Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishanke ... - Invalidiliitto.fi

Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishankeyhteistyössä Humanistisen ammattikorkeakoulunkanssaLOPPURAPORTTIToukokuu 2004Tiina Alapeteri (toim.)Tea Jormanainen (toim.)Harri KuneliusTiina LehtovirtaAnnamaria PeltonenHeidi Ronkainen

1SISÄLLYSLUETTELO1. Johdanto (Harri Kunelius)..……………………………………………..22. Toimintaympäristön kuvaus (Harri Kunelius) ………………………..42.1 Invalidiliitto ry ..………………………………………………….…..42.2 Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) ……………………..52.3 Paikallisyhdistykset………………………………………………..…63. Projektiorganisaatio (Tiina Alapeteri ja Tea Jormanainen) .……….…103.1 Paikallisyhdistykset ja opiskelijat……………………………………103.2 Johtaminen Invalidiliiton hankkeessa …………………………….…113.2.1 Ohjausryhmä……………………………………………………...133.3 Projektin elinkaari ..………………………….………………………144. Strateginen suunnittelu (Heidi Ronkainen) ……………………………155. Yhdistysten menestystekijöiden määrittely (Tiina Lehtovirta)……….165.1 Inhimillinen pääoma …………………………………………………175.2 Sosiaalinen pääoma ...…………………………………………….….185.3 Fyysinen pääoma……………………………………..……………....195.4 Yhdistysten menestystekijät (koonnut Tiina Lehtovirta)…………….20Harjavalta/ Kokemäki……………………………………………20Heinola…………………………………………………………..22Hämeenlinna……………………………………………………..24Joensuu ………………………………………………………….24Järvenpää/ Mäntsälä/ Porvoo ……………………………………25Kurikka....………………………………………………………..27Oulainen/ Ruukki/ Ylivieska…………………………………….28Ylä-Lappi………………………………………………………...306. Kysely puheenjohtajille/johtokunnille (Annamaria Peltonen)………326.1. Tulokset ………………………………………………………………326.2 Johtopäätökset ……………………………………………………….356.3 Taulukot …………………………………………………………..…..367. Ohjausryhmän arviointi kehittämishankkeesta (Tiina Lehtovirta) .....418. Opiskelijoiden arviointi kehittämishankkeesta (Tiina Lehtovirta) …..44Lähdeluettelo ..………………………………………………………………..47

21. JOHDANTOSyksyllä 2003 otettiin ensimmäiset askeleet Invalidiliitto ry:n ja HumanistisenAmmattikorkeakoulun (Humak) yhteistyöhankkeen käynnistämiseksi, kun kumpikinosapuoli löi kättä päälle ja laittoi nimensä alle tuolloin laadittuun esisopimukseen. Tästälähti käyntiin hanke jonka tavoitteena on ollut elävöittäää Invalidiliiton paikallisyhdistystentoimintaa, Invalidiliiton ulkopuolisen tahon (Humak) avustuksella.Tavoitteeseen sisältyvät paikallisyhdistysten menestystekijöiden kartoitus, toimivienhyväksi koettujen toimitapojen löytäminen sekä kehitystä vaativien kohteiden kirjaaminen.Näiden edellä mainittujen teemojen pohjalta paikallisyhdistykselle pyrittiin seulomaanyhdestä muutamaan heille itselleen mielekästä kehityskohdetta, joita he toteuttavatseuraavan toimintavuoden aikana. Mukana olevat paikallisyhdistykset valikoitiin omankehittämishanketta kohtaan esitetyn mielenkiinnon perusteella, ja tähän pilottivaiheeseenyhdistyksiä päätyi yhteensä kolmetoista. Paikallisyhdistyksistä valittiin ne joidenkehittämistarpeet olivat yhdensuuntaisia.Yhteistyöhankkeessa mukana olevat tekijät koostuvat Invalidiliiton henkilöstöstä sekäHumanistisen Ammattikorkeakoulun lehtoreista ja opiskelijoista. Hankkeeseenmuodostettiin johtoryhmä joka valikoitui kummankin osapuolen toimihenkilöistä.Ohjausryhmä hoiti pääosin hankkeen hallinnoinnin sekä organisoinnin.Käytännön tasolla tässä hankkeen ensimmäisessä ns. pilottivaiheessa tavoitteeseen pyrittiinmuodostamalla Invalidiliiton henkilöstöstä sekä Humakin opiskelijoista projektityöryhmiä/-tiimejä, jotka kävivät paikallisyhdistyksissä herättelemässä yhdistysten jäsenistöäideoimaan, miten he voisivat kehittää yhdistystään vastaamaan tämän päivän vammaistenihmisten tarpeita.Projektityöryhmät vierailivat kukin kolme kertaa paikallisyhdistyksissä, saaden erilaistenryhmätöiden sekä kyselyiden kautta jäsenistön miettimään mm. yhdistyksensämahdollisuuksia ja uhkatekijöitä, asemaa omalla toimialueellaan sekä yhteisöllisyyttävoimavarana.

3Meidän opiskelijoiden osalta tämä hanke starttasi syksyllä 2003, kun kokoonnuimmeensimmäistä kertaa kaikki enemmän tai vähemmän kysymysmerkillä saman pöydänympärille. Nyt hankkeen pilottivaihe on edennyt päätepisteeseensä, ja käsissäsi piteletkinhyvä lukija tämän ensimmäisen vaiheen loppuraportointia nimenomaan meidän mukanaolleiden opiskelijoiden näkökulmasta. Lukemasi perusteella voit itse päättää ovatko kaikkikysymysmerkit haihtuneet ja onko vihreistä opiskelijoista muovautunut kypsiä asiansaosaavia tekijöitä.Tämä kyseinen raportointimme rakentuu seuraavista osa-alueista: toimintaympäristönkuvauksesta (temmellyskenttämme puitteet), projektiorganisaation mallinnuksesta(taustallamme toiminut turvaverkko) ja johtamisesta, yhdistystoiminnan kehittämisestä(toiminnasta aikaansaadut tulokset) sekä hankkeen arvioinnista. Valaisemme myös omiatuntojamme sekä mietteitämme yhteistyöhankkeen matkan varrelta ja yritämme löytää neoleellisimmat seikat mitä olemme mukanaoloajastamme oppineet, eli mitä meilleitsellemme on jäänyt hankkeesta. Toisin sanoen seuraavien sivujen aikana summaammekuinka itse olemme tämän pilottivaiheen nähneet aina syksystä 2003 kevääseen 2004 asti.Näin sen näin,Lohjalla keväällä 2004Humak -opiskelijoiden puolesta, Harri Kunelius

42. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUSSeuraavassa esitellään hankkeen toimintaympäristöt, joissa me opiskelijat olemme tämänhankkeen ns. pilottivaiheen aikana toimineet. Toimintaympäristöiksi lukeutuvatInvalidiliitto, Humanistinen Ammattikorkeakoulu sekä mukana olleet paikallisyhdistykset(13 kpl). Seuraavassa summataan osapuolten tavoitteita, motiiveja, sekä odotuksia, joita eritahoilla on ollut yhteistyöhankkeeseen mukaan lähdettäessä.2.1 InvalidiliittoInvalidiliiton yleinen tarkoitus on valvoa vammaisten ihmisten oikeuksia sekä edistäävammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä.Invalidiliitto toimii siis tukiverkkona niin vammaisille ihmisille kuin yhdistyksille jaasiakkaillekin. Vuoden 2004 teemana Invalidiliitolla on ympäristön esteettömyydenedistäminen (rakenteellinen sekä asenteellinen), painopiste on paikallisessa lähialuetyössäsekä aluetason vaikuttamistoiminnassa.Perinteinen järjestö- ja kansalaistoiminta on saanut rinnalleen vaihtoehtoisiaosallistumismahdollisuuksia, tämä heijastuu paikallistasolla siihen, kuinka aktiivisestiosallistutaan paikallisyhdistystoimintaan. Invalidiliiton aluetoiminnan kehittämistyöryhmänäkeekin tärkeänä paikallisyhdistysten toiminnan kehittämisen mm. kohdennettujenideointi- ja kehittämispäivien järjestämistä paikallisyhdistysten tarpeiden ja toiveidenmukaisesti (Toimintasuunnitelma 2004).Invalidiliitto pyrkii kattojärjestönä tekemään sekä rakentamaan yhteistyötävaltakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla. Liiton paikallisyhdistyksien pitäisi pystyäluomaan yhteistyöverkostoja ja hankkimaan näkyvyyttä paikallisella sekä kuntatasolla.Näkyvyys on jäsenhankinnan kannalta Invalidiliitolle oleellista, joten luonnollisestipaikallisyhdistysten tulisi kiinnittää yhdistyksen näkyvyyteen huomiota esimerkiksiosallistumalla toimialueensa tapahtumiin.Invalidiliitto pyrkii toiminnassaan vuorovaikutukseen, yhdessä eteenpäin kohti yhteisiäpäämääriä ja haasteita, tuntuu olevan liiton käytäntö. Tämän saavuttamiseksi liitolla on

6Yhteistyöhanke Invalidiliiton kanssa tarjoaa Humakin opiskelijoille tilaisuuden saadaarvokasta käytännön kokemusta projekti- ja kehittämistyöstä, samalla he pääsevät myöstutustumaan valtakunnallisen organisaation toimintatapoihin sekä menetelmiin.Vastapainoksi he näkevät myös kuinka ruohonjuuritasolla eli paikallisyhdistyksissätoimintaa pyöritetään. Opiskelijoista ei monikaan ennen hanketta ollut toiminutliikuntarajoitteisten ihmisten parissa ja uskon, että useimmat meistä ovat saaneet hyvääkokemuspohjaa mm. paikallisyhdistyksissä ohjaustilanteista.Hanke antaa opiskelijoille hyvän tilaisuuden verkostoitumiseen ja suhteiden luomiseen,Invalidiliitto on merkittävä työllistäjä kolmannella sektorilla mm. opiskelijoidentyöharjoitteluita silmällä pitäen. Suurin osa opiskelijoista toimii hankkeen parissa myösuseammassa paikallisyhdistyksessä eikä tätäkään seikkaa sovi väheksyä suhteidenluomisessa.Humanistisen Ammattikorkeakoulun lehtorit pääsivät näyttämään kyntensä vaihteeksimuissakin kuin opetustehtävissä. Tämä toi vaihtelua ja virikkeitä myös heidäntoimintaansa. Lehtorit saivat tilaisuuden toimia muiden kuin opiskelijoiden kanssa, samallapystytään luomaan Humakille tulevaisuutta silmällä pitäen suhteita valtakunnalliseenorganisaatioon, jonka kanssa voidaan tehdä yhteistyötä myös jatkossa.2.3 PaikallisyhdistyksetPaikallisyhdistykset valikoitiin hankkeen pilottivaiheeseen heidän oman mielenkiintonsa jasamansuuntaisten kehittämistarpeiden perusteella. Kehittämishankkeeseen tuli kaikkiaan29 hakemusta. Yhteensä paikallisyhdistyksiä oli mukana 13 ympäri Suomea. Lähekkäintoimivista yhdistyksistä muodostettiin maantieteellisen sijaintinsa perusteellayhdistysryppäitä, joita kertyi kolme: Uusimaa (Järvenpään Seudun Invalidit ry, Mäntsäläninvalidit ry ja Porvoon invalidit – Borgå invalider ry), Turku – Pori (Harjavallan SeudunInvalidit ry, Kokemäen Seudun Invalidit ry) sekä Oulu – Kainuu (Oulaisten invalidit ry,Ruukin Invalidit ry ja Ylivieskan invalidit ry). Tässä osiossa summataan niitä odotuksia jatoiveita, joita yhdistyksillä oli hanketta kohtaan. Paikallisyhdistysten odotukset on kirjattuyhdistys kerrallaan, taustatietoina on käytetty yhdistysten hankehakemuksia.

7Harjavallan Seudun Invalidit ryYhdistys halusi apua toiminnan ideointiin sekä kehittää omaa osaamistaan toiminnansuunnittelussa ja toteuttamisessa.Heinolan Seudun Invalidit ryYhdistys halusi kokonaisvaltaisesti kehittää omaa toimintaansa.Hämeenlinnan Seudun Invalidit ryYhdistys halusi pysäyttää jäsenistön ikärakenteen vanhenemisen sekä vahvistaa jäsenistönoikeudellista asemaa. Tavoitteena oli lisäksi yhteiskunnallisesti ja paikallisesti kehittäävaikuttamistoimintaa sekä valvoa yhteisten tarpeiden toteutumista.Joensuun Seudun Invalidit ryYhdistys koki maailman muuttuneen niistä ajoista, kun yhdistys on perustettu ja hehalusivat pysyä kehityksen mukana. Yhdistys halusi toimintaansa uusia ideoita, virikkeitäsekä lisää innostuneisuutta.Järvenpään Seudun Invalidit ryYhdistyksessä toiminnan koetaan jääneen polkemaan paikallaan ja hankkeen myötä siihentoivotaan uusia tuulia. Johtokunnan kokoonpano oli myös muuttunut radikaalisti ja tähäntoivottiin apua.Kokemäen Seudun invalidit rySuurimpana ongelmana yhdistyksellä oli jäsenistön ikääntyminen sekä vapaaehtoistenpuute. Toiminta oli liikaa johtokunnan harteilla, joten toiminta rajoittuukin lähinnämuutamaan kerhoon sekä jäseniltojen viettoon. Hankkeen myötä yhdistys toivoi saavansaideoita ja opastusta jäsenistön aktivoimiselle ja motivoimiselle.

8Kurikan Invalidit ryKurikan Invalidit halusivat kehittää omia neuvontapalvelujaan, koska heidän toimitilansaasiakaskunta laajenee jatkuvasti.Mäntsälän Invalidit ryYhdistys halusi saada uusia ideoita toimintansa kehittämiseksi, jotta he voisivat pyrkiähankkimaan uusia jäseniä sekä aktivoimaan vanhoja mukaan toimintaan. MäntsälänInvalidit kokevat yhdistyksensä kituneen jo useita vuosia ja nyt olisikin korkea aika alkaauudistaa toimintaa.Oulaisten Invalidit ryYhdistys halusi kehittää omaa toimintaansa aktiivisemmaksi sekä kaipaa uudistuksiajäsenhankintansa suhteen. Samalla yhdistys haluaisi kehittää edunvalvontatyötä.Porvoon Invalidit – Borgå Invalider ryYhdistys halusi uusia virikkeitä toimintaansa. Hankkeen avulla haluttiin luoda jatkossakintoimiva yhdistys. He toivoivat myös jäsenien aktivoimista, sekä uusia keinoja saada nuoriajäseniä.Ruukin Invalidit ryYhdistys tahtoi vilkastuttaa toimintaansa kehittämällä yhteistyötä muiden yhdistystenkanssa, jotta he saisivat jäsenistön sitoutumaan paremmin yhdistykseen. He kaipaavatmyös nuorten jäsenten aktivoimista mukaan toimintaan.Ylivieskan Invalidit ryYhdistys halusi uusia aktiivijäseniä sekä toiminnan uusiutumista.

9Ylä- Lapin Invalidit ryYhdistyksen toimintaa haluttiin laajentaa niin, että myös kauempana asuvat pääsisivätsiihen osallisiksi. Tähän mennessä he eivät ole pystyneet etäisyyksien takia levittäytymäännäille alueille. Yhdistys halusi kehittää monikulttuurista osaamistaan ja laajentaatoimintaansa kansainväliseksi. Tätä vasten he halusivat pyrkiä kasvattamaan resurssejaanja voimavarojaan. Yhdistys haluaisi myös päästä osalliseksi Inarin kunnankansainvälistymisprojektiin.

103. PROJEKTIORGANISAATIO3.1 Paikallisyhdistykset ja opiskelijatHankkeessa olivat mukana seuraavat yhdistykset ja opiskelijat:UusimaaJärvenpään Seudun Invalidit ryMäntsälän Invalidit ryPorvoon Invalidit - Borgå Invalider ry.Iita Makkonen, Heidi RonkainenHäme- ja Keski-SuomiHämeenlinnan Seudun Invalidit ryHarri Kunelius, Marjut Niemelä-PynttäriTurku-PoriHarjavallan Seudun Invalidit ryKokemäen Seudun Invalidit ryPaula Ketonen, Iita Makkonen,Annami PeltonenKaakkois-SuomiHeinolan Seudun Invalidit ryHarri Kunelius, Heidi RonkainenSavo-KarjalaJoensuun Seudun Invalidit ryTiina Alapeteri, Tea JormanainenPohjanmaaKurikkaHarri Kunelius, Annami Peltonen,Oulu-KainuuOulaisten Invalidit ryRuukin Invalidit ryYlivieskan Invalidit ryPaula Arminen, Tiina LehtovirtaLappiYlä-Lapin Invalidit ryAnnika Aaltonen, Tiina Lehtovirta

113.2 Johtaminen Invalidiliiton hankkeessaHankkeeseen kuuluivat johtoryhmä, ohjausryhmä, projektiryhmä eli opiskelijat sekäyhdistysten jäsenet.Saimme syksyllä koululta ja Invalidiliitolta ohjausta, kuinka tulisimme etenemäänhankkeessa. Invalidiliiton perehdytys painottui vammaisuuden kohtaamiseen, jonkin verranpuhuttiin lisäksi vammaisten ihmisten kohtaamista esteistä, vaikuttamistoiminnasta sekäInvalidiliitosta. Ohjausta saimme säännöllisesti hankkeen edetessä ja kolmannenvuosikurssin opiskelijoille ohjaus linkittyi keskeisesti osaksi tuottajansuuntautumisopintoja.Projektille asetettiin ensin tavoitteet, jotka myöhemmin konkretisoitiin.Hankesopimuksessa tavoitteeksi määriteltiin jäsenyhdistysten kehittämistoiminta perustuenmenestystekijöiden kartoitukseen. Tarkastelun kohteena olivat kunkin yhdistyksen toimintakokonaisuudessaan ja Invalidiliiton arvopäämäärät, visiot ja niistä johdettavat alueelliset japaikalliset tavoitteet. Kartoituksessa otettiin huomioon toiminnan kehittämisenedellyttämät inhimilliset, sosiaaliset ja fyysiset resurssit sekä vapaaehtoistyön voimavarat,luonne ja motiivit. Vastuualueet ositettiin ja jaettiin selvästi sekä aikataulu sovittiin.Projektin johtaminen ei ole vain projektin hallintaa, vaan se on ennen kaikkea ihmistenjohtamista. Ohjausryhmän vaativa tehtävä oli saada ihmiset toimimaan tiiminä ja samallavalvoa annetussa aikataulussa pysymistä.Projektijohtaminen on vaativaa työtä. Projektilla on usein tavoitteena tehdä kehitystuloksia,sillä harvoin kannattaa tuottaa samoja asioita, jotka ovat jo olemassa. Projektinjohtajan onusein luotava projekti melko nopeasti, tuotettava tulos ja sitten purettava organisaatio.Invalidiliiton hankkeella oli selkeän yksinkertainen, mutta haastava tavoite: kehittäävalittujen yhdistyksien toimintaa melko lyhyessä ajassa. Usein projektin tulokset näkyvätvasta projektin päätyttyä, mutta tuntuman onnistumisesta tai epäonnistumisesta saa yleensävälittömästi. Hankkeessa mukana olleiden yhdistyksien jäsenet vakuuttivat saaneensavirikkeitä toimintaansa.Projektinjohtajan rooli on yleensä vaikuttaa ja huolehtia tiimistään, johtaja joutuuvastaamaan tai huolehtimaan, että kullakin alueella ilmeneviin haasteisiin vastataan ja

12ongelmat ratkaistaan. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että projektinjohtaja hoitaisi kaiken yksin.Johtajan kannattaa aina käyttää hyväkseen projektiryhmää tai osallisia suunnittelussa japäätöksenteossa. Tällä varmistetaan sitoutunut toiminta ja paremmat ratkaisut. Opiskelijanlähimmät ohjaajat hankkeessa olivat lehtorit ja aluejärjestösihteerit/koulutussuunnittelija.Visiota tuotettaessa oli tärkeää, että projektin johtaja, projektiryhmä ja opiskelijat näkivätprojektin tulevaisuuden samalla tavalla. Olennainen lähtökohta ja tosiasia hyvässäprojektissa on, että sillä on todellinen tarve. Hyvä visio toimii toiminnan suuntaajana jaauttaa myös konkreettisessa projektin suunnittelussa. Vision toteutumista on seurattujatkuvasti. Visiossa menneisyys ja tarvetekijät, nykyinen projektiorganisaatio sekätavoiteltu kehitys nivoutuvat yhtenäiseksi ja uskottavaksi kokonaisuudeksi.Projektin perussuunnitelmaa laadittaessa määriteltiin kehitystavoitteet, millä keinoillatavoitteet saavutetaan, määriteltiin resurssit, suunniteltiin aikataulu sekä työn- javastuunjako. Kun tiedettiin, millaisia tuloksia lähdetään tavoittelemaan, lähtivät neohjaamaan toimintaa ja seuranta ja muutossuunnittelu oli siksi luontevaa.Hankkeen toteutumista seurattiin projektin aikana säännöllisesti. Oppilasryhmä kokoontuisäännöllisesti (noin kerran kuussa) keskustelemaan hankkeeseen liittyvistä asioista. Myösohjausryhmä kokoontui useita kertoja. Väliarviointeja tehtiin yhdistyskäyntien välissä.Arvioinnin yleistehtävänä on vastata kysymykseen ”Mitä projekti on tuottanut?”.Haastavaa on saada luotettavaa tietoa, kuinka hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu.Jokaisen yhdistyksen menestystekijät on kerätty yhteen, jotta niitä voidaan jatkossahyödyntää muissa yhdistyksissä.Hankkeen suunnittelun kuluessa pyrittiin ennakoimaan sen eteneminen ja siihen liittyvättehtäväkokonaisuudet, osallistujien osaaminen ja työmäärä. Parhaiten tätä seurattiinyhteisten ohjaustapahtumien ja keskusteluiden kautta. Keskustelut olivat toisinaan aikaavieviä ja joskus kärsivällisyyttä vaativia, sillä eri henkilöt näkivät asiat eri tavalla. Tämä toikeskusteluun erilaista informaatiota ja erilaisia näkemyksiä.Kehitysprojekti perustuu yleensä pääosin osaamispääomalle, osaaminen ja kokemuksetovat siksi tärkeimmät resurssitekijät ajan lisäksi. Opiskelijat oppivat, kun osaamista opittiinkeräämään yhteiseksi suoritukseksi.

133.2.1 OhjausryhmäJohtajatyyppejä on erilaisia. Toiset antavat ohjeet ja valvovat ja opastavat niidentoteutumista. Toiset taas tekevät yhteistyötä ja ideoivat yhdessä muiden kanssa. Kolmasantaa vastuun päätöksenteosta ja toteutuksesta johdettavilleen. Toisinaan päätökset tehdäänylemmällä taholla valmiiksi ja niitä on vain noudatettava. Tämä on yleistäyhdistystoiminnassa. Valtakunnallinen katto-organisaatio määrää raamit toiminnalle. Hyväjohtoryhmä luottaa johdettaviinsa, tukee ja neuvoo, innostaa, antaa valtuuksia, uskaltaakokeilla, sietää virheitä ja hyväksyy palautteen, luo edellytykset alaistensa toiminnalle jaetsii uusia mahdollisuuksia.Hankkeelle asetettiin myös ohjausryhmä, johon kuului henkilöitä sekä Invalidiliitosta ettäHumakista. Ohjausryhmän tulee seurata hankkeen tavoitteiden ja tulosten saavuttamistasekä analysoida hankkeen tuloksellisuutta. Hankkeen ohjausryhmän tarkoituksena oliohjeistaa ja ohjata opiskelijoita. Ohjausryhmä kokoontui tarvittaessa. Ohjausryhmänkokousten puheenjohtajuus oli vuoroin Humakilla ja vuoroin Invalidiliitolla.Ohjausryhmään kuuluivat Invalidiliitosta aluejärjestösihteerit Tiina Airaksinen (Häme- jaKeski-Suomi), Aila Keskinen (Turku-Pori, Kaakkois-Suomi, Pohjanmaa), Kirsi Kosonen(Uusimaa), Markku Lohikoski (Oulu-Kainuu ja Lappi) ja koulutussuunnittelija MaritaHarkio (Savo-Karjala) sekä järjestöpäällikkö Marja Pihnala. Humakista ohjausryhmäänkuuluivat vastaava lehtori Reijo Viitanen sekä lehtorit Tarja Turhanen ja Anja Tarhala.Opiskelijoiden mukana yhdistyskäynneillä oli aina kyseisestä alueesta vastaavaaluejärjestösihteeri, järjestösihteeri tai koulutussuunnittelija. Opiskelijat suunnittelivatyhdistyskäyntejä yhdessä aluejärjestösihteerin/koulutussuunnittelijan kanssa ennen jokaistavierailua. Tämän tarkoituksena oli antaa opiskelijalle tukea ja ohjausta josuunnitteluvaiheessa, jotta tilaisuuden toteuttaminen olisi helpompaa.

143.3. Projektin elinkaariHankkeessa toteutui projektin elinkaaren neljä vaihetta. Ne toteutuivat näin:1. KäynnistysProjektitiimi pestattiin ja ryhmä aloitti toimintansa. Tehtävät ja tavoitteet määriteltiinhanketiimin toimintaan liittyviksi. Ryhmä perehtyi Invalidiliiton toimintatapoihin jaorganisaatioon. Yhteisistä pelisäännöistä sovittiin.2. Suunnittelu ja valmistautuminenRyhmälle tehtiin suunnitelma, jota jokainen opiskelija täydensi oman yhdistyksensänäköiseksi. Yhdistyskäynteihin valmistauduttiin. Ennen yhdistyskäyntejä perehdyttiintarvittaessa kirjallisuuteen ja tehtiin tarkempi toimintasuunnitelma ennen jokaista vierailua.Jokaisen yhdistyskäynnin jälkeen opiskelijat kirjoittivat raportin.3. ToteutusYhdistyskäynneillä toteutettiin etukäteen suunnitellut asiat. Jokainen hankkeessa mukanaollut opiskelija osallistui lisäksi vähintään kerran Invalidiliiton tapahtumiin (3 kpl)Ikaalisissa. Joitakin suunnitelmia jouduttiin muuttamaan hankkeen edetessä, muttajokainen tiesi omat tehtävänsä ja toimi yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Jo toteutuksenaikana tehtiin arviointia ja annettiin ja saatiin palautetta.4. PäättäminenHankkeen päättyessä opiskelijat tekivät tämän loppuraportin, jossa on arvioitu esimerkiksitiimin työskentelyä ja tavoitteiden saavuttamista.

154. STRATEGINEN SUUNNITTELUJärjestön tai yhdistyksen toimintaa suunniteltaessa strategian tekeminen ei ole itsetarkoitus.Strategia on enemminkin apuväline järjestölle toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseentarkoitukselliseen suuntaan. Järjestökään ei ole olemassa vain itseään varten, se toimiijäsentensä sekä sidosryhmiensä arvoja, tarpeita ja etuja ajatellen.Strategia on yksi keino varautua järjestöön vaikuttaviin toimintaympäristössä tapahtuviinmuutoksiin, ne voivat olla järjestölle joko uhkia tai mahdollisuuksia. Järjestön toiminta onpäämäärätietoista, strategiaan tietoisesti valittujen tavoitteiden mukaista. KirjassaanJärjestön strategia Juha Heikkala toteaakin: ”Parhaimmillaan strategia toimii organisaationsieluna tai henkenä, aina läsnä olevana ajattelun ja toiminnan taustana, josta kumpuavatjärjestön ja sen toiminnan identiteetti, paikka ja suunta.” (Heikkala)Invalidiliiton, erityisesti yhdistyksiä koskevat strategiset tavoitteet ovatmenestystekijöiden, nykytilan ja tavoitetilan määrittelyn tukena. Liiton ja yhdistystentavoitteina on olla näkyvä, ajanmukainen sekä kehittämissuuntautunut. Yhdistyksetpyrkivät vaikuttamaan jäsenistön odotuksiin ja tarpeisiin toimivia verkostoja apunakäyttäen. Invalidiliiton tarkoituksena on toimia tukiverkkona vammaisille ihmisille,yhdistyksille ja asiakkaille. Tähän tarkoitukselliseen toimintaan päästään alueellisen sekäliiton ja yhdistysten välisen yhteistyön, tiedonhankinnan ja koulutuksen avulla.Liiton toiminnan lähtökohtiin kuuluvat esimerkiksi tasavertaiset toimintamahdollisuudet,lähestyttävyys ja esteettömyys. Tässä korostuu vuorovaikutus ja yhteisten tavoitteidensaavuttaminen. Invalidiliiton tavoitetilana on olla itseään kehittävä ja oppiva organisaatio.Tätäkin tavoitetta tukee osaltaan koulutukseen osallistuminen. ”Inhimillistä pääomaa eikuitenkaan kartuteta pelkästään koulutuksen kautta vaan myös järjestämällä osallistujillemonipuolista ja haasteellista käytännön toimintaa, joka on etenkin hiljaisen tiedonkartuttamisedellytys.” (Liiton kymppi). Vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle on hyvintyypillistä resurssien rajallisuus. Asia olisi toisenlainen jos yhdistyksillä olisi mahdollisuusyksityisen sektorin varallisuuteen tai niitä koskisi julkisen sektorin virkavelvoitteet, muttayhdistysten toimintaa tukevat lähinnä aatteet, yhteistyö, motivointi ja henkiset resurssit.Strategia tukee järjestön yhteiseen tavoitteeseen pyrkivää toimintaa sekä sen avullatunnistetaan jäsenistön odotukset, joihin järjestö voi ja haluaa vastata.

165. YHDISTYSTEN MENESTYSTEKIJÖIDEN MÄÄRITTELYMitkä ovat Invalidiliiton paikallisyhdistyksien menestystekijät ja mitä kehittämistarpeitahankkeen aikana ilmeni.Jokaisella yhdistyksellä tulee olla toiminta-ajatus sekä selkeä visio omasta tulevaisuudesta.Osa visiosta voi olla kuvaus järjestön menestystekijöistä, joita ovat muun muassa:‣ Jäsenlähtöisyys ja palvelujen laatu‣ Ihmislähtöisyys‣ Tuloshakuisuus‣ Uudistumiskykyisyys‣ Ammattitaitoisuus‣ Käytännönläheisyys ja yksinkertaisuus‣ Järjestökulttuurin yhdenmukaisuus. (Lihavainen 1996, 31.)Yhdistyksen toimintaidea nousee niistä tarpeista, joita jäsenistöstä ilmenee. Yhdistyksentoimintaidean tulisi vastata ainakin seuraaviin hyvinkin olennaisiin kysymyksiin:‣ Mitä varten yhdistyksemme on olemassa?‣ Mitä jäsenten tarpeita tyydyttääkseen yhdistys on olemassa?‣ Miksi juuri tätä yhdistystä tarvitaan?(Lihavainen 1996, 76).Yhdistys on perinteisesti konservatiivinen yhteisö jo sen kollektiivisen päätöksentekonsavuoksi: yhdistyksessä päätökset tehdään ryhmissä, ja kun delegoimisen mahdollisuutta eihuomioida, useimmiten päätökset tehdään kiireessä ja ”niin kuin on aina tehty” -mentaliteetilla (Lihavainen 1996, 33). Palautteen merkitys on tärkeä osa yhdistyksenuudistumista.Menestyvän organisaation uudistumiskykyisyyden takaamiseksi on tärkeää, ettäyhdistyksessä osataan ottaa hallittuja riskejä, kokeilla uutta, investoida kehittämiseen jaluoda uutta (kuten palveluja, tuotteita, työskentelytapoja sekä tietoisesti uudistetaanorganisaatiota) (Lihavainen 1996, 34).

17Keskeinen menestyvän yhdistyksen piirre on, että sekä jäsenet ja luottamushenkilöt tekevättöitä yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeää on kiinnittää huomiotasiihen, miten ihmisen parhaita puolia voidaan kehittää. Muutamia olennaisia tekijöitä ovatyhdistyksen jäsenten ja vapaaehtoisten arvonanto sekä rohkaisu. Yhdistyksissä pitäisikiinnittää huomiota, että luodaan avoin toimintailmapiiri, jossa jäseniä kuunnellaan jarohkaistaan toimimaan. Jäsenten itsetuntoa ja itsearvostusta voidaan lisätä huomioimallaihmisten erilaiset vahvuudet ja taipumukset (Lihavainen 1996, 74).Yhdistyksen jäsenhuoltoon kannattaa kiinnittää huomiota, sillä sen avulla voidaan kehittääyhteyttä jäsenistöön ja myös lisätä jäsenistön motivaatiota yhteiseen toimintaan;jäsenkirjeet, koulutustilaisuudet, opintotoiminta ja retket. Mitä enemmän kyetäänhuomioimaan jäsenten kasvu – ja liittymistarpeet, sitä monipuolisemmin jäsenet toimivatyhdistyksen voimavarana. Ihmisten kyky toimia, osallistua ja ideoida toimintaa kasvaajatkuvasti kokemuksen ja vuorovaikutuksen myötä (Lihavainen 1996, 75).Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishankkeessa me opiskelijat olemmehuomioineet jäsenten innokkuuden uudistaa ja monipuolistaa oman yhdistyksensätoimintamuotoja ja -mahdollisuuksia. Juuri paikallisyhdistyksien jäsenistöllä on kokemusja tieto, jota hyödynnetään hankkeessa. Tämä onkin itse asiassa koko hankkeen perusta.Kun yhdistyksien jäsenet ovat keskenään vuorovaikutuksellisessa tilanteessa, mahdollistaase ideoiden ja näkökulmien vaihtamisen. Tämä rikastuttaa toimintaa ja antaa sille aivanuusia mahdollisuuksia.Paikallisyhdistyksien menestystekijöitä voidaan hahmottaa erilaisten pääomakenttienkautta; inhimillinen, sosiaalinen sekä fyysinen pääoma.5.1 Inhimillinen pääomaInhimillinen pääoma käsittää toimijoiden tiedot, taidot ja normatiiviset orientaatiot eliasenteelliset valmiudet. Inhimillinen pääoma on ns. toimijoiden henkistä pääomaa.Toimijoiden tiedot jaetaan teoreettiseen tietoon, käytännölliseen tietoon, sekä tekniseentietoon. (Jurvansuu 2002, 132.) Merkittävää on huomioida millaista tietoa yhdistyksentoimijoilta löytyy ja miten tätä tietoa hyödynnetään sekä yhdistyksen sisällä, ettävuorovaikutuksessa yhdistyksen ulkopuolisiin toimijoihin.

18Taitoihin kuuluvat monitaitoisuus, kansainväliset taidot, sosiaaliset taidot sekähallinnolliset taidot. Yhdistyksissä on merkittävää, että toimijoilta löytyy monitaitoisuutta.Eli muiltakin kuin yhdeltä toimijalta löytyy taitoja, jotka ovat yhdistyksessä oleellisia. Jostämä toimija lähtee yhdistyksestä pois, eivät seuraukset ole kovinkaan hyvät. (Jurvansuu2002, 135.) Asenteelliset valmiudet ovat merkittäviä, kun huomioidaan esimerkiksi mitenyhdistyksessä johdetaan toimintaa, miten jaetaan vastuuta, mikä on yhdistyksen ja sentoimijoiden muutosvalmius sekä halukkuus oppia uutta (Jurvansuu 2002, 136).5.2 Sosiaalinen pääomaSosiaalinen pääoma muodostuu toimijoiden välisissä vuorovaikutussuhteissa (niinyhdistyksen sisällä kuin kentälläkin), eikä ole siis yksilön/organisaation omaisuutta.Sosiaalinen pääoma on tärkeä edellytys inhimillisen pääoman kertymiselle sekäyhdistyksen sisällä että kentällä; jaetaanko ns. hiljaista tietoa eli osaamista ja kokemuksiaryhmän muille jäsenille sekä ryhmän ulkopuolelle. Sosiaalisen pääoman avainsanoja ovat:luottamus, normit, vastavuoroisuus. (Jurvansuu 2002, 143.)”Menestyvä yhdistys on myös sosiaalinen yhteisö”. Tavoitteellisessa yhteistoiminnassa onkeskeistä tunneperäisen yhteisöllisyyden tunteminen. Yhdistys on jäsenilleen paikkarakentaa identiteettiä; siellä on samanhenkisiä ihmisiä, ja jäsenestä tulee osa kollektiivistaidentiteettiä. Yhdistyksen on samanaikaisesti huomioitava yksilöllisyyden vaatimukset elitarjota monipuolista toimintaa ja erilaisia työmuotoja sekä huomioida yksilöidenkiinnostuksen kohteet ja voimavarat sekä yhteisöllisyys. (Jurvansuu 2002, 148.)Paikallisyhdistysten keskeiset yhteistyötahot ovat: piiri – ja valtakunnallinen taso, muutpaikallisyhdistykset, yritykset, rahoittajat, tiedemaailma, media sekä kunta.Merkittävä osa sosiaalista pääomaa on, miten eri yhteistyötahot huomioidaan yhdistyksentoiminnassa ja millaista vuorovaikutusta niiden kanssa käydään. (Jurvansuu 2002, 151.)Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa tuo yhdistykselle näkyvyyttä ympäristössään, ja seonkin yksi paikallisyhdistyksen menestystekijä. Avoimuus ulkomaailmaan kehittääyhdistyksen innovatiivisuutta ja toimintaan saadaan mahdollisesti aivan uusiaulottuvuuksia, joita ei välttämättä ole aiemmin tiedostettu. (Jurvansuu 2002, 152.)

19Horisontaalinen eli yhdistysten välinen yhteistyö perustuu vastavuoroisuuden periaatteelle.Yhdistys on aktiivisesti yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa, eikä ainoastaan oleta, ettämuut tukevat omaa toimintaa vaan ollaan myös itse valmiita olemaan mukana ja tukemaanmuiden toimintaa/hankkeita. Vertikaalisella yhteistyöllä puolestaan tarkoitetaan yhteistyötäliitto – ja piiritason kanssa. Paikallisyhdistykselle kuuluminen valtakunnalliseen järjestöönmerkitsee, että toiminnalle saadaan laajempi konteksti, legitimiteettiä sekä näkyvyyttä.(Jurvansuu 2002, 153–154.)5.3 Fyysinen pääomaYhdistykset tarvitsevat fyysistä pääomaa, jotta ne kykenevät tarjoamaan jäsenilleenpalveluja ja toimintaa. Tärkeä menestyvän yhdistyksen tunnus on, että yhdistys ontaloudellisesti suhteellisen omavarainen eli yhdistys ei ole riippuvainen vain yhdestärahoittajatahosta. Jotta yhdistys saa rahoitusta toiminnalleen, edellyttää se näkyvyyttä jahyviä yhteiskuntasuhteita. Toimintaa tulee osata markkinoida ja tuotteistaa sekä ennenkaikkea tulee olla oma-aloitteinen suhteiden luomisessa markkinatoimijoihin. (Jurvansuu2002, 168.)Invalidiliiton paikallisyhdistyksien kehittämishankkeessa huomio kiinnitettiin ennenkaikkea inhimilliseen ja sosiaaliseen pääomaan. Fyysiseen pääomaan ei kiinnitettyniinkään huomiota, sillä siihen ei meillä opiskelijoilla ole mahdollisuutta eikä kapasiteettiavaikuttaa. Seuraavassa esittelemme paikallisyhdistysten kehittämishankkeessa olleidenyhdistyksien jo olemassa olevia menestystekijöitä sekä tuomme esiin kehittämistarpeet/-kohteet, joita Invalidiliiton paikallisyhdistykset ovat itselleen valinneet.Oleellista on, että paikallisyhdistykset voivat jakaa keskenään menestystekijöitä sekäkehittämisideoitaan, jotta omaan yhdistystoimintaan saataisiin lisää potkua. Näinmahdollistetaan myös oppimisprosessi, joka oli hankkeen yksi perustehtävä; tiedonjakaminen paikallisyhdistyksien kesken.

205.4 Yhdistysten menestystekijätHarjavalta/KokemäkiMikä yhdistyksessä toimii hyvin? Mitkä ovat siis Harjavallan ja Kokemäenpaikallisyhdistyksien menestystekijät?Harjavallan Seudun Invalidit ryaktiivinen naistoimikunta, järjestää muun muassa kerhotoimintaa kaksi kertaa kuukaudessaaskarteluryhmän toiminta; muut auttavat, jos joku ei osaa, mukava porukkaaktiivinen matkailutoimintaharrastustoiminta ja yhdessäolotalkoohenkikilpailutoimikunta saa naistoimikuntaan vipinää (varainhankinta)avoimien ovien päivä kesällä kerää noin 70 henkeä paikalletaitavat päätöksentekijätatk-osaaminentietoa ja taitoa eri aloilta löytyykulttuuri- ja virkistyspuoliKokemäen Seudun Invalidit ryjäsenillat, joista saa hyvin asiantuntijatietoamatkat ja retketkuljetuspalvelu jäseniltoihin ja kerhoihinhyvät toimitilathyvää tiedotustapa; ilmoitus paikallislehdessä joka toinen viikkojumppari joka kolmannessa jäsenillassa paikalla, innostanut lisää jäseniä paikallematkoille kaikilla mahdollisuus lähteä mukaanhyvä yhteishenkikirpputori toimii hyvinhyvä talous

21talkoot vetävät hyvin jäseniä mukaan, myös sellaisia, jotka eivät juuri muuten oletoiminnassa mukanajäsenistössä monen ammatin osaajiayhdistyksessä on EU-projektissa koulutettuja atk-osaajiajäsenilloissa hyvin osanottajia (20 – 30 henkeä)Kehittämiskohteita;Harjavallan yhdistyksellä on hyvät suhteet kaupungin päättäjiin ja heidän mielestäänvirkamiesten asenne yhdistykseen ja sen mielipiteisiin on positiivinen. Kokemäelläyhteistyö päättäjien kanssa taas koettiin ongelmaksi. Keskustelun tuloksena syntyisuunnitelma, jossa Kokemäen Invalidit järjestävät esteettömyys-tempauksen ja laittavatkunnan päättäjiä pyörätuoliin ja he joutuisivat kelaamaan pyörätuolilla esimerkiksikaupungintaloon. Tapahtumaa suunniteltiin järjestettäväksi yhteistyössä alueen muidenvammaisyhdistysten kanssa, esimerkiksi näkövammaiset voisivat osallistua tapahtumaanniin, että päättäjille laitettaisiin päähän silmälasit, jotka muuttaisivat näkökyvyn sellaiseksikuin kaihia sairastavalla tai putkinäköisellä henkilöllä.Kokemäen Invalidit suunnittelivat myös ehdottavansa vammaisneuvostolle, että he voisivattoteuttaa kevään aikana selvityksen liikkumista haittaavista esteistä Kokemäellä. Mikäliehdotus ei vammaisneuvostossa saa kannatusta, yhdistys aikoo toteuttaa selvityksen omissanimissään.Harjavallan Invalidit suunnittelivat järjestävänsä toukokuussa 2004 toritapahtumanHarjavallan torilla. Tapahtuma on neliottelijain neliottelu, jossa pääosassa ovat neljänkunnan päättäjät, Harjavalta, Kiukainen, Kokemäki ja Nakkila. Haastettuina ovatkaupungin ja kunnan johtajat, sosiaalijohtajat, kuntien ja kaupunkien hallitusten javaltuustojen puheenjohtajat. Kilpailuvälineinä ovat pyörätuolit, rollaattorit, deltat jakyynärsauvat. Myös kilpailijoiden tietämystä teemaan liittyvistä asioista testataan.Kehityshankkeen alussa yhdistys suunnitteli tekevänsä selvityksen liikkumista haittaavistaesteistä kunnan alueella, vanhan kartoituksen päivittämiseksi. Mahdollisesti selvityssaatetaan ajan tasalle syksyllä 2004.

22Kokemäellä apuvälineasiat ja sosiaalipuoli koettiin toimiviksi ja näissä asioissa HarjavallanInvalidit saivat apua Kokemäen yhdistykseltä. Yhdistys päätti selvittää kunnanvirkamiehiltä, miten apuvälineasiat kunnan alueella saadaan lain edellyttämälle tasolle.Yhdistykset suunnittelivat yhteisten koulutustilaisuuksien järjestämistä, koska jäsenistö onmelko iäkästä ja pankit perivät kohtuuttoman korkeita palvelumaksuja laskujen maksusta,ehdotettiin tietotekniikkakoulutuksen järjestämistä yhdessä. Koulutus olisi suunnattuvarttuneemmalle väelle ja olisi mahdollisimman yksinkertaista ja käytännönläheistä.Tavoitteena olisi, että osallistujat osaisivat perustoiminnot ja pystyisivät hoitamaan itsepankkiasiansa tietokoneella.Yhdistysten johtokunnat sopivat järjestävänsä yhteisiä Boccia-harjoituksia sekäkoulutuksen esimerkiksi järjestötoiminnan kehittämisestä. Yhdessä järjestetään myöskesäretki Aittakariin Sääksjärvelle Kokemäellä, Hyvän olon viikonloppu-leiri ReposaarenJunnilaan Poriin sekä yhteiset Ruotsin risteilyt.Keskusteluissa kävi ilmi, että Harjavallassa ei ole koskaan tehty selvitystä jäsenistönmielipiteistä yhdistyksen toiminnasta. Yhdistys esitti toiveen, että opiskelijat laatisivatkyselylomakkeen, jonka he voisivat lähettää jäsenkirjeen mukana ensi syksynä.HeinolaInvalidiliiton Heinolan paikallisyhdistyksessä kartoitettiin yhdistystoiminnanmenestystekijöitä ns. swot- analyysin avulla, jonka tarkoituksena on eritellä toiminnanmahdollisuudet ja uhat sekä vahvuudet ja heikkoudet. Heinolan paikallisyhdistyksessätoiminnan vahvuuksiksi koettiin:• edullinen jäsenmaksu, jolle saa vastinetta• yhdistyksen antama tuki jäsenistölle• jäsenetuudet, kuten edullinen uinti ja hieronta• kilpailutoiminta (urheilukilpailut)• kesäkoti Syvälahti• yhdistys toimii etujärjestönä liittoon• verkottuminen muihin vammaisjärjestöihin

23Toiminnan mahdollisuuksina koettiin:(mahdollisia kehittämiskohteita)• jäsenten parempi tuntemus• retkien järjestäminen jäsenistölle• kesäkoti Syvälahden sähköistäminen, joka mahdollistaisi laajemman käytön sekävuokraustoiminnan• sähköpostin hyödyntäminen/ omat www-sivut• verkottuminen muiden järjestöjen kanssa• suhteiden luominen päättäviin elimiin• avustuksetHeinolassa toteutettiin myös kysely jäsenistölle yhdistyksen mahdollisistakehittämistarpeista ja muutamia keskeisiä asioita nousi esiin. Yhtenä kehittämiskohteenakoettiin yhdistyksen tehtävien jakaminen muiden toimijoiden (jäsenten) kesken. Vastuutayhdistystoiminnasta olisi siis muillakin kuin yhdistyksen hallituksen jäsenillä.Aktiivisuuden lisääminen jäsenten keskuudessa on tärkeää, ja tähän Heinolassa myöskiinnitettiin huomiota kehittämiskohteena; mikä innostaisi jäseniä toimimaan ja mitensaataisiin uusia jäseniä toiminnan pariin. Suunnitteilla on pitää uusille jäsenille ns.tervetuliaisilta, ja ensimmäinen yhteinen tapaaminen uusien jäsenten kanssa on 1.9.2004.Tervetuliaisillassa pyritään aktivoimaan uusia jäseniä tulemaan rohkeasti mukaanyhdistystoimintaan.Heinolan paikallisyhdistyksellä ei ole omia toimitiloja, ja sellainen koetaan erityisentarpeelliseksi. Tärkeää olisi löytää pysyvä tila, jonne jokaisen on helppo tulla ja, jossakaikki viihtyisivät. Yhdistyksen omat www- sivut olivat myös mietinnän alla ja sellaisetnähdään tarpeelliseksi. Yhdistyksissä on paljon jäseniä, jotka eivät hallitse nykytekniikanihmeellisyyksiä, mutta tietotekniikka on oleellinen osa nykypäivää ja ennen kaikkeamerkittävä väline tiedonkulun kannalta. Siis yhdistyksissä olevat tietotekniikan osaajatopastamaan muita.

24HämeenlinnaHämeenlinnan paikallisyhdistyksen menestystekijät;vapaa-ajan viettomahdollisuudet ja – paikat; yhdistyksellä 2 vapaa-ajanviettopaikkaatalous kunnossatalkoohenkisyysnaisjaostoKehittämiskohteita:Kerhot; käsityökerho, taideUrheilu; Boccia/petankki yms.Yhdistyksen markkinointi Elomessuilla; jäsenhankintaJäsenistä huolehtiminenKaupungin esteettömyyden edistämiseen vaikuttaminenToimitilojen hyödyntäminen, omat nettisivut ja ATK – infopisteNiemelän kehittäminen ja markkinointiHallituksen uudistaminen, lisää aktiiveja mukaan toimintaanTukiperhetoimintaJoensuuJoensuun yhdistyksen vahvuuksia eli menestystekijöitä ovat;Kiinteä toimistoKesäkotiHyvät puitteet toiminnalleJäsenistön pysyvyysTalouden tasapainoYhteistyötahotVaikuttamistoiminta; aloitteita kaupunginvaltuustolle ja liittotasolle, monet jäsenistä ovattoimijoina myös muissa järjestöissäKannustus, avoimuus sekä hyvä yhteishenki

25KehittämiskohteitaYhdistyksen ohteita; imagon nostoTiedottamisen kehittäminenYhteistyön lisääminen eri tahojen kanssaTuplatiimi – menetelmä ja kehityskohteetKehityskohteet selvitettiin käyttämällä tuplatiimimenetelmää, joka on osallistava ideoidentuottamisen ja jäsentämisen menetelmä. Tuplatiimissä yhdistyvät luovuus jasystemaattisuus. Menetelmää käyttämällä kerätään osallistujien tiedot ja ideat ja niistäyhdistellään ratkaisut joihin kaikkien on mahdollista sitoutua.Jäsenet valitsivat toiseksi kehittämiskohteeksi ”Takkatulet”- keskusteluryhmän, jonkatarkoituksena olisi olla kaikille avoin keskustelufoorumi. Suunnitteluvaiheessa tuli ilmiseuraavia asioita: uuteen hyvään ei riitä pelkkä kritisointi, ihmiskontaktien luominenhelpottuu, voi vetää mukaan muitakin kuin aktiivijäseniä, tavoitteena hyvän ilmapiirinluonti ja yhteishenki ja keskusteltaisiin yhteiskunnan, eikä pelkästään yhdistyksen asioista.Tapahtuma päätettiin järjestää kerran kuussa.Toiseksi kehittämiskohteeksi jäsenet valitsivat harrastustoiminnan. Erityisen kiinnostuneitaoltiin kädentaidoista kuten puu-, savi- tilkku- ja käsityöt. Keskustelun tuloksena päädyttiinajatukseen, että kokeillaan uusia ja erilaisia aktiviteettejä, jotta yhdistyksen toiminta olisimonipuolisempaa. Ajan myötä aloitettaisiin harrastamaan toimintoja, jotka koetaanparhaimmiksi ja suosituimmiksi.Järvenpää/ Mäntsälä/ PorvooJärvenpääKehittämiskohteet:1. Toimitilan kehittäminenSiivotaan toimistosta ylimääräiset esineet: urkuharmonit yms.Lisätään toimistotilan toimivuutta huonekalujärjestelyin.

26Hankitaan tietokone internetyhteyksin.Inva-wc:n järjestelyPidetään siivoustalkoot keväällä 2004.2. Jäsenistön aktivointiPerustetaan uusia toimikuntia: esim. vaikuttajatoimikunta joka ottaa kantaa yhdistyksenalueella tehtyihin päätöksiin ja yrittää vaikuttaa päätöksentekoon.Lisätään virkistystoimintaa: teatterimatkoja, yhteisiä tilaisuuksia.MäntsäläMäntsälässä on tehty analyysi toiminnan heikkouksista, vahvuuksista, uhista sekämahdollisuuksista, joiden pohjalta toiminnalle löydettiin kehittämiskohteita.Mäntsälässä on aloitettu naisten vertaisryhmä Silmu, joka jo nimensä puolesta kuvaaryhmän tavoitetta puhjeta ja avautua kukoistamaan.Jäsenhankintaan on kiinnitetty huomiota ja yhdistys on saanut yritys- kannattajajäseniätoimintaansa mukaan. Jo olemassa olevien jäsenten aktivoiminen koetaan merkittäväksi,sillä yhdistys ei voi toimia ainoastaan johtokunnan vetämänä. Jäseniä pyritään innostamaantoimintaan mukaan järjestämällä erilaisia tapahtumia. Mäntsälän jäsenet kokivatmerkittävimpänä, että jäsenet ovat yhdessä innostuneina ryhtyneet toimimaan. Tehtäviä onjaettu tasaisemmin kaikille toimijoille, ja se aktivoi jäseniä, sillä jokainen tuntee olevansatärkeä ja oman merkityksensä yhdistystoiminnassa ja sen kehittämisessä. Mäntsälänpaikallisyhdistys kehittää oman projektin, jonka tarkoituksena on matalalattiabussiensaaminen Mäntsälään tulevan rautatieaseman ja keskustan välille.Mäntsälän paikallisyhdistys jatkaa arvo – ja asennekasvatus projektia kouluissa sekäpäiväkodeissa, joka on saanut runsaasti kiitosta paikallistasolla. Projekti tuo yhdistyksellelisää näkyvyyttä ja yhteistyötä jatketaan eri vammaisjärjestöjen kanssa. Mäntsälässä onmyös suunniteltu kunniakirjoja hyvin esteettömyyttä huomioinneille yrityksille sekädiplomit yrityskannattajille.

27PorvooKehittämiskohteet;1. JäsentapaamisetPäätettiin aloittaa nykyisille jäsenille jäsentapaamiset syksystä 2004. Jäsentapaamisetolisivat kerran kuussa, joka tapaamisessa olisi teema/vierailija. Projektiryhmä tulisiideoimaan vuoden 2004 jäsentapaamiset. Ennen syksyä järjestetään ”makkaranpaisto”- jayhdessäoloiltapäivä kesäkuun alussa. Siellä muun muassa, markkinoidaan syksyllä alkaviajäsentapaamisia ja kerrotaan muista tulevista tapahtumista.Uusille jäsenille järjestetään keväällä ja syksyllä tilaisuus, huomioiden liittyneiden jäsentenmäärä. Johtokunta ja toimikuntien/ryhmien vetäjät ovat paikalla, kertomassa yhdistyksestäja tehtävistään.2. TiedottaminenKaikinpuolinen sisäisen tiedottamisen lisääminen koettiin tärkeäksi, jonka kautta edelleenjäsenistölle tiedottaminen. Tietoa pitäisi lisätä eri medioissa, kuten paikallislehdissä,yhdistysesitteen toteuttaminen, sekä omat nettisivut tulevaisuudessa. Harkittiin vuosilistantekoa, joka sisältäisi koko vuoden ”eräpäivät”, kuten milloin on anottava kaupunginavustukset, ilmaislomat, milloin vammaisneuvosto ja aluetapaamiset kokoontuvat. Tämähelpottaisi johtokunnan työskentelyä.Yhdistyksen johtokunnalle päätettiin ehdottaa keskitettyä ulkoista tiedottamista sekänäkymistä paremmin lehtien palstoilla ja IT – lehdessä. Tämä tarkoittaisi, että kaikkinykyisten toimikuntien/ryhmien toiminta näkyisi viikoittain näillä palstoilla jamahdollisuuksien mukaan IT –lehdessä. Ulkoisen tiedottamisen kaikenpuolinen lisääminentodettiin tärkeäksi. Yhdistyksen nettisivujen toteuttaminen aloitetaan mahdollisestisyksyllä. Tulevaisuudessa suunnitelmissa on tehdä esite yhdistyksen toiminnasta.KurikkaKurikassa paikallisyhdistyksen menestystekijät määriteltiin seuraavasti:

28Omat toimitilat‣ Oma päätoiminen työntekijä‣ Hyvät taloudelliset resurssit‣ Ulospäin suuntautuminen‣ Toimiva tiedotus niin jäsenistölle kuin muillekin: paikallislehti, jäsentiedotteet sekätoimitilan ilmoitustaulu‣ Toiminta on monipuolista: jokaiselle löytyy jotain‣ Yhdistyksen johdon yhteistyö pelaa, henkilökemia toimii päätöksenteossa ja johtoosallistuu kokouksiin‣ Uskallusta uusiin asioihin ja hallittuihin riskeihin esim. järjestää isompia tapahtumiasekä projekteja‣ Suhteet yhteiskunnallisiin päättäjiin/yrityselämään‣ Vaikuttamistoiminta niin kunnallisella kuin valtiollisellakin tasolla‣ Jäsenmäärän suuruus suhteessa asukaslukuun‣ Idearikas puheenjohtaja, joka tuo uusia toimintamuotoja yhdistykselle‣ Hyvin toimivat toimikunnat‣ Samanhenkisyys -> yhdessä eteenpäin‣ Jäsenistön aktiivisuusKehittämiskohteet;1. JäsenhuoltoJäsenistön aktivointi;vanha jäsen tuo uuden mukanaantoimikunnat rekrytoivat tekijöitä eri tilaisuuksien järjestämiseen2. Yhteistyö paikkakunnan / lähiseudun muihin yhdistyksiin3. Siivous- ja kuljetuspalvelun järjestäminenOulainen/Ruukki/YlivieskaEsiin nousseita paikallisyhdistyksien menestystekijöitä ovat;Oulainen:‣ yhteishenki

29‣ peli-illat‣ päiväkahvitilaisuudet ja arpajaiset‣ kesäiset tapaamiset‣ hyvät esteettömät kokoontumistilat‣ tiedottaminen (jäsentiedotteet, muistilistat)Ruukki:‣ sitoutunut johtokunta‣ jäsenet sitoutuneita; poissa jäsenilloista ainoastaan sairastapauksissa‣ yhteistyö eläkeläisyhdistysten ja kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa toiminut hyvin‣ jokaviikkoinen kerhotoimintaYlivieska:‣ aktiivinen johtokunta‣ pte ongelmiin – kerho (vaikutettu esteettömyyteen, toiminnalle lisää näkyvyyttä)‣ yhdistyksellä on hyvä imago‣ aktiivista arpojen ja pinssien myyntiä‣ boccia-harjoituksia sekä vammaisten ja vaikeavammaisten vesijumppa‣ seurakunnan kanssa hyvää yhteistyötä‣ retket suosittuja‣ koulukierros: vammaiset ihmiset olivat kertomassa ala-asteilla vammaisuudesta sekävammaisiin suhtautumisesta.Kehittämiskohteita;Oulainen:‣ nuorten aktivointi‣ tarinaillat‣ jäseniä kuuntelemalla saataisiin tietää mitä he toiminnalta odottavat‣ yhteistyötä seurakunnan kanssa‣ uusia kokoontumistapoja‣ yhteydenotto muihin yhdistyksiin (muutkin kuin vammaisjärjestöt)Ruukki:‣ tiedotus

30‣ yhdistyksestä ei löydy henkilöä, joka kirjoittaisi juttuja lehtiin‣ kerhotilojen esteellisyys‣ nuorten aktivointi‣ kerhotoiminnan monipuolistaminenYlivieska:‣ toimitila arkistoille ja kokoontumisille‣ nuorten aktivointi‣ osallistujien saaminen aktiivisesti mukaan järjestettyyn toimintaanOulaisten yhdistyksen tarkoituksena on jo virittänyt yhteistyötä reumayhdistyksen kanssa.Yhteistyö koetaan merkittäväksi, jotta esimerkiksi voidaan yhdistää voimat retkienjärjestämisessä ja toteutuksessa.Ruukin invalidit päättivät järjestää infopöydän paikalliseen terveyskeskukseen. Infopöytäon toiminut todella hyvin, materiaalia on jo moneen kertaan täytetty ja jäsenhakemuksia ontullut. Toiminnan monipuolistaminen sekä näkyvyyden lisääminen ovat keskeisiä keinojajäsenhankintaan, ja Ruukin väki on todellakin oikeilla jäljillä.Ylivieskassa oli tarkoituksena hankkia uusi toimitila yhdistykselle. Asian tiimoilta on ollutlehdessä ilmoitus sekä henkilökohtaisia yhteydenottoja. Vapaiden tilojen ongelmana onollut tilojen esteellisyys sekä välimatkat. Paikalliseen uimahalliin ollaan oltu yhteydessä, jasen tiloihin on mahdollista päästä.Ylä-LappiYlä-Lapin paikallisyhdistyksen menestystekijöitä;‣ monipuoliset jäsenillat‣ jäsenten tukeminen‣ järjestetyt tilaisuudet‣ ohjattua liikuntaa urheilutalollaKehittämiskohteita;

31erityisryhmien käsityö/askarteluesteettömät tilat liikunnan harrastamisellejäsenet odottavat enemmän vapaa-ajantoimintaatoiminnalle tilat ja ohjaajatyhteistyötä muiden vammaisjärjestöjen kanssayhteisiä retkiäenemmän informaatiota terveydellisistä tutkimuksista sekä hoitomahdollisuuksistamielipidekirjoituksia lehteen esim. esteettömyydestätoiminnalle näkyvyyttäYlä-Lapissa on otettu kehittämiskohteeksi taidepajan luominen. Yhteistyökumppanit jaInarin kunnan kulttuurisihteeri ovat sitoutuneita toimintaan, yhteisiä suunnittelupalaverejaon pidetty asian tiimoilta ja nyt suunnitteilla on perustaa Inariin sekä Ivaloon omattaidepajansa. Tämä mahdollistaisi useammalle ihmiselle mahdollisuuden osallistuatoimintaan, välimatkat ovat suurin ongelma Ylä-Lapissa. Taidepajan suunnittelupalaverejaon lyöty lukkoon ja hanke etenee hyvää vauhtia.

326. KYSELY PUHEENJOHTAJILLE/JOHTOKUNNILLEPaikallisyhdistysten puheenjohtajille / johtokunnille lähetettiin postitse 13.5.2004 kysely,jonka avulla haluttiin selvittää heidän mielipiteensä kehittämishankkeesta sekäInvalidiliiton ja Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä sen opiskelijoiden toiminnastahankkeen aikana. Halusimme myös saada selville, miten hanke vastasi yhdistystenodotuksia, miten yhdistykset haluaisivat hankkeen jatkuvan sekä millainen hankkeenaikataulu heidän mielestään oli.Koska kyselyn palautuspäivä oli jo 19.5.2004, soitin 24.5.2004 niihin yhdistyksiin, joistavastausta ei ollut määräpäivään mennessä tullut ja tein kyselyn puhelimitse. Kyselyynvastasi kolmestatoista yhdistyksestä kaksitoista eli vastausprosentti oli 92,3 %.6.1 TuloksetHanke kokonaisuudessaan vastasi hyvin yhdistysten odotuksia. Kaksi yhdistystä sanoiodotusten täyttyneen erinomaisesti, viisi yhdistystä hyvin ja viisi yhdistystä kohtalaisesti.Liiton ennakkotiedotus hankkeesta oli hyvää. 83,3 % vastanneista sanoi tiedotuksen olleenjoko hyvää tai kohtalaista. Puolet vastanneista sanoi Humanistisen ammattikorkeakoulun jasen opiskelijoiden tiedotuksen hankkeesta olleen hyvää. Invalidiliiton toiminta ja tukihankkeen aikana oli erittäin hyvää. Kolme yhdistystä sanoi sen olleen erinomaista,seitsemän hyvää ja kaksi kohtalaista. Myös opiskelijoiden panokseen hankkeessa oltiintyytyväisiä. 33,3 % vastanneista sanoi opiskelijoiden toiminnan olleen erinomaista ja66,6 % hyvää.Humanistisen ammattikorkeakoulun tunnettavuus hankkeen jälkeen oli useimpienyhdistysten mielestä joko kohtalaista tai huonoa. Pidän tätä kuitenkin erittäin hyvänä,koska hankkeen tarkoituksena ei ollut tehdä Humanistista ammattikorkeakoulua tutuksi,vaan olla ulkopuolisen kehittäjän roolissa. Uskon, että ennen hanketta juuri kukaanvastanneista ei tuntenut Humanistista ammattikorkeakoulua.Yhdistysten arvioit hankkeen hyödyistä yhdistykselle vaihtelivat paljon. Kaksi yhdistystäkoki hankkeesta olleen hyötyä erittäin paljon, kolme yhdistystä paljon, viisi yhdistystäkohtalaisesti ja kahdessa yhdistyksessä oltiin sitä mieltä, että hankkeesta oli hyötyä vain

33vähän tai erittäin vähän. Yhdistysten toimijat sitoutuivat hankkeeseen hyvin, sillä 75 %vastasi toimijoidensa sitoutuneen hankkeeseen joko erittäin hyvin tai hyvin. Hankkeenaikana löytyneiden kehityskohteiden yhdistyksissä uskottiin tuottavan tulosta hyvin taikohtalaisesti.Harjavallan, Kurikan, Mäntsälän ja Ruukin yhdistykset toivoivat hankkeen jatkuvanyhteistyössä Invalidiliiton ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Heinolanyhdistys toivoi hankkeen jatkuvan yhteistyössä Invalidiliiton ja Humanistisenammattikorkeakoulun kanssa tai yhteistyössä Invalidiliiton kanssa, liiton työntekijöidentuella. Joensuun yhdistys toivoi hankkeen jatkon toteutuvan yhteistyössä vainHumanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Kokemäen ja Oulaisten yhdistykset toivoivathankkeen jatkuvan yhteistyössä Invalidiliiton kanssa, liiton työntekijöiden tuella.Hämeenlinnan yhdistys halusi jatkaa hanketta alueen johtoryhmän tuella. Ylä-Lapinyhdistys halusi hankkeen jatkon tapahtuvan joko yhteistyössä Invalidiliiton kanssa, liitontyöntekijöiden tuella tai alueen johtoryhmän tuella. Järvenpään ja Ylivieskan yhdistyksetuskoivat voivansa jatkaa hanketta itsenäisesti.Kysymykseen minkä kouluarvosanan asteikolla 1 – 5 yhdistykset antaisivat kokohankkeelle 16,6 % antoi arvosanaksi 5, arvosanan 4 antoi 50,0 % ja arvosanan 3 antoi 33,3% yhdistyksistä, (arvosanan 1 ollessa huonoin ja arvosanan 5 paras). Hankkeen aikanayhdistysten toiveita ja näkemyksiä otettiin hyvin huomioon (66,6 %). Puolet yhdistyksistävastasi hankkeen aikataulun olleen sopivan.Yksi kysymyksistä oli avoin kysymys, jossa yhdistyksiä pyydettiin mainitsemaan kolmemerkityksellisintä asiaa hankkeesta, joista oli hyötyä omalle yhdistykselle. Vastaukseksituli seuraavia:• Tutustuminen mukana olleisiin yhdistyksiin• Tiedon saaminen, siitä mikä on Humak• Jäsenhankinta• Tieto siitä, miten yhdistystä voidaan kehittää toimivaksi• Edunvalvonta ja esteettömyys• Asioiden pohdinta ja ideointi yhdessä

34• Kysely jäsenistölle• Sihteerin toimenkuvan läpikäyminen• Kokemusten vaihto• Uudet ideat• Yhdistyksen hyvien puolien esille tuominen• Yhdistyksen vahvuuksien esille tuominen• Yhdistyksen mahdollisuuksien selvittäminen• Yhteistyö naapuriyhdistysten kanssa• Yhdistyksen toiminnan hyvät ja huonot puolet tulivat esille• Esteettä eteenpäin -tapahtuma 14.5.2004 Harjavallassa• Yhteistyön tiivistyminen Harjavallan yhdistyksen kanssa• Uusien virikkeiden ja ideoiden saaminen muilta mukana olleiltayhdistyksiltä• Toiveen herääminen siitä, että nyt yhdistyksen toiminnassa onmeneillään hiljainen vaihe, mutta vielä täältä noustaan• Laajempi perspektiivi yhdistystoimintaan• Yhdistysten keskinäisen toiminnan parantuminen• Vaikeuksien jakaminen• Infopöydän saaminen TK:hon• Opiskelijoiden ja aluejärjestösihteerin hyvät vinkit• Yhteishengen luominen• Antoi eväitä ajattelulle• Antoi työkaluja tulevaisuuden suunnittelulle• Yhdessäolo ja seurusteluMuuta palautetta hankkeesta annettiin seuraavasti:• Oli hyvä olla liiton tietämys ja taito hankkeessa mukana• Hanke oli hyvä• Opiskelijat ovat varmasti oikealla alalla• Olisi tärkeää pitää loppuyhteenveto hankkeesta ja tunnelmista• Seurantapalaveri vuoden 2005 keväällä

35• Loppuraportissa enemmän Humanistisen ammattikorkeakoulunnäkemyksiä tai ehdotuksia kestävästä ja jatkuvasta kehittämisestäyhdistyksissä• Hankkeen pitäisi jatkua yhteistyössä Humanistisenammattikorkeakoulun kanssa, koska ulkopuolinen tuo uudenlaisennäkökulman asioihin.• Hanke toi uutta näkökulmaa ja kehitysideoita sekä mahdollisti erijäsenyhdistysten kiinteämmän yhteistyön.• Opiskelijat olivat loistavia• Jatkoseuranta erittäin tärkeää• Keskustelu oli vilkasta, mutta asetetut tavoitteet ja tulokset eivätkohdanneet. Käynnit olivat niin pikaisia, että alueen koko laajuus ja siitäjohtuvat ongelmat jäivät käymättä läpi. Nyt kun projekti tuliyhdistyksillekin tutuksi, löytyisi ehkä paremmin mahdollisuuksiasyventyä projektin asioihin.6.2 JohtopäätöksetMielestäni hanke kokonaisuudessaan tuotti toivotun tuloksen ja hankkeeseen oltiintyytyväisiä. Jatkossa tiedotusta olisi hyvä vielä parantaa, jotta kaikki osallistujat olisivatennen hankkeen alkua selvillä mistä kehityshankkeessa on kyse. Sekä Invalidiliiton ettäHumanistisen ammattikorkeakoulun panokseen hankkeessa oltiin tyytyväisiä. Tässämielestäni osaltaan auttoi se, että yhdistyskäynneillä tehtiin selväksi, että mitään valmiitavastauksia ongelmiin ei tulla antamaan, vaan ratkaisut löytyvät yhdistyksistä itseltään.Ulkopuolisena asiat näki eri näkökulmasta ja saattoi esittää kysymyksiä, joihinyhdistyksissä ei edes oltu kiinnitetty huomiota. Yhdistysten toiveet ja näkemykset otettiinhankkeessa hyvin huomioon, mikä osaltaan selittynee sillä, että emme olleet tarjoamassavalmiita vastauksia ongelmiin, vaan ratkaisuja etsittiin yhteistyössä yhdistysten jäsentenkanssa.Jotta hankkeen hyödyt saataisiin täysipainoisesti hyödynnettyä, olisi erittäin tärkeää, ettäkehittämisprosessi näiden yhdistysten kanssa jatkuisi edelleen. Pelkään, että mikälikehityskohteiden eteenpäin vieminen jää vain yhdistysten itsensä varaan useimmissayhdistyksissä asiaa ei tulla kehittämään tätä hanketta pidemmälle. Suurin osa yhdistyksistä

36toivoi hankkeen jatkuvan joko yhteistyössä Invalidiliiton ja Humanistisenammattikorkeakoulun kanssa tai yhteistyössä Invalidiliiton kanssa.Useimmissa yhdistyksissä hankkeen myötä löytyi yhdestä kolmeen konkreettistakehitettävää asiaa, joita on jatkohankkeen myötä helppo lähteä viemään eteenpäin jaseurata niiden toteutumista. Yhdistysten toimijat sitoutuivat hankkeeseen kiitettävästi, tosintässäkin esille nousee sama ongelma kuin useimmilla muilla yhdistyksillä, että aktiivistentoimijoiden määrä on pieni ja melko ikääntynyt.6.3 TaulukotTaulukko 1 (Kysymys 1)54,543,532,521,510,50Vastasiko hanke kokonaisuudessaanyhdistyksenne odotuksia?ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiHuonostiErittäin huonostiTaulukko 2 (Kysymys 2)543210Minkälaista liiton ennakkotiedotus hankkeestaoli?ErinomaistaHyvääKohtalaistaHuonoaErittäin huonoa

37Taulukko 3 (Kysymys 3)6543210Minkälaista opiskelijoiden /Humanistisenammattikorkeakoulun tiedotushankkeesta oli?ErinomaistaHyvääKohtalaistaHuonoaErittäin huonoaTaulukko 4 (Kysymys 4)76543210Millaiseksi koitte Invalidiliiton tuen jatoiminnan hankkeen aikana?ErinomaiseksiHyväksiKohtalaiseksiHuonoksiErittäin huonoksiTaulukko 5 (Kysymys 5)876543210Millaiseksi koitte opiskelijoidentoiminnan hankkeen aikana?ErinomaiseksiHyväksiKohtalaiseksiHuonoksiErittäin huonoksi

38Taulukko 6 (Kysymys 6)543210Miten hyvin tunnetteHumanistisenammattikorkeakoulun?ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiHuonostiErittäin huonostiTaulukko 7 (Kysymys 7)543210Koitteko, että hankkeesta olihyötyä yhdistyksellenne?Erittäin paljonPaljonKohtalaisestiVähänErittäin vähänTaulukko 8 (Kysymys 9)76543210Miten hyvin yhdistyksennetoimijat sitoutuivathankkeeseen?ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiHuonostiErittäin huonosti

39Taulukko 9 (Kysymys 10)76543210Uskotteko hankkeen aikanalöytyneiden kehityskohteidentuottavan jatkossa tulosta?ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiHuonostiErittäin huonostiTaulukko 10 (Kysymys 11)6543210Miten haluaisitte hankkeenjatkuvan?Yhteistyössä liiton jaHumakin kanssaYhteistyössä liitonkanssaAlueen johtoryhmäntuellaItsenäisestiTaulukko 11 (Kysymys 12)6543210Minkä kouluarvosanan asteikolla 1 -5antaisitte koko hankkeelle?5, Erinomainen4, Hyvä3, Kohtalainen2, Huono1, Erittäin huono

40Taulukko 12 (Kysymys 13)876543210Miten yhdistyksenne toiveita /näkemyksiä otettiin huomioonhankkeen aikana?ErinomaisestiHyvinKohtalaisestiHuonostiErittäin huonostiTaulukko 13 (Kysymys 14)654321Liian nopeastiNopeastiSopivastiHitaastiLiian hitaasti0Etenikö hanke mielestänne?

417. OHJAUSRYHMÄN ARVIOINTI KEHITTÄMISHANKKESTAMikä oli ohjausryhmän rooli Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishankkeessa?Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishankkeen ohjausryhmä toimi hankkeensuunnittelijana sekä prosessin etenemisen arvioijana. Ohjausryhmän osuus hankkeessa olihyvinkin keskeinen; työskentelyllään ohjausryhmä pyrki kirkastamaan hankkeen tavoitteitasekä seuraamaan hankkeen etenemistä. Ohjausryhmän toiminta edisti myös yhteisenymmärryksen lisäämistä hankkeesta, joka on merkittävää, kun yhteistyössä ovat oppilaitossekä ko. organisaatio. On tärkeää, että kaikilla toimijoilla on yhtenäinen käsitys hankkeentarkoituksesta, tavoitteista sekä toimintatavoista.Ohjausryhmän toiminta koettiin erittäin toimivaksi; ryhmä oli aktiivinen ja keskusteleva.Ohjausryhmän jäsenten sitoutuminen ja osallistuminen työskentelyyn koettiin hyväksi jayhteistyö toimijoiden kesken toimi hyvin. Invalidiliiton aluejärjestösihteerit lähtivätmukaan hankkeeseen sekä olennaisesti ohjausryhmään ”kylmiltään”, ennen keskinäistävalmistautumista, ja tässä olisikin ehkä hieman parantamisen varaa. Tosin hanke oli meillekaikille oppimisprosessi, jossa jokaisella oli mahdollisuus kehittyä ja kasvattaa omiatietotaitojaan matkan varrella, myös aluejärjestösihteereillä.Millainen tarve oli paikallisyhdistysten kehittämishankkeelle?Paikallisyhdistysten kehittämishanke käynnistyi Invalidiliiton aloitteesta sekäpaikallisyhdistysten kiinnostuksesta lähteä kehittämään yhdistystoimintaansa. Hankkeelleoli kova tarve ja nyt on päästy hyvään alkuun Invalidiliiton paikallisyhdistystoiminnankehittämisessä.Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin; paikallisyhdistystoiminnalle löydettiin toimiviakäytäntöjä (yhdistystoiminnan menestystekijöitä), jatkotyöskentelyä ohjaaviakehittämiskohteita sekä hankkeen jatkolle vankka perusta. Humanistisenammattikorkeakoulun ja Invalidiliiton yhteistyön tavoitteena oli jakaa teoreettista sekäkäytännön tietoa ja tämä onnistui niin opiskelijoiden, Invalidiliiton toimijoiden, HUMAK:nlehtoreiden sekä paikallisyhdistysväen kesken loistavasti. Toisaalta asetettujen tavoitteidentoteutumista on syytä tarkastella paikallisyhdistysten kehittämistyön seurannalla;

42jatkavatko paikallisyhdistykset aktiivisesti toimintansa kehittämistä sekä uusientoimintamuotojen löytämistä osana yhdistystoimintaansa.Mitkä ovat hankkeen mahdollisuudet ja uhat?Hankkeen mahdollisuuksina koettiin viitekehyksen saaminen kehittämistyölle sekämenetelmiä tarttua yhdistystoiminnan ongelmakohtiin. Toimijoiden sitoutuminen sekäoikean jatkoseurannan löytäminen ja jatkotukimuotojen löytäminen koettiin myöshankkeen merkittäviksi mahdollisuuksiksi. Hankkeen hyvinkin keskeisenämahdollisuutena on kaiken sen tiedon, jota hankkeen aikana on jaettu, hyödyntäminen sekämyös sen taidon ja kokemuksen hyödyntäminen, jota paikallisyhdistysten jäsenistössä on.Hyödyntämättömät voimavarat siis käyttöön niin paikallis- kuin liittotasollakin!Hankkeen uhkia voidaan ajatella myös haasteina sekä mahdollisuuksina. Äärimmäisenäuhkakuvana on, että hanke kaatuu alkuinnostuksen jälkeen. Tähän on oleellista kiinnittäähuomiota; aktiivisesti innostaa jäseniä jatkamaan hyvin alkanutta kehittämistyötä jalöytämään toiminnalleen niitä muotoja, joita he haluavat. Hankkeen jatkuvuus onriippuvainen paikallisyhdistysten jäsenistöstä.Yhteistyön jatkuminen ulkopuolisten toimijoiden kanssaHumanistisen ammattikorkeakoulun ja Invalidiliiton yhteistyö sekä hankkeen jatkaminenei ole vielä varmaa. Jossain määrin toivotaan ulkopuolisten toimijoiden (=siis opiskelijat)mukanaoloa paikallisyhdistysten kehittämistyössä. Toisaalta taas koetaan, että ehkä onliikaakin tukeuduttu muihin toimijoihin eikä ole hyödynnetty omia, jo olemassa oleviavoimavaroja Invalidiliitossa ja sen paikallisyhdistyksissä.Millaisena opiskelijoiden rooli hankkeessa koettiin?Opiskelijat toimivat hankkeessa käytännön toteuttajina sekä merkittävänä voimavarana.Opiskelijoiden rooli hankkeessa oli ensisijaisesti oppija sekä paikallisyhdistystenkehittämistyön ulkopuolinen jäsentäjä ohjaajien tukemana. Opiskelijat dokumentoivatyhdistyskäyntien tapahtumia ja vetivät yhdistyskäyntejä sekä tekivät havaintojapaikallisyhdistysten tilasta yhdessä aluejärjestösihteerin kanssa.

43Opiskelijoiden sitoutumisesta hankkeeseen oltiin erittäin tyytyväisiä, mutta myösmuistutettiin, että opiskelijoilla on opiskelijoiden sitoutuminen; hankkeeseen suhtauduttiinprojektiotteella sekä lyhytjänteisesti. Varsinaisen työntekijän otteen on oltavapitkäjänteisempää; on hahmotettava työn kohteen kokonaisuus historioineen sekätoiminnan on suuntauduttava myös tulevaisuuteen. Oleellisesti myös opiskelijoidenpersoonallisuudet vaikuttivat työ- ja yhteydenpito otteeseen, joihin kyllä oltiin tyytyväisiä.Hankkeen jatkamisen kannalta kehittämisen varaa koettiin yhteisten pelisääntöjenluomiselle sekä työn aikatauluttaminen entistä tarkemmaksi koko vuodelle suhteessaopiskelijoiden muihin opintoihin. Teematehtävien anto ja laajempi yhteinen perehdytyshankkeeseen heti prosessin alussa koettiin myös merkittäväksi, jotta opiskelijoilla onyhtenäinen käsitys siitä mitä ollaan tekemässä.Millainen oppimisympäristö paikallisyhdistyskenttä oli opiskelijoille ohjausryhmännäkökulmasta?Paikallisyhdistyskenttä oppimisympäristönä opiskelijoille koettiin aiemmastapoikkeavaksi; ikäryhmä oli sellainen, josta monellakaan opiskelijalla ei ollut kokemusta.Opiskelijat saivat realistisen kuvan yhdistystoiminnasta, joka oppimisen kannalta onhyvinkin merkittävää. Opiskelijoille konkretisoitui järjestötoiminnan toimintaympäristösekä toimintakulttuurit ja opiskelijat saivat hyvää esimakua vapaaehtoistoiminnanohjaamisen haasteista.Opiskelijat saivat hankkeen aikana ohjausta oppilaitoksessa. Opiskelijat tapasivat myösaluejärjestösihteereitä ennen paikallisyhdistyskäyntejä ja myös käynneilläaluejärjestösihteerien tuki oli tärkeää. Rakenteellisesti tämä koettiin toimivaksikäytännöksi, ja sen toivottiin myös olleen opiskelijoille riittävä. Myös jotkutaluejärjestösihteerit kokivat, että omassa ohjauksessa olisi parannettavaa. Mutta niin kuintuli jo todettua, jokainen oppi hankkeen aikana sekä havaitsi mitä kehittämistarpeitaomassa toiminnassaan olisi. Oman työn jatkuva itsearviointi on merkittävä osa mitätahansa hanketta; jatkuvasti on pohdittava miten jokin asia voitaisiin tehdä paremmin jaehkäpä tehokkaamminkin, sekä miten itse toimijana kehittyy ja miten voisi kehittyähankkeen edetessä.

448. OPISKELIJOIDEN ARVIOINTI KEHITTÄMISHANKKEESTAMillainen tarve Invalidiliiton paikallisyhdistysten kehittämishankkeelle oli? Mikä onarviomme nyt, kun olemme tutustuneet paikallisyhdistystoimintaan?Tarvetta hankkeelle oli. Juurtumista vanhoihin kaavoihin oli selvästi havaittavissa sekähaave yhdistyksen uudistumisesta. Paikallisyhdistyksissä suhtautuminen hankkeeseen olijossain määrin hieman epäilevä, toisaalta myös positiivinen. Aistittavissa oli ”mitähän nyttällä kertaa” -asennoitumista, mutta hankkeen edetessä siihen suhtauduttiin positiivisesti jameihin opiskelijoihin kannustavasti.Miten koet, että hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin?Opiskelijoiden osalta tavoitteet saavutettiin. Paikallisyhdistyksissä määriteltiinyhdistyksien menestystekijät sekä havaittiin selkeät kehittämiskohteet. Nyt jääkinyhdistyksien vastuulle miten toiminnan kehittämistä lähdetään viemään eteenpäin.Hankkeen aikana meidän opiskelijoiden tavoitteena oli myös tuoda virikkeitä ja innostustayhdistystoimintaa, ja onnistuimme siinä mielestämme hyvin.Mitkä ovat hankkeen mahdollisuudet ja uhat?Hankkeen mahdollisuutena on ennen kaikkea se, että jäsenet ovat omaksuneet myöshankkeen teoreettisen viitekehyksen, esimerkiksi sosiaalisen pääoman. Omaksumalla nämäkäsitteet, ja olennaisesti niiden merkitykset toiminnalle, on hyvä pohja lähteä kehittämäänyhdistystoimintaa. Mahdollisuutena on myös hankkeen jatkaminen, ainakin siltä osin, ettätänä vuonna mukana olleisiin paikallisyhdistyksiin tehdään tarkistus- ja uusintakäyntejä,jotta jäsenistö tietää, etteivät he ole kehittämistyössä yksin. Opiskelijoille hanke loimoniakin mahdollisuuksia; opiskelijat saivat arvokasta kokemusta projektityöskentelystäsekä työskentelystä vammaisten ja varttuneempien ihmisten parissa.Hankkeen uhkina koetaan, että paikallisyhdistystoiminnan kehittämiselle ei löydyresursseja. Uhkana koetaan myös, että yhteistyökumppanit (HUMAK ja Invalidiliitto) eiväthavaitse jäsenistön todellisia tarpeita. Onkin merkittävää, että jäsenistöä todella

45huomioidaan; heidän odotuksiaan ja tarpeitaan kuunnellaan. Hankkeen uhkana on myös,että yhdistyksiä ei tueta ja ohjata kehityskohteiden toteutumisessa. Korostammekintarkistus- ja seurantakäyntien merkitystä, ettei paikallisyhdistysväelle tule sellaistatunnetta, että he ovat nyt yksin. Todellisena uhkana on, että yhdistykset eivät itsenäisestijatka kehittämistyötä, mikä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi seurannalla sekä aktiivisellakannustamisella.Tulisiko hanketta jatkaa ulkopuolisten toimijoiden kanssa?Ulkopuoliset toimijat ovat olleet hankkeen ehdoton vahvuus, jopa elinehto. Me opiskelijatolemme voineet havainnoida tilanteita hyvin objektiivisesti ja esittää ehkä tyhmiäkinkysymyksiä, jotka kuitenkin ovat saattaneet herättää ajatuksia jäsenistössä ja pohtimaanyhdistyksensä tilaa. Toisaalta taas haluamme myös luottaa yhdistyksien omatoimisuuteenjatkaa kehittämistyötään itsenäisesti, mikäli HUMAK:n ja Invalidiliiton yhteistyö ei jatku.Millainen oli opiskelijoiden rooli hankkeessa? Miten sujui yhteistyö opiskelijaparinkanssa?Opiskelijat toivat uusia tuulia ja ideoita paikallisyhdistystoimintaan. Toimimmeyhdistyskäyntien käytännön suunnittelijoina sekä toteuttajina. Yhteistyö opiskelijaparinkanssa on sujunut moitteettomasti, mutta kaivattaisiin kuitenkin tiiviimpää yhteistyötä;esimerkiksi yhteistä suunnittelua ennen paikallisyhdistyskäyntejä. Toivomme myös, ettäyhdistysraportit voitaisiin tulevaisuudessa kirjoittaa parityöskentelynä, sillä se mahdollistaavuorovaikutuksellisuuden, joka on omiaan herättämään uusia näkökulmia ja mielipiteitäasioista.Opiskelijat ovat saaneet riittävästi ohjausta paikallisyhdistyskäynneille. Hankkeen alussaolisi ollut hyödyllistä keskustella ns. käytännön asioista ja tehdä yhteiset pelisäännötselväksi, esimerkiksi matkakulujen korvauksista. Ohjaukseen vaikuttivat monet seikat;joidenkin aluejärjestösihteereiden kanssa yhteistyö toimi moitteettomasti, mutta joidenkinkanssa kiire ja muut tehtävät estivät huolellisen suunnittelun ennen paikallisyhdistyksiinmenemistä. Hyvin keskeisenä ongelmana koimme, että meihin opiskelijoihin ei luotettutarpeeksi. Aluejärjestösihteerit ottivat yhdistyskäynneillä erittäin näkyvän roolin, vaikka oli

46toisin sovittu. Hankkeen tarkoituksenahan oli, että opiskelijat ovat vastuussapaikallisyhdistyskäynneistä.Millainen oppimisympäristö paikallisyhdistyskenttä oli opiskelijoille? Mitä siis opimme?Oppimiskenttänä paikallisyhdistykset olivat erittäin hyödyllisiä. Erittäin opettavaisenakoimme aivan uuden toimintaympäristön; vammaiset ihmiset sekä hieman varttuneemmatihmiset. Olemme tottuneet työskentelemään eri ikäryhmän parissa, joten kokemuksenapaikallisyhdistykset olivat hyvin tärkeitä meille. Opimme myös tuntemaan laajemminvammaisjärjestötoimintaa, jonka koimme erityisen merkittäväksi. Yhdistystoiminnastasaimme lisää kokemusta ja havaitsimme myös, että loppujen lopuksi kaikki yhdistyksettoimivat samalla tavalla. Mielenkiinto yhdistystoimintaa kohtaan kasvoi. Myös meilleopiskelijoille projektissa työskenteleminen toi lisää kokemusta ja varmuutta, josta onvarmasti tulevaisuudessa suunnattomasti hyötyä.Terveisinä paikallisyhdistyksien väelle haluamme toivottaa menestyksekästäkehittämistyötä. Se vaatii sisua ja muutoshalukkuutta, jota teillä suunnattomasti on!

47LÄHDELUETTELO:Heikkala, Juha (2001): Järjestön strategia. Tampereen yliopisto, Cityoffset Oy Tampere.Humanistinen Ammattikorkeakoulu. www.humak.eduInvalidiliitto ry, (2001):Liiton kymppi – Lähivuosien toiminnan ja talouden suuntaviivat.Invalidiliitto ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2004.Jalava Urpo (2001):http://www.tkk.utu.fi/osaaminen/projektin_johtaminen/ujprojektinjohtamisesta.htmlJurvansuu, Sari (2002): Paikallisyhdistysten menestystekijät.Tutkimus kansalaistoiminnanhyvistä käytännöistä. Kauniainen, Humanistinen ammattikorkeakoulu.Lihavainen, Lea (toim.): Yhdistys toimii –järjestötoiminnan opas. 1996. Helsinki,Opintotoiminnan keskusliitto OK ry.Virtanen, Petri: Projektityö. 2000. Porvoo, WSOY.http://www.pivotal.fi/sem-projektijoht_fi.html