KAIVOS- OSAAJA SUPRAJOHDE NOBELISTI ROKOTE - Kemia-lehti

Introducing Fisher Chemical Optima ® LCMS SolventsManufactured and tested (including use test) to thehighest standards to ensure trouble-free analysis,accurate data and reproducible performanceFisher Chemical Optima® LCMS Solvents offer superiorperformance through• Fewer background peaks• Low LC/UV response• Higher signal intensity• Lower contaminationfrom plasticizer peaks• Exceptionally low metalion contentNOW availableOptima® LCMSFormic AcidONE SOURCE. INFINITE SOLUTIONS. ®Puh. 09 8027 6280Fax. 09 8027 6235www.fishersci.fi

©2010 Waters Corporation. Waters, CSH, ACQUITY UPLC, XSelect, UPLC and The Science of What's Possible are trademarks of Waters Corporation.INTRODUCING ACQUITY UPLC CSH AND XSELECT COLUMNS— POWERED BY CSH TECHNOLOGY.C S H Technology empowers your UPLC ® and HPLC systems to performbetter than ever before. Sharp peak shapes. High efficiency. High loadingcapacity. Rapid equilibration after mobile-phase changes. pH stabilityand improved batch-to-batch reproducibility for ionized compounds.Improve the performance of every LC instrument in your lab — getACQUITY UPLC ® CSH and XSelect HPLC columns today. Learn more atwww.waters.com/cshWaters Finland, Kutomotie 16, 00380 HelsinkiPuh. (09) 5659 6288 e-mail: Esa_Lehtorinne@waters.comKemia-Kemi_Waters_CSH_Ad.indd 19/15/10 11:32 AMkids love chemistryGetting the next generations excited about chemistry is important forhumankind’s future. That’s why we’ve created “Kids’ Lab” in 32 countries,where the young ones can learn about chemistry and science in a fun,hands-on way. Little students and test tubes finally getting along?At BASF, we create chemistry. www.basf.com/chemistry

SISÄLLYSSuprajohdejuna kiitää lähes600 kilometrin tuntivauhdilla.Mitä muuta satavuotinen tutkimuson tuottanut? (s. 12)6 Suomalaisella kaivososaajallariittää vientiäOutotec takoo tulostaJuha Granath10 TÄTÄ MIELTÄKeksijä tarvitsee tukeaTimo Kivi-Koskinen12 Satavuotias suprajohdehiipii hitaasti kohtihuoneenlämpötilaaJarmo Wallenius16 AJANKOHTAISTANobelistin löytö toiTerävyyttä kirurgin veitseenJari Koponen18 UUTISIA24 NÄKÖKULMAHevonpeetäAnja Nystén24 KEMIA SILLOIN ENNEN25 VIHREÄT SIVUT33 KEEMIKKOAutuaalliset ammatit34 TUTKIMUKSESSATAPAHTUU37 PIENI SUURI NANOParempaa painojälkeänanopinnoitteillaMaija Pohjakallio38 KEMIAN VUOSIKemian vuosi Atlantin takanaMunajahdissa pohdittiinenergian tuottamistaRaija Rapo40 250 vuotta kemian opetustaUmpihankihiihdostakymmenotteluunJari Sinkkonen41 Yritysten ankara Reach-taivalLeena Laitinen42 Tulevaisuuden siedätyshoitoaRokote kesyttää allergianSanna Alajoki44 Prosessimallinnuson tulevaisuuden työkaluVille Alopaeus46 Kemiallista täsmäkirurgiaaKatalyysi muokkaa luonnonrakenteitaPirjo Rötkönen48 Turkulaisyritys kehittiTeollisuusprosessejakestävän lakkaasinHarriet Öster50 Lama ei näy NürnbergissäProsessimessuilla lyötiinentiset ennätyksetPäivi Ikonen51 Pelle Peloton jaKulmikkaat muoviletkutPäivi Ikonen52 Kemikaaliseoksista älymuoveihinPremix pitääperheyritystenlippua korkeallaPäivi Ikonen54 Virossa puristetaanÖljyä kivestäHarriet Öster56 NAISET JA KEMIAClara Immerwahr ajoirauhan asiaaSisko Loikkanen57 TUOTEUUTISIA58 ULKOMAILTA60 HENKILÖUUTISIAMillennium-palkitutprofessorit uskovataurinkosähköön63 TULEVIA TAPAHTUMIA64 SEURASIVUTBrücke-OsteuropaPremixiä johtava Hanna Ristola onylpeä yrityksestään. Euroopan suurinsähköäjohtavien muovien valmistajarakentaa uutta tukijalkaa älymuoveista.(s. 52)Viro ponnistelee öljyvaltioksi ja uskoovarantojensa riittävän sadaksi vuodeksi.Öljy vain on puristettava kivestä.(s. 54)TTY ja Jarmo TeiniläPremixAurinkoenergian läpimurto on jotapahtunut, sanovat professorit HelgeLemmetyinen ja Jouko Korppi-Tommola.(s. 60)66 KEMIAA KOKO ELÄMÄMuovi taipui kalustoksiStella KarlssonEesti Energia4 KEMIA 7/2011

Pääkirjoitus9. marraskuuta 2011KEMIA KemiVol. 38 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 0400 578 901faksi 09 3296 1520toimitus@kemia-lehti.fiPäätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fiTaitto • LayoutK-Systems Contacts OyPäivi Kaikkonen 03 714 1614taitto@kemia-lehti.fiSihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fiVakituinen avustaja • Permanent medarbetare• Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fiIlmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fiMyyntipäällikkö • Forsäljningschef • Sales ManagerKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiTilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901, faksi 09 3296 1520tilaukset@kemia-lehti.fiTilaushinnatKotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa),muut maat 120 euroaKouluille 45 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 89 euro,övriga länder 120 euroSubscription price (out of Finland) EUR 120Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15(special issue 5/2011 EUR 19)OsoitteenmuutoksetSuomen Kemian Seurapuh. 010 425 6300, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fiKustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoopuh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fiToimitusneuvosto• Redaktionsråd • Editorial BoardLaboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal OyToimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-KemiTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoApulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ryProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopistoTiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTTLahjakkaasti mokattuSyyskuinen yrittäjän päivä, lokakuinen epäonnistumisen päivä jajuuri vietetty keksijän päivä tarjoavat hyvän alustan juhlia pienenlehtiyhtiömme pian alkavaa toista vuosikymmentä. Keksijät ja yrittäjätovat keskimäärin sitkeää porukkaa tarpoessaan eteenpäinmyötä- ja vastoinkäymisten vuoristorataa.Epäonnistumisen päivän nettisivuilla on kokoelma tunnettujenhenkilöiden tilityksiä. Osaavat ne menestyneetkin mokata. ”Elämänion sarja epäonnistumisia”, kiteyttää Wallu Valpio.Mikael Jungner esittää idean Monopoli-pelistä tutuista vapaudutvankilasta -korteista, jotka kannustaisivat riskinottoon työpaikoilla.Kun kortin lyö pöytään takapakin hetkellä, esimiehillä ja kollegoillaei ole lupa motkottaa tyrimisestä. Hieno ajatus, jolla olisi käyttöäsiviilissäkin.Jungner on aiemmin kertonut kesätyöstään vankilassa, jossahänet määrättiin viemään vasemman siiven vangit jalkapallokentälle.Vangit olivat näyttäneet hämmästyneiltä mutta pelanneetinnokkaasti, kunnes ilonpidon oli katkaissut lauma kentälle rynnänneitäaseistettuja vartijoita. Vasen ja oikea olivat menneet keltanokaltasekaisin, ja pelivuoron oli saanut joukko vaaralliseksiluokiteltuja vankeja.Omassa kesäduunissani sotilaskotiapulaisena olin sarjakommeltaja.Eräänä aamuna ensimmäinen asiakas alkoi ihmetellä, mikseimehuautomaatista tullut mitään. Pahus! Olin unohtanut poistaapohjatulpat ennen kuin täytin säiliöt. Tuhlaamatta aikaa ajatteluunkääräisin hihani ylös, työnsin käteni kyynärpäätä myöten molempiinsäiliöihin ja tempaisin tulpat irti. Koko jono katsoi, kukaan eisanonut mitään, mutta mehun menekki laski toviksi.Uran edetessä pääsin aliupseerikoulun sotilaskotiin. Kiirettä piti,ja kun yksi asiakkaista pyysi makkaraa, juoksin keittiöön lämmittämäänja sieltä samaa vauhtia salin ovelle. ”Kenelle tämä tulee?”kajautin ennen kuin tajusin, että makkara jatkoi lautaselta matkaansailman halki ja kierähti keskelle salia. Koko joukko räjähtinauruun lukuun ottamatta nuorta miestä,joka tuijotti onnettomana makkaraaja nosti hitaasti kätensä: ”Setulee… minulle.”En väitä, että ilman sitä lentäväämakkaraa olisin huonompiyrittäjä, mutta suhteellisuudentajuamokailukasvattaa. Kun vastoinkäymisiäsattuu, suoritannopean tilannearvion.Aika usein voin todeta,että tämä nyt oli vielä kohtalaisenkevyt nakki.Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiPainos • Upplaga • Printing order 5 800Forssa Print, Forssa 2011ISO 9002Karolliina Ek7/2011 KEMIA5

Outotecin Porintutkimuskeskuksessatestataan liuotustalaboratoriomittakaavassa.Outotec6 KEMIA 7/2011

Suomalaisella kaivososaajalla riittää vientiäOutotec takoo tulostaMaailman suurin rautarikasteenpelletointilaitos rakenteillaBrasiliaan, maailman suurinrikkihappotehdas valmistumassaSaudi-Arabiaan. Kuparinrikastus- ja jalostuslaitteistojentoimituksia Chileen ja Peruun,teollisuuslaitosten modernisointejaVenäjälle ja Lähi-itään.”Meillä menee hyvin”, kiteyttääOutotecin teknologiajohtajaKari Knuutila.Juha GranathKaivosteollisuuden huonot uutiset ovatOutotecille hyviä uutisia. Kun maailmallamalmioiden mineraalipitoisuudet vähenevät,ilmanlaatu heikkenee, vesipulavaivaa ja ympäristölainsäädäntö kiristyy,Outotecin tilauskirja paisuu.”Outotecin liikevoitto tuplaantui vuodenensimmäisellä puoliskolla viime vuodenvastaavaan verrattuna. Loppuvuosikinnäyttää niin hyvältä, että nostimmeliikevaihto-ohjeistustamme aiemmin arvioidusta1,25–1,35 miljardista eurosta1,45 miljardiin euroon”, kertoo yhtiönteknologiajohtaja Kari Knuutila.Suomalaisen kaivosteknologiayhtiöntoiminta-ajatus on hyödyntää luonnonvaratmahdollisimman tehokkaasti pieninympäristövaikutuksin sekä säästääenergiaa ja investointeja. Näin vakuuttaayritys kuin yritys, mutta kun moni tuskaileetaloudellisessa taantumassa, miksiOutotec onnistuu?Näin se käy.Presidentin kanssaMongoliassaKöyhästä mutta luonnonvaroiltaan rikkaastaMongoliasta levisi syyskuussasuomalaismediaan kuva, jossa riemukkaanpresidentin Tarja Halosen takanaseisoo pyhäpuvuissaan vähintään yhtäiloista suomalaista ja mongolialaistaherrasväkeä.Ilon aihe oli Mongolian valtion ja Outotecinyhteistyösopimus maan mineraalivarantojenhyödyntämisestä. HelsinginSanomien uutisessa Outotecin toimitusjohtajaPertti Korhonen sanoo olevansahyvin tyytyväinen siitä, että ”Stubbja Halonen tasoittivat tietä suomalaisyrityksille”.Toimitusjohtajan kehu valtiojohdollelienee diplomatiaa, sillä Outotec allekirjoittijo viime vuoden lokakuussa Mongoliaansuunniteltavan kuparisulatonselvitystyöstä sopimuksen, joka Knuutilanmukaan oli pohjana tuoreelle yhteistyölle.”Maassa on kevyt valtarakenne, jotensinne on helppo luoda keskusteluyhteydet.Presidentin läsnäolo Mongoliassavei hanketta eteenpäin”, Knuutila vakuuttaa.Kuparisulaton hinta on satoja miljooniaeuroja. Summaan kuuluu myös toimivaninfrastruktuurin rakentaminen.”Me tarjosimme jatkuvatoimista, ilmansulien välituotteiden siirtoja toimivaasulatusta. Se on turvallinen tekniikka,sillä eniten vaaratilanteita sattuu juuriprosessien ylös- ja alasajoissa. Lisäksitekniikka vähentää energiankulutusta,päästöjä ja inhimillisiä virheitä.”Mongolian-sopimus kattaa muun muassamineraalin jalostusketjujen analysoinnin,ympäristövaikutusten arvioinnin,lainsäädännön kehittämisen sekäkaivosteknisen ja metallurgian asiantuntijaviennin.Se, kuinka urakka etenee ja jaetaanOutotecin ja muiden yhtiöiden kanssa,on vielä avoinna. Hyvä lähtökohta on,että Mongoliassa luotetaan suomalaisyritykseen.Firma on tehnyt yhteistyötämongolialaisten ja venäläisten puoliksiomistaman Erdenet-kaivosyhtiön kanssajo 30 vuotta.Mongoliassa käytävä kisa on kuitenkinkova.”Kansainväliset kaivosyhtiöt etsivätkiivaasti malmia ja varaavat valtauksia.Silloin on oltava valmis kun kutsu käy, jame olemme valmiit.”Outotecin tutkimuslaitoksessa Porissatyöskentelevä Rodrigo Grau kuunteleeMongolian uutisia hymyssä suin.Chilestä kotoisin oleva tekniikan tohtorion ratkonut yhtiön asiakkaiden ongelmiaympäri maailmaa, mutta…”Mongoliassa en ole vielä käynyt.”Matkallaan sinne Grau voi poiketaJuha Granathmyös Outotecin uunituoreen asiakkaanluona Venäjällä. Yhtiö sopi syyskuussasuuren pelletointilaitoksen toimittamisestaStary Oskoliin 600 kilometriäMoskovasta etelään. Kaupan arvo on 150miljoonaa euroa.Tutkimusta Porissaja FrankfurtissaChileläisessä Santa Marian yliopistossaja Teknillisessä korkeakoulussa opiskelleenGraun pääaine oli rikastustekniikka.Nyt hänen työhönsä kuuluu jauhatus- jarikastuskokeiden lisäksi mineraloginenkartoitus.Parhaillaan Grau murskaa chileläisestäkuparikaivoksesta louhittuja nyrkinkokoisiamalmimurikoita. Työkaluinahänellä ovat mallintaminen ja mittaaminen.”Lavastan prosessin tietokoneelle jaJatkuu sivulla 9Porilaistuneella Rodrigo Graulla riittääkiireitä ympäri maailmaa, mutta se eichileläissyntyistä tutkijaa kauhistuta.”Jos pärjäät Porissa, pärjäät missävain.”7/2011 KEMIA7

Oulu ja Aaltokouluttavat mainareitaOutotecin Kari Knuutila on huolissaankaivosalan koulutuksen tilasta Suomessa.”Suomen yliopistoista löytyy vieläkemian osaajia, mutta työmarkkinoillahuomaa selvästi, että matematiikan,kemian ja fysiikan opiskelu on vähentynyt.Jos kehitys jatkuu näin, Outotecinon hankittava asiantuntijat yhä useamminulkomailta.”Teknologiajohtajan huutoon vastataanOulusta ja Espoosta.Teknologiajohtaja KariKnuutilan on helppohymyillä, sillä Outotecintilauskirja on jatkuvastipullistumaan päin.Vuonna 2007 aloittanut Oulu MiningSchool tarjoaa monitieteistä vuorialanperus- ja täydennyskoulutusta. Opetuksestavastaavat Oulun yliopiston geotieteidenlaitoksen ja prosessi- ja ympäristötekniikanosaston lisäksi muunmuassa Geologian tutkimuskeskus jakaivosyhtiöt.Geotieteiden laitoksessa opiskeli viimevuonna 50 perusopiskelijaa ja 25 täydennyskoulutettavaa.Mainareiden koulutuksestavastaavan tutkimusprofessorinLeena Yliniemen mukaan kiinnostusalaa kohtaa kasvaa koko ajan.”Geologiaa lukemaan pyrki viime keväänä132 hakijaa eli kolminkertaisestiedelliseen vuoteen verrattuna. Sisäänotimme 25, ja parhaillaan keskustellaanaloituspaikkojen lisäämisestä. Periaatteemmeon, että koulutamme tarpeenmukaan.”Tarvetta on, sillä ala kasvaa kohisten.Viime vuosina toimintansa ovat käynnistäneetmuun muassa Talvivaaran nikkelikaivosja Kittilän kultakaivos. Niidenlisäksi on perustettu useita pienempiäkaivoksia.Oulusta valmistuu kaivosgeologeja jageofyysikoita sekä diplomi-insinöörejä,jotka toimivat rikastus- ja kaivosinsinööreinäsekä ympäristö- ja työturvallisuustehtävissä.”Oulu Mining Schoolissa vahvastimukana oleva teollisuus järjestää muunmuassa opintomatkoja sekä harjoittelujamyös vakituisia työpaikkoja.”OutotecAalto-yliopistoonrikastusohjelmaKaivosbuumin aiheuttamaa osaajapulaapaikkaa myös Aalto-yliopisto. Kaivostekniikkaaopiskellaan siellä kuudeneurooppalaisyliopiston yhteisessä EMC(European Mining Course) -ohjelmassa.Vuosina 2010–2011 Aalto toteutti kaivosalanerikoistumiskoulutuksen, jokaosoittautui menestykseksi, ja kaikkikoulutetut työllistyivät saman tien alanyrityksiin.Tammikuussa 2012 Otaniemessä starttaauusi puolitoistavuotinen rikastuksenerikoistumisohjelma, joka sekin on suunniteltuja toteutetaan tiiviissä yhteistyössäkaivosteollisuuden kanssa.Koulutukseen valitut, rikastus- ja mineraalitekniikanosaajiksi valmistuvat 15opiskelijaa palkataan heti kurssin alussatyösuhteisiin yhteistyöyrityksiin eliOutoteciin, Talvivaaraan, Kevitsa Miningiin,Belvedere Miningiin ja Endominesiin.8 KEMIA 7/2011

testaan mallinnusohjelmalla prosessintoimivuuden. Samanlaista tutkimustatehdään vain Kanadassa ja Australiassa.”Porilaiskeskuksen 130 ammattilaista,joista tutkijoita on runsaat 70, hallitsevatrikastuksen lisäksi muun muassa värimetallienvalmistustekniikat ja ferroseosprosessit.Tutkimusten pohjalta suunniteltavatlaitokset mitoitetaan yhdessäOutotecin pääkonttorin väen kanssa Espoossa.Siellä työntekijöitä on 700.”Annamme tilaajalle myös laitteet, takuuttoimivuudesta, laskelmat laitoksensuorituskyvystä, huollot ja modernisoinnin.Pidämme huolta laitoksesta sen alustahamaan loppuun asti”, Grau kertoo.Graun vaativimpiin töihin kuuluusuurten pilottihankkeiden testaaminenyhdessä Geologisen tutkimuskeskuksenasiantuntijoiden kanssa Outokummunkaupungissa Pohjois-Karjalassa.”Jos meillä Porissa on sadan kilon koeeriä,niin Outokummun pilottikokeissakäytämme kymmeniä tonneja mineraaleja.Viikkoja kestävät testit ovat hyvintarkkoja, ja niitä vaativat myös hankkeitarahoittavat rahoituslaitokset.”Outotecin toinen tutkimuskeskus toimiiFrankfurtissa. Saksalaiskeskuksentietämys perustuu suomalaisyrityksenvuonna 2001 hankkiman Lurgi Metallurgie-yhtiön teknologiaan. Sen pohjanaovat Kari Knuutilan mukaan muunmuassa leijupetireaktoritekniikka, rautarikasteidenpelletointi, sintraus ja rikkihappoteknologia.”Leijupetiteknologiaa käytetään rikasteidenpasutukseen, alumiinioksidinkalsinointiin, raudan suorapelkistykseenja energian tuotantoon. Pori ja Frankfurtovat siis erikoistuneet eri aloille.”Valttina vihreys jayhteiskuntasuhteetOutotecMangaanimalmin sintrauslaitos nousee Etelä-Afrikan Kapmaahan. Keväällä 2012käynnistyvä laitos tuottaa sintteriä runsashiilisen ferromangaanin tuotantoon.Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoretutkimus paljasti, että ilmansaasteet aiheuttavatvuosittain 1,3 miljoonaa ennenaikaistakuolemaa. Pahiten kärsivät kehittyvienmaiden asukkaat. Yksi merkittäväympäristönpilaaja on kaivosteollisuus.Outotecin liikevaihdosta kaksi kolmasosaatulee kehittyvistä maista. Kunniiden ympäristölait tiukkenevat jatkuvasti,pörssiyhtiön on Knuutilan mukaanpakko ottaa ympäristöasiat huomioonentistä vakavammin.”Metalli on hankittava keveästi, päästötpienennettävä minimiin, prosessienpitää olla energiatehokkaita ja vesitaloudenkunnossa.”Knuutila ottaa esimerkiksi maailmansuurimman rautarikasteen pelletointilaitoksenavaimet käteen -toimituksen brasilialaiselleSamasco Mineracaolle. Heinäkuussajulkaistun sopimuksen arvo on200 miljoonaa euroa.”9,25 miljoonaa tonnia rautapellettiävuodessa tuottava laitos tarvitsee vähemmänenergiaa kuin aiemmat toimittamammelaitokset. Olemme parantaneetesimerkiksi pelletin lujuusominaisuuksianauhasintrauskäsittelyllä, jossalämpötila kohoaa noin 1 250 asteeseen.Laitoksen hiilidioksidipäästöt ovat kolmanneksenpienemmät kuin kilpailevillatekniikoilla.”Menestyksen ehto on, että yhtiön sosiaalisetsuhteet ympäröivään yhteiskuntaanovat kunnossa. Alkuperäisväestöäon kuultava ja sen opeista on otettavavaari.”Brasilian laitoksen suunnittelussaoli mukana 200 paikallista insinööriä.Ostamme 90 prosenttia palveluistaja laitteistoista paikan päältä. Suomestatuomme rahoitus-, laki- ja hallintopalveluita,ja kaupan tulos toki tulee koti-Suomeen.”Konstit tuntuvat purevan. Kuluvanvuoden jälkipuolisko on ollut Outotecilleyhtä juhlaa: alumiiniteknologiaaSaudi-Arabiaan, rikastamoteknologiaaja pelletointilaitos Venäjälle, kaasu- jarikkihappoteknologiaa Uzbekistaniin,sulatusteknologiaa Lähi-itään, ferrokromitehdasKiinaan.Metallit hyvinvoinninmittariOutotecin markkinat käyvät kuuminaEtelä-Amerikassa, Australiassa ja Intiassa.Metalleista kupari-, kulta- ja rautahankkeetovat kovimmassa vauhdissa.Vientialueista myös Lähi-itä ja Venäjäovat taantuman jälkeen piristymään päin,ja molemmat pyrkivät vähentämään riippuvuuttaanöljystä.”Arabiemiraatit sijoittavat alumiiniteollisuuteenja Saudi-Arabia lannoiteteollisuuteen.Venäjä modernisoi vauhdillavanhoja teollisuuslaitoksiaan. Outotecon mukana kaikissa hankkeissa.”Metallit ovat Knuutilan mukaan hyvinvoinninmittari.”Kehittyvät valtiot parantavat infrastruktuuriaan,ja kansalaiset haluavatautoja, jääkaappeja, pesukoneita ja kännyköitä.”Porissa Rodrigo Grau etsii oikeaa rikastusmenetelmääChilestä tuodulle malminäytteelle.Lopputuotteesta on tultavakuparikatodia, jonka kuparipitoisuus on99,99 prosenttia.”Kehittyvät maat haluavat nykyäänjalostaa metallinsa mahdollisimman pitkälle.Chilen ja Perun tavoite on tehdäkuparikatodi itse. Kun jalostusaste nousee,nousevat myös vientitulot.”Kari Knuutilan mukaan jalostaminenpelkän rikastetuotannon sijaan on valtioillemyös imago- ja itsetuntokysymys.Se vaatii kuitenkin valtavia satsauksiainfrastruktuuriin, laitteistoihin ja ympäristösuojeluun.”Outotecia kehitys suosii, sillä meilläon tarjota selvät sapluunat siihen, mitentehdään malmista metallia.”Kirjoittaja on Ajankohtaisen kakkosentoimittaja.juha.granath@yle.fi7/2011 KEMIA9

TÄTÄ MIELTÄKeksijä tarvitsee tukeaLUOVAN TALOUDEN kivijalka on keksijä.Tätä tosiasiaa ei käsitellä lainkaan Suomenkahdessa merkittävimmässä innovaatiopolitiikanasiakirjassa.Tutkimus- ja innovaationeuvoston Tutkimus-ja innovaatiopoliittisessa linjauksessa2011–2015 ja työ- ja elinkeinoministeriön(TEM) Innovaatiopolitiikan linjauksissavuodelle 2011 ei kertaakaan mainitasanoja keksijä, keksintö, muotoilija, tekijätai teos.Kuitenkin vain keksijät saavat luomisvoimallaanaikaiseksi jotakin uutta, jostavoi tulla immateriaalioikeuksilla suojattaviatuloksia ja tulevaisuuden tuotteita taipalveluita. Ilman keksijää ei käynnisty yksikäänmerkittävä innovaatioprosessi.Asiakirjat koskevat vain yrityksiä ikäänkuin luomistyön tuloksella olisi merkitystävasta sitten, kun sen aikaansaaja on perustanutyrityksen tai luovuttanut oikeutensajollekin yritykselle. Luovuus asuukuitenkin ihmisessä eikä yrityksessä.SUOMESTA PUUTTUU myös yhtenäinenkansallinen innovaatiostrategia. Aineksiastrategian aikaansaamiseksi on runsaasti,ja sen toteuttamiseen pitää sitouttaakaikki alan toimijat.Uuden hallituksen ohjelmasta löytyylause innovaatiotoiminnan tarpeellisuudesta.Toistaiseksi hallitus ei silti ole lausunutinnovaatiostrategiasta tai sen sisällöstäsanaakaan.Kansallisesta aineettomien oikeuksien(IPR) strategiasta valtioneuvosto teki periaatepäätöksenvuonna 2009. IPR-strategiaon selkeä ja toteuttamiskelpoinen,ja sen jalkauttaminen on käynnistynyt työministeriössä,mutta työ on vasta aivanalussa.Nyt pitää löytyä keinot, joilla IPR-osaamistalevitetään sekä keksijöiden että pkyritystentietoisuuteen. Keksijöiden keskusliittoKEKE ry järjestää luentoja eripuolilla Suomea, mutta paljon massiivisempiatoimia tarvitaan.On myös muistettava, että aineettomatoikeudet ovat vain yksi – vaikkakintärkeä – väline keksintöjen kaupallistamiseksi.Innovaatiopolitiikan keskeisinätavoitteina pitää olla keksintöjen rahoittaminenja tehokas markkinoille saattaminen.VALTION tutkimus- ja kehitysrahoitusoli viime vuonna 2 055 miljoonaa euroa.Valtaosa summasta jakautui kolmen suureneli Tekesin (610 miljoonaa), SuomenAkatemian (384 miljoonaa) ja yliopistojen(506 miljoonaa) kesken. Niistä mikään eimyönnä rahaa yksityiselle keksijälle.Yksityisoikeudellinen Keksintösäätiösai TEM:ltä 8,3 miljoonaa euroa. Säätiönalkuperäinen tehtävä oli tukea yksityisiähenkilöitä näiden keksintöjen kehittämisessä,mutta TEM:n uuden linjauksenmukaan säätiön vastuulle siirrettiin henkilöidenliikeideoiden arviointi- ja kehityspalvelu,joka kulkee nimellä Tuoteväylä.Näin tukittiin tämäkin rahahana yksityishenkilöltä,mikäli hän ei pysty kehittämäänkeksintöönsä perustuvaa liikeideaa.Juuri silloin keksijä kuitenkin taloudellistaja muutakin tukea tarvitsee.Valtion rahoitusorganisaation puoleenkeksijän ei kannata kääntyä. Hän ei saarahaa rahoituslaitoksilta ilman vakuuksia,eivätkä bisnesenkelit ole kiinnostuneitavarhaisen vaiheen ideoista.Ainoa vireillä oleva yritys keksijän polunalkuvaiheen rahoituksen järjestämiseksion Suomalaisten keksijöiden tukisäätiö,jonka perustivat Suomalaistenkeksijöiden tukiyhdistys ja yksityiset henkilöt.Säätiön tavoitteiden esteenä ovatkuitenkin olleet sekä lama että yliopistojenmassiivinen varainhankinta.KUN YLIOPISTOJEN rahanhankinnanhuippu on nyt takana, tilanne toivottavastiymmärretään varsinkin keksinnöillemenestyksensä perustan luoneiden yhtiöidenjohtoportaassa.Valtiokin voisi harkita linjaustaan uudelleenja miettiä vakavasti, voitaisiinkokeksijöille luoda vastaava apurahajärjestelmäkuin muille luovan alan yksityishenkilöille.Jo muutaman miljoonan euron vuotuisenapurahapaketin avulla saataisiin esiinhyödyntämiskelpoisia keksintöjä, joillamaamme kilpailukykyä voitaisiin parantaa.Apurahan turvin keksijä voisi keskittyäkeksintönsä kehittämiseen ja suojaamiseenriittävän pitkäksi ajaksi vaarantamattakohtuuttomasti omaa ja lähipiirinsätaloudellista asemaa.Vastaavalla summalla voitaisiin vähentääTekesin suuryrityksille myöntämää tukea,jota monet niistä eivät edes tarvitse.Timo Kivi-KoskinenKirjoittaja on varatuomari ja Suomalaistenkeksijöiden tukiyhdistyksen puheenjohtaja.pj@keksijoidentuki.fi10

SatavuotiasBrücke-Osteuropasuprajohdehiipii hitaasti kohti huoneenlämpötilaaKemian kansainvälisenämerkkivuotena 2011 juhlistetaanmyös suprajohtavuuden jasuprajohteiden vuosisadanmittaista taivalta.Jarmo WalleniusSuprajohdeala alkoi muovautua fysiikastakeittokemian suuntaan 25 vuotta sitten,kun korkean lämpötilan keraamisetsuprajohteet eli HTC-johteet keksittiin.Äskettäin eli vuonna 2008 löydettiin rautapohjaisetsuprajohteet.Nyt eletäänkin suprajohteiden rauta-aikaa.Uudet materiaalit, jotka ovateräänlaista teknologiaketjun planktonia,ovat jatkuvasti esillä myös suprajohteidenalalla.Hyvä esimerkki on epäpuhtausatomeillaseostettu grafeeni. Kaksiulotteinenhiiliverkko muuttuu epäpuhtausatomienmyötä suprajohtavaksi runsaat 11astetta absoluuttisen nollapisteen eli–273,15 celsiusasteen yläpuolella.Tutkijoiden Graalin maljana on löytääsellainen suprajohde, joka toimisi huoneenlämpötilassaja olisi helposti muokattavissa,jonka virrantiheys olisi suurija joka kestäisi mahdollisimman hyvinmagneettikenttiä. Tavoitetta kohti edetään,mutta hitaasti hiipien.Kuuden Nobelin johteetSuprajohteiden satavuotinen taival on sekäjäähdytyksen että kiinteän aineen jaolomuodon kvanttimekaanisen käyttäytymisenja ilmiömaailman historiaa.Saksalainen Paul Drude päätteli kolmevuotta elektronin löytämisen (1897)jälkeen, että negatiivisesti varatut partikkelittoimivat johteissa sähkön kuljettajina.Sähkönvastus taas aiheutui elektroni-12 KEMIA 7/2011

Suprajohdemagneettienavulla raiteiden yläpuolellaleijuvat junatkiitävät parhaimmillaanlähes 600 kilometrintuntivauhtia. Suprajohdesovelluksetyleistyväthieman hitaampaatahtia.en epäelastisista törmäyksistä kulloisenkinmateriaalin värähtelevien atomien kanssa.Kun hollantilainen Heike KamerlinghOnnes onnistui vuonna 1908 nesteyttämäänheliumin (4,2 kelvinasteessaeli –269 celsiusasteessa), otaksuttiin, ettäresistanssi voi absoluuttista nollalämpötilaalähestyttäessä hävitä tai epäpuhtausatomienjohdosta saturoitua jollekinmatalalle tasolle. Kolmas vaihtoehto oli,että vastus alkaisikin metalleissa kasvaakohti ääretöntä, kun kidehilan kylmätatomit kaappaavat johtavat elektronit itselleen.Yllätys oli melkoinen, kun KamerlinghOnnes huhtikuussa 1911 havaitsi,että hyvin puhtaan, kiinteän elohopeametallinäytteensähkönvastus romahtikuin veitsellä leikaten nollaan nesteheliumin4,2 kelvinasteen lämpötilassa.Leidenin yliopiston silloista fysiikanprofessoria pidetäänkin suprajohtavuudenkeksijänä.Hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1913 lähinnä heliuminnesteyttämisestä ja matalien lämpötilojenkoetekniikan kehittämisestä.Sittemmin suprajohtavuuteen liittyvistäilmiöistä ja teorioista on jaettu Nobelviisi kertaa, viimeksi vuonna 2003.Suprakaapelia Suomen PoristaPekingissä elokuussa 2011 pidetyssä matalienlämpötilojen maailmankongressissaLT 26:ssa raportoitiin jo metallisenvedyn hyvästä sähkönjohtavuudestahuoneenlämpötilassa. Huoneenlämmössätoimivat todelliset HTC-johteet ovatsilti vielä yhtä kaukana kuin fuusioenergiaja kvanttitietokone.Cernin LHC-kiihdyttimen 1 236 perinteistäniobititaanista suprajohdemagneettiatoimivat nesteheliumin lämpötilassa,samoin huippunopeat levitoivatmagneettijunat.7/2011 KEMIA13

Kelpoisimmat ja halvimmat suprajohteetvalmistetaan yhä niobititaanista, jokaotettiin käyttöön jo 40 vuotta sitten.Porilainen Luvata Oy on erikoistunuttuottamaan kuparimatriisin sisään upotettua,niobititaaniseoksesta tehtyä suprajohdekaapelia.Kaapelien on kestettäväsekä korkeita magneettikenttiä että sähkövirtoja.Niobititaaniset johteet ovat niin sanottujatoisen lajin suprajohteita. Niissäesiintyy korkeissa magneettikentissäMeissner-tilan ja normaalin tilan välissäseka- eli vorteksitila. Siinä suuri magneettikenttäpääsee osittain tunkeutumaansuprajohteen sisälle vuoputkia pitkin.Tällöin suprajohteessa esiintyy sekäresistiivisiä että suprajohtavia alueita.Walther Meissnerin mukaan vuonna1933 nimetty ilmiö on ääretöntä johtavuuttakinkäytetympi keino varmistaa,että materiaali on suprajohtavassa tilassa:suprajohde pyrkii hylkimään ulkoistamagneettikenttää ja toisaalta kenttä saadaanpoistumaan supratilaan jäähdytetystäjohteesta. Ilmiötä demonstroidaanusein suprajohtavan kappaleen yläpuolellalevitoivalla magneetilla.Suprajohtavuuden löytymisen jälkeenilmiötä pyrittiin selittämään myös teoreettisesti.Ongelmaa yrittivät ratkoa vuosisadantunnetuimmat teoreetikot AlbertEinsteinia ja Richard Feynmania myöten.Kattava selitys löytyi kuitenkin vastavuonna 1957, jolloin John Bardeen,Leo Cooper ja John Schreiffer laativatSupraseoksia jotuhansiaSuprajohtavuudeksi kutsutaan ilmiötä,jossa sähköä johtavan materiaalin– esimerkiksi metallin, metalliseoksen,keraamisen kupariyhdisteentai orgaanisen aineen – sähkönvastushäviää tietyn lämpötilan alapuolella.Lämpötila riippuu kulloisestakin materiaalistaja paineesta.Suprajohteiden kriittisiä arvojaovat myös kriittinen magneettikenttä(Meissnerin ilmiö) ja kriittinen virta.Kullekin aineelle tyypillisten arvojenalapuolella aine on suprajohtavassatilassa. Kriittiseen lämpötilaan liittyyusein aineen ominaislämmön anomalia.Jaksollisesta järjestelmästä on löydetty58 alkuainetta, jotka ovat suprajohteita.Suprajohtavia seoksia ja yhdisteitätunnetaan jo tuhansia.Suprajohteiden korkein toimintalämpötilaon vielä hyvin matala, normaalipaineessa133 ja korkeassa paineessa138 kelviniä eli –135 celsiusastetta.Magneettikuvaustaja kaapelointiaSuprajohteiden arkipäivän sovelluksetovat toistaiseksi harvassa. Jokapäiväisessäkäytössä suprajohteet ovatlähinnä magneettikuvauslaitteissa.Lisäksi suprajohdekaapeleita asennetaanerilaisiin sähköverkkoihin. Yksilöytyy New Yorkin Long IslandiltaHolbrookin metroasemalta.Suprajohdekaapelit ovat vielä viitisenkertaa kalliimpia kuin perinteisetkuuluisan BCS-teoriansa. Puhelun Tukholmastahe saivat vuonna 1972.Woodstockin hengessäBCS-kolmikko oivalsi, että suprajohdelämpötilanalapuolella sähkövaraustakuljettavat elektronit muodostavat johteenkidehilassa löyhästi toisiaan puoleensavetäviä pareja, joita kutsutaanCooperin pareiksi.Pareja muodostuu, kun elektronit vuorovaikuttavatkidehilan kvantittuneidenvärähtelyiden eli fononien kanssa. Cooperinparin ensimmäinen elektroni ikäänkuin raivaa polkua kidehilan ionisoituneidenhilapisteiden pellossa, ja parintoinen elektroni seuraa sitä minimoidensamalla oman energiansa.Cooperin parien muodostuminen jasen myötä makroskooppinen kvanttikoherenssion suprajohteiden universaaliilmentymä, vaikka elektronien ja fononienkytkentä ei sellaisenaan kuvaa tarkastimuita kuin perinteisiä metalli- jametalliseosjohteita.Perinteisten suprajohteiden maksimilämpötilapysytteli 1980-luvulle asti itsepintaisestialle 25 kelvinissä, eivätkä30 vuotta sitten löydetyt orgaanisetkaanjohteet tuoneet parannusta asiaan.Vuonna 1986 tapahtui kuitenkin läpimurto,kun George Bednorz ja AlexanderMüller löysivät IBM:n Zürichin laboratoriossakeraamiset, kuparipohjaisetsuprajohteet. He mittasivat lantaani-barium-kuparioksidinkriittiseksi lämpötilaksi30 kelvinastetta.Löytö kuumensi kiinteän olomuodontutkijat niin, että Amerikan fyysikkoseuranAPS:n seuraavan kevään kokoussai Woodstockin mittasuhteet. Istuntosalittäyttyivät tupaten täyteen, ja debattikorkean lämpötilan suprajohteista jatkuikiihkeänä vuorokauden ympäri.Odotukset vain kohosivat, kun M. K.Wu ja Paul Chu havaitsivat yttriumin,bariumin ja kuparioksidin yhdisteenmuuttuvan suprajohtavaksi typen kiehumispisteen(77 K) yläpuolella 93 kelvinasteessa.HTC-taivas näytti YBCO-kuparikaapelit, sillä suprajohteet tarvitsevatvähintäänkin nestetyppijäähdytystätoimiakseen luotettavasti.Suprajohteilla on kuitenkin tulevaisuutensa.Jos kaikki Suomen sähkönsiirtolinjatkorvattaisiin suprajohteilla,energiahävikkiä ei tapahtuisilainkaan, ja energiaa säästyisi yhdenydinvoimalan tuotannon verran.yhdisteiden jäljiltä valoisalta, ja IBM:nkaksikko kävi pokkaamassa Nobelit tuoreeltaanjoulukuussa 1987.Kuun pimeällä puolellaBCS-teoria kattaa hyvin tavanomaisetsuprajohteet mutta puree huonosti HTCmateriaaleihinja muihin eksoottisiin johteisiin.Onkin tapana sanoa, että ”BCSkertoo kaiken, mutta sen avulla ei löydämitään uutta”.HTC-yhdisteiden toimintalämpötila ontähän mennessä saatu nostetuksi 138 kelvinasteeseen.Ne siis toimisivat sellaisenaanilman jäähdytystä Kuun yön puolella.Perinteisiä suprajohteita hauraammistaHTC-johteista on onnistuttu valmistamaanhopeakuoreen upotettua suprajohdenauhaaja kaapeleitakin, mutta vieläniistä ei ole sovelluksissa niobiyhdisteidenkorvaajiksi.Kymmenen vuotta sitten löydettiin yllättäenmyös uusi perinteinen suprajohde,magnesiumdiboridi, jonka transitiolämpötilaon 39 kelvinastetta. Anomaliaoli sen ominaislämmön mittauksissavuonna 1957 jäänyt huomaamatta.Vuonna 2008 löydetyt raudan erilaisetyhdisteet, joissa magnetismi ja suprajohtavuuskamppailevat samoista elektroneista,ovat uusi epätavallisten suprajohteidenperhe. Niiden korkein muutoslämpötilaon nykyisin 58 kelvinastetta.Epätavallisten suprajohteiden teoria onhaaste tämän päivän kiinteän olomuodontutkijoille. Cooperin parien syntymekanismianiissä ei tarkoin tunneta. Kyse voifononien sijasta olla esimerkiksi magneettisistavärähtelyistä, antiferromagnetismistatai valenssisidoksista.Apua mekanismin selvittämiseen haetaanaktiivisesti kvanttioptiikastakin.Ultrakylmät alkaliatomihöyryt, joissaatomien välisiä vuorovaikutuksia ja vetovoimiavoidaan manipuloida, näyttävätsopivan myös suprajohteiden kvanttisimulointiin.Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja.jarmowallenius@hotmail.com14 KEMIA 7/2011

Oleinitec Oy, Martinkuja 6, 02270 EspooPuh. 09-8678200, www.oleinitec.fiinfo@oleinitec.fi Kysy tarjous!Thermo Scientific laadukkaat ekstruuderit,sekoittajat ja materiaalien tutkimuslaitteetnyt Oleinitec Oy:ltä.Tekniikan päiväT13.­—14.­tammikuuta­2012,­Otaniemi­DipOliMaaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitäkansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa.LuenToesiTyksiä ja paneeLikeskusTeLuiTa:Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja?Kuinka luontoa voi matkia?Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla.Kierrätysyhteiskunta – viherpesua vai realistinen tavoite?Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä.oheisohjeLmana:näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta,ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne.TapahTumaan on vapaa pääsy.TerveTuLoa!Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessawww.tekniikanpaivat.fi

ajankohtaistaNobelistin löytö toiTerävyyttä kirurgin veitseenVuoden 2011 Nobelin kemianpalkinto myönnettiin israelilaiselleDan Shechtmanille kvasikiteidenlöytämisestä. Havaintooli niin yllättävä, että tutkijaltavei kaksi vuotta vakuuttaakollegansa sen todenmukaisuudesta.Jari KoponenKemisti Dan Shechtman teki 8. huhtikuuta1982 kokeen, jonka diffraktiokuvioromutti kidetieteen parisataa vuottavoimassa olleen perusoletuksen: kiinteätepäorgaaniset aineet ovat joko kiteisiä taiamorfisia.Kiteessä tietyntyyppinen, atomeistatai molekyyleista muodostunut yksikkötoistuu säännöllisessä järjestyksessä läpikoko kolmiulotteisen rakenteen. Amor-70-vuotias Dan Shichtmantyöskentelee Israelin teknologiainstituutissa.Esimerkkejä kiinteän aineen rakenteista ja niitä vastaavista diffraktiokuvioista.Vasemmalla kuutiollinen kiderakenne ja keskellä amorfinen aine. Oikealla alumiini-nikkelikoboltti-kvasikide,jonka mallissa nikkeliatomit ovat mustia, kobolttiatomit punaisia jamuut värit edustavat alumiiniatomeja.Jari Koponen Israel Institute of Technology16 KEMIA 7/2011

fisella aineella, esimerkiksi lasilla, puolestaanei ole selvää rakenneyksikköä, jaatomien muodostamat lyhyen kantamanjärjestyksetkin kattavat vain kymmenkuntalähiatomia.Vastoin oppikirjatietoaShechtman oli kokeessaan jäähdyttänytäkillisesti alumiinin ja mangaanin sulaaseosta. Menettely tuottaa yleensä kiinteääamorfista ainetta. Kiteen kuvioissanähdään sekä pitkän kantaman järjestysettä säännöllinen jaksollisuus pisteinä.Amorfiselta aineelta puuttuvat molemmatominaisuudet, mikä diffraktiokuviossanäkyy leveinä renkaina.Nyt kuviossa erottui kuitenkin jotain,mitä ei oppikirjojen mukaan ollut olemassakaan:pitkän kantaman järjestysmutta ei säännöllisyyttä.Aluksi Shechtman ei itsekään tahtonutuskoa silmiään, mutta toistokokeiden tuloksetolivat vastaansanomattomat. Kiteidenja amorfisen aineen väliltä oli löytynytuusi rakennejärjestys: kvasikiteet.Seuraava vaihe kuuluu tieteen tragikomedioihin.Shechtmania ja hänen tulkintaansakokeiden tuloksista ei uskottu.Huippututkijalle annettiin luettavaksikidetieteen oppikirja ja häntä pyydettiineroamaan tutkimusryhmästään. Menikaksi vuotta ennen kuin Shechtman saituloksensa julki tieteellisessä lehdessä.Tosiasiat oli kuitenkin hyväksyttävä.Lopullinen sinetti tuli, kun Kansainvälinenkidetieteen unioni vuonna 1992muutti kiteen määritelmän. Nyt kide on”mikä tahansa kiinteä aine, jonka diffraktiokuviossanäkyy erillisiä pisteitä”.Uusi, käytännönläheinen määritelmä sisältäämyös kvasikiteet ja muut mahdollisestivielä löytyvät jaksottomat rakenteet.Satoja erilaisia kiteitäLaboratorioissa on syntetisoitu jo satojaerilaisia kvasikiteitä. Monet niistä ovatalumiinipohjaisia seoksia, joissa on mukanayksi tai kaksi muuta alkuainetta.Kvasikiteiden muodostuminen tapahtuuvain tietyillä pitoisuussuhteilla ja tietyissäsynteesiolosuhteissa. Niitä saatiinaluksi aikaan vain pieninä sulkeuminamuun kiinteän aineen joukkoon, muttanykyään syntyy jo makroskooppisen kokoisiapuhtaita kvasikiteitä.Metalliseosten lisäksi kvasikiderakenteitaon kyetty valmistamaan muistakinmateriaaleista. Esimerkkejä ovat tietytpolymeeri- ja nanopartikkelirakenteet.Myös luonnosta on paljastunut kvasikiteitä,kuten Venäjältä vuonna 2009löydetty alumiinia, kuparia ja rautaa sisältäväluonnonmineraali, joka nimettiinikosahedriitiksi.Parranajosta silmäkirurgiaanKiteillä atomien väliset etäisyydet ovatvakioita, mutta kvasikiteilla etäisyydetvaihtelevat. Kvasikiteet ovat siksi koviaja huonoja lämmön- ja sähkönjohtajia.Kvasikiteillä on myös matala pintaenergia,minkä vuoksi ne ovat korroosionkestäviäja niiden pinnoilla on matala kitkakerroin.Ominaisuuksia voidaan hyödyntääerilaisissa sovelluksissa.Kvasikiteet ovat jo löytäneet tiensä arkipäivänesineisiin. Ruotsalainen Sandvikon patentoinut teräksen, jonka sisältämienkvasikidesulkeumien avulla saadaanaikaan hyvin kova ja kestävä leikkaavareuna. Teräksestä valmistetaan muun muassapartakoneenteriä, kirurginveitsiä jahyvin ohuita neuloja silmäkirurgiaan.Kiteistä on myös tehty paistinpannuihinpinnoitteita, jotka kestävät hyvinkuumuutta ja joihin ruoka ei tartu.Tuotteet jouduttiin kuitenkin poistamaanmarkkinoilta, koska korkeat suolapitoisuudetsyövyttivät pinnoitetta. Supermateriaalistakinlöytyy heikkoja kohtia.Nykyään tutkitaan muitakin sovelluskohteita.Sekoittamalla kvasikiteitäerilaisten muovien kanssa saadaan aikaanhyvin kulutusta kestäviä muovikomposiitteja,joita voidaan hyödyntääesimerkiksi tekonivelissä. Kvasikiteidentoivotaan halvempana vaihtoehtonakorvaavan katalyyttina käytetyn kalliinpalladiumin.Kvasikiteet saattavat myös parantaaledien ominaisuuksia ja säästää valaistukseenkuluvaa energiaa. Energiasäästötovat tavoitteena myös tutkimuksissa,joissa selvitellään mahdollisuuksia käyttäähuonosti lämpöäjohtavia kvasikiteitätermosähköisissä materiaaleissa. Materiaalienavulla muunnetaan hukkalämpöäsähköksi.Käytännön sovelluksia on vasta vähän,koska kvasikiteiden maailmanlaajuinentutkijayhteisö on varsin pieni. Nobelinpalkinnon voi odottaa lisäävän kiinnostustaaiheeseen ja vauhdittavan materiaalinlaajempaa käyttöönottoa.Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.Kvasikiteiden salatselville laskemalla”Kvasikiteiden erikoisille ominaisuuksille löytyy runsaastisovelluskohteita”, sanoo tutkija Katariina Pussi.Anna-Liisa PirhonenLappeenrannan teknillisen yliopiston akatemiatutkija KatariinaPussi on tutkinut kvasikiteitä laskennallisin menetelminjo kymmenkunta vuotta. Häntä kiinnostaa kiteiden pinnanatomitason rakenne.”Nykyään on vielä epäselvää, mistä kiteiden ominaisuudetjohtuvat. Ovatko ne seurausta vierekkäisten atomien välisistävuorovaikutuksista vai aiheutuvatko ne kvasikiteille ominaisestapitkän kantaman järjestyksestä? Näihin kysymyksiinpystymme ehkä vastaamaan, kun tunnemme atomien paikattarkasti”, Pussi kuvaa työnsä päämäärää.Vaativa laskenta edellyttää muun muassa opetusministeriönhallinnoiman Suomen tehokkaimman supertietokoneen käyttöä.Laskuilla mallinnetaan elektronien vuorovaikutusta pinnanatomien kanssa. Atomeista siroavat elektronit tuottavataineelle ominaisen kokeellisen diffraktiokuvion.Kvasikiteiden uusien sovellusten suhteen Pussi on toiveikas.”Kvasikiteiden valmistamiseen tarvitaan hyvin kontrolloituprosessi. Sellaisen siirtäminen laboratoriosta teolliseen käyttöönon ollut pullonkaula, mutta kvasikiteisen teräksen valmistusosoittaa sen olevan mahdollista.”7/2011 KEMIA17

UUTISIAKäyttövalmista polttoainettabiomassastaBiomassasta valmistettuapyrolyysiöljyä voidaan käyttääsellaisenaan polttimissa raskaanpolttoöljyn asemesta. Tekniikanottaa Suomessa ensimmäisenäkäyttöön Green Fuel Nordic.Uusi kuopiolaisyritys Green Fuel NordicOy rakentaa Suomeen useita biojalostamoja,joissa tehdään metsäbiomassasta uusiutuvaapolttoainetta asuin- ja liikerakennuksialämmittäviin kaukolämpöjärjestelmiin.Jalostamot nousevat Keski- ja Itä-Suomeen,joissa raaka-ainetta on hyvin saatavilla.Ykkösenä starttaavan laitoksen onmäärä aloittaa tuotantonsa vuonna 2013.Kolmen ensimmäisen jalostamon yhteenlaskettuvuosikapasiteetti on 270 000 tonniapolttoainetta, jonka tuotantoon kuluu miljoonakuutiota metsäbiomassaa.Yritys on sopinut teknologiayhteistyöstäHoneywellin konserniyhtiön EnvergentTechnologies LLC:n kanssa. Envergentkäyttää teollisuuspolttimissa pikapyrolyysitekniikalla(RTP) tuotettua pyrolyysiöljyä,jota Honeywell valmistaa laitoksissaanKanadassa ja Yhdysvalloissa.”Teknologia tarjoaa erinomaisen mahdollisuudenrakentaa Suomeen hajautettujabiojalostamoja, jotka istuvat hyvin paikallisenenergiantuotannon yleisstrategiaan”,sanoo Green Fuel Nordicin hallituksen puheenjohtajaVesa Kainulainen.Ei ruokaketjunraaka-aineitaPikapyrolyysiteknologia on ollut markkinoillajo parikymmentä vuotta ja toimivaksitodettu, kertoo liiketoimintajohtaja KariLiukko Honeywellin biopolttoaineiden jauusiutuvan energian segmentistä.Menetelmässä biomassa kuumennetaannopeasti normaalissa ilmanpaineessa hyvällähyötysuhteella. ”Saanto on noin 70prosenttia.”Raaka-aineena voidaan käyttää myösmaatalouden korjuutähteitä.”Linjamme on kestävän kehityksen mukainen,ja siksi raaka-aineemme eivät tuleruokaketjusta.”RTP-prosessin tuotteena syntyvä polttonesteon puhtaasti palavaa ja lähes hiilineutraalia.Sitä voidaan paitsi käyttää uusiutuvanlämmön ja sähkön tuotantoon myös jatkojalostaamuiksi polttonesteiksi.”Mielenkiintoinen tulevaisuuden sovel-LomaGraphicslus on jatkojalostus vihreämmäksi dieseliksija kerosiiniksi.”Bioöljystä voidaan tehdä myös biokemikaaleja.Osa Honeywellin Pohjois-Amerikanlaitosten polttoöljytuotannosta meneekintähän tarkoitukseen.Suomessa hyvätedellytyksetPyrolyysiöljyllä voidaan sellaisenaan korvataraskasta polttoöljyä.”Pyrolyysiöljyyn vaihdettaessa muutostarpeitaon lähinnä polttoaineen kuljetuksessaja säilytyksessä. Pyrolyysiöljy on hapanta,joten on käytettävä rosteria tai muovia”,Liukko sanoo.Pyrolyysiöljyn energia-arvo on noinpuolet raskaan polttoöljyn arvosta, joten sitätarvitaan tuplasti saman energiamääräntuottamiseen.Liukon mielestä optimaalinen laitos Suomenolosuhteisiin on 400 tonnia vuorokaudessakuivaa biomassaa käsittelevä jalostamo.”Sellainen voidaan sijoittaa nykyistenbiomassavarantojen lähelle. Usein nimenomaanraaka-aineen kuljetus kasvattaa laitostenkustannuksia.”Pyrolyysiöljyn tuotanto on Liukon mukaankannattavaa myös meillä. ”Raaka-aineon säilyttänyt verovapautensa nykyisessäenergialainsäädännössä, ja sen käyttönäkymätovat hyvät.”Honeywellin tytäryhtiö UOP aloitti elokuussabiojalostamon rakentamisen Havaijille,jossa demonstroidaan jatkojalostusteknologiankäyttökelpoisuutta, testataanpaikallisia liikenteen polttonesteitä ja arvioidaanprosessin ekologista jalanjälkeä.Laitoksen on määrä käynnistyä ensi vuonna,ja täyteen tuotantoon päästään vuoteen2014 mennessä.Sanna AlajokiPikapyrolyysipolttoa esiteltiinsyyskuun lopulla Lahdessaosana Honeywellin järjestämäätapahtumaviikkoa.TarkennusSynteettisen kemian kevättapaamisenja kansallisen NMR-symposionjärjestäjänä oli Jyväskylän yliopistonkemian laitoksen ja Suomen KemianSeuran synteettisen kemian jaoston lisäksiSuomen Kemian Seuran NMRjaosto.Tapahtumista kerrottiin Kemialehdessä6/11.18 KEMIA 7/2011

Chempolis OySuomalaisfinalistit esittäytyivät lokakuisen Cleantech Expon yhteydessä järjestetyssä ETAP-foorumissa Lahdessa. VasemmaltaChempoliksen Juha Anttila ja Paula Paananen, Moventasin Anssi Imppola, Beneqin Joe Pimenoff ja Akkuserin Jarmo Pudas.Peräti neljä suomalaistaympäristötekniikan kärkiyritystäon selvinnyt maailmanlaajuisenpuhtaiden teknologioiden kisanfinaaliin. Voittajat julkistetaanDublinissa 14. marraskuuta.Suomalaiset loistivatcleantech-kilpailussaTeknologiayhtiö Chempolis Oy ylsi GCCA(Global Cleantech Cluster Association)-mittelön loppukilpailuun biopolttoaineidenkategoriassa.Chempoliksen päätuotteet ovat kaksi kolmannensukupolven biojalostusteknologiaa,joilla valmistetaan biomassasta etanolia liikennepolttoaineeksi,kuituja paperi- ja tekstiilituotteisiinsekä biokemikaaleja. Yhtiönkehittämiä teknologioita voivat hyödyntääbiomassa-, paperi-, öljy-, sokeri- ja kemianteollisuus.Chempoliksella on Oulussa biojalostamo,jossa se toteuttaa asiakkaidensa koeajoja.Yritys tähtää voimakkaasti muun muassaKiinan markkinoille.Tuulivoima-sarjan kolmen finalistin joukkoonpääsi Suomesta jyväskyläläinen MoventasOy, joka kuuluu maailman suurimpientuuliturbiinivaihteiden valmistajiin.Yhtiö tekee myös vaihteita ja voimansiirtoratkaisujateollisuudelle. Suurin osa tuotteidenloppukäytöstä liittyy uusiutuvaanenergiaan.Beneq ja Akkuserjo voittajiaUusien materiaalien sarjan kolmen kärkeennousi Beneq Oy. Vuonna 2005 perustettuvantaalaisyritys kehittää laitteita nanomittakaavanohutkalvopinnoitteiden valmistukseen.Yhtiön tuotteita käytetään erityisestiaurinkokennojen tuotannossa, ja sentärkeimpiä asiakkaita ovat suuret aurinkokenno-ja komponenttivalmistajat. Beneqinteknologiaa hyödynnetään myös muun muassataipuisassa elektroniikassa, esimerkiksioled-valaisimissa.Beneq vastaanotti muutama viikko sittentunnustuksen myös Tekniikan Akatemialta,joka myönsi yritykselle Millennium DistinctionAward -palkinnon. Millennium-tunnustuspalkinnotjaettiin tänä vuonna suomalaisilleaurinkoenergiateknologian huippuosaajille.Neljäs suomalaisfinalisti on ongelmajätteidenkierrätykseen erikoistunut AkkuserOy Nivalasta. Yhtiö ponnisti jäte-kategorianloppukilpailuun kehittämällään päästöttömälläparistojen ja kannettavien akkujenkierrätysteknologialla.Akkuserin ansiot on huomannut myösEuroopan kemianteollisuuden järjestö Cefic,joka tänä syksynä myönsi suomalaisyrityksellevastuullisen tuotannon ResponsibleCare -palkinnon. Suomalaisfirma voittikilpailun pienten ja keskisuurten yritystensarjan.Tätä nykyä 10 henkeä työllistävä Akkuserpyrkii laajentamaan toimintaansa myösEU-alueen ulkopuolelle.GCCA-kisaan oli alun perin ehdolla eripuolilta maailmaa noin 4 000 yritystä, joistamukaan hyväksyttiin 185. Voittajat valitseeriippumaton kansainvälinen raati, jokakoostuu rahoittajien, liike-elämän ja akateemisenmaailman edustajista.”Finalistit eli kisan kolmekymmentäparasta yritystä ovat kaikki maailmancleantech-sektorin nousevia tähtiä”, sanooGCCA:n puheenjohtaja Ben Taube.SÄHKEITÄNanoterminologiakääntyi suomeksiPäivi IkonenNanoteknologian termistöstä on ilmestynytsuomenkielinen sanasto.Metalliteollisuuden standardisointiyhdistyksenkääntämä julkaisu Nanoteknologia– nanopartikkelien terminologiaja määritelmät sisältää suomennoksenlisäksi alkuperäisen englanninkielisentekstin.Kirjan tarkoitus on selkeyttää nanoteknologianviestintää, sillä alan termienja määritelmien vakiintumattomuussaattaa aiheuttaa sekaannuksia.7/2011KEMIA19

UUTISIAMetson uudessa Vantaan-tehtaassa valmistetaan venttiilien lisäksi niiden ohjausjärjestelmiä.Työtä tehdään noin 800 hengen voimin.Metso avasi uuden venttiilitehtaanMarkkinoilla yhä valoaMetso on keskittänyt suomalaisenventtiilinvalmistuksensa VantaanHakkilaan. Syyskuussa käyttöönvihityn uuden tehtaan ketteryyskorostuu erityisesti kysyntäpiikkienaikana.Metson uuden suurtehtaan pinta-ala on23 000 neliömetriä eli yli kaksi hehtaaria.Venttiilien tuotanto on kasvanut reilustivuodentakaiseen verrattuna, mutta koskamyös menekki on jatkunut kovana, tehtaallaon täysi työ vastata kysyntäpiikkiin. Uusitehdas onkin kapasiteetti-investointi, jonkapuoli vuotta aikaisempi startti olisi yhtiönmukaan ollut ajoituksellisesti täydellinen.Metso on maailmanlaajuisesti merkittäväventtiilivalmistaja, joskin tilanne on sikälikirjava, että toimijat vaihtelevat niinmaantieteellisesti kuin sovellusalueidenkinosalta.”Olemme osapuilleen viidenneksi suurinmaailmassa sekä säätö- että sulkuventtiiliensaralla”, arvioi Metson Automaatioliiketoimintaankuuluvan Flow Controlin johtajaMarkku Simula. Metso on myös ainoasuuri yritys, joka valmistaa molempiaventtiilejä.Asiakkaista öljyteollisuus on MetsolleLauri Lehtinenyhä tärkeämpi. Yhtiöllä onkin tarjota kiinnostaviainnovaatioita, joiden avulla jalostamotvoivat säästää huomattavasti sekä laitostarakennettaessa että sen varaosahuollossa.Säästö esimerkiksi vetykrakkerinrakenteissa on noin miljoona euroa.”Öljyteollisuuden investoinneissa taloudenailahtelut eivät näy vielä lainkaan”, Simulasanoo. Öljyalalle ongelmat heijastuvatkintodennäköisesti viimeiseksi. Metsonvahvoista alueista notkahtanevat ensimmäisinäpaperi ja puu, joskaan kysyntä ei silläkäänsektorilla ole vielä heikentynyt. Myöskaivos- ja rikastamorakentaminen on hyvässävauhdissa, sillä metallien hinnat ovathoukutelleet tuotannon laajennuksiin ja tehostuksiin.Varasto uuteen uskoonMetso on onnistunut erityisen hyvin myöskunnossapidon alueella. Yhtiö on kehittänytValve Management Solution (VMS) -nimisenkonseptin, jonka mukaisesti se vastaaasiakkaiden koko venttiilihuollosta, muunmuassa komponenttivaraston hallinnasta.Alkajaisiksi Metso auttaa asiakasta kuluttamaanventtiilivarastonsa mahdollisimmanpieneksi, minkä jälkeen määritellään optimivarasto,jonka omistaa Metso. Kun tarvetulee, komponentti tai venttiili toimitetaanasiakkaalle, joka maksaa vasta toteutuneentoimituksen.Jokaiselle laitokselle tehdään myös tuotantoprosessienkriittisyysanalyysi. Sen perusteellamääritellään kullekin komponentilleja venttiilille vasteaika, jonka kuluessase on toimitettava asiakkaalle. Käytäntöparantaa varaston kattavuutta ja pienentääsamalla selvästi siihen sidottua pääomaa.Lauri LehtinenTeolliset analyysitsaivat omat messutHelsingin messukeskuksessa järjestetäänensi keväänä teollisiin analyyseihin ja laaduntarkkailunvälineisiin ja palveluihin keskittyväuusi laboratoriotapahtuma.Analyysitekniikka 2012 -tapahtumastatulee laajapohjainen teollisuuden ammattilaistenkokoontuminen, kertoo projektipäällikköAnnika Tuominen messujärjestäjäeasyFairsista.”Tapahtuma on suunnattu laboratorioosaajilleja -insinööreille, laboratorionjohtajille,laatujohtajille, kemian alan teollisuudenammattiväelle ja myös ympäristöpäättäjille”,Tuominen listaa.Tuotteitaan on jo ilmoittautunut esittelemäänlaaja joukko alan yrityksiä.Samaan ajankohtaan sijoittuu myös toinenuusi tapahtuma, Prosessiteollisuus2012. Sen painopistealueena on prosessi-Suomen messutAnalyysitekniikkajaProsessiteollisuus-tapahtumatkutsuvatammattilaisiaHelsinginmessukeskukseen18.–19.huhtikuuta2012.tekninen tuotanto.”Prosessiteollisuus-tapahtumalla on annettavaaniin teknisille suunnittelijoille, konevalmistajillekuin tuotannon loppuasiakkaillekin.Mukana ovat kaikki teollisuudenalat,joissa käytetään prosessiteknologiaa.”Päivi Ikonen20 KEMIA 7/2011

Plastex juhliipitkää taivaltaanSuomen ensimmäisiin muovialan yrityksiinkuuluva Oy Plastex Ab viettää tänä syksynä75-vuotisjuhliaan. Yhtiön Lohjalla sijaitseva tuotantolaitoson maan vanhin toiminnassa oleva muovitehdas,joka valmistaa ruiskuvalu- ja puhallusmuovattujatuotteita sekä vähittäiskauppaan, muovipakkauksia käyttävälleteollisuudelle että sopimusasiakkailleen.Vuonna 1936 Helsingin Snellmaninkadulla startannut yritystoimi ensin nimellä Korurasia- ja kotelotehdas. Nykyisen nimensäfirma sai muutettuaan Lohjalle vuonna 1943. Alkuaikoinatehdas valmisti bakeliittinappeja, mutta tuotanto laajeni nopeastimoniin nykyäänkin tuttuihin muovisiin pikkuesineisiin.Plastexin myyntimenestyksiä ovat vuosien varrella olleetmuun muassa kammat, suppilot, saippuarasiat, pesuvadit, veitsilaatikot,vesikannut ja leikkiautot. Yhtiön designtuotteiden muotoilijoihinovat kuuluneet monet tunnetut tekijät Valto KokostaEero Aarnioon ja Stefan Lindforsiin.Trendikkäät kastelukannutkuuluvatPlastexin designtuotteidenryhmään.SÄHKEITÄLarox Flowsysistätuli FlowroxVirtauksensäätö- ja pumppausratkaisujatoimittava lappeenrantalainen LaroxFlowsys on vaihtanut nimensä Flowroxiksi.Muutoksen taustalla on taannoinenyrityskauppa, jossa Outotec osti LaroxOyj:n. Larox Flowsys jäi kaupan ulkopuolelle.Flowrox tähtää entistä vahvempaanmarkkina-asemaan maailman pumppujaventtiilimarkkinoilla.Neste Oil palkittiintuoteinnovaatiostaNeste Oilin Singaporen-yksikkö on saanutAsia Pacific Green Excellence -palkinnonbioenergian tuoteinnovaatiosta.Neste Oil valittiin Kemikaalit-kategorianparhaaksi yhtiöksi tuoteprofiiliin, vastuullisenliiketoiminnan ja ympäristövastuunperusteella. Palkinnon myönsi yhdysvaltalainentutkimuslaitos Frost & Sullivan.Neste Oil valmistaa SingaporessaNExBTL-dieseliä maailman suurimmassauusiutuvan dieselin tuotantolaitoksessa.Kemira myi GalvatekinKemira on myynyt Oy Galvatek Ab:n suomalaisellepääomasijoitusyhtiölle Folmerille.Galvatek on pinta- ja vedenkäsittelylaitostensuunnitteluun ja projektipalveluihinsekä kunnossapitopalveluihinerikoistunut yritys. Lahtelaisella Galvatekillaon tytäryhtiö Puolassa. Kemira kehittyystrategiansa mukaisesti vesikemiaanja kehittämään tuotteita vesi-intensiivisilleteollisuudenaloille.Nokian Renkaat OyNokian Renkaiden pyörät pitävät metsäkoneen tiellä.Puoli vuosisataa kumialanedunvalvontaaKumiteollisuus ry juhlii tänä vuonna50-vuotista toimintaansa. Kun edunvalvontajärjestövuonna 1961 perustettiin, senjäseninä oli kolme kumialan yritystä. Nytjäsenyrityksiä on 15, ja ala työllistää Suomessareilut 2 000 henkeä. Kaksi kolmasosaatuotannosta menee vientiin.Suomalainen kumiteollisuus sai alkunsaSuomen Gummitehdas Osakeyhtiön perustamisestavuonna 1898. Yhtiön päätehdastoimi vuodesta 1904 Nokialla ja tuottialuksi kumikalosseja ja teknisiä kumituot-teita. Polkupyöränrenkaiden valmistus alkoivuonna 1924 ja autonrenkaiden vuonna1932.Tätä nykyä Suomessa tehdään henkilöautonrenkaidenlisäksi raskaiden työkoneidenrenkaita ja polkupyöränrenkaita. Teknisenkumiteollisuuden yritykset toimivat pääasiassaalihankkijoina muun muassa koneenrakennus-,laivanrakennus- ja muulle rakennusteollisuudelle.Suomalaisilla kumiyrityksilläon nykyisin tuotantolaitoksia myösVenäjällä, Puolassa ja Kiinassa.7/2011KEMIA21

UUTISIASÄHKEITÄLääkeainekemistitkokoontuivatSuomen ensimmäinen kokolääkeainekemian alan kattanutkokous FinMedChem2011 kokosi reilut 80 alan asiantuntijaaHelsinkiin 15.–16.syyskuuta. Osallistujat edustivatalan tutkijoita molekyylimallinnuksestaja lääkeainesyntetiikastaluonnonainetutkimukseenja biologiseenseulontaan.Kiinnostusta ja keskusteluaherättivät muun muassaHarvardin yliopiston GregoryVerdinen kehittämät uusiinsolunsisäisiin kohteisiinkohdennetut silloitetut peptidit.Mike Hann lääkeyhtiöGSK:sta kuvaili modernialääkekehitystä vaivaavaa ongelmaa,molekyylirakenteidenjatkuvaa monimutkaistumistaja samanaikaista lipofiilisyydenkasvua.Luennoilla pohdittiin myössitä, millaiset uudenlaisetyhdisteet voivat toimia lääkeaineinaja millä niistä onparhaat mahdollisuudet onnistua.Konferenssin järjestäjinätoimi viisi suomalaista alantutkijakoulua ja Suomen farmaseuttisenyhdistyksenlääkeainekemian toimikunta.Seuraava FinMedChem-kokouspidetään vuonna 2013.Erik WallénLeiras japanilaisomistukseenLääkeyhtiö Leiras on yrityskaupanmyötä saanut uudenisännän, järjestyksessäneljännen. Japanilainen Takedaosti syyskuun lopussaeurooppalaisen Nycomedin,Leiraksen aiemman omistajan.Kaupan arvo oli lähes 10miljardia euroa. Leiraksestatulee Takedan tytäryhtiö,mutta suomalaisyritykseen eiodoteta suuria organisaatiomuutoksia.Kemian vuoden valokuvakisaKuukauden kuvaOsallistu kilpailuun: www.kemia2011.fiPääpalkintona Olympus-kamera!Teemu Myllymäki: Lapset rakastavat saippuakuplia!Helsingin Yliopiston Kemistien ja Kemiran tempaus Esplanadin puistossa sai saippuankinkuplimaan.A. I. VirtanenkiipeäänäyttämölleKemian juhlavuoden kunniaksiHelsingin yliopistossa muistellaanArtturi Ilmari Virtastalaboratorion lisäksi myös näyttämöllä.Kemirassa päätyötään tekevänIlkka Pollarin kirjoittamanäytelmä suomalaisesta kemiannobelistista saa ensi-iltansa11. marraskuuta. A. I. Virtanennousee tuolloin parrasvaloihinvaltakunnallisen Luma-juhlaseminaarinpäättäjäisissä, jotkajärjestetään yliopiston kemianlaitoksessa.Kemian laitoksen professorinMaija Akselan ja Ilkka Pollarinyhteistyönä syntynyt produktionähdään myös Aalto-yliopistossa17. marraskuuta.Käsikirjoittaja Pollarin mukaannäytelmän keskeisimmiksiteemoiksi nousevat ihmistenväliset suhteet ja heidän periaatteidensaväliset ristiriidat.”Virtasen työtä on dokumentoituniin hyvin, että fiktiiviselleNäytelmän rooleissa nähdään kemian laitoksen opettajakoulutuksenopiskelijoita, A. I. Virtasena Jan Jansson ja hänen vaimonaanLilja Virtasena Anna Palomäki.näytelmälle oli mahdollista saadakevyt mutta vankka faktajalusta.Lisäksi Virtasen työtovereitaon onneksi edelleen ollutmahdollista haastatella”, Pollarikertoo.Tietoa A. I. Virtanen -näytel-män esitysajoista ja -paikoistasaa Luma-keskuksen tapahtumakalenteristaosoitteestawww.luma.fi. Osa näytöksistäon kutsuvierastilaisuuksia.Toni RantaniittyJenni Västinsalo22 KEMIA 7/2011

IlmoituksetKemia-lehdessähuomataan!Numeron 8/2011 teemoina mm.analytiikka, mittauksetja laboratoriotÄLÄ gör RYHDY ingen SEKOITTAMAANmixning!…ennen ...utan att kuin fråga kysyt oss. meiltäTarjoamme Ur marknadens markkinoiden bredaste program laajimmastavalikoimasta väljer vi den bästa parhaan tekniken tekniikan förprosessiasi din process. varten.MASUKOUltrafin malningUltrahienoon jauhatukseenLehti ilmestyy 13. joulukuuta.www.kemia-lehti.fiVaraa paikkasi viimeistään23. marraskuuta.Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908KEMIA Ke miMICROFLUIDICSNanoprosessointiinNanoprocessingKemia-lehden mediakortti 2012on ilmestynyt!Katso www.kemia-lehti.fiSTERIMIXERSterilblandningSteriiliin sekoitukseenKatso vuoden 2012 aikataulut jaosateemat tämän lehden III-kannesta.Tehokas Det finns sekoitustekniikka processvinster att tuo hämtatehoja med effektiv myös prosessiin. blandningsteknik.Meiltä För val löytyy av utrustning sopiva laite – fråga – kysy nu! nyt!Helsinki040-540 34 39kim.jarlas@bergiustrading.comStockholm Tukholma +46-8 8 7315800Helsingborg +46-42 42 250360www.bergiustrading.com

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 11/1976Polttokennojen tulevaisuutta pohtinut Aarno KellomäkiTampereen teknillisestä korkeakoulusta tuli seuraavaanloppupäätelmään:HevonpeetäKemia-lehden kolumnistiAnja Nystén onKemikaalikimarakirjan(Teos, 2008)kirjoittaja, joka pitääblogia osoitteessawww.kemikaalikimara.blogspot.com.VAIKKA OTSIKOSTA voisi niin päätelläkin, tämä kirjoitusei käsittele politiikkaa eikä sitä, millaisia ilmaisuja poliitikotvoivat käyttää. Sen sijaan aiheena on konkreettisestijuuri se aine, joka yllä mainitaan: lanta.HELSINGIN SANOMAT uutisoi hiljattain, että ”Liialle hevosenlannalleei löydy sijaa”.Uudenmaan hepat tuottavat lantaa 120 tonnia päivässä.Hevostallit haluaisivat käyttää kikkareet energiantuotannossaan,mutta se ei käy. Lanta katsotaan jätteeksi,joten energiana sen saa hyödyntää vain jätteenpolttolaitoksissa.Ratkaisuna talleissa on kasata ja kompostoida, silläkäytännössä lantaa ei huolita minnekään. Kaukana onmuinaisen mainoksen idylli, jossa mammat kisasivat,kumpi ehtii kerätä ohi kulkeneen ratsun jätökset kukilleen.LANTAONGELMA ON silti meillä pieni verrattuna muidenmaiden suurimittaiseen karjankasvatukseen. Jättimäisetkanalat, sikalat ja navetat tuottavat suunnattomat määrätlantaa, joka olisi sijoitettava jonnekin.Ratkaisuksi ei käy pelloille levittäminen, sillä esimerkiksiHollannissa tavaraa on paljon enemmän kuin tarvitaan.Itämeren valuma-alueilla on läjitysalueita, joistavaluu arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia, hallitsemattomastivesistöihin aiheuttaen niiden rehevöitymistä.LANNOITTEIDEN VALMISTUKSESSA käytettävä apatiittion ehtyvä luonnonvara. Maailman apatiittivarantojen onarvioitu riittävän parhaimmassakin lykyssä 130 vuodeksi,mutta ne saattavat loppua jo 50 vuodessa.Perusteita on siis monta: uusiutuva energia, vesiensuojelu,kestävä kehitys ja ruoantuotanto. On silkkaatuhlausta vetkutella lantaongelman ratkaisemisessa.Vai jätämmekö murheen lapsenlapsillemme? Voivattosin kummastella, kun isovanhempia ei asia kiinnostanuthevonpeen vertaa.Anja Nysténanja.nysten@gmail.comPolttokennoalalla eletäänparhaillaan eräänlaista tyyntävaihetta. Lukuisista tutkimusprojekteistahuolimattaei vuosikausiin ole tapahtunutmitään todella käänteentekevääkehitystä. Sitenvienee vuosikymmeniä,ennen kuin polttokennojenkäyttö yleistyy. Suurtenkaupallisten yritysten huomioon kiintynyt lähinnävety-happikennon tekniseenkehittämiseen. Probleematovat ennenkaikkeaelektrokatalyyttisiä, muttamyös materiaalisia.Varsinkin halvoista happamialiuoksia kestävistä materiaaleista on puutetta. Myös Suomessakannattaisi näitä kysymyksiä tutkia. Vaikka emme rajoitetuillavaroillamme pystyisikään luomaan teknisesti kilpailukykyisiäkennotyyppejä, voisimme täten ainakin kouluttaa henkilöitä,jotka osaavat soveltaa muualta tulevaa tietoa.Kemia-Kemi 10/1986Aimo Kastinen Kemian Keskusliitosta kirjoittiuudistuvasta kemikaalilainsäädännöstä.Viime heinäkuun 29. päivänäluovutettiin ministeri Kuuskoski-Vikatmaallekemikaalilakitoimikunnanmietintö.Mietinnössä ehdotetaan kemikaalejasekä niiden käyttöä jakäsittelyä koskevien säädöstenlaajamittaista uusimista.Kyse on vaikutuksiltaan yhtämerkittävästä lainsäädännönmuutoksesta kuin 60-luvullatoteutettu myrkkylainuudistus ja 70-luvulla säädettyTVATM-järjestelmä(terveydelle vaarallistenaineiden tunnistus- ja merkintäjärjestelmä).Vaikkamietinnön antamisesta onvielä pitkä tie lain säätämiseen,on ehdotuksiin ainakin kemian alan ammattilaisten syytäperehtyä ja ottaa niihin myös kantaa. Asiantuntijoiden virittämälläkeskustelulla voidaan nimittäin asiaan vaikuttaa ja välttäänäin käytäntöön soveltumattomien säännösten antamista.24 KEMIA 7/2011

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Autuaalliset ammatitREKKA-AUTO ajoi tukkijätkät autuaammilleuittomaille. Harvesteri harvensimetsureiden joukkoa. Metsässäeivät pärise kuin mökkiläisten moottorisahat.Mestauspölkylle joutui myös toimittajanammatti. Netti demokratisoikirjoittamisen ja päätti päätoimittajienvallan. Nykyään kuka tahansa voiblogata mitä tahansa. Kun koko kansatoimittaa, ammattitoimittajien ei tarvitsetoimittaa kuin tyhjää.Oikolukijoihinkin iski ammatin kuolema.Tekstinkäsittelyohjelmien kielentarkistustoimintosiirsi vastuun oikoluvustalukijalle. Armahduksen saaneetpainovirhepaholaiset elävät holtittomassavapaudessa. Kukaan ei korjaakiljoitusvihrettä. Lohdutukseksi tiedeon todistanut, että virheitä voi virkkeessäolla peräti seitsemän luetunymmärtämisen asiasta kärsimättä.Latojiakaan ei enää ole. Heidänkinammattinsa tappoi tietokone. Valokuvienskannausta ei katsota työksi, sillänykyajan repro on liian helppoa.TYÖELÄMÄSSÄ ei sen sijaan enääole mitään helppoa. Ammattia on pakkovaihtaa useammin kuin autoa. Muutenjää jälkeen, ja jälkeenjäänyt päätyynopeasti perusturva-asiakkaaksi.Harva ammatti periytyy nykyään äidiltätyttärelle. Perinneammatin varaanvoi laskea vain muutosjohtajan poika.APL, Algol, Cobol ja Fortran ovattänään vain käsittämätöntä abrakadabraa.Muinaisjäänteet kuitenkin takasivatniitä taitaville leveähkön leivän.Nykynuori tuntee tietokonekielistä ainoastaanC +++:n.Tietokoneiden joskus niin korvaamattomatajurit ovat huonommassaasemassa kuin höyryveturin kuljettajat.Koksintuoksuista matkantekoavoi yhä kokeilla höyryveturipuistossa.Vanhaa elektroniikkaa ei pääse ajamaanedes museossa.Entisaikojen tietotekniikasta jäähyvin vähän jälkiä muistiin. Lerput jakorput eivät enää ole luettavissa. Nesuojaavat sisältönsä yhteensopimattomuudella.Tieto ajautuu kaatopaikalleja unohtuu.Dinosaurukset ovat nuorisolle tutumpiakuin reikäkortit ja -nauhat.Harva muistaa, että moni aravakotion maksettu tekemällä paperiin pieniäreikiä.Edes paperi ei ole lukulaitesukupolvelleitsestäänselvyys. Perinteistä paperi-insinöörintitteliä yritetään ajanmukaistaaerilaisilla bio-alkuliitteillä.Biofore ei ole golftermi, vaikka se siltäkuulostaakin, vaan metsäteollisuudenhätähuuto.IKÄÄNTYMINEN käy uudessa biofore-ilmapiirissäentistä vaikeammaksi.Vanhat tiedot pitää päivittää ja kovalevytalustaa yhä useammin.Fyysiselle rappeutumiselle on julistettavasota. Verisuonten kalkkeutuminenja mahdolliset rytmihäiriöt onestettävä zumbaamalla, vaikka rytmitajunpuute asettaisi asialle luontaisiaestoja.DOS-maisesta olotilasta täytyy pyristelläpilvipalveluihin. Muistakin liitukaudentavoista on hankkiuduttavaeroon.Naamakirja-status on pakko pitääpirteänä, jos aikoo vielä sinnitellä työelämässä.Vanheneva työntekijä onmuutenkin muiden silmissä lerppu taikorppu. Vaivaan tepsii vain uusi tablettija kunnon kosketusnäyttö.”Jos elämä kemistinä alkaaahdistaa, voi aina leppoistaaitsensä alkemistiksi.”Myös ulkonäkö kannattaa uusia ainakinniissä töissä, joissa joutuu tekemisiinkriittisten nuorten kanssa. Teini-ikäistenmaailmassa ei ole ryppyjä,joten sellaisten bongaaminen opettajanotsalta aiheuttaa vakavia oireita.Opetushenkilökunta käyttääkin kesälomansakauneusleikkauksista toipumiseen.Lukuvuoden aikana voi pistelläitseään botoksilla, jos pelkkä oppilaidenpiikittely ei tuo tulosta.Niitä varten, jotka eivät jaksa taistella,on kehitetty oma pakotie: downshifting.Jos elämä kemistinä alkaaahdistaa, aina on mahdollista luovuttaaja leppoistaa itsensä alkemistiksi.Työperäinen stressi laukeaa nopeastija lopullisesti.KeemikkoMutkan kautta alkemistin sukua7/2011KEMIA33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUULuonnon metodi tehoaa savukaasuihinHiilidioksidin neutralointimuuttaa ongelman rahaksiHiilidioksidin talteenoton javarastoinnin vaihtoehdoksi onkehitetty luonnon oma menetelmä,neutralointi. Samalla kun hiilidioksidisidotaan stabiiliksi yhdisteeksi,vapautetaan maaperän arvokkaitamineraaleja, kuten alumiinia jalitiumia. Kun hiilen varastointi onkallista ja hankalaa, sen neutralointipäinvastoin tuottaa rahaa.Voimaloiden ja sementtiuunien savukaasujensisältämä hiilidioksidi voidaan muuttaahiilihapoksi imeyttämällä se veteen. Kunhappo neutraloidaan sopivilla maaperänmineraaleilla, hiili sitoutuu karbonaateiksieikä enää vapaudu ilmakehään.Tohtori Matti Nurmian keksimässä japatentoimassa teknologiassa hiilidioksidinneutralointiin käytetään maasälpää, kivilajia,jota on noin 60 prosenttia maaperästä.Mineraalin metallien koostumus riippuulouhintapaikasta. Siitä saadaan aina talteenalumiinia, mutta suotuisissa olosuhteissamaasälpä voi sisältää myös litiumia, kultaaja platinaa tai harvinaisia maametalleja. Osaniistä on sellaisia, joiden tuottajana Kiinaon käytännössä monopoliasemassa.Nurmian teknologiaa kehittää edelleen javie maailmalle suomalainen Cuycha Innovation.Kun neutralointilaitosten toteutustapateknisine yksityiskohtineen löydetään,luvassa on miljardien arvoinen liiketoiminta-alue.Jo pelkästään päästökaupasta kertyvätsäästöt ovat kivihiilen suurkuluttajillehuikeat.Testaus BotswanassaMenetelmää on ensimmäiseksi määrä testatapienen voimalan kokoisessa laitoksessaBotswanassa.”Etelä-Afrikassa nähdään savukaasujenneutralointi kustannuksiltaan ja toteuttamisaikataulultaansellaisena menetelmänä,että sen avulla voidaan päästä Kioton sopimuksenedellyttämiin radikaaleihin hiilidioksidinpäästövähennyksiin”, kertooCuycha Innovationin toimitusjohtaja IlkkaNurmia.Kun hiilen talteenotto ja varastointi maksaanoin 50 dollaria tonnilta ja vie 5–10 prosenttiavoimalan sähkötehosta, neutralointilisää tehoa ja tuottaa tuhansien dollarienedestä raaka-aineita hiilidioksiditonnia kohti.Sivutuotteina syntyy esimerkiksi kvartsihiekkaa,jota voidaan käyttää tienpohjiin taipuolijohdeteollisuuden tarvitseman piimetallinraaka-aineena.Teknologian ongelma liittyy siihen, ettähiilihappo on heikko happo ja sitoutuu veteenparhaiten paineessa ja matalassa lämpötilassa.Siitä puolestaan seuraa, että neutralointilaitoson suurikokoinen ja tarvitseepaljon vettä.Vedentarve ei ole kuitenkaan suuri pulma,sillä neutralointiin kelpaa likainen jasuolainenkin vesi. Vettä voidaan myös kierrättää,eikä sen poistuminen järjestelmästäole ongelma. Järjestelmässä kiertänyt likainenvesi voidaan esimerkiksi johtaa leväaltaaseen,minkä jälkeen se sopii kasteluvedeksi.Levämassa taas voidaan jalostaavaikkapa biopolttoaineiksi.ScanstockphotoUseita hankkeitaBotswanassa rakenteilla olevan pilottilaitoksenensimmäiset koeajot startannevatIlkka Nurmian mukaan syyskesällä 2012.”Seuraavan vuoden aikana kapasiteetinon tarkoita kohota 50 prosenttiin ja täyteenmääräänsä vuonna 2014.”Yhtiöllä on lisäksi valmisteilla kaksimuutakin kohdetta, joista toinen on Etelä-Afrikkaan suunniteltu, paperitehtaalle räätälöitylaitos. Sen kapasiteetti on noin miljoonatonnia hiilidioksidia.Kiinaan kaavaillaan todella massiivistalaitosta, jonka kapasiteetti on useita miljooniaCO 2-tonneja. Tällä hetkellä maassaon tarjolla kolme kohdetta, joista sopivintaarvioidaan parhaillaan. Kiinan taloudelleovat ominaisia nopeat askeleet, joten pilottimitanlaitos saattaa käynnistyä siellä hyvinkinnopeasti.Rahoitusta Cuycha Innovation hakee lähinnäkansainvälisiltä sijoittajilta. Botswananyrityksellä on käynnissä osakemerkintä.Lauri Lehtinen34 KEMIA 7/2011

Kausiinfluenssarokotustasuositellaannykyäänmyös pikkulapsille.NanokomposiittejatehokondensaattoreihinUudet nanokomposiitit parantavat tehokondensaattorien ominaisuuksia.Piioksidista ja polypropeenista valmistetut komposiitit nostivat kondensaattoriensähköeristekalvojen vaihtojännitelujuutta parhaimmillaan 20prosenttia ja tasajännitelujuutta jopa 50 prosenttia.Tampereen teknillisen yliopiston, VTT:n ja Jyväskylän yliopiston Nanocom-tutkimushankkeentulokset avaavat lupaavia näkymiä kalvojen jakondensaattorien prototyyppien testaamiseen pilottimittakaavassa.Jos jännitettä voidaan nostaa 30 prosenttia, uusista kondensaattorityypeistäsaadaan lähes 70 prosenttia enemmän energiaa ja tehoa, mikätuo huomattavia materiaali- ja tilasäästöjä ja vähentää ympäristökuormitusta.Uusia kondensaattorityyppejä voidaan käyttää muun muassa tuuli- jaaurinkovoimaloiden nopeina energiavarastoina sekä sähkökulkuneuvojenohjauselektroniikassa.Nanocom ja sen jatkohanke Nanopower kuuluvat Tekesin Toiminnallisetmateriaalit -ohjelmaan.Apuaine lisääinfluenssarokotteentehoaTehosteainetta sisältävä influenssarokote on lapsillaylivertainen tavanomaiseen influenssarokotteeseenverrattuna, osoittaa Tampereen yliopiston ja saksalaistenMainzin ja Jenan yliopistojen tutkimus. Apuaineei lisännyt rokotuksen haittavaikutuksia.Tutkimuksen kustansi lääkeyritys Novartis, jonkavalmiste tutkittu Fluad-influenssarokote on. Rokoteon ollut käytössä eurooppalaisilla aikuisilla vuodesta1997, mutta sen tehoa ei ole aiemmin tutkittu lapsilla.Fluad sisältää MF59-nimistä apuainetta, jonkavaikuttava aine on skvaleeni.Tutkimukseen osallistui 4 700 lasta kuusikuukautisistakuuden vuoden ikäisiin. Kolmasosa sai Fluadrokotteen,toinen kolmannes tavallisen influenssarokotteenja loput muun kuin influenssarokotteen.Vuosina 2007–2009 Fluad esti 86 prosenttia influenssatapauksista,tavallinen influenssarokote 43prosenttia.Ei yhteyttä narkolepsiaanMF59-apuainetta oli myös Novartisin valmistamassasikainfluenssarokotteessa, jota annettiin yli 23 miljoonaaannosta eri maissa. Rokotteista ei ole raportoituyhtään narkolepsiatapausta.Suomessa käytetty Pandemrix-sikainfluenssarokotesisälsi AS03-tehosteainetta, jossa on skvaleeninohella muun muassa tokoferolia. On mahdollista, ettäsittemmin todetut narkolepsiatapaukset ovat yhteydessäjuuri AS03-adjuvanttiin.Fluadista voi tutkijoiden mukaan tulla merkittävävaihtoehto pienten lasten influenssarokotuksissa.Kuvat: ScanstockphotoJärvi nakertaahiilinielun työtäJärvi on hiilinielun hukkaputki,jonka vaikutusta ei ole otettuhuomioon ilmastomalleissa,sanoo professori Timo Vesala.Järvistä ja joista voi vapautua ilmaan merkittäviä määriä hiilidioksidia. Ilmiö syöhiilinielujen eli hiiltä sitovien metsien, soiden ja meren vastakkaista vaikutusta.Hiilinielujen tehoa arvioivat laskelmat ovat siksi hieman liian optimistisia.Näin sanoo Helsingin yliopiston ja Metlan tutkijaryhmä, jonka tutkimus valittiintiedelehti Geophysical Research Lettersin kärkiartikkeliksi.Suomalaiset mittasivat hiilidioksidin liikkeitä Valkea-Kotinen-järvellä Lammillaviisi vuotta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun järven luovuttamaa hiilimääräämitattiin pitkäkestoisesti uusimmalla nykytekniikalla. Mittaus tapahtuiautomaattisesti puolen tunnin välein.Järvestä tuprusi keskimäärin 800 kiloa hiiltä hehtaarilta eli noin 10 prosenttialäheisten metsien vuosittain sitomasta hiilestä. Hiili valuu järveen metsistä virtaavanveden mukana.Löytö on tutkijoiden mukaan niin tärkeä, että samanlaisia pitkäaikaismittauksiatulisi tehdä muillakin järvillä.7/2011KEMIA35

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUUPM Kymin tehtaiden ympärille muodostunut ekoteollinen integraatti on esimerkkiympäristöä säästävästä tuotantotavasta.Ekoteollinen puistosäästää ympäristöäUutta tietoaverisolujensäätelymekanismistaTampereen yliopiston tutkimusryhmä onlöytänyt säätelymekanismin, joka kontrolloisoluviestintää ja verisolujen muodostumista.JAK2-kinaasin pseudokinaasiosaosoittautui vastoin yleistä käsitystä aktiiviseksientsyymiksi, joka säätelee solujen signaalinvälitystäfosforylaation välityksellä.Professori Olli Silvennoisen mukaankliinisesti merkittävä havainto tuo valaistustauseiden veritautien syntyyn ja kehittymiseen.Tieto edistää myös uusien tautispesifienhoitojen löytymistä, sillä aktiiviset entsyymitsopivat hyvin lääkekehityskohteiksi.Ekoteollinen puisto eli teolliseen symbioosiinperustuva tuotantotapa vähentää sellu-ja paperituotannon ympäristövaikutuksia,kertoo Helsingin yliopistossa tarkastettuväitöskirja. Vähennyksiä syntyy erityisestienergiantuotannon kautta. Samalla paraneeyritysten kilpailukyky.VTT:n erikoistutkija Laura Sokka käyttiväitöstyönsä tapaustutkimuksena UPMKymin tehtaiden ympärille muodostunuttaintegraattia ja vertasi sen tuloksia neljäänteoreettiseen skenaarioon, joissa osapuolettoimivat erillään. Vertailuskenaariotvastasivat mahdollisimman tarkastitodellisia tilanteita ja erosivat toisistaanmuun muassa energiantuotantotavoissa.Eniten teollinen symbioosi vähensi happamoittaviavaikutuksia, ilmastonmuutosvaikutuksiaja hiukkasvaikutuksia.Ekoteollisessa puistossa joukko paikallisiayrityksiä, yhteisöjä tai muita toimijoitavaihtaa keskenään ainetta ja energiaa.Teollisessa symbioosissa osapuolettoimivat tuottajien ja kuluttajien verkostonahyödyntäen toistensa jätemateriaali- jaenergiavirtoja.ScanstockphotoKouvolan kaupunkiMigreenitkumpuavatsamoistageeneistäKansainvälinen tutkijaryhmä ontunnistanut kolme geenimuunnosta,jotka ovat yhteisiä migreenintavanomaisille muodoille. Löytöviittaa siihen, että useimmilla migreenityypeillä,sekä aurallisilla ettäaurattomilla, olisi yhteinen geneettinenperusta.Yksi löydetyistä geeneistä sääteleeaivojen hermoston kemiallistaviestintäjärjestelmää, toinen liittyykipuaistimukseen. Kolmannen roolion vielä epäselvä.Suomesta tutkimukseen osallistuimolekyylilääketieteen instituuttiFIMM.LihaksetkorvaavatestrogeenivajettaNaisen ikääntyessä hänen elimistönsä alkaatuottaa naissukupuolihormoni estrogeeniäsuoraan lihaskudoksessa. Yllättävästälöydöstä raportoi Jyväskylän yliopistonGerontologian tutkimuskeskus.Ilmiö kompensoi munasarjojen estrogeenituotannonvähenemistä, jonka myötäverenkierron hormonipitoisuus laskee voimakkaasti.Aiemmin on uskottu, että verenja lihasten hormonitaso on sama.Samalla rasvan osuus lihaskudoksestakasvaa, sillä rasvakudos osallistuu aktiivisestihormonien valmistamiseen. Rasvoittumisenmyötä heikkenee lihasvoima,mikä tuoreen tutkimuksen mukaan näyttääsiis tapahtuvan hormonien hyväksi.Tutkimus osoitti myös, että veren estrogeenion yhteydessä lihaksen laatuun.Mitä enemmän koehenkilöiden verinäytteistämitattiin estrogeeniä, sitäparempi oli heidän lihasvoimansa.Estrogeenien toimintamekanismejalihaskunnon ylläpidossa ei kuitenkaanvielä tunneta kunnolla.Tutkimus julkaistiin Aging Cell-lehdessä.Naisten lihasvoima alkaa vaihdevuosi-iässäheikentyä kiihtyvää vauhtia. Lihaksiaanvoi kuitenkin pitää kunnossa liikunnalla jasopivilla voimaharjoitteilla.36 KEMIA 7/2011

Pieni suuri nanoUusi sarja kertoo sovelluksista, joita nanoteknologian tutkimus tuottaa.Parempaa painojälkeänanopinnoitteillaAalto-yliopistossa kehitetty polymeeripinnoite saa paperinhylkimään painovärejä, jolloin painojälki paranee.Aineen rakennetta pystytääntutkimaan ja hallitsemaan nanometrientarkkuudella, muttapelkkä mittakaava ei riitä teknologianmääritelmäksi – eihänole olemassa metriteknologiaakaan.Oleellista on, ettänanokoon rakenneosien taijärjestyksen ansiosta saavutetaanuusia ominaisuuksia.Maija PohjakallioAalto-yliopiston polymeeriteknologian tutkimusryhmänvalmistamat amfifiiliset lohkopolymeeritjärjestäytyvät paperin selluloosakuitujenpinnalle. Nanopinnoite lisääpaperin hydrofobisuutta, ja paperi alkaaosittain hylkiä painovärejä ja mustetta. Tällöinvärit tunkeutuvat kuituihin hallitumminja painojälki paranee.”Pinnoite valmistetaan vesipohjaisestadispersiosta. Tyypillisesti 0,1 gramman polymeerimääräneliömetriä kohden riittää,mikä tarkoittaa, että pinnoitekerroksen paksuuson enintään 100 nanometriä”, kertooprofessori Jukka Seppälä.”Polymeerirakenteiden hallinta alkaa josynteesivaiheessa. Pyrimme räätälöimäänpolymeerien keskimääräiset moolimassat,moolimassajakaumat, mahdolliset lohkorakenteet,haarautumat ja funktionaalisuudetmahdollisimman tarkasti.”Superhydrofobinennanorakenne voidaan valaaSuosittu trendi nanotutkimuksessa on biomimetiikkaeli luonnon rakenteiden matkiminen.Yksi jäljitellyimmistä on superhydrofobinenlootuskasvin lehden pintarakenne.Hydrofobisuudella on käyttöäesimerkiksi itsepuhdistuvissa pinnoissa.Professori Tapani Pakkanen Itä-Suomenyliopiston kemian laitoksesta kertoo, ettäJoensuussa lootuspintaa jäljitellään valamalla:”Valmistamme ruiskuvalutekniikallapintoja tavallisista polymeereistä, kutenRakennekuva: Leena Nurmipolypropeenista ja polystyreenistä. Muottinakäytämme alumiinia, jonka robotti onkarhentanut mikromittakaavan kuopille,minkä jälkeen kuopat on päällystetty anodisoimallananokokoisia huokosia sisältävälläoksidikerroksella. Tällaisella muotillavoidaan valaa pintoja, joissa on sekä mikroettänanokarheutta.”Molemmissa pintaratkaisuissa on potentiaaliateollisuuden tarpeisiin. Aalto-yliopistonpinnoitteen avulla edullinen poh-Amfifiiliset polymeerimolekyylit järjestäytyvätselluloosakuitujen päälle siten, että hydrofiiliseteli vesihakuiset osat suuntautuvat kuituunpäin ja hydrofobiset eli vettä hylkivät osatkuidusta ulospäin.japaperilaatu saadaan muistuttamaan painettavuusominaisuuksiltaankalliimpaahienopaperia. Joensuussa on toistaiseksikeskitytty neliösenttien kokoisten pintojentutkimukseen, mutta tekniikkaa voidaan soveltaamyös suurien pintojen valmistamiseen.Kirjoittaja on kemian tekniikan tohtori, jokatyöskentelee tutkijana Aalto-yliopistossa.maija.pohjakallio@aalto.fiSEM-kuva: Inka SaarikoskiNanovalutekniikalla voidaan valmistaa superhydrofobisia polymeeripintoja, joissa onsekä mikro- että nanokarheutta. Vasemmanpuoleinen vesipisara on karhennetullapolypropeeni-pinnalla ja oikeanpuoleinen karhentamattomalla.Lähde: Jukka SeppäläPinnoitus parantaa painojälkeä; vasemmalla nanopinnoitettupaperi ja oikealla pinnoittamaton.7/2011KEMIA37

Kemian vuosi Atlantin takanaMunajahdissa pohdittiinenergian tuottamistaYhdysvalloissa tuodaan kemianvuonna yhteen kemistit, alanyritykset, kasvattajat ja koululaiset.Kemia on luova tiede, jollaon keskeinen asema kestävässäkehityksessä ja elämänlaadunparantamisessa, korostetaan teemavuodentilaisuuksissa.Raija RapoKemian vuosi avattiin Yhdysvalloissaliittovaltion syntymäsijoilla Philadelphiassahelmikuussa. Tilaisuuteen kut-sutut johtavat kemianyritykset ja tutkimuslaitoksetpuivat muun muassa vedenja ruoan turvallisuuden elintärkeitä kysymyksiä.”Veden valitsimme koko vuoden kattavaksiteemaksi. Vuosineljännesten teemattaas ovat ympäristö, energia, materiaalitja terveys”, kertoo kemian valtakunnallisenliiton American ChemicalSocietyn (ACS) apulaisjohtaja TerriTaylor, joka vastaa järjestön suhteistamaan koululaitokseen.”Paikalliset kemianyhdistykset seuraavatnäitä teemoja omissa tapahtumissaan.”Niin on tehnyt myös Pohjois-Kalifornian3500-jäseninen kemistiyhdistys,jonka puheenjohtaja Brian Balazs sanoovuoden kantavan teeman eli veden olevanKaliforniassa hyvin kipeän ja kiistanalaisenaiheen.”Se jakaa pohjoisen ja etelän, maaseudunja kaupungit ja demokraatit ja republikaanit.”Pohjois-Kalifornian yhdistys järjestäätänä vuonna satakunta jäsenille ja suurelleyleisölle tarkoitettua tilaisuutta.”Berkeleyssä tehtiin yhdessä koululaistenkanssa erilaisia veteen liittyviäkokeita. Lafayetten kirjastossa pidettiinkuukauden mittainen Tiedekahvila. Tapahtumienaiheita ovat olleet sähköautotja kestävä kehitys”, Balazs listaa esimerkkejä.Erityisen suosittuja ovat koko perheentiedeillat, jotka usein houkuttelevat mu-Ryhmä koululaisia lähdössä etsimään energiamunia Stanfordin kampuksen puistikosta.Ohjaajat Lily Lew ja Lisa Aguirre (selin edessä) antoivat alkuun hyviä vinkkejä.Raija Rapo38 KEMIA 7/2011

kaan jopa tuhat koululaista ja vanhempaa.Tiedeillat ovat osa monivuotistakampanjaa, jonka tavoitteena on nostaaja ylläpitää kiinnostusta kemiaa kohtaan.San Franciscon seudulla erilaisia tieteisiinliittyviä tempauksia ja puhetilaisuuksiajärjestetään yliopistojen ja järjestöjenpuitteissa päivittäin. Piilaaksossakemian vuotta vietetäänkin käytännössäjoka vuosi.Kemian yleistietoudessakohentamisen varaaKemia on vuotuisella 700 miljardin dollarinliikevaihdollaan Yhdysvaltain suurimpiateollisuudenaloja. Lähes kaikkikemian tuotantotyöpaikat ovat kotimaassa,jossa ne antavat suoraan tai välillisestitoimeentulon yli viidelle miljoonalle ihmiselle.Kemian seura ACS on maailmansuurin tiedealan ammatillinen yhteenliittymä,jossa on peräti 163 000 jäsentä.Kansainväliseen kemian vuoteen linkittyymyös yhdysvaltalaisen kuluttajansuurin toive: turvalliset kemikaalit. Kongressilletuotiin kesällä turvallisten kemikaalienlakiehdotus (Safe ChemicalsAct), jonka valmistuminen on tulosta ylivuosikymmenen kädenväännöstä.Jos laki hyväksytään, kemianteollisuudenpitää osoittaa tuotteidensa turvallisuussen sijaan, että viranomaiset osoittaisivatniiden vaarallisuuden. Monetosavaltiot ovat jo menneet liittovaltionedelle ja kieltäneet useiden terveydellevaarallisten kemikaalien käytön.Vaikka amerikkalaistutkijoille myönnetäänvuodesta toiseen Nobelin palkintoja,he innovoivat uusia teknologioitaja edustavat soveltavien tieteiden kärkijoukkoa,kansalaisten yleinen kemianalan tietämys kaipaa kohentamista.Kansallisen tiedekomitean kyselyssäjoka kolmas vastaaja myönsi olevansaheikosti perillä kemiasta. Vain jokakymmenes kykeni kertomaan, kumpi onsuurempi, atomi vai elektroni, ja osasimääritellä molekyylin.”Kemia kärsii täysin syyttä huonostamaineesta”, sanoo Lisa Aguirre, jokahoitaa pohjoiskalifornialaisten kemistienyhdistyksen tiedotusta.”Käsite ’kemiallinen aine’ yhdistetäänjohonkin pahaan ja vaaralliseen, vaikkavesikin on kemiallinen yhdiste.”Aguirre kertoo yhtä aikaa huolestuneenaja huvittuneena, kuinka jopa jotkutvihreät yritykset, jotka pyrkivät pienentämäänhaitallisia päästöjäään ja kantavathuolta imagostaan, vierastavat sanaakemia.”Ne painottavat, ’etteivät ne käytä tuotannossaankemiallisia aineita’.Nuorilla kemisteillämyös taka-ajatusAmerikkalaisessa koulussa opitaanenemmän tekemällä kuin lukemalla.Pohjois-Kalifornian yhdistyksen nuortenkemistien komitea YCC ideoi Piilaaksonkoululaisille tempauksen nimeltä Energiamunajahti.Tapahtuma järjestettiin Stanfordin yliopistonkampuksella, jonka puistoon kokoontuneeteri-ikäiset tytöt ja pojat miettivätalkajaisiksi, mitä energiaa he olivattullessaan käyttäneet, ja pohtivat, missäja miten erityyppistä energiaa tuotetaan.Sen jälkeen lähdettiin etsimään puistoonpiilotettuja värillisiä munia. Niidensisältä löytyi energia-aiheisia sanoja,joista keskusteltiin ja joita työstettiinedelleen ryhmissä.”Haluamme osoittaa kaikille, kuinkamielenkiintoista kemia on, kun siihenyhdistetään sosiaalista kanssakäymistä jaluovuutta. Kaikissa tapahtumissamme ontavoitteena ajatella, kokeilla ja tehdä itse”,kuvailee YCC:n puheenjohtaja LilyLew, joka päivätyökseen tutkii tuontitavaroitaja -materiaaleja turvallisuusvirastoHomeland Securityn San Francisconlaboratoriossa.Nuorten kemistien tapahtumissa onmuun muassa tutustuttu suklaatehtaanvalmistusprosesseihin ja laulettu kemiallisiajoululauluja San Franciscon laivalaitureilla.”Kännykkäkamerametsästyksessä taasotettiin kuvia erilaisista esineistä ja pohdittiinsitten yhdessä niiden kemiaa. Lastenon helppo oppia kemiaa arkisten asioidenkautta.”Kesällä järjestetyssä kemian muotinäytöksessäpyrittiin tavoittamaan teiniikäiset.”Nykyään on valtavasti uusia materiaaleja,joita käytetään esimerkiksi uimaasuissaja avaruuspuvuissa. Osallistujatsaivat myös suunnitella materiaaleja jaluoda itse erilaisia asuja.”Hauskanpidon tarjoamisen ohessa kemisteilläon myös taka-ajatuksensa.”Monet koululaiset tähtäävät kauppatieteiden,lakitieteen tai it-alan opintoihin.Me tahdomme saada heidät huomaamaan,että kemian opiskelu on kiinnostavavaihtoehto.”Kirjoittaja on Kaliforniassa asuvavapaa toimittaja.raija.rapo@yahoo.comHeurekan kuvapankkiHeurekanKemian yöhuipentaajuhlavuodenKemian vuosi huipentuu Suomessakaikelle kansalle suunnattuun Kemianyöhön, jota vietetään perjantaina2. joulukuuta tiedekeskus HeurekassaTikkurilassa. Kemian yön tapahtumiinon vapaa pääsy kello 15–24.Luvassa on huikea iltapuhde täynnänähtävää, kuultavaa ja tehtävääkoko perheelle: lasten kemiakisoja,tiedeshow-esityksiä, kokeilevia työpajoja,tietoiskuja ja luentoja. Bayer,Neste Oil, Onbone, Orion ja muut yhteistyöyrityksetesittelevät innovaatioitaan.Illan aikana käydään myöskemian vuoden saippuakuplakilpailunfinaalitaistelu.Lapsille sopivinta ohjelmaa on iltayhdeksäänasti. Kohti keskiyötätarjolla on myös tiukempaa tiedeasiaahevijuusereille ja ammattilaisille,esimerkkinä professori MarkkuRäsäsen luennot kadonneen ksenoninarvoituksesta ja jalokaasuhybrideistä.Ilta päättyy räjähtävään ilotulitukseenkeskiyön kynnyksellä.Lisätietoja löytyy Heurekan sivuiltawww.heureka.fi.Leena LaitinenHeurekan lasten laboratoriossa tarjoillaankuplivaa kemiaa 2. joulukuuta.Mitä muuta kemianvuonna?Katso www.kemia2011.fi7/2011 KEMIA39

Kemian opetus on sitten1700-luvun kehittynythuimin harppauksin.Nykyajan kemianopettajantulisi olla alansamonitaituri.250 vuotta kemian opetustaUmpihankihiihdostakymmenotteluunJari SinkkonenSuomi on täynnä hyviä keihäänheittäjiä,jotka ovat tuoneet meille roppakaupallamitaleja ja mainetta. Jos heittäjät kuitenkinpannaankin hyppäämään seivästä, eitulosta synny.Nykypäivän yliopisto-opettajan sensijaan pitäisi olla kymmenottelija, joltasekä tutkiminen että opettaminen sujuvatvähintään kohtuullisesti.Vertauksen esitti lehtori Erkki Nurminen,joka puhui aiheesta suomalaisenkemianopetuksen 250-vuotista taivaltajuhlistaneessa seminaarissa Turun MaunoKoivisto -keskuksessa.Kärkevimmän keskustelun herätti kysymysopetuksen arvostuksesta. Vaikkaopettamisen tärkeyttä painotetaan, asiaei aina käytännössä näy, vaan opetuspainotteistenkintehtävien hoitajat valitaanlähinnä tutkimusmeriittien pohjalta, jaCV:n oleellisin anti on julkaisuluettelo.Hyvä tutkija ei kuitenkaan välttämättäole hyvä opettaja ja päinvastoin.Kemiaa on opetettu Suomessa vuodesta1761, jolloin Pehr Adrian Gaddnimitettiin professoriksi Turun Akatemiaan.Gaddia seurasi toinen merkkimies,Johan Gadolin. Tätä nykyä oppituolillaistuu sen yhdestoista haltija, seminaarissamyös esiintynyt Kristiina Wähälä,joka toimii professorina Helsingin yliopistoksimuuttuneessa opinahjossa.assistenttia – taittoivat matkan hiihtäen”,Erkki Nurminen kuvaili.Eristynyt sijainti ei kuitenkaan työskentelyähaitannut vaan pikemminkinpäinvastoin. Laitos muodosti oman kokonaisuutensa,jossa elettiin kuin yhtenäperheenä kaikkine elämän iloineen jamurheineen.Innostuksesta kertoo myös se, ettävuonna 1935 perustettu Turun YliopistonKemistit ry on yliopiston vanhin ainejärjestö,joka on muun muassa pitänyt hengissäkemistilaulujen perinnettä. Nurminentarjoili lauluista useita omaäänisiämaistiaisia.Kemian opetuksen historiaa muistelivatmyös Helsingin yliopiston emeritusprofessoriPekka Pyykkö sekä akatemiaprofessoriTapio Salmi Åbo Akademista.Kohti kansainvälisyyttäNykyään koulutusta kehitetään eurooppalaisittainyhtenäiseksi.”Tavoitteena on saattaa opetuksenmäärä ja laatu vertailtavalle tasolle kandidaattivaiheestatohtorin tutkintoon.Nykyisellään Suomessa on Euroopanraskain tohtorikoulutus”, Kristiina Wähäläkertoi.Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajaTimo Leppä painotti, että kemisteilleasetettavat vaatimukset ovat muuttumassa.”Kemian tuntemuksen lisäksi tulevaisuudenkemistin pitää olla moniosaaja,jonka tulisi hallita muun muassa liiketoimintataidot”,Leppä sanoi.Kemian perustaakaan ei silti tule unohtaa,huomautti professori Mikko RitalaHelsingin yliopistosta. ”Kemiaa voidaansoveltaa vasta, kun perusasiat on syvällisestiymmärretty. Ilman perusasioidenhallintaa ei välttämättä edes ymmärrä,kuinka laajasti kemiaa tarvitaan kaikkiallayhteiskunnassamme.”Kirjoittaja toimii yliopisto-opettajanaTurun yliopiston kemian laitoksessa.jari.sinkkonen@utu.fiSukset suihkien kasarmiinAkatemian siirryttyä vuonna 1828 uuteenpääkaupunkiin Turku jäi ilman yliopistoalähes vuosisadaksi, mutta sainiitä sitten kaksin kappalein. Åbo Akademiperustettiin vuonna 1918 ja Turunyliopisto 1920. Nyt molempien kemianopetuksella ja tutkimuksella on jo vankatperinteet.Turun yliopiston kemian laitos sijaitsialkuun – hajuhaittojen pelossa – kaupunginulkopuolella Iso-Heikkilän tsaarinaikaisessakasarmirakennuksessa.”Talvisin ei tietä laitokseen aurattu,vaan niin opiskelijat kuin laitoksen kokohenkilökuntakin – professori ja kaksiKari LoikasLuennoilla käynnistynyt keskustelu jatkui vilkkaana illan cocktailtilaisuudessa.40 KEMIA 7/2011

Sanna AlajokiJukka Malm, Susanna Mäenpää, Esa Nikunen ja Leena Ylä-Mononen jakoivat toimittajille rautaisannoksen kemikaaliturvallisuustietoa.Yritysten ankara Reach-taivalYrityksillä on ollut täysi työsuoriutua Reachin velvoitteista.Jatkossa haasteet vain kasvavat.Leena Laitinen”Kemiralla on yli 5 000 tuotetta, yli10 000 asiakasta ja noin 250 rekisteröitävääainetta. Kemikaaliasetus Reachintuoma työmäärä on valtava ja työ erittäinhaastavaa ja kallista. Kokonaisuuson moniulotteinen ja -mutkainen ja epävarmuusjatkuvasti läsnä.”Näin tiivistää kokemuksensa Kemirantuoteturvallisuuspäällikkö SusannaMäentausta, jonka mukaan Reachinhyödyt kemikaaliturvallisuudelle nähdäänvasta tulevaisuudessa.Kemikaalivirasto Echan arviointijohtajaLeena Ylä-Mononen huomauttaa,että Reachin hyötyjä on jo nähtävissä:”Haitallisia aineita on todennäköisesti jopoistunut markkinoilta ja korvattu haitattomammilla.”Yritykset ovat tuskitelleet Echasta saatujapuutteellisia ohjeita ja kesken prosessinmuuttuneita tulkintoja. Enempääkinastelua osapuolet eivät kuitenkaantarjoile korviaan höristelevälle toimittajajoukolle,jolle Helsingin Annankadullatoimiva virasto avasi ovensa kemianvuoden kunniaksi 6. lokakuuta.Ylä-Monosen mukaan viraston väkiteki parhaansa ennen ensimmäisen rekisteröinninumpeutumista 1. joulukuutavuosi sitten.”Kaikki me juoksimme kilpaa kellonkanssa. Ohjeiden ja tulkintojen takanaovat viime kädessä EU:n komissioja EU:n tuomioistuin, ja joistain asioistakeskustellaan vieläkin. Tarkoitus on, ettäjatkossa ohjeet ovat ajoissa selvillä.”Seuraava aikaraja umpeutuu toukokuunlopussa 2013, johon mennessä yritystenon rekisteröitävä aineet, joita netuottavat tai tuovat EU-alueelle vähintäänsata tonnia vuodessa. Virasto hoputtaayrityksiä panemaan vauhtia rattaisiin,jotta vältytään viime hetken kaaokselta.Muuttuvat tekijätkasvattavat vaikeusastettaKemira-konsernissa rekisteröitiin ykkösvaiheessapuolensataa ainetta, joista 16:nosalta Kemira toimi päärekisteröijänä.Kakkosvaiheessa rekisteröitäviä aineitaon arviolta 100–120.Mäentaustan mukaan työn vaikeusastettakasvattaa keskeneräisten ohjeidenohella mm. se, että tuotteiden seuraamisensijasta Reach edellyttää aineiden seuraamistatuotteissa.”Työ vaatii myyntitietojen, maahantuontienja tuotteiden koostumustietojenyhdistämistä ja seurantaa. Käyttöturvatiedotteeton uusittava ja niihin on liitettäväaltistumisskenaariot. Toimintamallienluominen tietojenvaihtofoorumeissaja konsortioissa vaatii paljon aikaa ja voimia”,Mäentausta listaa haasteita, joistaoma lukunsa on kustannusarviointi.”Rekisteröintimaksujen päälle tulevatinvestoinnit IT-järjestelmiin ja testauskustannukset.Testauksesta ja sen tarpeestapäätetään osin vasta rekisteröinninjälkeen Echan käsitellessä testausehdotukset.Kokonaiskustannuksissa on epävarmuutta,mikä vaikeuttaa päätöksentekoakannattavuuden näkökulmasta”,Mäentausta selvittää ja kertoo yksittäisenaineen testauksen maksavan yrityksellekahdesta tuhannesta jopa kahteenmiljoonaa euroa.Echan johtaja Jukka Malm taustoittitoimittajille Reach- ja CLP-asetuksia jakemikaaliviraston roolia. Turvallisuusjakemikaalivirasto Tukesin johtaja EsaNikunen kertoi Suomessa tehtävästä kemikaalivalvonnasta.Tilaisuus oli suunniteltuyhteistyössä Suomen Kemian Seuranja kemian vuoden viestintätyöryhmänkanssa.Ensi vuonna yli500 työntekijääEuroopan unionin 29 virastosta suurimpiinkuuluva kemikaalivirastotyöllisti syyskuun alussa 461 henkeä,joista kolmannes (158) on suomalaisia.Isäntämaan jälkeen työntekijöitäon eniten Ranskasta (33), Saksasta(31), Britanniasta (30) ja Italiasta(29). Henkilöstöstä 53 prosenttia onnaisia.”Virastossa on nyt työntekijöitäkaikista EU-maista lukuun ottamattaKyprosta ja Luxemburgia. Ensivuonna ylittyy 500 työntekijän raja”,Echan viestintäyksikön päällikköLindsay Jackson kertoo.Virasto pyörii tätä nykyä omarahoitteisestirekisteröintimaksujen turvin.Kun tulovirta jossain vaiheessaehtyy, rahoitusta haetaan EU:n budjetista.Viraston kulubudjetti on tänävuonna 99,8 miljoonaa euroa.REACH7/2011 KEMIA41

Tulevaisuuden siedätyshoitoaRokote kesyttääallergianAllergikoille on luvassahelpotusta riesaan uudenlaisensiedätyshoidon avulla. Suomalaistutkijatkehittävät rokotetta,joka tehoaa kaikkiin tavallisimpiinallergian aiheuttajiin.Innovaation pohjana onallergeenien geneettinenmuokkaus.Sanna AlajokiAllergiareaktio syntyy, kun allergiaa aiheuttavaaine eli allergeeni ja elimistönvasta-aine immunoglobuliini E (IgE)kohtaavat. Vasta-aine saa solut vapauttamaanhistamiinia, mistä on seurauksenaesimerkiksi ihottumaa ja hengitystieoireita.Ilmiön tuntee nahoissaan ja nenässäänjopa yli miljoona suomalaista.Erilaisista allergioista kärsiville onkuitenkin luvassa uudenlainen siedätyshoito:rokote, joka tepsii kaikkiin yleisimpiinallergeeneihin. Idea uuden sukupolvenrokotteesta syntyi VTT:n tutkimusprofessorinHans Söderlundintutkimusryhmässä.”Allergioiden hoidossa käytetään perinteisestiantihistamiineja, mutta ne hoitavatoireita, eivät taudin syytä”, Söderlundsanoo.Siedätys sen sijaan pureutuu suoraanallergian syyhyn eli elimistön immunologiseenhäiriöön. Siedättämällä eli totuttamallaelimistö allergeeniin riesastavoidaan päästä eroon parhaassa tapauksessakokonaan. Tätä nykyä siedätys tapahtuuyleensä pistämällä lihakseen allergeeniuutettamuutaman viikon väleinympäri vuoden.Söderlund lähti viitisen vuotta sittenkehittämään rokoteideaansa eteenpäinyhteistyössä Itä-Suomen yliopiston jaHusin iho- ja allergiasairaalan kanssa.Kesällä 2011 keksinnön ympärille perustettiinoma yhtiö, Desentum Oy, joka onVTT Venturesin uusin spin off -yritys.Kehitteillä oleva rokote perustuu allergeeningeneettisen rakenteen muuttamiseen.”Haluamme siten estää allergeenin kyvyntuottaa histamiinia sen reagoidessaIgE:n kanssa”, selvittää Desentumin toimitusjohtajaPekka Mattila.Muunneltu allergeeni aiheuttaa vähemmänallergiaoireita, joten se on hyvätyökalu siedätykseen. Itse rokote pyritäänkehittämään mahdollisimman helppokäyttöiseenmuotoon eli suun kauttaotettavaksi tabletiksi.Myös allergioiden testaukseenAllergiaa aiheuttavia proteiineja on tunnistettukaikkiaan noin 1 500. Keskeisiäallergeenejä niistä on 20–25.Jotta allergeeniin voidaan tehdä pieninmahdollinen muutos niin, että samallapäästään toivottuun lopputulokseen, proteiininrakenne on tunnettava tarkasti.”Selvitystyöhön käytämme muun muassanatiivi-massaspektrometriaa, jossamolekyylit analysoidaan ei-denaturoituneina”,Mattila kertoo.Antihistamiinien eli oireiden lievittämishoidonvaihtoehtona allergikot yrittävätpärjätä ongelmansa kanssa välttämälläallergiaa aiheuttavia aineita.Kolmatta mahdollisuutta eli siedätystäkäyttää Hans Söderlundin mukaan nykyäänvain pari prosenttia allergikoista.Allergia on monille kohtuullisen pienikiusa, mutta allergeenit voivat aiheuttaamyös esimerkiksi pahaa hengenahdistusta.Vastaavanlaisia vakavia oireitakaikista allergiaoireista on noin kymmenesosa.”Vakavien oireiden hoitamisesta koituukuitenkin suurimmat kustannukset.Rokotteen avulla kustannuksia voitaisiinvähentää”, Söderlund painottaa.Desentum tähtää tuotteineen maailmanlaajuisillemarkkinoille.”Allergiat ovat monien korkean hygienianmaiden ongelma. Siksi ei tunnujärkevältä jäädä pelkästään Suomeen”,Mattila sanoo. ”Toivon kuitenkin, ettätällaisten keksintöjen taloudellinen hyötyjäisi Suomeen.”Yhtiön tavoitteena on kehittää 20–25keskeisen allergeenin linjasto rokotteeksitärkeimpiä allergian aiheuttajia vastaan.Niitä ovat esimerkiksi kasvien siitepölyt,kotieläimistä peräisin olevat allergeenit,ruoka-aineallergioihin yhdistetyt proteiinitsekä tietyt kumit.Lisäksi Desentum aikoo tuottaa puhdistettujaallergeenejä allergiatestejä tekevienyritysten tarpeisiin. ”Me pystymmevarmistumaan siitä, että tuotteemmeon tosiaan se, mikä sen on tarkoitus olla.Nykyiset testiallergeenit eivät aina oleluotettavia.”Varsinaista tuotantoa Desentum eiainakaan alkuvaiheessa aio hoitaa itse.Neuvotteluja yhteistyöstä käydäänparhaillaan suomalaisten lääkeyritystenkanssa. Kuluttajien ulottuville valmiinrokotteen on tarkoitus ehtiä lähivuosina.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiKeksinnöistä yritystoiminnaksi”Ideoista, joihin tartumme, keskimäärinkolme prosenttia saadaan kaupallistettua.Niistä puolestaan menestyy noin kymmenesosa”,kuvailee keksintöjen kivistä tietätoimitusjohtaja Antti Sinisalo VTTVentures Oy:stä.Yhtiön tavoitteena on kaupallistaa potentiaalisimmatVTT:ssä syntyneet teknologiatja kehittää niihin perustuvia kasvuyrityksiä.”Tänä vuonna tavoitteemme on saadamarkkinoille kolme, neljä uutta yritystä”,Sinisalo kertoo.Sinisalon mukaan keksinnön alkuperäinentekijä on ilahduttavan usein mukanaperustettavassa yrityksessä.”Vetäjiksi yrityksiin haemme henkilöitä,joilla on jo kokemusta. He ovat ehkäolleet jo aiemmin yrittäjinä tai heillä onmuuten tietämystä alueesta.”Hyvä esimerkki on Desentum Oy, jonkatoimitusjohtaja Pekka Mattila perustiaikoinaan Finnzymes Groupin ja toimipitkään sen toimitusjohtajana.42 KEMIA 7/2011

At-sii! Kukkatervehdysei aina tuota pelkästääniloa. Kasvi- ja muistaallergioista kärsii jokaviides suomalainen.ScanstockphotoMonet syntyneistä yrityksistä tähtäävätsuurille markkinoille. Ne ovat VTTVenturesille korkean riskin investointeja,mutta myös tuotto-odotus on merkittävä.”Sijoitamme yrityksiin alkuvaiheessa100 000–150 000 euroa, ja odotammemyös yrittäjien itsensä sijoittavan jonkinlaisensumman. VTT:n hallituksenhyväksyttyä yrityksen perustamisen lähdemmehakemaan lisäksi yksityistä pääomasijoitusta.”VTT Venturesin suojissa on tällä hetkellä17 yritystä, jotka työllistävät noin80 henkeä. Yritysten keskimääräinen ikäon 3,2 vuotta, ja puolet niistä on säätiöidentai niin sanottujen bisnesenkelienrahoittamia.Desentumin lisäksi nyt ovat ponnistamassaliike-elämään Zora Biosciences,joka kehittää biomarkkereita sydän- javerisuonitautien diagnostiikkaan, sekäpään ja kaulan alueen syöpien hoitoonkeskittyvä Boneca.7/2011 KEMIA43

Prosessimallinnuson tulevaisuuden työkaluTeollinen prosessi voidaanjo suunnitella pelkästääntietokonemallinnuksen avulla.Niin työpöytä- kuin pilottimittakaavankoelaitoksistasaattaa joskus tulla museotavaraa.Ville AlopaeusTulevaisuudessa yhä suurempi osa kemianteollisuudenkäsittelemistä raaka-ainevirroistasisältää eloperäisiä materiaaleja.Orgaanisten raaka-aineiden monimuotoisuuson teollisuudelle ja yhteiskunnallehaaste, mutta tieteen ja tutkimuksen parissatyöskenteleville mahdollisuus.Raaka-aineiden kentän laajetessa niidenprosessoiminen kuluttajien haluamiksituotteiksi tapahtuu yhä erikoistuneemmissayksiköissä, jotka täyttävätentistä pienempien tuotantomäärien jakorkeampien jalostusasteiden tuotteidentarvetta.Toisaalta tarve verrattain halvoillebulkkituotteille, kuten nestemäisille polttoaineille,ei olennaisesti vähene. Halpojenbulkkituotteiden jalostuksen eloperäisistäraaka-aineista pitää olla suuressamittakaavassa taloudellisesti yhtä kannattavaakuin perinteinen öljynjalostusja petrokemia. Yhtälö on luonnollisestitodella hankala.Nämä tekijät yhdessä johtavat siihen,että uusien kemiallisten prosessien tarvekasvaa jatkuvasti. Samoin lisääntyypaine kehittää prosessit yhä nopeamminlaboratoriomittakaavasta teollisesti toimiviksija kannattaviksi yksiköiksi. Vastauksenhaasteeseen tarjoaa prosessimallinnus.Malli toimii siltanatieteestä tekniikkaanTieteellinen tutkimus tuottaa tietoa siitä,mikä on mahdollista. Tekniikka taas käsitteleekysymystä siitä, mikä on järke-vää. Kemiallisten prosessien mallit toimivatlinkkinä näiden kahden maailmanvälissä.Hyvä malli nojaa fysiikan ja kemianperusteisiin, ja sen sisältämillä parametreillaon fysikaalinen tulkinta. Tällaisetmallit kuvaavat paitsi sitä, minkälaistatasapainotilaa kohti kemiallinen prosessipyrkii, myös sitä, mitä vauhtia tasapainoalähestytään. Jälkimmäinen seikka onerityisen keskeinen analysoitaessa teknologianjärkevyyttä eli kannattavuutta.Hyvän mallin tuottamien tulosten eliennusteiden avulla voidaan suunnitella jamitoittaa prosessiyksiköitä, jotka toimivathuomattavan erilaisissa olosuhteissatai kokoluokassa kuin niissä, joissa kokeeton tehty.Malli on olennainen asia, kun halutaannopeuttaa prosessikehitystä laboratoriossatapahtuvista alustavista kokeiluistateollisen mittakaavan prosessin käynnistymiseen.Puutteellinenkin mallivoi olla käyttökelpoinenHyvän mallin tulee siis pohjautua mahdollisimmanperustavanlaatuisiin kemianja fysiikan lakeihin. Toisaalta mallintulee olla käyttökelpoinen.Keskenään ehkä hieman ristiriitaisiatavoitteita punnittaessa kannattaa muistaakaksi aiheeseen liittyvää sitaattia.Mallin käyttötarkoitukseen viittaa niinsanottu Akinin laki: ”Insinöörin työ tehdäännumeroilla. Analyysi ilman numeroitaon pelkkä mielipide.”Toinen tervehenkinen lainaus on peräisintilastotieteilijä G. E. P. Boxilta:”Kaikki mallit ovat vääriä, mutta jotkutovat hyödyllisiä.”Tutkijan tehtävä on näin ollen arvioida,minkä tasoinen malli on kokonaisuudenkannalta hyödyllisin. Arvion tekeminenvaatii oman erikoisosaamisalueen hallinnanlisäksi riittävää ymmärrystä kokoprosessikehitysketjusta.Siinä onkin pähkinä purtavaksi tutkijakoulutukselle:kuinka paljon esimerkiksiorgaanisen kemistin tai biokemistin tuleetuntea prosessikehityksen kulkua, jottahän voi arvioida omien laboratorioko-keidensa merkitystä laajemmasta perspektiivistä?Malli auttaa arvioimaanteknisen järkevyydenMelko usein kuulee uutisen, että laboratoriossaon saatu ratkaistua koko ihmiskunnalletärkeä ongelma. Innostus ontoki välttämätöntä uusien ideoiden syntymiselle,mutta se vastaa vain tieteen,ei tekniikan, asettamiin kysymyksiin.Kaikki päivittäiseen käyttöömme saadutkemianteollisuuden tuotteet ovat läpäisseetmyös teknisen järkevyyden seulan.Laboratoriomitan kokeista voidaanmallinnusta hyödyntämällä saada paljontietoa myös teknisen järkevyyden arvioimiseksi.Parhaimmillaan mallinnus mahdollistaateollisen prosessin suunnittelunsuoraan ilman työpöytä- tai pilottimittakaavankoelaitoksia.Kokeita suunniteltaessa tulee kuitenkintuntea hyvin prosessien mallinnuksen,kehityksen ja suunnittelun tarpeet.On erittäin tärkeää tarkastella koko raaka-aine-ja tuotejakaumaa, ei pelkästäänyhtä haluttua tuotetta.Ehkä jossain määrin intuition vastainenon vaatimus kokeiden suorittamisestapääosin epäoptimaalisissa koeolosuhteissa.Se on kuitenkin ehdoton edellytysfysikaalisten mallien sisältämienparametrien identifioitumiselle eli määräytymiselleluotettavasti koetulostenperusteella.Mallinnukseen perustuva prosessikehityksennopeuttaminen ei ole pelkkätulevaisuuden toive. Perinteisen öljynjalostuksenprosesseja kehitettäessä onjo päästy yli miljoonakertaiseen mittakaavankasvatussuhteeseen. Haasteeksimuodostuu kehityksen jatkaminen ja soveltaminenyhä uusiin prosesseihin silloin,kun raaka-aineiden kirjo laajeneeyhä hankalampiin materiaaleihin. Erialojen asiantuntijoilta vaaditaankin kykyäyhteistyöhön.Kirjoittaja toimii kemian laitetekniikanprofessorina Aalto-yliopistossa.ville.alopaeus@aalto.fi44 KEMIA 7/2011

Neste OilMallinnus auttaa kasvattamaan prosessin jättimäisiin mittasuhteisiin. Neste Oilin uusi Rotterdamin-laitos, alallaan Euroopansuurin, tuottaa vuodessa 800 000 tonnia uusiutuvaa NExBTL-dieseliä.Biojalostamon prosesseistahiilidioksidin talteenottoonAalto-yliopiston kemian laitetekniikanryhmässä kehitetään geneeristä,fysiikan ja kemian perusteisiin pohjautuvaamallinnusosaamista useissaprojekteissa, jotka sijoittuvat kolmenstrategisen huippuosaamiskeskittymäneli shokin alueelle.Hankkeissa tutkitaan muun muassasellunkeiton ja biojalostamoiden erotusprosessientoimintaa, bioliuotusta,pyrolyysiöljyyn liittyviä faasitasapainoja,hiilidioksidin talteenottoprosessejasekä virtausten vaikutustabioprosessien toimintaan. Mallinnustatukee erittäin vahva faasitasapainojenmittaustoiminta.Mittauksia pyritään suorittamaanpienessä mittakaavassa puhtaillakomponenteilla, jolloin erilaistentunnuslukujen tai empiiristen korrelaatioidensijasta saadaan tietoa varsinaisistakemiallisista vuorovaikutuksista.Tutkijoiden muihin painopistealueisiinkuuluu mikroprosessitekniikka,erityisesti pienen mittakaavan tislausprosessienkehitys, jossa ryhmäon kansainvälinen edelläkävijä. Tislauson teollisissa prosesseissa enitenkäytetty erotusmenetelmä, mutta sitäei ole pystytty vielä toteuttamaanpienessä mittakaavassa läheskään yhtäluotettavasti kuin pienen mittakaavanreaktoreita.Prosessimallinnuksen riski mittakaavaakasvatettaessa on, ettei prosesseistatunnisteta erilaisiin kiertovirtoihinkertyviä epäpuhtauksia.Mikäli koko prosessi voidaan demonstroidapienessä mittakaavassa,ongelmat havaitaan aiemmin ja pienemminkustannuksin kuin perinteisellämenetelmällä, jossa mittakaavaasuurennetaan yrityksen ja erehdyksenkautta.7/2011 KEMIA45

Sokerit kemikaaleiksiVTT:ssä on kehitetty alkalinen esikäsittelymenetelmä, jonkaavulla biomassa, esimerkiksi kuusihake, voidaan pilkkoasokereiksi tehokkaasti ja vähällä entsyymimäärällä.”Sokerisaanto selluloosasta voi nousta jopa 95 prosenttiin”,kertoo johtava tutkija Matti Siika-aho.Esikäsittelyä tarvitaan, sillä massa on saatava sellaiseenmuotoon, josta se on muunnettavissa sokereiksi.SugarTech-hankkeessa on yhdessä Helsingin yliopistonkanssa tutkittu myös entsyymien tehokasta käyttöä, kierrätystäsekä valmistusta mikrobien avulla.”Entsyymikustannukset saattavat teollisessa mittakaavassakohota merkittäviksi”, perustelee projektipäällikköAnne Kallioinen.Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellinen menetelmätuottaa biomassasta sokereita kemianteollisuudelle,joka jalostaa ne edelleen esimerkiksi polttonesteiksija polymeereiksi. Tutkimuksen raaka-aineina on edustavavalikoima sekä kotimaista metsäbiomassaa että laajastisaatavilla olevaa peltobiomassaa. Projekti kuuluu TekesinBioRefine-ohjelmaan.Siika-ahon mukaan laboratoriomittakaavan tuloksetovat lupaavia.”Niitä voivat hyödyntää sekä biomassan jalostuksessatoimivat yritykset että biomassan prosessointilaitteiden jaentsyymien valmistajat.”Metsän arvokkaat raakaaineetvoivat jalostua muunmuassa lääkkeiksi, polymeereiksija polttonesteiksi.Scanstockphoto46 KEMIA 7/2011

Kemiallista täsmäkirurgiaaKatalyysi muokkaaluonnon rakenteitaÅbo Akademissa kehitetään katalyyttisiä menetelmiä, joiden avullaluonnon arvokkaat raaka-aineet saadaan teollisuuden hyödynnettäviksi.Pirjo Rötkönen”Meidän filosofiamme mukaan on parempipienellä muokkauksella valmistaatäsmätuotteita luonnon raaka-aineistakuin rakentaa kokonaan uusia molekyylejä,joiden hävittäminen luonnon kiertokulustaon vaikeaa tai jopa mahdotonta”,sanoo akatemiaprofessori Tapio SalmiÅbo Akademista.Kemiallisen täsmäkirurgian, kutenSalmi toimintatapaa nimittää, mahdollistavatkatalyyttiset menetelmät, joillaluonnon molekyylirakenteista voidaanmuokata arvokkaita komponentteja teollisuudentarpeisiin.”Luonnollisten raaka-aineiden katalyyttisetmuokkausprosessit ovat yksinkertaisempiaja niissä on vähemmänprosessivaiheita kuin perinteisissä kemiallisissavalmistustavoissa”, kertoo ÅboAkademin professori Jyri-Pekka Mikkola.”Biomassaa hyödyntävissä menetelmissäei esimerkiksi jätettä synny juurilainkaan. Se on yksi tekijä, jonka ansiostatuotanto on taloudellisesti kannattavampaa.Muun muassa lääketeollisuudessajätteet ovat tätä nykyä merkittäväkustannustekijä.”Kemianteollisuus nojaa nykyisin hyvinpitkälti öljyyn. Uusiutuviin raakaaineisiinperustuvien menetelmien kehittäminenliittyy suureen muutokseen,jonka päämääränä on korvata öljy biomassalla.Åbo Akademilla on tämäntyyppisessätutkimustyössä pitkät perinteet. Lisääpontta toi vuonna 2007 käynnistynytUrakamu-projekti, jossa paneudutaan uusiutuvienraaka-aineiden katalyyttiseenmuuntamiseen. Turkulaisten kumppaninahankkeessa toimii Oulun yliopisto.Projekti on osa Tekesin BioRefine-ohjelmaa,jossa kehitetään biojalostamoihin jabiomassan jalostukseen liittyviä teknologioita,tuotteita ja palveluita.Perusraaka-aineenametsäbiomassaÅbo Akademin tutkimuksen raaka-aineinaovat metsäbiomassasta erotetut sokeritja mäntyöljy.”Tavoitteena on valmistaa sokereistakomponentteja, joita käytetään elintarvikkeissa,lääkeaineissa ja kemikaaleissa.Mäntyöljyn rasvahapoista puolestaanmuokataan poltto- ja voiteluöljyjen biokomponentteja”,Tapio Salmi kertoo.Katalyyttisten menetelmien kehittämisenlisäksi tutkijat kartoittavat eri raakaaineisiinsopivia katalyytteja ja kantajaaineita.Hiilihydraatit eli erilaiset sokerit lienevättulevaisuuden merkittävin uusiutuvaraaka-aine. Tärkein rooli on polysakkarideilla,joista ihmiskunta nykyäänhyödyntää vain kolmisen prosenttia.Suurin osa arvokkaasta aineesta jää mädäntymääntai palautuu luonnon kiertokulkuun.Turkulaistutkijat tekevät tiivistä yhteistyötämyös elinkeinoelämän kanssa.Urakamu-hankkeessa ovat mukana elintarvikekonserniDanisco ja mäntyöljynjalostaja Forchem.”Yritykset ovat esittäneet toiveitaansiitä, mitkä reaktiot ja lopputuotteet niitäkiinnostavat kaupallisessa mielessä.Toisaalta yrityksissä on paljon osaamista,jota me olemme voineet hyödyntää”,Salmi kuvailee kumppanuuden tuomiaetuja.BioRefine-ohjelma on tarjonnut puitteet,joiden ansiosta tutkijat ovat voineetmennä yhteistyössä yritysten kanssa pitemmällekuin pelkässä tilaustutkimuksessaolisi mahdollista. Kun siteet teollisiintahoihin ovat tiiviit, tutkimuksenpoikimat tulokset pääsevät nopeamminja suoraviivaisemmin hyödynnettäviksikäytännön sovelluksina.Ensimmäiset tuloksetvalmiina käyttöönTähän mennessä hankkeessa on kehitettymuun muassa teknologinen konsepti sokerinvedytykseen. Vedyttämällä saadaanaikaan sokerialkoholeja, jotka soveltuvatmakeutusaineiksi sekä täyteaineiksi esimerkiksilääkevalmisteisiin.Valmiina on myös menetelmä sokerienhapettamiseen kultakatalyytin avulla.Hapetus tuottaa sokerihappoja, joilla onesimerkiksi lääketieteellistä käyttöä”Maitosokeria isomeroimalla olemmemyös pystyneet kasvattamaan laktuloosinsaantoa verrattuna tällä hetkellä käytössäoleviin menetelmiin. Laktuloosi onlääkeainekomponentti, jolla on laksatiivinenvaikutus”, Salmi listaa lisää onnistuneitatuloksia.Kirjoittaja on diplomi-insinööri javiestintäkonsultti.pirjo.rotkonen@teonsana.fi7/2011 KEMIA47

Turkulaisyritys kehittiTeollisuusprosessejakestävän lakkaasinEnergiansäästötai rahat takaisinRyhmä suomalaisia ympäristöalanyrityksiä esittäytyi Amsterdamissatoukokuussa järjestetyssä seitsemännessäeurooppalaisessa CleantechForumissa. MetGenin ohessapalveluja prosessiteollisuudelle tarjosimyös vuonna 2010 startannutulvilalainen Enersize Oy.Enersize on kehittänyt teollisuudelleenergiatehokkuusmittarin sekäohjelmiston, jolla voidaan optimoidatehtaan paineilmajärjestelmä.Järjestelmät nielevät noinkymmenesosan sähkön kokonaiskulutuksestateollisuudessa. Tutkimustenmukaan tehottomat järjestelmätaiheuttavat vuosittain yli 30miljardin euron kulut.”Energiatehokkuus on helpointapa säästää rahaa”, sanoo Enersizentoimitusjohtaja Tuomas Rouhikko.”Teollisuuden energiakatselmuksissaon nähty, miten huikea energiansäästöpotentiaalion. Yrityksetjättävät silti usein säästötoimenpiteettoteuttamatta, joten tarvittiinjokin lisähoukutin. Me tarjoammetakuun: ellei luvattua säästöä tule,asiakas saa rahat takaisin.”Vain harva teollisuusyritys osaaitse analysoida sähkönkulutuksensaja löytää säästökohteet, Rouhikkosanoo. Enersize on laskenut, ettäpaineilmajärjestelmissä energiaa onsäästettävissä keskimäärin ainakin30 prosenttia.Yhtiön asiakaskuntaa on prosessiteollisuus,aloina lähinnä kemia,paperi, energia ja metalli. Euroopanlisäksi nuori yritys on jo saanut jalansijaaKiinan markkinoilta.Antoine MielonBioyhtiö MetGen on kehittänyt ligniiniä hajottavia lakkaasientsyymejä,jotka kestävät teollisuuskäyttöä. Paperiteollisuudenmassanvalmistuksessa lakkaasi säästää energiaa ja vähentää jätettä.Entsyymille on käyttöä myös bioetanolin tuotannossa ja jätevesienpuhdistuksessa.Harriet ÖsterLigniini on paperiteollisuudelle puuraaka-aineenhankalin ainesosa, joka vaikeuttaasekä massan valmistusta ettävalkaisua ja lisäksi aiheuttaa myrkyllisiäjätevesipäästöjä.Luonnossa puun ligniiniä hajottavatlahosienissä esiintyvät entsyymit, lakkaasit.Sienistä eristettyjä lakkaaseja ontutkittu paljon, mutta ne eivät ole päässeetlaajaan teollisuuskäyttöön, koskaToni Grönroos ja hänentutkijakollegansa käyttävätlakkaasin tuotantoorganisminakolibakteeria.48 KEMIA 7/2011

niitä ei ole saatu kestämään teollisuusympäristöä.Lisäksi entsyymien tuotantosienillä on hidasta ja hankalaa, mikärajoittaa tuotteen saatavuutta.Turun Science Parkissa toimiva Met-Gen Oy on keksinyt asiaan ratkaisun:bakteeriperäiset lakkaasit.”Olemme geeniteknisesti muokanneetbakteeriperäisen lakkaasin entsyymituotteiksi,jotka toimivat tehokkaasti ja jotkavoidaan räätälöidä kestämään teollisuusprosessienolosuhteita”, kertoo Met-Genin toimitusjohtaja Alex Michine.MetGenin lakkaasit kestävät erilaisiahappamuusasteita ja lämpötiloja 70 celsiusasteeseenasti. Yhtiö käyttää tuotanto-organisminaE.colia, johon tutkijatsiirsivät bakteeriperäisen lakkaasin tuotantoaohjaavat geenit. Kolibakteerienavulla lakkaasia syntyy yli kymmenenkertaa nopeammin kuin sienillä.Sellunvalmistuksen jätteetbioetanolin tuotantoonHarriet ÖsterToimitusjohtaja Alex Michine esitteli MetGenin osaamista kevään CleantechForumissa Amsterdamissa.Puussa ligniini toimii selluloosaa ja hemiselluloosaayhdistävänä lujarakenteisenaliimana. Kun paperitehtaassa tuotetaanmekaanista kuumahierremassaa(TMP), puuraaka-aine esikäsitelläänhöyryllä ligniinin pehmittämiseksi. Kuumahierteentuotannossa energiankulutuson suuri.MetGenin ja teollisuuden yhdessä tekemätpilottikokeet osoittavat, että puulastujenesikäsittely lakkaasilla höyrykäsittelynyhteydessä tehostaa hierteentuotantoa.”Energiankulutuksesta voidaan näinsäästää peräti 15–20 prosenttia. Samallaentsyymikäsittely edistää massan valkaisua”,Michine kertoo.Kun selluloosapitoisesta biomassastatuotetaan bioetanolia, lakkaasin käyttömassan esikäsittelyssä tehostaa käymisreaktiota.Pilottikokeissa entsyymiä onlisätty erilaisiin ei-puupitoisiin biomassoihin,jotka sen jälkeen on hydrolysoituja fermentoitu. Entsyymi vähensi esikäsittelynenergiankulutusta 10–15 prosenttiaja hydrolyysireagenssien määrää20–30 prosenttia.Kun bioetanolin raaka-aineena hyödynnetäänmaatalousjätteiden ja energiakasvienohella selluteollisuuden jätettä,etanolipolttoaineen tuotantoon ei tarvitsekäyttää ruuaksi kelpaavia viljakasveja.Kokonaisuudessaan tehokkaampituotantoprosessi myös laskee bioetanolinhintaa.Immobilisoitu entsyymihajottaa jätevesien myrkkyjäKolmas lakkaasientsyymin käyttökohdelöytyy teollisuuden jälkikäsittelystä elijätevesien puhdistuksesta.Liuennut ligniini polymeroituu selluteollisuudenjätevesissä myrkyllisiksijäteaineiksi, joihin tavallinen vedenpuhdistusei tepsi. Lakkaasi hapettaa hankalatyhdisteet, vähentää niiden toksisuuttaja lisää niiden biologista hajoamista.”Jäteveden puhdistukseen järkevin ratkaisuon käyttää immobilisoitua lakkaasia.Entsyymi sidotaan partikkeleihin,joita sekoitetaan jäteveteen. Partikkelitvoidaan suodattamalla helposti poistaavedestä”, Michine kuvailee.Parhaillaan yhtiö testaa immobilisoitualakkaasia laboratoriokokein.”Enimmillään 40 prosenttia selluteollisuudenjätevesien ligniinijätteidenkuormasta kemialliseen hapenkulutukseen(COD) on saatu poistettua.”Immobilisoitua lakkaasia voidaankäyttää myös muiden teollisten sekäkunnallisten jätevesien puhdistuksessapoistamaan vesistä myrkyllisiä fenoliyhdisteitä.Fermentointi ulkoistetaanEurooppaanKolme vuotta sitten toimintansa aloittanutMetGen on jo ehtinyt näyttää kyntensäkansainvälisillä areenoilla. Yhtiövoitti vuonna 2010 innovatiivisia uusiayrityksiä palkitsevan eurooppalaisen sijoittajakilpailunEurecanin ympäristöteknologiansarjan.Yhtiöön ovat sen perustajien, AlexMichinen ja Itä-Suomen yliopiston bioorgaanisenkemian professorin AlexAzhayevin, lisäksi investoineet Tekes japääomasijoitusyhtiö Veraventure. Viimevuonna MetGen pääsi mukaan lupaaviakasvuyrityksiä tukevaan Vigo-kiihdyttämöohjelmaan.Nyt firma on siinä vaiheessa, ettäMichine hakee yhteistyökumppaneita jalisää investoijia. Myyntiin on tarkoitussatsata lisää. Entsyymin tuotantoprosessiinMetGen ei sen sijaan aio lähteä itse.”Sen ulkoistamme muualle Eurooppaan.Kyse on hyvin perinteisestä fermentointiprosessista,ja niissä Euroopassa onvapaata kapasiteettia yllin kyllin, koskasuurin osa fermentoinneista on siirtynytKiinaan”, Michine toteaa.”Löysimmehelposti kaksi yhteistyökumppania hoitamaantuotannon.”Tärkeintä on, että partnerit olivat luotettavia,sillä tuotetoimitusten on oltavavarmoja joka tilanteessa.”Kiinaan en ikinä lähettäisi mikrobikantojammefermentoitaviksi.”Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija vapaa toimittaja.harriet.oster@welho.com7/2011 KEMIA49

Lama ei näy NürnbergissäProsessimessuilla lyötiinentiset ennätyksetTalouden notkahduksista eiollut tietoakaan prosessiteollisuudenja lääketeknologiantapahtumassa, joka lokakuussakeräsi alan ammattilaisetSaksan Nürnbergiin.Päivi IkonenKolme päivää, kuusi suurhallia, yli tuhatnäytteilleasettajaa, reilut 16 000 kävijää,lähes 22 000 neliömetriä näyttelypintaalaaja esillä enemmän tuotteita kuin koskaantapahtuman historiassa.Ei ihme, että jauheprosesseihin keskittyvienPowtech-messujen ja lääketeollisuudenteknologiaa esittelevänTechnoPharm-näyttelyn järjestäjät hyrisivätyhteistapahtuman jälkeen tyytyväisyyttään.Sama tunnelma oli aistittavissa myösnäyttelyosastoilla. Prosessitekniikan laitteidenja palveluiden toimittajia ei taantumanäytä juuri kolhaisseen. Kysyntä eiole ainakaan laantumaan päin, ja tilauskirjatovat täynnä pitkälle ensi vuoteen,kuuluu tiivistetysti alan yritysten tilannekatsaus.”Taloudessa oli pari vuotta hiemanhiljaisempaa, mutta varsinaisesta lamastaei meillä kuitenkaan voinut puhua, janyt investoinnit näyttävät taas lähteneenreippaasti käyntiin”, vahvistaa vientipäällikköJorma Sikiö Erkomat Oy:stä.Kotkalaisyritys esitteli Powtech-tapahtumassajauheille ja raemaisille aineilletarkoitettuja säkityslaitteitaan, jotkahoukuttelivat osastolle kävijöitä tasaisenavirtana. Ostajat myös tuntuivatolevan liikkeellä tosimielellä.”Tehtaat ja koneet pitää joka tapauksessajoskus uusia, ja nyt tuntuu olevansen aika”, sanoo Sikiö ja kertoo solmineensamessupäivinä monia lupaaviakontakteja. Useita kertoja Powtech-Nürnberg MesseNürnbergin kaksoistapahtuma on tunnettu alan johtavana kohtauspaikkana.tapahtumissa esittäytyneen firman tarjontaantutustui tällä kertaa erityisen runsaastiväkeä muista Pohjoismaista.Räjähdyksistä puhdastiloihinPowtech-näyttely painottui tänä vuonnamuun muassa sovelluksiin, joiden avullasekoitus- ja kuivausprosessit voidaanoptimoida. Esiin nousivat uudet ratkaisutmärkäjauhatukseen, joissa tuotetaanerittäin hienoja jauheita nanokoon partikkeleihinasti.TechnoPharmin teemoja olivat muunmuassa tuote- ja tuotantoturvallisuus,laadunvarmistus ja ympäristövaikutustenseuranta ja arviointi.Tapahtuman oheisohjelmat tarjosivatmahdollisuuden tutustua lähemmin puhdastilateknologiaanja uusiin puhdastilaratkaisuihinsekä kestävän kehityksenmukaisiin pakkauksiin. Räjähdysturvallisuuttaja pölyräjähdysten vaaroja demonstroitiinmessuhallien ulkopuolellanäyttävin ja kuuluvin näytöksin.Sisätiloissa kiinnostusta herättivät pölymittarit,joita esitteli Powtech-näyttelyynosallistunut toinen suomalaisyritys,helsinkiläinen Sintrol Oy.”Meidän suurin markkina-alueemmeon Aasia ja siellä erityisesti Kiina, jonkarinnalle on nousemassa Intia”, kertoo yhtiöntuotepäällikkö Timo Hakala.Aasialaisten lisäksi Sintrolin tuotteisiintutustuivat myös potentiaaliset eurooppalaisetasiakkaat, joita osastollavieraili aiempaa runsaammin.”Eurooppa, etenkin Italia, Espanja jaSaksa, on meille toinen tärkeä markkina.”Hakala on muiden näytteilleasettajienkanssa samoilla linjoilla: prosessialallamenee hyvin. Laitemyynti sujuu ja vientivetää.Sekä Hakala että Erkomatin Sikiö pitävätNürnbergiä oivallisena markkinapaikkana,jossa liikkuvat niin asiakkaatkuin tuotteetkin. Molemmat yritykset aikovatpystyttää kojunsa näyttelyyn myösjatkossa. Suomalainen osaaminen saisiheidän mielestään näkyä tapahtumassalaajemminkin.”Hienoa olisi, että tänne löytäisivättiensä muutkin suomalaiset yritykset”,Jorma Sikiö sanoo.Seuraava Powtech–TechnoPharmkokonaisuusjärjestetään 23.–25. huhtikuuta2013.50 KEMIA 7/2011

Pelle Peloton jaKulmikkaat muoviletkutYrityksiä tunkea kulmikastapalikkaa pyöreään reikäänei yleensä pidetä kovinälykkäänä ongelmanratkaisunväylänä. Sen sijaan pyöreänmuoviletkun muuttaminenkahdeksankulmaiseksi ontodistetusti erittäin fiksu idea.Päivi IkonenLamppu syttyi lahtelaisen muoviyrityksentuotekehittäjän Taisto Hokkasenpäässä kymmenkunta vuotta sitten.”Siihen aikaan markkinoilla oli vainpyöreitä kutisteletkuja. Oli kantautunutkorviin sellainen pulma, että ne tahtoivatkutistettaessa kiertyä johtimien päälle.Pitihän siihen keksiä ratkaisu.”Capcons Technology Oy:ssä kehitettiinensin prototyyppi työkalusta, jollapyöreästä letkusta saataisiin kulmikasniin, etteivät letkun ominaisuudet prosessissaheikenny.Kun työkalu oli hiottu huippuunsa,syntyi ristisilloitetusta polyolefiinistavalmistettava kahdeksankulmainen kutisteletku,joka silloittamisen jälkeenvenytetään tehtaassa haluttuun kokoon.Ristisilloittamisessa molekyyliketjutmuodostavat lineaaristen löyhien ketjujensijaan ristikkäisiä ketjuja vahvistaenputkea, jolloin kestomuovista saadaankertamuovi.Hokkasen keksinnöstä on sittemmintullut yrityksen, nykyiseltä nimeltäänCrefisol Oy:n, merkkitavara, jolla onvankka paikkansa yhtiön tuotetarjottimella.”Ei mikään maailmaamullistava myyntimenestys”,Hokkanen tarkentaa.”Sellaisia kun ei tällä alalla ole olemassakaan.Mutta hyvä tapa erottua sekyllä on. Esimerkiksi kansainvälisillämessuilla erikoisen näköinen letku toimiimukavana huomion ja keskustelunherättäjänä.”Kulmikas kutisteinnovaatio on Hokkasenarvelun mukaan ainoa laatuaan.”Sitähän ei tiedä kukaan, mitä Amazoninviidakoissa piilee. Mutta tunne-Crefisoltussa maailmassa emme ole vastaavaantörmänneet.”Tuotekehityksen haasteetLahtelaisyritys on kulkenut pitkän taipaleensiitä, kun Eino Hokkanen kohtasotien jälkeen käynnisti verstaassaanmuovi- ja kumilelujen valmistuksen.Nyt firmaa vetää Einon pojanpoika HarriHokkanen, ja siellä tuotetaan ilman,nesteen ja kaasun siirtoon käytettäviämuoviputkia ja niiden suojaustuotteita,kuten juuri kutisteletkuja.Yrityksen pääartikkeli on moniputkitaiyhdistelmäkaapeli, jossa yksi tai useampiputki ajetaan suojavaipan sisään jasaman vaipan sisään lisätään tarvittaessaviestintäkaapeli.Projektipäällikkö Teemu Salo kuvaaCrefisolia clean tech -yritykseksi, jonkatoimintaa ohjaa elinkaariajattelu.”Yhdellä kontillisella raaka-ainettavalmistetaan vähintään kymmenen kontillistaputkea. Ei kannata kuljettaa ilmaavaan tuottaa putket lähellä niiden käyttöpaikkaa.Me olemme varastoinnissa ketteriäja vähennämme omalta osaltammekuljetusten päästöjä.”Yhtiön asiakkaat löytyvätkin pääasiassakotimaasta. Asiakaskuntaan kuuluusuuria toimijoita muun muassa paperiteollisuudesta,laite- ja johdinsarjaval-mistuksesta sekä raskaan kaluston ajoneuvojentuotannosta ja huollosta. Heidäntarpeensa sanelevat paljolti Crefisolintuotekehityksen suuntaa.”Esimerkiksi paperiteollisuudessa syntyitarve saada paineputki, joka kestäisipainetta yli sadassa asteessa. Tavallinenpolyeteeniputki kestää vain 60–70 astetta,teflonputket kyllä 150 astetta ja ylikin,mutta ne ovat varsin kalliita.””Keksimme kokeilla ratkaisuksi ristisilloitettuapolyeteeniputkea, jonka lämmönkestoon 110–120 astetta. Se toimihyvin ja osui täydellisesti tarpeeseen.Nykyään se on yleinen korkeissa lämpötiloissakäytettävä vaihtoehto silloin, kunteflonputkien ominaisuuksia ei tarvita”,Salo kertoo.Taisto Hokkasen päässä uusia ideoitamuhii ”jatkuvasti”.”Aina on pyrittävä rakentamaan jotakinuutta. Sehän on pienelle firmalle johengissäpysymisen edellytys. Sitä paitsiharvalla tuotteella on nykyaikana kovinpitkä elinikä.”Tuotekehittäjän työssä riittää monenlaisia,yllättäviäkin haasteita.”Viime aikojen pahin pulma on ollutse, että nailon-11 ja nailon-12 ovat kadonneetsaatavilta. Kun te kaikki naisetpukeudutte niihin, viette samalla meiltäraaka-aineet”, Hokkanen naureskelee.Keksintö vaikuttaa ilmiselvältä sen jälkeen, kun joku on sen tehnyt. Kulmikaskutisteletku ei kutistettaessa kierry johdinten ympäri.7/2011 KEMIA51

Kemikaaliseoksista älymuoveihinPremix pitää perheyritystenlippua korkeallaRajamäkeläinen Premix Oy eityydy olemaan vain Euroopansuurin sähköäjohtavien muovienvalmistaja vaan rakentaa jo uuttatukijalkaa älymuoveista. Yhtiöntoisen polven toimitusjohtajaHanna Ristola näkeesuomalaisissa perheyrityksissävoimaa ja kasvupotentiaalia.Päivi Ikonen”Pieni yritys on joustava ja vikkelä jakykenee kehittämään ratkaisuja nopeasti.Lisäksi olemme aina tehneet erittäintiivistä yhteistyötä asiakkaidemmekanssa.”Näin kuuluu toimitusjohtaja HannaRistolan selitys sille, että 60 hengen perheyritysNurmijärven Rajamäeltä pitäähallussaan Euroopan ykköspaikkaa sähköäjohtavienmuovien valmistajana.Keskinen Eurooppa on Premix Oy:ntärkein markkina-alue, mutta jälleenmyyjäverkostonsaansiosta firma toimiikaikkialla maailmassa. Suomalaisille erikoismuoveilleriittää kysyntää erityisestiAasian kasvavilla markkinoilla MumbaistaMalesiaan ja Shanghaista Singaporeen.Siihen ei enää riitä perusteluksi pelkkävikkelyys.”Tietysti meillä on myös huikean hyvääosaamista, kokemusta ja henkilöstö,joka tekee työtä täydellä sydämellään”,Ristola hymyilee.Kolmas menestyksen edellytys on se,jota ilman osaavakin yritys tahtoo helpostijäädä polkemaan paikoilleen.”Premixillä on ollut pioneerihenkeä jauskallusta lähteä jo varhaisessa vaiheessakansainvälistymään. Isällä oli rohkeuttaja näkemystä”, Ristola kiittää firmanperustajaa ja nykyistä hallituksen pu-heenjohtajaa Antti Kiikkaa, joka vuonna1980 hyppäsi maaliyhtiö Teknoksenleivistä yrittäjäksi.Premixin perustan Kiikka loi entiseltätyönantajaltaan ostamastaan masterbatch-liiketoiminnasta.Masterbatsejaeli kestomuovien valmistuksessa käytettäviäväri- ja lisäaineseoksia yhtiö tekeeedelleen. Ne menevät lähinnä kotimaahanja lähialueille.Kultasuonensa nuori firma löysi muutamaavuotta myöhemmin, kun maailmallaelektroniikkateollisuuden nousunmyötä syntyivät kokonaan uudet markkinat.Herkät komponentit piti suojatastaattiselta sähköltä, ja siihen tarvittiinerikoislaatuista muovia.”Muovin sähkönjohtavuus saadaan aikaanhiilimustalla, jonka käsittely on kaikena ja o ja joka pitää saada toimimaanoptimaalisesti. Siitä Premixiin oli kertynytkokemusta 1970-luvun alusta Teknoksenajoilta asti. Kun käynnistimmesähköäjohtavien muovien yksikkömmevuonna 1983, olimme alan kolmen ensimmäisenvalmistajan joukossa.”Uutena tulokkaanaälykkäät muovitSähköäjohtavien muoviraaka-aineidenkehittäminen on siitä lähtien ollut Premixinominta aluetta ja nykyisen toiminnankivijalka. Yhtiössä etsitään kullekinasiakkaalle tämän prosessiin sopiva tuoteja tarpeen vaatiessa räätälöidään se erikseen.”Asiakas kertoo ongelmansa, ja meratkaisemme sen”, Ristola kiteyttää.Lisäksi yritys tarjoaa niin sanottua tolling-palveluaeli seoksen valmistusta asiakkaanoman reseptin pohjalta.Tuotekehityksen sydämenä toimii yhtiönoma laboratorio, jossa kompaunditeli materiaaliseokset syntyvät kuudenmuovikemian asiantuntijan voimin. Viimevuosina Premix on tehnyt tutkimusyhteistyötämyös muun muassa yliopistojenkanssa.Nurmijärveläisyrityksen suurin asia-kasala on yhä elektroniikka. Sen rinnalleon noussut lääkealan diagnostiikka, jokatarvitsee sähköäjohtavia muoveja esimerkiksiautomaattisten analyysilaitteidenpipetinkärkiin. Yhtiön materiaalejakäytetään myös kemian- ja kaivosteollisuudessasekä aloilla, joilla tuotannonturvallisuusriskinä ovat pölyräjähdykset.”Myös autoteollisuus on ala, johonolemme alkaneet panostaa kovasti. Autonvalmistuksessahanon ryhdytty monestakinsyystä korvaamaan metalliamuovilla, joten sieltä voimme hakeakasvua.”Varsinaista toista tukijalkaa firmalleodotetaan vuonna 2010 perustetusta uudestakorkean teknologian yksiköstä, jokakehittää yhdessä VTT:n kanssa älykkäitämuoveja. Elektroniikkateollisuudenmuovit -bisnestä vetää Hanna Ristolanveli, kehitysjohtaja Tuomas Kiikka.”Tähän asti olemme tehneet elektroniikkateollisuudellepakkaussovelluksiasekä tuotannon että logistiikan tarpeisiin,mutta älykkäät muovit menevät suoraantuotteiden osiksi ja niiden sisään”, Ristolakuvailee yhtiön uutta suuntaa.Älymuovit tuovat elektroniikkatuotteisiintoiminnallisuutta ja suojaavat niitäesimerkiksi lämpenemiseltä tai elektromagneettisiltahäiriöiltä (EMI). Materiaalienavulla saadaan aikaan myösentistä parempia ja tehokkaampia antenniratkaisuja,kuten kännykkä- ja satelliittiantenneja.Valmiina on jo uusi, piirilevyihin tarkoitettulaminaatti, joka on edullinen jaympäristöä säästävä vaihtoehto tukiasema-antenneissanykyään käytettävällekalliille ja vaikeatyöstöiselle teflonille.Sukupolvenvaihdoksestauutta tuulta purjeisiinMuutama vuosi sitten Premix otti konkreettisenjalansijan myös Kiinan maaperältä.Yhtiö sai yrityskaupan myötä haltuunsaomistusosuuden kahdesta paikallisestamuovivalmistajasta, joista toinen52 KEMIA 7/2011

tuottaa raaka-ainetta kaapelisovelluksiinja toinen termoplastisia elastomeerejä.”Eri tuotteita siis kuin Rajamäen-tehtaamme.Olemme olleet Kiinan markkinoilla1980-luvulta lähtien, mutta yhteisyrityksistäsaamme lisäoppia kiinalaisestatavasta toimia. Kiina on tärkeänouseva alue”, sanoo Ristola mutta korostaasamalla, ettei yhtiön ydintuotantoatai -toimintoja ole tarkoitus siirtää Nurmijärveltähalvempien kustannusten perässämuualle missään vaiheessa.”Ei Kiinaan eikä Eurooppaankaan. Meemme tee bulkkia vaan korkean osaamisenerikoistuotteita, ja se osaaminen onSuomessa.”Pohjoinen sijainti ei ole kansainvälisenkaupan tahtia haitannut.”Meidän bisnes on sellaista, että vaikkajokunen euro rahdeissa hävitään, asianmerkitys on liiketoiminnassa vähäinen.Keskieurooppalaisista kilpailijoistaollaan toimituksellisesti viikko jäljessä,mutta hyvällä suunnittelulla siitäkään eiole harmia.”Perheyrityksessä tehty sukupolvenvaihdoson tuoretta perua. Hanna Ristolaotti Premixin ohjat käsiinsä viime keväänätoimittuaan jo sitä ennen pitkäänyhtiössä muissa tehtävissä.Vaihdosvaiheessa oli ohitettu pahintaantuma, joka iski Rajamäellekin ”ihanroimasti”.”Vieläkään ei uskalla henkäistä helpotuksesta,vaikka tilauskanta nyt on korkealla”,puoli vuotta vanha toimitusjohtajasanoo nyt, kun maailmantaloudessaeletään jälleen epävarmuuden aikoja.Tulevaisuuden hän näkee joka tapauksessavaloisana.”Me aiomme pärjätä jatkossakin.Meillä on tulossa erittäin kiinnostaviauutuuksia, ja firma hakee kovaa kasvuakaikilla markkinoilla.”Myös uudet suunnitelmansa Premixaikoo toteuttaa perheen voimin.”Se tekee toiminnasta inhimillistä jasitoutunutta ja antaa yritykselle kasvot”,sanoo Ristola, jonka on vaikea ymmärtääBjörn Wahlroosin julkista vähättelyäperheyrityksiä kohtaan. Hallitusammattilaistenjuhlassa hiljattain puhunutWahlroos totesi pitävänsä perheyrityksiäbisneskentän ”omituisuutena” ja näkevänsävain vähän syitä niiden olemassaololle.Ristolan näkemys on toinen.”Perheyritykset ovat niitä yrityksiä,jotka työllistävät valtavasti suomalaisiaja joissa on iso kasvupotentiaali. Ongelmaovat ne valitettavan monet firmat,joille ei löydy jatkajaa. Meillä onneksilöytyi.”Yrityksen suomalaisuus onHanna Ristolan mielestämaailmalla etu. ”Suomalaisettunnetaan rehellisyydestäja suoraselkäisyydestä,ja suomalaisen kanssa ystävystytäänloppuelämäksi.Meilläkin on jo 30 vuottakestäneitä asiakassuhteita.”PremixKEMIA53

Virossa puristetaanÖljyä kivestäÖljyn kallistuminen on tehnyt vaihtoehtoisista lähteistä yhä kilpailukykyisempiä.Viro on maailman suurimpia palavankiven tuottajamaitaja myy nyt osaamistaan ympäri maailmaa. Liuskeöljyn tuotantotekniikkaon uudistunut täysin kymmenessä vuodessa.Harriet ÖsterEesti Energia -konserni rakentaa parhaillaanNarvan voimalaitoksensa yhteyteenöljyliuskeeseen eli palavaankiveen perustuvaaenergiakompleksia.Entuudestaan alueella hyödynnetäänpalavaakiveä 1 615 megawatin voimalassaja 220 000 tonnin öljyntuotantolaitoksessa.Nyt viereen nousevat öljyliuskeenesikäsittelylaitos, uusi 290 000tonnin öljy-yksikkö sekä kaksi 300 megawatinvoimalaa.Fossiilisten polttoaineiden käytön taihiilidioksidipäästöjen vähentämisestä eipaljon puhuta, kun Viro pyrkii energiaomavaraisuuteen.Tärkeämpää on riippumattomuusenergiantuonnista.Sähkön tuonti on jo korvautunut omallavoimalla: yli 90 prosenttia maan sähköstäsyntyy Eesti Energian kahdessavoimalassa, maailman suurimmissa palavaakiveäkäyttävissä laitoksissa.Sähkön ja öljyn tuotantoon yhteensäEesti Energia käyttää öljyliusketta vuosittainnoin 15 miljoonaa tonnia.”Öljyliusketta riittää Virossa vielä ainakinsadaksi vuodeksi”, vakuuttaa konsernintytäryhtiön, Eesti Energia ÕlitööstusAS:n toimitusjohtaja Igor Kond.Kumppanina OutotecMaailman palavakivivarantojen arvioidaanolevan öljyyn verrattuna moninkertaiset.Viron varannot ovat laadultaanparhaasta päästä ja sopivat erinomaisestiliuskeöljyn tuotantoon. Vielä muutamavuosi sitten Viro oli maailman suurinliuskeöljyn tuottajamaa, mutta nyt Kiinaon ajanut ohi.Liuskeöljyä tuotetaan myös Brasiliassa,Kanadassa ja Israelissa. Australiassatuotanto lopetettiin ympäristöjärjestöjenpainostuksesta.Kiinnostuksen kasvaessa Eesti Energiamyy teknistä osaamistaan ympärimaailmaa. Keväällä 2011 konserni ostiYhdysvaltain Utahista suuria palavan kivenesiintymiä omistavan yhtiön ja aikoorakentaa maahan Viron laitoksia huomattavastisuuremman liuskeöljyn tuotantolaitoksen.Virolaisilla on käynnissä yhteistyöprojektimyös Jordaniassa, jollaon suuret öljyliuskevarannot.Neuvostoliiton vuonna 1980 rakentamaNarvan liuskeöljytehdaskaan ei oleentisensä. Alun perin laitos toimi lähinnäpilottina ja vielä kymmenen toimintavuodenjälkeen tuotti vain viidenneksensuunnitellusta 220 000 tonnista.”Saimme uuden tuotantotekniikan ensimmäisenpatentin vuonna 2001, ja senjälkeen olemme uudistaneet 80 prosenttiatuotannon teknisistä ratkaisuista”,Kond kertoo.”Nyt ilmapäästöt täyttävät EU-normitilman erillistä savukaasupuhdistusta, eikätuhkasta enää liukene myrkkyjä.”Tuotantotekniikan kehittämisessä virolaistenkumppanina on vuodesta 2008ollut suomalainen Outotec, joka on teh-54 KEMIA 7/2011

Viron palavankivenvarannot ovat laadultaanja määrältäänmaailman parhaimmistoa.Tuotanto moninkertaistuuPalavaakiveä louhitaan Virossa nykyäänkuudessa, seitsemässä avolouhoksessaja maanalaisessa kaivoksessa.Palavankiven louhinta alkoi vuonna1918 ja öljyntuotanto retorttien avullavuonna 1921. Voimalaitoksissa ryhdyttiinkäyttämään palavaakiveä polttoaineenavuonna 1924.Viime vuosina liuskeöljyn tuotantoVirossa on kasvanut nopeasti, jatuottajien suunnitelmat ovat suorastaanhuikeat. Vuonna 2004 tuotantooli 330 000 tonnia, vuonna 2009 noin520 000 tonnia. Jos suunnitelmat toteutuvat,kapasiteetti vuonna 2015 onperäti 1,5 miljoonaa tonnia.Yrityksistä ykkönen on VKG OilAS, joka tuottaa liuskeöljyä runsaat250 000 tonnia vuodessa. Vanhojenlaitosten lisäksi yhtiöllä on moderni100 000 tonnin laitos Kohtla-Järvellä.Toisen samankokoisen rakennustyötalkavat vuonna 2012.Eesti Energia Õlitööstus AS tuottaatänä vuonna noin 200 000 tonnia liuskeöljyäNarvan laitoksessaan. Vuonna2012 käynnistyvän 290 000 tonninlaitoksen myötä tuotanto yli kaksinkertaistuu.Suunnitelmissa on vieläkaksi uutta 290 000 tonnin laitostavuoteen 2015 mennessä.Tuottajista pienin on Kiviõli KeemiatööstuseOÜ, jonka vuosituotantoon vajaat 100 000 tonnia.Viron liuskeöljystä puolet käytetäänkotimaassa, puolet menee vientiin.Pääasiassa öljyä käytetään polttoaineenaja erilaisissa öljysekoituksissaesimerkiksi laivoissa.Jatkossa yhä suurempi osa liuskeöljystäon tarkoitus jalostaa muun muassadieseliksi. Eesti Energian suunnitelmienmukaan ensimmäiset dieselautottankataan Virossa kotimaisellapolttoaineella vuonna 2016.nyt rakenteilla olevan öljylaitoksen perussuunnitelman.Kaikki teollisoikeudeton siirretty tekniikan markkinointia vartenperustettuun yhteisyritykseen, jostaEesti Energia omistaa 60 ja Outotec 40prosenttia. Tekniikkaa markkinoidaanEnefit-nimen alla.200 miljoonaa euroa maksavaan öljylaitokseenOutotec sijoittaa 110 miljoonaa.Suomalaisfirma toimittaa myösöljyliuskeen esikäsittelylaitoksen, jonkakapasiteetti on 4,5 miljoonaa tonnia liuskemursketta.Liuske poltetaan puhtaaksiRakenteilla oleva laitos on toista maatakuin neuvostoaikojen pahamaineisetpössyttäjät. Enefit-teknologia perustuukiinteään lämmönsiirtoaineeseen, ja ensivuonna käynnistyvä laitos edustaa tekniikanuutta sukupolvea.Liuskemurskeen sisältämä vesi haihdutetaanensin pois prosessin savukaa-Eesti Energiasuista tulevalla lämmöllä. Kuivaan murskeeseensekoitetaan prosessin loppupoltostatulevaa, noin 800-asteista tuhkaasopivassa suhteessa, jotta seoksen lämpötilaon retorttiin syötettäessä 500 celsiusastetta.Lämpötilassa käynnistyy pyrolyysi,ja palavankiven sisältämät hiilivedytpilkkoutuvat ja haihtuvat.Retortin pyrolyysikaasuista poistetaankiinteät partikkelit sykloneissa, minkäjälkeen kaasut kondensoidaan liuskeöljykondensaateiksija liuskekaasuksi.Tonnista öljyliusketta saadaan 125 kiloaöljyä ja 35 kuutiometriä kaasua.Retortista tulevan liuskekiven – puolikoksin– sisältämä jäännöshiili poltetaankiertoleijupetireaktorissa. Poltosta syntynytlämpö hyödynnetään prosessin alussaöljyliuskemurskeen kuivattamiseen jalämmittämiseen. Leijupetipolton jälkeenosa kuumasta tuhkasta kierrätetään, osapoistuu prosessista. Poistettavan tuhkanviilentämisestä syntyvä höyry käytetäänsähkön tuotantoon.Prosessissa käytetään syntyvää lämpöätehokkaasti hyödyksi. Tonnista liuskettasyntyy 430 kiloa tuhkaa, joka on niinpuhdasta, että sitä voi käyttää sementtiteollisuudessatai maantäyttöaineena. Palavakivisisältää tarpeeksi karbonaatteja,jotta rikkiyhdisteet sitoutuvat, eikä erillistärikkioksidien puhdistusta savukaasuistatarvita.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija vapaa toimittaja.harriet.oster@welho.comHarriet ÖsterEesti Energia Õlitööstusin toimitusjohtajallaIgor Kondilla on syytä hymyyn,sillä iso rakennusurakka on edennytsuunnitelmien mukaan.7/2011 KEMIA55

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joidenuraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.Clara Immerwahrajoi rauhan asiaaClara Immerwahrin kohtalo pakottaa pohtimaan sekä kemistinettä tiedemiehen vaimon moraalista vastuuta.Sisko LoikkanenSaksan keisarikunnan pääkaupunkiinkantautui huhtikuun lopulla 1915 voitokkaitauutisia ensimmäisen maailmansodanrintamalta. Saksalaisjoukot olivatRanskan Ypres’ssä käyttäneet ensi kertaakemisti Fritz Haberin keksimiä taistelukaasujatämän itsensä johdolla. Kaasujentuhovoima toi muutamassa minuutissatuhansille vihollissotilaille tuskallisenkuoleman.Kun Haber saapui kotiin Berliiniinjuhlimaan menestystään, hän joutui ankaraansanaharkkaan puolisonsa ClaraImmerwahrin kanssa. Uutiset olivat järkytyskemistivaimolle, jota massateurastusiljetti ja hävetti.Saksan ensimmäinen naiskemistiClara Immerwahr oli syntynyt vuonna1870 lähellä Breslauta, nykyistä PuolanWrocłavia. Yläluokkaisen perheen tytärsai alkuun kotiopetusta ja jatkoi sen jälkeentyttöjen yläkoulussa. Kun Paul-veliväitteli tohtoriksi, myös Clara alkoi kaihotaakateemisen koulutuksen tarjoamaaitsenäistä asemaa. Kun naisia ei kuitenkaanhyväksytty yliopistoihin, hän päätyiopettajatarseminaariin.Tieteisiin viehtynyt tyttö sai seminaarinjohtajattarelta luettavakseen JaneMarcet’n tunnetun kirjan Unterhaltungenüber die Chemie. Kemia kietoiImmerwahrin pauloihinsa, ja liberaalinisänsä tuella hän alkoi ottaa alan yksityistunteja.Seminaaritutkinto antoi Immerwahrilleoikeuden kuunnella luentoja Breslaunyliopistossa. Onnenpotkuksi koituivatuudet määräykset: kuunteluoppilaat rinnastettiintäysivaltaisiin opiskelijoihin.Immerwahr saattoi siis aloittaa väitöstutkimuksen,jonka aiheena oli raskasmetallisuolojenliukoisuus.Clausthalin vuoriakatemiassa Immerwahrhavaitsi Carl Friedrich Gaussinaiemmat potentiaalimittaukset puutteellisiksi.Hän teki omat mittauksensa jajulkaisi ne ensimmäisenä tieteellisenä artikkelinaanZeitschrift für AnorganischeChemie -lehdessä.Vuonna 1898 Immerwahr läpäisi ensimmäisenäsaksalaisnaisena ammattikemistienpakollisen yliopistokokeen javäitteli vuonna 1900 Breslaun yliopistonensimmäiseksi naispuoliseksi tohtoriksi.Sen jälkeen hän pääsi korkeimpaan naisillesallittuun akateemiseen työhön elimiesprofessorin apulaiseksi.Tulevan puolisonsa Immerwahr oli tavannutjo kouluaikaisilla tanssitunneilla.Fritz Haber halusi jo tuolloin avioon,mutta Clara oli epävarma tunteistaan.Vuonna 1901 pari tapasi uudestaan sähkökemiankongressissa. Emmittyään Immerwahrsuostui nyt kosintaan, tuli pianhäiden jälkeen raskaaksi ja synnytti pojan,joka sai nimekseen Hermann.Avio-onni alkoi kuitenkin nopeasti rakoilla.Fritz Haber osoittautui työnarkomaaniksi,jota kiinnostivat vain maine jamammona. Niitä hän myös sai varsinkinammoniakkisynteesin kehityksen jälkeen.Sodan puhjettua elokuussa 1914 Haberkeskittyi pelkästään räjähteiden jamyrkkykaasujen kehittämiseen. Samaanaikaan antimilitaristiksi julistautunut Immerwahrluennoi naisille taloudenpidonkemiasta ja fysiikasta. Miehensä paneutumistatappoaseisiin hän luonnehti barbaarisuudeksija tieteen ihanteiden perversioksi.Kaasutuhot olivat liikaaYpres’n kaasuiskusta 44-vuotias ClaraImmerwahr ei toipunut. Aamuyöllä 2.toukokuuta 1915 hän etsi käsiinsä miehensäpistoolin ja ampui itsensä kotinsapuutarhassa.Fritz Haber palasi taistelukaasuineenvielä samana päivänä rintamalle ja jätti12-vuotiaan poikansa huolehtimaan vainajasta.Kuolemantapaus painettiin nopeastiunhoon, eikä Haberin tiedetä puhuneenasiasta kertaakaan. Vuonna 1918 Habersai ammoniakkisynteesistään Nobelinkemian palkinnon, vaikka tunnustuksenmyöntämistä hänelle vastustettiin laajaltimyös tiedeyhteisössä.Juutalainen Fritz Haber pakeni natsi-Saksan vainoja ulkomaille vuonna 1933ja menehtyi seuraavana vuonna Sveitsissä.Hermann Haber kuoli oman kädenkautta vuonna 1945.Ydinsotaa vastustavan kansainvälisenlääkärijärjestön Saksan jaoston vuodesta1991 myöntämä palkinto kantaa ClaraImmerwahrin nimeä. Myös Dortmundinyliopistossa vuonna 2000 käynnistynytnaisopiskelijoiden mentorointihanke onnimetty Immerwahrin mukaan.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinöörija Ylen tiedetoimittaja.sisko.loikkanen@yle.fi56 KEMIA 7/2011

TUOTEUUTISIATeollisuudenlaadunvalvontaanBruker Opticsin uudessa, nopeassa jaluotettavassa FT-NIR-spektrometrissäon valmiudet kiinteiden aineiden analysointiintai vaihtoehtoisesti nestemäistennäytteiden transmissioanalyysiin. Tango-spektrometrinintegroidussa PC:ssäon helppo käyttöliittymä ohjelmistoon,joka sisältää myös valmiita lähtökalibrointejaesimerkiksi valikoiduille elintarvikesovelluksille.Lisätietoja: www.bruker.com/nordicTarkkoihin mittauksiinRosemount ® Analyticalin 3900 pH/ORP -anturimallilla on useita käyttökohteita.Yleiskäyttöön suunnitellulla3900-mallilla saavutetaan tarkatmittaukset lämpötila-alueella –10–+100 °C. Anturi on saatavilla sekä¾-tuuman että 1 tuuman liitännöillä,joten se voidaan asentaa myös pieniinputkiin. Käytettävissä on pisto-, uppojaläpivirtausasennusratkaisut.Lisätietoja: www.emerson.comSterilointivalmiitakorkkejaSterilointivalmiit Premium Cap -korkiton tarkoitettu Duranin lasisiin GL 25ja GL 45 -laboratoriopulloihin. UudenStericlin-sterilointisysteemin (SBS) ansiostajokaisessa laboratoriossa voidaanesikäsitellä korkit itse sen sijaan, ettäne lähetettäisiin steriloitavaksi muualle.SBS-indikaattori kertoo väriä vaihtamalla,milloin sterilointiprosessi on valmis.Lisätietoja: www.duran-group.comNopeitateollisuuslähettimiäUnited Electric Controlsin (UEC) kustannustehokkaatOne Series -teollisuuslähettimetsopivat esimerkiksi pumppujenja kompressoreiden kriittiseenkäynninvalvontaan myös vaativissa javaarallisissa ympäristöissä. Lähettimettoimivat lähes kaikkien suurimpien järjestelmätoimittajienja logiikkajärjestelmienlähdöissä. Tuotteissa yhdistyvätjoustavat, monipuoliset konfiguraatiomahdollisuudetja reaaliaikainen paikallisnäyttömuun muassa diagnostiikan tarkasteluun.Malleja on saatavana IP 67 jaAtex-luokittelulla.Lisätietoja: www.sintrol.comPyörivien koneidenvalvontaanHoneywellin One Wireless -ratkaisu koostuuuudesta langattoman värähtelynvalvonnanmahdollistavasta kanavointilaitteesta, laitteidensuorituskyvyn ja kunnon jatkuvatoimisenvalvonnan mahdollistavasta parannetustaohjelmistosta sekä moniverkkoliitynnöistä.Asset Manager R400 -ohjelmiston avulla laitokseneri tehtävissä toimivat käyttäjät voivatyhdessä selvittää laitteen poikkeavan tilan,huolehtia laitoksen kunnossapitotoimista javarmistaa tuotannon jatkumisen.Lisätietoja: www.honeywell.com/psPaineantureita kaasujanesteväliaineisiinBalluffin BPS-paineanturisarjan laitteet11 painevaihteluvälin versioineen kattavatkaikki tärkeät vaihteluvälit prosessiväliaineenvalvontaa varten tehdasautomaatiossa.Tyypillisiä sovelluksia ovathydrauliikan valvonta ja pneumaattisetlaitteistot.Huippumallit,joissaon laajennettulämpötilavaihteluvälija ruostumattomastateräksestätehtykotelo, ovatihanteellisiaesimerkiksituulivoimaturbiineihinja meriasennuksiin.Lisätietoja:www.balluff.comHelppokäyttöisiämonitoimimittareitaThermo Scientificin uusia Orion StarA210-sarjan kaikille näytteille sopiviapöytämittareita on saatavana yksi- taimoniparametriversioina, joissa mittausparametritovat pH, johtokyky, pH/ISEja liuennut happi, kaikki lämpötilan kera.Sarjan kuljetettavat mittarit ovat IP67-luokiteltuja, joten mittaukset voi tehdämissä tahansa.Orion VERSA STAR -pöytämittarivoidaan varustaa jopa nelikanavaiseksimissä tahansa kombinaatiossa. Mittariinon saatavana viisi moduulia: pH,pH/ISE, johtokyky, liuennut happi polarografisellatai RDO-anturilla sekä pHLogR-lämpötilatekniikalla.Lisätietoja: www.labdig.fiNopea tyhjiöpumppuKNF Labin tehokkaassa ja joustavassaSC950-tyhjiöpumppujärjestelmässäon korkea pumppauskapasiteetti, jokamahdollistaa lyhyen prosessiajan. Tilaasäästävän muotoilun ja kaukosäätimenansiosta järjestelmä voidaan sijoittaatyöpenkin alle tai vetokaappiin ilmanohjauskaapelointia. Kaukosäädintä voidaankäyttää järjestelmän parametrointiintai prosessin seurantaan.Lisätietoja: www.knf.se7/2011 KEMIA57

ULKOMAILTAKun antibiootit eivättepsi, sairaalabakteeriaon yritetty suitsia suojavarustein,desinfioinneinja eristämällätartunnan saaneetpotilaat omiinhuoneisiinsa.Nanopolymeeri nujertaa bakteeritAntibiooteille vastustuskykyisen sairaalabakteerinmrsa:n kimppuun päästään piankäymään uusin asein: nanopolymeerienavulla.Läpimitaltaan 200 nanometrin kokoisetpolymeerit tappavat bakteerin tuhoamallamikrobia suojaavan solukalvon. Tekniikankehitti Kalifornian Almadenissa toimivaIBM:n tutkimuskeskus yhdessä singaporelaisenIBN-instituutin tutkijoiden kanssa.Antibiootit hyökkäävät bakteereita vastaanmikrobien sisällä mutta eivät koskeniiden soluseinämiin. Osa bakteereista jääScanstockphotousein henkiin ja kehittää vastustuskyvynlääkkeelle.Jos antibioottia ja nanopolymeerejä annetaanpotilaalle yhtä aikaa, lääke hoitaaosuutensa ensin, ja sen jälkeen polymeeripitää huolen vielä eloonjääneistä bakteereista,kuvailee tutkija James HedrickScientific American -lehdessä.Kun biohajoavat polymeerit ovat tehneettehtävänsä, ne poistuvat elimistöstä jälkiäjättämättä.Pekka T. HeikuraOLUTHIIVANESI-ISÄlöytyi PatagoniastaModernin oluthiivan esi-isä on löydettyEtelä-Amerikan Patagoniasta. Saccharomyceseubayanus -hiiva eristettiinkylmällä vuoristoseudulla kasvavanpyökkipuun kuoresta. Kansainvälinentutkijaryhmä oli jahdannut hiivaa maailmanlaajuisissaetsinnöissä vuosien ajan.Viileissä oloissa pärjäävä hiiva on perimältään99,5-prosenttisesti samanlainenkuin oluenpanoon nykyisin käytettävä,Saccharomyces pastorianuksena jaSaccharomyces carlsbergensisinä tunnettuhiivalaji.Tutkijat uskovat, että argentiinalaishiivakulkeutui löytöretkeläisten mukanaEurooppaan puunkappaleissa tai hedelmäkärpästenvatsoissa. Hiiva säilyi luostaripanimoidenkellareissa ja sulautui lopultavanhan mantereen kollegaansa.Ennen 1500-lukua Euroopassa tunnettiinvain pintahiivaoluet, jotka pantiin15–20 asteen lämmössä ja jotka kävivätSaccharomyces cerevisiae -hiivan voimin.Pohjahiivaoluet, joiden hiiva toimii4–9 asteen lämpötilassa, syntyivät noin500 vuotta sitten. Pohjahiivakäymisenansiota ovat nykyiset menestysoluet:pilsner, pukkiolut, lager ja export.Tutkijat esittelivät löytönsä PNAS-lehdessä.Pekka T. HeikuraPaperiraha onKanadassa pianhistoriaa.KANADAVAIHTAAmuovisiin seteleihinKanadassa siirrytään paperirahasta muoviseteleihin.Setelien materiaali alkaa vaihtualoppuvuodesta 2011. Ensimmäisinä lasketaanliikenteeseen muovista valmistetutsadan dollarin setelit ja sen jälkeen vuorotellenarvoltaan pienemmät rahat. Muovisetviisidollariset tulevat käyttöön vuonna2013.Muovisetelien valmistus on kaksi kertaakalliimpaa kuin paperisten, mutta koskamuovi on kestävämpi materiaali, setelienkäyttöikä pitenee 2,5-kertaiseksi. Muovisetelion myös hygieeninen ja erittäinBank of Canadahankala väärentää. Setelit painetaan kierrätettävällemuoville, joten käytöstä poistetturaha menee uusiokäyttöön muuhun muovituotantoon.Maailman ensimmäiset muovisetelit esitteliAustralia, jossa ohuista polyeteeni- japolypropeenikalvoista tehdyt 10-dollarisetnäkivät päivänvalon vuonna 1988. 1990-luvullamaa siirtyi pelkästään muovisiin seteleihin.Australian esimerkkiä ovat seuranneetmuun muassa Uusi-Seelanti, Brunei jaVietnam.Päivi IkonenKippis pohjahiivan kantaisälle, jotasaamme kiittää maailman suosituimmistaoluista.Scanstockphoto58 KEMIA 7/2011

JÄMERÄ KARKOTEpanee hyttysenpään pyörällePENIKKATAUTI UHKAASiperian tiikereitäKulkukoirien levittämä penikkatautivirusvoi koitua siperian- eli amurintiikereidenkohtaloksi, jos asiaan ei puututa, kirjoittaaNew Scientist.Penikkatautia aiheuttavaa cdv-virusta onlöydetty kahdesta kuolleesta tiikeristä. Tutkittavanaon neljä näytettä eläimistä, joidenmyös epäillään sairastaneen tautia.Amurintiikerien kannaksi arvioitiin vuonna2005 noin 500. Satakunta eläintä on senjälkeen menehtynyt, ja ainakin osan kuolemistaon aiheuttanut penikkatauti.Pisaratartuntana leviävä cdv-virus tappoiHarvinaiseksi käynytamurintiikeri onmaailman suurinkissapeto.Scanstockphotovuonna 1994 tuhat leijonaa tansanialaisessaSerengetin kansallispuistossa. Virus on ollutosasyy myös siihen, että Pohjois-Amerikanmustajalkahillerit ovat ajautuneet lähellesukupuuttoa. Viruksen muuntunut versioon uhka hylkeille kaikkialla maailmassa.Serengetin epidemia saatiin pysähtymäänpaikallisten koirien rokotuskampanjalla.Asiantuntijoiden mukaan myös amurintiikeritvoidaan pelastaa rokottamalla Siperiankoirat.Pekka T. HeikuraYhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopistontutkijaryhmä on kehittänyt yhdisteen, jokalaboratoriotesteissä torjui hyttysiä jopatuhansia kertoja nykyisiä karkotteitatehokkaammin. Tutkijoiden mukaan ainetepsii myös muihin hyönteisiin, kutenkärpäsiin, koihin ja muurahaisiin.VUAA1-yhdisteen salaisuutena on, ettäse aktivoi hyttyseltä muutaman sijastakaikki hajureseptorit yhtä aikaa. Hajuräjähdyssaa inisijän niin pökerryksiin, ettäse ei kykene suunnistamaan kohti tavoittelemaansaveriateriaa.”Hyttysestä tuntuu samalta kuintuoksuherkästä ihmisestä, jonka viereenosuu hississä hajuvedellä itsensä valelluthenkilö. Hyönteiselläreaktiovain onmontaLÄÄKE ESTÄMÄÄNkännihölmöilyäPilleri poskeen ja turvallisinmielin baanalle? Hyvä keinokännin välttämiseen olisimyös jättää viina juomatta.Australialaiset tutkijat ovat keksineet lääkeaineen,jonka ansiosta viina ei aiheutahumalaa tai ainakin lieventää sitä huomattavasti.Lääke kytkee pois päältä immuunijärjestelmäntlr4-reseptorin, joka normaalisti aktivoituualkoholin vaikutuksesta. Prosessijohtaa humalaiselle tyypilliseen sekavuuteen,hoiperteluun ja soperteluun. Laboratoriokokeissalääkettä saaneet hiiret pysyivätnauttimastaan viina-annoksesta huolimattamotoriikaltaan normaaleina.Adelaiden yliopiston tutkijoiden mukaanhumalakäyttäytyminen näyttää riippuvanimmuunisolujen yksilöllisestä reaktiosta.Joillakin reipaskaan känni ei siksi juuri näyulospäin, kun taas toiset koheltavat silmiinpistävästijo lasillisen jälkeen.Jos lääke toimii myös ihmisillä, se olisihyödyksi erityisesti niille, jotka humalasaa örveltämään ja törttöilemään. Koska ainemyös laimentaa viinan tuomaa mielihyvää,sillä voitaisiin vähentää juomishimoaerityisesti alkoholin suurkuluttajilla, sanootutkija Mark Hutchinson Adelaide Now-lehdelle.Päivi IkonenScanstockphotoUusi yhdiste vaikuttaa hyttyseen kuinruusuntuoksu hajuallergiseen.kertaa rajumpi”, kuvailee tutkija PatrickJones.Professori Laurence Zwiebelin mukaanaineen kaupalliset hyödyntämismahdollisuudetselviävät jatkotesteissä.Yhdiste syntyi sattumalta tutkimushankkeessa,jossa etsitään keinoja malariantorjuntaan.Pekka T. HeikuraScanstockphoto7/2011KEMIA59

henkilöuutisiaMillennium-palkitut professorituskovat aurinkosähköönTamperelainen HelgeLemmetyinen kehittää materiaalejaorgaanisiin aurinkokennoihin.Aurinko säteilee maahan puolessatoista tunnissasaman määrän energiaa, jonka ihmiskuntakuluttaa vuodessa. Fossiilisten polttoaineidenloppumisen aiheuttama ongelmaon siis ratkaistu, jos pienikin osa auringonsäteistä kyetään ottamaan hyötykäyttöön.Juuri siihen pyrkii Tampereen teknillisenyliopiston professori Helge Lemmetyinen.Hän vetää TTY:n supramolekulaarisen valokemiantutkimusryhmää, joka kehittää orgaanisiamateriaaleja aurinkokennoihin.Tekniikan Akatemia palkitsi Lemmetyisenlokakuussa Millennium-tunnustuspalkinnolla.Tunnustukset myönnettiin huippututkijoilleja kasvuyrityksille, jotka toimivatsamalla alalla Millennium-teknologiapalkinnonvoittajan, aurinkokennoistaan tunnetunMichael Grätzelin kanssa.Lemmetyisen ryhmän kehittämissä orgaanisissakennoissa ovat avainasemassakaksoismolekyylit, joissa elektroneja luovuttavaosa, esimerkiksi porfyriini tai ftalosyaniini,on kiinnitetty kovalenttisestielektroneja vastaanottavan osaan, esimerkiksifullereeniin.Kasvien lehtivihreää muistuttavat porfyriinija ftalosyaniini imevät tehokkaastiauringonvaloa, mikä käynnistää elektroninsiirtoreaktion.”Tärkeä osa tutkimusta on ymmärtää jamallintaa ilmiötasolla, mitä kaksoismolekyylissätapahtuu sen jälkeen, kun se onabsorboinut fotonin. Olemme raportoineetensimmäisenä elektronin luovuttavista javastaanottavista osista muodostuneesta,muutaman pikosekunnin elävästä välitilasta,joka edeltää elektroninsiirtotilaa”, Lemmetyinenkertoo.Tutkijat syntetisoivat molekyylit itse jatutkivat niiden elektroninsiirtoreaktioitaliuoksessa nopealla spektroskopialla. Sittenmolekyylit järjestetään ohuiksi kalvoiksi,joiden toimintaa testataan kennorakenteissa.Ryhmä on parhaimmillaan saavuttanut6,4 prosentin hyötysuhteen. Tavoitteena onnostaa suhde 10 prosenttiin, jolloin kennoolisi taloudellisesti kannattava.Nykyisistä kaupallisista aurinkokennoistalähes kaikki ovat piipohjaisia. Niilläpäästään laboratoriossa jopa 20 prosentinhyötysuhteeseen. Kennojen ongelmaon kuitenkin korkea hinta, sillä piioksidinTTY”Kun tekniikkamme saadaan kehitettyä teollisen tuotannon asteelle, sillä voidaan tuottaakevyitä ja joustaville pinnoille taipuvia aurinkokennoja halvalla ja paljon”, HelgeLemmetyinen lupaa.”Pienen mittakaavanrakenteilla voidaan kehittäätäysin uusia ominaisuuksia.”muokkaaminen alkuainepiiksi on kallista.Grätzel-kennojen valmistaminen on halvempaa,mutta ne taas vaativat toimiakseenelektrolyyttiliuoksen. Lemmetyisen tutkimienkennojen etu on, että ne ovat kokonaankiinteää ainetta.Nanokemian edelläkävijäLemmetyinen innostui molekyylitason ilmiöistäjo vuonna 1979, kun hän kuuli sittemminNobelilla palkitun ranskalaisen kemistinJean-Marie Lehnin esitelmän molekyylirakenteista.”Oivalsin tuolloin, että pienen mittakaa-van rakenteilla voidaan kehittää täysin uusiaominaisuuksia.”Tiivis kansainvälinen tutkimusyhteistyöja luottamustehtävät pitävät professorin jatkuvassaliikkeessä.”Kioto, Osaka, Köln, Göttingen, Teksas”,hän luettelee paikkoja, joista yhteistyökumppaneitaon löytynyt.Suomen Akatemian tieteenala-arvioinnissaLemmetyinen ryhmineen sai kehujamyös muun muassa aktiivisesta julkaisutuotannosta.Kaikkiaan hän on julkaissutlähes 300 tieteellistä artikkelia.”Vapaa-ajallani, siis myöhään iltaisin,luen dekkareita ja suurmiesten ja -naistenelämänkertoja. Jo kymmenen vuotta olenmyös juossut Helsingin ja Berliinin maratonit”,palkittu professori paljastaa.Maija Pohjakallio60 KEMIA 7/2011

”Aurinkosähkö on jo täällä”Aurinkoenergian läpimurto onjo tapahtunut, vaikka moni eiasiaa vielä ymmärrä, sanoo JoukoKorppi-Tommola.”Viiden viime vuoden aikana piipohjaisenaurinkokennomateriaalin hinta on pudonnutkolmannekseen ja aurinkosähköpaneelienmäärä kasvanut 50 prosenttia vuodessa.Vuosi 2010 oli ennätyksellinen uuden kapasiteetinosalta. Nyt aurinkosähköä syötetäänmaailman verkkoihin jo kuuden Loviisanydinvoimalan tuotannon verran.”Faktoja listaa toinen Millennium-tunnustuksenpokannut tutkija, professori JoukoKorppi-Tommola Jyväskylän yliopistonNanotiedekeskuksesta.Aurinkosähkön ja uusiutuvan energianintohimoinen puolestapuhuja tutkii ja testaatoista keskeistä kolmannen sukupolvenkennokonseptia eli Grätzel-kennoja, erityisestielektroninsiirtoreaktioita kennojenvärjätyissä nanopartikkeleissa. Kennojavoidaan valmistaa massatuotantona esimerkiksiohuelle muovialustalle.”Grätzel-kennot ovat laajan tieteellisen jakaupallisen kiinnostuksen kohteena. Niidenheikko kohta on 5 000–7 000 tunnin elinaika,kun piikennoilla päästään 25 vuoteen,jopa ylikin. Myös kennojen hyötysuhdettapyritään vielä parantamaan.”Oppia luonnostaKorppi-Tommolan syvin kiinnostus on pitkäänkohdistunut luonnon kiehtovaan, läheshäviöttömään valonsiirtotekniikkaan.”Fotosynteesi hyödyntää vain 0,2 promilleaauringon vuosta, se pitää yllä kaikkeaelämää ja sen jäämiä ovat fossiilisetpolttoaineetkin, joita kulutamme hurjallavauhdilla loppuun ikään kuin huomista eiolisi.”Fotosynteesissä valonsäteiden energiamuuntuu bakteerien, levien ja kasvien tarvitsemiksisokereiksi ja hiilihydraateiksi,kun taas Grätzel-kennot tekevät siitä sähkövirtaaihmisten tarpeisiin, Korppi-Tommolakuvailee luonnonilmiön hyödyntämistä ihmisenrakentamassa laitteessa.Nanotiedekeskuksen ultranopeiden lasereidenavulla tutkijat kykenevät seuraamaanmolekyylien reaaliaikaisia tapahtumia jopa30 femtosekunnin – sekunnin miljardisosanmiljoonasosan – tarkkuudella.”Niin saadaan selville, miten auringonsäteenkennon pinnalta irrottama elektronisiirtyy väriainemolekyyleiltä nanokiteisillepuolijohdepartikkeleille, ja tietoa kennonatomitason rakenteen vaikutuksista siirrontehokkuuteen.”Tehoa kennoihin saadaan tutkimuksenmyötä koko ajan lisää. ”Vaasan palkintotilaisuudessaMichael Grätzel kertoi omanJarmo Teinilä”Aurinkosähköpaneelit ovat tulevaisuudessarakennusten tavanomainen varuste”,Jouko Korppi-Tommola sanoo.ryhmänsä juuri ylittäneen 12 prosentin hyötysuhteenrajan.”Millennium-tunnustukset jaettiin myöskolmelle yritykselle, Beneq Oy:lle, NapsSystems Oy:lle ja Vacon Oy:lle.Päivi IkonenJarkko EtulallekansainvälinentunnustusSuomen edustaja Jarkko Etula pärjäsi mainiostiEuropean Young Scientists -kilpailussa,joka tänä vuonna järjestettiin Helsingissä.Etula nappasi kemian vuoden erikoispalkinnonparhaasta kemian alan työstä.Etula osallistui kisaan aurinkokennotutkimuksellaan,jolla hän oli jo aiemmin vienytvoiton Tekniikan akateemisten liiton TEK:nja Kerhokeskuksen Tukoke-kilpailussa jakakkossijan Suomen Akatemian Viksu-tiedekilvankansainvälisessä sarjassa.Young Scientists -kisan pääpalkinnotmenivät irlantilaiselle Alexander Aminille,sveitsiläiselle Pius Markus Theilerilleja liettualaiselle Povilas Kavaliauskasille.Kilpailuun osallistui 87 tiedeprojektia, joidentoteuttajat olivat alle 21-vuotiaita nuoria37 eri maasta, myös Euroopan ulkopuolelta.Kilpailun paikallisena järjestäjänä toimiTEK.Jarkko Etula testasi kilpailutyössään,kuinka suomalaiset marjat sopivat kolmannensukupolven aurinkokennojenväriaineeksi.Suomen AkatemiaUusi Luma-rahastotukee tiedeopetustaHelsingin yliopistoon on perustettuLuma-rahasto, joka tukee lasten januorten tiede- ja teknologiaopetusta.Rahaston lahjoitukset ohjataan muunmuassa lasten ja nuorten tiedekerhojatiedeleiritoimintaan sekä Luma-toiminnanja uusien oppimisympäristöjenkehittämiseen.”Matematiikan ja luonnontieteidenosaajien riittävyys on maailmanlaajuinenhaaste”, muistuttaa yliopiston kemianlaitoksen opettajankoulutusyksikköäja valtakunnallista Luma-keskustajohtava professori Maija Aksela,joka viettää 50-vuotissyntymäpäiviäänLuma-juhlaseminaarin yhteydessä 11.marraskuuta. Mahdolliset muistamisethän toivoo uuteen Luma-rahastoonmerkinnällä Maija Aksela 50 v.Lahjoituksia voi tehdä verkkopankinkautta osoitteessa www.helsinki.fi/insight/lahjoittaminen. Osoitteeseenwww.helsinki.fi/insight/luma päivittyyjatkuvasti uusia lahjoituskohteita.Leena Laitinen7/2011KEMIA61

henkilöuutisiaVÄITÖKSIÄNimityksiäAalto-yliopistoM.Sc. Mihail Jakovlevin väitöskirjaSO 2-Ethanol-Water (SEW)Fractionation of Lignocellulosicstarkastettiin 21.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. AntjePotthast (Luonnonvarojen jabiotieteiden yliopisto, Itävalta) jakustoksena prof. Adriaan van Heiningen.DI Lassi Karvosen väitöskirjaOxygen Non-Stoichiometry, Orderingand Mobility in SrCoO 3-delta Perovskite tarkastettiin21.10.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Helmer Fjellvåg (Oslon yliopisto,Norja) ja kustoksena prof.Maarit Karppinen.DI Arja-Helena Vesterisenväitöskirja Amphiphilic cationicpolymethacrylates: synthesis,characterization and interactionswith cellulose tarkastettiin21.10.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Heikki Tenhu (Helsingin yliopisto)ja kustoksena prof. JukkaSeppälä.DI Paula Erosen väitöskirjaAdsorption studies on cellulosesurfaces by combination of interfacialtechniques tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Lars Wågberg (Kuninkaallinenteknillinen korkeakoulu,Ruotsi) ja kustoksena prof. JanneLaine.DI Elina Kähkösen väitöskirjaRegulatory (EU) guidance towardsreduced chemical risks: Astudy on unintended outcomes inbiocide applications tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjinä toimivatdos. Tuula Heinonen (Tampereenyliopisto) ja dos. ArimattiJutila (Lumene Oy) ja kustoksenaprof. Katrina Nordström.Helsingin yliopistoM.Sc. Stanislav Khirugin väitöskirjaFunctional expressionand subcellular localization ofthe Cl-cotransporters KCC2 andNKCC1 in rodent hippocampaland neocortical neurons tarkastettiin30.9.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Enrico Cherubini(SISSA, Italia) ja kustoksena prof.Juha Voipio.FM Niina Kiven väitöskirjaFunctions of human papillomavirusE5 oncogene in epithelial cellsand in the onset of cervical cancertarkastettiin 30.9.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Matti Waris (Turunyliopisto) ja kustoksena prof.Dennis Bamford.M.Sc. Tommy Vänskänväitöskirja Computational Methodsfor Studies of Quantum Dotsand Boson Condensates tarkastet-tiin 30.9.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Marcel Nooijen (Waterloonyliopisto, Kanada) ja kustoksenaprof. Dage Sundholm.MD Ioana Borzen väitöskirjaGenomic alterations in MyeloproliferativeNeoplasms and MyelodysplasticSyndromes tarkastettiin7.10.2011. Vastaväittäjänä toimidos. Maija Itälä-Remes (Turunyliopisto) ja kustoksena prof. Veli-PekkaLehto.M.Sc. Anu Kemppisen väitöskirjaStudies on Causes ofMultiple Sclerosis—From Genesto Transcriptome tarkastettiin7.10.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Rikard Holmdahl (Karoliinineninstituutti, Ruotsi) ja kustoksenaprof. Jaakko Kaprio.ETM Meri Kokkosen väitöskirjaThe challenge of LC/MS/MSmulti-mycotoxin analysis—Heraclesbattling the Hydra? tarkastettiin14.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Alberto Ritieni (Napolinyliopisto, Italia) ja kustoksenaprof. Vieno Piironen.FaL Päivi Lehtosen väitöskirjaDiastereomeric Drug Glucuronides:Enzymatic Glucuronidationand Analysis by CapillaryElectrophoresis and LiquidChromatography-Mass Spectrometrytarkastettiin 14.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. SeppoAuriola (Itä-Suomen yliopisto)ja kustoksena prof. Risto Kostiainen.M.Sc. Victor Sumerinin väitöskirjaLewis Acid-Lewis BaseMediated Metal-Free HydrogenActivation and Catalytic Hydrogenationtarkastettiin 14.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. WarrenE. Piers (Calgaryn yliopisto, Kanada)ja kustoksena prof. MarkkuLeskelä.LL Timo Suonsyrjän väitöskirjaGenetic polymorphisms andlaboratory variables as predictorsof blood pressure response to antihypertensivedrugs tarkastettiin14.10.2011. Vastaväittäjänä toimidos. Ilkka Kantola (Turun yliopisto)ja kustoksena prof. KimmoKontula.FM Tarja Limnellin väitöskirjaMesoporous silica- and siliconbasedmaterials as carriers forpoorly water soluble drugs tarkastettiin15.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Carla Caramella(Pavian yliopisto, Italia) ja kustoksenaprof. Jouni Hirvonen.Prov. Henrik Ehlersin väitöskirjaInterfacial Phenomenain Pharmaceutical Low MoistureContent Powder Processing tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänätoimi dos. Eetu RäsänenGlaxoSmithKline OyToimitusjohtajaksi on nimitettyPhD Dirk Hoheisel. Yhtiön aiempitoimitusjohtaja Harry Råstedtsiirtyy GSK:n pääkonttoriinLontooseen.Helsingin yliopistoElintarvike- ja ympäristötieteidenlaitoksen koetehtaan johtajaksion nimitetty ETM PekkaKahila, joka seuraa tehtävässäOlavi Törmää. Uuden johtajantehtävä on lahjoitus lihateollisuudelta.Lassila & TikanojaTuotantopäälliköksi Naantalinprosessipuhdistusyksikköön onnimitetty Juha-Pekka Hursti.(Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Jouko Yliruusi.ETM Lotta Krogius-Kurikanväitöskirja Lower GastrointestinalMicrobiota in Health and IrritableBowel Syndrome—Characterisationand Effect of ProbioticIntervention tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänä toimidos. Petri Auvinen ja kustoksenaprof. Airi Palva.FM Mikael Segerstrålenväitöskirja Tonically Active KainateReceptors (tKARs—A NovelMechanism Regulating NeuronalFunction in the Brain tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänä toimiPhD Jack Mellor (Bristolin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Kristian Donner.FM Päivi Kanervan väitöskirjaImmunochemical analysisof prolamins in gluten-free foodstarkastettiin 4.11.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Peter Köhler(Münchenin teknillinen yliopisto,Saksa) ja kustoksena prof. HannuSalovaara.Itä-Suomen yliopistoFM Kalle Kuivalaisen väitöskirjaGlossmeters for the measurementof gloss from flat and curved objectstarkastettiin 14.10.2011. Vastaväittäjinätoimivat prof. JoukoPeltonen (Åbo Akademi) ja prof.Anssi Mäkynen (Oulun yliopisto)ja kustoksena prof. Kai-Erik Peiponen.FM Santtu Mikkosen väitöskirjaStatistical studies ofatmospheric nanoparticles andtheir precursors tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänä toimidos. Miikka Dal Maso (Helsinginyliopisto) ja kustoksena prof. AriLaasonen.SäteilyturvakeskusPääjohtajaksi 1.2.2012 alkaen onnimitetty FL Tero Varjoranta.Teknikum-yhtiötToimitusjohtajaksi on nimitettyDI, MBA Juha Martikainen.TelkoMateriaalitekniikan DI MikkoLehtonen on nimitetty TechnicalSales Manageriksi ja muovitekniikaninsinööri Kirsi Sutinenmyyntipäälliköksi TelkoOy:n Suomen muoviosastolle.Turun yliopistoLääketieteellisen genetiikan professoriksion nimitetty FT JohannaSchleutker.M.Sc. Petr Obraztsovin väitöskirjaNonlinear optical phenomenain graphene based materialstarkastettiin 28.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Esko Kauppinen(Aalto-yliopisto) ja kustoksenaprof. Yuri Svirko.FM Tuomas Ryhäsen väitöskirjaCrosstalk between MolecularChaperones, Protein Aggregationand Autophagic Degradation inRetinal Pigment Epithelial Cells:Implications for the Pathogenesisof Age-Related Macular Degenerationtarkastettiin 28.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. ArtoUrtti (Helsingin yliopisto) ja kustoksenaprof. Kai Kaarniranta.FM, prov. Suvi Heinosenväitöskirja Modeling cardiovascularcomplications of diabetesmellitus—Development of a newmouse model and evaluation of agene therapy approach tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Markku Savolainen (Oulunyliopisto) ja kustoksena prof.Seppo Ylä-Herttuala.Jyväskylän yliopistoFM Juho Rissasen väitöskirjaPenning-trap-assisted decayspectroscopy studies of neutronrichnuclei in the A=110 regiontarkastettiin 23.9.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Thomas Nilsson(Chalmersin teknillinen korkeakoulu,Ruotsi) ja kustoksena prof.Ari Jokinen.FL Sanna Mönkölän väitöskirjaNumerical Simulationof Fluid-Structure InteractionBetween Acoustic and ElasticWaves tarkastettiin 29.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. SeppoPohjolainen (Tampereen teknillinenyliopisto) ja kustoksena dos.62 KEMIA 7/2011

TULEVIa tapahtumiaNuorille tutkijoilleERC:nsuurrahoitusHelsingin yliopiston tutkijatMikko Niemi, Iiris Hovattaja Ville Hietakangas ovatsaaneet ison tutkimusrahoituksenEuroopan tutkimusneuvostonERC:n nuorille tutkijoillesuuntaamasta tuesta. Yksittäisenhankkeen rahoitus on enimmilläänkaksi miljoonaa euroaja rahoituskausi viisi vuotta.Niemi selvittää solukalvonkuljetusproteiinien geneettistenerojen vaikutusta lääkeaineidentehoon ja turvallisuuteen. Hovattatutkii ahdistuneisuushäiriöidengeneettistä taustaa jamolekyylimekanismeja, jotkaliittävät geenisäätelyverkostotahdistuksen säätelyyn.Hietakangas kartoittaa tekijöitä,jotka viestivät elimistöllesen ravitsemustilanteesta.Hänen tavoitteenaan on löytääuusia geeninsäätelijöitä, jotkaosallistuvat glukoosiaineenvaihduntaan.ERC myönsi tänä vuonna rahoitustakymmenelle nuorellesuomalaistutkijalle. Viimevuonna rahaa sai viisi tutkijaa.Tilaa Kemia-lehdenuutiskirje:www.kemia-lehti.fiPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista.Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista.Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄT12. Pohjoismainen jätevesikonferenssiHelsinki 14.–16.11.2011www.vvy.fi/nwc201116. Valtakunnalliset jätteenhyötykäyttöpäivätLappeenranta 15.–16.11.2011www.lut.fi/fi/jatepaivatMuovi Plastics 2011Lahti 16.–18.11.2011www.lahdenmessut.fiSairaalakemistit ry:nsyyskoulutuspäivätJärvenpää 17.–18.11.2011www.luonnontieteilijat.fiFarmasian päivätHelsinki 18.–20.11.2011www.finnexpo.fiBioenergiapäivätHelsinki 23.–24.11.2011www.finbio.fiKartonkipakkaus 2011Vantaa 28.–29.11.2011www.ael.fiAjankohtaista kemikaaleistatyöpaikallaHelsinki 1.12.2011www.ttl.fi/koulutusKemian yöVantaa 2.12.2011www.heureka.fiRadiokemian Marie Curie-symposiumHelsinki 8.–9.12.2011www.kemia2011.fiLaaduntarkkailupäivät/Labquality Days 2012Helsinki 9.–10.2.2012www.labquality.fiPaptech 2012Helsinki 21.–22.3.2012www.adforumworld.comEasyFairs Analyysitekniikkaja Prosessiteollisuus 2012Helsinki 18.–19.4.2012www.easyfairs.com/fiRuiskuvalutuotteiden suunnitteluHelsinki 3.–4.5.2012www.ael.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 24.–25.5.2012www.helsinkich.eu15. PohjoismainenkatalyyttisymposiumMaarianhamina 10.–12.6.2012www.nsc2012.orgAlihankinta 2012Tampere 18.–20.9.2012www.alihankinta.fiEasyFairs PakkausHelsinki 26.–27.9.2012www.finnexpo.fiFinnMateria 2012Jyväskylä 21.–22.11.2012www.jklpaviljonki.fiChemBio FinlandHelsinki 20.–21.3.2013www.finnexpo.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTMedicaDüsseldorf, Saksa 16.–19.11.2011www.medica-tradefair.comPollutecPariisi, Ranska 29.11.–2.12.2011www.pollutec.comOptimizing Your Lab AutomationLas Vegas, USA 12.–13.12.2011www.aacc.orgKromatografisymposiumSandefjord, Norja 8.–10.1.2012www.legeforeningen.noInterplastica 2012Moskova, Venäjä 24.–27.1.2012www.interplastica.deDiscovery Chemistry CongressMünchen, Saksa 29.–30.3.2012www.selectbiosciences.comProdtech 2012Pietari, Venäjä 3.–5.4.2012www.restec.ru./prodtechAnalytica 2012München, Saksa 17.–20.4.2012www.analytica.dePaintExpoKarlsruhe, Saksa 17.–20.4.2012www.paintexpo.comBioindustry 2012Pietari, Venäjä 15.–17.5.2012bio.lenexpo.ru/engSt. Petersburg ChemforumPietari, Venäjä 15.–18.5.2012corrosion.lenexpo.ru/enXXXIII Nordic Congressin Clinical ChemistryReykjavik, Islanti 12.–15.6.2012www.nfkk2012.isBIO 2012Las Vegas, USA 25.–28.6.2012convention.bio.orgICCE – Ecrice 2012Rooma, Italia 15.–20.7.2012www.iccecrice2012.orgEUCHEM Conference MoltenSalts and Ionic LiquidsNewport, Iso-Britannia 5.–11.8.2012www.euchem2012.org4 th EuCheMS Chemistry CongressPraha, Tšekki 26.–30.8.2012www.euchems-prague2012.czWorld Adhesive and SealantConferencePariisi, Ranska 18.–21.9.2012www.wac2012.orgErkki Heikkola.FM Outi Pakarisen väitöskirjaMethane and hydrogen productionfrom crop biomass throughanaerobic digestion tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Alan Guwy (Glamorganinyliopisto, Iso-Britannia) ja kustoksenaprof. Aimo Oikari.Lappeenrannan teknillinenyliopistoDI Jouni Pakarisen väitöskirjaRecovery and refining of manganeseas by-product from hydrometallurgicalprocesses tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Gabor Csicsovszki(Queen’s-yliopisto, Kanada) jakustoksena prof. Erkki Paatero.Oulun yliopistoFM Mika Kaakisen väitöskirjaFunctional microdomains in thespecialized membranes of skeletalmyofibres tarkastettiin 7.10.2011.Vastaväittäjänä toimi prof. HeikkiKainulainen (Jyväskylän yliopisto)ja kustoksena dos. KalervoMetsikkö.FM Annamari Salmisenväitöskirja Surfactant proteinsand cytokines in inflammationinducedpreterm birth—Experimentalmouse model and studyof human tissues tarkastettiin21.10.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Juha Räsänen (Itä-Suomenyliopisto) ja kustoksena prof.Mikko Hallman.Tampereen teknillinenyliopistoDI Juho-Pekka Karjalaisen väitöskirjaHigh-Pressure Propertiesof Hydraulic Fluid Dynamicsand Second Order PolynomialPrediction Method tarkastettiin14.10.2011. Vastaväittäjinä toimivatDr Nigel Johnston (Bathinyliopisto, Iso-Britannia) ja prof.Matti Pietola (Aalto-yliopisto) jakustoksena prof. Kalevi Huhtala.DI Kirsi Hollin väitöskirja Textureanalysis as a tool for tissuecharacterization in clinical MRItarkastettiin 28.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Andrzej Materka(Lodzin yliopisto, Puola) jakustoksena prof. Hannu Eskola.DI Ilkka Kylänpään väitöskirjaFirst-Principles Finite TemperatureElectronic Structure ofSome Small Molecules tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Claudia Filippi (Twentenyliopisto, Alankomaat) ja kustoksenaprof. Tapio Rantala.DI Lauri Toikkasen väitöskirjaAlGaInP/GaInP/GaAs GainStructures for Orange-Red EmissionGrown by Solid Source MolecularBeam Epitaxy tarkastettiin4.11.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Erkki Lähderanta (Lappeenrannanteknillinen yliopisto) jakustoksena prof. Mircea Guina.Turun yliopistoFM Anu Kiviniemen väitöskirjaStudies on Intrachain Conjugation,Hybridization and Invasionof Oligonucleotides tarkastettiin14.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Jesper Wengel(Etelä-Tanskan yliopisto) ja kustoksenaprof. Harri Lönnberg.FM Terhi Riuttamäenväitöskirja Upconverting phosphortechnology: Exceptionalphotoluminescent properties lightup homogeneous bioanalytical assaystarkastettiin 14.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Stefan Andersson-Engels(Lundin yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. TeroSoukka.FM Outi Lähteenojan väitöskirjaCarbon dynamics andecosystem diversity of Amazonianpeatlands tarkastettiin22.10.2011. Vastaväittäjänä toimiprof. Dan Charman (Exeterin yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksenados. Hanna Tuomisto.FM Roope Huttusen väitöskirjaLuminescence-based assaymethods in drug discovery tarkastettiin28.10.2011. Vastaväittäjänätoimi prof. Pia Vuorela (ÅboAkademi) ja kustoksena prof.Pekka Hänninen.7/2011KEMIA63

seurasivutFKS firade sitt120-årsjubileumFinska Kemistsamfundet FKS är det nionde äldstakemisällskapet i Europa och det elfte i världen.Samfundet grundades på initiativ av doktor OssianAschan och professor Edvard Hjelt vid KejserligaAlexandersuniversitetet samt direktör Ernst Qvistvid Polytekniska Institutet.Samfundets jubileum inleddesmed en föreläsningsserie i dengamla Kemiska institutionensföreläsningssal i UniversitetsmuseetArppeanum, där föreningengrundades den 3 oktober1891.Vi fick höra tre mycket intressantaföreläsningar. TimoLeppä kunde tyvärr inte medverka,men professor PekkaPyykkö framförde hans föredragom Finlands kemiska industrii framtiden. ProfessorTapio Salmi belyste begreppenkemi och kemiteknik och Pyykkötog med oss på en historiskresa i FKS och kemins historiai Finland.FKS ordförande Triin Gyllenbergoch sekreterare MariaWeintraub tog emot hälsningaroch gratulationer av föreningaroch organisationer från Finland,Sverige och Norge och tankenpå ett fördjupat nordiskt samarbete,som kommit igång underKemins år, togs upp.FKS har under sin historiaaktivt deltagit i samhällsdebattenoch arbetat för att utvecklaen kemisk industri i Finland. På1890-talet diskuterades haltenav arsenik och koppar i läskedrycker,arsenikhalten i tapetereller införandet av vattenklosetteri Helsingfors. I början av1900-talet var alkohol ett aktuelltdiskussionsämne. Utlåtandenom alkohollagstiftningenMer information om FKS:www.finskakemistsamfundet.fiFKS:s styrelseordförande Triin Gyllenberg och systerföreningenSKS:s ordförande Jussi Kivikoski löser kemikorsordet.gavs åt ständerna 1905 och åtIndustristyrelsen 1914.På FKS senaste medlemskvällsåg vi dokumentären Underkastelsenav Stefan Jarl och diskuteradesedan risken med kemikaliersom vi bär på i blodet.Många saker som diskuteradesför 100 år sedan är alltså ännupå ett eller annat sätt aktuella.Kemiska snapsvisorJubileet avslutades med en jubileumsfesti universitetets festsalpå Unionsgatan. Vi fick njuta avgod mat, sång, tal och musik.Stämningen var glad och uppsluppen.Ett korsord inriktat påkemi av samfundets egen kors-Mikaela Grönholmordsknypplare Ole Bärlundgav oss huvudbry men vi lyckadeslösa det med samarbete.Samfundets skämttidningGlädjande Meddelanden firadesamtidigt 100-års jubileum ochett nytt nummer gavs ut underfesten. I tidningen finns bl.a.nyskrivna och historiska snapsvisormed kemisk knorr, somsjöngs under Bernt Olins ledningvid festmiddagen. FinskaKemistsamfundet utsåg ocksåPekka Pyykkö och Bengt Stenlundtill hedersmedlemmar isamfundet.I FKS historik från år 1991skriver Pyykkö: ”Finska Kemistsamfundetgrundades av engrupp unga entusiaster, vilkalyckades med konststycket attsamtidigt vara i den internationellaspetsen för sin vetenskap,sköta en normal professuroch befrämja näringslivet. Dethär skedde vid en tidpunkt dåjust kemin upplevdes vara denframtidsbärande vetenskapen… En del av styrkan och energinhärstammade ur det muntrasällskapslivet, vars ekon fortfarandehörs och traditioner fortlever.”Jubileumsfirandet var ettgott exempel på att traditionernalever vidare.Mikaela Grönholm ochTriin GyllenbergGrönholm är styrelsemedlemi FKS och Gyllenbergordförande för FKS.mikaela.gronholm@helsinki.fitriin.gyllenberg@helsinki.fiMikaela GrönholmNästan 80 FKS-medlemmaroch samarbetspartners deltogi samfundets 120-årsjubileumsseminariumoch middag.64 KEMIA 7/2011

Haluatko jäsentiedotteen?Lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseentoimisto@kemianseura.fiSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Suomalaisten KemistienSeura kannusti opiskelijoitaSuomalaisten Kemistien SeuraSKS on jakanut vuoden 2011opiskelijastipendinsä. 500 euronapurahan saivat filosofian ylioppilaatTiina Leskelä Oulunyliopistosta, Ville Nissinen Itä-Suomen yliopistosta ja MarkoTelenius Turun yliopistosta sekätekniikan ylioppilas ElmeriWaljus Aalto-yliopistosta.Stipendit myönnetään opinnoissaanerinomaisesti menestyville,motivoituneille tulevillekemisteille. Lisäksi kaikkistipendinsaajat ovat osoittautuneetopiskeluympäristössäänvaloisiksi, yhteistyökykyisiksihenkilöiksi, jotka toimivat aktiivisestiomissa ainejärjestöissään.Stipendinsaajien viikko-ohjelmaankuuluu opiskelujenohessa myös runsas harrastustoiminta.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiVille NissinenSEUROISSA TAPAHTUUKeski-Suomen KemistiseuranKemiaa kaikille -luento15.11.2011 klo 18Jyväskylän yliopiston kemian laitos, luentosali KEM1,Survontie 9Opiskelija Juha Siitosen demonstraatioesitys Kemiaatoisin kuin tavallisesti.Kemiallisteknillisen yhdistyksenVaalikokous16.11.2011 klo 18Aalto-yliopisto, kemian tekniikan talo, Kemistintie 1Kemian tekniikan korkeakoulun dekaanin Outi Krausenalustus. Kahvitarjoilu.Pohjois-Suomen KemistiseuranSyyskokous ja klubi-ilta17.11.2011 klo 18Raatin nuorisotalo, Raatintie 7, OuluFM Jouko Uusitalo Novainceptiasta esitelmöi aiheestaTutkimuksesta yritykseksi – yrittäjyys kemistin uravalintana.Ilmoittautumiset: psks-sihteeri@oulu.fi.Pirkanmaan KemistiseuranSG-illallinen24.11.2011 klo 20.30Ravintola Natalie, Hallituskatu 19, TampereStudia Generalia -luennon jatkot. Jäsenille vapaa pääsy,avecit 20 euroa, sisältää iltapalan.Sitovat ilmoittautumiset 16.11. mennessä: pks@sci.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranPikkujoulukokous30.11.2011 klo 17.30Helsingin yliopiston kemian laitos, A. I. Virtasen aukio 1,HelsinkiKokous, näytelmä A. I. Virtasesta sekä tarjoilua.Ilmoittautumiset 25.11. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6300.Elmeri WaljusKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä8/11 16. marraskuuta 13. joulukuuta1/12 12. tammikuuta 7. helmikuuta2/12 1. maaliskuuta 27. maaliskuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Tiina LeskeläMarko TeleniusTilaa Kemia-lehden uutiskirje:www.kemia-lehti.fi7/2011KEMIA65

Kemiaa koko elämäPalstalla kerrotaanTekniikan museon esineidentarinoita.Muovi taipui kalustoksiEERO AARNION suunnittelema kirkuvanpunainenmuovituoli syntyi vuonna1972. Kun tuoliin yhdistettiin EskoPajamäen vuonna 1974 piirtämä pöytä,muodostui 1970-luvun klassikkokalusto.Jos yhden tuoleista kääntää, näkeetekstin Upo Furniture, Plastics Division,Nastola Finland. Aarnion tuolin mallinumerooli Upo 023.Vaikka Upon muovisesta kalustosta eitullut koko kansan suosikkia, materiaalija tyyli istuivat uusiin suomalaislähiöihin,joita maahan nousi 1960–1970-luvuillayksi toisensa jälkeen.Punaista kalustoa esiteltiin laajasti sisustuslehdissä,sillä se edusti hyvin aikansamuotokieltä. Tuoli oli pyöreälinjainenmutta 1960-luvun futurismia jaAarnion muita tuoleja astetta käytännöllisempi.Upo-kalusto osoittautuikin monikäyttöiseksiniin kodeissa kuin julkisissa tiloissa.Kalustoa myytiin kätevästi pahvisissakantolaatikoissa osina, jotka koottiinitse.TARINA punaisen muovikaluston takanasai alkunsa vuonna 1918, kun Sortavalassapuusepäksi kouluttautunut AugustAvonius perusti Lahteen oman yrityksen.Lahden Puuseppätehtaan päämääränä olialusta alkaen edullinen sarjatuotanto.1930-luvun alussa yritys vaihtoi nimensäAsko-Avoniuksen huonekalutehtaaksi,jonka tuotteiden nimeksi tuliAsko. Vuonna 1938 putkihuonekalujenosastoirrotettiin tytäryhtiöUpoksi, joka vähitellenlaajensi valikoimaansametalliputkisista sängyistäkodintavaroihin,kuten lastenvaunuihinja -rattaisiin. Sotien jälkeentuotantoon tulivatsilitysraudat, pesukoneetja jääkaapit.1960-luvulle tultaessaAsko vei tuotteitaan 22maahan ja vastasi kolmestaneljäsosasta Suomenhuonekaluviennistä. MyösUpon päämääränä olivatkansainväliset markkinat,joten luontevaa oli, että ajanhermolla ollut yhtiö kiinnos-tui muovista ja sen mahdollisuuksista.Upoa johtanut August Avoniuksen poikaArvi Tammivuori rakennutti Nastolaansuuren muovitehtaan, joka valmistuivuonna 1965.MUOVINTUOTANNON historia Suomessayltää 1920-luvulle, josta alkaenmuovista oli tehty monia pienesineitä.1960-luvulla materiaalin suosio nousihuippuunsa. Värit ja muodot räjähtivät.Muovi oli muotia ja osa jokaisen arkea.Huonekaluteollisuudelle muovi mahdollistimuotoja ja valmistusmenetelmiä,joihin ei ennen ollut kyetty. Eero Aarniokäynnisti vuoden 1963 PallotuolillaanAskon modernien lujitemuovistendesignkalusteiden sarjan. Muovin menestystarinoiksinousivat myös AarnionPastilli, Tomaatti ja Poni.Upon muovitehdas tuotti aluksi pvcmuovisiaviemäriputkia, paineputkia jakotitalouskoneiden muoviosia. Tehtaanjohtajana toimi legendaarinen Muovi-Kalle eli Karl-Jan Govenius, joka olitunnettu persoonallisuudestaan ja lennokkaistaideoistaan.Muovin muodikkuus ja edullisuushoukuttelivat Uponkin pyrkimään muovihuonekalujenmarkkinoille. Aseiksivalittiin hyvä suunnittelu ja kilpailukykyisethinnat.1970-LUVUN koittaessa muoviset kalusteetolivat jo kaikkien saatavilla, sillävalmistuskustannukset olivat laskeneetja tuotanto tehostunut.Upon punaisen muovikaluston syntymänaikoihin tapahtui kuitenkin jotain,joka romutti monet haavekuvat. Vuoden1973 öljykriisi teki muovista jälleen kalliinmateriaalin. Varsinkin suurten esineidentuotanto kävi kannattamattomaksi,joten Upon oli pakko lopettaa huonekalujenvalmistus. Upon perillinen Uponoron sen sijaan sittemmin noussut johtavaksimuoviputkijärjestelmien toimittajaksimaailmassa.Vaikka Askon ja Upon muovisilla huonekaluillaon yhteinen historia, Upon kalusteistaei ehtinyt tulla jättimenestystäeikä keräilyaarteita jälkipolville.Museossa niillä on kuitenkin oma arvonsa.Tekniikan museon punainen kalustomerkitsee ajankohdan, jolloinhuonekaluteollisuus joutui luopumaanmuovista. Kalusto toimii paitsi muistutuksenamuoviin liittyneestä kriisistämyös ilmentymänä suomalaisen muovimuotoilunmoninaisuudesta.Stella KarlssonKirjoittaja työskentelee kokoelmaavustajanaTekniikan museossa.www.tekniikanmuseo.fiStella Karlsson66 KEMIA 7/2011

KEMIAKemiAikataulu ja teemat 2011NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.8/2011 9.11. 23.11. 13.12. Analytiikka, mittaukset, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleAikataulu ja teemat 2012NROTOIMIT.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2012 5.1. 19.1. 7.2. Laboratoriot, ympäristöLisäjakelu Labquality-päivillä Helsingin Messukeskuksessa 9. –10.2.20122/2012 23.2. 8.3. 27.3. Messunumero: analyysitekniikka, prosessitAnalyysitekniikka 2012 ja Prosessiteollisuus 2012 Helsingin Messukeskuksessa 18. –19.4.20123/2012 23.3. 5.4. 26.4. Biotekniikka, työturvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2012 7.5. 21.5. 7.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2012 2.8. 16.8. 4.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2012 5.9. 19.9. 8.10. Ympäristötekniikka, laboratoriot, puhdastilatLisäjakelu Ympäristömessuilla Helsingin Messukeskuksessa 9. –12.10.20127/2012 11.10. 24.10. 12.11. Analytiikka, tutkimus, farmasiaLisäjakelu Farmasian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa 23. –25.11.20128/2012 9.11. 23.11. 13.12. Mittaukset, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleTavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSET:Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi