Steroid Receptors <strong>in</strong> CancerDrug Research & Developmenttarkastetti<strong>in</strong> 27.6.2013. Vastaväittäjänätoimi dos. Olli Pentikä<strong>in</strong>en(Jyväskylän yliopisto) ja kustoksenados. Juha Pulkk<strong>in</strong>en.FM Jari Leskisen väitöskirjaAcoustic Techniques for PharmaceuticalProcess Monitor<strong>in</strong>g: Measurements<strong>in</strong> Tablet Manufactur<strong>in</strong>gand Quality Control tarkastetti<strong>in</strong>7.8.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Michiel Postema (Bergen<strong>in</strong>yliopisto, Norja) ja kustoksenaprof. Reijo Lappala<strong>in</strong>en.Jyväskylän yliopistoM.Sc. Hana Bunzen<strong>in</strong> väitöskirjaSteroidal derivatives of nitrogenconta<strong>in</strong><strong>in</strong>g compounds aspotential gelators tarkastetti<strong>in</strong>11.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Uday Maitra (Intian tiede<strong>in</strong>stituutti)ja kustoksena prof.Erkki Kolehma<strong>in</strong>en.FM Petri Seppälän väitöskirjaStructural diversity of copper(II)am<strong>in</strong>o alcohol complexes. Syn<strong>the</strong>ses,structural and magneticproperties of bidentate am<strong>in</strong>o alcoholcopper(II) complexes tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Markku Leskelä(Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopisto) ja kustoksenaprof. Reijo Sillanpää.M.Sc. Chandan Gir<strong>in</strong> väitöskirjaSub-component Selfassemblyof l<strong>in</strong>ear and nonl<strong>in</strong>eardiam<strong>in</strong>es and diacylhydraz<strong>in</strong>es,formylpyrid<strong>in</strong>e and transitionmetal cations tarkastetti<strong>in</strong>19.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Markus Albrecht (RWTH-Aachen, Saksa) ja kustoksenaakat.prof. Kari Rissanen.FM Antti Riisiön väitöskirjaSyn<strong>the</strong>ses, Characterization andProperties of Cu(II)-, Mo(VI)-
Uusia menetelmiävesien analyso<strong>in</strong>ti<strong>in</strong>Lentoaikamassaspektrometrillävoidaan analysoida suuriajoukkoja orgaanisia yhdisteitävesistä ilman ennakkotietoaves<strong>in</strong>äytteen koostumuksesta.Kattav<strong>in</strong> tieto näytteestä saadaan,kun näyte analysoidaansekä kaasu- että nestekromatografisillamenetelmillä.Tämä ilmenee Joonas Jernberg<strong>in</strong>väitöstutkimuksesta,jossa hän kehitti uusia, ensisijaisestikvalitatiivisia, <strong>in</strong>strumenttianalyyttisiämenetelmiävesien sisältämien orgaanistenyhdisteiden määritykseen ilmanetukäteisval<strong>in</strong>taa. Menetelmätperustuvat kaasu- ja nestekro-Joonas Jernbergmatografiseen erotukseen jaanalyyttien tarkan massan mittaukseenlentoaikamassaspektrometrilläsekä kerätyn a<strong>in</strong>eistonkäsittelyyn dekonvoluutioohjelmistolla.Mittauksilla saadaan use<strong>in</strong>tunnistus yhdisteestä, mikälitarkan massan mittauksi<strong>in</strong>yhdistetään tietoa esimerkiksispektrikirjastoista ja ionien isotooppisuhteista.Lopullisen tunnistuksentulee kuitenk<strong>in</strong> a<strong>in</strong>aperustua mallia<strong>in</strong>een käyttöön.Jernberg validoi analyysimenetelmi<strong>in</strong>liittyvät tunnistusprosessittutkimalla tunnettuja väkevöityjänäytteitä, m<strong>in</strong>kä jälkeenhän sovelsi menetelmiäPäijät-Hämeen alueelta kerättyih<strong>in</strong>jätevesi-, hulevesi-, p<strong>in</strong>tavesi-ja kaatopaikan suotoves<strong>in</strong>äytteisi<strong>in</strong>.FM Joonas Jernberg<strong>in</strong> väitöskirjaNovel analytical methodsfor <strong>the</strong> identification of emerg<strong>in</strong>gcontam<strong>in</strong>ants <strong>in</strong> aquaticenvironments tarkastetti<strong>in</strong> Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>yliopistossa 7.6.2013.Vastaväittäjänä toimi prof.Frants Lauritsen (Etelä-Tanskanyliopisto) ja kustoksenaprof. Timo Kairesalo.Ekokem OySuomen toim<strong>in</strong>tojen maajohtajaksi19.8.2013 alkaen on nimitettyDI Jani Lösönen. Hän ontehnyt aiemman työuransa Kemirassa,jossa hän on toim<strong>in</strong>ut mm.Paper-liiketoim<strong>in</strong>nan tuotantojohtajanasekä Pulp Chemicals-liiketoim<strong>in</strong>nan johtajana.<strong>Kemia</strong>nteollisuus ryJohtavaksi asiantuntijaksi on nimitettyDI Eliisa Irpola. Hänenvastuualueenaan ovat kemikaaliturvallisuusja Reach-asetuksentoimeenpano. Irpola siirtyi tehtäväänympäristöm<strong>in</strong>isteriön ympäristönsuojeluosastosta,jossahän toimi neuvottelevana virkamiehenä.Työmarkk<strong>in</strong>a-assistentiksi onnimitetty HSO-sihteeri, tradenomiMia Karjala<strong>in</strong>en, joka aiemm<strong>in</strong>toimi Metso Shared ServicesOy:ssä HR-asiantuntijana.Toimitusjohtajan assistentiksion nimitetty HSO-sihteeri PetraNimityksiäand U(VI) complexes withdiam<strong>in</strong>otetraphenolateligands tarkastetti<strong>in</strong>20.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Jouni Pursia<strong>in</strong>en (Oulunyliopisto) ja kustoksena prof.Reijo Sillanpää.FM Johan L<strong>in</strong>dgren<strong>in</strong> väitöskirjaComputational <strong>in</strong>vestigationson rotational and vibrationalspectroscopies of somediatomics <strong>in</strong> solid environmenttarkastetti<strong>in</strong> 28.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Oliver Kühn(Rostock<strong>in</strong> yliopisto, Saksa) jakustoksena akatemiatutkija ToniKiljunen.FM Mikko Hännisen väitöskirjaExperimental and ComputationalStudies of TransitionMetal Complexes with PolydentateAm<strong>in</strong>o- and AmidophenolateLigands: Syn<strong>the</strong>sis, Structure,Reactivity and Magnetic Propertiestarkastetti<strong>in</strong> 26.7.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. PeterEdwards (Cardiff<strong>in</strong> yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Reijo Sillanpää.FM Ville Toivasen väitöskirjaStudies of electron cyclotronresonance ion source beam formation,transport and qualitytarkastetti<strong>in</strong> 9.8.2013. Vastaväittäjänätoimi Dr. Richard Pardo(Argonne National Laboratory,Yhdysvallat) ja kustoksena dos.Hannu Koivisto.FM Salla Virtasen väitöskirjaVirtual screen<strong>in</strong>g: Developmentof a novel structure-basedKannonkari, joka siirtyi tehtävään<strong>Kemia</strong>nteollisuus ry:n työmarkk<strong>in</strong>asektor<strong>in</strong>assistent<strong>in</strong> tehtävistä.Labroc OyToimitusjohtajaksi on nimitettyFM Tomi Tolppi, tutkijaksi EspooseenFM Vesa Kontio sekäOulun betoni- ja haitta-a<strong>in</strong>elaboratorioontutkijaksi FM JussiMyllykangas ja laadunvarmistusvastaavaksilaborantti AriRäty.Åbo AkademiTkT Jyri-Pekka Mikkola on nimitettyteknillisen kemian, kestävänkehityksen professoriksiosa-aikaisena ajalle 1.8.2013–31.7.2018. Professuuri on yhte<strong>in</strong>enUumajan yliopiston kanssa,jossa Mikkolalla on ollut vakitu<strong>in</strong>enprofessuuri vuodesta 2008.Mikkolalla on ollut sama yhteisprofessuurimyös 1.8.2008–31.7.2013.method tarkastetti<strong>in</strong> 24.8.2013.Vastaväittäjänä toim prof. JariYli-Kauhaluoma (Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopisto)ja kustoksena dos. OlliPentikä<strong>in</strong>en.Lappeenrannan teknill<strong>in</strong>enyliopistoDI Ivan Zakharchuk<strong>in</strong> väitöskirjaManifestation of <strong>the</strong> pair<strong>in</strong>gsymmetry <strong>in</strong> <strong>the</strong> vortex core structure<strong>in</strong> iron-based superconductorstarkastetti<strong>in</strong> 17.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. AlexanderGranovsky (Moskovan valtionyliopisto,Venäjä) ja kustoksenaprof. Erkki Lähderanta.DI Marja-Leena KääriäisenAtomic layer deposited titaniumand z<strong>in</strong>c oxides; structure and dop<strong>in</strong>geffects on <strong>the</strong>ir photoactivity,photocatalytic activity and bioactivitytarkastetti<strong>in</strong> 18.6.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. PeterKelly (Manchester Metropolitan-yliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. David Cameron.FM Heikki Särkän väitöskirjaElectro-Oxidation Treatment ofPulp and Paper Mill Circulat<strong>in</strong>gWaters and Wastewaters tarkastetti<strong>in</strong>30.7.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Guohua Chen (Hongkong<strong>in</strong>tiede- ja teknologiayliopisto,Ki<strong>in</strong>a) ja kustoksena prof.Mika Sillanpää.Oulun yliopistoFM Matti Myllykoskenväitöskirja Structure and functionof <strong>the</strong> myel<strong>in</strong> enzyme 2',3'-cyclicnucleotide 3'-phosphodiesterasetarkastetti<strong>in</strong> 6.6.2013. Vastaväittäjänätoimi tohtori HaukeWerner (Max Planck -<strong>in</strong>stituutti,Saksa) ja kustoksena dos. PetriKursula.FM Keijo Eilolan väitöskirjaMicrowave assisted vapor-phasedigestion of organic samples tarkastetti<strong>in</strong>7.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Marja-Liisa Riekkola(Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong> yliopisto) ja kustoksenaprof. Paavo Perämäki.DI Liisa Mäkisen väitöskirjaImprovement of resource efficiency<strong>in</strong> de<strong>in</strong>ked pulp mill tarkastetti<strong>in</strong>8.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Samuel Schabel(Darmstadt<strong>in</strong> teknill<strong>in</strong>en yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof.Jouko Ni<strong>in</strong>imäki.DI Satu Pitkäahon väitöskirjaCatalytic oxidation of chlor<strong>in</strong>atedvolatile organic compounds,dichloromethane and perchloroethylene.New knowledge for <strong>the</strong><strong>in</strong>dustrial CVOC emission abatementtarkastetti<strong>in</strong> 14.6.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. Juan-Ramon Gonzalez-Velasco (Baskimaanyliopisto, Espanja) ja kustoksenaprof. Riitta Keiski.M.Sc. Audrey Hernoux-Villièrenväitöskirja Catalytic depolymerisationof starch-based<strong>in</strong>dustrial waste: Use of non-conventionalactivation methods andnovel reaction media tarkastetti<strong>in</strong>20.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Ari Papp<strong>in</strong>en (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena prof. UllaLassi.Tampereen teknill<strong>in</strong>enyliopistoDI Jarmo Alametsän väitöskirjaElectromechanical Film Sensor<strong>in</strong> Cardiovascular System Evaluationtarkastetti<strong>in</strong> 31.5.2013.Vastaväittäjänä toimi prof. RaimoSepponen (Aalto-yliopisto)ja kustoksena prof. Jari Viik.FM Sanna Auer<strong>in</strong> väitöskirjaBiofunctionalised surfaces formolecular sens<strong>in</strong>g tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäj<strong>in</strong>ä toimivatprof. Tero Soukka (Turunyliopisto) ja dos. Alice Ylikoski(Wallac Oy) ja kustoksena prof.Matti Karp.DI Kaarlo Paak<strong>in</strong>ahon väitöskirjaProcess<strong>in</strong>g Derived Controlof Hydrolytic Degradation and5/2013KEMIA95
henkilöuutisiaGeneration of Shape-Memory <strong>in</strong>Lactide Copolymers tarkastetti<strong>in</strong>9.8.2013. Vastaväittäjänä toimiDr. David Egl<strong>in</strong> (AO-<strong>in</strong>stituutti,Sveitsi) ja kustoksena prof. M<strong>in</strong>naKellomäki.Tampereen yliopistoFM P<strong>in</strong>ja Ilmarisen väitöskirjaEos<strong>in</strong>ophil as a target forpathophysiological factors andpharmacological compounds tarkastetti<strong>in</strong>16.8.2013. Vastaväittäjänätoimi dos. Paula Rytilä (Hels<strong>in</strong>g<strong>in</strong>yliopisto) ja kustoksenaprof. Hannu Kankaanranta.Turun yliopistoM.Sc. Johannes Keuschnigg<strong>in</strong>väitöskirja PV-1: Leukocytetraffick<strong>in</strong>g molecule and vascularmarker tarkastetti<strong>in</strong> 7.6.2013.Vastaväittäjänä toimi prof.Michael Sixt (Itävallan tiede- jateknologia<strong>in</strong>stituutti) ja kustoksenaprof. Sirpa Jalkanen.FM Antti Arjosen väitöskirjaIntegr<strong>in</strong>s on <strong>the</strong> move tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänätoimi tohtori Matthias Krause(K<strong>in</strong>g’s College, Iso-Britannia) jakustoksena prof. Johanna Ivaska.FM Anni La<strong>in</strong>een väitöskirjaThe Role of an Oncoprote<strong>in</strong> CI-P2A <strong>in</strong> Breast Cancer” (CIP2Aonkoprotei<strong>in</strong><strong>in</strong>rooli r<strong>in</strong>tasyövässä)tarkastetti<strong>in</strong> 14.6.2013. Vastaväittäjänätoimii prof. RobertW<strong>in</strong>qvist (Oulun yliopisto) jakustoksena prof. Jukka Westermarck.FM Michaela Nygårdas<strong>in</strong>väitöskirja Herpes simplex virustype 1 (HSV-1) pathogenesis andHSV gene <strong>the</strong>rapy of experimentalautoimmune encephalomyelitistarkastetti<strong>in</strong> 14.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. AndersVahlne (Karoli<strong>in</strong><strong>in</strong>en <strong>in</strong>stituutti,Ruotsi) ja kustoksena prof. VeijoHukkanen.FM Marja Ahola-Tuomenväitöskirja Unusual bismuthconta<strong>in</strong><strong>in</strong>gsurface layers of III-V compound semiconductors tarkastetti<strong>in</strong>15.6.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Anders Mikkelsen(Lund<strong>in</strong> yliopisto) ja kustoksenaprof. Petri<strong>in</strong>a Paturi.Åbo AkademiM.Sc. Farid Touait<strong>in</strong> väitöskirjaMicrostructural and environmentaleffects on <strong>the</strong> mechanicalproperties of porous particlepolymercomposites tarkastetti<strong>in</strong>30.5.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Mikael Skrifvars (Kun<strong>in</strong>kaall<strong>in</strong>enteknill<strong>in</strong>en korkeakoulu,Ruotsi) ja kustoksena prof.Martti Toivakka.FL Thomas Sandberg<strong>in</strong> väitöskirjaComputational chemistrystudies of wood-derived lignanstarkastetti<strong>in</strong> 31.5.2013. Vastaväittäjänätoimi prof. Toomas Tamm(Tall<strong>in</strong>nan teknill<strong>in</strong>en korkeakoulu,Viro) ja kustoksena prof.Matti Hotokka.DI Oskar Karlström<strong>in</strong> väitöskirjaOxidation rates of carbonand nitrogen <strong>in</strong> char residuesfrom solid fuels tarkastetti<strong>in</strong>7.6.2013. Vastaväittäjänä toimiprof. Kim Dam-Johansen (Tanskanteknill<strong>in</strong>en yliopisto) ja kustoksenaprof. Mikko Hupa.DI Torvald Vestberg<strong>in</strong> väitöskirjaFeatures of a Ziegler-Nattacatalyst prepared with <strong>the</strong> Siriusemulsion-based catalyst preparationtechnology tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänä toimiSaatko jo<strong>Kemia</strong>n Seurojentiedotteetsähköpostiisi?Jos et, ilmoita meiliosoitteesiosoitteeseentoimisto@kemianseura.fi.Sähköpostiosoitteensa20.6. mennessä kertoneidenkesken arvotti<strong>in</strong> kaksiSKS:n teepaitaa, jotkaosuivat Mikko Kalmille jaMirja Lahti-perälle.Onnea voittajille!prof. Timothy McKenna (ESP-CE Lyon, Ranska) ja kustoksenaprof. Carl-Eric Wilén.FM Anna Villnäs<strong>in</strong> väitöskirjaDisturbance and ecosystem function<strong>in</strong>g—<strong>the</strong>role of changes <strong>in</strong>benthic biological traits tarkastetti<strong>in</strong>14.6.2013. Vastaväittäjänä toimitohtori Andrew M. Lohrer (NI-WA-<strong>in</strong>stituutti, Uusi-Seelanti) jakustoksena prof. Erik Bonsdorff.TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-<strong>lehti</strong>.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTPlasTec, PacTec, GrafTec jaFoodTec 2013Hels<strong>in</strong>ki 3.–5.9.2013www.plastec.fiwww.pactec.fiwww.graftec.fiwww.foodtechels<strong>in</strong>ki.fiBioenergia 2013Jyväskylä 4.–6.9.2013www.jklpaviljonki.fiEuroM<strong>in</strong><strong>in</strong>g 2013Tampere 11.–12.9.2013www.eurom<strong>in</strong><strong>in</strong>g.fiLaboratorio tänäänHels<strong>in</strong>ki 20.9.2013fi.vwr.comAlihank<strong>in</strong>taTampere 24.–26.9.2013www.alihank<strong>in</strong>ta.fiEuroopan bioteknologiaviikko30.9.– 4.10.2013www.f<strong>in</strong>bio.netJätehuoltopäivätTampere 9.–10.10.2013www.jatehuoltoyhdistys.fiTieteen päivätTurku 18.–19.10.2013www.utu.fiwww.abo.fiFarmasian päivätHels<strong>in</strong>ki 15.–17.11.2013www.farmasianoppimiskeskus.fiTekniikan päivätEspoo 16.–18.1.2014www.tekniikanpaivat.fiHels<strong>in</strong>ki Chemicals ForumHels<strong>in</strong>ki 22.–23.5.2014www.hels<strong>in</strong>kicf.euPulPaper 2014Hels<strong>in</strong>ki 3.–5.6.2014www.adforumworld.comEUROMIT 2014Tampere 15.–19.6.2014www.euromit2014.org12 th ECRICE ConferenceJyväskylä 6.–11.7.2014www.jyu.fi/kemia/en/research/ecrice2014MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTPolyolef<strong>in</strong> AdditivesDüsseldorf, Saksa 11.–13.9.2013www.amiplastics.com/eventsFlavours & FragrancesLeipzig, Saksa 11.–13.9.2013www.gdch.deEuropean Adhesive & SealantConferenceIzmir, Turkki 11.–13.9.2013www.feica.euThe 5 th EMBO Meet<strong>in</strong>gAmsterdam, Alankomaat 21.–24.9.2013www.<strong>the</strong>-embo-meet<strong>in</strong>g.orgEuropean Biotechnology Week30.9.– 4.10.2013www.europabio.orgEuropean Forum for IndustrialBiotechnologyBryssel, Belgia 30.9.–2.10.2013www.efibforum.comBCPC Congress 2013Brighton, Iso-Britannia 1.– 2.10.2013www.bcpccongress.orgSFBBM SymposiumMarstrand, Ruotsi 2.–4.10.2013www.sfbbm.seBiotechnica 2013Hannover, Saksa 8.–10.10.2013www.biotechnica.de3 rd Mass Spectrometry Food DaysTrento, Italia 9.–11.10.2013http://eventi.fmach.it/MS-Food-Day1 st EuCheMS Congress on Greenand Susta<strong>in</strong>able ChemistryBudapest, Unkari 13.–15.10.2013www.1eugsc.mke.org.huRadTech Europe 2013Basel, Sveitsi 15.–17.10.2013www.radtech-europe.comBio<strong>in</strong>dustry 2013Pietari, Venäjä 16.–18.10.2013www.bio<strong>in</strong>dustry.ruK 2013Düsseldorf, Saksa 16.–23.10.2013www.k-onl<strong>in</strong>e.deIFAT IndiaMumbai, Intia 24.–26.10.2013www.ifat.de/ifat<strong>in</strong>dia3 rd European Energy ConferenceBudapest, Unkari 27.–30.10.2013www.e2c2013.mke.org.huBio Europe 2013Wien, Itävalta 4.–6.11.2013www.ebdgroup.com/bioeuropeThe 14 th EMBO EMBL Science &Society ConferenceHeidelberg, Saksa 7.–8.11.2013www.embo.org12 th International Conferenceon Frontiers of Polymers andAdvanced MaterialsAuckland, Uusi-Seelanti8.–13.12.2013www.icfpam2013.com8 th European BioplasticsConferenceBerli<strong>in</strong>i, Saksa 10.–11.12.2013www.conference.european-bioplastics.orgMolecules and Materials forArtificial Photosyn<strong>the</strong>sisCancun, Meksiko 6.–9.2.2014www.fusion-conferences.comFunctional Polymeric MaterialsCancun, Meksiko 10.–13.2.2014www.fusion-conferences.com12 th Chemistry Conference forYoung ScientistsBlankenberge, Belgia 27.–28.2.2014www.chemcys.bePa<strong>in</strong>t ExpoKarlsruhe, Saksa 8.–11.4.2014www.pa<strong>in</strong>texpo.deIFAT 2014München, Saksa 5.–9.5.2014www.ifat.deInterpackDüsseldorf, Saksa 8.–14.5.2014www.<strong>in</strong>terpack.com15 th International Conferenceon ElectroanalysisMalmö, Ruotsi 11.–15.6.2014http://eseac2014.comWorldlab 2014Istanbul, Turkki 22.–27.6.2014www.istanbul2014.org96 KEMIA5/2013
SEURASIVUKemistit retkeilivätRiihimäelleSeurasivut kertovat <strong>Kemia</strong>n seurojen,paikallisseurojen ja jaostojentoim<strong>in</strong>nasta.Suomalaisten KemistienSeuran (SKS) kesäretki11.6.2013 suuntautuiRiihimäelle, jossa tutustutti<strong>in</strong>Ekokemi<strong>in</strong> jaSuomen lasimuseoon.SKS:n retkellä oli mukanamyös muutama F<strong>in</strong>ska Kemistsamfundet<strong>in</strong>(FKS) jäsensekä SKS:n kirjeenvaihtajajäsenHelvi Hödrejärv Tall<strong>in</strong>nasta.Retken yhteydessä pidetti<strong>in</strong>SKS:n kokous, jossa hyväksytti<strong>in</strong>seuran uusiksi vars<strong>in</strong>aisiksijäseniksi filosofian maisteritMarica Engström, KimmoKemppa<strong>in</strong>en, Anneli Koivuniemi,Marja Lahti, JoonaMannermaa ja Suvi Pöyhönensekä filosofian tohtorit TaneliLaamanen ja Satu Mikkola.Nuoriksi jäseniksi otetti<strong>in</strong> filosofianylioppilaat S<strong>in</strong>i Aalto,Niko Ekholm, M<strong>in</strong>na Ervasti,Saara Hartika<strong>in</strong>en, NellyHeiskanen, Viivi Hirvonen,Maiju Hyvönen, Topias Ikävalko,Maria Kaipa<strong>in</strong>en, JesseKalliomäki, Joshua Karlsson,Jorma Kim, Ni<strong>in</strong>a Kärkkä<strong>in</strong>en,Joel Köykkä, SallaLahti, Tero Laih<strong>in</strong>en, MillaLeppä, Tanja Luostari, RikuMartikkala, Lauri Marttila,Suvi-Katri<strong>in</strong>a Mikkola, HannaNiemikoski, Dmitri Pankov,A<strong>in</strong>o Pyrhönen, Hanna-MariSalmia, Vili-TaneliSalo, Samu Savikko, AnnikaSavola<strong>in</strong>en, Saija Siren, SariTähkä ja Katja Väyrynen sekätekniikan ylioppilaat El<strong>in</strong>aHonkanen, Riikka Mäkelä,Mari Piira<strong>in</strong>en ja Elena Suutar<strong>in</strong>en.Ki<strong>in</strong>nostavat vierailutKokouksen virallisen osan jälkeentuotantojohtaja HeikkiMetsäranta esitteli Ekokemiäsekä jätteiden käsittelyä. Mielenki<strong>in</strong>toisellalaitoskierroksellatutustutti<strong>in</strong> yhtiön toim<strong>in</strong>taan.Ekokem on jäte- ja ympäristönhuollonkokonaispalvelujentuottaja, joka tarjoaa asiakkailleenmateriaali- ja energiatehokkuuttaparantavia kierrätys-,hyötykäyttö- ja loppusijoitusratkaisujasekä maaperäkunnostuksen,ympäristörakentamisenja rakennuspurkamisenpalveluja.Lisäksi Ekokem on merkittäväjäteperäisen energian tuottaja.Viime vuonna yhtiö tuottijätteellä energiaa, kaukolämpöäja sähköä 509 gigawattituntia.Ekokemillä on Suomessa 19käsittely- ja vastaanottokeskustasekä myyntikonttoria. Vuonna2012 konsern<strong>in</strong> liiketoim<strong>in</strong>talaajeni Ruotsi<strong>in</strong>, kun se ostiympäristönhuoltoyritys SakabAB:n. Konserni työllistää Suomessano<strong>in</strong> 300 ja Ruotsissano<strong>in</strong> 150 henkeä.Ekokem<strong>in</strong> viime vuoden liikevaihtooli 164 miljoonaa euroa.Kesäretken toisena vierailukohteenaoli Suomen lasimuseo,jonka kokoelmi<strong>in</strong> retkeläisetsyventyivät oppaanjohdolla. Lasimuseo on todellauseammank<strong>in</strong> käynn<strong>in</strong> arvo<strong>in</strong>enkohde.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiSEUROISSA TAPAHTUUSuomalaisten Kemistien SeuranSyyskuun kokous18.9.2013 klo 16.30Mittatekniikan keskus (Mikes), Tekniikantie 1, Espoo.Kokouksen yhteydessä Mikes<strong>in</strong> tutkimustoim<strong>in</strong>nan esittelyja laboratoriokierros. Kahvitarjoilu.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta:www.suomalaistenkemistienseura.fi.Kaakkois-Suomen Kemistiseuran50-vuotisjuhla27.9.2013 klo 18Lappeenrannan Kas<strong>in</strong>o, A<strong>in</strong>onkatu 10.Tervetuliaissanat, juhlapuhe, ansiomitalien jako ja pääseurantervehdys, juhlaillall<strong>in</strong>en ja musiikkia.Pukukood<strong>in</strong>a tumma puku. Illalliskortti jäsenet ja seuralaiset50 euroa, opiskelijajäsenet 30 euroa.Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään 13.9.:ri<strong>in</strong>a.salmimies@lut.fi tai puh. 040 197 7795.<strong>Kemia</strong>n opetuksen jaostonVierailu Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon30.9.2013 klo 16.30–19Pasilan virastokeskuksen auditorio (Opast<strong>in</strong>silta 12 B,Hels<strong>in</strong>ki).Päivitystä ajankohtaisi<strong>in</strong> kemikaaliasioih<strong>in</strong>.Ilmoittautumiset viimeistään 23.9.: el<strong>in</strong>a.seppo@edu.hel.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranLokakuun vierailu23.10.2013 klo 16.30Arvopaperihoitoyhtiö A. Berg, Pohjoisesplanadi 37 A, Hels<strong>in</strong>ki.Vara<strong>in</strong>hoitaja Kari Kulpakko: Miten sijoitan arvopapereih<strong>in</strong>?Vara<strong>in</strong>hoitaja Juhana Jatila: Alfred Berg<strong>in</strong> ratkaisut sijoittajalle.Kahvitarjoilu.Vierailulle otetaan 45 henkeä.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta:www.suomalaistenkemistienseura.fi.<strong>Kemia</strong>llisteknill<strong>in</strong>en yhdistys ry:nUudet energialähteet -sem<strong>in</strong>aari5.11.2013 klo 12–16Fortum<strong>in</strong> pääkonttori, Espoo.Aihe<strong>in</strong>a muun muassa uudet energialähteet ja visiot, liuskekaasuja -öljy, pyrolyysiöljy, biomassan kaasutus, bioetanoli japuupohja<strong>in</strong>en diesel.Tilaisuus on KTY:n jäsenille ilma<strong>in</strong>en, muiden kemian seurojenjäsenille maksu 20 euroa ja ei-jäsenille 40 euroa.Lisätietoja: www.kty.fi.Ilmoittautumiset: markku.hurme@iki.fi.<strong>Kemia</strong>-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero A<strong>in</strong>eistopäivä Ilmestymispäivä6/2013 11. syyskuuta 9. lokakuuta7/2013 14. lokakuuta 11. marraskuuta8/2013 13. marraskuuta 12. joulukuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostillaosoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaosoitteeseen toimitus@kemia-<strong>lehti</strong>.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous28.11.2013 klo 17.30Kansallisteatteri, Länt<strong>in</strong>en teatterikuja 1, Hels<strong>in</strong>ki.Viralliset kokousasiat, uudet jäsenet, Kompan palk<strong>in</strong>nonjulkistam<strong>in</strong>en, iltapala.Klo 19.00 Kansallisteatter<strong>in</strong> esitys Ovista ja ikkunoista.Osallistumismaksu seuran jäseniltä 25 euroa. Lipun varanneillelähetetään maksutiedot 2.10. Varatut mutta maksamattomatliput luovutetaan pois 15.10.Ilmoittautumiset SKS:n verkkosivujen kautta:www.suomalaistenkemistienseura.fi.5/2013KEMIA97
LABORATORIOSTA TUTUTSarjassakerrotaan kemisteistä,jotka ovat antaneetnimensä laboratorioväl<strong>in</strong>eille.Sarjan päälähde ontietokirjailija MichaelHuber<strong>in</strong> artikkeliSchott AG:lle.Engler-kolv<strong>in</strong>kehittäjäoli öljytutkimuksenpioneeriSaksala<strong>in</strong>en kemisti CarlEngler keksi nimeään kantavankolv<strong>in</strong> ja monta muuta laitetta,joiden avulla päästi<strong>in</strong> selvittämäänmaaöljyn koostumusta.Engler-kolv<strong>in</strong> kehitti saksala<strong>in</strong>en kemiantutkijaCarl Engler (1842–1925).Badenissa syntynyt Engler kävi alkuunpastori-isänsä pitämää kotikoulua, kunnessiirtyi Emmed<strong>in</strong>gen<strong>in</strong> lat<strong>in</strong>akouluun.Sen jälkeen poika kävi vielä reaalikoulunFreiburgissa.17-vuotiaana Engler lähti opiskelemaanKarlsruhen polyteknikumi<strong>in</strong> eliteknilliseen opistoon, jossa hän valitsipääa<strong>in</strong>eekseen kemian ja toimi jo opistovuos<strong>in</strong>aankemian assistentt<strong>in</strong>a. Op<strong>in</strong>tojaannuoruka<strong>in</strong>en jatkoi vielä Freiburg<strong>in</strong>yliopistossa, josta hän valmistui vuonna1864.Vuonna 1866 Engler aloitti työn Hallenyliopistossa, jossa hän alkuun toimikemian assistentt<strong>in</strong>a ja vuodesta 1872lähtien ylimääräisenä professor<strong>in</strong>a.Vuonna 1876 Engler onnistui vihdo<strong>in</strong>saamaan vak<strong>in</strong>aisen viran. Hänestä tulituollo<strong>in</strong> kemiantekniikan vars<strong>in</strong>a<strong>in</strong>enprofessori vanhassa op<strong>in</strong>ahjossaan Karlsruhenpolyteknikumissa, josta oli tälläväl<strong>in</strong> tullut korkeakoulu. Vuonna 1880Engler perusti myös kemiallis-teknillisenkoe- ja testaamislaitoksen. Professor<strong>in</strong>virassaanhän jatkoi peräti 77-vuotiaaksieli vuoteen 1919 asti.Tutkimus- ja opetustyön ohessa Englerkirjoitti useita kemiantekniikan oppikirjojaja uransa huipennukseksi perusteellisenkuusiosaisen teossarjan maaöljynkemiasta, fysiikasta, geologiasta, käsittelyteknologiastaja käytöstä.InnokastutkimusmatkailijaCarl Engler<strong>in</strong> erity<strong>in</strong>en ki<strong>in</strong>nostuksenkohde oli juuri maaöljy, jonka om<strong>in</strong>aisuuksiahän tutki systemaattisesti ensimmäisenämaailmassa. Engler<strong>in</strong> kehittämistätutkimus- ja tislausmenetelmistätuli nopeasti kansa<strong>in</strong>välisesti hyväksyttyjästandardeja.1880-luvulta alkaen hän teki myösuseita tutkimusmatkoja maailman öljyn-Carl Engler oli maaöljyn tutkimuksenedelläkävijä, jonka ansiosta öljynorgaan<strong>in</strong>en alkuperä varmistui.Engler-kolvi on lasiastia, jossa onpitkä kaula ja siihen liitetty, määrämitta<strong>in</strong>ensivuttaisputki. Kolviakäytetään öljyjen ja öljytisleidenviskositeet<strong>in</strong> määrittämisessä. Määrityksessämitataan aika, jossa 200millilitraa öljyä virtaa putken läpi.tuotantoalueille, kuten Kaukasukselle,Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan.Omaa nimeään kantavan kolv<strong>in</strong> Englerkeksi, kun öljyjen ja öljytisleiden viskositeettipiti saada määritettyä. Määrityksenmittariksi tuli se, missä ajassa 200millilitraa öljyä virtasi kolv<strong>in</strong> sivuputkenläpi. Kolv<strong>in</strong> lisäksi Engler kehitti lukuisiamuita varusteita ja laitteita öljytutkimuksiavarten.Maaöljyn koostumusta selvittäessäänEngler löysi öljystä kasvi- ja elä<strong>in</strong>kunnalletyypillisiä a<strong>in</strong>eita. Löytö auttoi läpimurtoonteorian, jonka mukaan maaöljylläoli orgaan<strong>in</strong>en alkuperä.Tieteenteon ohessa Engler oli ki<strong>in</strong>nostunutmyös kemian alan tutkimustulostenviemisestä käytäntöön ja kemianteollisuudenkehityksestä.Uransa lopulla hän muun muassa toimiSaksan kemianteollisuuden johtotähdenBASF<strong>in</strong> hall<strong>in</strong>toneuvostossa yhteensä 22vuotta ja piti säännöllistä yhteyttä yrityksentuolloiseen tutkimusjohtajaan He<strong>in</strong>richCaroon pysyäkseen perillä yhtiöntutkimus- ja kehitystoim<strong>in</strong>nasta.Pekka T. HeikuraKirjoittaja on historioitsija javapaa toimittaja.98 KEMIA 5/2013
KEMIAAikataulu ja teematKemiNROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.1/2013 3.1. 16.1. 5.2. Laboratoriot, turvallisuus, yrittäjyys2/2013 7.2. 20.2. 12.3. ChemBio F<strong>in</strong>land 2013;kemian osaajat ja tulevaisuus3/2013 22.3. 5.4. 25.4. Biotekniikka, ympäristö, analytiikka4/2013 8.5. 22.5. 11.6. Laboratoriot, patentit, lääkkeet, Reach5/2013 1.8. 13.8. 2.9. Special issue:F<strong>in</strong>nish Chemical Industry; muovit6/2013 5.9. 19.9. 9.10. Laboratoriot, puhdastilat, prosessitLisäjakelu teema-alojen asiantuntijoille ja yrityksille7/2013 8.10. 22.10. 11.11. Analytiikka, tutkimus, p<strong>in</strong>nat8/2013 7.11. 21.11. 12.12. Laboratoriot, mittaukset, patentitTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee taivalmistelee hank<strong>in</strong>tapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETKalevi S<strong>in</strong>isalmikalevi.s<strong>in</strong>isalmi@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 044 539 0908Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-<strong>lehti</strong>.fipuh. 040 827 9778Erikoisjakelut 2013Nro 1Labquality-päivät,Hels<strong>in</strong>ki 7.–8.2.2013Nro 2 ChemBio F<strong>in</strong>land 2013,Hels<strong>in</strong>ki 20.–21.3.2013Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2013,Jyväskylä 15.–16.5.2013Nro 4Nro 5Nro 6Hels<strong>in</strong>ki Chemicals Forum,Hels<strong>in</strong>ki 18.–19.6.2013Kansa<strong>in</strong>väl<strong>in</strong>en lisäjakelu; PlasTecja PacTec 2013, Hels<strong>in</strong>ki 3.–5.9.2013Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleNro 7 Väri ja p<strong>in</strong>ta 2013,Hels<strong>in</strong>ki 15.–17.11.2013Nro 8Lisäjakelu teema-alojenasiantuntijoille ja yrityksilleKempulssi Oy • <strong>Kemia</strong>-Kemi-<strong>lehti</strong> • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-<strong>lehti</strong>.fi
Lyömätön laitevalikoimaKYLMÄTEKNIIKKAJääkaapitPakastimetSyväjääpakastimetKryopakastimetNestetyppisäilytysKylmäkuivuritLÄMPÖTEKNIIKKAInkubaattoritLämpökaapitUunitInkubaattoriravistelijatKasvatuskaapitCO 2-<strong>in</strong>kubaattoritOLOSUHTEIDEN HALLINTABiosuojakaapitLam<strong>in</strong>aarikaapitPunnituskaapitVetokaapitIsolaattoritHanskakaapitPESU JA STERILOINTIPesukoneetUÄ-pesuritAutoklaavitElatusa<strong>in</strong>ekeittimetMaljanvalulaitteetIndikaattoritANALYYSITEKNIIKKAOsmometritRefraktometritPolarimetritSentrifuugitLäpivirtausl<strong>in</strong>gotRavistelijatKEMIKAALIEN SÄILYTYSPaloturvakaapitKaasupullokaapitHappo-emäskaapitMyrkkykaapitSuodat<strong>in</strong>yksikötKoulutus ja konsulto<strong>in</strong>tiÄäriolosuhteiden asiantuntijaLabo L<strong>in</strong>e OyKarjalankatu 2, 00520 Hels<strong>in</strong>kiRUNSAASTIUUTUUKSIA!