GEFILUS® - Kemia-lehti

Bruker Opticsworld‘ssmallestFT-IRspectrometer... with the typicalBruker performance:easy software: an assistant guidesyou through your FT-IR analysisRockSolid: robust and highperformance interferometer designfor gas, liquid and solid samplesmodularity: FT-IR measurements intransmission, ATR and reflectionAbout the size of a lab notebook, the world‘s smallest FT-IRspectrometer ALPHA will play a big part in your daily routine.Plug & play set-up, easy-to-use software, combined withQuick-Snap TM accessory modules assure powerful and reliableFT-IR analysis you expect from Bruker.Bruker Optics Scandinavia ABVallgatan 5SE-17067 SOLNATel: +46 8 655 25 30Tel: +358 400 426 438 (FIN)E-Mail: optics@bruker.seContact us for more details: www.brukeroptics.comthink forwardFT-IR

© 2009 Thermo Fisher Scientific Inc. All rights reserved.Delivering the tools to shape your solution.Rely on us for the broadest selection of quality laboratory equipmentand supplies. We serve more than 350,000 companies worldwidein the pharmacuetical, biotechnology, environmental and healthcareindustries, as well as leading universities, diagnostic laboratoriesand research institutes.Our proven brands deliver excellence and innovation in:• Centrifugation• Biological safety cabinets• Liquid handling• Microplate instrumentation• Water purification• IncubationTo learn more, visit www.thermo.com• Cold storage• Chromatography columnsand supplies• Plastic labware• Laboratory furnitureand fume hoodsThermo Scientific products andservices meet all of your applicationneeds, from blood banking to food safetyto proteomics and stem cell research.THERMO FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 Vantaawww.thermofisher.comtiedustelut: myynti.fi@thermofisher.comtilaukset: puh. 09-3291 0200asiakaspalvelu@thermofisher.comMoving science forward

Kemiallisesti kestävätVARIO-kalvopumput• Vakuumi jopa alle 1 mbar• Alipaineen säätö pumpun nopeutta muuttamallatakaa tarkan ja tasaisen säädön.• Halutessasi täysin automaattinen haihdutusprosessinalipaineen säätö• Hiljainen käyntiääni• Erotusastiat suojaavat pumppua sekä ympäristöä.Parasta tekniikkaa pyöröhaihduttajakäyttöön:VACUUBRAND PC3001 VARIOUUDET Heidolph-magneettisekoittajat!• Yli 30% lisää lämmitystehoa• Keraaminen levyn pinnoite kestää kemikaalejaeikä naarmuunnu• Uusi tehokkaampi magneetti• Entistä matalampi rakenne• DrySyn Multi -osilla muutat sekoittajasi jopa12-paikkaiseksi reaktioblokiksi!Huolto – Oma huoltomme vastaa Vacuubrand- jaHeidolph-laitteiden huolto-, korjaus- ja varaosapalveluista.Näin varmistamme, että hankkimasi laitepalvelee Sinua pitkälle tulevaisuuteen.Lisätietoja:Berner Oy Terveys ja Tutkimus, LaboratoriolaitteetAntti Jokipii, gsm 050 593 1030antti.jokipii@berner.fiHeikki Suortti, gsm 050 300 1344heikki.suortti@berner.fi

J. Kallonen/Ravitsemuksen TutkimussäätiöKemiantutkimus-Säätiön henkilökuntaa vuonna 1965. Istumassa vasemmalta Matti Kreula, Örn Wahlroos, Erkki Honkanen,A.I. Virtanen, A.L. Muller, David Homer. Seisomassa vasemmalta P. Karvonen, Eino Matikkala, Tauno Moisio, Maija Saarivirta,Eeva-Liisa Syväoja, Terttu Ettala, Seija Mäkinen ja E. Piironen.Jokainen tiesi AIV:n suhtautumisen alkoholijuomiin:”alkoholi on ainoastaan laboratoriokäyttöä varten”.ei se AIV:tä näyttänyt haittaavan, silloinhän ennemminkin ryhtyi itse mietiskelemään,mitä vielä on jäänyt tutkimatta.Näytti siltä, että mitä vanhemmaksihän tuli, hänhän oli jo yli 70-vuotias, niinsitä kiireempi hänelle tuli selvittää vieläsekin ja sekin asia.Nuori tutkija kyllä jo ahdistui, pitäisiköminun nyt muuttaa tutkimusaihettani,mutta vanhemmilta tutkijoilta sain kylläneuvon: ”Pysyttele entisessä aiheessasi,AIV:llä on vain niin vilkas mielikuvitus.”AIV ei siis puhaltanut niskaan, enkähäneltä kuullut koskaan käskyä väitöskirjankirjoittamiseen, mutta sitä vastointyötoverit siihen kannustivat: ”Kyllä Sinullanyt on jo tarpeeksi aineistoa senlaatimiseen.”Siihen aikaan piti tohtoritutkintoa vartenensin suorittaa ns. sivulaudatur, jonkasain tutkimukseni oheistuotteena mikrobiologiastaja sitten myös lisensiaattitutkielma,ja sekin syntyi melko vaivattomastisamoissa puitteissa. Nippuväitöskirjojaei vielä liioin ollut olemassakaan.Kesälomallani luin niihin kuuluvat lopputentit.Kakkukahveja ja sipuliviinaaHeti alkuvaiheessa AIV kehotti liittymäänns. BIOBIO-seuraan, siis tieteelliseenseuraan nimeltä Biochemica,Biophysica et Microbiologica Fenniae,minkä kokousten yhteydessä tieteellisetesitelmät pidettiin laitoksen luentosalissa.Mieleeni on jäänyt se, miten tärkeääon esittää esitelmöitsijälle ns. tyhmä kysymys– sen yleensä esitti Nils Erik Saris– siis se kysymys, miksi tutkit tätä aihettaja mikä merkitys sillä on. Mieleeni onjäänyt myös erään hyvin ujonpuoleisennuoren lääketieteen kandidaatin JussiHuttusen mielenkiintoinen esitelmä ihmisensokeriaineenvaihdunnasta.Laitoksella pidettiin myös tutkijoidenomia kokoontumisia, joissa joko tutkijatsaivat esittää omia tuloksiaan tai sittenkeskusteltiin, millaisia kiinnostaviajuttuja oli löydetty tieteellisistä lehdistä.Viikonloppuisin kävimme usein niitälehtiä lueskelemassa.Sosiaaliseen elämäänkin saimme oppia.Kun AIV sai kunniakirjoja, palkintojaja mitaleita, niin laitoksen kirjastossaoli aina kahvi- ja kakkukutsut. Teimmekerran vierailun Turun yliopiston Biokemianlaitokseen, jonka johtaja prof.Veikko Nurmikko oli myös aikoinaan ollutAIV:n tutkija. Samalla retkellä vierailimmepresidentin kesäasunnossa Kultarannassa.Myös AIV:n omalle tilalle Sipooseenmeidät vietiin jokavuotisille puutarhakutsuillesyksyn alussa. Siellä oli runsastarjoilu ja ruokajuomana kotikalja jamaito. Jokainen tiesi AIV:n suhtautumisenalkoholijuomiin; ”alkoholi on ainoastaanlaboratoriokäyttöä varten”.Kun työtoverini Eino Matikkala eristisipuleista uusia rikkipitoisia peptidejä,työn sivutuloksena syntyi kymmeniälitroja sipuliviinaa; hän jauhoi sipulit 96% etanolissa.Siihen aikaan Ruoholahdessa sijaitsins. Liekkihotelli, joka oli alkoholistienyömaja, ja joka sai nimensä siitä,että heidän yleisin juomansa oli Liekkiniminendenaturoitu sprii. Ruoholahdensillan aluset olivat täynnä tyhjiä muovisiaLiekkiviinapulloja.Minä ravintokemistinä ehdotin EinoMatikkalalle, että mitä jos kannettaisiinillan pimeydessä nuo Sinun sipuliviinat14 KEMIA 1/2010

Yli 70-vuotias nti Jääkoski oli hyvin tuohtunut ja vihainenja kulki laboratoriohuoneesta toiseen selittäen, että”ajatella, professori panee minut nyt eläkkeelle”.sillan alle, saisivat mahdollisesti myösterveellisiä rikkiyhdisteitä. Emmehänsiihen uskaltaneet ryhtyä, kun tiesimmeAIV:n suhtautumisen alkoholiin. Potkutsiitä varmaan olisi seurannut kummallekin.Toki itsekin järjestin usein kotikutsujaulkomaisille tutkijoillemme.kulki laboratoriohuoneesta toiseen selittäen,että ”ajatella, professori panee minutnyt eläkkeelle”.Nti Jääkoski sanoi kysyneensä professorilta:”Miksi minun pitäisi jäädä eläkkeelle,ettehän Tekään professori oleeläkkeellä, ja mehän olemme lähes yhtävanhoja.”RavitsemustieteenopettajaksiSeija Mäkinen työskenteli Biokemiallisessatutkimuslaitoksessa vuoden1972 loppuun ja siirtyi sen jälkeenHelsingin yliopistoon, jonnehänet pyydettiin ravitsemustieteenapulaisprofessorin viransijaiseksi.Yliopistossa Mäkinen jatkoi ravitsemustieteenopetustyötä erinimikkeillä, työskenteli välillä tutkijanaYhdysvalloissa ja jäi vuonna2003 eläkkeelle yliopistonlehtorinvirasta.Innostava ilmapiiriJulkaisujen kirjoittamiseen AIV opettisiten, että hän otti tutkijan maatilalleenkokonaisiksi päiviksi. Siellä keskustelinAIV:n kanssa omista tuloksistani, ja mietimmeyhdessä sanontoja, niiden täsmennyksiäym.Hän saneli, minä kirjoitin lyijykynälläruutupaperille joka toiselle riville. Kumioli myös tärkeä työväline, sillä pyyhittin,korjattiin, kirjoitettiin. Totesin, että vaikkaAIV oli silloin kirjoittanut ainakin ylituhat artikkelia, kirjoitettiin, korjattiin,kirjoitettiin.Sen jälkeen vasta artikkeli annettiinkielenkääntäjille. He halusivat vielä yksityiskohtaisestiperehtyä asiaan ja useintulivat laboratorioon kysymään: ”Näytäse laite, millä olet tämän työn tehnyt,selitä minulle lyhyesti, miten se oikeintehtiin.” Hekin olivat aivan innostuneitameidän tutkimuksistamme.Omat vuotuiset raporttimme kirjoitimmesuoraan englanniksi. Lopullisenkielentarkastuksen suoritti laitoksemmekemisti David Homer, ja häneltä sainmyös mitä oivallisinta englannin kielenopetusta.Laitoksessa vallitsi siis työn arvostuksenhenki, ei siellä suoritettu arviointejapuhumattakaan siitä, että siellä vierailevatkonsultit olisivat olleet meitä arvioimassa.Tässä voisin siteerata professori PäiviAtjosta, joka kritisoi nykyistä tyyliäasettaa yliopistoväki jatkuvan arvioinninkohteeksi. Hän kirjoittaa (Ja vääntöäriittää, YLL 40 v, Finn Lectura 2009),että ”ei sika liho siksi, että sitä punnitaanjoka päivä. Se lihoo hyvillä eväillä”.Meillä vallitsi iloinen tunnelma ja innostavatyönteon ilmapiiri, ja voin sanoasaaneeni sieltä hyviä eväitä muutakinkuin pelkkää työelämääni varten.En muista, että laitoksella kukaan olisimaininnut sanaa eläkkeellepääsy, vaikkahenkilökunnassa oli aika lähellä eläkeikääolevia tutkijoita ja muuta henkilökuntaa.Nti Jääkoskikin, joka oli jo yli 70-vuotias,oli hyvin tuohtunut ja vihainen jaA. I. Virtaselta Seija Mäkinen oppi muun muassa julkaisujen kirjoittamisentaidon.AIV näki tulevaisuuteenLopuksi kerron esimerkin AIV:nvilkkaasta mielikuvituksesta ja hämmästyttävänhyvästä ennustajan lahjasta.Joskus 60-luvulla hän jo pystyiennustamaan, millaisessa yhteiskunnassame nyt elämme.”Tulevaisuuden yhteiskunnassavain yhdelle kolmasosalle työikäisestäväestöstä riittää töitä ja kaksikolmasosaa joutuu olemaan lomalla.Siinä yhdessä kolmasosassa on kolmeammattikuntaa, jotka eivät oikeastaanehdi ollenkaan pitää lomaa.Ne kolme ammattikuntaa ovat:1) Tiedemiehet ja tutkijat.Koska heitä on entistä enemmän jauuden tiedon rakentaminen perustuuaikaisemman tiedon hallintaan, senhankkimiseen kuluu aikaa. Kun heitäon paljon enemmän kuin nyt, kilpailuon nykyistä paljon kovempaa jamyös siksi heillä on aina kiire.2) Lääkärit.Tulee uusia tauteja ja uusia epidemioita.Niiden hoitamiseen, hoitomenetelmienja lääkkeiden kehittämiseenaikaa kuluu paljon nykyistäenemmän.3) Juristit.Miksi juristit, ettekö te nyt sitä tiedä?Koska suurempi osa väestöstä on lomalla,siis ne kaksi kolmasosaa, hekeksivät jonninjoutavista, turhanpäiväisistäasioista riitoja, kuten kunnianloukkausjuttuja,ja juristit ovatsiksi aivan ylityöllistettyjä.”Seija Mäkisen albumi1/2010KEMIA15

TÄTÄ MIELTÄLaboratorioiden kilpailukykyvarmistettavaLABORATORIOTOIMINNASSA myllertää.Laboratorioita yhdistetään, niistä tehdäänliikelaitoksia tai ne yhtiöitetään. Uudelleenjärjestelyjenseurauksena omistuksetmuuttuvat, ja moni kunnallinen taivaltion laboratorio lopettaa ennen pitkäätoimintansa tai siirtyy osaksi yksityistäpalveluntuottajaa.Viimeisen vuosikymmenen aikana ontehty noin viisitoista laboratoriotoimintaanliittyvää selvitystä. Niiden keskeinen havaintoon ollut, että laboratoriopalvelujaon liikaa ja niissä on päällekkäisyyksiä.Selvitysten merkittävimmät tuloksetovat kuitenkin olleet lisäselvityksen tekeminenja laboratorioväen turhautuminen.Selvitysten suositukset eivät ole aiheuttaneetmuutoksia, vaan niihin ovat johtaneetmuut syyt.Laboratorioiden uudelleenjärjestelytovat toistaiseksi olleet yksittäisiä, sattumanvaraisiltanäyttäviä hankkeita. Josnäin jatketaan, julkiset laboratoriopalvelutpirstaloituvat kokonaan.Julkinen laboratoriotoiminta kutistuu josilmissä ja samalla sen kansainvälinenkilpailukyky. Nyt on aika toimia, sillä laboratorio-osaamisemmeon vielä korkeatasoista.Sen menettämiseen meillä ei olevaraa.LABORATORIOTOIMINNAN muutoksenkeskeisimpänä voimana on ollut se,että tuotetun tiedon määrä on monikymmenkertaistunut.Sata vuotta sitten kamferinrakenteen selvittäminen oli elämäntyö.Nykylaboratorio tuottaa analyysitietoapäivässä yhtä paljon kuin 30 vuottasitten vuodessa.Asiaa kuvaa hyvin 1980-luvun alussavalmistunut väitöskirjani. Sitä varten teinkaasukromatografisia ja massaspektrometrisiamäärityksiä noin neljä vuotta.Laitetekniikan kehittymisen ja automatisoinninansiosta sama tieto voidaan nyttuottaa alle viikossa.Vielä kymmenen vuotta sitten korkeanerotuskyvyn massaspektrometrit ja ICPlaitteetolivat tutkimuslaboratorioidenhuippuosaamista, tänään ne ovat rutiinilaboratorioidenkäyttökoneita.JULKISIA laboratorioita on moitittu liiallisestarutiinin tekemisestä. Laboratoriontyöstä osan on kuitenkin oltava rutiinia,jotta osaaminen säilyy. Mutta mitä on rutiini?Sellaisena pidetään usein helppoaanalytiikkaa, kun taas monimutkaistenorgaanisten seosten tai hyvin pienten alkuainepitoisuuksinmäärityksiä ei koetarutiiniksi.Mittauksista ei tee rutiinia niiden helppoustai vaativuus vaan toistojen määrä.Rutiinianalytiikkaa voi yhtä lailla olla dioksiinin,toksiinien, mikrobien, kosteuden taikokonaisrasvan määritys. Palvelutuotannossamäärä muuttuu laaduksi, kun taasjulkiselle laboratoriolle uuden kehittämisenja monipuolisen osaamisen tulee ollarutiinia ja muuttua edelleen laaduksi.ANALYYSITULOSTEN perusteellatehdään isoja päätöksiä, mutta tiedontuottaminen etääntyy päätöksen tekijästä.Tehdasmainen laboratoriopalvelu jaautomaattinen monitorointi tuottavat tietoasillä vauhdilla, että keskeisiksi asioiksinousevatkin tuotetun tiedon luotettavuusja tulkinta.Itse näen meidän julkisen sektorin laboratorioihmistentärkeimmäksi tehtäväksipäätöksentekijöiden tukena toimimisensekä runsaan mittaustiedon luotettavuudenja jäljitettävyyden varmistamisen.Tämä tarkoittaa tutkimukseenja vertailulaboratoriotehtäviinkeskittymistä ja edellyttäätoiminnalta metrologisten vaatimustenmukaista statusta.Metrologisen statuksen lähtökohtanaon menestyminenkansainvälisissä avaintasonvertailuissa ja osallistuminenmenetelmien kehittämiseensekä standardointityöhön.Lisäksi meidän tulee osatalaskea kokonaismittausepävarmuus,hallita vertailumateriaalienkäyttö jajärjestää vertailumittauksiasekä laitteiden kalibrointia.Tällä tavalla voimmevarmistaa palvelulaboratorioidenluotettavuudenja samalla auttaa päätöksentekijöitämittaustiedonkäytössä. Ilman jäljitettävyyttäja kalibrointia mittaaminenon arvausta ja turhaarahastusta. Mainosta mukaillen:”se nyt vaan on tyhmää mitataväärin”.timo.hirvi@mikes.fiProfessori Timo Hirvi onMittatekniikan keskuksenylijohtaja.Milla Kaukonen16 KEMIA 1/2010

Innovaatio2oiopalkintoOsallistu!Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto jaetaan keväällä 2010.Palkinnon arvo on 20 000 euroa. Hakuaika päättyy 28.2.2010.Osallistu kilpailuun tai kannusta muita osallistumaan!Lisätietoja ja hakuohjeet: www.chemind.fi/innovaatiopalkinto185x127_FIN_Kemia_Kemi.indd 118.01.2010 14:05:19 Uhr

Nab Labs ja SGS Finland vahvistavat palveluitaanYksityinenlaboratoriokenttätiivistyyJulkisessa laboratoriotoiminnassakuohuu, mutta myösyksityisellä sektorilla tapahtuu.Pirstaleinen kenttä on vähitellentiivistymässä. Sekä suomalainenNab Labs että kansainväliseenkonserniin kuuluva SGS Finlandlaajentavat toimintaansa yrityskaupoinja ulkoistamissopimuksin.Nab Labsin tuorein hankintaon Ciba Finlandin Raisiontutkimuslaboratorio. SGSpuolestaan on avannut uudenlaboratorion Kotkassa.Päivi IkonenCiba Finlandin Raision tutkimuslaboratoriotauhkasi viime vuonna ovien sulkeminen.Laboratorio joutui vaakalaudalle,kun yhtiön ostanut kemianjätti Basf päättiuudelleenjärjestelyjensä myötä luopualaboratorio- ja kehitystoiminnoistaanSuomessa.Raisioon kertynyt vankka paperianalytiikankokemus ei kuitenkaan valunuthiekkaan, vaan laboratoriolle löytyi kuinlöytyikin uusi omistaja ja toiminnan jatkaja.”Erittäin kiinnostava ja tietysti haastavakinhanke”, kertoo Raision liiketoiminnanostaneen Nab Labs Oy:n kehitysjohtajaMikko Sainio. ”Kaikkiaan oi-Nab LabsIonikromatografillatyöskentelevä Raisionlaboratorionlaborantti JaanaLempiäinen siirtyimuun henkilöstönmukana vuodenalussa Nab Labsinpalvelukseen.Nab Labs”Suomalaiset,kansainvälisessävertailussa pienetlaboratoriot pärjääväterikoistumalla”,sanoo Nab LabsinMikko Sainio. ”NabLabs hallitsee metsäteollisuudenanalytiikan,jonka osaaminenei muualla olekovinkaan yleistä.”kein hyvä askel yhtiön kehittämisessä.”Basf puolestaan jatkaa edelleen Raisionlaboratorion palveluiden ostajana. ”Eitosin entisillä volyymeillä, joten meilläon tavoitteena löytää muita asiakkuuksiaRaision toiminnan tueksi.”Raision laboratorio on erikoistunut paperikemikaalienpuhtaus- ja koostumusmäärityksiinsekä massan-, paperin- jakartonginvalmistuksen vaativaan saostuma-analytiikkaan.Metsäteollisuuden prosesseihin liittyväanalytiikka on ollut Nab Labsin vahvaaaluetta jo ennestään, mutta Raisionlaboratorio tuo silti yhtiön osaamispalettiinmerkittävän lisän, Sainio sanoo.”Erityisesti suurimmassa laboratoriossammeRaumalla teemme kuitu- ja paperianalytiikkaa,mutta saostuma-analytiikassameillä ei tähän asti ole ollut niinkorkeatasoisia laitteita ja osaamista kuinRaisiossa.”Raision laboratorion laitteistoon sisältyymuun muassa monipuolista ioni-,kaasu- ja nestekromatografiaa, elektroni-18 KEMIA 1/2010

mikroskooppi sekä NMR-laite.Raision koko 11 hengen henkilöstösiirtyi vuoden alussa Nab Labsin palvelukseenvanhoina työntekijöinä – ja tyytyväisinäsiihen, että työ jatkuu.”Erittäin hyvää väkeä, jolla on iso kokemuspääoma”,Sainio kiittää. ”Kemistejäon joukossa kolme, heistä yhdellätohtorin tutkinto.”Raisiolaislaboratorion liittäminen mukaanuuden omistajan organisaatioon onSainion mukaan lähtenyt käyntiin sujuvasti.”Kun päällekkäisyyksiä laboratorioidentoiminnoissa ei juuri ole, voimmeintegroida Raision hyvin mukaan omanakokonaisuutenaan.”Ulkoistamiskehitysetenee teollisuudessaAnalyysi- ja mittauspalveluja teollisuudentuotantoon ja ympäristöseurantaantuottava Nab Labs Oy syntyi vuonna2003, kun Lännen laboratoriot, Pohjanmaantutkimuspalvelu ja Juve Groupinympäristölaboratorio Juve AC yhdistyivät.Sen jälkeen yhtiö on laajentanut toimintaansaerityisesti teollisuuden ulkoistamiskehityksensiivittämänä. Pari vuottasitten Nab Labs osti oululaisen mäntyöljyjalostajanArizona Chemicalin laboratorioliiketoiminnan,ja Arizonan laboratoriohenkilöstösiirtyi kaupan myötä uudenomistajan palvelukseen.Jo aiemmin Nab Labs oli hankkinutsamalla konseptilla muun muassa EkaChemicalsin Oulun tehtaan ja UPM:nRauman paperitehtaan laboratoriotoiminnot.Kunnalliselta puolelta yhtiölleon siirtynyt Imatran kaupungin ympäristö-ja elintarvikelaboratorio. KaikkiaanNab Labs työllistää tätä nykyä noin 120henkeä seitsemällä paikkakunnalla Suomessa.Mikko Sainio uskoo yhtiön laajenemisenjatkuvan samaan tapaan, sillä teollisuudessasiirrytään analytiikassa ostopalveluihinja jopa luovutaan omista laboratorioista.”Sellainen kehitys on järkevääsekä ulkoistajan että meidän kannaltamme”,Sainio sanoo.Vaikka massa- ja paperiteollisuus, NabLabsin merkittävin asiakaskunta, näyttääSuomesta hiipuvan, Sainio uskoo juuriulkoistamiskehityksen turvaavan yhtiönmenestyksen jatkossakin.”Alan laboratoriotyön kokonaisvolyymivarmaan laskee, mutta samalla vapaastimarkkinoilla oleva volyymi kasvaa,kun yritykset käyttävät yhä enemmänostopalveluja.””Sitä paitsi meillä on asiakkaita myösmuualla teollisuudessa, enenevässä määrinesimerkiksi kemian-, metalli- ja energiateollisuudessa.”Raision laboratorion hankinnan myötäNab Labsista tuli osakas myös Top AnalyticaOy:ssä, joka tarjoaa monipuolisiapinta-analytiikan palveluita Turussa.Yhtiö onkin hakemassa uusia asiakkuuksiamyös suurteollisuuden ulkopuolelta.1/2010KEMIA19

SGS FinlandVaikka ympäristöanalytiikassa on talvella hiljaisempaa, SGS Finlandin laboratoriossa töitä on viime aikoina riittänyt. LaboranttiAki Korjus vastaanottaa maanäytteitä.”Uskon, että yleiseen kemialliseenanalytiikkaan laajentuneet palvelummekiinnostavat esimerkiksi tiede- ja teknologiayhteisöä.Potentiaalisia asiakkaitavoisivat olla vaikkapa pienemmät teknologiakehitysyritykset,mikseivät yliopistotja tutkimuslaitoksetkin.”Analytiikkaaympäri vuorokaudenMyös SGS Finland teki viime vuonnamittavan investoinnin rakentamalla KotkanMussaloon uuden kemian laboratorion.Uutuuttaan hohtavia 1 200 neliön laboratoriotilojaisännöi yhtiön kaksi aiemmintoisistaan erillään sijainnutta laboratoriota,joiden toiminnot vihdoinsiirtyivät saman katon alle. Kotkassa jopitkään tehty öljy- ja petrokemian analytiikkasai kumppanikseen Haminastasiirtyneen ympäristöanalytiikan laboratorionlaitteineen ja henkilöstöineen.Koossa on nyt 22 hengen tehokas, aiempaamonipuolisempi yksikkö.Uutta laboratoriossa ovat myös aukioloajat– joita ei itse asiassa ole. Kotkalaisetpalvelevat tätä nykyä asiakkaitaanympärivuorokautisesti ympäri vuoden.”Meillä on tosiaan ovet auki kokoajan”, vahvistaa laboratoriopäällikköOlli-Pekka Jaakola.Syy kellon ympäri ulottuvaan palveluvalmiuteenpohjaa tärkeimpien asiakkaidentarpeisiin.”Me toimimme kiinteässä yhteydessäsatamaan ja satamaoperaatioihin. Laivauksetja kemikaalitransitot edellyttävät,että testaus on saatavilla vuorokaudenajasta riippumatta aina”, Jaakola selittää.”Näytteissä saattaa olla nopeaa mittaamistavaativia tai helposti muuttuviaparametreja, kuten esimerkiksi syanidiyhdisteitä,jolloin analyysit tarvitaan viipymättä.”Laboratorion 24/7-miehitys mahdollistaahänen mukaansa sen, että muutakinanalytiikkaa ja mittauksia voidaan tarvittaessatehdä vaikka keskellä yötä. Tarvevoi tulla eteen esimerkiksi onnettomuustilanteissaja vahinkotapauksissa.”Kiireessä sattuu, ja silloin alkaa tapahtuameilläkin. Muutama sellainenonnettomuustilanne on jo ollut, jossaolemme olleet mukana tekemässä nopeitaanalyysejä.”Tuotetestaustatarvitaan ainaMuun muassa testaus- ja verifiointitoimintaaharjoittavan SGS Finlandin kemianlaboratoriopalvelut ovat toimineetSuomessa reilut parikymmentä vuotta.Ennen tuoreinta investointiaan yhtiö onhankkinut lisäkapasiteettia myös yrityskaupoin.Viime vuosien ostoksiin kuuluvatbitumitestauslaboratorio VTT:ltä jaEMC-testauslaboratorion kauppa, jossamyyjänä oli Nokia Siemens Networks.Yhtiön kemianlaboratorioiden pääosaamistaovat petrokemian teollisuudenanalytiikan lisäksi pilaantuneidenmaiden analyysit ja vesianalyysit. Asiakaskunnanmuodostavat vastaavasti petrokemianalan valmistus- ja kuljetusyritystenlisäksi konsulttiyritykset, viranomaistahotja kunnat.”Pilaantuneiden maiden analytiikkaameillä tehdään määrällisesti eniten. Bitumitestaustapahtuu asfaltointikautena.Viime aikoina on lisääntynyt kulutustuotteidentestaus eli niiden kemiallisenturvallisuuden arviointi ja analytiikka”,Jaakola kuvaa laboratorioiden työsarkaa.Vaikka Suomen-yhtiö paikallisesti toi-20 KEMIA 1/2010

”Julkisten laboratorioiden rooliapohdittava tarkasti”Yksityissektoria edustavat Nab Labsin Mikko Sainio ja SGS:n Olli-Pekka Jaakolaovat seuranneet kiinnostuneina keskustelua julkisen laboratorioalan tulevaisuudesta.”Tärkeintä on, että laboratoriot ja laboratorio-osaaminenpysyvät Suomessa”,Jaakola kommentoi tilannetta. ”Emmeme voi olla täysin ulkomailta hankittavienpalveluiden varassa, vaan omastamaasta pitää löytyä tietotaitoa ja kapasiteettia.”Hänestä on myös selvää, että tiettytutkimus ja analytiikka ovat viranomaistyötäja sellaisina säilyvät. ”Muttamihin kohtaan pitäisi vetää raja julkisenja yksityisen toiminnan väliin,siitä voi jo olla monta mieltä.”Mikko Sainion mukaan yhteiskunnanomistamilla laboratorioilla on omaroolinsa.”Mutta sellainen ajatus, että pitäisiylläpitää tiettyjä valmiuksia jonkinhuoltovarmuusnäkökohdan takia, ei tänäpäivänä ole kovin relevantti. Myösyksityisillä yrityksillä on hyvinkinvaativia laitteita ja pitkälle kehittyneitäpalveluja. Julkisella puolella on aikavähän niin erikoisia resursseja, että nekokonaan puuttuisivat yksityiseltä.”Sitä, mikä julkisen laboratoriotoiminnantehtävän tulisi ylipäätään olla,tulisi Sainion mielestä pohtia tarkasti.”Julkisella sektorilla tehdään tätänykyä paljon sellaista, mikä ei nähdäksenikuulu tehtäväksi meidän kaikkienyhteisin varoin. Esimerkiksi kunnallisiltalaboratorioilta palveluja ostavatyritykset saavat analytiikkaa hintaan,jota veronmaksajat subventoivat. Kilpailusiis vääristyy, mikä on selvityksissäkintodettu.”Kuinka kakku julkisen ja yksityisenkentän kesken lopulta jaetaankaan, molempiensektoreiden tulisi sekä Sainionettä Jaakolan mielestä joka tapauksessatukea toisiaan. Päällekkäisyyksienpurkaminen ja toiminnan keskittäminenon järkevää kaikkien kannalta.”Se täytyy sitten miettiä erikseen,keskittääkö jokin asia nimenomaanviranomaisille, vai olisiko se hankittavissajoltakin yksityiseltä palveluntarjoajalta,joka sitä jo tuottaa”, Jaakolahuomauttaa.Sainion mukaan yksityisillä laboratorioillaolisi paljon tarjottavaa yhteiskunnallistenpalveluiden toteuttamiseen,ei vähiten kaupallisen toiminnantehokkuuden ansiosta.”Julkisen sektorin laboratoriothanovat kovin pieniä eikä niillä siis ole volyymiä,jonka avulla tehostaa toimintaansaja hakea kustannussäästöjä.”miikin, se on osa kansainvälistä jättikonsernia.SGS-ryhmä on maailman johtavatarkastus-, verifiointi-, testaus- ja sertifiointiyritys.SGS Finlandia on kehitetty Olli-PekkaJaakolan mukaan määrätietoisesti. Puitteetovat kunnossa, ja korkeatasoistentoimintojen kehitystä Suomessa jatketaantulevaisuudessakin.”Ei tätä Kotkan laboratoriotakaanmiksikään postikonttoriksi perustettu”,sanoo Jaakola, jolla on vankka luottomyös koko yhtiön tulevaisuuteen.”Kemian analyysipalveluille on kysyntäälähes kaikilla kaupallisen tuotannonaloilla. Tuotteiden kysynnän volyymiei vaikuta testauksen tai verifioinnintarpeeseen, joten suhdannevaihtelut eivätleimaa kovin merkittävästi SGS:ntoimintaa.”SGS Finlandin laboratoriopäällikkö,kemisti Olli-Pekka Jaakola kiittää suomalaistenlaboratorio-osaajien korkeaatasoa. ”Siinä asiassa meillä ei todellakaanole hävettävää, päinvastoin.”SGS Finland1/2010KEMIA21

ajankohtaistaBioliuotuksellaKaatopaikasta ekokaivosTeollisuuden prosessihäviöinäpäätyy jätteeksi muun muassahuomattavia määriä metalleja.Ongelmaan haetaan ratkaisuabioliuotuksesta, jonka avullaarvokkaat raaka-aineet voidaankerätä kaatopaikoilta talteen.Menetelmällä uskotaan olevanmyös vientipotentiaalia.Sanna AlajokiSuomen kaatopaikoille joutuu joka vuosi ylimiljoona tonnia teollisuuden metallipitoisiajätteitä, jotka voitaisiin hyötykäyttää.”Esimerkiksi raudan ja teräksen valmistuksessasyntyy 450 000 tonnia jätettä.Määrästä arviolta 200 000 tonnia on metalleja.Kaivosteollisuuden jätealueille puolestaanpäätyy vuodessa kolme miljoonaatonnia jätemassaa, josta hyödynnetään vain20 prosenttia”, kertoo tutkija Elina VestolaVTT:stä.Tilanne saattaa kuitenkin tulevaisuudessaparantua. Vestola kollegoineen kehittääparhaillaan Ecomining-nimen saanutta tekniikkaaeli bioliuotukseen perustuvia sovelluksia,joiden avulla teollisuuden metallipitoisistasivuvirroista ja jätteistä voidaanerotella arvokkain osa talteen.Lupaava menetelmä voitti VTT:n ja Aalto-yliopistonviimevuotisen innovaatiokilpailun,jonka tulokset julkistettiinjoulukuussa.Vestolan vetämässä hankkeessa, jossaovat mukana myös Geologian tutkimuskeskusja ammattikorkeakoulu Savonia,pyritään myös lisäämään bioliuotusprosessintehokkuutta ja optimoimaan sitä kaikiltaosin.”Kriittiset metallit, kuten esimerkiksi nikkeli,sinkki, arseeni ja koboltti tulevat nykytavallakäytettynä loppumaan maailmasta.Niiden makuuttaminen kaatopaikalla ei olejärkevää”, sanoo Vestola, jonka mukaan jätemetallintalteenotto on yrityksille tätä nykyämyös imagoasia.Tutkija Elina Vestola uskoo, että Suomessakehitettävällä bioliuotusmenetelmälläon mahdollisuuksia myös kansainvälisillämarkkinoilla.Sanna Alajoki22 KEMIA 1/2010

Hyötykäytön mahdollistavat menetelmäteivät kuitenkaan saa maksaa liikaa.”Jätteiden kaatopaikkasijoittaminen maksaayrityksille vain noin viisi euroa tonnilta,joten myös hyötykäytön on oltava edullista,jotta se kiinnostaisi.”Uusi menetelmäjätealallaMetallien keruutekniikaksi ”ekokaivoksiin”on valittu bioliuotus muun muassa siksi, ettäse hyödyntää luonnossa tapahtuvaa prosessia.”Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi fysikaalinentai kemiallinen menetelmä, muttabiologiset menetelmät kuluttavat vähemmänluonnonvaroja.”Bioliuotusta menetelmänä on maailmallakäytetty jo 30–40 vuotta. Kaupallisessakäytössä liuotus on esimerkiksi Talvivaarankaivoksessa Sotkamossa. Jätteenkäsittelyssäbioliuotus on kuitenkin uutta, vaikka asiaaon jonkin verran tutkittu aiemminkin.”Alalla on tosin pitkään ollut hiljaista,joskin esimerkiksi Japanissa on hiljattaininnostuttu aiheesta uudestaan. MeilläSuomessa erikoisuutena ovat kylmät olosuhteet,jotka tuovat prosessiin oman haasteensa”,Vestola kertoo.Bioliuotus perustuu mikrobeihin, joidenavulla metallipitoisten materiaalien sisältämätmetallit saadaan liukoiseen muotoon.Mikrobit joko syövät jätemateriaalia aiheuttaensiten metallin liukenemista, tai metallitliukenevat mikrobien aineenvaihduntatuotteidenavulla. Liuoksesta metallit saadaanerilleen esimerkiksi pH:ta säätämällä.Metallien talteenotto bioliuotuksen avullasoveltuu Tekesin vanhemman teknologia-asiantuntijanAsko Vesannon mukaanteollisuuden kaatopaikoille, joiden jätteidenalkuperä on tiedossa ja koostumus homogeeninen.Sellaisia Suomessa on arvioltakymmenkunta.Varsinkin kaivosteollisuudella on vanhojajäte- ja rikastehiekka-alueita, joilla onpaljon potentiaalista raaka-ainetta. ”Teollisuudenmenetelmät ovat aiemmin olleettehottomampia, joten kaatopaikalle päätyneessäjätteessä on ollut mukana enemmänkäyttökelpoista materiaalia kuin nykyään”,Vesanto sanoo.Metallien ja mineraalien keruusta koituumuutakin hyötyä kuin arvoraaka-aineentalteensaaminen: erottelun jälkeen paraneemyös jäljelle jäävän jätemassan käyttökelpoisuus.”Kun metallit on erotettu, jäljelle jää raemainenaines ilman haitallisia ainesosia. Sitävoidaan käyttää esimerkiksi tienrakennuksessa”,Elina Vestola huomauttaa.Ekokaivostoiminnan hyödyt olisivat Vestolanmielestä kiistattomat. Materiaalien ympäristökuormitusvähenisi, kun osa niistäsaataisiin takaisin käyttöön, kaatopaikkojenjätemäärät pienenisivät, ja kun niille jäävässäjätejakeessa ei olisi metalleja, sen ympäristöhaitatolisivat pienemmät. Materiaalienkaatopaikkasijoittaminenkin helpottuisi,kun haitalliset metallit, esimerkiksi arseenija kadmium, saataisiin pois.Lisäksi bioliuotuksen kustannukset jäävätyleensä alemmiksi kuin perinteisten rikastusteknologioiden.”Tosin bioliuotus soveltuu vain niillemalmityypeille, joiden metallipitoisuus onalhainen. Toisentyyppisille malmeille onsiis löydettävä muita menetelmiä.”Vestolan tehtävänä tutkimushankkeessaon myös liuotusprosessin käyttöönoton kokonaiskustannustenarviointi.”Asiaa täytyy tarkastella tapauskohtaisesti.Vaihtelua voi aiheutua monista tekijöistä.Kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksikäsiteltävä materiaali sekä seurannanja ylläpidon tarve.”Asko Vesannon mukaan bioliuotus on jokatapauksessa erittäin lupaava vaihtoehtojätemetallin talteenottoon, sillä mikrobiologisetmenetelmät ovat varmasti ainakin kemiallisiakeinoja kustannustehokkaampia.”Bioliuotusprosessi saattaa viedä enemmänaikaa, mutta sen taloudellinen kannattavuuson eri luokkaa kuin kemiallisillamenetelmillä. Niitä on kyllä testattu tähäntarkoitukseen, mutta niiden käyttö on kaatunutnimenomaan kustannuksiin”, Vesantosanoo.Elina Vestola uskoo, että Suomessa nytkehitettävällä menetelmällä on myös kansainvälistäpotentiaalia.”Metallipitoista jätettä syntyy teollisuudessajoka puolella maailmaa, ja määrätovat huomattavia. Alalla on siis kysyntääuusille tuotteille ja prosesseille.”Tekesin SymBio-ohjelmaan kuuluva tutkimushankejatkaa pilot-mittakaavaisenavielä kaksi vuotta. Sen jälkeen alkavat täydenmittakaavan kokeet.”Neljän vuoden päästä menetelmää voitaisiinsiis jo oikeasti hyödyntää teollisuudessa”,Elina Vestola arvioi.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fiKansainvälisillemarkkinoilleVTTJätemateriaalinbioliuotustatäyssekoitusreaktorissa.1/2010KEMIA23

UUTISIAMateriaalitehokkuus säästäärahaa ja raaka-ainettaMateriaalien tehokaskäyttö tarjoaa montahyötyä. Motivan kehittämämenetelmä auttaayritystä tunnistamaantoiminnastaan kohteet,joissa on materiaalitehokkuudenkannaltaparantamisen varaa.Sula messinki matkalla valu-uunistavalumuottiin. Motivan materiaalitehokkuuskehityksenpilottiyritys OrasOy arvioi tutkimuksen suurimmaksihyödyksi valuun liittyvät parannusehdotukset.Materiaalien tehokas käyttösäästää paitsi raaka-ainettamyös energiaa, valmistuskuluja,työvoimakustannuksia, tuotanto-ja varastointitiloja, kuljetuksiinuppoavia euroja, jätehuollonkustannuksia ja ympäristöä.Siinä muutama syy, joiden takiayrityksen ja koko kansantaloudenkannattaa pyrkiä puristamaanhukkamateriaalin syntyminenminimiin.Jokaisen yrityksen kannattaapitää mielessä, että aineidentuhlaileva hukkakäyttö valuusuoraan kilpailijan kukkaroon,muistuttaa asiantuntija PaulaEskola Motiva Oy:stä. Omaakilpailukykyään taas voi parantaavarsin yksinkertaisin keinoineli käyttämällä materiaalejajärkevästi.”Saksalaisen tutkimuksenmukaan materiaalitehokkuussäästää pelkästään materiaalikustannuksia20 prosenttia”,huomauttaa Eskola, joka puhuiaiheesta Ekokumppanit Oy:n,Tampereen kauppakamarin jaPirkanmaan jätehuollon järjestämässäseminaarissa.Suomalaisen tuotannon jakulutuksen materiaalivirrat janiiden ympäristövaikutuksettoimialoittain ja tuoteryhmittäinkartoitettiin viime vuonnaOras Oy/Mika Malopäättyneessä, ympäristöministeriönrahoittamassa Envimathankkeessa.Tulosten perusteellavoidaan tunnistaa materiaalivirrat,jotka kuluttavat enitenympäristöä ja luonnonvaroja, japyrkiä ohjaamaan materiaalienkäyttöä kestävän kehityksensuuntaan.Katselmuksella kohtiparempaa tehokkuuttaMotiva puolestaan kehittääparhaillaan menettelyä, jonkaavulla yksittäinen yritys voikohentaa materiaalikäytäntöjään.Materiaalikatselmukseksiristityn menetelmän tarkoituksenaon tunnistaa kohteet, joissapiilee epäkohtia tai joissa tehokkuustasoon nostettavissa.Kehitystyössä yhtiö hyödyntääkokemustaan energiatehok-kuuskatselmuksista.Päämääränä on, että materiaalikatselmuksenjälkeen yrityskykenee valmistamaan tuotteensaaiempaa pienemmin kustannuksin,materiaalipanoksinja ympäristövaikutuksin, Eskolakertoo. Katselmuksen menettelytavatsoveltuvat kaikilletoimialoille, muun muassa kemianteollisuuteen.Tehokkuuskatselmuksestakoituu Eskolan mukaan yrityksellemonta hyötyä.”Materiaalivirroista saadaansystemaattinen kokonaiskuva,materiaalien käytön sekä suoratettä välilliset kustannukset selviävättarkasti. Menettely antaatietoa myös korvaavan teknologianvaikutuksista materiaalivirtoihinja kustannuksiin.Ympäristönäkökohdatkin otetaanhuomioon. Katselmuksentuottamaa tietoa voidaan käyttäämyös yrityksen markkinoinnissa.”Kehitystyön pilottiyrityksessäOraksessa toteutetussa tutkimuksessalaadittiin parannustoimenpiteidenideointiin systemaattinenmenetelmä, jotayritys kiitti oivalliseksi keinoksiaivan uusien säästökohteidenlöytämiseen.Edelleen jatkuvassa pilotointivaiheessaon mukana muitakinyrityskumppaneita. ”Mukaanmahtuu vielä lisääkin aiheestakiinnostuneita yrityksiä”, Eskolavinkkaa.Katselmusmenetelmän onmäärä olla valmiina sekä konsulttienettä yritysten käyttöönvuonna 2011.Päivi IkonenSÄHKEITÄBiotekniikan ohjelmastaensimmäiset maisteritEnsimmäiset biotekniikan maisterit Helsingin seudun biotekniikanHEBIOT-koulutusohjelmasta ovat valmistuneet. Helsinginyliopiston, Kauppakorkeakoulun ja Aalto-yliopiston teknillisenkorkeakoulun yhteisestä ohjelmasta voi valmistua kandidaatiksi,maisteriksi tai diplomi-insinööriksi. Kaksi tuorettabiotekniikan maisteria jatkavat suoraan väitöstutkimukseen.Heidän lisäkseen lähellä valmistumista on jo usea muukinopiskelija.Nanomikroskopiakeskusavasi OtaniemessäKansallinen Nanomikroskopiakeskus on avannut ovensa EspoonOtaniemessä. Euroopan suurimpiin kuuluvaan keskukseenon sijoitettu keskitetysti sekä nanomateriaalitutkimuksenettä biomateriaalitutkimuksen tarvitsemia herkkiä atomiresoluutiontutkimuslaitteita. Keskuksen tärkeimmät uudishankinnatovat uuden sukupolven läpäisyelektronimikroskoopit (TEM),Suomen ensimmäiset. Tilat ja laitteistot ovat yliopistojen, tutkimuslaitostenja yritysten käytettävissä.24 KEMIA 1/2010

Tekniikan päivien ohjelmaankuului muun muassa Heurekantiedeshow. Tiedekeskuksenpääopas Harri Montonenja opas Nina Rinkinen esittivätyleisölle tulitemppuja.Tero PajukallioIlmastonmuutospuhuttiTekniikan päivilläJokaiselle kansalaisellehenkilökohtainen hiilikortti?Historian toiset Tekniikan päivät kokosivatOtaniemen Dipoliin monituhatpäisen kuulijakunnan.Tuli-teeman alle mahtui asiaa puun polttamisestafuusioenergiaan.”Kasvihuonekaasupäästöjen onkäännyttävä laskuun”, painottiTilastokeskuksen tilastopäällikköRiitta Pipatti tammikuussajärjestetyillä Tekniikanpäivillä. Pipatti tietää tarkkaan,mistä Suomen päästöt tulevat,sillä hän raportoi niistä vuosittainEU:lle ja Kioton sopimukselle.”Suomi kuuluu päästöissäteollisuusmaiden keskiluokkaan,mutta lama on vähentänytpäästöjä ja tuonut lisäaikaaniihin reagoimiseen.”Suomalaisen yksityisen kulutuksenmerkittävimmät kasvihuonekaasujenlähteet ovatelintarvikkeet, asunto ja auto.Myös kuluttajat on saatava sitoutumaanparemmin päästöjenvähentämiseen.”Tottumus ohjaa kuluttajaakaupassa. Hänellä on harvoinaikaa kokeilla mitään uutta, eikähän aina ehdi tutkia pakkaustenympäristömerkintöjä”,kertoi johtava ekonomisti AdriaanPerrels Valtion taloudellisestatutkimuskeskuksesta.Perrels esitteli Climate Bonus-hankkeen, jonka demoversiossakotitalouksien keskeisetostokset liikenne jaasuminen mukaan lukien kirjautuvatpalaute- ja seurantajärjestelmäänesimerkiksibonuskorttien avulla.Kuluttaja joutuu tuotteissakohtaamaan melkoisen ympäristömerkkienkirjon, eikä tuotteidenvertailu ole aina helppoa,ilmeni Syken erikoistutkijanAri Nissisen esityksestä.Isossa-Britanniassa on tutkittuuseita henkilökohtaisenpäästökaupan malleja, joissajokaiselle kansalaiselle jaetaanluottokorttia muistuttavahiilikortti. ”Kallis muttei mahdotontoteuttaa”, arveli tutkijaAnnukka Berg Helsingin yliopistosta.Yleisöä riittiTekniikan päivät on kansantajuinentiedetapahtuma, jokajärjestetään vuorovuosina Tieteenpäivien kanssa. Tapahtumanteemana oli tällä kertaatuli, yksi Aristoteleen neljästäperuselementistä.Kaikkiaan 85 asiantuntijaesitystätarjosivat tietoa pakokaasujenpuhdistustekniikastatulisijojen ja savusaunan suunnitteluunja rakentamiseen. Järjestelytoimikunnanpuheenjohtaja,Aalto-yliopiston professoriOlavi Nevalinna kertoikuuntelevansa ainakin esityksetpuun palamisesta ja fuusioenergiantuottamisesta.Tapahtuma houkutteli paikallerunsaasti asiantuntijoitamutta myös esimerkiksi koululaisia.Varsinaista kävijöidenrekisteröintiä ei ollut, muttajärjestäjät arvioivat tilaisuudenkeränneen yli 10 000 kuulijaa.Verkon kautta esityksiä seurasiarviolta 3 200 henkeä.Tallenteet esityksistä löytyvätosoitteesta www.tekniikanpaivat.fi.Marja SaarikkoNew New New NewMobile Ductless fume hoodswith modular filtration column100% energysavings0 emissionof toxiccompoundsinto theatmospherewww.captair21.comTel : +33 (0)2 32 09 55 80 - Contact@erlab.netTM

UUTISIALaskentamenetelmiäkemiallisille prosesseilleUusiutuvien raaka-aineiden käytölle perustuville kemiallisilleprosesseille kehitetään laskentamenetelmiä. Monimittakaavainenkemiallisten prosessien mallinnus (MUMO)-hankkeen toteuttavat Åbo Akademi, Lappeenrannan teknillinenyliopisto ja VTT. Konsortiota johtaa akatemiaprofessoriTapio Salmi Åbo Akademista. Tammikuussa käynnistynytprojekti kuuluu Suomen Akatemian laskennallistentieteiden tutkimusohjelmaan.Mallinnuksen kohteena ovat erityisesti prosessit, joissahyödynnetään biomassasta peräisin olevia polysakkaridejaja monosakkarideja. Laskentamenetelmiä käytetään useitamolekyylimallinnuksesta reaktionopeuksien mallinnukseenja tuotantolaitteistojen matemaattiseen kuvaukseen.Projekti integroi eri mallinnusnäkökulmat kvanttikemiastatietokonepohjaiseen virtauslaskentaan.SÄHKEITÄKonenäkö kertoo suorassa lähetyksessä, mitä putkessa tai kolonnissakulloinkin tapahtuu.Konenäkö takaamassan laadunPaperimassan koostumuksestaputkistoissa on ensi kertaamahdollista saada tarkkaa kolmiulotteistakuvaa reaaliajassa.Konenäköön perustuvan mittaustekniikanavulla prosessiavoidaan virittää niin, että massaon aina tasalaatuista. Laitteenon kehittänyt Numcore Oy.Tekniikka perustuu elektrodeihin,jotka asennetaan jokopienempien putkien sisäpinnalletai suurissa tankeissa ja putkissaniiden sisäpuolelle sauvamaisellaanturoinnilla. Tekniikallavoidaan sekä tehostaatuotantoa että vähentää kemikaalienja lisäaineiden käyttöäBioterminaali turvaametsäenergian saanninpaperinvalmistuksessa.Paperimassan ainesosien riittämätönsekoittuminen paperikoneenmärässä päässä on suurinyksittäinen syy paperitehtaidentuotantohäiriöihin.Konenäkölaite sopii paperijaselluteollisuuden lisäksi kaivostoimintaan,elintarviketeollisuuteen,vedenkäsittelyyn jamuuhun prosessiteollisuuteen.Pilottilaitteisto on ollut koekäytössämuun muassa Geologiantutkimuskeskuksen mineraalitekniikanlaboratoriossa Outokummussa,jossa sen avulla onseurattu malminrikastuskolonnientapahtumia.VTT:n tutkimushankkeessa luodaan biopolttoaineterminaaleilleuusia toimintamalleja. Tavoitteena on parantaa metsäpolttoaineidenlaatua, saatavuutta ja toimintavarmuutta.Projektissa kehitetään metsäpolttoaineiden hankinta-, valmistus-ja toimitusketjuja sekä testataan haketus- ja murskauslaitteitasekä laiteketjuja. Metsäenergian tuotanto jakäyttö voimaloiden polttoaineena sekä nestemäisten biopolttoaineidenraaka-aineena on kasvamassa.Numcore OyJuha RahkonenMuun muassa Nokian Renkaat Oyj:n johto ja henkilöstö ovat rakentaneettyöturvallisuutta yhteistuumin.Riskienarviointi toimiikemianteollisuudessaRiskienarviointi toimii kemianteollisuudentyöpaikoilla, kertooriskienhallintaa selvittänytsosiaali- ja terveysministeriönja Työterveyslaitoksen tutkimus.Vaaranpaikat tunnistetaanhyvin, joskin tiedonhallinnassaja tiedon hyödyntämisessä onvielä kehittämisen varaa.Syksyllä 2008 tehtyyn kyselytutkimukseenosallistui sekätyönantajien että työntekijöidenedustajia. Vastaajat edustivatpääasiassa suuria ja keskisuuriatyöpaikkoja, joilla työturvallisuudestausein huolehditaankeskimääräistä paremmin.Työnantajien mielestä riskienarvioinnissahyödynnetäänhyvin myös työntekijöidenosaamista. Kolmasosa työnantajistakuitenkin katsoo, ettäriskienarvioinnin dokumentiteivät ole riittävästi työntekijöidennähtävillä.Puutteita sekä työnantajat ettätyöntekijät löysivät alihankkijoidenkoulutuksesta ja perehdytyksestä.He tunnistavatvaarat huonommin kuin muuttyöpaikalla työskentelevät.26 KEMIA 1/2010

ChemBio jaKemian päivätensi vuodenmaaliskuussaSuomen suurin kemian alan tapahtuma,ChemBio-messujenja Kemian päivien muodostamakokonaisuus järjestetäänseuraavan kerran reilun vuodenkuluttua, 22.–24. maaliskuuta2011. Tapahtumapaikkanaon aiempaan tapaan Helsinginmessukeskus Pasilassa.Ammattilaisille suunnatussaChemBio-näyttelyssä esittäytyvätsekä kotimaisten että kansainvälistenyritysten tarjoamatkemian, laboratorioalan ja bioteknologianuusimmat tuotteetja palvelut.Kemian päivistä on jälleentulossa monipuolinen seminaareista,keskustelutilaisuuksistaja luentosarjoista koostuva paketti.Päivien teemoissa näkyymuun muassa YK:n julistamakansainvälinen kemian vuosi2011.Jukka UotilaEdellinen ChemBio-näyttely ja Kemian päivien luennot houkuttelivat paikalle runsaasti myös alanopiskelijoita.ChemBio-messut ja Kemianpäivät pidettiin edellisen kerrantoukokuussa 2009.Ilmoitus uutiskirjeessä tavoittaa yli 3000alan ammattilaista – nopeasti ja tehokkaastiTilaa veloitukseton uutiskirje:www.kemia-lehti.fiAtsii! Homevauriotaiheuttavatsilmien ärsytystäja kutinaa, nuhaa,yskää ja hengitystietulehduksiasekä allergioita.SÄHKEITÄOriolan Terveydenhuollon kaupastaOriola-KD Healthcare OyOriola Oy jakautui vuodenvaihteessa kahdeksi yhtiöksi.Terveydenhuollon kauppa -liiketoiminta siirtyi uuteen yritykseen,jonka nimeksi tuli Oriola-KD Healthcare Oy. Lääkkeidentukkukauppa jatkaa toimintaansa Oriola Oy:ssä.Molemmat yhtiöt ovat Oriola-KD Oyj:n sataprosenttisestiomistamia tytäryhtiötä Suomessa. Oriola-KD HealthcareOy palvelee terveydenhuollon ja laboratorioalan asiakkaita.Yhtiön uusi verkko-osoite on www.oriola-kd.fi.Kemin kaivoksessaluultua enemmän malmiaOutokummun Kemin kaivoksen mineraalivarannot näyttävätolevan aiempia arvioita merkittävästi suuremmat. Geologiantutkimuskeskuksen mukaan kromimalmia sisältävä kivilajimuodostumajatkuu mahdollisesti jopa neljän kilometrin syvyyteenja kromiittikerros yli kahteen kilometriin. Kaivoksenyhden kilometrin syvyydeltä todetut malmivarat ovat 37 miljoonaaja mineraalivarannot 87 miljoonaa tonnia. Arvioitua70 vuoden louhinta-aikaa voidaan uusien tietojen pohjaltajatkaa ehkä sadoiksi vuosiksi.ScanstockphotoRamboll Analyticstutkii sisäilmaaRamboll Analytics on vahvistanuttyöhygienian, sisäilmamittaustenja rakennusmateriaalientutkimustaan. Yhtiön työhygienia-ja sisäilmamittausten vetäjänäaloitti vuoden alusta FTUlla Lignell, joka on toiminutsisäilma-alalla yli kymmenenvuotta.Ramboll analysoi sekä kemiallisia,fysikaalisia että biologisiaaltisteita. Tutkimuksen kohteenaovat muun muassa haihtuvatorgaaniset yhdisteet (VOC),pöly ja melu.Suomessa jopa kolmessa rakennuksessaneljästä on homejakosteusvaurioita. Vaarallisilleaineille altistuu työssään 1,5miljoonaa suomalaista.1/2010KEMIA27

UUTISIARiihimäkeläinen Ekokem osallistuu myös tutkimuksen yhteishankkeisiin, kuten esimerkiksiCleen Oy:n REMA-ohjelmaan, joka edistää materiaalien hyötykäyttöä.EkokemEkokem satsaatutkimukseenEkokem kasvattaa merkittävästi tutkimusjakehitysbudjettiaan. Tänä vuonna yhtiönliikevaihdosta 2,7 prosenttia on varattu tutkimukselle.Ulkopuolinen rahoitus mukaan luettunaEkokemin tutkimustyön volyymi nouseevuonna 2010 yli neljään miljoonaan euroon.Yhtiö on vahvistanut omaa tutkimusryhmäänsäpalkkaamalla uuden tutkimuspäällikön.Ekokemin tavoitteena on yhä laajempimateriaalien kierrätys ja hyötykäyttö sekäuusien, vaativien materiaalien käsittelyyntähtäävä kehitystyö. Lisäksi yhtiö pyrkiiedelleen parantamaan käsittelymenetelmiensäympäristömyötäisyyttä ja energiatehokkuutta.Kemianteollisuus hakeepalkinnon arvoistainnovaatiotaKemianteollisuus ry:n innovaatiopalkintojaetaan tänä keväänäyhdennentoista kerran. Keskusliittoetsii parhaillaan palkitsemisenarvoista uutta tuotetta,palvelua tai muuta kemian alaninnovaatiota.Kilpailuun voivat osallistuayksittäiset tutkijat, työryhmätja yritykset. Innovaatio onvoinut syntyä korkeakoulussa,tutkimuslaitoksessa tai yrityksessä.Hakuaikaa on helmikuunloppuun asti, ja hakuohjeet löytyvätverkko-osoitteesta www.chemind.fi. Palkinto jaetaanhuhtikuussa.Kemianteollisuus palkitseealan parhaan innovaation jokatoinen vuosi. Palkinnon arvo on20 000 euroa.Tutkimuksessaanalysoitiin yli2 000 veriviljelynäytettäkahdessalaboratoriossaBritanniassa jaSuomessa.ScanstockphotoVuoden 2008 Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon voittaneenSt1:n toimitusjohtaja Mika Aho sanoo yhtiön hyödyntäväntunnustusta reippaasti markkinoinnissaan.Juha RahkonenDna-testi nopeuttaaverenmyrkytystendiagnostiikkaaUusi dna-testi tunnistaa sepsistäeli verenmyrkytystä aiheuttavatbakteerit keskimäärin 18 tuntianopeammin kuin aiempi menetelmäeli veriviljely, kertoo TheLancet -lehden julkaisema tutkimus.Suomalaisen Mobidiag-yhtiönkehittämä dna-testi tunnistaasamanaikaisesti 64 verenmyrkytystäaiheuttavaa bakteerilajiaeli suurimman osan tapauksista.Sairaalabakteeri mrsa:ntesti löysi tutkimuksissa sataprosenttisellatarkkuudella.Testilaitteena toimii mikro-sirualusta, jonka pinnalla on lyhyitädna-sekvenssejä eri bakteerientunnistamista varten.Veriviljely antaa positiivisentuloksen yleensä 1–3 päivässä.Bakteerilajin tunnistamiseen jaantibioottiherkkyyden määrittämiseenvoi huveta vielä pari lisäpäivää.Dna-testin herkkyys,spesifisyys ja aikaetu sen sijaanmahdollistivat bakteerin tunnistuksenpositiivisesta veriviljelynäytteestäjo samana päivänä.Ennen kuin testi tulee laajamittaiseenlevitykseen tarvitaankuitenkin vielä lisätutkimuksia.28 KEMIA 1/2010

Laktoositon maitoteknologiakiinnostaa maailmallaSÄHKEITÄValion kehittämän laktoosittoman maidon valmistusteknologianvientinäkymät laajenevat. Laktoosittoman maidon lisenssivalmistusPohjois-Amerikassa alkoi viime vuonna, ja nyt suomalaisyhtiötähyää uusia markkinoita Etelä-Amerikasta, arabimaista ja Aasiasta,jossa Etelä-Koreansillanpääasema onjo avattu.Eurooppaan Valio vielaktoosittomia maitotuotteitaja teknologiaakuuteen maahan, yhteistyökumppaniensakauttakolmeen muuhunkin.Tuotteiden liikevaihtoEuroopan maissa oliviime vuonna noin 120miljoonaa euroa. Valionkoko liikevaihto on1,8 miljardia euroa, jostaulkomaantoimintojenosuus on kolmannes.Suomessa on myynnissäparikymmentäerilaista laktoositontamaitotuotetta.Aalto-yliopistoonbiotuotetekniikan ohjelmaAalto-yliopistossa käynnistyy ensi syksynä biotuotetekniikantutkinto-ohjelma. Sen pääaineita ovat biojalostamotekniikka,uudet materiaalisovellukset, kuitutuotetekniikka ja ympäristöasioidenhallinta. Ohjelma korvaa Teknillisen korkeakoulunpuunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman, joka tähän asti onkouluttanut diplomi-insinöörejä metsäteollisuuteen. Uudistuksentaustalla ovat metsäteollisuuden muutokset: perinteistentuotteiden kysyntä vähenee ja tarpeen ovat uudet ratkaisut.Alfa Laval toimittaaKiinan ydinvoimaloihinAlfa Laval toimittaa levylämmönvaihtimet ja suodattimet kahteenKiinan rakennettavaan uuteen ydinreaktoriin. Laitteiden avullajäähdytetään reaktorin jäähdytysjärjestelmän merivettä hyödyntämällävoimalan prosesseissa käytettävää makeaa vettä.Kaupan arvo on 12,7 miljoonaa euroa. Alfa Laval on toimittanutlaitteita suurimpaan osaan Kiinan ydinvoimaloista. Maa aikoo rakentaavielä noin 50 uutta reaktoria vuoteen 2020 mennessä.ValioAleksi KoskinenHeurekasta löytyy veritahroja ja murhattu nuori nainen – muttakuka sen teki?Hovimestariko sen teki?Tiedekeskus Heurekassa tammikuunlopussa avautunut uutuusnäyttelypanee vierailijanselvittämään, kuka on murhaaja.Murha Heurekassa -näyttelyssäkävijä toimii rikosteknisenätutkijana, kerää johtolankojaja kirjaa tuloksensa ja havaintonsamuistikirjaan.Tunnistuslaboratoriossa hänpääsee tutkimaan sormenjälkiä,jälkilaboratoriossa murha-asettaja uhrin asunnon ulkopuoleltalöytynyttä kengänjälkeä.Kemian laboratoriossa selviää,oliko murhattu nauttinut alkoholiatai muita päihteitä ennenkuolemaansa. Dna-laboratori-Kemira yhtiöittioperointipalvelunsaossa tutkitaan, kenen hiuksia jaihoa uhrin kynsien alta löytyy,ja kuitulaboratoriossa mietitään,ovatko vieraat kuidut uhrinvaatteissa peräisin yhdeltäepäillyistä.Laboratoriot kierrettyään jajohtolangat tutkittuaan kävijävoi käyttää harmaita aivosolujaanja tehdä päätelmänsäsyyllisestä. Jos menee väärin,laboratorioissa voi jatkaa tutkimusta.Kun tutkija lopulta osuuoikeaan, hän pääsee kuuntelemaansyyllisen tunnustuksen.Rikos on ratkennut ja syypäätoivottavasti joutuu kaltereidentaa.Kemira on yhtiöittänyt operointipalvelut-liiketoimintansa KemiraOyj:n sataprosenttisesti omistamaksi tytäryhtiöksi KemiraOperon Oy:ksi. Yhtiöittämisen tarkoituksena oli vedenpuhdistuspalvelujenliiketoiminnan keskittäminen ja sen myötäasiakaspalvelun tason nosto. Kemira toimittaa vedenpuhdistuspalvelujakokonaisuutena, jossa se vastaa asiakkaan puolestaesimerkiksi jätevedenpuhdistamon toiminnasta.SÄHKEITÄIlmoitus teemanumerossa huomataan!Numeron 2/2010 osateemoinaanalytiikka, muovit ja kumitKEMIA KemiVaraukset ja lisätietoja:Myyntipäällikkö Sauli Ilolapuh. 040 546 1241sauli.ilola@kemia-lehti.fi1/2010KEMIA29

NÄKÖKULMASILLOIN ENNENKemia-Kemi 1/1975Uutispalstalla kerrottiin Suomen kemianteollisuudentuoreesta merkkipaalusta.E-hutunkeittoaKemia-lehdenkolumnisti Anja Nysténon InsinööritoimistoEcobio Oy:n johtavakonsultti ja Kemikaalikimara-kirjan(Teos,2008) kirjoittaja.MUISTATTE varmaan ainakin kouluajoilta hutunkeiton,joka ratkaisee, kumpi joukkue saa pesäpallo-ottelussavalita, ottaako sisä- vai ulkovuoron.Huttu puolestaan tarkoittaa puuroa.Termiä E-huttu sen sijaan käytetään kuvaamaan lisäaineillahöystettyä ruokaa. Etenkin internetin keskustelupalstoillapaheksutaan suuresti lisäaineiden käyttöäja aprikoidaan niiden mahdollisesti aiheuttamia terveysriskejä.Kuluttajien mielissä iso E on synonyymi haitalliselleriippumatta siitä, mikä aine on kyseessä. Epäilyksiäsaattaa herättää vaikka kuinka tuttu ja turvalliseksi todettuluonnon oma aine.SAMMALMÄTTÄÄLTÄ löytyvän puolukan koostumustakuvattiin eräässä keskustelussa osuvasti näin:”Mistä on pienet puolukat tehty?Vedestä, sokerista, kuiduista, vitamiineista, kivennäisaineista,hapoista (E 200, E 210), hyytelöimisaineista(E 440), väriaineista (E 160a, E 163) ja aromeista.Niistä on pienet puolukat tehty.”KAIKKI lisäaineet eivät toki ole harmittomia.Liiallisessa määrin syötynä esimerkiksi edellä mainittubentsoehappo E 200 sekä nitraatit ovat haitallisia.Fosfaatit on puolestaan yhdistetty osteoporoosiin.Natriumglutamaatin mahdollisista haitoista on väännettykättä siinä määrin, että muutamat elintarviketeollisuudenyritykset päättivät luopua aineen käytöstä.SAMAAN aikaan kun kuluttajat vaativat lisäaineettomiaelintarvikkeita, he syövät aina vain enemmän runsaastilisäaineita sisältäviä tuotteita, kuten karkkeja, virvoitusjuomia,marinoituja lihoja ja kevyttuotteita.Pelko lisäaineista ei ole saanut ihmisiä vähentämäänesimerkiksi makeisten mussutusta, mikä ei olisi ollenkaanpahitteeksi. Karkinsyöjien sarjassa olemme maailmankärkikastia.Hutunkeitossa tarvitaan aina kaksi joukkuetta. Niinmyös E-hutun keitossa.Anja Nysténanja.nysten@ecobio.fiwww.kemikaalikimara.blogspot.comSuomi nousi joulukuun alkupäivinärikkihapon valmistajanamaailmantilastonkärkeen sivuuttamalla johtopaikallatähän asti olleetUuden Seelannin ja samallatoisella sijalla olleen Belgian.Tämä kemian teollisuutemmesaavutus tuli kirjatuksisamalla, kun KemiraOy:n uusin, Kokkolassarakenteilla ollut 300 000tonnin vuosituotannollasuunniteltu rikkihappotehdaskäynnistettiin,minkä seurauksena KemiraOy:n kaikkien rikkihappotehtaidenyhteinentuotantoteho nousi1 500 000 tonniksi vuodessa. Rikkihaponvalmistajien suuruusjärjestys ratkaistaan vertaamallakunkin maan kokonaistuotantoa maan asukaslukuun.Kemia-Kemi 2/1985Professori Tapio Hase pohti lehdessä julkaistussavirkaanastujaisesitelmässään orgaanisen kemiantulevaisuutta.Syntetiikka sinänsäkin tuleemuuttumaan – nyt kun onosoitettu, että miten monimutkaisiayhdisteitä tahansa pystytäänsyntetisoimaan, ovattodelliset haasteet uusien entistätehokkaampien synteesimenetelmienlöytämisessä,erityisesti yksikäsitteistenavaruudellisten rakenteidenluomiseksi. Entsyymien hyväksikäyttöorgaanisissa synteeseissä tuleekasvamaan. Olen valmis toimimaan ennustajaukkona sanomalla,että lähivuosien tutkimustyön tuloksena tullaan 20 vuodensisällä jakamaan kemian Nobel-palkinto modifioitujen entsyymienvalmistamisesta, esimerkiksi geeniteknologisin menetelmin, janiiden käytöstä täysin selektiivisiin orgaanisiin synteeseihin. Suomeenko?Helsingin yliopistoonko?Oikeaan suuntaanTapio Hasen ennuste on toteutunut siten, että muokattuja entsyymejä– ja yhä useammin myös kokonaisia muokattuja hiivasolu- tai bakteerikantoja– hyödynnetään jo teollisesti muun muassa lääkeaineidensynteeseissä, sanoo Jyväskylän yliopiston orgaanisen kemian professoriPetri Pihko.Nobeleita on kuitenkin myönnetty kemiallisesti laajemmin käytettävistämenetelmistä, kuten enantioselektiivisistä hapetus- ja pelkistysreaktioista(2001) ja metateesikatalyyttien kehityksestä (2005).Pihkon oma ennuste on, että ihmiskunnalta vie vielä ehkä 100–200vuotta saavuttaa Streptomyces-bakteerien synteesiosaamisen taso.”Siitä huolimatta synteesimenetelmiä kannattaa keksiä, koska bakteeriteivät tee aina sellaista kemiaa, jota me ihmiset tarvitsemme.”30 KEMIA 1/2010

REACH ja CLP-seminaari9.-10.3.2010 • Scandic Marski, HelsinkiTiesitkö, että käyttöturvallisuustiedotteetuusitaan vuoden 2010 aikana?Uudet vaatimukset hyväksyttiin vuoden 2009 lopussa. Haluatko oppia miten aineiden luokituksetja merkinnät ilmoitetaan ECHA:lle vuoden 2011 alkuun mennessä?Tule kuuntelemaan ja kysymään huippuasiantuntijoilta.Voit osallistua molempiin tai jompaankumpaan päivään.Lisätiedot ja ilmoittautumiset ChemasVerkkokauppawww.chemind.fiKNF_an_fi_0803.pdf 2008-01-03 11:18:029.-10.3.2010INNOVATIVETECHNOLOGYWORLDWIDENEUBERGERKalvopumpputekniikkaaasiantuntijoiltaKNF Neubergerillä onlaaja valikoima öljyvapaitapumppuja jajärjestelmiä kaasuille,höyryille ja nesteille.Kontaminaatiovapaatkompressorit, alipainepumput,nesteen siirtojaannostelupumput.OEM- ja laboratorioversiot.Asiakassovitteiset pumputovat erikoisalaamme,ota yhteyttä.… vaativiinsovelluksiin:Lääketieteen laitteetAnalyysitekniikkaElintarviketekniikkaProsessilaitteetLaboratoriotTutkimuswww.knf.seKNF Neuberger AB Box 440 60 SE-100 73 TukholmaPuh +46 8 7445113 Fax +46 8 7445117 info@knf.se www.knf.se

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKeskeisen molekyylin kiderakenne selvilleLääke näännyttää kasvaimen nälkäänHelsingin yliopistoVEGF-C -kasvutekijän jaVEGFR2-reseptorin muodostamankompleksin kiderakenne.Kasvutekijän valkuaisketjut onväritetty keltaisiksi ja vihreiksi,reseptori siniharmaaksi.Violetit osat ovat sokerirakenteita.KasvutekijätlääkesuunnittelunytimessäVEGF-kasvutekijät ja niidenviestejä välittävät reseptorit ovatnykyään lääkesuunnittelun keskeisiäkohteita. Suomalaisten jasveitsiläisten tutkima VEGFR2-reseptori on niistä tärkein.VEGF-C-kasvutekijän vuonna1996 löytänyt suomalainentutkijaryhmä osoitti sen vaikutuksetimusuonien kasvuun jasyöpäsolujen leviämiseen. Tuoreemmattutkimustulokset ovatpaljastaneet sen vaikuttavanmyös syöpäpesäkkeiden verisuonistonkasvuun.Molekyylien kiderakenteenselviämisen ansiosta verisuonikasvunestäjiä voidaan nyt alkaasuunnitella erittäin tarkastieli atomimittakaavassa.Suomalais-sveitsiläisen tutkimuksentulokset julkaistiinYhdysvaltain tiedeakatemianPNAS-lehdessä.Tutkimus otti ison askeleen kohti aiempaatehokkaampia syöpälääkkeitä, kun suomalaisetja sveitsiläiset tutkijat ratkaisivat lääkkeidenvaikutuskohteen atomirakenteen.Helsingin yliopiston ja sveitsiläisenPaul Scherrer -instituutin(PSI) tutkijat ovat selvittäneetsyövän leviämisprosessissa keskeistenmolekyylien eli VEGFreseptorinja siihen sitoutuneenkasvutekijän VEGF-C:n kiderakenteen.Kiderakenteen tunteminentarjoaa tärkeää uutta tietoaVEGF-kasvutekijöiden ja niidenreseptorien toiminnasta jaon samalla merkittävä harppausentistä tehokkaampien syöpälääkkeidenkehitystyössä.Tulevaisuuden lääkkeidenon tarkoitus näännyttää syöpäkasvainnälkään estämällä sitäruokkivien verisuonien synty.Samalla lääkkeet pysäyttävätsyövän leviämismahdollisuuden.Syöpäsolut sekä kasvavat ettäleviävät hyödyntämällä viereistenkudosten veri- ja imusuonia.Verisuonten kasvua syöpäpesäkkeisiinne kiihdyttävät erittämälläVEGF-kasvutekijöitäympäristöönsä.Helsingin yliopistoYhteistyöhön osallistuneiden suomalaistutkijoiden Veli-MattiLeppäsen (vas.) ja Michael Jeltschin on helppo hymyillä, kun isourakka on saatu valmiiksi.ScanstockphotoLahosieni poistaa ligniininValkolahosieni tuo uusia bioteknisiämahdollisuuksia paperinvalmistukseen,vahvistaa Helsinginyliopistossa valmistunutväitöstutkimus. Sieni mineralisoitehokkaasti puun vaikeastihajoavan ligniinipolymeerin.Sienet tarjoavat biotekniikallerunsaasti vielä hyödyntämättömiämahdollisuuksia.Selluloosakuitujen irrottamiseenliimamaisesta ligniinistävoitaisiinkin kemikaalientai mekaanisen energian sijaankäyttää valkolahosieniä tai niidenentsyymejä.Sienen entsyymeistä oksalaattidekarboksylaasillaonpaljon muitakin käyttökohteita:se sopii esimerkiksi teollisuusprosesseissasyntyvienkalsium-oksalaattisakkojenhajottamiseen ja elintarvikejakliinisessä diagnostiikassaoksalaattipitoisuuksienmäärittämiseen. Sitä voidaanhyödyntää myös vaikkapamunuais- ja virtsatiekivienhoidossa.32KEMIA

ScanstockphotoGeenipuutos voi estääkantasolusiirronJos luuytimen tai muun kantasolusiirteenluovuttajalta puuttuugeeni UGTB17, kun vastaanottajasitä kantaa, siirtosaattaa epäonnistua. Toimenpiteenkomplikaatioriski kasvaaja elimistö voi alkaa hylkiä siirrettä,osoittaa suomalais-amerikkalainentutkimus, joka julkaistiinNature Genetics -lehdessä.Tutkimusryhmään kuuluvanprofessorin Aarno Palotienmukaan tulokset antavat aivanuutta tietoa tekijöistä, jotka liittyvätelin- ja kudossiirtojen onnistumiseenja esimerkiksi leukemianhoitoon.Kantasolusiirrossa potilaansairas kudos, vaikkapa leukeemisetsolut, poistetaan ja korvataanluovuttajan terveen kudoksenkantasoluilla.Ympäristön olosuhteeteivät hetkautamakrokoonkultajyväsiä, muttananohiukkasiinniillä voi olla vaikutusta.Ympäristö määrääkultahiukkasten muodonKultaisten nanohiukkasten rakenneriippuu niiden alustanaolevasta metallioksidikalvostasilloin, kun kalvo on hyvinohut, paljastaa Jyväskylän yliopistossatehty laskennallisennanotieteen väitöstutkimus.Kun oksidikalvo on paksuudeltaanalle kaksi nanometriä,kultahiukkaset muuttavat muotoaan,varautuvat sähköisestija tarttuvat pintaan tiukemminkuin paksumpien kalvojen tapauksessa.Kaikkein pienimmistä, kahden–kuudenatomin ryppäistätulee ohuilla kalvoilla ketjumaisia.Hieman suuremmat,noin 20 atomin ryppäät litistyvättasomaisiksi pintaa vasten.ScanstockphotoYhden geeninpuuttuminen einormaalielämässähäiritse,mutta kudossiirtosaattaa sen takiaepäonnistua.Tutkijat havaitsivat muutamavuosi sitten, että yksittäisen ihmisenperimästä saattaa puuttua kokonaisiageenejä. Nykyään tällaisiajoillakin ihmisillä esiintyviäja toisilta puuttuvia geenejä tunnetaantuhansia. Niiden puuttuminenei näytä vaikuttavan ihmisenelinkaareen eikä terveyteen,mutta tuore tutkimus todistaa,että asialla voi olla merkitystäpoikkeustilanteissa.Paksuilla kalvoilla pienetkäänryppäät eivät ole ketjumaisia,suuremmat taas muodostavatkolmiulotteisia monikulmiorakenteita.Kultahiukkasten koko, muotoja sähkövaraus vaikuttavathiukkasten katalyyttisiin ominaisuuksiin.ScanstockphotoTutkimuksessa paljastui, ettäuutuuslajien lisäksi gorillatkantoivat myös ihmistä kiusaavaaPlasmodium falciparum-loista.GorilloistalöytyiuusiamalarialoisiaRanskalainen tutkijaryhmä onlöytänyt kaksi aiemmin tuntematontamalarialoislajia gorilloista.Toinen uutuuslajeistapaljastui kamerunilaisen ihmisapinanulosteista ja toinen gabonilaiseneläimen verestä.Nyt löydetyt loiset ovat sukuaihmistä vaivaavalle Plasmodiumfalciparum -parasiitillesekä simpansseista tavatuillePlasmodium reichenowi ja gaboni-lajeille. Tutkijat ovat nimenneettulokkaat PlasmodiumGorA:ksi ja GorB:ksi.Ranskalaiset eivät kykene sanomaan,onko gorillojen malariaperäisin ihmiseltä tai muiltakädellisiltä ja kuinka vakavastigorillat ovat sairastuneet. Amerikkalainentutkijaryhmä osoittiviime vuonna, että ihmisen loinenon peräisin simpanssilta.Malarianvastaisessa taistelussatulisi ottaa huomioon, ettämyös simpanssit ja gorillat kantavattaudinaiheuttajaa, sanovattutkijat. Kun apinoiden elinalueetpienenevät, niiden ja ihmistenkontaktit yleistyvät jatkuvasti.Vaaralliset parasiitit voivatsiten siirtyä ihmisiin entistähelpommin.Tutkimuksia esitteli DerSpiegel.Pekka T. Heikura1/2010KEMIA33

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUUKuvat: ScanstockphotoAivosyövän hoitoontehokas virusaseTaistelussa aivosyöpää vastaanon löydetty uusi ase. Valtaosakoe-eläinten syövistä onnistuttiintutkimuksessa parantamaanviruksella, joka siirrettiin eläimiinlaskimonsisäisesti. Yksiainoa annos VA7-virusta pelasti17:stä hiirestä 16.VA7-viruksen on jo aiemminosoitettu olevan syöpäsolujatappava. Viruksesta ei tulluthiirille sivuvaikutuksia, eikä setiettävästi aiheuta ihmiselle mitääntautia, korkeintaan päänsärkyätai lieviä flunssaoireita.Virusinfektioiden on kauantiedetty hidastavan syövän kasvua.Laajemmin ilmiötä on kuitenkintutkittu vasta 15 viimevuotta. Tätä nykyä tunnetaankymmenkunta virusta, joilla onHiiret toipuivataivokasvaimestauuden virushoidonansiosta.kyky tuhota syöpäsoluja ilman,että ne vahingoittaisivat normaalejasoluja. Osa viruksistaon jo kliinisissä potilaskokeissa.Pahanlaatuisiin aivokasvaimiineli glioomiin ei ole tehokastahoitomuotoa, eivätkä kokeellisetvirushoidotkaan oletepsineet. Tähän asti käytetytvirukset on pitänyt ruiskuttaasuoraan kasvaimeen, mikälaskee niiden tehoa, koska glioomillaon taipumus levitä jamuodostaa mikropesäkkeitä.Tutkimuksen tekivät tutkijaryhmätÅbo Akademista jaKuopion yliopistosta sekä kanadalaisistaOttawan ja Torontonyliopistoista.Yksi atomipyörittää transistoriaTeknillisen korkeakoulun jakahden australialaisen yliopistontutkijat ovat rakentaneettoimivan transistorin,jonka aktiivinen elementtikoostuu yhdestä ainoastafosforiatomista piissä. Tutkimustulosjulkaistiin NanoLettersissä.Laitteen toiminta perustuuyksittäisten elektronienperäkkäiseen tunneloitumiseenfosforiatomin ja transistorinlähteen ja nielun välillä.Tunnelointi voidaan salliatai estää muuttamalla atominläheisyydessä olevan muutamankymmenen nanometrinlevyisen metallielektrodinjännitettä.Tietokoneiden ja tietoyhteiskunnanhuima kehittyminenon pitkälti perustunuttransistorien koon pienentämiseenja tiheään pakkaamiseen.Nyt kehitetyssä laitteessakoko sähkövirta kulkeeaina saman yksittäisenatomin läpi. Siten päästääntutkimaan ilmiöitä, jotka tulevatesiin transistorien koonäärirajoilla.Yhden atomin transistori syntyi tutkimuksen sivutuotteena. Tutkijoidenvarsinaisessa tähtäimessä oli kvanttibitti, joka toimisikehitteillä olevan kvanttitietokoneen perusosana.Alzheimerintauti on väestönikääntyessäyleistymässä,mutta yksisatunnainenunohdus ei vieläole sairaudenmerkki.Geeniterapia parantaamuistihäiriöitäHappiradikaalien vaikutuksiatorjuva geeniterapia on uusi,lupaava hoitomuoto Alzheimerintautia vastaan, osoittaaKuopion yliopistossa tehtyväitöstutkimus.Kun hiirten aivoihin siirrettiinhapettumiselta suojaavaaNrf2-geeniä, aivot alkoivattuottaa suuria pitoisuuksiasuojatekijää, ja eläintenmuistihäiriöt vähenivät merkittävästi.Geenin kuljettajanakäytettiin viruksia.Nrf2 vähentää beta-amyloidinhaitallisen muodon kertymistäaivoihin, lisää hapettumiseltasuojaavien entsyymienilmentymistä ja vähentääastrosyyttisolujen välittämääaivojen tulehdusreaktiota.Alzheimerin taudissa vapaathappiradikaalit vaurioittavataivojen muistijärjestelmänhermosoluja. Taudinoireita voidaan nykylääkkeinhillitä, mutta parantavaa lääkehoitoaei ole onnistuttu kehittämään.34 KEMIA 1/2010

Luuimplanttiin pinnoiteomenastaPektiinit eli kasviperäiset sokerimolekyylitsopisivat luuimplanttienpinnoitteeksi, selviääOulun yliopistossa tehdystä väitöstutkimuksesta.Esimerkiksi omenasta ja perunastaeristettyjen pektiiniosastenkemiallisia ja fysikaalisiaominaisuuksia voidaan muokataentsyymien avulla ja pektiinitkiinnittää erilaisille pinnoille,kuten kovakudosimplanteissayleisesti käytetylle titaanille.Alustalle muodostuu tällöin tasainen,muutaman nanometrinpaksuinen pinnoite.Kun luuta muodostavia ja sitähajottavia soluja kasvatettiin eritavoin muokatuilla pektiineillä,solut reagoivat alustan pinnoitteenkanssa. Pektiinimolekyylienavulla onkin mahdollistaohjailla luusolujen käyttäytymistä.Pektiinien etuna on myös se,että niitä on helposti ja edullisestisaatavissa elintarviketeollisuudensivutuotteista. Lisäksiniillä on tulehdusreaktioita hillitseviäominaisuuksia, ja neovat elimistössä pysyviä.Pinnoitteen tarkoitus on parantaaluuistukkeen yhteensopivuuttaelimistön kudostenkanssa ja sitä kautta implantinkiinnittymistä.Omenoiden sokerimolekyyleilleon löytynytuusi, yllättävä käyttökohde.Kuvat: ScanstockphotoPapilloomarokotustutkimuseteneeTampereen yliopiston ja THL:npapilloomavirus (HPV) -rokotustutkimuksenensimmäiseenvaiheeseen on osallistunut reilut40 prosenttia vuosina 1992–1994 syntyneistä suomalaisnuorista33 paikkakunnalla.Vuonna 1995 syntyneidenHPV-rokotuksia siirrettiin sikainfluenssarokotustentakiayli vuodenvaihteen. He voivattulla mukaan tutkimukseenvielä maaliskuun loppuun asti.Rokotus suojaa syöpävaarallistenpapilloomavirustenaiheuttamilta infektioilta jakohdunkaulansyövän esiasteelta.Tutkimusten perusteellarokote näyttää antavan suojanmyös kielen tyven ja nielurisojensyöpiä, penissyöpää sekäperäsuolensyöpää vastaan.Seuraavaksi tutkitaan rokotustenja syöpäseulontojen parhaitayhdistämistapoja sekä sitä,alkavatko vaaralliset virustyypitvähentyä ensimmäiseksiniillä paikkakunnilla, joilla sekätytöt että pojat ovat saaneetHPV-rokotuksen.Infektioiden ehkäisy ja hoitaminen helpottuvat sitä mukaa kuinvirusten toiminnasta saadaan lisää tietoa.Hyödyllisintä rokotestrategiaa selvittävään jatkohankkeeseenosallistuu 55 prosenttia tutkimuspaikkakuntien 14–17-vuotiaistatytöistä ja 30 prosenttia samanikäisistä pojista.Virus osaa välttääsolun varoitusjärjestelmänEchovirus laukaisee soluunkiinnittyessään tunkeutumismekanismin,jota solu itsekinkäyttää omassa toiminnassaan.Virus osaa myös etsiä sopivanpaikan tunkeutumiseen, ettei sejoudu kilpailemaan elimistönomien vuorovaikutusten kanssa.Siten se pystyy etenemäänhuomaamattomasti ja välttämäänsolua varoittavien signaaliensyntymisen.Viruksen taidon saivat selvilleTurun yliopiston ja ÅboAkademin biokemian ja virusopintutkijaryhmät. Echoviruksetaiheuttavat muun muassaaivokalvo- ja sydänlihastulehduksia.Virusten on monistuakseenpäästävä solun sisälle ja sittenkaapattava sen toiminta haltuunsa.Soluun tunkeutumisenmekanismien selvittäminenauttaa tutkijoita ymmärtämään,kuinka virukset siirtyvät lajistatoiseen ja muuttuvat epidemioidenaikana.1/2010KEMIA35

Viinan aiheuttamatsairaudet ovat Suomenkansanterveydelle suuritaakka. Juomistapojaankaunistelevat potilaatpyritään saamaanhoidon piiriin yhäkehittyneempien laboratoriotestienavulla.Arja-Leena PaavolaAlkoholi onkudoksilleRiskijuojat kiinni laboratoriossaSuomalaisten viinankulutus on viimeistenvuosikymmenien aikana ollut nousujohteista.Nykyään juomme henkeäkohti 10,5 litraa absoluuttista alkoholiavuodessa eli keskimäärin pullon kirkastaviikossa tai kaksi keskiolutta päivässä.Kulutukseen on saatu yhä enemmän voimaanaisista ja nuorista. Monet 15-vuotiaatkinjuovat jo itsensä humalaan toistuvasti.Alkoholin liikakäytön ensimmäisetseuraukset havaitaan usein maksassa,joka käsittelee valtaosan juodusta etanolista.”Suurin osa etanolista hapettuu maksassaasetaldehydiksi, joka on erittäintoksinen aine. Asetaldehydi on luokiteltuensimmäisen luokan syöpävaaralliseksiyhdisteeksi. Se sitoutuu helposti biologisiinmakromolekyyleihin, ja solujen häiriintynytaineenvaihdunta saattaa johtaaniiden vahingoittumiseen”, kertoo laboratoriolääketieteentutkimusprofessoriOnni Niemelä.Juotu alkoholi imeytyy mahalaukustaja ohutsuolen alkuosasta täydellisestija jakaantuu verenkierron mukana kokokehoon.”Nuorilla alkoholin käyttö koituu erityisestivielä kehittyvien aivojen ja keskushermostonrasitteeksi. Varhaisenjuopottelun seurauksena korkeammataivotoiminnat saattavat jäädä jopa kehittymättä”,Niemelä sanoo.”Alkoholi on myös yhä useammin työikäistenkuolinsyyn taustalla. Viina tappaajo nyt enemmän naisia kuin rintasyöpäja enemmän miehiä kuin sydän- javerisuonitaudit.”Ilmeisten alkoholisairauksien lisäksiterveydenhuollossa selvitetään useinsyitä vaikkapa epämääräisistä suolistovaivoistaja kohonneesta verenpaineestakärsivien potilaiden oireisiin. Nekinsaattavat selittyä alkoholilla.ScanstockphotoTiedetään myös, että esimerkiksi psoriasistasairastavista puolet on alkoholinsuurkuluttajia. Alkoholi kiihdyttää ihonuusiutumiseen liittyvän immuniteetinhäiriötilan kehittymistä.Tunnettu tosiasia on sekin, että alkoholiedistää eräiden syöpien syntyä.Testi tunnistaasuurkuluttajanMikäli nainen juo enemmän kuin 16 alkoholiannostaviikossa ja mies 24, elimistöllekoituu suurella todennäköisyydellähaittaa.Riskijuojia on vaikea tunnistaa lääkärinvastaanotolla, sillä harva myöntää ottavansaenempää kuin pari saunakaljaatai lasin viiniä silloin tällöin. Potilaankannalta olisi kuitenkin arvokasta, ettähänen yksilöllinen alttiutensa alkoholinliikakäyttöön ja riskinsä alkoholisairauksienkehittymiseen tunnistettaisiinniin varhain kuin suinkin.Onni Niemelä johtaa Seinäjoen keskussairaalankliinisen kemian laboratoriossaja Terveysteknologiakeskus Mediwestintiloissa toimivaa Lääketieteellisentutkimuksen yksikköä, jossa paneudutaanniin yksilöitä kuin kansantalouttakinrasittavaan ongelmaan.Yksikössä kehitetään laboratoriodiagnostiikkaaalkoholihaittojen mahdollisemmanaikaiseen toteamiseen ja uusiamenetelmiä juomisen aiheuttamien kudosvaurioidenmekanismien selvittämiseen.Tutkijoiden mielenkiinnon kohteenaon erityisesti asetaldehydi, jonka syntymiseenalkoholin aiheuttama kudostoksisuusliittyy. Heidän hiljattain kehittämälläänmenetelmällä voidaan määrittäävasta-aineita asetaldehydiaddukteille,joita muodostuu asetaldehydin reagoidessaelimistön proteiinien kanssa. Vasta-aineidenmääritys voisi olla käyttökelpoinenkeino alkoholihaittojen tunnistamiseksiaiempaa herkemmin.Alkoholin suurkulutuksen osoitti-36 KEMIA 1/2010

myrkkyämena on kliinisessä työssä käytetty jokauan verikokeesta mitattavia gammaglutamyylitransferaasi-eli GGT-arvoja.Siitä ei kuitenkaan ole ollut tarkkaa tietoa,millainen viinamäärä lisää seeruminGGT-pitoisuutta ja mitkä muut tekijätnostavat sitä.Veren desialotransferriinin eli CDTmääritystaas mittaa alkoholin pitkäaikaiskäyttöä.CDT-pitoisuus nousee, kunviikon ajan nautitaan päivittäin 50–80grammaa etanolia eli 4–6 keskiolutta.Määrityksen herkkyys ei kuitenkaanyksinään riitä alkoholin suurkulutuksenvarhaisvaiheen diagnostiikkaan.Seinäjoella onkin kehitetty laboratoriokoe,jossa kaksi yleisesti käytettyätestiä on yhdistetty.”GGT ja CDT yhdistelmänä toimii alkoholinpitkäaikaiskäytön tunnistamisessaparemmin kuin mikään yksittäinenlaboratoriokoe. Matemaattisella mallillatulkittuna suurkulutuksen toteamisenherkkyys paranee ilman, että spesifisyysvähenee”, Niemelä kertoo.Yhdistelmämarkkeri on hänen mukaansajo leviämässä rutiinikäyttöön.Esimerkiksi Seinäjoen keskussairaalassahyödynnetään testiä alkoholin käytön toteamisessa,kun potilaan oireiden syyksiepäillään viinaa.Tutkimuksessa on löytynyt myös GTTpitoisuuttanostava lisätekijä.”Olemme osoittaneet, että alkoholi jalihavuus yhdessä nostavat maksaentsyymejämittaavia GGT-arvoja huomattavastienemmän kuin kumpikaan yksin.Tämä siis kielii suurentuneesta maksavaurioriskistäpotilailla, jotka juomisenlisäksi ovat ylipainoisia.”Viina vievarhain hautaanAlkoholista on erittäin vaikea päästäeroon sen jälkeen, kun elimistö on tottunutsiihen ja riippuvuus päässyt syntymään.Myös yhteiskunta maksaa kovanlaskun kulutuksen kasvusta.Maksan vaurioiden kehittyminen vaatiipitkällistä juopottelua. Professori Niemeläntutkijauran alussa 1980-luvullamaksakirroosipotilaita oli meillä harvassa,kun taas Ranskassa tauti oli verrattainyleinen. Nyt Suomessa on alkoholimaksakirroosiaenemmän kuin missään muuallaLänsi-Euroopassa.Alkoholiin totuttautuminen jo nuorenanäkyy tulevaisuudessa paitsi sairastavuudessaja työkyvyttömyydessä myöskuolleisuudessa.Kymmenen vuoden päästä viinan vaikutuksetilmenevät lisääntyneinä kirroosikuolemina.Väestötasolla kasvava viinankulutustaittaa eliniän nousun, Niemeläennustaa.”Esimerkiksi Venäjällä miesten keski-ikäon laskussa, koska nuoria miehiäkuolee alkoholin kulutuksen seurauksiin.Nuorten juopottelu havaitaan väestön elinajanodotteessa meilläkin, myös naistenkohdalla. Kun juopottelu yhdistetään lisääntyväänylipainoon, tiedossa on yhäenemmän varhaisia kuolemia.”Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com1/2010KEMIA37

Metsästä tankkiinSellujäte bioetanoliksiSt1 Oy hamuaa nytbioetanolinsa raaka-aineeksimetsäteollisuuden jätteiksijääviä lignoselluloosavirtoja.Yhtiö aikoo pystyttääetanolilaitoksiaan ympärimaailmaa.Elina SaarinenSt1 Biofuels Oy:n viides Etanolix-laitoskäynnistelee toimintaansa Lahdessa.Hartwallin tehtaaseen integroitu bioetanolilaitosalkaa pian käsitellä panimonjuomatuotannosta syntyvät sokeri-ja alkoholipitoiset hävikkierät sekäylijäämähiivan. Lisäksi kapasiteetiltaan10 000 tonnin laitos vastaanottaa leipomoteollisuudensivujakeita, kuten taikinoita,jauhoja ja ylijäämäleipiä.Näistä syntyy vuosittain tuhat kuutiotaeli noin miljoona litraa 99,8-prosenttistabioetanolia. Siitä St1 valmistaa RefuelRE85-korkeaseosetanolia flexifuel-autojavarten.Samaan aikaan etenee yhtiön ensimmäinenerilliskerättyä biojätettä hyödyntäväBionolix-laitos, jota rakennetaanHämeenlinnan Karanojan jätteenkäsittelykeskukseen.Kymmenesosa bensanenergiasta bioetanolillaJatkossa biojätteet ja elintarviketeollisuudensivuvirrat muodostavat kuitenkinvain pienen osan St1:n visioimastaraaka-ainemassasta. Raaka-ainetta kuluu,sillä yhtiö aikoo kymmenen vuodenpäästä tuottaa vuosittain jopa 300 miljoonaalitraa bioetanolia.Määrä vastaisi Suomen noin kahdenmiljardin litran vuotuisesta bensiinin kulutuksesta15:tä prosenttia, energiasisällöstänoin kymmentä prosenttia.Jotta St1 pääsisi tavoitteeseensa biopolttoaineidenmarkkinaosuuksista, tulevaisuudessaovat keskeisessä osassaerityyppiset kuituja sisältävät sivuvirrat,kuten metsäteollisuuden poisheitettävätlignoselluloosajakeet. Juuri niissäon St1 Biofuels Oy:n toimitusjohtajanMika Ahon mukaan suurin bioetanolinElina SaarinenSt1 Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen mielestä metsien biomassaatulisi hyödyntää myös suurten asutuskeskusten lämmön ja sähkön tuotannossa japuurakentamisessa.tuotantopotentiaali.St1 aikookin rakentaa Suomeen 10–12Cellunolix-laitosta, jotka tuottaisivat komeat200 miljoonaa litraa bioetanolia jokavuosi.”Olemme tehneet paljon tutkimustyötäselluloosan hyötykäytöstä”, Aho sanooja kertoo, että Cellunolix-demonstraatiolaitoksensijaintikohteita on jo kartoitettu,mutta lopullista paikkaa ei ole vieläpäätetty.Paletin täydentävät aikanaan esimerkiksiolkea hyödyntävät Fiberix-laitokset,joita aletaan näillä näkymin rakentaavuonna 2012. Fiberix-laitoksistakinsaataisiin jopa 80 miljoonaa litraa bioetanolia.Etanolix-laitoksia St1 suunnitteleepystyttävänsä Suomeen vielä kolmestaviiteen. Näiden yhteistuotantokapasiteettiolisi 10–15 miljoonaa litraa etanolia.Niiden rinnalle yhtiö rakentaa kotitalousbiojätteistäetanolia tuottavan, yhteensäviidestä kymmeneen laitosta käsittävänBionolix-verkoston, jonka kokonaistuotantoolisi 5–10 miljoonaa litraa.Paras hintajätetuotteelleSt1 Oy:n hallituksen puheenjohtajan MikaAnttosen mukaan jätejakeista ja teollisuudensivuvirroista saa parhaan tuoton,kun niistä valmistetaan nestemäisiäpolttoaineita.”Kun öljyn hinta nousee, myös mui-38 KEMIA 1/2010

Huomisen päästörajatalittuvat jo nytSt1 Oy:n energiajohtaja Jari Suominen sanoo St1:nRefuel RE85-korkeaseosetanolibensiinin olevansuomalainen, aidosti ympäristömyötäinen ja kansainvälisestiainutlaatuinen tuote.”Pääsemme jopa 80 prosenttia pienempiin hiilidioksidipäästöihinajokilometrillä kuin muilla polttoaineilla.Tämä on tulevaisuuden tuote.”Kun vuoden 2009 automallien keskimääräiset fossiilisenhiilidioksidin päästöt ovat 158 grammaa ajokilometriäkohden, RE85-bioetanolia käyttävä flexifuel-auto(FFV) jää 50–60 grammaan. FFV-autoalittaa siis jo nyt ne päästötavoitteet, jotka Suomi onasettanut vuoden 2040 autoilulle.Ammattikorkeakoulu Metropolian kehittämä sähköäja korkeaseosetanolia yhdistävä hybridi pääseevieläkin parempiin tuloksiin, alle 30 gramman päästöihin.”Ongelma on autokannan hidas uusiutuminen.Suomessa ajoneuvojen romutusikä on keskimäärin18 vuotta”, Suominen harmittelee.Suomen liikenteessä on tällä hetkellä arviolta vajaatuhat flexifuel-autoa.St1 Biofuels Oy:ntoimitusjohtajaMika Aho kertooHämeenlinnanBionolix-laitoksenetenevän hyvässätahdissa.den nestemäisten polttoaineiden hinta tulee nousemaan.”Jätteiden hävittämistä polttamalla arinapolttolaitoksissaAnttonen ei pidä kannattavana.”Haluamme tehdä laitoksiamme ympäri maailmaa.Emme jää taistelemaan kotimaisten jäteyhtiöidenkanssa siitä, saammeko hyödyntää erilliskerätynbiojätteen vai emme”, Anttonen kuittaa.Kirjoittaja on Uusiouutisten päätoimittaja.elina.saarinen@uusiouutiset.fiElina SaarinenSt1Etanolix-laitoksessa käymisessäsyntyvä hiilidioksidivoidaan ottaa talteen ja ohjataHartwallin hiilidioksidin keruujärjestelmään.Puhdistettuahiilidioksidia käytetäänjuomien valmistuksessa.1/2010KEMIA39

Kohti ekologisempaa energiantuotantoaLinde kehittääCCS-tekniikkaaEurooppa pyrkiituottamaan energiansaentistä vähäpäästöisemmin.Kiinnostuksen kohteenaon erityisesti hiilidioksidinerotteleva CCS-tekniikka.Saksalaistohtorit BerndHolling ja Gerhard Beyselkaasukonserni Lindestä kävivätSuomessa esittelemässä alanuusimpia kuulumisia.Arto JokinenKasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasähköntuotanto on EU-maissa tulossatiensä päähän. Päästöjen poistamiseentähtäävä teknologia on samalla muodostumassasuuren luokan liiketoiminnaksi.Linden Bernd Holling muistuttaakuitenkin, että vaikka Eurooppa vähentääpäästöjään mallikkaasti, kehittyvissämaissa tilanne on toinen. EsimerkiksiKiinassa päästöt päinvastoinkasvavat: maassa tehtiin viime vuonnapäätös uuden hiiltä polttavan sähkölaitoksenperustamisesta keskimäärin kerranviikossa.”Euroopan unioni investoi voimakkaastihiilidioksidin talteenoton kehittämiseen,kun samaan aikaan muualla kasvihuonekaasuihinja ilmastonmuutokseensuhtaudutaan välinpitämättömästi.Euroopassa on vuoteen 2015 mennessämäärä olla 12 hiilidioksidin talteen ottavaakoelaitosta.”Gerhard Beysel myöntää kasvihuonekaasujenolevan huolenaihe aivan erityisestisaksalaisille, koska maan sähköntuotannossakäytetään ruskohiiltä.”Meidän hiilemme on hiilidioksidinkannalta erittäin huono energialähde.Vaikka esimerkiksiSuomen energiantuotannonhiilijalanjälki on varsinpieni, kasvihuonekaasujenaiheuttama ilmaston lämpeneminenon kaikkienmaiden yhteinen ongelma,muistuttaa saksalaistohtoriGerhard Beysel.40 KEMIA 1/2010

Asia ei tosin ole yksinomaan saksalaistenongelma, sillä energiayhtiöt ovat pohjoismaisessaomistuksessa. Kasvihuonekaasujenaiheuttama ilmaston lämpeneminenkinon kansainvälinen, ei suinkaankansallinen huoli”, Beysel painottaa.Suomi selviää hiilijalanjäljen mittauksissaHollingin mielestä hyvällä arvosanalla.Erityisesti hiilineutraalit energialähteet,kuten vesivoima ja ydinenergia,nostavat Suomen aivan toiseen kategoriaankuin Saksa, Espanja, Hollanti ja Iso-Britannia. Myös Ranska menestyy vertailuissa,koska siellä käytetään paljonydinvoimaa.”Ei meidän talomme alle”Euroopassa hiilidioksidin talteenottoteknologiaa(CCS, Carbon Capture and Storage)kehitetään EU:n voimakkaalla tuella.Komission tarkoituksena on käyttäämuun muassa päästökaupasta saataviatuloja alan tutkimus- ja kehityshankkeisiinsekä pilotti- ja koelaitosten rahoittamiseen.Tuen jaossa hiilidioksidin talteenottokilpailee uusiutuvan energian käytönkanssa. Bernd Holling kuitenkin epäilee,ettei uusiutuvan energian tuotannonkasvuvauhti riitä korvaamaan fossiilisiaraaka-aineita maailmanlaajuisesti.”Nykyistä energiantarvetta ei kyetätyydyttämään uusiutuvilla lähteillä. Niidenmerkitys toki kasvaa, mutta hiili onja pysyy tärkeimpänä sähköenergian lähteenävielä pitkän aikaa.”Lähes päästötön voimala voidaan toteuttaamonella tekniikalla, joista yksi onhappipoltto. Hiilidioksidi voidaan myöserottaa savukaasusta pesemällä tai muillamenetelmillä.Holling korostaa, ettei hiilidioksidinerottaminen ole teknisesti mahdotonta.Sitä, miten ja minne kaasu varastoidaan,on sen sijaan pohdittava ja tutkittava vielätarkkaan.Tekniikan tohtori Beysel pitää yhtenävarteenotettavana ratkaisuna hiilidioksidinpumppaamista takaisin öljy- tai kaasukenttiin.EOR (Enhanced Oil Recovery)-menetelmä on maailmalla tunnettuja hyväksi havaittu. Saksassakin sitä onalettu kokeilla Berliinin liepeillä sijaitsevassaMaxdorfissa.”Hanke on osoittautunut vaikeaksi,koska kukaan ei halua kasvihuonekaasujaomalle alueelleen. Kaikki pitäväthiilidioksidin varastoimista maan alleteoriassa hyvänä asiana, kunhan sitä eiKuvat: Connie HeikLinde ja BasfyhteistyöhönLinde ja kemianjätti Basf ilmoittivattammikuussa käynnistävänsäyhteistyön hiilidioksidin erottamisessa.Yhtiöt markkinoivat tulevaisuudessayhdessä lisenssejä ja laitoksia,joissa hiilidioksidi otetaantalteen savukaasusta.Linde Groupin tytäryhtiö Linde-KCA-Dresdenvastaa laitostensuunnittelusta ja rakentamisesta jaBasf niissä käytettävästä prosessitekniikasta.Yhtiöiden kohdemarkkina onerityisesti Lähi-itä, jossa puhdistetunhiilidioksidin kysyntä muunmuassa raakaöljyn tuotannossa jatkuvastikasvaa.pumpata oman talon alle”, Holling huomauttaa.Hiekkakivi imee hiilenEräänä lupaavimmista vaihtoehdoistaLinden asiantuntijat pitävät kasvihuonekaasujensitomista hiekkakiveen. Euroopassa,erityisesti pohjois-Saksassa jamuualla Pohjanmeren maissa on laajojavarastointiin sopivia alueita, joilla onrunsaasti hiekkakiveä.”Hiekkakivi on täynnä pieniä mikrokoloja.Luonnossa koloihin kertyy vettä,mutta jos kiveen pumpataan hiilidioksidia,se syrjäyttää veden. Suuria määriäkasvihuonekaasuja voidaan siten varastoidahuokoiseen kiveen”, Holling arvioi.Kasvihuonekaasujen talteenotto onkuitenkin vain yksi mahdollisuus monienjoukossa, kun ilmakehää lämmittävistäpäästöistä pyritään eroon.Tekniikan miehet innostuvat silminnähden päästessään puhumaan myös vetytaloudesta.Lindellä on jo eri puolillaSaksaa vetyasemia, jotka tarjoavat autoilijoillehiilidioksidittoman vaihtoehdon.”Vetyä poltettaessa päästöinä syntyyvain vettä”, Beysel muistuttaa.Kirjoittaja on tekniikan tohtorija vapaa toimittaja.arto.jokinen@elisanet.fiSuuria määriä kasvihuonekaasuja voidaanvastaisuudessa varastoida hiekkakiveen,arvioi Bernd Holling.1/2010KEMIA41

CCS-tekniikkaa tarvitJotta teollisuuden hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun, uudet ratkaisutovat tarpeen Suomessakin. Yksi lupaava mahdollisuus on CCS-tekniikka,kunhan sen kustannukset saadaan laskettua kohtuullisemmiksi.Sanna AlajokiScanstockphoto”Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinninrooli erilaisissa tulevaisuusskenaarioissaon kasvussa”, sanoo projektikoordinaattoriMatti Nieminen VTT:ltä.Mikään tekniikka ei voi yksin ratkaistahiilidioksidikysymystä, mutta Niemisenmukaan yleinen käsitys on, että ilmanCCS:ää (Carbon Capture & Storage) eipäästövähennystavoitteisiin voida meilläkäänpäästä.”CCS-tekniikalla voidaan arvioidaolevan merkittävä osa ilmastonmuutoksenestämisessä. Ympäristövaikutukseton kuitenkin selvitettävä koko ketjussaja käytännön demonstraatioita tehtävä.”Alalle luodaan pelisääntöjä samaantahtiin kuin tekniikkaa kehitetään. Uusillelaitoksille asetetaan todennäköisestivaatimus CCS-valmiudesta.”Minimissään on oltava tilavaraustekniikalle. Vielä emme tosin tiedä, mitäkaikkea tämä vaatimus käytännössä tuleetarkoittamaan”, Nieminen myöntää.Suomessa on jo maailmanluokan voimalaitostenkehittäjiä. CCS-tekniikankaupallistumisen edellytyksenä on kuitenkintäyden mittakaavan demonstrointi.TVO:n ja Fortumin koehanke on parhaillaankäynnissä Meri-Porin voimalassa.CCS:n tiedetään olevan välivaihetekniikka,mutta välivaihe on poikkeuksellisenpitkä eli noin vuosisadan mittainen.Niin pitkään fossiilisten polttoaineidenarvioidaan vielä olevan käytössä.”Voimalaitosten elinikä puolestaan42KEMIA1/2010

aan myös SuomessaSuomessa ei olegeologisia muodostumiahiilidioksidinvarastointiin, jotense on kuljetettavatäältä esimerkiksiPohjanmerelle.on noin 50 vuotta, joka on hyvä kaaritarkastelulle kehitystyössä”, Nieminenlaskee.Tekniikka tuleemutta ei aivan vieläHiilidioksidivarastoja on maailmalla tällähetkellä käytössä alle kymmenen. Niemisenmukaan arviot varastointikapasiteetistaovat viime aikoina pienentyneet.”Todellista kapasiteettia ei vielä tiedetä.Sadoista gigatonneista kuitenkin puhutaan,Suomen mittakaavassakin miljoonistatonneista.”Suomessa ei ole merkittäviä geologisiamuodostumia, joihin talteenotettu hiilidioksidivoitaisiin varastoida. Täältä se onsiirrettävä esimerkiksi Pohjanmerelle.Ainoa keino hiilidioksidin viemiseksivarastointipaikoille keskelle merta ontoistaiseksi laivarahti. ”Putkikuljetusvoisi olla mahdollista vuoden 2050 tienoilla.Se kuitenkin vaatii toimiakseensuuret määrät hiilidioksidia, joten se eisovellu yksittäisille laitoksille”, Nieminensanoo.Hiilidioksidin säilönnän valvominenkuuluu toimijalle itselleen ensimmäisten20 vuoden ajan, kertoo neuvotteleva virkamiesMaija Pietarinen ympäristöministeriöstä.”Sen jälkeen valtio seuraa sitäkinosana muuta ympäristöseurantaa.”Monelle hallinnonalalle CCS on vieläuutta. Yli-insinööri Timo Ritonummityö- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, ettävaikka tekniikka on mainittu ministeriöntulevaisuusselonteossa, sillä ei vielä olevirallista yhtä näkemystä asiasta.Sen Ritonummi vahvistaa, että uusiutuvatenergianlähteet eivät yksinään riitävuoden 2030 päästötavoitteisiin pääsemiseksi.CCS-tekniikkaa on hänen mukaansakuitenkin kehitettävä nykyistäkustannustehokkaammaksi ennen kuinsiitä tulee todellinen vaihtoehto.”Jos CCS:n kustannukset ovat nykyarvioidenmukaisia, en näe tekniikan käytössätällaisenaan järkeä maapallon taloudenkannalta. Globaali tilaus hiilidioksidintalteenotolle on silti olemassa”,Ritonummi myöntää.Tätä nykyä CCS on Ritonummen mielestätodellinen vaihtoehto vain suurillepäästölähteille, kuten lauhdevoimaloille.”Mutta näin kallista tekniikkaa ei voidasijoittaa esimerkiksi jokaisen auton pakoputkenpäähän.”Ritonummi kuitenkin arvioi, että joskustannukset saadaan kohtuullisemmiksi,CCS:n käyttö lähtee kasvuun vuoden2030 jälkeen.Kemianteollisuuspäästökaupan piiriinHiilidioksidin talteenotto tulee jatkossaosittain mukaan myös päästökauppaan,kertoo ryhmäpäällikkö Jarno Ilme Energiamarkkinavirastosta.Rajanveto on tosin tarkka: sen, kuuluukoCCS päästökaupan piiriin, ratkaiseetalteenotettujen päästöjen siirtotapa.”Kun hiilidioksidi siirretään putkistoapitkin, myös talteenotto kuuluu päästökaupanpiiriin, muuten ei.”Päästökauppa koskee tällä hetkelläSuomessa noin 150:tä yritystä, joillaon yhteensä 600 laitosta. Vaikka CCS eivielä nykyisellä, 2012 päättyvällä kaudellakaupan piiriin kuulukaan, laitoksetvoivat silti jo nyt siirtää hiilidioksidia jasitä voidaan ottaa talteen, Ilme muistuttaa.”Päästökauppa puolestaan velvoittaamyös tarkkailemaan päästöjä.”Seuraavalla kaudella vuosina 2013–2020 kauppaan tulee mukaan lisää toimialoja.Tulkintamäärittelyt muuttuvat,ja kaupan piiriin kuuluvat jatkossa muunmuassa orgaanisen kemian tuotteita valmistavatyritykset.”Tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kemianteollisuuson tulevaisuudessa läheskokonaan päästökaupan piirissä.”Hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnistapuhuttiin Espoossa järjestetyssäCCS Suomi -projektin seminaarissa.VTT:n, Tekesin ja GTK:n tutkimushankkeessaon tarkastelussa koko ketju teollisuuslaitoksestahiilidioksidin varastointiin.Kolmivuotinen projekti jatkuu vuoden2010 loppuun.Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri jaKemia-lehden vakituinen avustaja.sanna.alajoki@kemia-lehti.fi1/2010KEMIA43

KOKOUKSIA • TAPAHTUMIAFrån Montréal till NådendalVärldskonferens i kemiochprocessteknikWorld Congress on ChemicalEngineering hölls nyligeni världens näststörsta fransktalandemetropol, Montréal.Nytt prisEtt nytt pris har lanserats av EFCE:det europeiska priset för den bästadoktorsavhandlingen i kemisk reaktionsteknik.Till priskandidater kannomineras avhandlingar som harpublicerats under åren 2007–2009.Tidsfristen för förslagen är mars2010. Närmare anvisningar kanhittas på EFCE:s webbsida www.efce.org.Tapio SalmiKonferensen som ägde rum i Palais desCongrès alldeles invid den kinesiska stadsdelen,samlade över tvåtusen deltagare, somhöll och lyssnade på föredrag, presenteradeaffischer samt deltog i det sociala programmet.Det var glädjande att se att alla finskauniversitet, där kemi- och processteknikforskas och undervisas, var representeradepå konferensen.Huvudtemat för evenemanget var – intealldeles oväntat – hållbar utveckling. Plenarföredragen,som var synnerligen välvalda,omfattade allt möjligt från dagens undervisningsprogrami kemiteknik – i Kinaoch globalt – till energitillgångar, lagring avkoldioxid och CFD-beräkningar (ComputationalFluid Dynamics).Professor Gerhard Kreysa från Tysklandföreslog i sitt plenarföredrag att trämaterialinte alls skall förbrännas utan lagras i formav träbyggnader eller stockar; på detta sättrenar skogarna atmosfären!Forskarrekryteringen stor utmaningI samband med världkonferensen ordnadesmånga officiella och ännu flera inofficiellaträff.I Montréal höll sitt årliga möte också deneuropeiska arbetsgruppen för kemisk reaktionsteknik,EFCE Working Party in ChemicalReaction Engineering. Som ordförandeför arbetsgruppen fungerar professorJaap Schouten från TU Eindhoven.Nyheterna var goda: ämnesområdet ärvitalt, speciellt tack vare utvecklingen avnya typer av strukturerade reaktorer – monoliter,skum, fibrer, mikroreaktorer – ochframsteg i processintensifiering.Den stora utmaningen är forskarrekryteringentill området. För att lyfta fram denkemiska reaktionstekniken kommer enspecialpostersession att organiseras i sambandmed den europeiska kemiingenjörskonferensenECCE-CHISA i Prag på hösten2010. Världsevenemanget i reaktionsteknik,International Symposium on Chemi-FrånMontréal...... tillNådendal.cal Reaction Engineering, organiseras i juni2010 i Philadelphia. Förberedelserna är ifull fart.Vetenskaplig konferenstill NådendalEsko Keski-Oja/Naantalin Matkailu OyVärldskonferensen inkorporerade mångamindre specialevenemang, t.ex. symposia igas-vätske-fastfasreaktorer, flerfunktionellareaktorer samt katalys i flerfasreaktorer.Dessa mindre evenemang hade en högvetenskaplig kvalitet, men problemet varatt de delvis drunknade i storkonferensensgränslösa bulk och föredragen fick inte tillräckligtmed åhörare. Därför var man avåsikten att specialevenemang i regel bordehållas separat.Den vetenskapliga kommittén för symposiernaCAMURE (Catalysis in MultiphaseReactors) och ISMR (International Symposiumon Multifunctional Reactors) hade ettmöte, där det beslöts att CAMURE&ISMRkonferenseni framtiden skall hållas som separatevenemang.Mötet beslöt att nästa gång möter forskarnai flerfas- och flerfunktionella reaktoreri Finland, närmare sagt på Nådendal SpaHotel den 22–25.5.2011. Huvudorganisatörenär akademiprofessor Tapio Salmi ochden vetenskapliga kommittén skall bestå avforskare från alla håll i världen. Cirka 200deltagare väntas.Speciellt det sociala programmet kommeratt vara en utmaning – i Kanada fick vinjuta av Cirque de Soleils underbara akrobati– men lyckligtvis är Åbo Europas kulturhuvudstadår 2011.Skribenten är professor vid laboratorietför teknisk kemi vid det Processkemiskacentret vid Åbo Akademi.tapio.salmi@abo.fiPasi Tolvanen44 KEMIA 1/2010

KTY:n puheenjohtajaPia Kontulaesitteli reaktioidenscale upista puhuneenKemiran AnttiVuoren seminaariyleisölle.Kemiallisteknillisen yhdistyksenKTY:n syysseminaarinteema Prosessien tehostaminenon ajankohtaisempi kuinkoskaan. Viitisenkymmentäkemian- ja lääketeollisuutta,insinööri- ja patenttitoimistojasekä tutkijoita ja opiskelijoitaedustanutta kuulijaa olivattyytyväisiä tilaisuuden antiin.Prosessien tehostaminentuo säästöjäHelena LaaviHelena LaaviVaikka prosesseja parannetaan monin keinoin,varsinaisella prosessi-intensifikaatiollatarkoitetaan sellaista parannusta, jonkaaikaansaama hyöty on huomattava, selvittialustuksessaan Ilkka Turunen Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta.Mikroreaktoreiden avulla voidaan vaarallistenlähtötuotteiden kohdalla siirtyä onsite -tuotantoon. Siten vältetään riskialttiitmaantie- ja rautatiekuljetukset, totesi tekniikkaaesitellyt Tapio Salmi Åbo Akademista.Mikromittakaavan hankkeita on käynnissämyös Teknillisessä korkeakoulussa. Mikrolaitteellatuotteen viipymäaika on lyhyt,joten jatkuvatoimisessa käytössä voidaantestata nopeasti 30 kierrätyksen aiheuttamaepäpuhtauksien rikastuminen prosessiin,kertoi Aarne Sundberg. Turvallisillamikromittakaavan laitteilla saavutetaansiis huomattavaa ajansäästöä, kemikaali- jahenkilöstökuluista puhumattakaan.Reaktioiden scale upin päätavoite onnostaa turvallisesti tuotantokapasiteettiaja laskea tuotantokustannuksia. Kaikki kemialliseenprosessiin liittyvät ilmiöt eivätkuitenkaan skaalaudu samassa suhteessa,muistutti Antti Vuori Kemirasta. Pääkysymyksinäpysyvät sopivan aineensiirron jalämmönsiirron järjestäminen.Jo ppm-tason epäpuhtaudet voivat saadaaikaan aiemmasta poikkeavan kemiallisenkäyttäytymisen. Vähäpätöisiäkään seikkojaei saa jättää huomioimatta, Vuori painotti.Pumput vastaavat merkittävästä osastaprosessiteollisuuden kokonaisenergian kulutuksesta,joten pumpun tehokas käyttö onoleellinen asia, huomautti Neste JacobsinMartti Kukkola. Pumppauksen säätöönvoidaan säätöventtiileitä monipuolisemminkäyttää taajuusmuuttajia. Hankintapäätöstätehtäessä on tärkeää arvioida pumpun elinkaarikustannukset.Laskennasta lämpöpumppuihinMyös virtausdynamiikkalaskentaa (CFD)voidaan käyttää prosessien tehostamiseen,sanoi Pasi Moilanen Process Flowsta. Nykyajantietokoneilla aikakaan ei ole ongelma:sekoitussäiliön laskentaan kuluu vainpuolikas päivä. Sen sijaan haasteena on datanpaljous: 800 gigan aineiston käsittelyvaatii työtä.Laskentaohjelma antaa tulokset 7 desimaalintarkkuudella, mutta todellinen tarkkuuson usein 20–30 prosenttia. CFD:n käyttötarkoitusonkin simuloida virtauskenttä jasiten tarjota näkymä säiliön sisälle.Kromatografiassa haihdutus on useinsuurin energiakustannuserä, sillä erotus tapahtuutyypillisesti hyvin laimeista liuoksista.Merkittäviä parannuksia saadaan aikaankierrätysvirtojen oikealla sijoittelulla.Samalla säästetään liuottimia ja energiaa,kun puhtain liuotin käytetään lopputuotteeseenja tuoterikkaat kierrätysvirrat sopivissakohdin, kertoi Nina Nurmi Daniscosta.Energian käytön tehostamisessa auttavatmallit ja suunnitelmallisuus, sanoi lämpötaloudentehostamisesta puhunut Neste JacobsinEsa Tamminen. Hän myös palauttimieliin pinch-tekniikan, jolla saadaan selvilleprosessin minimilämmitysenergiantarve.Omakotitaloissa käytettävä kotilämpöpumppupienentää energialaskua noin 40prosenttia. Vielä enemmän säästöä kertyy,jos voidaan maalämmön sijasta hyödyntääjärvilämpöä, kertoi Leif Ramm-SchmidtChemitec Consultingista.Prosessiteollisuudessa lämpöpumpuillavoidaan korvata yleisin lämmönlähde höyry.Höyryn hintaan verrattuna lämpöpumpunhankkiminen on kannattavaa, jos muutenkäytettäisiin sähkölämmitystä. Enitenvaikuttaa pumpun hyötysuhde: investointialkaa olla kannattavaa yli kolmen hyötysuhteella,eli pumppu tuottaa kolme kertaaniin paljon lämpöä kuin kuluttaa.Kirjoittaja on KTY:n sihteeri.helena.laavi@ttk.fi1/2010KEMIA45

ULKOMAILTAVETTÄtankkiinNANOPUTKET TULEVATpian vauhdillaAlkanut uusi vuosikymmen näkee hiilinanoputkienläpimurron, ennustaa ranskalainenLe Monde, jonka mukaan putkientuotanto saadaan lähivuosina todenteolla vauhtiin. Lehti arvioi putkien liikevaihdonnousevan viidessä vuodessakahteen miljardiin dollariin.Nanoputkien tuotantomäärät ovattoistaiseksi varsin vaatimattomat, maailmanlaajuisesti100–200 tonnia vuodessa.Ranskan ainoa putkivalmistaja on Arke-Nanoputkia käytetäänmuun muassapolkupyörien runkojenvahvisteena.ma, jonka vuonna 2004 perustaman pilottilaitoksenvuosituotanto on kymmenkuntatonnia.Arkema suunnittelee kuitenkin käynnistävänsäensi vuonna teollisen valmistuksenyksikössä, jonka vuosikapasiteettion 400 tonnia. Myös saksalainen Bayeron ilmoittanut 200 tonnin laitoksensakäyttöönotosta.Pekka T. HeikuraKuvat: ScanstockphotoKölnin yliopiston fysikaalisen kemianinstituutin tutkija Lada Bemert on kehittänytstabiilin seoksen dieselpolttoaineestaja vedestä. Seoksessa on dieseliä60 prosenttia, vettä 30 prosenttiaja lisäksi 10 prosenttia tensidejä. Vedenansiosta moottorin nokipäästöt pienenevätyli 90 prosenttia ja typen oksidipäästötkolmanneksen.Perinteisen dieselin palamisessasyntyy nokihiukkasia, koska happeaon tarjolla niukasti. Veden runsas happitehostaa palamista, jolloin nokea muodostuuselvästi vähemmän. Alemmassapalamislämpötilassa syntyy myös vähemmäntypen oksideja.Veden käyttö dieselin jatkeena ontunnettu kauan, mutta ongelmana onollut, että vesi on vajonnut tankin pohjalleja polttoaine noussut pintaan. Bemertinkeksimässä mikroemulsioseoksessaongelmaa ei ole.Der Spiegelin mukaan ainakin öljyjättiShell on kiinnostunut keksinnöstä.Autonvalmistajat ovat olleet epäluuloisempiamuun muassa siksi, että vesi lisäisiauton painoa.Instituutin johtaja Reinhart Streyehdottaa innovaation jalostamista siten,että diesel-tensidiseos olisi yhdessäja vesi toisessa tankissa. Nesteet yhdistettäisiinvasta matkalla moottoriin.Pekka T. HeikuraVedellä jatkettu diesel vähentäisiauton päästöjä huomattavasti.Baikalin rantoja on putsattu vapaaehtoisten järjestämin talkootempauksin,mutta tulokset ovat olleet vaatimattomat.BAIKALIN JÄTEONGELMAAratkotaanMaailman syvimmän järven Baikalinrannikkoalueet yritetään siivota. SiperialainenBurjatian tasavalta on käynnistänytteho-ohjelman muun muassa laittomienkaatopaikkojen hävittämiseksi.Alueelle rakennetaan vuosina 2012–2014 jätehuoltojärjestelmä jäteasemineenja lajittelukeskuksineen. Myös te-ollisuusjätteen käsittelyä ja jätevesienpuhdistamista tehostetaan. Hankkeenkokonaiskustannukset ovat kolme miljardiaruplaa.Burjatian ympäristönsuojelujohtajanKonstantin Dremovin mukaan Baikalinrantojen ja asutuskeskusten jäteongelmaon tasavallan kiperimpiä ekologisiahaasteita. Kunnalliset palvelut ovat kehnoissakantimissa, ja jätteiden keräys jakuljetus ontuvat pahasti, Dremov kertooRetsikling othodov -lehdessä.Baikalin itäpuolen luonnonsuojelualueilleon viime vuodesta lähtien saanutsuunnitella hotelleja ja lomakeskuksia,joista ensimmäiset ovat rakenteilla.Myös matkailukeskusten on sitouduttavatoimivan jätehuollon järjestämiseen.Päivi Ikonen46 KEMIA 1/2010

PERIMÄ AUKIalehintaanLentokoneet keinuttavatTITAANIN HINTAATitaanin hinta peilaa suurten lentokoneohjelmienhistoriaa. Arvokkaan alkuaineenhinta nousee jyrkästi aina ohjelmanpäästyä vauhtiin. Jos koneiden rakentamiseentulee viivästyksiä tai niiden kysyntälaskee, hinta kääntyy syöksyyn,kuvailee Popular Mechanics.Tonni titaania maksoi 1970-luvunalussa nykyrahaksi muutettuna 15 000dollaria. Kun amerikkalaisten hävittäjientuotanto oli vuosikymmenen puolivälissäsuurimmillaan, ja samaan aikaansuunniteltiin uusia jumbojettejä, hinta kipusi20 000 dollariin. 1970–1980-luvunValtaosa titaanista käytetääntitaanidioksidinamaali-, muovi- ja paperiteollisuudessa.Raaka-aineenhinnan sanelee kuitenkinlentokoneteollisuus.vaihteessa matkustajakoneiden tilauskantaroihahti, jolloin titaanin hinta nousihuippuunsa eli 40 000 dollariin.Kylmän sodan päättyminen ja sotilaskoneidenvalmistuksen hiipuminenpudottivat 1990-luvulla hinnan 10 000dollariin, mutta summa kaksinkertaistuivuosina 2005–2006, kun Airbusilleja Boeingille tulvi uusia tilauksia. Nytsuunta on taantuman ja tuotannon ongelmienmyötä ollut jälleen alaspäin.Pekka T. HeikuraKuvat: ScanstockphotoIhmisen perimän selvittämisen hinta onroimassa laskussa. Tekniikasta tulee rutiiniavuoden 2010 aikana, ja jokainenkiinnostunut kykenee tutkituttamaanoman genominsa, veikkaa New Scientist.Ensimmäinen ihmisen koko genominavaaminen maksoi 500 miljoonaa dollaria.Kun kuulu tiedemies, dna:n kaksoiskierrerakenteenkeksinyt James Watsonvuonna 2007 selvitytti perimänsä, kustannuksetolivat miljoona dollaria.Nyt haetaan tutkijaryhmää, joka jaksottaisisadan ihmisen genomin 10 päivässäalle 10 000 dollarilla hengeltä.Suorituksesta on luvassa 10 miljoonandollarin palkinto, jonka rahoittaa amerikkalainenX Prize -säätiö.Massachusettsissa toimiva biotekniikkayritysKnome avaa tätä nykyä yksittäisenperimän 12 000 dollarilla. KalifornialaisenComplete Genomicsin tulevanlaitoksen on määrä tehdä sama 5 000 dollarilla.Hintojen uskotaan putoavan selvästivielä siitäkin.Pekka T. HeikuraBRITTIEN CCS-LAITOSYorkshireenIson-Britannian ensimmäinen hiilidioksidinerottava ja varastoiva CCS-koelaitosrakennetaan Yorkshiren Hatfieldiin.Powerfuel Power -yhtiön laitokselle onmyönnetty 166 miljoonan punnan eli 180miljoonan euron EU-rahoitus.Yhtiö uskoo saavansa hankkeen 2,4miljardin punnan kokonaisbudjetin kasaanvuoteen 2014 mennessä, jolloinHatfieldin sähkövoimalan on määräkäynnistyä, kertoo The Guardian.Hatfield voitti kaksi muuta loppusuoralleedennyttä projektia, E.ON-yhtiönKingsnorthin ja Scottish Powerin Skotlantiinkaavaileman laitoksen, jotka jäivätilman EU-tukea.Hatfieldiin kohoava laitos on 900 megawatinhiilivoimala, josta hiilidioksidiohjataan putkia pitkin varastoitavaksisadan mailin päässä merellä sijaitsevaanmaakaasukenttään.Hatfieldin voimala on yksi EU:n tukemistakahdestatoista kaupallisesta CCSkoelaitoksesta,joiden pitäisi olla toiminnassavuonna 2015.Pekka T. HeikuraCCS-voimala ottaa talteen hiilidioksidin,joten päästöt eivät pääse pilaamaankauniin Yorkshiren ilmaa.Oman perimänsä voi pian jaksotuttaaplasmatelevision hinnalla, asiantuntijatennustavat.1/2010KEMIA47

KEEMIKKOKemia-lehden pakinoitsijaKeemikko väittää katsovansamaailman menoa erlenmeyerlasien läpi.Valkoisen takin alla piilee kuitenkinmonitaitoinen maailmankansalainen,jolle mikään inhimillinenei ole vierasta.Sininen pilleriKUN mies tulee tiettyyn ikään, tekeevetovoima tepposet.Myös koko habitus veltostuu. Entinensixpäk muistuttaa enemmänkinsäkkiä, jonne on mätetty liikaa tavaraa.Pyykkilaudasta on tullut joulupukinkantamuksen kaltainen etureppu.NAISILLA ei tätä etupuolen rintarinkkaongelmaauseimmiten ole. Naisenpitävät miestä paremmassa kunnossanalkuttaminen, pienempi oluen kulutusja hormonitasapaino.Ikävän tosiasian mies voi käydä toteamassavaikka kuntokeskusten järjestämissäbodyjumpissa. Niissä kaksikymppisiltävaikuttavatkauniimman sukupuolenedustajat käyvät kuin Singerinompelukoneet. Aerobic-asuissaanhe myösnäyttävät huomattavastiparemmilta kuin D-vartaloisetmiehet.Jumpalla ei miehen kuntoakuitenkaan palauteta.Vaikka pulssi nousisi, ei miehinenitsetunto kestä puuhevoshyppelyänotkeassa naisseurassa. Pian punttikohoaa vain kuntosalin tuulikaapissa,kun mies jättää hyvästit bodyelämälle.Miestä ei auta mäessä edes sympatia.Iän mukanaan tuomaa ongelmaaei olalle taputtelemalla eikä myötäitkemälläparanneta. Onneksi kriisiinPilleri poskessamies voi lopultaryhtyä pääasiaan.Tosin mitään tosirasvaista ei sinisenottamisen jälkeenkannata edesyrittää.on olemassa elämäntapalääkitykseksikutsuttu ratkaisu: sininen pilleri.SINISTÄ pilleriä työnnetään ostoskoreihinkaikin keinoin. Apteekissa ei voikäydä tuotetta huomaamatta. Pillerimainontaatulee joka tuutista. Internettyöntää informaatiota ja sähköpostilaulaa moniäänisesti, että ”sinulle onpostia”.Tosielämässä pehmo ei ole adonistenrinnalla mitään, joten lopulta pehmeinkinmies haluaa kovuutensa takaisin.Siis ostoksille.Niitä tehdessä paljastuu vanhankansan tuntema totuus: ken pilleriintarttuu, se laskuihin hukkuu.Siniset pillerit tulevatpienissä ja hyvin kalliissapurkeissa.Vaan mitä merkitseeeuro miehuuden rinnalla?Pillerikaupassa väliä ei olehinnalla, alistuu moni.”VAIN otettu pilleri vaikuttaa”,opastaa apteekkari kuuluvasti, jamies saa hävetä ostostaan jo tiskillä.Rahoista on näin helpompi luopua,sillä jokainen haluaa häpeähetkestämahdollisimman lyhyen. ”Se on tasaraha”hämmentää puolestaan proviisorin.Pillerin nielaisemisessa auttavatkampai, Kollaan kautta ja runsas vesilasillinen.Lisäksi nielaisu on suoritettavaoikealla hetkellä: ei liian aikaisineikä ainakaan liian myöhään. Timing,ajoitus, on kaikki kaikessa.Pilleri poskessa mies voi lopultaryhtyä pääasiaan. Tosin mitään tosirasvaista ei sinisen ottamisen jälkeenkannata edes yrittää. Vaikuttava ainenimittäin sitoo rasvamolekyylejä,joten kaikki rasva poistuu alatietä jaliukkaasti sittenkin.Lopulta koittaa kuitenkin täyttymyksenhetki: pillerillä on toivottu vaikutus.Sen vastapainon eli listatut haittavaikutuksetvoi toistaiseksi unohtaa.SINISEN sivuvaikutukset eivät kuitenkaanole sivuasia. Juuri niihin perustuumaagisen pillerin voima.Mies ei nimittäin voi syödä juuri mitäänjuuttumatta päiväksi sosiaalitiloihin.Kohta hän muistuttaa ajokoiraakiima-aikaan: aina menossa vatsakenossa. Olo on koko ajan kuin nepalilaisenaterian jälkeen mutta vieläkiusallisemmilla kouristuksilla.Mutta krampeista viis. Paino alkaapudota ja etureppu kiinteytyä. Esiintulee ainakin pieniä osia entisestäadonisvartalosta.MIES on onnellinen, mutta yksi asiahäntä mietityttää: mitä meillä oli ennenlaihdutuslääkkeitä?KeemikkoBodaava pyknikko48 KEMIA 1/2010

Minna Hendolin Tekesin bio- ja lääkealan johtoon”Hyvät hankkeet ansaitsevattukensa tulevaisuudessakin”Filosofian tohtori MinnaHendolin aloitti tammikuussaTekesin uutena toimialajohtajana,jonka vastuulla on bio-,lääke- ja elintarviketuotantoalue.Minna Hendolinilla on monipuolinenbio- ja lääkealan tuntemus ja tausta.”Opiskelin geeniteknologiaa ja väittelinKuopion yliopistosta. Uranikin aloitinyliopistossa, assistenttina, tutkijanaja myöhemmin pätkän tutkimuspäällikkönäkin”,Hendolin kuvailee lähtökohtiaanalalle.Tutkijan työt Hendolin vaihtoi kuitenkinsittemmin ”soveltavalle puolelle”,jonne hän sanoo alusta alkaen tähdänneensäkin.Muun muassa PharmingOy:stä ja Kuopion teknologiakeskuksestaTekniasta kertyi vankkaa kokemustasekä yritysjohdon tehtävistä että kehittämisorganisaatioidenvetämisestä. TekesiinHendolin siirtyi Technopolis VenturesKuopion toimitusjohtajan paikalta.”Kokemukseni antaa minulle näkemystäalan ongelmakohdista mutta myösmahdollisuuksista”, hän summaa vahvuutensa.Bioalan yritysten joukosta odotettiinpitkään syntyvän uusi Nokian kaltainenmenestystarina, mutta äänekkäin, biohuumaksikinsoimattu innostus on vähitellentulosten puutteessa laantunut.”Uusista Nokioista puhuttaessa olisinaika varovainen. Eihän niitä ole muiltakaanaloilta tullut”, huomauttaa Hendolin,jonka omat odotukset pohjaavat tosiasioihin.”Moderni bioyritystoiminta on Suomessasuhteellisen uutta, biobuumihanalkoi vasta 1980–1990-lukujen taitteessa,jolloin biolääketiede ja biohyvinvointialasyntyivät. Yrityskulttuuri on meilläsiis nuorta ja yritykset tutkijalähtöisiä”,Hendolin listaa syitä siihen, miksi kehityson toistaiseksi jäänyt maltilliseksi eikäpahoiltakaan takaiskuilta ole vältytty.Hänen näkemyksensä bioalan nykytilastaon silti varsin valoisa.”Nyt kun työtä on tehty jo parikymmentävuotta, alalle on kasvanut sukupolvi,joka on ollut mukana pitkään.Moni on ehtinyt toimia jo useassakineri yrityksessä. Maailma on avartunut,yritykset verkottuneet ja kulkevat kohtikansainvälisyyttä.”Sanna Karvonen/Tekeshenkilöuutisia”Pökköä pesään”Hendolin myös luottaa siihen, että edessäovat nykytaantumaa myönteisemmätajat.”Ei kannata heittää kirvestä kaivoonvaan panna pökköä pesään”, tuore toimialajohtajakannustaa suomalaisia tutkijoita,osaajia ja yrittäjiä.Olennaista hänen mielestään on, ettäbioteknologiaa hyödynnetään jatkossanykyistä laajemmin.”Ei siis pelkästään lääke- ja hyvinvointialallavaan muillakin toimialoilla,kuten esimerkiksi ympäristö-, energia-,elintarvikesektoreilla. Sellaista kehitystäme julkiset toimijat tuemme nyt ja jatkossa.”Alan keihäänkärkinä Hendolin pitääteemoja, jotka Tekesin strategiassa on joaiemmin nostettu esiin.”Systeemibiologian laskennallisetmenetelmät ovat tulevaisuuden tarttumapintaa.Henkilökohtainen lääketiedeon maailmalla kuuma aihe, ja siinä onsuomalaisillakin korsi kekoon kannettavana.Myös osaamiseen pohjaavan palveluliiketoiminnankehittäminen on tärkeäasia.”Tekesillä itsellään on Hendolinin mukaansekä osaamista että resursseja, joidenavulla vahvistaa suomalaisyritystenkilpailukykyä. Elinkeinoelämä tokimuuttuu tätä nykyä nopeasti, ja työnantajansahän toivoo pysyvän vauhdissamukana. Uudenlaisen bisnesmallin yrityksilletarvitaan joustavia palveluratkaisuja,Hendolin muistuttaa.Tukihanat pysyvät hänen mukaansaauki, vaikka rahoituksen painopiste saattaakinmuuttua.”Bioalaa rahoitetaan varmasti jatkossakinsiinä kuin muitakin aloja mutta eikuitenkaan pelkästään toimialakohtaisesti.Haemme horisontaalista toimintaaniin ohjelmissa kuin rahoituksessakin jakannustamme yrityksiä ja tutkimuslaitoksiaverkottumaan toimialojen yli.””Tasokasta tutkimusta on syytä tukeajulkisin varoin. Sen voin luvata omastapuolestani, että hyville hankkeille löytyyrahoitus tulevaisuudessakin.”Päivi IkonenMinna Hendolin seuraabio-, lääke- ja elintarvikealantoimialajohtajanaAri Grönroosia, jokasiirtyi tehtävästä Tekesinrahoitusjohtajaksi.1/2010KEMIA49

henkilöuutisiaLuma-aate leviääMaija Aksela valtakunnallisenkeskuksen johtoonHelsingin yliopiston kemian laitoksenopettajankoulutusyksikön tutkimusjohtaja,professori Maija Aksela on nimitettyvaltakunnallisen Luma-keskuksen johtajaksivuosiksi 2010–2013.Aksela on työskennellyt yliopistossaopettajana, opettajankouluttajana ja tutkijanavuodesta 1997 ja Luma-keskuksen koordinaattorinavuodesta 2003. Lumaa hän vetäämuun työnsä ohella.Luma-keskus on sateenvarjo-organisaatiokoulujen, yliopistojen ja elinkeinoelämänyhteistyölle, jonka tarkoituksena onluonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikanja teknologian oppimisen edistäminen.Keskus toimii Helsingin yliopistonmatemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnanyhteydessä.”Saimme juuri toimintamme vakiinnuttamiseentarkoitetun kolmivuotisen erityisrahoituksen,jonka turvin on hyvä lähteä vahvistamaankeskuksen työtä”, Maija Akselailoitsee.Oppiainekohtaisesta Luma-toiminnastavastaa kuusi resurssikeskusta, joista ensimmäisenäperustettu Kemma toimii nimensämukaisesti kemian sanansaattajana. Kokokeskuksen toiminnan painopistettä ovat tänävuonna tulevaisuuden ympäristömyötäisetja tehokkaat energiaratkaisut.”Luman aluetoimintakin on vilkastumassa.Jo aiemmin käynnistyneiden alueellistenLuma-keskusten rinnalle on perusteillauusia eri puolille Suomea”, Akselakertoo.LehdetkansainvälistyvätLuma-keskuksen tuottamatnuorille ja lapsillesuunnatut verkkolehdetLuova, Kreativ jaJippo ovat saavuttaneetkohderyhmänsä kiitettävästi.Viime vuonnalehdet toivat Akselalleja hänen työryhmälleentiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.Tähän asti lehtiä ontehty suomen ja ruotsinkielillä, mutta nyt neovat saamassa englanninkielisensisarversion,joka laajentaa niidenlukijakuntaa kauas Suomenrajojen ulkopuolelle.Lehden avausnumeroilmestyy maaliskuussa.”Lisäksi meitä työllistääosallistujien valintaJohanna Ivaskan ryhmäsai Medix-palkinnonJanne Saloensimmäiselle kansainväliselle MillenniumYouth -tiedeleirille, joka järjestetään kesälläHelsingissä”, Aksela kertoo.”Erittäin tasokkaita hakemuksia eri puoliltamaailmaa on valtavasti, eikä kirkkaimpienhuippujen seulonta siitä joukosta oleihan yksinkertainen tehtävä.”Myös englanninkielinen verkkolehti keskittyyalkuun Millennium-teemaan. Luonnontieteidenja teknologian suomalaisestaLuma-keskustoiminta on entisestään vahvistumassa, kunmukaan tulee yhä uusia alueellisia keskuksia, Maija Akselahymyilee.osaamisesta kiinnostuneet nuoret ovat tarttuneetmahdollisuuteen kokeilla toimittajantyötä.”Kaikki hakijat eivät valitettavasti leirillemahdu, mutta lehden toimituskuntaan heovat tervetulleita ja pääsevät siis ainakin sitäkautta osallistumaan. Muutama innokaslehdentekijä on jo ilmoittautunut.”Päivi IkonenProfessori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmäTurun yliopistosta on saanut20 000 euron suuruisen Medix-palkinnon.Palkinto myönnettiin parhaasta suomalaisestabiolääketieteen tai kliinisen tutkimuksenalalla vuonna 2008 julkaistusta artikkelista.Ivaskan ryhmän artikkeli ilmestyi arvostetussaDevelopmental Cell -lehdessä.Palkittu artikkeli valottaa syövän synnynalkuvaiheita. Ryhmän väitöskirjatutkijoidenSaara Tuomen ja Teijo Pellisen mikroskooppikuvatpaljastivat, että jakautuvasolu ankkuroi itsensä jakautumisen eri vaiheissaintegriini-nimisillä soluntarttumisre-septoreilla. Solu, jonka ankkurimolekyyliteivät toimi, jakautuu epänormaalisti ja onmahdollinen alku syövälle.Yhteistyössä professori Olli Kallioniementutkimusryhmän kanssa tutkijat löysivätmyös todisteita siitä, että ankkurointimekanismion häiriintynyt joissakin munasarja-ja eturauhassyöpätapauksissa.Vuodesta 1988 jaetun Medix-palkinnonlahjoittaa Oy Medix Ab, jonka pääomistajaon Minervasäätiö. Palkinto luovutettiinSuomen Tiedeseuran kokouksessa 21. joulukuuta.50 KEMIA 1/2010

Pertti Koukkari VTT:n tutkimusprofessoriksiTermodynaaminen monifaasitekniikkaon avuksi laskennassa”Termodynaamiset laskentamenetelmätsoveltuvat monenlaisiinprosesseihin. Niitä voidaankäyttää terässulatoissa ja kemiantehtaissa yhtä hyvin kuinpaperinvalmistuksessa tai ympäristö-ja biojalostamotekniikassa”,sanoo professori PerttiKoukkari.Joulukuussa 2009 VTT:nKestävien kemiallisten prosessienja systeemien mallinnuksentutkimusprofessoriksi nimitettyKoukkari on tehnyt pitkän urankemiallisen reaktoritekniikanlaskentatekniikoiden parissa.Tekniikoita hän kehitti kymmenenvuotta teollisuudessa,muun muassa Kemiran prosessitutkimuksessaYhdysvalloissa,josta hän siirtyi tohtoriksiväiteltyään VTT:n tutkimuspuolenpalvelukseen vuonna 1995.VTT:ssä Koukkari on toiminuterikoistutkijana, ryhmäpäällikkönä,tiiminvetäjänä ja johtavanatutkijana.”Termodynaamisia laskentamenetelmiäon laajennettuväitöstyöni jälkeen paljon”,Koukkari kertoo. Laskentatekniikoitaon hänen johtamassaantutkimustyössä kehitettyVTT:ssä edelleen, ja tätä nykyäniillä on runsaasti toimivia sovelluksia.Menetelmät perustuvattermodynaamiseen monifaasitekniikkaan,johon voidaanlisätä dynaamisia rajoittimia.”Tällä tekniikalla voidaanlaskea hyvin monimutkaisiakinprosesseja. Se perustuu siihen,että systeemien Gibbsin energiapyrkii aina minimiinsä”,Koukkari valottaa. VTT:n tutkimuksissakeskitytään erityisestiteollisuuden järjestelmissätapahtuviin kemiallisiin sekäenergian- ja faasinmuutoksiin.Laskentamalleineroon hiilestäUusina tutkimuskohteina professuurissaovat erityisesti kestävienkemiallisten prosessienkehittäminen, biojalostamotekniikatsekä biokemiallisten reaktiopolkujentermodynaaminenmallintaminen.Koukkari kertoo, että laskentamallienavulla voidaanesimerkiksi korvata fossiilisenhiilen käyttö biopolttoaineillavaativissa teollisuuskohteissa.”Myös hiilidioksidin suoraahyödyntämistä prosessitekniikassavoidaan edistää.”Uudet menetelmät ovat käytössämyös tutkimuksessa monillaaloilla, erityisesti materiaalitieteessä,kemiassa ja biotieteissä.VTT kiinnittää kestävienprosessien ja prosessikonsepti-Laskentamallit auttavatmuun muassa teollisuuttasiirtymään pois fossiilisistapolttoaineista, kertoo VTT:ntuore tutkimusprofessoriPertti Koukkari.en kehityksessä erityisesti huomiotaraaka-aineiden ja energiansäästämiseen. Tutkimustatehdään sekä laboratorio- ettäpilot-mittakaavassa yhdistämälläkokeellinen toiminta ja kehittyneettietokonemallit.Sanna AlajokiVTTSalmonella vaatiiuusia laboratoriokäytäntöjäJos laboratoriot eivät muutanykyisiä salmonellabakteerienantibioottiherkkyyden määrittämiskäytäntöjään,potilaan hoitosaattaa epäonnistua, osoittaatutkija Marianne Gunellin väitöstyö.Gunell löysi tutkimuksissaanpääasiassa Kaakkois-Aasiastatuotuja salmonelloja, joidenvastustuskyky antibiooteille onuudentyyppistä. Bakteerit ovatherkkiä nalidiksiinille muttasilti resistenttejä fluorokinolonille.Uusi resistenssiominaisuussiirtyy helposti salmonellastatoiseen, mutta lisäksi se voisiirtyä muihin taudinaiheuttajiin,kuten virtsatieinfektioitaaiheuttaviin kolibakteereihin.Salmonellatartunnan saa todennäköisimminturistimatkaltaetelään, mutta sen voi saadamyös Suomessa ja muissa hyvänhygienian maissa. Vakaviainfektioita hoidetaan fluorokinoloniantibiooteilla.Hoitovoi epäonnistua, jos bakteerion vastustuskykyinen fluorokinoloneille.Terveyden ja hyvinvoinninMarianne Gunelllaitoksessa on seurattu salmonellojenlääkeherkkyyttä vuodesta1995. Fluorokinoloniresistentitkannat ovat seuranta-aikanadramaattisesti lisääntyneet.Kun 1990-luvun puolivälissälähes kaikki salmonellat olivatherkkiä fluorokinoloneille,2000-luvulle tultaessa jo puoletkannoista oli resistenttejä.FM Marianne Gunellin väitöskirjaSalmonella enterica –Mechanisms of fluoroquinoloneand macrolide resistanceSeppo Ylä-HerttualalleERC:n miljoona-apurahaEuroopan tutkimusneuvostoERC on myöntänyt akatemiaprofessoriSeppo Ylä-Herttualalle2,2 miljoonan euron apurahanhuippututkijoille suunnatussaAdvanced Grants -haussa.Rahoitus myönnettiin sydän- javerisuonitautien sekä pahanlaatuisenaivokasvaimen hoidossakäytettävien geeninsiirtotekniikoidentutkimukseen.Itä-Suomen yliopiston A.I.Virtanen -instituutissa työskenteleväYlä-Herttuala on ainoaapurahan saanut suomalaistutkija.Advanced Grants -apurahoillatuetaan edistyneiden tutkijoideninnovatiivisia tutkimushankkeitaEU:n jäsenmaissa jaliitännäismaissa. Hakijoita oli1 584, joista 236 sai rahoituksen.Suomen Akatemian sydän- javerisuonitautien ja kakkostyy-tarkastettiin Turun yliopistossa29.1.2010. Vastaväittäjänä toimiprofessori Sinikka PelkonenElintarviketurvallisuusvirastostaja kustoksena professoriPirkko Kotilainen.Seppo Ylä-Herttualapin diabeteksen tutkimuksenhuippuyksikköä johtava Ylä-Herttuala on sydän- ja verisuonitautienja aivosyövän geenihoidonsekä virusvälitteisengeeninsiirtoteknologian uranuurtaja.Hänen johdollaan tehtiinPohjoismaiden ensimmäinengeeninsiirto ihmisen pahanlaatuiseenaivokasvaimeen vuonna1995 ja seuraavana vuonnamaailman ensimmäinen adenovirusvälitteinengeeninsiirto ihmisenvaltimoihin.1/2010 KEMIA 51

henkilöuutisiaHelsingin yliopistoFM Esko Oksasen väitöskirjaEnzyme molecular choreography—studies on soluble inorganicpyrophosphatases tarkastettiin11.12.2009. Vastaväittäjänä toimiAdjunct Professor John Kozarich(The Scripps Research Institute,La Jolla, USA) ja kustoksenaprof. Ilkka Kilpeläinen.M.Sc. Zydrune Polianskytenväitöskirja Characterization ofthe mitochondrial active-site serineprotein LACTB: filaments inthe mitochondrial intermembranespace tarkastettiin 12.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. FabioDi Lisa (Padovan yliopisto, Italia)ja kustoksena prof. HannuSariola.FM Outi Koskelan väitöskirjaNMR Spectroscopy of Multi-domainProteins—ImmunoglobulinlikeDomains of Human FilaminA tarkastettiin 18.12.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Stephan Grzesiek(Baselin yliopisto, Sveitsi)ja kustoksena prof. Ilkka Kilpeläinen.FM Minna Saariston väitöskirjaEffects of 17α-ethinyl estradiolon the mating system of thesand goby (Pomatoschistus minutus)tarkastettiin 18.12.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. MalcolmJones (University of Plymouth,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Jorma Kuparinen.ETM Antti Heinon väitöskirjaMicrofiltration in cheese and wheyprocessing tarkastettiin 15.1.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. HannuKorhonen (MTT) ja kustoksenaprof. Tapani Alatossava.Prov. Taina Stenin väitöskirjaStereoselectivity of the HumanUDP- glucuronosyltransferases—Studies on Androgens and PropranololGlucuronidation tarkastettiin15.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Michael Court (TuftsUniversity School of Medicine,USA) ja kustoksena prof. Jari Yli-Kauhaluoma.FM Taija Pietilän väitöskirjaMicrobe-induced Innate ImmuneResponses in Human DendriticCells tarkastettiin 22.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. ThomasDecker (Wienin yliopisto, Itävalta)ja kustoksena prof. DennisBamford.Lucia D’Ulivon väitöskirja Capillaryelectrochromatography:a versatile instrumental techniquefor nanodomain interactionstudies tarkastettiin 29.1.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. ErnstKenndler (Wienin lääketieteellinenyliopisto, Itävalta) ja kustoksenaprof. Marja-Liisa Riekkola.FM Helena Pastellin väitöskirjaPreparation, structural analysisand prebiotic potential of arabinoxylo-oligosaccharidestarkas-52 KEMIA 1/2010VÄITÖKSIÄtettiin 29.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Luc Saulnier (INRA,Nantes Research Center) ja kustoksenaprof. Vieno Piironen.FM Kimmo Rantalaisen väitöskirjaBiochemical and structuralproperties of Potato virusA VPg tarkastettiin 5.2.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. PeterTompa (Entsymologian instituutti,Unkarin tiedeakatemia, Budapest)ja kustoksena prof. MinnaPirhonen.Jyväskylän yliopistoFM Pentti Frondeliuksen väitöskirjaElectronic, structuraland chemical properties of goldclusters on ultra-thin oxide filmstarkastettiin 19.12.2009. Vastaväittäjänätoimi FT Núria Lopez(Katalonian kemian tutkimukseninstituutti ICIQ, Espanja) ja kustoksenadosentti, akatemiatutkijaKaroliina Honkala.FM Tommi Ropposenväitöskirja Electron heating, timeevolution of bremsstrahlung andion beam current in electron cyclotronresonance ion sourcestarkastettiin 22.1.2010. Vastaväittäjänätoimi tohtori Denis Hitz(CEA, Ranska) ja kustoksena yliassistenttiHannu Koivisto.Kuopion yliopistoFM Tomi Raatikaisen väitöskirjaThermodynamic modelling of multicomponentaerosols tarkastettiin4.12.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Athanasios Nenes (Schoolsof Earth and Atmospheric Sciencesand Chemical and BiomolecularEngineering, Georgia Instituteof Technology, Atlanta, USA) jakustoksena prof. Ari Laaksonen.FM, TtM Petteri Väänäsenväitöskirja Testing of BiodegradableBone Fixation Implants: InVitro and Clinical ExperimentsWith Plate-Screw Constructstarkastettiin 5.12.2009. Vastaväittäjinätoimivat prof., Dr Tech, FB-SE Minna Kellomäki (Tampereenteknillinen yliopisto) ja dos., MD,PhD Teppo Järvinen (Tampereenyliopisto) ja kustoksena prof.Reijo Lappalainen.FM Niko Jukaraisen väitöskirjaNMR Metabolomics Techniquesand Mathematical Tools as an Aidin Neurological Diagnosis tarkastettiin11.12.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Mika Ala-Korpela(Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Jouko Vepsäläinen.FM Marjo Malisen väitöskirjaTransactivation of vitamin Dreceptor target genes by naturaland synthetic ligands tarkastettiin11.12.2009. Vastaväittäjänä toimiM.D., Chief Scientific OfficerLuciano Adorini (Intercept Pharmaceuticals,Italia) ja kustoksenaprof. Carsten Carlberg.FL Pirjo Valtosen väitöskirjaAsymmetric dimethylarginine—Assay methodology and serum levelsin non-pregnant and pregnantwomen tarkastettiin 11.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. AimoRuokonen (Oulun yliopistollinensairaala ja Oulun yliopisto) ja kustoksenaprof. Kari Pulkki.Prov. Jari Pajanderin väitöskirjaProlonged Release StarchAcetate Matrix Tablets—Relationshipsbetween FormulationProperties and in vitro DissolutionBehaviour tarkastettiin19.12.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Niklas Sandler (Åbo Akademi)ja kustoksena prof. JarkkoKetolainen.Lappeenrannan teknillinenyliopistoM.Sc. Mehrdad Hesampourinväitöskirja Treatment of oilywastewater by ultrafiltration: Theeffect of different operating andsolution conditions tarkastettiin10.12.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. José Coca-Prados (Oviedonyliopisto, Espanja) ja kustoksenaemer.prof. Marianne Nyström.DI Katri Sirolan väitöskirjaChelating Adsorbents in Purificationof Hydrometallurgical Solutionstarkastettiin 11.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. NalanKabay (Egen yliopisto, Izmir,Turkki) ja kustoksena prof. ErkkiPaatero.DI Maaret Paakkunaisen väitöskirjaSampling in chemicalanalysis tarkastettiin 12.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. KimEsbensen (Aalborgin yliopisto,Tanska) ja kustoksena emer.prof.Pentti Minkkinen.M. Sc. Merit Kindsigon väitöskirjaWet Oxidation of RecalcitrantLignin Waters: Experimentaland Kinetic Studies tarkastettiin21.12.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Rein Munter (Tallinnan teknillinenyliopisto, Viro) ja kustoksenaemer.prof. Juha Kallas.Oulun yliopistoTkL Tero Väisäsen väitöskirjaChemical treatment of lake sediments.A study of optimizationand reasult measurements of alake restoration method for reducinginternal load from eutrophiclakes tarkastettiin 11.12.2009.Vastaväittäjinä toimivat johtavatutkija Timo Huttula (Jyväskylänyliopisto) ja MMT, toiminnanjohtajaJukka Koski-Vähälä (Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys)ja kustoksena tutkimusprof. EskoLakso.FM Anu Kantolan väitöskirjaLiquid Crystal NMR: DirectorDynamics and Small Solute Moleculestarkastettiin 12.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. ArnoldMaliniak (Tukholman yliopisto)ja kustoksena prof. JukkaJokisaari.FL Eija Saaren väitöskirja Towardsminimizing measurementuncertainty in total petroleumhydrocarbon determination byGC-FID tarkastettiin 18.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. HeliSirén (Lappeenrannan teknillinenyliopisto) ja kustoksena prof. PaavoPerämäki.FM Juha Heiskasen väitöskirjaSynthesis of 4-substituted tris-(8-hydroxyquinoline)aluminum derivativesand their photophysicalproperties tarkastettiin 8.1.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. KristiinaWähälä (Helsingin yliopisto) jakustoksena prof. Osmo Hormi.FM Tiina Leiviskän väitöskirjaCoagulation and size fractionationstudies on pulp and paper millprocess and wastewater streamstarkastettiin 15.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Raimo Alén (Jyväskylänyliopisto) ja kustoksenados. Jaakko Rämö.Tampereen teknillinenyliopistoM.Sc. Xiaofeng Dain väitöskirjaData Fusion Methods and anApplication on Exploration ofGene Regulatory Mechanismstarkastettiin 12.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. José ManuelFonseca (Universidade Nova deLisboa, Portugal) ja kustoksenaprof. Olli Yli-Harja.Tampereen yliopistoFM Kati Pulkkisen väitöskirjaHIV-1 Nef protein and the Nefassociatingkinase PAK2 in cellsignaling tarkastettiin 5.2.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. OlivierSchwartz (Pasteur-instituutti,Ranska) ja kustoksena prof. OlliSilvennoinen.Teknillinen korkeakouluDI Petri Myllytien väitöskirjaInteractions of polymers with fibrillarstructure of cellulose fibres:A new approach to bondingand strength in paper tarkastettiin18.12.2009. Vastaväittäjänä toimiprof. Robert H. Pelton (McMasterUniversity, Kanada) ja kustoksenaprof. Janne Laine.FM Mikko Myllymäen väitöskirjaSynthesis of 3-HeterocyclePhenyl N-Alkyl Carbamatesand Their Activity as FAAH Inhibitorstarkastettiin 19.12.2009.Vastaväittäjänä toimi prof. MaurizioBotta ja kustoksena prof. AriKoskinen.DI Marko Outisen väitöskirjaEffect of Pre-treatment of CheeseMilk on the Composition andCharacteristics of Whey and WheyProducts tarkastettiin 20.1.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. MarianneNyström (Lappeenrannanteknillinen yliopisto) ja kustoksenaprof. Matti Leisola.Turun yliopistoFM Helena Ahlforsin väitöskir-

TULEVIa tapahtumiaPalstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaamahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta:toimitus@kemia-lehti.fi.SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTKemikaalipäivät 2010Helsinki 16.–17.2.2010www.iir.fiYmpäristönäytteenottajienkokoontumisajotHelsinki 18.2.2010www.ael.fiKemianteollisuuden Reach- jaCLP-seminaariHelsinki 9.–10.3.2010www.chemind.fiKemian opetuksen päivätKokkola 8.–9.4.2010www.helsinki.fi/kemma/opettajilleMateria 10Helsinki 13.–15.4.2010www.expomark.fiPinta 10Helsinki 13.–16.4.2010www.expomark.fiFinnTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/finntecPlasTec 10Helsinki 13.–16.4.2010www.finnexpo.fi/plastecKemikaalivirastonsidosryhmäpäiväHelsinki 19.5.2010www.echa.euHelsinki Chemicals ForumHelsinki 20.–21.5.2010www.helsinkichemforum.euPulPaper 2010Helsinki 1.–3.6.2010www.finnexpo.fi/pulpaperNetwork Young MembrainsLappeenranta 7.–9.6.2010www.lut.fi/cst/nym12Nordic Rubber Conference 2010Tampere 10.–11.6.2010www.sky-fgf.comFEICA 2010Helsinki 16.–17.9.2010www.feica-conferences.comPacTecHelsinki 21.–24.9.2010www.pactec.fiFoodTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.foodtechelsinki.fiGrafTec 2010Helsinki 21.–24.9.2010www.graftec.fi13. Kansallinen massaspektrometriasymposiumTampere 30.9.–1.10.2010www.fmss.fiEnergiaforum 10Tampere 25.–28.10.2010www.energiaforum.comEnergia 10 -messutTampere 26.–28.10.2010www.energiamessut.fiMUUALLA JÄRJESTETTÄVÄTEYCN Delegates AssemblyParpan, Sveitsi 19.–21.2.2010www.eycn.euPittcon 2010Orlando, USA 28.2.–5.3.2010www.pittcon.orgEUCHEM 2010Bamberg, Saksa 14.–19.3.2010http://events.dechema.de/en/euchem2010EnviroPlas 2010Bryssel, Belgia 16.–17.3.2010www.polymerconferences.comSystems Biology ofMicroorganismsPariisi, Ranska 22.–24.3.2010www.systemsmicrobiology.orgPolyolefin Additives 2010Köln, Saksa 23.–25.3.2010www2.amiplastics.com/eventsAnalytica 2010München, Saksa 23.–26.3.2010www.analytica.deIn-cosmeticsPariisi, Ranska 13.–15.4.2010www.in-cosmetics.comDetergency & CosmeticsBarcelona, Espanja 14.–15.4.2010www.cedmeeting.com7 th European ThermoformingConferenceAntwerpen, Belgia 22.–24.4.2010www.e-t-d.orgCosmoBeauté VietnamHo Tshi Minh, Vietnam 22.–24.4.2010www.cosmobeautevietnam.comSPE 7 th European ThermoformingConferenceAntwerpen, Belgia 23.–24.4.2010www.e-t-d.orgVäitöksiä jatkuu…ja Interleukin-4 Induced LeukocyteDifferentiation tarkastettiin8.1.2010. Vastaväittäjänä toimiassistant prof. Mohamed Oukka(Seattle Children’s Research Institute,USA) ja kustoksena prof.Riitta Lahesmaa.FM Heidi Leskisen väitöskirjaPositional distribution of fattyacids in plant triacylglycerols:Contributing factors and chromatographic/ mass spectrometricanalysis tarkastettiin 8.1.2010.Vastaväittäjänä toimi prof. ArnisKuksis (Toronton yliopisto, Kanada)ja kustoksena prof. HeikkiKallio.FM Minna Kiviniemen väitöskirjaHomogeneous Assays forSimplified Screening of HLA-conferredGenetic Disease Risk tarkastettiin29.1.2010. Vastaväittäjänätoimi prof. Ann-ChristineSyvänen (Uppsalan yliopisto,Ruotsi) ja kustoksena prof. TeroSoukka.Åbo AkademiDI Virpi Ääritalon väitöskirjaSilicon Releasing Sol-Gel TiO2–SiO2 Thin Films for Implant Coatingstarkastettiin 11.12.2009.Vastaväittäjänä toimii prof. SerenaBest (Cambridgen yliopisto,Iso-Britannia) ja kustoksena prof.Carl-Eric Wilén.FM Gun Westin väitöskirjaLipid and Membrane BindingProperties of Glycolipid TransferProtein Superfamily Members tarkastettiin12.12.2009. Vastaväittäjänätoimi prof. Åke Nilsson(Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksenaprof. J. Peter Slotte.BiohitDiagnostiikkaliiketoiminnan johtajaksion nimitetty VTM Yrjö E.K. Wichmann.Biokeskus SuomiJohtajaksi on nimitetty professoriEero Vuorio.Eka ChemicalsToimitusjohtajaksi on nimitetty DINiko Nilsen ja asiakaspalveluinsinööriksiPohjois-Suomen alueelleJarkko Aarrekorpi.EkokemTutkimuspäälliköksi on nimitettyToni Andersson, materiaalipäälliköksiJuuso Lehti, ostoassistentiksiRiitta Kollin ja myyntisihteereiksiAino Aromaa ja SusannaOkkolin.Markkinointipäällikkö TeuvoHeinonen on 1.11.2009 alkaenvastannut Ekokem-konserninmarkkinoinnista ja viestinnästä.Ekokem-Palvelu Oy:n projektiinsinööriksion nimitetty TeppoTuomanen, työmaapäälliköksiIsmo Salmela ja maastotutkijaksiHannu Immonen. HausjärvenKuulojan käsittelykeskuksen käyttöpäälliköksion nimitetty MattiHänninen.FingridKemikaaliturvallisuuden ja pelastustoimenasiantuntijaksi on nimitettyVesa Syrjälä.ForchemToimitusjohtajaksi on 1.1.2010 alkaennimitetty DI Risto Näsi. HänNimityksiäon aiemmin toiminut Neste Oilinja Fortumin johtotehtävissä. Viimeksihän vastasi Neste Shipping-divisioonan toiminnasta.KiiltoTeollisuusosaston tuotepäälliköksion nimitetty insinööri Tero Mäkinen.Lahden tiede- ja yrityspuistoFM Petriina Punna on nimitettykehityspäälliköksi vastaamaanFinnish Cleantech Clusterin kansainvälisenyhteistyön kehittämisestäerityisesti Venäjällä.Lappeenrannan teknillinenyliopistoKemian laitetekniikan, erityisestierotustekniikan professoriksi onnimitetty TkT Marjatta Louhi-Kultanen.Neste OilNeste Jacobsin toimitusjohtajaksion nimitetty insinööri, tekn. yoJarmo Suominen. Hän on aiemmintoiminut Pöyry Industryn Kemianprosessiteollisuus -liiketoiminta-alueenjohtajana.SantenKonserniorganisaatioon vastaamaanglobaalisti toimitusyhteistyöstäja tilaus-toimitusketjun kehittämisestäon nimitetty proviisoriHeikki Jouttijärvi, Pohjoismaidenja Viron vastaavaksi lääketieteellisenmarkkinoinnin johtajaksiproviisori Mats Nilsson, tuotantojohtajaksiinsinööri Matti Rosengren,tuotanto-osaston johtajaksiinsinööri Sari Korhonen, logistiikkaosastonjohtajaksi DI ElinaAine ja teknisen osaston johtajaksiinsinööri Jussi Vänttinen.Tampereen teknillinen yoProsessien säädön professoriksi onnimitetty TkT Jean-Peter Ylén.Tamro SuomiLääkeyritysryhmän johtoon onnimitetty varatoimitusjohtaja KaiKaasalainen sekä Vähittäiskauppa-ja kuluttajaryhmän johtoonjohtaja, DI Taru Laurikainen.Asiakasryhmäpäälliköksi/apteekiton nimitetty FaT Sari Westermarck,asiakasryhmäpäälliköksi/sairaalat proviisori Jonna Leinonen,kehityspäälliköksi/farmaseuttisetpalvelut proviisori MaritaSaanila-Sotamaa ja laatupäälliköksiproviisori Katja Toivonen.Apteekkiryhmään on nimitettyedustajiksi Liisa Sarjanen ja JariHeinämäki, materiaalihallintoonostajaksi Minna Stupple ja lääkepuolelleostajaksi Oskar Burjamsekä farmaseuttisten palveluidenasiantuntijaksi Hanna Pudas.TekesBio-, lääke- ja elintarviketuotantoalueentoimialajohtajaksi on nimitettyFT Minna Hendolin. Hänseuraa tehtävässä Ari Grönroosia,joka siirtyi Tekesin rahoitusjohtajaksi.Arviointijohtajaksi on nimitettyTkT Raine Hermans.TikkurilaTalousjohtajaksi on nimitettyKTM Jukka Havia 16.4.2010 alkaen.1/2010KEMIA53

seurasivutKemistit KansallisteatterissaKompan palkinto jaettiinSuomalaisten Kemistien Seuran joulukuun kokouspidettiin 1.12.2009 Kansallisteatterissa. Samassayhteydessä vietettiin seuran pikkujoulua.Kokouksessa valittiin SuomalaistenKemistien Seuran (SKS)edustajiksi Suomen KemianSeuran (SKKS) edustajistoonvuodeksi 2010 seuraavat henkilöt(varajäsenineen): FK IrmaAroluoma (osastopääll. Pia Bruce),dos. Tuula Asunta (prof. JanLundell), FM Heikki Hero (FMLiisa Koskinen), tutk.prof. SirpaHerve (Liisa Koskinen), FTHarri Häkli (prof. Timo Repo),prof. Liisa Kanerva (Timo Repo),dos. Jarno Kansikas (ryhmäpääll.Salme Koskimies),prof. Erkki Kantolahti (Ph.D.Juhani Olkku), FM Leena Kolunen(Salme Koskimies), rehtoriLauri H.J. Lajunen (prof.Risto Laitinen), prof. Marja Lajunen(prof. Tapio Hase), prof.Markku Leskelä (Risto Laitinen),lehtori Tuula Leskelä(DI Anna-Maija Antila), prof.Pentti Minkkinen (Juhani Olkku),prof. Lauri Niinistö (JanLundell), dos. Marjatta Orama(prof. Veikko Komppa), FT OlliOrama (Tapio Hase), prof. PetriPihko (FM Arto Kiviranta),ylikem. Eino Puhakainen (PiaBruce), prof. Heikki Saarinen(Arto Kiviranta), FT AnnikkiSarnesto (Anna-Maija Anti-la) ja FM Antti Takala (VeikkoKomppa).SKS:n uusiksi varsinaisiksijäseniksi hyväksyttiin FM JussiKauppila ja FT Markku Sundbergja nuoriksi jäseniksi tekn.yo. Petra Nordman sekä filosofianylioppilaat Olli Heikkinen,Anu Hyvönen, Esa Kalliovaara,Merja Rintala ja Katja Viljamaa.Kompan palkintokahdelle tutkijalleSKS:n puheenjohtaja LiisaKoskinen julkisti kokouksessaKompan palkinnon saajat.Palkinto on tunnustus vuodenparhaasta kemian alan väitöskirjasta.Vuoden 2008 töistä myönnettiinpoikkeuksellisesti kaksipalkintoa, jotka saivat FT MinnaHartonen Helsingin yliopistostaja FT Jessica RodenholmÅbo Akademista.Kokouksen jälkeen nautittiinjouluateriasta ja Kansallisteatterinesityksestä Kulkurin laulut –Tauno Palo sata vuotta.Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n sihteeri.heleena.karrus@kemianseura.fiJessica Rodenholmin väitöstilaisuuden kustoksena toimidosentti Mika Lindén (vas.) ja vastaväittäjänä professoriMichael Tiemann saksalaisesta Giessenin yliopistosta.Yang LiuHeleena KarrusMinna Hartonen (vas.) vastaanotti arvostetun Kompan palkinnonLiisa Kanervalta.Ohjelmia kaasukromatografiaanja lääkeaineiden kantajiaKomppa-palkittu Minna Hartonenkehitti väitöstyössäänlaitteistoa ja ohjelmistoa laajaakaksivaiheista kaasukromatografiaavarten.Kolmen erilaisen kääntyvänkylmäloukkumodulaattorinmodulointi perustuu kaksivaiheiseenkylmäloukkutekniikkaan,jossa jäähdytyskaasunaon hiilidioksidi. Kehittämiensädata-analyysiohjelmien perustoiminnollaHartonen visualisoiGC×GC-erotuksen retentiotasokuvaajanaja määrittierilaisia parametreja, kuten retentioajat.Vertailutoiminnollataas voidaan asettaa kaksi retentiotasokuvaajaapäällekkäineroavaisuuksien tai yhtäläisyyksienlöytämiseksi.Ohjelman kolmas toiminto,tunnistus, käyttää yhdisteidentunnistuksessa massaspektri-ja retentioparametreja. Nekerättiin GC×GC-laitteistolla,joka oli kytketty lentoaikamassaspektriin.Hartonen kehitti menetelmiämyös aerosolien ja sedimenttinäytteidenanalysoimiseen.GC×GC soveltui hyvin kvalitatiiviseenkohdeyhdisteanalytiikkaan,kun ilmaisimenakäytettiin liekki-ionisaatiodetektoriatai quadrupolimassaspektrometria.Tuntemattomienyhdisteiden tunnistuksessatarvittiin lentoaikamassaspektrometriaja tunnistusdata-analyysiohjelmaa.Huokoinen piikuljettaa lääkeaineenJessica Rodenholm kehittiomassa työssään nanohuokoisiapiidioksidimateriaalejalääkeaineiden kantajiksi.Huokoiseen materiaaliin, jonkaominaispinta-ala on erittäinkorkea, voidaan pakata suuriamääriä molekyylejä.Pintafunktionalisointistrategioihinkeskittynyt Rodenholmkehitti lisäksi menetelmän nanopartikkelienulko- ja sisäpintojenmodifioimiseksi toisistaanriippumatta. Menetelmämahdollistaa partikkelien pintavarauksenja funktionaalistenryhmien, kuten fluoroforien taibiospesifisten kohdistusmolekyylien,kiinnityksen kontrolloidusti.Menetelmän avulla partikkelitvoidaan kohdentaa tarkastiniihin soluihin ja kudoksiin,joihin lääkeaineen halutaanvaikuttavan, mikä vähentäälääkkeen sivuvaikutuksia.Rodenholmin valmistamiananorakenteita voidaan soveltaasekä täsmälääkityksessä ettäyhdistelmäterapiassa.54 KEMIA 1/2010

Kemiska Sällskapet i Åbofyllde 90 årKemiska Sällskapet i Åbo (KSÅ) höll sitt konstituerandemöte den 13 december 1919. Lördagen den 12december 2009, nästan på dagen 90 år senare, firadeKSÅ detta jubileum vid Svenska Klubben i Åbo.Bland de ca 30 festdeltagarnafanns även representanterfrån Finska Kemistsamfundet(FKS), Kemiska Sällskapet iFinland (SKKS) och Turun Kemistikerho.För en av programpunkternapå jubileumsfesten stodSKKS:s ordförande MariannHolmberg. Hon berättade omde viktiga organisationsförändringarsom SKKS står inför dekommande åren och betonadeframför allt de svenskspråkigaunderavdelningarnas vikt inomSKKS:s organisation.Ett annat anmärkningsvärt inslagunder kvällen var att professoremeritus Bruno Lönnbergbelönades som hedersmedlemför sina mångfaldigainsatser inom KSÅ. Han harbl.a. fungerat som föreningensordförande under åren 1986 och1993–1994, samt vice ordförandeåren 1985 och 1992.Utöver dessa inslag fick festdeltagarnaäven lyssna till välklingandepianomusik speladav Timo Latonen samt underkvällens gång avnjuta en trevligsamvaro bland andra Åbokemisteroch stifta bekantskapmed representanterna från deolika vänföreningarna.Under det nya året kommerMatti HotokkaSKKS:s ordförande MariannHolmberg berättar om dekommande strukturomvandlingarnainom SKKS.KSÅ att fira ett annat stort jubileum,denna gång till den finländskakemisten Johan Gadolinsära. 250 års jubileet kommerbl.a. att uppmärksammasunder vårens Gadolindag, vilkenvi i år hoppas kommer attlocka extra många deltagare.Jan-Henrik Småttoch Mikael JärnJan-Henrik Smått är ordförandeoch Mikael Järn sekreterareav KSÅ.jan-henrik.smatt@abo.fimikael.jarn@abo.fiSeurasivut kertovat Suomen KemianSeuran jäsenseurojen, paikallisseurojenja jaostojen toiminnasta.Seuroissa tapahtuuSuomalaisten Kemistien SeuranHelmikuun kokous ja vierailu16.2.2010 klo 16.30Design-museo, Korkeavuorenkatu 23, HelsinkiKahvit ja kokousTutustuminen museon perusnäyttelyyn ja uuteen modernisminäyttelyyn.Lisätietoja: www.designmuseum.fi.Ilmoittautumiset 15.2. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.Pirkanmaan KemistiseuranVuosikokous25.2 klo 18.00Ohjelmassa opastettu historiallinen kävelykierros keskustanalueella, jonka jälkeen vuosikokous myöhemmin ilmoitettavassapaikassa. Lähtö kierrokselle kello 18.00 Finlaysonin portilta.Lisätietoja ja ilmoittautumiset: pks@sci.fi.Suomalaisten Kemistien SeuranVuosikokous17.3.2010 klo 17.30Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3Ilmoittautumiset 15.3. mennessä:heleena.karrus@kemianseura.fi tai puh. 010 425 6302.Suomen Kemian Seuran täydennyskoulutuskurssiLaboratoriodokumentointia – miksi, miten ja milloin27.4.2010Hotelli Arthur, Helsinkiwww.kemianseura.fiKemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä2/10 24. helmikuuta 22. maaliskuuta3/10 1. huhtikuuta 29. huhtikuuta4/10 20. toukokuuta 15. kesäkuutaTiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla SuomenKemian Seuran osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostillaKemia-Kemi-lehden osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.Matti HotokkaKSÅ firar 90 årvid Svenska Klubbeni Åbo.Kemiska Sällskapeti Åbo (KSÅ)• ca 100 medlemmar• kontaktforum för Åbonejdenssvenskspråkiga kemister• fungerar som lokalförening tillFinska Kemistsamfundet (FKS)• ordnar årligen Gadolindagen(sedan 1969) tillsammans medTurun Kemistikerho till minne avkemisten Johan Gadolin ordnarstudiebesök till industrier ellerinstanser vars verksamhetär förknippad med kemi övrigaförmåner: tidningen Kemia-Kemioch studentstipendier.1/2010KEMIA55

Puolet petäjäistäPalstalla kerrotaan arjen,erityisesti pula-aikojenkemiallisesta kekseliäisyydestä.Pötsin täytteeksi selluaSota-aikaan ruokapulasta kärsivät myös eläimet. Karjanrehunkorvikkeeksi hakattiin havuja ja keitettiin sellua.Sota-aikana (1939–1945) Suomeenei saatu väkirehuja eikä myöskäänlannoitteita, joten rehuviljankin sadotjäivät heikoiksi.Jonkin aikaa auttoivat vanhat varastot.Esimerkiksi lieksalaisenmaanviljelijän Antti Ryynäsen karjanpelasti kesällä 1939 tehty AIVrehu.Ryynäsen heinät loppuivat seuraavanatalvena, ja kesän 1940 satooli niin kehno, ettei se mitenkään olisipitänyt evakkoreissun tehneitä elikoitahengissä.Kaikilla ei AIV:tä ollut, eikä heinääkäänkyetty viljelemään tarpeeksi,vaikka oljen tuhlaus kuivikkeeksioli jo kielletty. Lypsylehmiä jouduttiinkinrehun puutteessa panemaanteuraaksi.Vuoden 1941 alussa maataloushallitusarvioi, ettei syötävä teurastuksistahuolimatta riittäisi karjallekevääseen asti, joten oli turvattavahätärehuun: viljelijöitä kehotettiinkeräämään hakkuutyömailta havutlehmien vatsantäytteeksi.SOK:n laboratorion tutkimuksenmukaan havuissa oli noin 8 prosenttiavalkuaista ja lisäksi karotiinia jaC-vitamiinia, jälkimmäistä 3–6 kertaaniin paljon kuin esimerkiksi appelsiinimehussa.Havut osoittautuivat lehmien himoruoaksi.Kaikki eivät niillä kuitenkaanuskaltaneet elikoitaan ruokkiapelätessään karjan sairastuvan oudostaappeesta. Toisaalta jotkut syöttivätviranomaisten neuvojen mukaan eläimillehavua, vaikka heillä vielä olisiollut AIV-rehuakin.Kun jäät olivat keväällä 1941 sulaneet,tuleva nobelisti A.I. Virtanen(1895–1973) lämmitti vanhan ajatuksenkalajätteen hyödyntämisestä.Virtanen laski, että ”jos kalanjätteetsäilötään rehuksi, saadaan niistä vuosittainrehu miljoonalle kanalle”. Säilöntäaineeksisoveltuisivat lipeä taisammutettu kalkki.Kuinka paljon kalarehua todellisuudessavalmistettiin, ei tiedetä.Virtasen kuuluisimman keksinnönhyödyntäminen sen sijaan laajeni entisestään.Viljelijöitä neuvottiin tekemäänAIV-rehua perunanvarsista,juurikasvien naateista, odelmasta jaherneistä sekä voikukkanurmesta.Niiden lisäksi suositeltiin lehdeksiä,järvikortetta ja nokkosta.Kokonaan uutena rehukasvina nousiesiin järviruoko, jota oli vesien jäädyttyähelppo korjata ja sitten syöttääeläimille käyte- tai hauderehuna.Connecting cows –rehusellua NokialtaTeurastuksiakin oli pakko yhä jatkaa.Sodan pahimmassa vaiheessa talvella1941–1942 lypsylehmien kanta hupeniperäti 60 000 päätä. Se puolestaanpudotti maidontuotannon vainreiluun puoleen rauhan ajasta.Rehun tärkeimmäksi korvikkeeksimuodostui sen jälkeen puunjalostusteollisuudeltasaatu aine: selluloosa.Jo ensimmäisenä sotatalvena rehustaoli korvattu puusellulla 15 prosenttia.Sodan lopulla väkirehuseoksetsisälsivät80 prosenttiaselluloosaa ja enää20 prosenttia kaurajauhoa.Teollisuus suostuirehuselluloosanvalmistamiseenvain olosuhteidenpakosta, silläsen tuotannostakoitui suuriatappioita. Kannattavaarehusellunteko oliainoastaan sellaisissasulfiittiselluloosatehtaissa,Lehmät oppivat syömään sellua, kunmuutakaan ei ollut tarjolla.joiden yhteydessä toimi spriitehdas.Esimerkiksi Nokia Oy:n sellutehdasvalmisti sodan aikana yli 14 000tonnia rehuselluloosaa, joka käytettiinsekä nautojen että hevosten ruokintaan.Tuotantoa varten suunniteltiinerillinen kone, joka rakennettiinyhtiön omassa konepajassa.Rehusellua oli saatavana paaleiksipuristettuna, paperin ja pahvin kaltaisinaarkkeina. Paperi ”lähti vetämään”kuitenkin vasta sitten, kun ennakkoluuloisetkarjanpitäjät oli saatuhyväksymään uusi rehunkorvike jaeläimet totutettu syömään sitä.Viljelijöille järjestettiin opastustaja heille esiteltiin ruokintakokeita.Tiennäyttäjänä toimi tammelalainenSaaren kartano, jossa kokeet aloitettiinkesäkuussa 1941.Kun sellu lopulta löi läpi, sitä syötettiinsekä lehmille ja hevosille. Ainesuli elikoiden elimistössä hitaasti,mutta sitä pidettiin etuna, koska kylläisyydentunne säilyi siten pitkään.Pekka T. HeikuraScanstockphoto56KEMIA1/2010

Aikataulu ja teemat 2010LEHTITOIM.AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA MM.1/2010 8.1. 22.1. 10.2. Laboratoriot, prosessitLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille2/2010 17.2. 3.3. 22.3. Analytiikka, muovit, kumitErikoisjakelu PlasTec 10 -messuilla 13.–16.4.20103/2010 26.3. 9.4. 29.4. Tutkimuksen työkalut, turvallisuus, ReachLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille4/2010 12.5. 27.5. 15.6. Lääkkeet, patentit, laboratoriotLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksille5/2010 30.7. 13.8. 1.9. Special issue: Finnish Chemical IndustryKansainvälinen lisäjakelu6/2010 2.9. 16.9. 6.10. Tutkimus, laboratoriotLisäjakelu tutkimuslaitoksille7/2010 6.10. 20.10. 9.11. Analytiikka, materiaalit,ympäristötekniikkaLisäjakelu teollisuudelle ja yrityksille8/2010 9.11. 23.11. 13.12. Innovaatiot, laboratoriot, mittauksetLisäjakelu asiantuntijoille ja yrityksilleHuom! Jokainen Kemia-Kemi-lehti sisältää biotekniikan ja biokemian erikoissivut.Tavoita päättäjät!78 % lukijoistamme tekee taivalmistelee hankintapäätöksiä.TIEDUSTELUT JA VARAUKSETMyyntipäällikkö Sauli Ilolasauli.ilola@kemia-lehti.fipuh. 040 546 1241Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

RAMBOLL ANALYTICS OYPARASTA PALVELUA JA TESTAUSTA• Ensiluokkaiset asiantuntijapalvelut, laaja ja nykyaikainenlaitekanta sekä akkreditoidut analyysit• Erikoiskoejärjestelyt• Ratkaisut vesien, elintarvikkeiden ja materiaalienlaadunvalvontaan, jätteiden loppusijoittamiseen,ympäristövahinkojen selvityksiin, päästömittauksiinsekä sisäilma- ja työhygieenisiin selvityksiin• Teollisuus- ja voimalaitoskemian analyysit vuosikymmentenkokemuksellaOta yhteyttä:Puh. 020 755 7800analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi