Julkaisu PDF-muodossa - Invalidiliitto.fi - Invalidiliitto ry

LUKIJALLEInvalidiliitto toteutti Laadukkaat vammaispalvelut -projektin vuosien1996-99 aikana. Projekti oli koko organisaation, asumis- ja kuntoutuspalvelut,järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalvelut, kattavaRaha-automaattiyhdistyksen osittain rahoittama kehittämisprojekti.Vuosien 1994-95 aikana projektia valmistellut Invalidiliiton toimintayksiköidenja keskustoimiston yhteisen työryhmän määrittelynmukaan projektin tarkoitus oli luoda laatujärjestelmä, joka varmistaa,että vammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetutpalvelut mahdollistavat täyden osallistumisen ja tasa-arvon toteutumisen.Projektin tulos ovat valtakunnallisella tasolla käytettävissäolevat vammaispalvelun laatukriteerit palvelun käyttäjien, ostajienja tuottajien käyttöön.Projektin lähtökohta ovat vammaisten ihmisten yhdenvertaisetmahdollisuudet osallistua yhteiskunnan toimintaan ja saada näidenmahdollisuuksien toteutumisen edellyttämät palvelut. Perustehtävänsämukaan Invalidiliitto pyrkii vaikuttamistoiminnallaanedistämään vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien toteutumista.Samanaikaisesti Invalidiliitto tuottaa palveluja, joita julkinenpalvelujärjestelmä ei tuota tai jotka eivät ole vammaisten henkilöidensaatavilla.Projektin aikana olemme alkuperäisen tavoitteen mukaisestimääritelleet vammaispalveluiden (asumis- ja kuntoutuspalvelut)laatukriteereitä, laatineet Invalidiliiton kuntoutus- ja asumispalveluntoimintayksiköihin laatujärjestelmiä varmistamaan kriteereidentoteutumista käytännössä, etsineet perusteita koko organisaationlähivuosien kehittämistyölle, tuottaneet tietoa ja toimintamallejatoiminnan suunnitteluun, ohjaukseen ja arviointiin.Julkaisussa raportoidaan Laadukkaat vammaispalvelut -projektintoteutumista, suunnittelua, tuloksia, arviointia ja kehittämisenjatkosuunnitelmia. Raportti perustuu käytännössä Invalidiliitossa eritoimialoilla ja toimintayksiköissä tehtyyn laatutyöhön. Sisältö onjaoteltu toimialoittain, asumis- ja kuntoutuspalveluiden, järjestötoiminnan,tukipalveluiden, johtamisen kehittämistyön kuvauksiin.Projektin osahankkeita ja toimintayksiköissä tehtyä laatutyötä esitelläänkunkin toimialueen laatutyön raportoinnin yhteydessä.7

Projektin toteuttamiseen ovat osallistuneet kaikki Invalidiliitontoimintayksiköt ja osastot. Työryhmien työhön osallistui eri vaiheissalähes 200 työntekijää. Osa hankkeissa kehitettyjä menetelmiä kokeilivatkäytännössä palvelujen käyttäjät yhdessä työntekijöidenkanssa.Toimintayksiköiden laatuvastaavat ja -ryhmät ovat vastanneetlaatukäsikirjojen kokoamista yksikkötasolla. Asiantuntemuksensaovat kehittämistyömme tueksi ovat antaneet yhteistyökumppanitja kouluttajat.Projektin käytännön työn tekijöille ja palvelujen käyttäjille kuuluukiitos asiantuntemuksen ja ajan antamisesta projektin käyttööneri työvaiheissa. Ilman heitä projekti ei olisi voinut saada tulostaaikaan.Kiitos toimintayksiköille ja osastoille laatutyön käytännön toteutuksenedellytyksien luomisesta, organisointi ja kustannukset jäivätsuurimaksi osaksi niiden vastuulle. Raha-automaattiyhdistyksellekiitos projektin koordinoinnin turvanneesta projektirahoituksestavuosien 1996-1999 aikana.Helsingissä uuden vuosituhannen aattona 31.12.1999Leea Paija8

1 LAADUKKAAT VAMMAISPALVELUT -PROJEKTI1.1 Projektin lähtökohdat ja lupauksetLaadukkaat vammaispalvelut -projekti käynnistyi Invalidiliitossaparin vuoden valmistelevan työn jälkeen elokuussa 1996. Toimintayksiköidenja keskustoimiston työntekijöistä koottu valmistelevatyöryhmä toteutti vireillä olevien kehittämis- ja laatuhankkeidenkartoituksen toimialueilla, asumispalvelut, järjestötoiminta, kuntoutuspalvelut.Kartoituksen tuloksien perusteella laadittiin suunnitelmakoko organisaation kattavaksi kehittämishankkeeksi (LIITE 1).Kehittämishankkeelle haettiin projektiavustus Raha-automaattiyhdistykseltävuosien 1996-98 aikana toteuttavalle projektille (Laadukkaatvammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti1995).Invalidiliiton asumis- ja kuntoutuspalvelujen toimintayksiköt jatoimihenkilöt ovat vuosikymmenien toiminnan aikana hankkineetmonipuoliseen kokemukseen perustuvan asiantuntemuksen vammaisillehenkilöille tarkoitettujen palvelujen suunnittelusta ja toteuttamisestayhteistyössä asiakkaiden kanssa. Vammaisten henkilöidentasa-arvoisen yhteiskunnallisen osallistumisen toteuttamiseenpyrkiessään Invalidiliiton vaikuttamistoiminta, paikallis-, alue-, valtakunnallisellaja kansainvälisellä tasolla, perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseenjäsenistön, paikallisyhdistyksien ja alueiden kanssa.(Omin voimin yhteistoimin. Invalidiliitto 60 vuotta. 1998.Toimittanut Hannu Mähönen, Invalidiliiton toiminnan esitteet jatoimintakertomukset).Vuosien 1994-95 aikana Invalidiliitto toteutti strategisen kehittämisenhankkeen, jossa kiteytimme yhteisen visiomme vuoteen2005 ja vision toteutumiseen johtavat strategiavalinnat. Strategiavalinnatolivat Invalidiliiton omistaja-, laatu- ja henkilöstöpolitiikanmäärittely, niiden mukaisten kehittämistehtävien ja toimintamallienluominen koko organisaatiossa. (Strategisen kehittämishankkeenloppuraportti. 1995). Samanaikaisesti Laadukkaat vammaispalvelut-projektin kanssa toteutimme koko organisaation kattavan, erityisestitaloushallintoa ja tiedonkulkua kehittävän, tietohallintojärjestelmäprojektin.Arvokeskustelu on edennyt YK:n yleisohjeidenja Suomen vammaispoliittisen ohjelman luomalta perustalta. Yhteiset,kaikkia Invalidiliiton toimintoja ja jokaista työntekijää sito-9

vat, eettiset periaatteet hyväksyttiin kesäkuussa 1999 (Invalidiliitoneettiset periaatteet 1999).Laadukkaat vammaispalvelut -projektin tarkoitus, tavoitteet jatulokset määriteltiin projektisuunnitelmassa syksyllä 1995. Projektintarkoitus on luoda laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki liiton palvelut,kuntoutus-, koulutus-, asumis-, tiedotus- , neuvonta- ja järjestöpalvelut.Tavoite on varmistaa vammaisten henkilöidenihmisarvon toteutuminen ja tasa-arvoinen osallistuminen Invalidiliitonja muiden organisaatioiden tuottamien palvelujen toteutuksessa.Projektin tuloksia ovat vammaispalveluihin määritellyt laatukriteerit,jotka ovat palvelujen käyttäjien, ostajien ja tuottajienkäytössä. (LIITE 1)1.2 Kehittämistyön tausta 1990-luvullaVammaisille henkilöille tarkoitettujen palveluiden näkymät 1990-luvun alussa olivat hyvät. Edistyksellinen ja uudistettu lainsäädäntöesimerkiksi Vammaispalvelulaki ja uudistettukuntoutuslainsäädäntö, loiedellytyksiä vammaisten henkilöidenosallistumiseen ja tasa-arvoiseen elämäänyhteiskunnassa. Suomi oli eturintamassaverrattuna moniin muihinmaihin, vammaisille henkilöille tarkoitetutpalvelut olivat osa suomalaistahyvinvointijärjestelmää. 1993 YK:nyleisohjeiden hyväksymisen jälkeenlaadittu Suomen vammaispoliittinenohjelma linjasi vammaispolitiikansuuntaa kohti vammaisten yhdenvertaisiamahdollisuuksia osallistua ja toimiayhteiskunnassa.Keskustelu arvoista ja asennoitumisesta vammaisuuteen, syrjinnänvastustamisesta ja vammaisten oikeudesta tasa-arvoiseenelämään olivat juurtuneet Suomeen edeltäneiden vuosikymmenienaikana, erityisesti vammaisten vuosikymmenen tuloksena.Perusoikeusuudistuksen henki ja tulkinta käytännön tilanteisiinvahvistivat kehityksen suuntaa. (Yleisohjeet vammaisten henkilöidenyhdenvertaisten mahdollisuuksien toteuttamisesta YK 1993. Koh-10

ti yhteiskuntaa kaikille Vammaispoliittinen ohjelma. STM. Valtakunnallinenvammaisneuvosto 1995).Pyrkimykset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten mahdollisuuksienturvaamiseksi yhteiskunnassa jäivät heikkenevän talouskehityksenvarjoon. Taloudellinen lama toi säästöt ja leikkauksetjulkisten palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Arvokeskustelussakustannuksien supistaminen nousi yhdeksi keskeiseksi päätöksentekoaohjaavaksi tavoitteeksi. Alueelliset ja paikalliset erotpalvelujen saatavuudessa ja laadun tasossa kasvoivat kunnissa toteutettujensäästöpäätösten ja palvelujen hinnoittelun seurauksena.Julkisten palveluiden kehittämisen, kuten yleisesti organisaatioidenja johtamisen kehittämisen, teorioissa ja malleissa tapahtuivuosikymmenen aikana siirtyminen tulos- ja tavoitejohtamisenmalleista prosessi- ja laatujohtamiseen ja edelleen oppivan organisaationmalleihin. Laatuajattelua ja laatupalkintoajattelua sovellettiinjulkisten palvelujen jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.(Julkisten palveluiden laatustrategia. 1998. Valtiovarainministeriö,Suomen Kuntaliitto).Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistyössä Stakes (Sosiaalija terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus) laati Sosiaali- ja terveysministeriönaloitteesta suosituksen sosiaali- ja terveydenhuollonlaadunhallintaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta.1995. STM, Suomen Kuntaliitto, Stakes), joka uudistettiin vuoden1998 aikana ( Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle 1999).Palvelujen käyttäjän näkökulmasta keskeisiä palvelujen arvioinnissaovat tarvittavien palvelujen saatavuus ja laatu. Palvelujärjestelmäntoimivuus perustuu siihen, miten määritellään palvelun tarveja miten palvelun käyttäjä tavoittaa tarvitsemansa palvelun. Ohjaus-ja neuvontapalvelut osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi palvelujensuunnittelun ja tarpeiden mukaisen toteutumisen turvaamisessa.Vuosikymmenen lopulla valmisteltiin kunnallistaasiamiesjärjestelmää, jonka odotetaan osaltaan ratkaisevan palveluohjauksenja palvelujärjestelmän toimivuuden pulmia. Julkistenpalvelujen kehittämistyössä luodut palvelusitoumus ja -sopimusmallitja jatkuvan asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetyt menettelytosoittivat hyödyllisyytensä palvelujen saatavuuden ja laaduntason turvaamisessa (Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen11

arviointi vuonna 1998. Etelä-Suomen Lääninhallitus ja Paikallisetlaatujärjestelmät -projektin raportit 1999).Päätöksentekijät, palvelujen suunnittelijat ja toteuttajat tarvitsevatselkeitä määrittelyjä kuvaamaan, miten vammaisten henkilöidenpalvelutarpeiden arviointi, palvelujen suunnittelu ja palvelujentuottamisprosessit takaavat palveluille asetettujen tavoitteidentoteutumisen. Palvelujen ostajat tarvitsevat luotettavaa tietoa palveluista,sisällöistä, kuvauksia palveluprosessien toimivuudesta jatuloksellisuudesta osoittamaan, että palvelu vastaa käyttäjän määrittelemiintarpeisiin. Kaikki toimijatahot tarvitsevat tietoa löytääkseenoikeudenmukaisia perusteita niukkojen resurssien jakamiseenja käyttöön.2 LAATUPROJEKTI PROSESSINA2.1 Projektin vaiheet ja organisaatioValmistelevan työryhmän esityksen mukaan Laadukkaat vammaispalvelut-projekti on prosessin omainen ja kokeileva projekti (Laadukkaatvammaispalvelut -projektin valmistelevan työryhmän raportti1995).Projektisuunnitelmassa projektin kestoksi oli arvioitu kolmevuotta. Projektin alkamisajankohta siirtyi maaliskuusta elokuuhun1996, jolloin projekti saatiin kokonaisuutena käytännön toteutukseenkaikilla toimialueilla vuoden 1997 alusta. Vuodet 1997-99olivat tiiviitä ja työntäyteisiä kaikille projektin toteutuksessa mukanaolleille. Alkuvaiheen siirtymisen jälkeen projekti eteni ja toteutuisuunnitelmassa esitettyjen vaiheiden mukaan, joista jokainenvaihe kesti noin vuoden ajan.Projektivaiheiden työnimet olivat Kyntäminen ja kylväminen1996-97, Kouliminen ja kasvaminen 1997-98 ja Kypsyminen jasadonkorjuu 1998-99.Ensimmäisen projektivaiheen 1996-97 aikana toteutui kartoitusInvalidiliiton laatuprojektin jokaisen viiden toimialueen ja niidentoimintayksiköiden laatutyön tilanteesta, kokonaissuunnitelmasta,toteutettavaksi esitetyistä osahankkeista (LIITE 3).Kartoituksen jälkeen projektin työryhmä valitsi koordinoivien työryhmienesityksien perusteella projektin aikana toteutettavat osahankkeet.Ensimmäiseen projektivaiheeseen sisältyi projektin esit-12

telyä ja tiedotustilaisuuksia toimintayksiköissä, henkilöstötilaisuuksissaja työkokouksissa. Projektin puitteissa järjestettiin peruskoulutustalaatukäsitteistä, -ajattelusta, laatutyön menetelmistä ja -järjestelmistä.Invalidiliiton liittohallitus käsitteli ja hyväksyi kokoorganisaation laatutyön linjaukset sisältävän laatupolitiikan keväällä1997. Ensimmäisen projektivuoden aikana julkaistiin kaksi jokaiselleInvalidiliiton työntekijälle jaettua henkilöstölehteä laatutyöntiedotuksen tueksi (Laatuliitto 1 ja 2/1997).Projektin toisen vaiheen 1997-98 aikana valituissa osahankkeissamääriteltiin palvelukohtaisia laatukriteereitä. Asumispalvelujenlaatutyössä kehitettiin arviointimenetelmää palvelutarpeiden arviointiinja kuntoutuspalvelujen laatutyössä määriteltiin hyvän kuntoutuskäytännönperiaatteita ja toteutumisen edellytyksiä. Palvelutarpeenarviointimenetelmän kehittäminen toteutui tiiviissäyhteistyössä palvelutalojen asukkaiden kanssa. He osallistuivat menetelmänkokeiluun ja arviointiin kaikissa vaiheissa. Hyvä kuntoutuskäytäntö-sitoumus syntyi samoin yhteistyössä palveluja käyttävienasiakkaiden, kuntoutuksen toimintayksiköiden henkilökunnan,palvelujen ostajien ja yhteistyötahojen kanssa. Samaan aikaan toimintayksiköissäja osahankkeissa laadittiin laatukäsikirjojen runkosuunnitelmia,kokeiltiin niiden vastaavuutta käytäntöihin, toteutettiinarviointeja ja jatkettiin laatukäsikirjojen dokumentointia.Kolmannen projektivaiheen aikana osahankkeissa määriteltyjälaatukriteereitä arvioitiin ja tarkistettiin palvelujen käyttäjiltä, henkilöstöltäja yhteistyötahoilta saadun palautteen perusteella. Yhdessäsovitut määritykset koottiin laatukäsikirjoihin ja toimintayksikötkokosivat omia laatukäsikirjojaan. Projektin tuloksia esiteltiinmuille palvelujen tuottajille, palvelujen käyttäjille ja muille asiakkaillevaltakunnallisilla messuilla, seminaareissa ja julkistamistilaisuuksissaja osahankkeista koottiin raportteja.13

Projektin loppuvaiheessa suunniteltiin ja käynnistettiin sisäinenarviointikoulutus, jolla taataan laatutyön, toiminnan jatkuvan arvioinninja parantamisen, jatkuminen koko organisaatiossa, toimialueillaja toimintayksiköissä. Sisäisillä arvioinneilla varmistetaanyhdessä sovittujen laatukriteerien siirtäminen osaksi toimintaa Invalidiliitossa.Projektin aikana toimineiden työryhmien, projektin johtoryhmä,toimialueiden laatua koordinoineet työryhmät ja osahankkeidentaustaryhmät, esitellään liitteessä 4a ja 4b.Laadukkaat vammaispalvelut -projektin suunnittelusta, toteutuksenohjauksesta ja seurannasta vastasi Invalidiliiton liittohallituksennimeämä projektin johtoryhmä, joka kokoontui projektin aikanayhteensä 20 kertaa. Johtoryhmä arvioi työtään ennakko-oletuksiinsaverraten laajemmaksi ja monipolvisemmaksi. Johtoryhmä on antanutyleisellä tasolla ohjeita, jotka ovat suunnanneet projektin toteutustatoimialueilla ja osahankkeissa.Samaan aikaan Invalidiliitossa toteutettu koko organisaation tietohallintoprojekti,strategisen kehittämishankkeen edellyttämät janiiden mukaisten menettelyjen toteuttamien, ovat vaatineet johtoryhmänjäseniltä erityistä panostusta kehittämistyöhön. Laatupolitiikankäsittely ja vahvistaminen sekä toimialueiden laatutyöhön,osahankkeiden raportointeihin perehtyminen olivat Invalidiliitonliittohallituksen tehtäviä projektin aikana (LIITTEET 5-7). Luottamushallinnon,erityisesti liittohallituksen, rooli olisi arvioiden mukaanvoinut olla suurempi ja työnjako johtoryhmän kanssa selkeämpiprojektin ohjauksessa ja seurannassa.Viiden toimialueen, asumispalvelujen, johtamisen, järjestötoiminnan,kuntoutuspalvelujen ja tukipalvelujen, laatutyön kokonaissuunnittelusta,ohjauksesta ja seurannasta vastasivat toimialueidenlaatutyötä koordinoineet työryhmät. Koordinoivissa työryhmiinvalittiin jäseniä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti edustamaaneri toimialoja ja toimintayksiköitä. Poikkeuksena oli johtamisenlaatutyötä koordinoinut keskustoimiston vastuuhenkilöistäkoottu ryhmä. Koordinoivat työryhmät kokoontuivat projektin aikana5-16 kertaa. Oman toimialueensa laatutyön etenemisestä jatuloksista koordinoivien työryhmien laatimat arvioinnit on koottutoimialueen laatutyön kuvauksen yhteydessä (LIITTEET 8-12).Projektin johtoryhmän arvioinnissa todettiin, että johtoryhmänohjausta olisi tarvittu johtamisen laatutyössä suuntaamaan kehittä-14

mistyötä johtamisjärjestelmien kehittämisen ohella johtamisen sisällölliseenkehittämiseen. Tukipalvelujen laatua koordinoiva työryhmäja osatyöryhmät olisivat arvioinnin mukaan tarvinneet johtoryhmäntiivistä ohjausta toimialueen monien samanaikaistenkehittämistehtävien suunnittelun ja toteutuksen koordinointiin.Projektin osahankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivatosahankkeiden taustaryhmät. Toimintayksiköissä ja osastoillatoimivat, nimetyt oman toimensa ohella laatutyöstä vastanneet,laatuvastaavat (LIITE 13). Toimintayksiköiden laatutyöstä vastasivatlaatuvastaavien taustaryhmissä toimineet laaturyhmät, joissa olivatjäseninä palvelujen käyttäjien (asukkaiden, kuntoutuspalvelujenkäyttäjien), henkilökunnan ja toimintayksikön johdon edustajat.Projektin käytännön toiminnasta vastasi koko projektin ajanprojektin vetäjä johtoryhmän ohjauksessa. Projektin kokonaissuunnitelmanvalmistelu ja käytännön toteutuksen koordinointi, erityisestiprojektista tiedottaminen ja koulutuksen suunnittelu, olivatprojektin vetäjän tehtäviä. Projektin vetäjä toimi linkkinä johtoryhmän,koordinoivien työryhmien, osahankkeiden taustaryhmienja Invalidiliiton muiden kehittämishankkeiden välillä. Projektinkäytännön tehtävissä vetäjän apuna toimi koko projektin ajan projektinsihteeri. Projektin aikana käytettiin ostopalveluita laatukoulutuksentoteutuksessa, osahankkeiden toteutuksen konsultoinnissaja projektin tiedotuksen toteutuksessa.2.2 Projektin resurssitInvalidiliiton toimialojen, toimintayksiköiden ja osastojen panostuslaatutyöhön on ollut projektin toteutumisen kannalta merkittävä.Projektin erillisresurssit, projektihenkilöstön työpanos ja projektirahoitus,suunnattiin johtoryhmän päätöksillä seuraaviintehtäviin: laatuprojektista tiedottaminen organisaation sisällä jaulkopuolisille yhteistyötahoille, laatutyön tilannekartoituksien laatiminen,koko organisaation tasolla tarvittavan laatutyön koulutuksensuunnittelu ja toteutus, laatuvastaavien verkoston luominen,valittujen osahankkeiden suunnittelussa, ja toteutuksessa avustaminen,projektin osien keskinäinen koordinointi ja linkittyminenInvalidiliiton muihin meneillään oleviin kehittämishankkeisiin (LIITE 14).Toimintayksiköt (palvelutalot, kuntoutuspalvelut), osastot, henkilöstöja asiakkaat ovat käytännössä toteuttaneet johtoryhmän ja15

koordinoivien työryhmien suunnitelmia sekä osahankkeiden kokeilujaeri vaiheissa. Kehittämistyö on tehty pääasiassa varsinaisentoiminnan ja oman perustehtävän ohella ja siihen tiiviisti liitettynä.Toimintayksiköiden laatuvastaavat ovat yhteistyössä laaturyhmienkanssa vastanneet toimintayksiköiden ja toimintokohtaisten laatujärjestelmienja laatukäsikirjojen valmistelusta, toteutuksen ja dokumentoinninohjauksesta, toimintayksikössätarvittavanlaatukoulutuksen ja konsultaatioidensuunnittelusta, laatutyöryhmienja laatuvastaavien työnorganisoinnista laatuverkostontuella, laatuhankkeista ja niidenetenemisestä tiedottamista.Toimintayksikkökohtainen laadunhallinnan suunnittelu, laatujärjestelmienja -käsikirjojen laatiminen on ollut pääsääntöisesti toimintayksikönvastuulla toteutus on perustunut niiden omaan laatutyönresursointiin, laatutyöhön käytetty työaika, laatuosaamisenkehittäminen ja taloudelliset edellytykset.Sopeutumisvalmennuskeskuksessa ja Lapin kuntoutuskeskuksessaon projektin aikana toiminut kokopäivätoiminen laatupäällikkö,joka on vastannut laatutyön suunnittelusta ja toteutuksesta käytännössäkoko kolmevuotisen projektin ajan. Muissa kuntoutus- jaasumispalvelun, järjestötoiminnan, johtamisen ja tukipalveluidentyöryhmissä ja tehtävissä laatuvastaavat ovat toimineet oman toimensaohella. Kaikkien laatuprojektin työryhmien toiminta on toteutunutvarsinaisen toiminnan ohessa. Toimintayksiöiden työntekijöidentyöaika ja asiantuntemus on ollut projektin käytössätyöryhmissä ja yhteisten sopimuksien mukaisissa käytännön sovelluksissaja kokeiluissa.Erillisen suunnitelman ja kustannusarvion perusteella projektinjohtoryhmä on myöntänyt taloudellista tukea Jyväskylän ja Kuopiontyöklinikoiden laatujärjestelmien kuvauksien ja laatukäsikirjojenlaatimiseen. Projektin taloudellinen tuki on antanut mahdollisuudenvapauttaa laatuvastaava lyhyeksi määräajaksidokumentoimaan toimintayksikön laatujärjestelmää.Projektin osahankkeissa, Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus, asumiskokeiluja palvelutarpeen arvioinnin kehittäminen, on käytetty16

asumis- ja kuntoutuspalvelun toimintayksiköiden asiantuntemustaostopalveluna. Työntekijöitä on lyhyeksi määräajaksi vapautettuvarsinaisesta tehtävästään osahankkeiden toteuttamiseen. Liitteessä14 on yhteenveto projektin tarjoamasta tuesta toimialojen, toimintayksiköidenja osahankkeiden laatutyölle.Laadukkaat vammaispalvelut -projektia valmistellut työryhmälaati projektisuunnitelman ja teki esityksen projektiavustuksestaRaha-automaattiyhdistykselle syksyllä 1995. Raha-automaattiyhdistysmyönsi projektin käynnistämiseen tarvittavan avustussummanensimmäisen vaiheen toteuttamiseen. Projektin aikana on vuosittainlaadittu tarkennettu ja muuttunutta aikataulua vastaava toteuttamissuunnitelmaja budjetti. Projektin koordinoinnin ja organisoinninrahoitustarpeeksi arvioitiin valmistelevan työryhmänesityksessä syksyllä 1995 yhteensä 3.600.000. Rahoitussuunnitelmaon toteutunut projektiesityksen mukaisena. Poikkeuksena projektinaloitusvuosi 1996, jolloin projekti käynnistyi esitettyä myöhemmin,aloitus siirtyi maaliskuusta elokuuhun. Päävastuu projektinaiheuttamista kuluista, koulutusmenot, työryhmäkokoukset, työajankäyttö laatutyöhön osahankkeissa ja kokeiluissa, on ollut toimintayksiköilläja osastoilla.3 LAATUTYÖN LINJAUKSETINVALIDILIITOSSAInvalidiliiton strategiavalinnat, joillaorganisaatio suuntaa vuoden 2005visioon ovat koko organisaation kattavanlaatu-, omistaja- ja henkilöstöpolitiikanmäärittely ja vahvistaminensekä niiden edellyttämien toimintatapojenluominen käytännöiksi ( Strategisenkehittämishankkeen loppuraportti1995). Yhdessä määriteltyjenlinjauksien työstäminen kehittämishankkeeksikäynnistyi 1996. Valmistelevattyöryhmät laativat luonnoksia yhteiseen keskusteluun jatoimintayksiköihin arvioitavaksi.17

Laatupolitiikka on yleisellä tasolla määritelty sisältyvän organisaationylimmän johdon määrittelemäksi yleiseksi tavaksi suhtautualaatuun. Laatupolitiikka on osa organisaation yleistä toimintapolitiikkaaja sillä on ylimmän johdon valtuutus (Laadunhallinta jalaadunvarmistus. Sanasto. SFS-EN ISO 8402.)Laatupolitiikan laatiminen eteni prosessina koko organisaatiossa,toimialoilla ja toimintayksiköissä käyttäen apuna VanhustyönKeskusliiton laatuprojektissa tuotettua laatupolitiikan valmisteluohjetta,työstämisvaiheita ja kysymyssarjoja (Mitä on hyvä laatupolitiikka?Suuntaviivoja vanhustyön työyhteisöille. 1997. Veli Särmäkari.Vanhustyön Keskusliitto. Laatuprojekti 1996-98). Invalidiliitonlaatupolitiikka vahvistettiin liittohallituksen kokouksessa maaliskuussa1997 (LIITE 5).Laatupolitiikka perustuu Invalidiliiton arvoihin, toiminta-ajatukseenja menestystekijöiden tunnistamiseen.Invalidiliitto on vammaisjärjestö jossa, laatutyössä korostettuasiakasnäkökulma on vahvasti läsnä. Eri toimialoilla ja toimintayksiköissäasiakaslähtöisyys ja -keskeisyys on kehittynyt kohti asiakasohjautuvuuttaja -johtoisuutta.Laatupolitiikassa Invalidiliiton laatutyötä ohjaavaksi viitekehykseksivalittiin Suomen Laatupalkinnon mukainen jatkuvan parantamisenviitekehys, arviointialueet ja -kohteet (katso sivu 19). Malliasuositellaan viitekehykseksi toimialueiden ja toimintayksiköidenlaadunhallinnan suunnitteluun ja toteutukseen.Laatupolitiikkaan liittyvät läheisesti Invalidiliiton kaikkia toimintayksiköitäja jokaista työntekijää sitovat yhteiset eettiset periaatteet,jotka vahvistettiin yhteisen valmisteluprosessin jälkeen kesäkuussa1999. Henkilöstöpolitiikan luonnosversioon on ollutlausuntokierroksella toimintayksiköissä ja valmistuu vahvistettavaksikevään 2000 aikana. Liittohallitus täsmentää ja tarkistaa henkilöstöpolitiikankäsittelyn yhteydessä Invalidiliiton omistaja- ja laatupolitiikan2000-luvulle.Invalidiliiton laatupolitiikka sisälsi päälinjat ja perustan toimialueidenja toimintayksiköiden laatupolitiikan määrittelylle. Kuntoutuspalvelujenlaatupoliittiset linjaukset on kirjattu kuntoutuksentoimintayksiköiden yhteistyönä laadittuun Hyvä kuntoutuskäytäntö-sitoumukseen, jonka liittohallitus hyväksyi syyskuussa 1998 (Hyväkuntoutuskäytäntö - Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaistenasiakkaiden kuntoutuspalvelujen laadun jatkuvaksi paran-18

tamiseksi. 1998). Kuntoutuspalvelujen yhteiset laatupoliittiset linjauksettäsmennettiin toimintayksiköiden laatupolitiikkaa määriteltäessä(Lapin kuntoutuskeskus 1997, Järvenpään koulutuskeskus1998, Kuopion ja Jyväskylän työklinikat 1998, Sopeutumisvalmennuskeskus1999).Asumispalvelujen laatupolitiikka valmistui palvelutaloissa käydynkeskustelu- ja lausuntokierroksen jälkeen liittohallituksen vahvistettavaksikesäkuussa 1999 (LIITE 6). Asumispalvelun laadunhallinnankokonaissuunnitelma on laadittu Suomen Laatupalkintomallinarviointialueiden mukaisesti. Palvelutalot noudattavat yhteistä laatupolitiikkaa.Valmiina on osahankkeiden tuotoksina osatoimintojenlaatupolitiikkan määrityksiä esimerkiksi asumiskokeilun käytössä.Palvelutaloissa on meneillään laaja keskustelukierrosasukkaiden ja henkilöstön yhteiskokouksissa, joissa laatupolitiikkaja yhteiset eettiset ohjeet täsmennetään jokaisen palvelutalonomiksi toimintalinjoiksi, malleiksi ja ohjeiksi.Järjestötoiminnan laatupolitiikka (LIITE 7) perustuu samaan kokonaislaadunviitekehykseen kuin edellä esitetyt. Perusteellistapohdiskelua tarvittiin järjestötoiminnan laatutyössä asiakasryhmienja palvelujen määrittelyyn. Keskeiseksi lähiajan tehtäväksi määriteltiinvaikuttamistoiminnan prosessien, vastuiden ja työnjaonmäärittely toimi- ja luottamushenkilöiden yhteistyössä. Järjestötoiminnanlaatupolitiikka vahvistettiin toukokuussa 1999.Tukipalvelujen saatavilla oleva laatupolitiikka -luonnos on kiinteistöpalvelujenlaatupolitiikka, joka on laatujärjestelmäkuvauksenosana lausuntokierroksella toimintayksiköissä. Toimistopalvelujenlaatutyössä on laadittu yhteisiä suosituksia, toimintaohjeita ja -malleja.4 ASUMISEN VAIHTOEHDOT JA MAHDOLLISUUDETAsumispalvelun laatutyön kokonaissuunnitelma syntyi laatua koordinoivantyöryhmän kokouksessa tammikuussa 1997. Aiemminoli laadun kehittämistyötä oli toteutettu palvelutaloissa ennen projektia.Jyväskylän palvelutalon kokemukset laatutyöstä kannustivatmuita yksiköitä ja koko liittoa tarttumaan haasteeseen palvelujenjatkuvan arvioinnin avulla toiminnan kehittämisen.19

Asumispalvelun laatutyön suunnitelmaAsumispalvelujen laadunhallinnan kokonaissuunnitelma perustuiSuomen Laatupalkinnon arviointimalliin. Suunnitelmassa työryhmämääritteli laatutyön työnjaon ja vastuuttyöryhmittäin.Suomen Laatupalkintomallin mukaisetarviointialueet ja niiden laatutyön vastuutasumispalvelujen alueella määriteltiintyöryhmässä seuraavasti:ARVIOINTIALUETYÖRYHMÄ1 Johtajuus Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä2 Strateginen suunnittelu Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä3 Asiakas- ja markkina- Palvelutarpeen arviointi työryhmäsuuntautuneisuus4 Tiedot ja niiden analysointi Tietohallintoprojekti-työryhmä5 Henkilöstö Asumispalvelun henkilöstön kehittäminen-työryhmä6 Prosessien hallinta Asumiskokeilu asumispalvelussa-työryhmä7 Toiminnan tulokset Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä8 Yhteiskunnalliset vaikutukset Ytyä-työryhmäAsumispalvelun laatutyössä määriteltiin ensisijaisesti yhteisetperiaatteet ja luotiin toimintaedellytykset laatutyölle. Seuraavassavaiheessa edettiin yhteisten linjauksien perusteella toimintayksiköidenja toimintokohtaisten laatujärjestelmien laatimiseen. Samanaikaisestitoteutetun koko organisaation tietohallintojärjestelmänlaatimiseen kohdistui monia odotuksia. Yhtäältä kehittyväntietojärjestelmän odotettiin tuottavan tarkkaa ja ajankohtaista tietoaasumispalvelujen kehittämisen perusteiksi. Toisaalta uuden tekniikanodotettiin luovan mahdollisuudet parempiin tiedonhankinnanja -hallinnan keinoihin asumispalvelujen eri puolilla maatatoimivien toimintayksiköiden välillä.Palvelukokonaisuuden kehittämisen kannalta olisi tarvittu asumispalvelujenkäytännön toiminnoista ja tehtävistä vastaavien tiiviimpääosallistumista hankkeen eri vaiheissa tietohallinnon tavoitteidenmäärittelyyn, menettelyjen ja toimintaohjeiden laadintaan.Asumispalvelujen yhteiskunnalliset vaikutukset -työryhmän työhönarvioitiin tarvittavan tulevaisuudessa enemmän vahvuutta jatarkempaa sisällön määrittelyä. Työryhmä määritteli asumispalve-20

lun hinnoitteluperusteita, sopimuskäytäntöjä ja markkinointia.Työryhmä jatkaa työtään ja sitä vahvistetaan lisäämällä resurssejatyöryhmään käyttäen järjestö- ja sosiaaliosaston vaikuttamistoiminnassasaamaa tietoa ja kokemusta.Laatutyön lähtökohdaksi valittukokonaismalli ja yhteiset linjaukset,merkitsivät käytännössä jokaisen palvelutalonjohtajan, työntekijän jaasukkaan kehittämistyön tilanteentasalla pitämistä. Jatkotyötä vartentarvitaan selkeä tiedotusstrategia jakäytännön toteuttamissuunnitelmakehittämistyön tiedotusta ohjaamaantoimintayksiköissä.Koordinoiva työryhmä arvioi, että laatutyön perustehtävät asetettiinoikein. Käytännön toteutus oli toimiva ja hyvä asumispalvelujenkokonaisuuden kannalta. Työryhmän merkitys oli keskeinenasumispalvelujen laatupolitiikan määrittelyssä ja eri toimijatahojenvälisen vuoropuhelun toteuttamisessa.Asumispalvelujen laatutyöhön osallistuivat ryhminä laatua koordinoivatyöryhmä ja sen osatyöryhmät, osahankkeiden taustaryhmät.Jyväskylän palvelutalon työntekijät toimivat osahankkeissaoman ammattialansa asiantuntemuksen perusteella toteuttaen osahankkeitayhteistyössä asukkaiden kanssa. Kuuden palvelutalon asumiskokeiluatoteuttavat asumiskokeilutyöryhmät työntekijöineenvastasivat asumiskokeilun kehittämisestä yhtenäiseksi palvelutuotteeksi.Asumiskokeilun seurantatutkimuksen toteuttivat erityispedagogiikanopiskelijat (Mä huomasin, että itsestäänkin pystyy 1999.)Palvelutalojen laatuvastaavat ja laaturyhmät laativat suunnitelmiaja toteuttavat käytännössä palvelutalojen laatujärjestelmäkuvauksienmäärittelyä ja kirjaamista. Laatutyön tuloksia ja johtopäätöksiäon käsitellään palvelutalojen johtokuntien kokouksissa toiminnansuunnittelun ja arvioinnin yhteydessä.Asumispalvelujen laatua koordinoiva työryhmä suositteli, ettäjokainen palvelutalon työntekijä ja asukas perehtyy yhteisiin esityksiinja ottaa niihin kantaa yhteiskeskusteluissa. Invalidiliiton liittohallituskeskusteli iltakoulussa asumispalvelun laatutyöstä, laatupolitiikasta,osatyöryhmien ja -hankkeiden tilanteesta. Laatutyön21

tuloksia on tuotu esille julkaisuissa, messuilla, valtakunnallisissa seminaareissaja yhteistyöverkostoissa.Asumispalvelutoiminnan laatupolitiikkaan on kirjattu lähivuosienkehittämistoiminnan yhteiset linjaukset. Kokonaistoiminnanlaadun kehittämisestä liikkeelle lähteminen oli asumispalveluissaoikeaan osunut valinta. Lähtökohta palvelujen suunnittelussa ovatvamman vuoksi tarvittavat palvelut. Palvelun saatavuus, jonka tärkeimpänäedellytyksenä ovat avustamiseen varatut resurssit, onkeskeinen kriteeri asumispalvelun hyvälle laadulle. Jatkossakin tarvitaankeskustelua eri tahojen kesken siitä, mitä kuuluu hyväänpalveluun ja miten priorisoidaan arkipäivän tilanteissa, kun resurssiteivät riitä vastaamaan kaikkiin esitettyihin tarpeisiin. Palvelutalokohtaiseentyöskentelyyn on saatu projektin aikana valmiuksia,malleja ja menetelmiä.SeLMa-menetelmä palvelutarpeen itsearviointiinPalvelutarpeen kartoitusta kehittänyt työryhmä aloitti työnsä tavoitteenaluoda menetelmä avuntarpeen arviointiin. Aluksi oli tarkoituslaatia arviointimenetelmä asumispalveluiden työntekijöidenkäyttöön palvelutarpeiden arviointia ja palvelujen suunnitteluavarten. Työn edetessä tehtävää tarkennettiin ja tavoitteeksi asetettiinpalvelutarpeen itsearviointimenetelmän kehittäminen asiakkaanpalvelutarpeen itsearvioinnin tueksi. Työn tuloksena syntyiSeLMa-menetelmä. Menetelmä ollut kokeilukäytössä kaikissa palvelutaloissa.Menetelmää on kehitetty laatuprojektin osahankkeessa yhdessävammaisten henkilöiden kanssa heidän kokemuksiensa ja palautteidensaperusteella. Alkuperäinen tehtävä ja tavoite on osahankkeessasaavutettu. SeLMa -menetelmästä on käytössäpalvelutaloasumiseen soveltuva itsearviointi lomake.Koulutustamenetelmän soveltamiseen on järjestetty ja järjestetään jatkossatarpeen mukaan. SeLMa-menetelmän esittelyaineisto on saatavillacd-rom-levyllä ja värikalvosarjana.SeLMa -menetelmää on sovittu käytettäväksi tulevien kahdenvuoden aikana kaikissa Invalidiliiton palvelutaloissa. Kahden vuodenkäytön aikana koottu seurantatieto ja Avux -palvelukutsujärjestelmästäsaatavat tiedot yhdistetään johtopäätöksien tekoa varten.SeLMa -menetelmä on laajasti ja monessa vaiheessa testattu,arvioitu lausuntokierroksilla palvelutaloissa, asukkaat ja työntekijät22

ovat testanneet ja ottaneet kantaa menetelmän toimivuuteen. Tietosuojaaja eettisiä kysymyksiä on pohdittu ja ratkottu osahankkeentoteutuksen aikana.Palvelujen tuottajat, asiakasjärjestöt ja asiakkaat ovat olleet kiinnostuneitaSeLMa-menetelmän ottamisesta laajempaan käyttöön.Osahankkeen taustaryhmä on laatinut jatkosuunnitelman menetelmänlaajemman käytön valmisteluun lähivuosina. Kiinnostuneitamenetelmän sovelluksesta ovat olleet avopalveluita toteuttavatorganisaatiot, jotka haluaisivat käyttää menetelmää esimerkiksivanhuksien ja vammaisten henkilöiden palvelutarpeiden arvioimiseentai lasten ja nuorten itsenäisen selviytymisen tueksi tarvittavienpalveluiden arvioimiseen.AsumiskokeiluAsumiskokeilun osahankkeen tehtävä oli kehittymässä olevan asumiskokeilutoiminnanarviointi ja hiominen valmiiksi palvelutuotteeksi.Hankkeessa määriteltiin toiminnan yhtenäisiä edellytyksiä,malleja ja menetelmiä koottiin asumiskokeilun laatukäsikirjassa.Jyväskylän palvelutalossa tehty pohjatyö oli merkittävä osahankkeennopean etenemisen kannalta. Kuuden asumiskokeilua toteuttavanpalvelutalon työryhmien ansiosta osahankkeen tavoite on saavutettu.Asumiskokeilun laatupolitiikka, välttämättömät toimintaedellytykset,yhteiset hakemuslomakkeet, yhtenäinen palautejärjestelmä,palvelutuotteen markkinointiin esite, juliste, video ja cd-romovat valmiina. Kehittämistyön tuloksena on palvelu, joka antaa vammaisellehenkilölle mahdollisuuden lyhyen asumisjakson aikana kokeillaja etsiä omia toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa asumisen muotoa.Osaamisen kehittäminenAsumispalvelun henkilöstön kokonaismäärä on yli 400 vakinaistatyöntekijää. Arkipäivän tilanteissa asumispalvelun laatu on hyvinpitkälle riippuvainen henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista.Tämän perusteella työryhmälle annettiin tehtäväksi henkilöstönkehittämissuunnitelman laatiminen. Työryhmän esitys jakautuukolmeen pääaiheeseen, 1. itsearvioinnista kehittämiseen, 2. henkilöstönosaaminen ja kehittäminen sekä 3. hyvinvoiva työyhteisö.Kehittämistyöhön on liittynyt palvelutalojen johtamisen kehittäminen,jonka sisältönä ovat olleet Kehitysvuoropuhelu- ja Tiimit23

ja johtajuus-koulutusohjelmat. Työryhmä on määritellyt johtamisenkehittämisen sisältösuunnitelman lähivuosiksi. Samoin on laadittusuunnitelma koko henkilöstön, eri ammattiryhmien ja palvelutalontyöyhteisöjen kehittämiseen. Palvelutalojen suurinyksittäinen työntekijäryhmä ovat avustajat. Työryhmä laati suosituksenkouluttamattomien avustajien lähihoitajan oppisopimuskoulutustavarten.Työryhmän esitys, Osaamisella tulevaisuuteen, on ollut lausuntokierroksellapalvelutaloissa henkilöstökokouksien käsiteltävänä.Esitys on hyväksytty suositukseksi palvelutalojen henkilöstön kehittämisenperiaatteista. Esitykseenliittyvät palvelutalojen yhteisetmallilomakkeet toimintayksikönitsearviointiin. Lomakkeita onkaksi versiota, palvelutalon asukkaidenja henkilöstön käyttöön.Oikeus asumiseenInvalidiliiton asumispoliittiset kannanotot on kirjattu Oikeus asumiseen-julkaisuun (1994). Asumispalvelun yhteiskunnallista vaikuttavuuttapohtinut työryhmä laati palvelutaloille yhteisiä menettelyjäsidosryhmäkartoituksien toteuttamiseen, perusteitaasumispalvelujen hinnoittelulle, malleja palvelusopimuksia ja -sitoumuksiavarten. Työryhmä seurasi meneillään olevien palvelujärjestelmänkehittämishankkeiden, kuten Verkostoituvat erityispalvelut-projektin etenemistä ja arvioi asumispalvelujentulevaisuuden vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Lähivuosina tiivistetäänyhteistyötä asumispalvelun ja vaikuttamistoiminnan välillä.Asumispalvelun ja järjestö- ja sosiaaliosaston yhteistyöryhmä jatkaatyötään asumiseen liittyvissä vaikuttamistoiminnan kysymyksissä.Yhteistyö tiivistyy lähivuosina myös palvelutalojen ja alue- japaikallistoiminnan välillä.Avoimet palvelutPäiväkeskustoimintaa oli toteutettu Kuopiossa ja Jyväskylässä vuosienajan. Toiminnan uusia sisältöjä oli kokeiltu ennen projektinkäynnistymistä. Projektin aikana päivätoiminta arvioitiin työryhmässäja todettiin tulevaisuudessa tarvittavan monipuolisempia palveluja.Avoimet palvelut -hankkeessa yhdistyvät päiväkeskustoi-24

minta, omaishoitajien lomitus, vertaistukitoiminta ja vammaistietopalvelunkehittäminen lähivuosien kehittämisprojektiksi.Asumispalvelujen laatua koordinoiva työryhmä totesi arvioidessaanlaatutyön etenemistä ja saavutettuja tuloksia, että ratkaisevaatyön onnistuneen etenemisen kannalta oli ennen laatuprojektiatoteutetun strategisen kehittämishankkeen tulokset ja tehdyt linjavalinnat,joille kehittämistyö perustui. Laatutyössä tartuttiin aiemminmääriteltyihin kehittämistehtäviin tavoitteellisesti ja edettiinsystemaattisesti kokonaissuunnitelman mukaan. Kehittämistyöllä oliyhteiset tavoitteet, jotka ohjasivat käytännön toteutusta, projektinaikana luotiin tulevaisuudessakin toimivia yhteistyömuotoja jamalleja. Liitteenä olevaan taulukkoon koottu asumispalvelujen laatutyöntilannekatsaus syksy 1999 (LIITE 8).5 VAIKUTTAMISTOIMINNAN LAATUTYÖInvalidiliiton järjestötoiminnassa toteutettiin vuosien 1995-97 aikanaalue- ja paikallistoiminnan kehittämishanke ja sen tueksi järjestökoulutuksenuudistus. Kehittämistoiminnalla luotiin edellytyksiäpaikallisen vaikuttamistoiminnan vahvistamiseen, toimivaantiedonkulkuun, alueelliseen ja paikalliseen verkostoitumiseen. Järjestötoiminnanlaatutyön kokonaissuunnitelma perustui edellisvuosienkehittämishankkeiden kokemuksiin ja aluetoiminnan kehittämishankkeentuloksista koottuun arviointitietoon. Laadunhallinnankokonaissuunnitelma määriteltiin Suomen Laatupalkintomallia apunakäyttäen.Invalidiliiton laatupolitiikka oli järjestötoiminnan laatutyön perusta.Järjestötoiminnan laatupolitiikan laatiminen käynnistyi liitonlaatupolitiikan valmistumisen jälkeen. Laatupolitiikkaa käsiteltiinosaston henkilöstön, aluejohtoryhmien, paikallisyhdistyksien jayhteistyötahojen kanssa.Vaikuttamistoiminnan ydinprosessien (ohjaus ja neuvonta, viestintäja tiedotus ja hyvä kokouskäytäntö) kehittämiseksi asetettiinkäytännönläheiset osatehtävät järjestötoiminnan työryhmille. Prosessimallinrakentamisesta kokeiltiin keväällä 1998 liittokokousprosessinmallin laatimisessa25

Toimiva tiedonkulku paikallisyhdistyksiinViestinnän ja tiedotuksen kehittäminen keskittyi ensiksi aiemmintoimitetun paikallisyhdistyksille lähetetyn jäsenkirjeen kehittämiseen.Nykyisellään paikallisyhdistyksien johtokuntien jokainen jäsensaa Yhdistystiedotteen käyttöönsä. Yhdistystiedotteen sisältöäkehitetään jatkuvasti, erityisesti sen avulla pyritään suuntaamaanyhdistystoiminnan painopistettä kulloinkin ajankohtaisiin vaikuttamistoiminnanalueisiin (toiminnan painopisteet, toiminta-aikataulutja ajankohtaiset asiat).Hyvän ja laadukkaan yhdistystiedotteen perusmalli luotiin osatyöryhmässä,sitä edelsi tiedonsaannin tarpeista tehty kartoitus.Vaikuttamistoiminnan tiedotusta vahvistettiin palkkaamalla päätoiminentiedottaja järjestö- ja sosiaaliosastolle. Samaan aikaan Invalidiliitonkoko tiedotustoiminta, sen arviointi ja kehittäminen, organisoitiinuudelleen tiedostustiimin vastuualueeksi.Yhdistystiedotteen toimituskunta seuraa jatkuvan palautteen perusteellatiedonkulun toimivuutta paikallisyhdistyksiin. Vaikuttamistoiminnanpainopisteet pyritään saamaan vielä aiempaa selkeämminesille yhdistystiedotteessa, kehittämistietoa kootaan vuoden2000 lopussa toteutettavalla kyselyllä. Paikallisyhdistyksien puheenjohtajienneuvottelupäiville valmistetaan ohje Yhdistystiedotteenkäytöstä tammikuussa 2000.Ohjaus ja neuvontaOhjaus- ja neuvontapalvelu onolennainen osa vaikuttamistoimintaa.Tiedon saatavuus on palvelujenkäyttäjän keskeinen pulma palvelujärjestelmientoiminnassa.Kehittämisen kohteeksi valittiinyleisienneuvontapalvelun kehittäminenpuhelinpalveluna. Kartoituksenja kokeilun perusteella toiminnassa on nykyisin puhelinpalvelu,josta saa yleisneuvontaa vammaispalveluista. Palvelu toimiikoulutettujen vapaaehtoisten puhelinneuvojien voimin.Puhelinneuvontapalvelua laajennetaan vuosien 2000-2001 aikana,palvelun toiminta-aikaa lisätään ja neuvojia koulutetaan li-26

sää. Palvelun kehittämisestä ja neuvojien työnohjauksesta vastaavatvammaisasiamies ja sosiaalisihteerit.Hyvä kokouskäytäntöVaikuttamistoiminnan keskeinen toiminta ovat erilaiset neuvottelutja kokoukset oman organisaation sisällä ja ulkopuolisten yhteistyötahojenkanssa. Työryhmä kartoitti erilaiset kokoukset ja niihinosallistumismääriä ja etsi toimintamalleja hyvälle kokouskäytännölle.Kokouksien huolellinen valmistelu, osallistujien tarkka valinta, roolija tehtävät kokouksessa sekä kokouksen jälkeen päätöksien saattaminentoimeksi ja toteutukseen olivat arvioinnin kohteina.Järjestötoiminnan laatutyön osana määriteltiin Yhdessä enemmän-yhdistyspalkinnon myöntämisen kriteerit, siis kriteerit hyvälleyhdistykselle. Apuna käytettiin Keuhkovammaliiton laatutyössäkehittämää yhdistystoiminnan arviointimallia (Laadulla potkua yhdistystoimintaan.1997. Keuhkovammaliitto ry. Julkaisuja). Arviointimallistakehitettiin Yhdessä enemmän -yhdistystoiminnan arviointilomake.Kriteerejä käytettiin vuoden 1995 liittokokouksenaikaan jaetun Yhdessä enemmän -palkinnon jakoperusteena.Järjestötoiminnan laatutyöhön osallistuivat kaikki järjestö- jasosiaaliosaston työntekijät, aluetyöryhmät, paikallisyhdistykset, aluekouluttajat,yksittäiset jäsenet ja sisäiset ja ulkoiset yhteistyötahot.Merkittävimmäksi saavutukseksi järjestötoiminnan laatua koordinoivatyöryhmä arvioi järjestötoiminnan laatupolitiikan määrittelyprosessin,johon kaikki asianosaiset tahot osallistuivat. Linjauksetovat syntyneet eri tasojen ja tahojen vuoropuhelun perusteella.Laatupolitiikan toteutus käytännössä näkyy järjestötoiminnassa lähivuosienaikana valmistauduttaessa liittokokoukseen ja sääntömuutoksienvalinnoissa.Järjestötoiminnan laatutyössä tuloksien saamisen kannalta merkittäväksikoordinoiva työryhmä arvioi laatuprojektia edeltäneenalue- ja paikallistoiminnan kehittämishankkeen, järjestökoulutuksenuudistuksen, ja Aluetoiminnan tuloksellisuus -työryhmän työntuloksien käytön ja linkittymisen laatutyöhön. Aiemmat kehittämishankkeetovat luoneet valmiuksia toiminnan jatkuvaan itsearviointiin.Järjestötoiminnan laatutyön jatkosuunnitelmaan sisältyy vaikuttamistoiminnanprosessien määrittely paikallis-, alue-, valtakunnallisella ja kansainvälisellätasolla, vaikuttamistoiminnan tehtävä- ja vastuujaon tarkenta-27

minen, Invalidiliiton suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmän edellyttämäneri tahojen väliseen vuoropuheluun perustuvan toimintamallinsaaminen käytäntöön, uusien aluetoiminnan organisointimuotojen kokeilu.Käytössä ovat Yhdessä enemmän -yhdistystoiminnan arviointimallija siihen liittyvä yhden yhdistyksen toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäivä,joita toteutuu vuodessa 20-25 paikallisyhdistyksessä. Vaikutammeyhdessä -tilaisuuteen liittyy kartoitus palvelujen toimivuudesta yhdistyksentoimialueella, vaikuttamistoiminnan toteuttamissuunnitelma ja toteutumisenseuranta. Liitteenä järjestötoiminnan laatutyön tilannekatsaussyksyllä 1999 (LIITE 9).6 KUNTOUTUSPALVELUJEN LAADUNHALLINTAKuntoutuspalvelujen laatua koordinoiva työryhmä asetti yhteisenlaatutyön tavoitteeksi vaikeavammaisen asiakkaan kuntoutuksenlaatustandardin laatimisen. Konsultin johdolla työskennellyt toimintayksiköidenasiantuntijatyöryhmä sai työnsä päätökseen syksyllä1998, jolloin Hyvä kuntoutuskäytäntö -Invalidiliiton sitoumus erityisestivaikeasti vammaisten henkilöiden kuntoutuspalvelujen jatkuvaksiparantamiseksi valmistui. Sitoumus hyväksyttiin liittohallituksenkokouksessa ja julkaistiin saman vuoden marraskuussa.Palvelun käyttäjän, kuntoutujan versio Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen periaatteista ja edellytyksistä, joilla hyvä kuntoutuskäytäntötoteutuu, kuntoutumisprosessin eri vaiheissa, kehitettiinvuoden 1999 aikana.Hyvä kuntoutuskäytäntöKuntoutuksen toimintayksiköt laativat toimintayksikkökohtaiset laatutyönsuunnitelmat ja varasivat resurssit niiden toteuttamiseen kolmevuotisenprojektin aikana. Suunnitelmat sisälsivät laatukäsikirjojenlaatimisen ja laatujärjestelmien kuvaamisen. Käytössä olivatISO-9001-mukainen laatujärjestelmän Lapin kuntoutuskeskukses-28

sa, Suomen Laatupalkinnon arviointimalli Jyväskylän työklinikalla,Järvenpään koulutuskeskuksessa ja Sopeutumisvalmennuskeskuksessa.PIENET-järjestelmän mukainen kuvaus kirjattiin Kuopion Työklinikallatäydentäen ISO-9001 ja Suomen Laatupalkintomallin osioilla.Kuntoutusohjauksen laadunhallinta -käsikirja ja-järjestelmäkuvaus perustui myös PIENET-järjestelmäkuvaukseen.Laatutyöhön osallistuivatLaatutyöhön osallistuivat kuntoutuspalvelujen laatua koordinoivantyöryhmän lisäksi Hyvä kuntoutuskäytäntö -osahankkeesta vastannuttyöryhmä toimintayksiköissä toimineen taustaryhmänsä tuella,kuntoutuspalvelujen asiakkaat, omaiset ja läheiset, sidosryhmät jayhteistyötahot. Toimintayksiköissä toimivat laaturyhmät koko hankkeenajan, laatuvastaavat/-päälliköt huolehtivat toimintayksikköjenlaatujärjestelmien dokumentoinnista. Kaikki toimintayksiköidenhenkilökuntaan kuuluvat käyttivät työaikaansa työryhmän laatutyöhönja -koulutukseen.Kansaneläkelaitos määritteli hankkeen toteuttamisen aikana laatustandardiaVaikeavammaisen asiakkaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.Käpylän Kuntoutuskeskuksen ylilääkäri Hannu Alarantaosallistui aikuisten kuntoutuksen laatustandardin ja Sopeutumisvalmennuskeskuksenjohtaja Tiina Johansson lasten kuntoutuksen laatustandardinmäärittelyyn.Tuloksien arviointiKaikki vaikeavammaisten kuntoutusta toteuttavat toimintayksiköt,samoin kuin ammatillisen kuntoutuksen toimintayksiköt saivat selkeäähyötyä laatutyöstä Kansaneläkelaitoksen kilpailutusmenettelyyn.Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus on ollut käytössä kaikissaneuvotteluissa ja osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi.Kansaneläkelaitoksen arviointiryhmä on auditoinut Lapin jaKäpylän kuntoutuskeskukset ja opetushallituksen auditoijaryhmäJärvenpään koulutuskeskuksen.Palvelun käyttäjän kannalta Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksellaon ollut erityisen suuri merkitys. Asenteet ja menettelytavatovat muuttuneet entistä laadukkaampaan suuntaan, palvelujenseurantaa, toimivia palautemenettelyjä, on tullut lisää. Erityisenmerkitykselliseksi on osoittautunut yhteisen keskusteluprosessintoiminta ja jatkuvuus.29

Toimivan palautejärjestelmän kehittäminen on olennainen parannustoiminnan kehittämisen kannalta. Hinta- ja laatutietoisuuson kasvanut joka tasolla. Rajankäyntiä helpottaa dokumentoitu laatulupaus.Projekti on ollut käynnistäjä ja mahdollistaja. Laatutyötäon tehty oman toiminnan kehittämisen takia. Sisäisen keskusteluntaso yleisesti ja sisäisen arviointikeskustelun taso erityisesti on noussut,arviointi kohdistuu nykyisin asiaan ei henkilöön. Pulmat eivätnyt henkilöidy, vaan järjestelmästä käsin haetaan ratkaisuja pulmatilanteisiin.Laatutyö on ollut erittäin hyvä perusta koko toiminnankehittämisen kannalta.Laatutyön aloitusvaiheessa koulutukseen olisi tarvittu enemmänpanostusta, laajaa laadun peruskoulutusta kaikille, joka olisi vaikuttanutlaatutyöhön suhtautumiseen. Laatutyö on jokapäiväistätyötä, joka vähentää arkipäivän päällekkäisyyksiä ja sekaannuksia,auttaa välttämään sudenkuoppia. Erityinen vaara on “näennäislaatutyö“,johon asianosaiset eivät osallistu ja jossa eri toimijatahojenvälinen vuoropuhelu ei toimi. Onnistumiseen ja tulokselliseen laatutyöhöntarvitaan laajaa osallistumista ja toimivaa vuoropuhelua.Koordinoiva työryhmä arvioi, että Invalidiliitto on tehnyt jättiharppauksenaloittaessaan laatutyön. Sidosryhmien kanssa toimiessaon “tukevampi olo“ dokumentoidun laatumäärityksen kanssa.Kuntoutuspalvelujen laatua koordinoiva työryhmä jatkaa työtäänyksiköiden johtajien yhteistyöryhmänä liiton kuntoutuspalvelujenkehittämisessä. Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus on jalkautettavakaikissa toiminnoissa perustasolle. Sitoumus on linjaukset sisältäväideologia, joka ohjaa käytäntöjä. Kuntoutuksen laatua koordinoivatyöryhmä arvioi, että sen työlle asetetut tavoitteet onsaavutettu ja ylitettykin. Käytössä on laajempi määritys, Hyvä kuntoutuskäytäntö-sitoumus, kuin oli alkuperäinen ajatus.JatkosuunnitelmatHyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen päivitystä tarvitaan jatkossasäännöllisesti vastaamaan uusia tilanteita. Invalidiliiton sisäinen arviointikoulutus,joka toteutuu 1999-2000 vaihteessa, antaa toimintayksiköidentyöntekijöille valmiudet Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksenja muiden käytettävien arviointimenettelyjenmukaiseen ristiin auditointiin.Toimintayksiköiden laatuvastaavien verkosto jatkaa toimintaansa.Kuntoutuspalvelujen osalta johtajien yhteistyöryhmä on vas-30

tuussa laatuverkoston toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta ja koordinoinnistaja koko kuntoutuksen kentässä tehtävästä laatutyöstä.Johtajien ryhmä määrittelee tehtävät verkostolle. Johtajat vakinaistavatyhteiset tavoitteet, jotka liittyvät esimerkiksi lakimuutoksiin,Kelan suunnitelmiin, Vakuutusalan kuntoutuskeskuksen suunnitelmiinja alan kansainvälisiin kehitysnäkymiin. Kuntoutuksen toimintayksiköidenlaatupäälliköt pitävät säännöllisesti yhteiskokouksia.Liitteenä kuntoutuksen laatutyön tilannekatsaus taulukkona (LIITE 10).7 JOHTAJUUS MUUTOSVOIMANAJohtamisen laatua koordinoivana työryhmänä toimi keskustoimistonosastopäälliköiden ja vastuuhenkilöiden työryhmä. Johtamisenlaatutyön osatehtäviksi valittiin keskustoimiston vastuuhenkilönroolin ja tehtävien määrittely oman toimialueensavastuuhenkilönä ja työryhmän jäsenenä. Toiseksi tehtäväksi valittiinjohtamisen kehittämisen sisältösuunnitelman laatiminen jakolmanneksi tehtäväksi suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänkehittäminen.Johtamisen laatutyön kokonaissuunnitelma, tavoitteet ja valitutosatehtävät olivat oikeaan osuneita valintoja. Tarkempi organisaationperusprosessien hahmottaminen olisi selkiyttänyt johtamisentehtäviä kokonaisuuden kannalta. Kaikkien valittujen osatyöryhmientyö on kesken. Paneutumista tarvitaan erityisesti johtamisensisällölliseen kehittämiseen ja sen painopistealueena henkilöstöjohtamisenkehittämiseen.Monia päällekkäisiä, isoja kehittämishankkeita on ollut toteutusvaiheessasamaan aikaan, esimerkiksi tietohallintojärjestelmänluominen ja henkilöstöpolitiikan määrittely. Osittain samat vastuuhenkilötovat olleet kehittämisvastuussa muista hankkeista, päällekkäisyydetovat aiheuttaneet käytännön organisointiin pulmia.Toteutettu yhteinen Kehitysvuoropuhelu -ohjelma tuotti yhteisetja yksilölliset johtamisen kehittämistehtävät lähivuosien ajaksi janiille toteuttamissuunnitelmia.Suunnittelu, ohjaus ja seurantaSuunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmää kehittäneen työryhmäntehtävä oli selkeä ja konkreettinen. Osittain tästä syystä työryhmäon edennyt nopeasti kehittämistyössään. Työryhmä on teh-31

nyt mallit projektin, toimintasuunnitelman ja strategisen suunnittelunprosesseista, ohjeet ja mallit projektin ja toimintasuunnitelmanja toimintakertomuksen tekoa varten. Malleja on kokeiltukäytännössä ja muokattu saadun palautteen perusteella.Keskustoimiston osastopäälliköiden javastuuhenkilöiden roolia ja tehtäviä kartoitettiintehtäväkuvauksien avulla. Arvioinninperusteella organisoitiin keskustoimistonvastuuhenkilöiden yhteistyöfoorumi uudellatavalla, jaettiin työt ja tehtävät osaryhmienkesken. Kehitysvuoropuhelu -ohjelman kehityskeskusteluissatäsmennettiin kuvauksia,arvioitiin kehittämistehtäviä ja laadittiin toteuttamissuunnitelmiatyöryhmäkohtaisilleja henkilökohtaisille kehitystehtäville.Invalidiliiton ja toimialueiden, asumis-,järjestö- ja kuntoutuspalvelut, laatupolitiikatohjaavat ja antavat suunnan vastuuhenkilöidentoiminnalle toimialueellaan. Laatupolitiikassamääritellään laatu- ja kehittämisvastuutkunkin toimialueen ja -tahon, myösjohtajien, osalta.Johtamisen laatutyöhön osallistuivat suurimmaksi osaksi keskustoimistonkaikki osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt. Projektin vetäjäosallistui kaikkien osatyöryhmien työhön. Johtamisen sisällön kehittämiseensaimme ohjausta Kehitysvuoropuhelu-ohjelman konsultilta.Toimintayksiköiden johtajien työkokouksissa, aluetoiminnanneuvottelupäivillä ja järjestökoulussa, on käsitelty suunnittelu-,ohjaus- ja seuranjärjestelmän kehittämistä ja etsitty toimivia mallejaeri tahoilla ja tasoilla toteutuvaan vuoropuheluun. Asumispalvelujenhenkilöstön kehittämissuunnitelma sisältää esityksen palvelutalojenjohtajien kehittämisohjelman sisällöksi.Johtajuus organisaatiossaKehittämistyön tuloksena keskustoimiston vastuuhenkilöiden organisoidutyhteistyömuodot muuttuivat tukitoimintojen ja sisältötoimintojenmukaan. Syntyi erilaisia yhteistyön kokoonpanoja johtamisenkäytännön toteutuksen tueksi.32

Suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmä on jäntevöitynytprojektin aikana. Erityisesti on etsitty ratkaisuja, jotka mahdollistavatison organisaation kaikkien tasojen osallistumisen prosesseihinvalmistelu-, suunnittelu-, toteutus-, arviointi- ja seurantavaiheissa.Kehitysvuoropuheluohjelmassa määritettyjä yhteisiä ja henkilökohtaisiakehitystehtäviä on kesken ja niitä toteutetaan edelleen.Johtamisen laatua koordinoiva työryhmä arvioi tuloksia saavutetunosatehtävissä, jotka ovat selkeästi rajattuja. Tuloksien saavuttaminentuottaa selkeää hyötyä toteuttajille. Voimavaroja kohdentamalla,vahvistamalla sitoutumista annettuihin osatehtäviin jahankkeisiin, työryhmä voi vaikuttaa johtamisen laadunhallinnankehittymiseen. Koko projektin aikana on lisääntynyt avoin ja asiallinenkeskustelu johtamisen erilaisista pulmakohdista. Johtamisenkehittämistyössä määritellään seuraavaksi henkilöstöjohtamisenyhteiset linjat ja toimintamallit. Johtamisen kehittäminen tehtäväalueenaositetaan ja valitaan yhteiset koulutus sisällöt. Organisaationperusprosessit kuvataan, jolloin johtamisen rooli ja merkitysjäsentyy kokonaisuudessa.Kevään 2000 aikana tehtävässä on yhteisten johtamisen linjauksienlöytäminen. Tämä koskee kaikkia Invalidiliiton johtamistehtävissätoimivia, toimihenkilöjohtoa (osastopäälliköt ja vastuuhenkilöt),toimintayksiköiden johtajia ja luottamusjohtoa.Kehitysvuoropuhelu -ohjelman yksilölliset kehitystehtävät ja niideneteneminen tarkistetaan vuosittaisten kehityskeskustelujenaikana. Yhteisten tehtävien toteutumisesta vastaa keskustoimistonvastuuhenkilöiden ryhmä. Onnistumisen kannalta on tärkeää varmistaavoimavarat jatkotyöhön. Liitteessä on johtamisen laatutyöntilannekatsaus (LIITE 11).8 TUKIPALVELUT TAKAAVAT LAADUNTukipalvelujen laatua koordinoivan työryhmän tehtävä oli laatiatukipalveluiden laadunhallinnan kokonaissuunnitelma. Suunnitelmanlaatimisen jälkeen tehtävänä oli ohjata ja seurata sen toteutumistakoko organisaatiossa. Tukipalvelujen laatua koordinoivan työryhmännimeämisvaiheessa projektin johtoryhmä syksyllä 1996korosti erityisesti eri toimintayksiköiden ja keskustoimiston välistenlinkkien toimivuutta, sisäisen palvelun sujuvuutta.33

Työryhmä valitsi yhteisen kehittämistyöntehtäviksi henkilöstöpalvelujen,kiinteistöpalvelujenja toimistopalvelujen-osahankkeet. Henkilöstön osaltatodettiin tarvetta ottaa tarkasteluunhenkilöstön suunnittelu,rekrytointi, perehdytys, eri tehtävissätarvittavien pätevyyksieneli kompetenssien määrittely,työsuhdeasioiden yhtenäinenhoitaminen ja erilaisten olemassa olevien suunnitelmien yhtenäistäminen.Kiinteistöhuollon osalla todettiin tärkeäksi kartoittaa keskustoimistonkiinteistöpalvelujen ja toimintayksiköiden kiinteistötoimenyhteistyötä. Keskustelussa nousivat esiin tukipalvelujenlaatutyön kohteina toimistopalvelujen kehittäminen, asiakashuolto(ravitsemuspalvelut, siisteyspalvelut, oppilashuolto, vaatehuolto)ja laskentatoimi. Muita kohteita olivat sisäinen viestintä, arkistointiohjeet,yhtenäiset lomakemallit.Kiinteistöpalvelujen ja toimistopalvelujen työryhmissä oli laajaedustus asumis- ja kuntoutuspalvelujen toimintayksiköistä ja keskustoimistonkiinteistöosastolta. Kiinteistöpalvelujen laatujärjestelmänkuvaus on edennyt lausuntokierrokselle toimintayksiköihin.Samoin lausuntokierroksella oli toimistopalvelujen suositus yhteisiksitoimintamalleiksi ohjeineen.Henkilöstöpalvelujen osatehtävä ei ole edennyt, vaan odottaahenkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kokeilun tuloksia ja henkilöstöpolitiikanvahvistamista. Asumispalvelujen henkilöstön kehittämisestäerillinen laadittu esitys valmistui syksyllä 1999.Tukipalvelujen laatutyön kokonaissuunnitelma ja valitut osatehtävätolivat oikeaan osuneita. Tietohallintojärjestelmän osuus taloushallinnonlaadunhallinnassa on tärkeä osatehtävä, jonka toteutusjää projektin jälkeiseen aikaan. Siihen liittyvätkonsernitilinpäätöksen ohjeistus ja raportointi, ohjeet sisäiseen laskentaan,yhtenäiset aikataulut ja henkilöstötilinpäätös.Keskustoimiston, johtamisen ja tukipalveluiden, laatutyön vauhtion ollut verkkaisempaa kuin toimialueiden laatutyössä. Toimintayksikötolisivat kaivanneet liiton yhteisiä määrityksiä ohjaamaanomia määrityksiään sateenvarjon tavoin. Kiinteistönhoidon laatu-34

työn linjaukset on tarkistettava linjaan olemassa olevien ohjeistuksienkanssa. Koko organisaation tasolla taloushallinnon laatutyö onaivan alkuvaiheessa, koska tietohallintojärjestelmän luominen onsitonut taloushallinnon resurssit niin, ettei niitä ole riittänyt muuhunkehittämiseen.Määritelty laatupolitiikka antoi selkeän suunnan ja taustatuenkehittämistyölle. Kokonaisuudessaan tukipalvelujen laatutyöstä onnostettu asiakasnäkökulma esiin, viety ideologia ja arvokeskusteluakeittiöihin, toimistoihin ja huoltotehtäviin.Tukipalvelujen laatutyöhön osallistuivat kaikki toimintayksiköt jaosastot. Toiminnoista mukana olivat kiinteistö-, toimisto-, keittiöjahenkilöstöhallinnon ryhmät. Työn tuloksena toiminnan kokonaisuusjäsentyi, yhteiset periaatteet ja toimintamallit kirjattiin ohjeiksi,jotka selkiyttävät toimintoja, organisointia ja keskinäistä työnjakoa.Tuloksien saavuttamisen kannalta merkittävintä oli työryhmienlaaja pohja, kaikissa työryhmissä oli asumis- ja kuntoutuspalvelujentoimintayksiköiden ja osastojen edustus.Tietohallintojärjestelmän luominen auttoi tiedonkulkua ja ratkaisimonia tukipalvelujen aiempia kehittämistehtäviä. Samaan aikaanlaatuprojektin kanssa toteutettuna tietohallintoprojekti vei osantukipalvelujen kehittämisresursseja ja aiheutti päällekkäisyyksiävastuuhenkilöiden aikatauluihin, koska tietohallintoprojekti aseteltiintärkeämmäksi ja ensisijaisesti toteutettavaksi.9 PROJEKTIN TULOKSET ELÄMÄÄNLaatutyön jatkuvuuden turvaaminenInvalidiliiton toimintasuunnitelmassa vuodelle 2000 todetaan, ettälaatuprojekti on ollut keskeinen yhdistävä tekijä liiton monille toiminnoille.Vuoden 2000 aikana siirretään projektin tulokset osaksikäytäntöä. Tämä tapahtuu järjestötoiminnan, palveluiden ja tukipalveluidensektoreilla (Invalidiliiton toimintasuunnitelma 2000).Laadukkaat vammaispalvelut -projektissa koko organisaation laatujärjestelmänperustaksi valittiin Suomen laatupalkinto -malli. Alkuvuodesta2000 viimeistellään omistaja-, laatu- ja henkilöstöpolitiikat.Keskustoimisto käynnistää Suomen Laatupalkinto -mallinmukaisen itsearvioinnin käytännön toteutuksen.35

Laatuverkostot toimivaksiInvalidiliiton toimintayksiköissä ja osastoilla nimetyt laatuvastaavatja laaturyhmät jatkavat työtään. He vastaavat laadunhallinnan suunnittelustaja toteutuksesta, laatujärjestelmien ja -käsikirjojen laatimisesta.Laatuvastaavien ja toimintayksiköiden laatutyön tueksi järjestetäänkaksi kertaa vuoden 2000 aikana laatutyöstä vastaavientapaaminen. Valtakunnallisen verkoston ohella toimivat alueellisetja toimialuekohtaiset laatuverkostot.Kuntoutuspalvelujen laatutyöToimintasuunnitelmassa vuodelle 2000 todetaan, että Hyväkuntoutuskäytäntö -sitoumus on käytössä kaikissa toimintayksiköissä.Kuntoutuksen yksiköiden johtajien keskinäistä työskentelyä tiivistetään.Tavoitteena on saada aikaan yhteinen linjaus liiton kuntoutustoiminnanja palveluiden kehittämiseen.Asumispalvelujen kehittäminenAsumispalvelutoiminnan suunnitelmassa vuodelle 2000 tavoitteeksiasetetaan asumispalvelutoiminnan ja vaikuttamis- ja järjestötoiminnanyhteistyön tiivistäminen. Laatuprojektin osana käynnistettyasumispalvelun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi annetaanasumisen toimintayksiköiden sekä järjestö- ja sosiaaliosastonyhteistyöryhmän tehtäväksi. Tavoitteena on hyödyntää toistemmeosaamista ja työkentästä nousevia kehittämistarpeita vammaistenihmisten elinolosuhteiden edistämiseksi.Laatuprojektin työn tuloksien viimeistely ja käyttöönotto• Asumiskokeilu, työryhmä jatkaa, ohjaus, seuranta, arviointija kehittäminen• Palvelutarpeen itsearviointi, koulutus ja ohjaus, seurantaja arviointi kahden vuoden kuluessa• Henkilöstön kehittäminen, “Osaamisella tulevaisuuteen“-esityksen suunnitelman mukaan• Avoimet palvelut, projektisuunnitelman mukainen toteutus• Yhteydet yhteiskuntaan -ryhmä jatkaa, yhteistyöryhmäjärjestö- ja sosiaaliosaston kanssa• Palvelutalojen laatujärjestelmät/-käsikirjat, jokaisen palvelutalon laatutyön tilannekatsaus, jatkosuunnittelu ja ohjaus36

TukipalvelutVuoden 2000 toimintasuunnitelman mukaan tukipalvelujen laadunkehittämisessä ryhdytään soveltamaan “Hyvä toimistokäytäntö”-laatukriteereitä käytäntöön keskustoimistossa ja toimintayksiköidentoimistotyössä.Tukipalvelujen laatua koordinoiva työryhmä, toimistotyön laatutyöryhmäja kiinteistöpalvelujen laatutyöryhmä jatkavat työtäänseurantaryhminä. Työryhmien kokouksia on kerran vuodessa tehtyjenmuutoksien ja uudistuksien vaikutuksien arvioimiseksi. Samaanaikaan etsitään ja määritellään uusia parantamiskohteita.JärjestötoimintaVuoden 2000 aikana toteutuu vaikuttamistoiminnan prosessienkuvaus paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Vuoden1995 aikana käynnistetyn uudistuneen paikallis-, alue- ja valtakunnallisentason järjestökoulutuksen tilanne arvioidaan ja senrooli vaikuttamistoiminnan kehittämisessä 2000-luvulla.Johtamisen kehittäminenToimintasuunnitelmassa vuodelle 2000 todetaan, että vuoden aikanajatketaan liiton suunnittelu-, ohjaus ja seurantajärjestelmän kehittämistäsiten, että yhdistykset ja alueet sekä toimintayksiköissä asiakkaat,henkilöstö ja johtokunta voivat osallistua toiminnan arviointiinja linjauksiin.LaatukoulutusToimintayksiköiden yhteinen auditointikoulutus toteutetaanvuodenvaihteessa 1999-2000. Koulutetut toimivat sisäisinä auditoijianatulevien kolmen vuoden aikana asumis- ja kuntoutuspalvelujentoimintayksiköissä. Auditoijat saavat koulutuksessa valmiudetarvioida kaikkien Invalidiliiton laatutyössä käytettyjenarviointikriteerien mukaisesti toimintayksiköiden palveluja ja toimintaa.Laatuvastaavat kokoontuvat säännöllisesti kaksi kertaa vuodessavaltakunnallisiin tapaamisiin. Niiden lisäksi järjestetään alueellisiaja toimialuekohtaisia tapaamisia tarpeen mukaan.37

KIRJALLISUUSAlasoini, Tuomo - Kyllönen, Mari - Kasvio, Antti (toim.): Työelämän innovaatiot -väline kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistämiseen. Raportteja 2.Kansallinen työelämän kehittämisohjelma. Helsinki 1997.Arviointiperusteet 1998 (myös 1996 ja 1997). Tavoitteena erinomainen kilpailukyky.Suomen laatupalkinto - toiminnan arvioinnin ja jatkuvan parantamisentyökalu. Suomen Laatuyhdistys ry.Autio, Tiina: Palvelun laatu, hoidon laatu, elämän laatu... - ikääntyvien asiakkaidenkokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollosta. Osa I. Laatuvanttu-projekti.Hämeen lääninhallitus. Sosiaalikehitys Oy. Stakes. 1996.Benchmarking - työkalu oppivalle organisaatiolle. Käytön edellytyksistä.Jaosjulkaisu 4/1996. Suomen Laatuyhdistys.Blåfield, Heikki: Laatua palveluihin prosessijohtamisella. ACTA nro 56. SuomenKuntaliitto. Helsinki 1996.Brown, Mark Graham: Laatu lähellä sydäntä (MET). Voittajan taskukirja. MalcolmBaldrige - laatupalkinnon keskeiset arviointiperusteet.ERKYLÄ-projekti. Väliraportti 1. Palvelujen käyttäjien tarveselvitys. Sosiaali- jaterveysministeriön selvityksiä. Edita. Helsinki 1996.Eronen, Anne - Hokkanen, Liisa - Kinnunen, Petri - Lehto-Pusa, Päivi -Rönnberg, Leif - Särkelä, Riitta: Hyvinvoinnin verkostoja näkyvissä. Kuntien jajärjestöjen näkemyksiä sosiaalisen tuen tuottamisesta. Sosiaaliturvan Keskusliitto.Helsinki 1995.Eräsaari, Risto - Lindqvist, Tuija - Mäntysaari, Mikko - Rajavaara, Marketta(toim.): Arviointi ja asiantuntijuus. Gaudeamus. Tampere 1999.Eskelinen, Marjut - Hietanen, Elina - Kinnunen, Petri - Särkelä, Riitta (toim.):Toisin toimien uutta oppien. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Helsinki1998.Haverinen, Riitta - Maaniittu, Maisa - Mäntysaari, Mikko (toim.): Tulokseksi laatu.Puheenvuoroja sosiaalihuollon laadunkehittämisen teorioista, metodeista jakäytännöistä. Stakes Raportteja 179. Gummerus Kirjapaino Oy, Saarijärvi 1995.Haverinen, Riitta - Maaniittu, Maisa - Mäkelä, Marjukka - Mäntysaari, Mikko -Outinen, Maarit (toim.): Laadunhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtakunnallinensuositus sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinnan järjestämisestä jasisällöstä. Stakes 1995.Hedman, Leena: Miten oppia muiden menestyksestä. Tiivistelmä luennosta. OyQualitas Ab 1996.Helios II Eurooppalainen hyvän käytännön opas. Kohti vammaistenyhdenvertaisia mahdollisuuksia. Euroopan komissio. 1996.Henkilöstöpolitiikan uusi tuleminen. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikanarviointihankkeen raportti. Valtion työmarkkinalaitos 10/98.Valtionvarainministeriö. Helsinki 1998.Henkilöstötyytyväisyyden jatkuvan parantamisen työkalu. Laadunhallintajaos 5/1997. Suomen Laatuyhdistys ry.38

IBM Maailmanlaajuista osaamista, paikallista palvelua. Yhteenveto Suomenlaatupalkinto 1995 -voittajan hakemuksesta ja arviointipalautteesta. SuomenLaatuyhdistys ry.Itsenäisen toimintakyvyn mittari (FIM). Versio 3.1. Opas kuntoutuksen seurantajaarviointijärjestelmään. Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1996.Jalava, Urpo - Virtanen, Petri: Laatu, innovaatio ja projekti. Hyvinvointipalvelujenkehittämisen ydinkysymyksiä. Kirjayhtymä. Helsinki 1996.Jokinen, Leena: Suunnitelma vai sattuma hengityselinsairaan aikuisenkuntoutuksen valikoitumisessa. Keuhkovammaliiton julkaisuja 6/1996.Julkisten palvelujen laatustrategia (nro 1). Henkilöstötilinpäätös (nro 2). Julkistenpalvelujen arviointi (nro 3). Laatutyökalut (nro 4). Palvelusitoumus (nro 5).Suomen Kuntaliitto. Helsinki 1998.Järvikoski, Aila - Puumalainen, Jouko - Vilkkumaa, Ilpo: Selvityskuntoutustoiminnan arviointitarpeista. STM:n selvityksiä 7/1997.Järvinen, Pekka (toim.): Prosessikonsultointi - mitä ja miten? Raportti 5. Tampereenaluetyöterveyslaitos. 1997.Kaipio, Kalevi (toim.): Me teimme sen. Kehitysvammapalvelujen laadun kehittämisenkäytännöt. Kehitysvammapalvelujen tuloksellisuus ja laatu -projekti.Kehitysvammaliitto ry. Tutkimus- ja kokeiluyksikkö. Helsinki 1996.Kankkunen, Kari - Kähäri, Perttu - Matikainen, Esa: Strategiana yhteensopivuus.Sedecon Oy. 1995.Kansallisen työelämän kehittämisohjelman toimintakertomus 1996. Projektisihteeristönja asiantuntijaryhmän raportti johtoryhmälle. Työpapereita 4.Kansallinen kehittämisohjelma. Helsinki 1997.Keenan, Kate: Kehitä itseäsi -sarja. 1. Opas ajanhallintaan. 2. Opas itsensäjohtamiseen. 3. Opas johtamiseen. 4. Opas käyttäytymisen ymmärtämiseen. 5.Opas ongelmien ratkaisuun. 6. Opas suunnittelemiseen.Kirjonen, Juhani - Heiskanen, Tuula - Filander, Karin - Hämäläinen, Anne: Tilaaajattelulle. Asiantuntijatyön kehykset julkisella sektorilla. Kasvatustieteidentutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 1997.Kiuru, Markus: Toimintolaskenta prosessijohtamisen työkaluna. Vantaa 1994.Kohti yhteiskuntaa kaikille. Vammaispoliittinen ohjelma. STM. Valtakunnallinenvammaisneuvosto. STM:n julkaisuja 1995: 10. Helsinki 1995.Kurikka, P. & Monni, T-M. (toim.): Kamuja ja tarinoita - yhdeksän näkökulmaatuottavuusyhteistyöhön. Tuottavuudella tulevaisuuteen -ohjelman julkaisuja.Työterveyslaitos, Työturvallisuusosasto. 1995.Kurikka, P. & Monni, T-M. & Kujala, P. (toim.): Kaikki mukaan. Yhdessä pärjäämmeparemmin. Esimerkkejä työpaikoilta. Työterveyslaitos, Työturvallisuusosasto. 1997.Kurikka, P. & Monni, T-M. & Mikkola, M. (toim.): Tuottavuusyhteistyön edistäminen-lehti. Kansallisen tuottavuusohjelman projekti. 1996. Työterveyslaitos,Työturvallisuusosasto.Känkänen, Päivi - Ström, Markus - Hyppönen, Merja: Matkalla mittarienmaailmaan. LOKKI-toiminta vuonna 1993. Turun kaupunki. Sosiaalikeskus 1994.39

Kvist, Hans-Henry - Arhomaa, Sami - Järvelin, Kimmo - Räikkönen, Jukka:Asiakasprosessit. Miten parannat tulosta prosesseja kehittämällä ? Sedecon Oy.Laadun kehittäminen perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollonlaadunvarmistuksen työryhmän loppuraportti. Stakes 40/1995.Laamanen, Kai: Kohti huippusuorituksia. Organisaation itsearviointi. SuomenLaatuyhdistys ry 1997.Laamanen, Kai: Kohti huippusuorituksia. Organisaation itsearviointi. SuomenLaatuyhdistys ry 1995.Laine, Kalle - Hulkkonen, Vesa: Strategia: Ajatuksista tekoihin. Hallinnonkehittämiskeskus. Edita. Helsinki 1996.Lillrank, Paul: Laatuajattelu. Laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa.Otava 1998.Lindqvist, Tuija: Miten tukea selviytymistä ? - sosiaaliteko-kurssienevaluaatiotutkimus. D1/1996. Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto.Loijas, Sari - Merentie, Aini: Towards a Society for All. An Action Programme onDisability Policy. Ministery of Social Affairs and Health. National Council onDisability. Helsinki 1995.Lumiaho-Suomi, Mirja: Asukkaat ja asiakkaat palvelutuotannon lähtökohdaksi.Stakes 30/1995.Lumijärvi, Ismo - Jylhäsaari, Jussi: Laatujohtaminen ja julkinen sektori. Laadun jatuloksen tasapaino johtamishaasteena. Gaudeamus. Helsinki 1999.Marsh, John: Laatutyökalut A:sta Ö:hön. Oy Rastor Ab.Measuring Organisational Improvement Impact. Presented by: Richard Y. Chang.Kasanen Koulutusyhtiöt. Luentomateriaali. 1997.Muistinvirkistäjä - the Memory Jogger (GOAL/QPC/MET). Taskukirja jatkuvankehityksen apuvälineistä. Suomen Laatuyhdistys. Tampere 1996.Muotka, Riitta - Puolanne, Mervi: Laadulla potkua yhdistykseen. Keuhkovammaliitonjulkaisuja 5/1996.Mäntysaari, Mikko - Aalto, Anu-Riikka - Maaniittu, Maisa: “... On oltava hirveänvahva“. Asiakaspalautetta sosiaalihuollosta. Stakes 19/1996.Opitaan yhdessä -koulutuspaketti. Video, kouluttajan kansio ja piirtoheitinkalvot.Suomen Videokeskus Oy. 1997.Oulasvirta, Leena: Euroopan laatupalkinto -julkissektori. Hallinnonkehittämiskeskus. 1996.Paatero, Heidi - Vuorio, Anne: Katsaus kuntoutuksen laadunhallintaan. Sosiaali- jaterveysministeriön monisteita 1997:7. Helsinki.Paikalliset laatujärjestelmät -projektin julkaisut. Kehitysvammaliitto 1999. 12 julkaisua.Pajukoski, Marja: Projektista käytäntöön. Ehkäisevän sosiaalipolitiikan kuntaprojektinhallinnollinen raportti. Selvityksiä 1996:8. STM.Perälä, Marja-Leena - Eerola, Eeva-Liisa - Räikkönen, Outi - Koponen, Leena -Kerppilä, Satu: Yhdessä uudistuen laadunhallintaan. Kuopion läänin hoitotyönlaatuprojektin arviointi. Stakes Raportteja 183. Helsinki 1995.40

Piispanen, Eeva - Mononen, Marjatta: Näin me sen teimme. Tuottavuuttatyöyhteisöjä kehittämällä. Toimiva työyhteisö -hanke 1995. Valtiovarainministeriö.Henkilöstöosasto. Helsinki 1995.Puolanne, Mervi - Juvonen, Pirjo: Onko talon tavoissa mieltä ja järkeä ?Kuntoutusyrityksen palvelujärjestelmän laadun kehittämishanke. Sosiaali- jaterveysministeriön monisteita 1997:2.Puomio, Marja - Outinen, Maarit (toim.): Diabetesliiton laatupuu viheriöi.Aiheita 48/1997. Stakes 1997.Päivärinta, Eeva: Palvelutalojen elämänlaatua etsimässä - palveluasuminenasiakkaiden kuvaamana. Stakes Raportteja 198/1996.Raatikainen, Riitta: Kehittäjä - huomisen voittaja. Laatu organisaation parantamisentyökaluna. Suomen Laatuyhdistys ry. Lahti 1994.Reina, Ulla (toim.): Tuottavuusyhteistyö yrityksen menestystekijänä. Tampereenteknillinen korkeakoulu. Turvallisuustekniikan laitos. 1996.Rissa, Kari: Panosta työkykyyn. Työeläkelaitosten Liitto ja Työturvallisuuskeskus.Jyväskylä 1996.Ryynänen, Leena - Ryynänen, Olli-Pekka - Puska, Pekka: Veteraanikuntoutuksenlaatuprojekti. Esitutkimusraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita1996:22.Sairaalahoidon laatu - potilaan näkökulma. Tiedote Nro 42/96. Stakes.Salmela, Tuula: Asiakaspalautteen haaste. Menetelmiä ja esimerkkejä. Oppaita32. Stakes 1997.Salmela, Tuula (toim.): Autetaanko asiakasta - palvellaanko potilasta ? Stakes.Atena Kustannus Oy. Jyväskylä 1997.Sarala, Urpo: Oppiva laatuorganisaatio ja tiimityö. Moniste.Sarala, Urpo: Onko oppiva organisaatio utopia vai todellinen mahdollisuus?Ideamallin koettelua Pohjois-Karjalassa. Moniste.Sarala, Urpo (toim.): Madaltuvat organisaatiot - itseohjautuvat pienryhmät.Kahvikerhosta oppivaan organisaatioon. Suomen Laatuyhdistys Ry.Savolainen, Taina: Laadun johtaminen: Käsitteellinen tarkastelu ja laatujärjestelmänkehittämisprojektin käynnistämisen kuvaus esimerkkiyrityksessä.N:o 93/1994. Jyväskylän yliopisto. Taloustieteen laitos. Moniste.Silén, Timo: Laatujohtaminen - menetelmiä kilpailukyvyn vahvistamiseksi.WSOY 1998.Sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen arviointi vuonna 1998. Eripainosjulkaisusta Peruspalvelut Etelä-Suomen läänissä vuonna 1998. Etelä-Suomenlääninhallituksen julkaisuja 22. Hämeenlinna 1999.Sosiaaliturvan suunta 1997-1998. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja1997:26.Summer School -97 Conference video. The Finnish Federation for SocialWelfare and Health. 1997.Suomen laatupalkinnon PK-arviointiperusteet. Toiminnan arvioinnin ja jatkuvanparantamisen työkalu PK-organisaatioille. Suomen Laatuyhdistys ry.41

Suomen Laatuyhdistys ry: Miten mittaan asiakastyytyväisyyttä. Ohjeita jakokemuksia yrityskäytännöistä. Jaosjulkaisu 1/1995.Suomen Lääkäriliitto: Lääkäri ja laatu. Suomen Lääkäriliiton kirjasarja. 1999.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-EN ISO 8402. Laadunhallinta jalaadunvarmistus. Sanasto. 1995.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-EN ISO 9001. Laatujärjestelmät. Suunnittelun,tuotekehityksen, tuotannon, asennuksen ja huollon laadunvarmistusmalli.1994.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-EN ISO 9001-1. Laadunhallinnan jalaadunvarmistuksen standardit. Osa 1: valinta- ja käyttöohjeita. 1994.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-EN ISO 9004-1. Laadunhallinta jalaatujärjestelmän rakenneosat. Osa 1: suuntaviivat. 1994.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-ISO 9004-2. Laatujohtaminen ja laatujärjestelmienrakenneosat. Osa 2: suuntaviivat palveluille.Suomen Standardisoimisliitto SFS: SFS-ISO 10013. 1995. Laatukäsikirjanlaatimisohjeita.Suomen Standardisoimisliitto ry: ISO 9000 pk-yrityksille. Standardien ISO 9001,ISO 9002 ja ISO 9003 soveltamisohjeita. 1997.Syrjäytymisen estäminen. Hallinnonalan toimenpidekokonaisuus. Sosiaali- jaterveysministeriö. Monisteita 1998:5.Syyrakki, Leena (toim.): Tuloksellisuuden arviointi sosiaalitoimessa. Jyväskylänkaupunki. Sosiaalikeskuksen julkaisusarja 3/1993.Särmäkari, Veli: Mitä on hyvä laatupolitiikka ? Suuntaviivoja vanhustyönyhteisöille. Vanhustyön Keskusliitto. Helsinki 1997.Toimiston asiakirjat. Osa 1. Standardit 1999. SFS-käsikirja 76-1. SuomenStandardisoimisliitto 1999. Helsinki.Toimiston asiakirjat. Osa 2: Sanastoa ja ohjeita. SFS-käsikirja 76 osa 2. SuomenStandardisoimisliitto 1995. Helsinki.Tuottavuusyhteistyön edistäminen -projekti. Tuottavuusyhteistyön edistäminen -video ensimmäisiltä KAMU-päiviltä. Työterveyslaitos, Työturvallisuusosasto.af Ursin, Klaus: Laatuajattelu järjestössä. Moniste.Uusitalo, Teuvo & Reina, Ulla & Ruohomäki, Ismo & Mattila, Markku (toim.):Tuottavuusyhteistyön edistäminen - kartoitus nykytilanteesta valtion työpaikoilla.Tampereen teknillinen korkeakoulu. Turvallisuustekniikka.Vaali työkykyä sijoitat huomiseen. Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen. Jyväskylä1992.Vuorela, Terho: Toiminnan arvioinnin tutkimusotteiden kehitys. Valtionhallinnonkehittämiskeskus. Helsinki 1993.Väänänen, Alpo (toim.): Työn iloa ja menestystä. Tuloksellisuuden ja työelämänlaadun kehittämisen esteet ja edellytykset kunnallisessa työyhteisössä. Kunnallinentyömarkkinalaitos 1996.Åhlberg, Mauri: Jatkuva laadun parantaminen korkeatasoisena oppimisena.Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksia N:o 68. 1997.42

LAADUKKAAT VAMMAISPALVELUT -PROJEKTILIITE 1Projektin toteutumisaika: Maaliskuu 1996 - 1998Laadukkaat vammaispalvelut -projekti on Invalidiliitto ry:n kaikkientoimintayksiköiden ja järjestötoiminnan yhteisprojekti. Projektintarkoituksena on luoda laatujärjestelmä, joka kattaa kaikki Invalidiliitonpalvelut:· kuntoutus- ja koulutuspalvelut· asumispalvelut· tiedotus- ja neuvontapalvelut· järjestöpalvelutLaatujärjestelmän luomisen tavoitteena on varmistaa vammaistenhenkilöiden ihmisarvon toteutuminen ja tasa-arvoinen osallistuminenniin Invalidiliiton omien kuin muidenkin vammaisille tarkoitettujenpalvelujen tuotannossa. Sosiaali- ja terveydenhuollonalueelle kuuluvien palvelujen lisäksi on kyse opetushallinnon alueenkoulutuspalveluista, ympäristöhallinnon alueelle kuuluvista rakentamisesta,liikkumisesta sekä erilaisista toimintayksiköiden erityispalveluista(esimerkiksi pienryhmätoiminta, apuvälineasiat) ja jäsenistölle suunnatuistapalveluista.Projektissa käytetään hyväksi Invalidiliitossa olevaa asiantuntemustavammaisten henkilöiden tasa-arvoisen osallistumisen toteutumiseksiyhteiskunnassa. Projekti on kokeellinen ja prosessinomainen. Vammaisethenkilöt osallistuvat laatukriteerien luomiseen palveluasumisensopeutumisvalmennuskeskuksen ja koulutuskeskuksen asiakkaina ja yhdistystenjäseninä. Keskustoimistossa ja toimintayksiköissä, myös yhdistyksissä,työskentelevät ammattilaiset tuovat mukaan oman asiantuntemuksensa.Näissä kahdessa Invalidiliiton voimavararyhmässätyöstetään vammaisuuden asiantuntemus palvelemaan kuluttajia japalvelujen maksajia.Projektin tarkoitusProjektin tarkoituksena on luoda laatujärjestelmä, joka varmistaa, ettävammaisille henkilöille ja heidän omaisilleen tarkoitetut palvelut mahdollistavattäyden osallistumisen ja tasa-arvon toteutumisen.Projektin tulosValtakunnallisella tasolla on käytettävissä vammaispalvelun laatukriteerit· palvelujen tuottajien: järjestöt, kuntoutuslaitokset, asumispalveluyksiköt43

· palveluja ostavien asiakkaiden: sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela,vakuutusyhtiöt· palvelujen kuluttajien: vammaiset henkilöt ja heidän omaisensa käyttöön.Miksi vammaispalvelujen laatukriteerejä tarvitaanSuomessa ja maailmanlaajuisesti on viimeisten vuosikymmenien aikanatyöskennelty voimakkaasti vammaisten ihmisten ihmisarvon puolesta.Vammaisten vuosikymmenen tuloksena saavutettiinasenteellisia arvoja, jotka juurruttivat myös suomalaiseen yhteiskuntaantasa-arvoista, vammaisuuden hyväksyvää ja erilaisuutta sietävääajattelua. Lainsäädäntö on edistyksellinen ja yhteiskunnassamme onedellytykset vammaisten henkilöiden täyteen osallistumiseen ja tasaarvoiseenelämään. Suomi on eturintamassa vertailtaessavammaisasioiden toteutusta muihin maihin.Edellytykset vammaisten tasa-arvoiseen elämään olivat mitä parhaimmat,kun yhteiskunnassamme tultiin tilanteeseen, jossa hyvin pärjänneetihmiset joutuivat elämäntilanteeseen, jota voi verrata vammautumiseen.Henkilökohtainen hätä ja ahdistus eivät ole omiaan tukemaanerilaisuuden sietämistä. Tasa-arvoajattelu on saanut piirteitä, joissavaaditaan vammaisten ihmisarvon myöntävien ja itsenäistä suoriutumistatukevien palvelujen supistamista. Olemme lähellä aiempienvuosikymmenten ajattelua, jossa päätöksenteon perustana on “eiterveillekään järjesty“.Jotta päättäjät kykenevät arvioimaan vammaisten henkilöiden palvelutarpeetihmisarvoisilla perusteilla ja saavat niihin ei-vammaisten kansalaistenhyväksynnän, tarvitaan selkeät laatumääritelmät. Ne kertovat,millaisin määrein palvelut takaavat tasa-arvon toteutumisen.Asiakas (kunta tai muu ostaja) tarvitsee luotettavaa tietoa siitä, mitäpalvelut sisältävät. Palvelujen standardointi auttaa tuottamaan palveluja,jotka vastaavat vammaisten henkilöiden todellisia tarpeita ja antaamaksajille perusteet oikeudenmukaiseen niukkojen määrärahojenjakamiseen.Projektin tarkoituksena on luoda sellaiset vammaispalvelujen laatukriteerit,että ne ovat yleistettävissä Invalidiliiton ulkopuolisiin palveluihinja sovellettavissa osin myös muissa maissa.44

Miksi Invalidiliitto vammaispalvelujen laatumäärittäjäksi?Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-ja kehittämiskeskuksen STAKESin tehtäväksi laatia valtakunnallinensuositus laadunhallinnasta sosiaali- ja terveydenhuollossa.Valtiovalta on näin kiinnittänyt huomiota laadunhallinnan kysymyksiinpalvelusektorilla, jonka eritysluonne on palvelujen aineettomuus, tuotannonja kulutuksen samanaikaisuus, kaksiasiakkaisuus (palvelujenostaja/maksaja-asiakas ja kuluttaja-asiakas) jne. Invalidiliitolla on pitkäkokemus vammaisille tarkoitettujen palvelujen (sekä kuntoutuspalvelutettä vammaishuollonpalvelut) tuottamisessa ja jäsenistö muodostaasuuren osan palvelujen käyttäjistä. Asiakasnäkökulma ja ammatillisuusovat keskeiset palvelujen tuottamisen piirteet. Laatuprojektin avullalaaditaan vammaisille tarjottavien palvelujen laatukriteerit. Invalidiliitonpalvelutaloissa asuu noin 700 vaikeasti liikuntavammaista henkilöä.Kuntoutuslaitoksissa ja sopeutumisvalmennuskeskuksessa käy vuosittainparituhatta asiakasta, liikuntavammaisia ja heidän omaisiaan. Koulutuskeskuksessaon vuosittain noin 700 vammaista opiskelijaa. Jäsenyhdistyksissäon noin 35.000 vammaista jäsentä. Työntekijöitä -vammaiskysymysten ammattilaisia - Invalidiliitossa on lähes tuhat.Invalidiliiton Laadukkaat vammaispalvelut -projektilla etsitään yleisestihyväksyttäviä laatukriteereitä, jotka ovat sovellettavissa myösjulkishallinnon ja muiden palvelujen tuottajien palveluihin.Projektin aikatauluProjekti on suunniteltu kolmivuotiseksi 1996-98.Projektin johtoryhmäProjektia ohjaa Invalidiliiton liittohallituksen nimeämä johtoryhmä.Projektin vetäjäProjektin vetäjä vastaa projektin kokonaissuunnittelusta ja -toteutuksesta.Hän työskentelee koko projektin ajan. Tärkeä osa projektia ovattiedottaminen ja kouluttaminen: sisäinen laatutiedonkeruu jatiedonvälittyminen kaikilla tasoilla mm. sisäisen tiedotuslehden, Laatusanomienvälityksellä ja yhteistyö ulkopuoliseen tiedonvälitykseen sekälaadunkehittämiseen keskeisesti kuuluvan sisäisen koulutuksen järjestäminenkaikilla tasoilla ja ulkopuolinen koulutus projektin loppuvaiheessa.Tarpeen mukaan käytetään näihin tehtäviin projektin vetäjänlisäksi ostopalveluna kouluttajia ja tiedottajia.45

Projektin sihteeriProjektin johtoryhmän apuna työskentelee projektisihteeristö. Kokoprojektin ajaksi palkataan toimistosihteeri. Tarvittaessa käytetään ostopalvelualyhyehköinä työrupeamina eri laaturyhmien ja laatutiimientarpeiden mukaan.Laaturyhmät ja laatutiimitLaatutyöskentely tapahtuu siten, että Invalidiliiton toimintayksiköissäja jäsenyhdistysten toimintapisteissä työtä tekevät ja asiakkaina/asukkaina olevat osallistuvat laaturyhmä- (yksiköitten laatuvastaavat)ja laatutiimi- (asiakaskohtaiset asiantuntijat) työskentelyyn. Laaturyhmätovat yksikkökohtaisia. Niitä on useita, niiden kokoonpanotvaihtelevat ja työskentelyajat riippuvat tehtävistä. Laatutiimit ovatyksikköjen välisiä yhteistyöryhmiä, joissa samankaltaiset palvelutsaatetaan yhteisten kriteerien alle. Laaturyhmien ja laatutiimien työntekijätovat Invalidiliiton yksiköissä työskenteleviä ammattilasia, joitairrotetaan joksikin aikaa perustehtävästään työstämään laatukriteerejäja kirjoittamaan laatukäsikirjaa. Työpisteet valitsevat itse keskuudestaanlaatuvastaavat ja työryhmien kokoonpanot.KäyttäjäkeskeisyysVammaisille tarkoitettujen palvelujen laatujärjestelmän luominen lähteeasiakkaiden/asukkaiden/asianosaisten vaikutusmahdollisuuksistalaadun luomiseen. Asiakkaat/asukkaat/asianosaiset osallistuvatlaaturyhmien työskentelyyn sekä kyselyjen ja kartoitusten avullalaatukriteereiden luomiseen.YhteistyöLaadukkaat vammaispalvelut -projektin tavoitteena on luoda yleisestihyväksyttävät laatukriteerit, joita voidaan soveltaa myösInvalidiliiton ulkopuolisessa palvelujärjestelmässä. Tähän pääsemiseksitarvitaan monipuolista yhteistyötä kaikkien asiaan kuuluvien tahojenkanssa.LaatuprosessiKoko laatuprosessi jaetaan kolmeen osaan, joista kukin kestää noinvuoden verran:1 Vuosi 1996: KYNTÄMINEN JA KYLVÄMINENosa-alueiden kartoitukset ja valinnat, mittareiden laadinta ja kokeiluja(esim. asumiskokeilu, ruokapalvelut, fysioterapia), aloitetaan laatutiedotteentoimitus ja järjestetään laatukoulutusta46

2 Vuosi 1997: KOULIMINEN JA KASVAMINENpalvelukohtaisten kriteerien laadinta, kokeiluasetelmien suunnittelu,käsikirjojen runkosuunnitelmat, laatukriteerien määrittely, kokeilut jaarvioinnit sekä käsikirjojen laatiminen3 Vuosi 1998: KYPSYMINEN JA SADONKORJUUkriteerien hiominen ja siirtäminen osaksi Invalidiliiton omaa toimintaa,muille palvelujen tuottajille ja tutuksi kuluttajille ja avuksi asiakkaille,kokonaiskäsikirjan kokoaminen, laatukoulutusKustannusarvio vuosille 1996 - 1998Koko projektin kustannusarvio on 3.600.000 markkaa, joka jakautuukolmelle vuodelle. Vuodelle 1996 haetaan 1.000.000 markkaa ja samallapyydetään vuodelle 1997 1.300.000 markan ja vuodelle 19981.300.000 markan varausta.Projektin lopputulosLaadukkaat vammaispalvelut -projekti lähtee kuluttajan näkökulmasta.Vammainen henkilö ja hänen omaisensa ovat lähtökohtanalaatukriteerien määrittelyssä. Invalidiliiton työntekijöiden asiantuntemussekä palvelujen tuottamisessa että vammaisten yhteiskunnallistenosallistumismahdollisuuksien tiennäyttäjänä luo pohjankriteereille, joita hiotaan yhdessä palvelujen maksajien kanssa vastaamaanyhteisesti hyväksyttyä lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia.Tuloksena laaditaan laatukäsikirjat kullekin vammaispalvelun osa-alueelle.Ne sisältävät sekä eri kuntoutuksen alueet (esim. fysioterapia,seksuaaliterapia, neuropsykologia), jokapäiväisen elämän palvelut(esim. avustaminen eri tilanteissa, siivouspalvelut) että vammaistenhenkilöiden tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuudet (esim. rakentaminen,liikkuminen).47

LIITE 2LAATUSANASTOAPääasiallisena lähteenä on käytetty laadunhallinta- ja laadunvarmistussanastoa(SFS-ISO 8402). Termien tarkan määrittelyn voi tarkistaa lähteestä.Jos kyseessä on jokin muu lähde, se on merkitty asianomaiseenkohtaan.LAATU (quality)Niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johonperustuu organisaation, tuotteen, palvelun taitietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimuksetja siihen kohdistuvat odotukset. Vaatimukset voivat perustualainsäädäntöön, määräyksiin, sopimuksiin taierikseen määriteltyihin asiakkaiden tarpeisiin.LAADUNHALLINTA(quality management)Yleisen johtamistoimen osa-alue. Määrittää laatupolitiikanja -tavoitteet sekä laatuun liittyvät vastuut.Toteuttaa ne laadunsuunnittelun, laadunohjauksen,laadunvarmistuksen ja laadun parantamisen avulla. Johdonkaikki tasot ovat vastuussa laadunhallinnasta. Toteuttamiseenosallistuvat organisaation kaikki jäsenet.LAADUNVARMISTUS(quality assurance)Niiden suunniteltujen ja järjestelmällisten laatujärjestelmäntoimin- tojen joukko, joiden avulla saavutetaanriittävä luottamus siihen, että organisaatio,tuote, palvelu tai tietty prosessi täyttää laatuvaatimukset.LAATUTYÖLAATUTYÖSKENTELYKehittämistyötä, jonka tavoitteena on työyhteisön toiminnanja laadun parantaminen. Laatutyöskentelyssäkiinnitetään huomio laadun kannalta tärkeisiin seikkoihinesimerkiksi asiakkaaseen japalveluprosesseihin. (Outinen, Holma, Lempinen1994).LAATUKRITEERI(quality criterion)Ominaisuus, joka on valittu laadun määrittämisen perusteeksi.Kriteeri on laadun mittapuu, jonka perusteellavoidaan esimerkiksi arvioida, onko palvelunlaatu ollut sovitun tasoista, onko sovittu hyvän hoidonmalli toteutunut, onko pystytty vastaamaan laatuvaatimuksiintai onko laatutavoitteet saavutettu.(Soveltaen eri lähteistä Holma 1997).48

STANDARDI(standard)HOITOSUOSITUS(guideline, clinicalguideline)HOITO-OHJELMA(care protocol)HOITOKETJUPALVELUKETJUHOITOLINJA,PALVELULINJAKUNTOUTUSLINJAPROSESSIHoitoprosessiKuntoutusprosessiPalveluprosessiTunnustetun elimen hyväksymä, toistuvaan käyttööntarkoitettu normatiivinen asiakirja, joka esittää yleisestihyväksyttyjä sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitätoiminnoille tai niiden tuloksille. Yleiskielessä sanalla’standardi’ on myös sellaisia merkityksiä kuintavoitetaso, yhteisesti sovittu toteutustaso ja hyväksyttäväraja. Nämä merkitykset liittyvät myös käsitteeseenlaatuvaatimus. (Sosiaali- ja terveydenhuollonsanasto. Stakes 1996)Tieteelliseen tutkimukseen ja sen kriittiseen arviointiinperustuva suositus tutkimus- ja hoitomenettelyistä.Asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatima ja tieteellisestiperusteltu kannanotto tutkimus- ja hoitovaihtoehtojenvaikuttavuuteen. Voi olla pohjoismainen,kan-sallinen jne. (STM, hoitokäytäntöprojekti1997).Hoito-ohjelma on alueellisesti tai paikallisesti laadittuja paikallisiin olosuhteisiin sovellettu, hoitosuositukseenperustuva kannanotto tai hoitoketjunkuvaus. (STM, hoitokäytäntöprojekti 1997).Sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioiden yhteistoiminnankautta syntyvä asiakkaan, potilaanpalvelukokonaisuus, joka muodostuu samaan ongelmaan,vaivaan tai sairauteen liittyvistä palveluista.(STM, hoitokäytäntöprojekti 1997).Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa sisäistenpalveluntuottajien välisestä toiminnasta syntyväasiakkaan, potilaan saamien palvelujen kokonaisuus.(STM, hoitokäytäntöprojekti 1997).Prosessit muodostuvat toisiinsa eri tavoin sidoksissaolevista toimintoketjuista, joiden avulla palvelut ja/tai tavarat tuotetaan. Palveluprosessi on samaan asiakkaaseentiettyjen voimavarojen puitteissa kohdistuvapalvelutapahtumien toimintosarja, joka muuttaapanokset tuotoksiksi. Siihen kuuluu ainakin palvelunvireillepano, toteutus ja lopettaminen. Palveluprosessinsisältö tarkentuu asiakkaan tarpeidenmukaan:esimerkiksi hoito-, kuntoutusprosessi. Palveluprosessitovat samalla työprosesseja. On lähinnä makukysymys,mitä sanaa milloinkin käyttää prosesseja kuvatessaan.(Soveltaen eri lähteistä Holma 1997).49

HOITOKÄYTÄNTÖ Toimintatapa, jolla todellisuudessa tehdään työtä.Ideaalitapauk- sessa valtakunnallinen tai alueellinenHYVÄ HOITOKÄY- hoito-ohjelma ja oma hoitokäytäntö ovat yhtenevät.(STM, hoitokäytäntöprojekti 1997).TÄNTÖHyvä hoitokäytäntö tai muu hyvän toimintatavan malli(good clinical practise)voidaan määritellä tavoitteeksi ja perustaksi työskentelylleomassa organisaatiossa tai työyksikössä tai laajemminsosiaali- ja terveydenhuol- lon eri toimintasektoreille(äitiyshuolto, työterveyshuolto, kuntoutus).Tavoiteltava toimintatapa voidaan määritellä ja sopiamyös tietyille toiminnoille (potilaan kotiutus taiasiakaspalvelu). (Holma 1997).TULOKSELLISUUSTuloksellisuus osoittaa, miten hyvää organisaation taityöyksikön palvelutoiminta on ollut.Tuloksellisuuteen sisältyvät tuottavuus, taloudellisuus,vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus sekä ulkoinenja sisäinen palvelukyky.ASIAKASPALVELUASIAKASPALAUTEAsiakaspalautejärjestelmäAsiakaspalvelulla tarkoitetaan palveluntuottamistilannetta ja asiakkaan sekä palvelun tuottajanvälistä vuorovaikutusta. Asiakaspal-velu on käytännössäasiakkaan kohtaamista ja kohtelua. Asiakas-palvelunlaadulla ei tässä tarkoiteta hoidon, kuntoutuksentai muun palvelun sisältöä, tieteellisteknistä toteutustatai vaikuttavuutta.Asiakaspalautteella tarkoitetaan eri asiakkailta hankittuatai muulla tavoin välittyvää tietoa, mielipiteitä,kannanottoja siitä, mitä hän odottaa, tarvitsee, mitenhaluaa itseään hoidettavan ja kohdeltavan ja miten siinähänen mielestään on onnistuttu. Palautetta voidaankerätä ennen palvelujen käyttämistä, prosessin aikanaja jälkeen.Asiakaspalautejärjestelmä on se asiakaspalautemenetelmienkokonaisuus, jolla järjestelmällisestikerätään, käsitellään ja hyödynnetään asiakaspalautettalaadun parantamiseksi ja varmistamiseksi. Asiakaspalautejärjestelmäon osa laatujärjestelmää.50

LAATUJÄRJESTELMÄquality systemLAATUPOLITIIKKALAATUKÄSIKIRJAquality manualLaadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden,menet- telyjen, prosessien ja resurssienmuodostama järjestelmä. Kaikilla organisaatioilla ontoimintajärjestelmänsä, jota voidaan kutsua myöslaatujärjestelmäksi. Laatujärjestelmä on olemassa, jottaasetetut laatutavoitteet tai laatupolitiikka täyttyvät.Ylimmän johdon organisaatiolle määrittämä yleinentapa suhtautua laatuun. Sosiaali- ja terveydenhuollonlaatupolitiikka voidaan määrittää niin paikallisella,alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasolla.Organisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmänkuvaava asiakirja. Voi koskea koko organisaatiotatai vain joitakin sen toimintoja. Laatukäsikirjaansisältyy mm. laatupolitiikka, sopimuk- setvastuista ja valtuuksista, menettelytavat ja ohjeet.51

KARTOITUS TOIMINTAYKSIKÖIDEN LAATUHANKKEISTA 1.11.1996LIITE 3ASUMISPALVELUT KUNTOUTUSPALVELUT JÄRJESTÖTOIMINTAKoordinaatioryhmä:1. kokous 22.10.1996* Maarit Hirvonen/Tampere* Leila Kangasluoma/Vaasa* Taru Raudaskoski/Rniemi* Seppo Rissanen/Kuopio* Raija Rytkönen/Jyväskylä* Varpu Vehmersalo, vetäjäKoordinaatioryhmä:1. kokous 4.12.1996* Hannu Alaranta/Ritva Järvinen* Tiina Johansson* Jaakko Nikula* Antti Oravala* Heidi Lindberg, vetäjäKoordinaatioryhmä:* Marita Harkio* Markku Lohikoski* Marja-Leena Malin* IT-lehti/VYP/tiedotus* Marja Pihnala, vetäjäOsahanke-esitykset (8) Osahanke-esitykset (5) Osahanke-esitykset (1)Jyväskylä* yhteiskunnan tarpeet,mm. kuntakysely menossa* henkilökunta- ja tilaresurssiselvitys* asumiskokeilun sisällönkehittäminen* avuntarvekartoituksenkäyttöönotto* palautejärjestelmänluominen* palveluasumisen nykytilannekartoitetaan* kustannukset 150.000(1996) ja jatko erillisenäanomuksena* valmis 5/1997, organisointivalmiinaIisalmi* 1996 toimintasuunnitelmassalaadun kehittäminenpainopistealue* henkilökunnan koulutus* kaksi työryhmää:1. Palvelutalon toimintakokonaisuus ja päämäärä2. Palvelutalon olemassaolonoikeutus* sisäiset laatukriteeritasiakkaat & työntekijät* ulkopuolinen kouluttajaLapin Kuntoutuskeskus* laatukoulutus (PHK Oy)+ oheiskulut* kustannukset 80.000Käpylän Kuntoutuskeskus* 1 osaprojekti: mukanavaikeavammaistenkuntoutuspalvelukriteerienvalinnassa* 2 osaprojekti: kuntoutumisentuloksellisuudenarviointi tieteellisinmenetelmin52Aluetoiminnantuloksellisuus-hanke 1996-98* liittyy alue- ja paikallistoiminnanja aluekoulutuksenkehittämiseen* työryhmässä kymmenenaluejohtoryhmien edustajaa, liittohallituksenedustajat, toimihenkilöedustus* esitys erillisenä RAY:llesyksyllä 1995* esityksen osa: työryhmänkustannukset (1996-98)200.000 vuositasolla

1.11. 1996YHTEENVETOTampere* laatua elämään -projekti* asumispalvelun sisällönkehittäminen* kustannukset140.000 (1996)410.000 (1997)580.000 (1998)Sopeutumisvalmennuskeskus* osuus vammaispalvelunkriteerien laatimisessa* osaprojekti 96-98 valmistelevantyöryhmän kokonaissuunnitelmanmukaan* laatuvastaava päätoimisenaprojektin ajan* kustannukset 50.000 (1996)200.000 - 250.000 (1997)200.000 - 250.000 (1998)Vaasa* 1995-96 mukana yhteishankkeessaVaasan kaupungin, yliopiston jaStakesin kanssa* laatutyötä tehty erilaisissaryhmissä talon sisälläKokkola* tärkeintä palveluasumisenstandardien ja kriteereidenmäärittely yhteishankkeena* asukkaiden itsenäisen elämänmahdollisuuksienparantaminen oma hanke* tuki vastaavalle työntekijälleyhteishankkeestaJärvenpään koulutuskeskus* tavoite: selvittää ja yhtenäistäävaikeavammaiskäsitettäydinprosessin opettamisenja tukiprosessien eli oppilashuollon kannalta* palvelukriteeristö vaikeavammaisenopiskeluunerityisoppilaitoksessa taiintegroidusti* suunnitelma ja organisaatioolemassa (laatupalkintokriteerit)* kaksi työntekijää 3 kk ajaksi* em. kustannukset90.000 (1997)70.000 (1998)* henkilöstön koulutus50.000* varaus 40.000 (1999)53

Rovaniemi* 5/96 aloitettu asumisenlaatuun liittyvä hanke* ryhmä olemassa* kustannukset:konsultaatio 5.000työntekijä 105.000* valmis 30.4.1997Kajaani* asukkaan omaehtoisenharrastus- ja vapaa-ajantoiminnan kehittäminen* alustava idea* mukana yhteishankkeessaKuopion Työklinikka* työklinikkatutkimustenkehittäminen ja seuranta* aloitettu valmistelu 8/96* sisältö: asiakkaita palvelevaja moderni tietojen tallennusjärjestelmä, asiakaspalautejärjestelmä, seurantajärjestelmä,seurantatutkimuksia* kustannukset:osa-aikainen projektisuunnittelija(psykologi) 6 kk 199740.000, atk-konsultti 1kk15.000, laitteet 20.000,muut kulut 5.000,yht 85.00054

Mikkeli* työyhteisön kehittämishankemenossa pari vuotta* sen aikana syntynyt ideoitaasumispalvelun laadunkehittämiseen* mukana yhteishankkeessaIisalmi* kustannukset:tilannekartoitus 6.000(1996), työntekijänpalkkaus 100.000 (1997),ulkopuolisen antamaohjaus 24.000 (1998)* laatukäsikirja valmisVaasa* jatkoa aiempaan työhön* selvitettävä mikä on asumispalvelutuote,kenelle,hintamäärittelyn perusta* yhteishankkeessa mukanaKäpylän kuntoutuskeskus:* toimintolaskenta menossa* kuntoutuksen tuloksellisuus(FIM tutkittavana ?)* jonon hallinta* uudelle kuntoutujallelähetettävän ennakkoinfonuusiminen* sairauskertomustietojenhankinta ja luovutus/lupalomakkeidenuusiminen* kuntoutujan ensimmäinenpäivä (uusi ohjelma)* kuntoutusprosessin suunnittelun,toteutuksen jaarvioinnin hallinta* lausuntokäytäntöjenkehittäminen* tavoitteena käsikirja* lähtökohtana KELA:nlaatustandardi ja kuntoutuslaitoshoidonlaatujärjestelmä* konsulttina Elina Taipale(Ortonin kautta)Järjestötoiminta* aluetoiminnan tuloksellisuus-työryhmä aloitti1996 alusta (ohjelmia+ muistioita)* kriteerit alue- ja yhdistystoiminnalle,määrittelyja testaus eri tilanteissa* seuraava kokous 2.-3.11.Järvenpään koulutuskeskus* useita vuosia laadunkehittämistyötä* lähinnä oppilaitoksenitsearviointia (Opetuksenlaatu ja itsearviointi -loppuraportti4.6.1996)Yhteishanke* lähtökohta: tarve vaikeavammaistenasumispalvelujenlaadun varmistaminen* sosiaali- ja terveyspalvelujenlaadun viitekehys* kustannukset 200.000(1996)Yhteishanke* Käpylä, Lappi, Soppari,Järvenpää, osittain palvelutalot* laatuasiantuntija 11-12/96alkaen puoleksitoista vuodeksi* koordinoiva ryhmä tekeeesityksen valmistelun pohjalta* kustannukset 250.000/vuosi55

LAATUPROJEKTIN TYÖRYHMÄTTYÖRYHMIEN TYÖHÖN VUOSIEN1996 - 99 AIKANA OSALLISTUIVATASUMISPALVELUN LAATUAKOORDINOIVA TYÖRYHMÄMaarit Hirvonen,Tampereen palvelutaloLeila Kangasluoma,Vaasan palvelutaloTaru Raudaskoski,Rovaniemen palvelutaloSeppo Rissanen,Kuopion palvelutaloPäivi Nurmi-Koikkalainen,Jyväskylän palvelutaloRaija Rytkönen,Jyväskylän palvelutaloVarpu Vehmersalo, osastopäällikköLeea Paija, projektin vetäjäAnne Metso, projektin sihteeriASUMISKOKEILUN TYÖRYHMÄMervi Nikkari,Jyväskylä palvelutaloAnne Puumalainen,Jyväskylän palvelutaloRaija Rytkönen,Jyväskylän palvelutaloPäivi Raitanen,Jyväskylän palvelutaloPaula Tapani,Jyväskylän palvelutaloPäivi Nurmi-Koikkalainen,Jyväskylän palvelutaloAsta Räisälä,Kokkolan palvelutaloAnne Kangasvieri,Kokkolan palvelutalo.Vuokko Saajoranta,Kokkolan palvelutaloHanna Tallgren,Tampere palvelutaloPetteri Jämsä,Tampereen palvelutaloMari Leskinen,Tampereen palvelutaloMaarit Hirvonen,Tampereen palvelutaloOuti Laitamäki,Tampereen palvelutaloEija Kosunen,Turun palvelutaloPasi Laasala,Turun palvelutaloPirkko Linnakylä,Turun palvelutaloUlla Viljanen,Turun palvelutaloUrsula Ojansivu,Vantaan palvelutaloArto Nyström,Vantaan palvelutaloPirkko Latva-Pirilä,Vantaan palvelutalo.Ulla-Maija Lampinen,Vantaan palvelutaloMerja Marjamäki,Vantaan palvelutaloSeppo Rissanen,Kuopion palvelutaloPauli Soranta,Kuopion palvelutaloMaire Asikainen,Kuopion palvelutaloPaula Suhonen,Kuopion palvelutaloAVUNTARVEKARTOITUSLeila Kangasluoma;Vaasan palvelutaloKaarina Oksalahti,Lahden palvelutaloPaula Välimäki,Porin palvelutaloTaru Vartiainen,Mikkelin palvelutaloPaula Tapani,Jyväskylän palvelutaloRaija Rytkönen,Jyväskylän palvelutaloLIITE 456

HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINENMaarit Hirvonen,Tampereen palvelutaloSirpa Karvonen,Oulun palvelutaloUlla Romanainen,Kuusankosken palvelutaloSoili Savolainen,Joensuun palvelutaloIlse Uoti,Käpylän palvelutaloPirjo Väätäinen,Kajaanin palvelutaloYHTEYDET YHTEISKUNTAANMarja Lankinen,Iisalmen palvelutaloTaru Raudaskoski,Rovaniemen palvelutaloPäivi Nurmi-Koikkalainen,Jyväskylän palvelutaloLeila Kangasluoma,Vaasan palvelutaloMaarit Hirvonen,Tampereen palvelutaloVarpu Vehmersalo, osastopäällikköMarja Pihnala, osastopäällikköPÄIVÄKESKUSTOIMINNANKEHITTÄMINENLiisa Vuorinen,Kuopion päiväkeskusRaija Rytkönen,Jyväskylän palvelutaloVarpu Vehmersalo, osastopäällikköKUNTOUTUSPALVELUJENLAATUA KOORDINOIVA TYÖRYHMÄHeidi Lindberg, osastopäällikköHannu Alaranta,Käpylän kuntoutuskeskusJaakko Nikula,Järvenpään koulutuskeskusAntti Oravala,Lapin kuntoutuskeskusTiina Johansson,SopeutumisvalmennuskeskusHélène Stjèrnschantz, kuntoutussihteeriJouko Miettinen,Mäkelän työkeskusJaakko Stremouhov,Mäkelän työkeskusSeppo Salpakoski,Jyväskylän työklinikkaMarja-Terttu Huuhtanen,Kuopion työklinikkaJussi Kauhanen,Kuopion työklinikkaLeea Paija, projektin vetäjäAnne Metso, projektin sihteeriPROJEKTIN JOHTORYHMÄTimo Herrala, talousjohtajaHelena Lehtonen, liittohallituksen jäsenHeidi Lindberg, osastopäällikköRaimo Lindberg, toimitusjohtajaOlli Paikkala, toimistopäällikkö, RayMarja Pihnala, osastopäällikköVarpu Vehmersalo, osastopäällikköLeea Paija, projektin vetäjäAnne Metso, projektin sihteeriJÄRJESTÖTOIMINNAN LAATUAKOORDINOIVA TYÖRYHMÄMarita Harkio, koulutussuunnittelijaMarja-Leena Malin, sosiaalisihteeriMarkku Lohikoski, järjestösihteeriSinikka Rantala, tiedottajaMarja Pihnala, osastopäällikköSari-Maarit Tiukkanen,kansainvälisten asioiden sihteeriLeea Paija, projektin vetäjäAnne Metso, projektin sihteeriSUUNNITTELU- JASEURANTAJÄRJESTELMÄNKEHITTÄMINENRaimo Lindberg, toimitusjohtajaSoile Kupiainen, osastopäällikköReino Pietarila, osastopäällikköVarpu Vehmersalo, osastopäällikköLeea Paija, projektin vetäjä57

JOHTAMISEN KEHITTÄMINENTimo Herrala, talousjohtajaKim Alm, osastopäällikköHeidi, osastopäällikköMarja Pihnala, osastopäällikköTapani Vauhkonen, osastopäällikköVoitto Korhonen, päätoimittajaLeea Paija, projektin vetäjäTUKIPALVELUJEN LAATUAKOORDINOIVA TYÖRYHMÄKaija Karimo,Järvenpään koulutuskeskusJuhani Jussila,Lapin kuntoutuskeskusJuha Nieminen,Käpylän kuntoutuskeskusPirjo Suojanen,SopeutumisvalmennuskeskusMarita Lehtinen,SopeutumisvalmennuskeskusSoile Kupiainen, osastopäällikköReino Pietarila, osastopäällikköTimo Herrala, talousjohtajaLeea Paija, projektin vetäjäAnne Metso, projektin sihteeriSopeutumisvalmennuskeskusSeppo Rissanen,Kuopion palvelutaloRaimo Seise,Käpylän kuntoutuskeskusTOIMISTOPALVELUJEN LAATUSoile Kupiainen, osastopäällikköKirsi Inkinen, keskustoimistoMinna Lindroos,Järvenpään koulutuskeskusPirjo Pursiainen,Käpylän kuntoutuskeskusArja Sopanen,Käpylän palvelutaloMarita Turunen, keskustoimistoKaija Väisänen,SopeutumisvalmennuskeskusAnne Metso, projektin sihteeriHENKILÖSTÖPALVELUJENKEHITTÄMINENSoile Kupiainen, osastopäällikköHeidi Lindberg, osastopäällikköVarpu Vehmersalo, osastopäällikköKaija Karimo,Järvenpään koulutuskeskusTimo Herrala, talousjohtajaKIINTEISTÖPALVELUJENLAATUTYÖRYHMÄReino Pietarila, osastopäällikköKari Forsbom, insinööriKari Holm, Rovaniemen kalvelutaloJuhani Jussila,Lapin kuntoutuskeskusAntero Palm,Järvenpään koulutuskeskusUlla Pääkkönen,58

INVALIDILIITTO RYLaadukkaat vammaispalvelut -projekti31.1.97LIITE 4LAATUPROJEKTIN TYÖNJAKO JA TEHTÄVÄTProjektin johtoryhmäProjektia ohjaa Invalidiliiton liittohallituksen nimeämä johtoryhmä, johonkuuluvat liittohallituksen edustajana Helena Lehtonen, toimitusjohtajaRaimo Lindberg, talousjohtaja Timo Herrala, asumispalveluosastonpäällikkö Varpu Vehmersalo, kuntoutuspäällikkö Heidi Lindberg, järjestöpäällikköMarja Pihnala, RAY:stä toimistopäällikkkö Olli Paikkalaja sihteerinä laatuprojektin vetäjä Leea Paija Kun- toutuksenkoordinaatiotyöryhmä on nimennyt edustajakseen Tiina Johanssonin,asumispalvelun koordinaatiotyöryhmää edustaa Varpu Vehmersalo jajärjestötoiminnan koordinaatiotyöryhmää edustaa Marja Pihnala.Johtoryhmän tehtävänä on seurata laatuhankkeen pysymistä linjassats. toiminta-ajatukseen perustuva yhteinen näkemys laadusta.Projektin vetäjäProjektin vetäjä vastaa projektin kokonaissuunnittelusta ja -toteutuksesta.Hän työskentelee koko projektin ajan. Tärkeä osa projektinensimmäisen toimintavuoden toteutusta ovat kartoitus, tiedotus, koulutusja osahankkeiden käynnistäminen.Tarpeen mukaan käytetään näihin tehtäviin projektin vetäjän lisäksiostopalveluna ulkopuolisia kouluttajia, konsultteja, tiedottajia jaInvalidiliiton yksiköiden ja työ-ryhmien työtekijöitä eri pituisina ajanjaksoina(mm. laatuvastaavia). Projektin vetäjä toimii linkkinä liitonmuiden kehittämishankkeiden ja laatuprojektin välillä.Projektin sihteeriProjektin johtoryhmän sihteerinä työskentelee projektin vetäjä. Kokoprojektin ajaksi palkataan toimistosihteeri.KoordinaatioryhmätLaatuprojektia toteuttavat koordinaatioryhmät eri toiminta-alueilla japrojektin vetäjällä on keskeinen tehtävä niiden toimintojen yhteensovittamisessa, osioiden yhdensuuntaisuuden varmistaminen.Koordinaatioryhmät ovat toiminta-aluesuuntautuneita ryhmiä:59

1 Osastopäällikkköryhmä- keskustoimistossa työskentelevä johto- vetäjänä toimitusjohtaja- johtamisen laatu ja sisäinen asiakkuus2 Kuntoutuspalvelut- toimintayksiköiden johtajat- kuntoutuspäällikkö- kuntoutuspalvelun laadun kokonaissuunnitelma3 Asumispalvelut- viiden palvelutalon johtajat- asumisosaston osastopäällikkö- asumispalvelun laadun kokonaissuunnitelma4 Järjestötoiminta- järjestösihteeri, sosiaalisihteeri, koulutussuunnittelija- tarvittaessa tiedotuksen, IT -lehden ja VYP:n edustaja- järjestöpäällikkö- järjestötoiminnan laadun kokonaissuunnitelma5 Tukitoiminnot- yksiköiden talousasioista vastaavat- talousjohtaja- keskustoimiston ja yksiköiden väliset toiminnot (hallinto, laskenta,kiinteistö)Yksiköitten tekemien esitysten pohjalta ja koko organisaationlaatupolitiikasta johtaen koordinoivat työryhmät määrittelevättoimialueensa laatupolitiikan. Koordinaatioryhmät määrittävät laatupolitiikanpohjalta laatutavoitteet toimintayksiköille sekä huolehtivatyksiköiden laatujärjestelmien rakentamisesta.Koordinaatioryhmien sihteerinä toimii projektin vetäjä.Laaturyhmät ja laatutiimitLaatutyöskentely toteutuu Invalidiliiton yksiköissä ja jäsenyhdistystentoiminta-pisteissä toimihenkilöiden ja asiakkaiden/asukkaiden/jäsentenlaaturyhmä- ja laatutiimityöskentelynä. Laaturyhmät ovatyksikkökohtaisia. Niitä voi olla useita; kokoonpanot vaihtelevat jatyöskentelyajat riippuvat niille määritellyistä tehtävistä. Laatutiimit ovatyksikköjen välisiä yhteistyöryhmiä, joissa samankaltaiset palvelut saatetaanyhteisten kriteerien alle.60

LIITE 521.3.1997Hyväksytty liittohallituksen kokouksessa 21.3.1997LAATUPOLITIIKKA1 INVALIDILIITON LAATUTYÖN TAUSTAInvalidiliitto on kuusikymmenvuotisen historiansa aikana tehnyt laadukastatyötä asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Varsinaisestalaatutyöstä on puhuttu erilaisissa kehittämishankkeissa 1990-luvunaikana, jolloin organisaatiossa on sovellettu tulosjohtamista toiminnansuunnittelun, toteutuksen ja seurannan lähtökohtana.Tulosjohtaminen on muuttumassa vähitellen toiminnan itsearvioinninkautta jatkuvan kehittämisen suuntaan. Strategisen kehittämistyönjohtopäätöksissä (1995) laatupolitiikka on yksi strategisista valinnoista,joilla liitto suuntaa kohti määrittelemäänsä tulevaisuuden tavoitetilaa.Samanaikaisesti on meneillään laajoja, koko organisaation toimintaanvaikuttavia kehittämishankkeita kuten esimerkiksi tiedonhallintajärjestelmänja viestinnän kehittäminen. Eri toimialueilla ja yksiköissäon hankkeita, jotka liittyvät laatutyöhön muun muassa järjestötoiminnassaalue- ja paikallistoiminnan kehittäminen ja palvelutoiminnanyksiköissä erillisiä kehittämisprojekteja.Laadun kehittämistyö antaa välineitä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen.Niiden avulla saamme tietoa nykytilanteesta, arvioimmeja kehitämme toimintaamme saadun tosiasiatiedon pohjalta. Laatutyöperustuu jatkuvan parantamisen malliin: menettely - soveltaminen- parantaminen. Laatutyöskentelyyn sisältyy sellaisten työvälineidenluominen, joiden avulla voimme varmistaa meillä käytettävissäolevien resurssien, muun muassa asiantuntemus, toimitilat, rahoitus,käyttämisen toiminnalle asetettujen ensisijaisten tavoitteiden (perustehtävä,priorisoinnit) toteuttamiseen.2 TOIMINTA-AJATUSInvalidiliiton perustehtävänä on tuki- ja liikuntaelinvammaisten jäsentensämahdollisuuksien yhdenvertaistaminen, ihmisoikeuksien edistäminenja syrjinnän vastustaminen. Toiminnan lähtökohtana ovat YK:nlaatimat ja Suomen hyväksymät yleisohjeet vammaisten henkilöiden61

mahdollisuuksien yhdenvertaistamisesta, Valtakunnallisenvammaisneuvoston laatima vammaispoliittinen ohjelma, Invalidiliitonsäännöt ja strateginen kehittämisohjelma.Perustehtäväänsä Invalidiliitto toteuttaa vaikuttamalla yhteiskunnalliseenkehitykseen ja tuottamalla vammaisten henkilöiden tarvitsemiaperus- ja erityispalveluja mm. monipuolisia kuntoutus-,sopeutumisvalmennus-, koulutus- ja asumispalveluja. Palvelutoimintatoteutuu yhteistyössä erityisesti terveydenhuollon, opetus- ja sosiaalitoimentoimialojen kanssa. Lisäksi liitolla on julkaisutoimintaa jaapuvälinemyynnin palveluja. Toiminnan toteuttamisessatarvitaan moninaisia tukipalveluja, joita hankitaan laajan organisaationeri yksiköistä tai ostetaan ulkopuolisilta.3 MENESTYSTEKIJÄTMenestystekijät ovat vahvuuksia, joihin Invalidiliiton menestys organisaationaperustuu. Strategisessa kehittämistyössä olennaisiksivahvuuksiksi määriteltiin asiantuntemus ja aktiivisuus, tunnettuus jahyvä maine, vakaa talous ja valtakunnallinen verkosto.Laatustrategia perustuu olemassa olevien mahdollisuuksienhyödyntämiseen muun muassa ydinosaamisen kehittämiseen (toimipisteidenja jäsenistön asiantuntemus), työnjaon tarkistamiseen ja resurssienkohdentamiseen laajan työkentän hoitamiseksi, uusien toimintatapojenkehittämiseen, uuden teknologian hyödyntämiseen,yhteiskuntasuhteiden hoitamiseen eri tasoilla, jäsenistön tarpeidenentistä parempaa huomioimiseen, palveluiden asiakkaidensegmentointiin ja palvelutasojen määrittelyyn. Koko organisaation jatkuvanmuutosvalmiuden vahvistaminen on edellytys aiempaanopeammalle reagoinnille ja yllättävien tilanteiden hoitamiselle.4 ASIAKASLÄHTÖISYYS LAATUTYÖSSÄInvalidiliiton laatutyön lähtökohdaksi valittu Suomen Laatupalkinnonarviointiperusteet korostavat asiakaslähtöisyyttä ja jatkuvaan parantamiseenliittyvää järjestelmällistä kehittämistyötä.Laadun kehittämistyön lähtökohta ovat siis erilaisten asiakkaiden, jäsenistönja sidosryhmien tarpeet. Invalidiliiton laatutyössä erilaisiaasiakkuuksia edustavat palvelujen käyttäjäasiakkaat (palvelutalossa asuvaasiakas, kuntoutusasiakas), henkilöstö, sidosryhmät, yhteistyötahot(julkishallinnon eri toimijat, järjestöt), palveluihin ohjaavat ja niitä os-62

tavat tahot, kuten KELA ja vakuutusyhtiöt. Paikallisyhdistykset ja niidenjäsenet sekä kehittyvä aluetason toiminta käyttävät järjestötoiminnanosaamista oman toimintansa kehittämisen tukena. Invalidiliitonperustehtävien mukaisten eri toimialueiden laatua koordinoivien työryhmientehtävänä on luoda menettelyt nykytilanteen kartoittamiseksija laatia suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä. Muutokset perustuvatkerättyihin tosiasioihin ja niiden vaikutukset koituvat asiakkaille jajäsenille lisäarvoksi.5 ARVOTInvalidiliiton toimintaa ohjaavat arvot ja toiminnan eettisten ohjeidenperusta ovat YK:n yleisohjeiden (1993) ja Valtakunnallisenvammaisneuvoston vammaispoliittisen ohjelman (1995) määrittelemätperiaatteet: yhdenvertaiset mahdollisuudet, täysivaltaisuus,saavutettavuus, ihmisarvo, itsemääräämisoikeus, valinnanvapaus jaerilaisuuden hyväksyminen.Julkistettujen ja todellisuuden toimintaa ohjaavien arvojen tilannekartoitetaan seuraavan liittokokouskauden aikana.6 LAADUN KÄSITE JA MERKITYSLaatutyöllä on mahdollisuus varmistaa Invalidiliitossa meneilläänolevienkehittämishankkeiden yhteinen suunta ja sopia menettelyistäeri hankkeiden osalta. Laatutyö on tavoitteellista toimintaa, joka käyttääorganisaation monipuolista asiantuntemusta toiminnan jatkuvaankehittämiseen. Invalidiliiton koko organisaatio on erilaisten toimintojenverkosto. Toimintojen ja niiden yhteyksien hahmottaminen javastuiden määrittely on keskeistä. Tuolloin kokonaisuuden etu ja omantoiminnan osuus kokonaisuudessa nähdään selkeämmin. Toimintojavoidaan kehittää vain eri toimijatahoja (henkilöstö, asiakkaat, jäsenetjne.) osallistamalla. Toiminnan toteuttamiseen osallistuvatmäärittelevät kehittämiskohteet ja tekevät parannusehdotukset.Tarvitsemme erilaisia yhdessä sovittuja menettelyjä ja välineitä tähäntyöhön. Laatutyö lisää vuorovaikutusta eri yksiköiden ja toimialueidenvälillä ja lisää motivaatiota.7 LAATUTYÖN TAVOITTEETLaatutyön tavoitteena on luoda toiminnan arvioinnin ja kehittämisentyövälineitä koko organisaatioon ja sen eri osiin laadunhallintaavarten. Tehtäväalue kattaa järjestön oman toiminnan laadun kehit-63

tämisen, eri toimintayksiköissä tehtävän laatutyön ja jäsenkunnanaseman parantamiseen tähtäävän laatutyön sekä sovittujenparantamishankkeiden seurantaa ja saavutettujen tuloksien arviointia.Käytännön sovelluksissa eri toimialueilla ja yksiköissä käytämme tarpeenmukaan erilaisia laatutyökaluja. Laatutyö etenee eri toimialueillaja yksiköissä omien erillisten suunnitelmien ja aikataulujen mukaan,joten ne ovat kehittämistyössään eri vaiheissa.Laatutyön toinen päätavoite on luoda vammaispalvelun kriteereitäomaan ja yhteistyötahojen käyttöön. Käytännössä kirjaamme esimerkiksi.vaikeavammaisen asumisen ja kuntoutuksen hyvän käytännönmääritykset, joihin sisältyvät laatukriteerit edellä mainituille toiminnoille.Laadunhallinnan kehittämisen tavoitteena on parantaa toiminnanja palvelun laatua ja lisätä jäsenten/yhdistyksien,kuntoutusasiakkaiden, palvelutalojen asukkaiden, maksajien, kutenKelan, kuntien tai vakuutusyhtiöiden, yhteistyötahojen, henkilöstöntyytyväisyyttä.Laatupolitiikan alustava määrittely tapahtuu suunnitelman mukaanvuoden 1997 alussa. Laatupolitiikan tavoitteita tarkistamme laatutyönedetessä ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Eri toimialueet ja yksikötmäärittelevät omat laatupolitiikkansa liiton laatupolitiikan perusteella.8 LAATUTYÖN TOTEUTUS JA SEURANTALaatutyön johtamisesta ja organisoinnista vastaa toimitusjohtaja. SuomenLaatupalkinnon arviointialueita ja -kohteita vastaavien Invalidiliitonkoko organisaatiota koskevien toimintojen laatutyöstä vastaavat niidensuunnitteluun nimetyt erilliset työryhmät.Invalidiliiton laatutyön suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa liittohallituksennimeämänä laatuprojektin johtoryhmä.Eri toimialueille laadittavista laatutyön suunnitelmista ja toteutuksestavastaavat nimetyt laatua koordinoivat asumispalvelun, johtamisen jasisäisen asiakkuuden, järjestötoiminnan, kuntoutuspalvelujen ja tukipalvelujentyöryhmät. Näiden alaisina toimivat yksiköiden ja toimintojenlaatutyöryhmät. Laatutyö kuuluu koko henkilöstölle ja jokainenhenkilö vastaa oman toimintansa laadusta.64

LIITE 621.6.1999ASUMISPALVELUTOIMINNAN LAATUPOLITIIKKAHyväksytty Invalidiliiton liittohallituksen kokouksessa 11.6.19991 TOIMINTA-AJATUSInvalidiliiton asumispalvelujen tarkoitus on kehittää ja tuottaa vammaistenihmisten tarvitsemia asumispalveluja ja asumisen tukipalveluja,joita ei ole riittävästi tarjolla tai tarkoituksenmukaisesti muutoin järjestetty.Järjestettävät palvelut tukevat liiton perustehtävän toteutumista.2 TOIMINTA-ALUE JA ASIAKKAATToimintamme on valtakunnallista ja palvelutalon asiakkaaksi on mahdollisuushakeutua mistä tahansa Suomen kunnasta. Asiakkaitammeovat vammaiset henkilöt. Valtaosa asiakkaista on palvelutalon lähialueiltaja otamme toiminnassamme ja sen kehittämisessä huomioonalueellisen tehtävän ja toimimisen alueen palveluverkostossa.3 ARVOT TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANAToimintamme pohjana on kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ja ihmisarvonloukkaamattomuus.Toiminta perustuu Invalidiliiton toiminnan arvopohjaan, Invalidiliitoneettisiin ohjeisiin, YK:n ihmisoikeuksien julistukseen ja yleisohjeisiin.Oikeus yhdenvertaisiin mahdollisuuksiinAsiakkailla on yhdenvertainen oikeus palveluihin. He ovat tietoisiaomista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.Täysivaltaisuus, osallisuus ja henkilökohtainen vastuuToimintamme tarkoituksena on tukea asiakkaiden täysivaltaistumista,vammaisten henkilöiden oikeuksia ja mahdollisuuksia päättää omastaelämästään.Syrjäytymisen poistaminenToiminnassamme tämä merkitsee asiakkaiden itsenäisen elämän aktiivistatukemista tavanomaisen elämän mahdollistamiseksi.65

YksilöllisyysKunnioitamme asiakkaan yksilöllisyyttä. Asiakkaiden tulee saadapalvelut määrällisesti ja laadullisesti yksilöllisten tarpeidensa ja tehtyjensopimuksien mukaisina.YksityisyysTeemme työtämme tahdikkaasti ja vaitiolovelvollisuutta noudattaen.YhteisöllisyysPalvelutalomme tarjoavat yhteisöllisyyden mahdollisuuden, antavatmahdollisuuden yhteisten tilojen käyttöön, vertaisryhmiin ja -tukeen.4 OMISTAJAPOLITIIKKAAsumispalvelujen toimintayksiköt noudattavat toiminnassaan laatupolitiikanlinjauksia, jotka ovat yhdensuuntaisia Invalidiliiton koko organisaatiotakoskevan omistajapolitiikan kanssa.5 EETTISET PERIAATTEETAsumispalvelun toimintayksiköt noudattavat toiminnassaanInvalidiliiton koko organisaation toiminnalle määriteltyjä yhteisiä eettisiäohjeita.6 LAADUNHALLINTA ASUMISPALVELUSSAKäytämme Suomen Laatupalkinto -malliin perustuvaa laatujärjestelmäätoimintamme jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.Laadunhallintaa toteutamme seuraavien toimijoiden ja yhteistyömuotojenavulla.- jokaisessa toimintayksikössä on henkilöstöstä nimetty laatuvastaavaja hänen toimintansa tukena toimii yksikön laaturyhmä- asumispalvelutoiminnan suunnittelu, ohjaus ja johtaminen toteutuukoko organisaation johtamisen laatujärjestelmän mukaisesti- koko organisaation laatutyön jatkuvuuden ja käytännön toteutumisenkoordinoijana toimii liiton laatupäällikkö tai vastaava työntekijäprojektin päätyttyä- jokainen työntekijä on vastuussa oman työnsä laadusta66

Suunnittelu, ohjaus ja johtaminenTulevan vuoden toiminnan suunnitteluun ja edellisen vuoden toiminnantoteutumisen arviointiin liittyvät keskustelut käydään keväisinasukkaiden ja henkilöstön kanssa sekä toimintayksikön johtokunnassatoimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Toiminnansuunnittelu, ohjaus ja seuranta toteutuu koko organisaatiossanoudatettavan mallin mukaisena.Toimintayksikön johtaja käy kehityskeskustelut työntekijöidensä kanssaja asumispalvelupäällikkö toimintayksiköiden johtajien kanssa vuosittain.Vaatimuksena on kehityskeskustelun käyminen jokaisen työntekijänkanssa vähintään kerran kahdessa vuodessa.Laadun parantaminenLaadun varmistamiseksi, mittaamiseksi ja parantamiseksi käytössämmeon yhteinen ohjeistus. Toimintayksiköissä on käytössä jatkuva toimivaasiakaspalautejärjestelmä asukkaille ja maksajatahoille.LaatutavoitteetLaatutavoitteemme ovat- tyytyväiset asiakkaat- osaava, työhönsä sitoutunut henkilöstö- työskentelylle riittävät ja kannustavat toimintaedellytykset7 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄDÖKSET JA OHJELMATINVALIDILIITON STRATEGINEN SUUNNITELMA antaa suunnan kaikelleInvalidiliiton toiminnalle niin myös asumispalvelutoiminnalle.Asumispalveluiden laadulle se on perusta.INVALIDILIITON ASUMISPOLIITTINEN OHJELMA sisältääyksityiskohtaisemmat linjaukset, joita kaikki asumisyksiköt noudattavatja ottavat huomioon kehittäessään toimintaansa.ASUMISPALVELUYKSIKÖN JOHTOSÄÄNTÖ määrittelee asumispalvelutoiminnanhallinnolliset rakenteet yksiköittäin.KANSAINVÄLISET IHMISOIKEUSSOPIMUKSET JA PERUSOIKEUS-UUDISTUS HALLITUSMUODOSSASTANDARD RULESin yleisohjeet ovat tukena Invalidiliiton toiminnallemyös asumispalvelutoiminnassa.67

SUOMEN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMAEUROOPPALAINEN HYVÄN KÄYTÄNNÖN OPASVAMMAISPALVELULAKI JA SOSIAALIHUOLTOLAKI ohjaavat kuntientoimintaa. Invalidiliiton tulee toiminnassa varmistaa, että lakienhenki toteutuu, joka tehtävä on merkittävä vammaisten ihmisten asumisessaja itsenäisessä elämässä.RAKENNUS, KAAVOITUS- JA ARAVALAKI antavat ohjeet vammaistenasuntojen rakentamisesta, rakenteellisista seikoista sekäliikuntaesteettömyydestä ja ne on otettava huomioon kehitettäessä jaylläpidettäessä vammaisten asumisolosuhteita.ASUNHUONEISTOJEN VUOKRAUKSESTA ANNETTU LAKI palvelutalonasukkaiden asuminen perustuu AVHL:n mukaiseen vuokrasuhteeseen.KOTIKUNTALAKI on tuonut vammaiselle henkilölle mahdollisuudenpäättää kotikunnastaan. Asumispalvelutoiminnan tehtävänä on seurataja valvoa, että lain kirjainta noudatetaan.LAKI YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONNASTA ohjaa selkeästiInvalidiliiton asumispalvelutoimintaa ja vaikuttaa laatuakohottavasti lähinnä henkilökunnan koulutusvaatimusten osalta.LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUDESTAEi vielä voimassaJULKISTEN PALVELUIDEN LAATUSTRATEGIATIETOSUOJALAINSÄÄDÄNTÖ- julkisuuslakiINVALIDILIITON SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄOHJEISTUS68

LIITE 714.5.1999JÄRJESTÖ- JA SOSIAALIOSASTON LAATUPOLITIIKKA1 TOIMINTA-AJATUSInvalidiliiton järjestö- ja sosiaaliosaston toiminta-ajatuksena on liikuntavammaistenihmisten täysivaltaistumisen, yhdenvertaisten mahdollisuuksienedistäminen ja järjestöllisten toimintavalmiuksien vahvistaminen.Osasto yhdistää yhdistys-, alue- ja valtakunnallisen sekä kansainvälisentoiminnan liiton tavoitteisiin ja kokonaisuuteen.Mottomme on MAHDOLLISUUKSIEN AVAAMISEKSI2 MENESTYSTEKIJÄTJärjestö- ja sosiaaliosaston menestystekijät ovat vahvan ammatillisuudenja vapaaehtoistoiminnan nivominen toisiinsa ja yhteisen osaamisenhyödyntäminen vaikuttamistyössä. Olemme mukana erilaisissa yhteistyö-ja kehittämishankkeissa, joissa voimme hyödyntää erilaisia resursseja.Vahvuuksiamme ovat: * yhdistysten äänen kuulemisvalmius, * erilaistennäkemysten yhteensovittamiskyky, * vammaiskysymystenerityisosaaminen, * työ- ja toimintaprosessien sujuvuus, * toimintatapojenjoustavuus, innostunut ilmapiiri, avoimuus ja yhteisvastuullisuus,* erilaisen osaamisen nivominen yhteiseksi osaamiseksi, *muutoshalukkuus3 ASIAKASRYHMÄT JA PALVELUTPaikallisyhdistykset ja liikuntavammaisten ihmisten tarpeet ovatkehittämistyön lähtökohta.Asiakkaitamme ovat paikallisyhdistykset, niiden muodostamat kahdeksansuomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä aluetta. Ne käyttävät järjestö-ja sosiaaliosaston osaamista toimintansa kehittämisen tukena.69

Teemme yhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten vammais- ja kansalaisjärjestöjenkanssa. Vaikuttamistyössä kohderyhmiämme jayhteistyökumppaneitamme ovat valtion ja kuntien hallintoelimet sekätyö- ja elinkeinoelämän organisaatiot.Toimialueemme kattaa koko Suomen. Kansainvälisessä työssäpainopistealueena ovat Pohjoismaat, Eurooppa, lähialueet ja kehitysmaat.Järjestö- ja jäsenpalvelujamme ovat * ohjaus- ja neuvontapalvelut, *koulutus ja konsultointi, * tiedotus, * muut palvelut (mm. jäsenmaksupalveluja ilmaislomat)4 ARVOTInvalidiliiton strategiasta Tiedolla näkyväksi - Invalidiliitto 2000-luvullelöytyvät keskeiset periaatteemme. Toimintamme lähtökohtana ovatYK:n yleisohjeet. Koska yhteiskunta ei ole avoin kaikille, painotammetoiminnassamme yhteiskunnallista saavutettavuutta. Tämä merkitseetietoisuuden lisäämistä vammaisuudesta, liikkumisesteetöntä ympäristöä,liikkumisen edistämistä ja asenteisiin vaikuttamista. Teemmetyötä riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi sekä vammaistenihmisten työllistämisen edistämiseksi.5 LAADUN MERKITYS JA LAATUTAVOITTEETLaadulla ymmärrämme jäsenistön tarpeiden huomioon ottamista kaikessatoiminnassa. Arkityössämme tavoitteena on, että palvelummeja tuotteemme ovat tasalaatuisia; laatutaso on tasaisesti aina hyvä.Laadun takaavat monipuolisen asiantuntemuksen omaavat työntekijät,jotka ovat valmiita jatkuvaan itsensä ja työnsä kehittämiseen sekäyhteistyöhön. Jokaisella työntekijällä on oma vastuu ja kaikilla yhteinenvastuu työn onnistumisesta. Yksilöidyt laatutavoitteet toteutuvatprosesseissa.Laatutavoitteemme ovat * toimivat jäsenyhdistykset ja alueet, * osaavahenkilöstö ja sen jatkuva kehittäminen, * yhdistyksien, alueiden,järjestö- ja sosiaaliosaston toimintaedellytykset nopean ja joustavanreagoinnin turvaamiseksi vaikuttamistoiminnassa (toimivat tilat,välineet, taloudelliset ja henkiset resurssit)70

6 LAATUTYÖN TOTEUTUS JA SEURANTAJärjestö- ja sosiaaliosasto kehittää jäsenpalveluihin toimivan palautejärjestelmän.Teemme säännöllisiä kartoituksia toiminnan eri alueilta. Koulutuksessaon toimiva jatkuva palautejärjestelmä.Tulevan vuoden toiminnan suunnittelu ja edellisen vuoden toiminnantoteutumisen arviointi tapahtuu järjestö- ja sosiaaliosastolla ammattiryhmittäinja osaston yhteisessä arviointikeskustelussa. Toiminnan suunnittelu,ohjaus ja seuranta toteutuu koko organisaatiossa noudatettavanmallin mukaisena. Järjestö- ja sosiaaliosasto ja liittohallitus käyvätpalautekeskustelun järjestötoiminnasta vähintään kerran kolmessavuodessa. Järjestöpäällikkö käy kehittämiskeskustelut työntekijöidenkanssa joka toinen vuosi.7 TOIMINTAA OHJAAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJELMATKansainväliset ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudetYK:n yleisohjeetSuomen vammaispoliittinen ohjelmaLiiton säännöt ja liiton jäsenyhdistyksien säännötVoimassa oleva lainsäädäntö71

NVALIDILIITTO ryLaadukkaat I vammaispalvelut -projekti 1996-99ASUMISPALVELUN LAATUTYÖN TILANNEKATSAUSLIITE 821.10.19991.Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty pvmKesäkuussa 19992.Miten laatupolitiikka käsiteltytoimialueella/yksiköissä/henkilöstön/asiakkaiden/yhteistyötahojen kanssaValmisteluvaiheessa luonnos palvelutaloissa henkilöstön tutustuttavana,kokouksissa käsittelyssä asukkaiden ja henkilöstön kanssa.Johtokunnissa yhteistyötahojen kanssa.723. Toimialueen osahankkeiden tilanneAsumiskokeilun osahanke valmis. Osallistuu Suomen Laatupalkinnonhakukierrokselle 2000.Palvelutarpeen itsearviointi -menetelmä valmis.Henkilöstön kehittämissuunnitelma valmis.Päiväkeskustoiminnan kehittäminen - Avoimet palvelut -hanke.Yhteydet yhteiskuntaan jatkuva yhteistyöfoorumi järjestötoiminnan kanssa.4. Toimialueen jatkosuunnitelmatja arvio koordinoinnin tarpeestakoko organisaation tasollaHenkilöstön kehittämissuunnitelman vieminen käytäntöön, johtamisen,henkilöstön ja toimintayksikön kehittäminen.Laatutyön jatkuvuuden turvaaminen koordinoinnin avulla.Laatuvastaavien verkostot.5. Toimintayksiköiden tilanne/laatupolitiikka, laatujärjestelmä, laatukäsikirja,laatutyöryhmä, laatuvastaava, auditointi,sertifiointi, arvio koordinoinnin tarpeesta6. MuutaTilanne vaihtelee palvelutalojen välillä. Varsinainentoimintayksikkökohtainen työ edessä laatukäsikirjojen ja laatujärjestelmienlaatimisessa yhteisten linjauksien pohjalta.

INVALIDILIITTO ry Laadukkaat vammaispalvelut -projekti 1996-99JÄRJESTÖTOIMINNAN LAATUTYÖN TILANNEKATSAUSLIITE 915.10.19991. Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty pvm Liittohallitus 21.5.992. Miten laatupolitiikka käsitelty toimialueella/osastolla/henkilöstön/yhdistykset ja alueet/yhteistyötahojen kanssa3. Toimialueen osahankkeiden tilanne1) aluetoiminta (kokeilu)Kokeillaan Kymi-Mikkelin alueella, mitenalueella oleva työntekijäa) voi tukea yhdistyksiäb) tukee alueen vaikuttamistoimintaac) hyötyy eri verkostoista2) vaikuttamistoimintaLaatupolitiikasta intensiivinen keskustelu liittohallituksessa 5/99. Hyväksytty versio käsiteltiinosaston kehittämispäivässä, jossa sovittiin jatkotoimenpiteistä.Aluetoiminnan tuloksellisuus -työryhmä -ei vielä valmiuksia viedä asioita aluejohtoryhmälleja alueen yhdistyksiin. Aluetoiminnan neuvottelukunta, muutos parempaan,tieto kulkee ainakin niihin yhdistyksiin, joiden edustaja on työryhmissä.Kehittämisprojektit kesto 3 vuotta, todellisuudessa muutos 5 vuotta.(Laatupolitiikka käytännössä - valtakunnallinen, alueellinen, paikallinen taso, toimihenkilö-ja luottamushenkilö)Aluetoiminnan tehtävät ja tavoitteet -selkiytetty, materiaalit valmiina, yhteyshenkilötyksiköissä (raportti alue- ja paikallistoiminnan kehittämisestä)Koordinaatiotyöryhmän kokoukset.Suunnitteluaikataulun toimivuus arvioitu järjestökoulussa paikallisyhdistyksen vuosisuunnittelunkannalta.TIEDOTUSTOIMINTA JA VIESTINNÄN KEHITTÄMINEN - VIESTINTÄVERKOSTO/1JOKAISESTA YKSIKÖSTÄYT-arviointipalaveri. Konkreettiset kehittämistehtävät ja -tavoitteet. Teemat vaikuttamisenkannalta paremmin esiin. Selkokieli, piirros organisoinnista, nettiin vuorovaikutteisuus.Odotukset vaikuttamisviestintään, tiedotus/viestintä/vaikuttaminen. Mikä jokaisen työntekijänvastuu - mikä tiedottajan jne vastuu? It, nettisivut. Ennalta ehkäisevät kampanjat -imago.Menossa mukana -Liikenneturva. Potki palloa -älä kaveria MLL & al. SponsoritYHTEISTYÖ JA VERKOSTOTAIDOTHyvä kokouskäytäntö -osahanke kesken. Työryhmän vahvistaminen.OHJAUS- JA NEUVONTATOIMINTA organisointi/sosiaalisihteerit ja vammaisasiamies,puhelinneuvojat, osasto, ulkopuolisetPuhelinneuvonta, puhelinneuvottelut työnohjauksena, kaksi tapaamista -arviointi ja työnohjaus.

1. Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty pvm Liittohallitus 21.5.994. Toimialueen jatkosuunnitelmat ja arviokoordinoinnin tarpeesta koko organisaation tasollaTyöstetään vaikuttamistoiminnan prosesseja Koordinointia tarvitaan erityisesti henkilöstön(keskustoimisto) kehittämistyön edelleen työstämiseen. Yksittäinen henkilö - yhdistys/min2 avainhenkilöä - alue - valtakunnallinen taso -kv-taso, palveluohjaus -suunnittelu.Laatupolitiikka käytännössä eri tasoilla ja tahoilla.Suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kokonaisuus toiminnassa: valtakunnan, alueen jayhdistystaso.ITSEARVIOINTI: 2/ALUE Yhdessä enemmän -arviointimenettelyn kehittäminen, jäsenet-johtokuntaPaikallistasoyhdistystoiminta - toteuttamissuunnitelma - seuranta (½ vuotta)1/ALUE Vaikutamme yhdessä -miten palvelut toteutuvat,arviointilomake - toteuttamissuunnitelma - seuranta (½ vuotta)Hyvinvointipalvelujen arvioinnin asiantuntija -projektihankeAluetoimintaJalkautettu aluesihteeri, kartoitus alueen yhdistyksientoimintasuunnitelmien pohjalta.Aluetoiminnan arviointilomakke pohjaksi.Alueiden toimintasuunnitelmat ja -kertomukset -arviointi.Valtakunnallinen taso Itsearviointi - menettely, arviointialueet vaikuttamistoiminnanprosessien sisältöjen osalta5. Toimintayksiköiden tilanne/laatupolitiikka,laatujärjestelmä, laatukäsikirja, laatutyöryhmä,laatuvastaava, auditointi, sertifiointi, arviokoordinoinnin tarpeesta6. Muuta Vaihtuvuus henkilöstössä yhdeksän vaihtunut viidestätoista parin vuoden aikana, kehittämistoiminnanresurssit rajalliset, ei voi kehittää ennen kuin tuntee perustehtävää riittävästi.Henkilöstön kehittämiseen keskustoimistossa tarvitaan koordinointia ja osaamista.Vaikuttamistoiminnassa eri osien nivomisessa kokonaisuudeksi tarvitaan apua.Vaikuttamistoiminnan prosessit.

KUNTOUTUSPALVELUJEN LAATUTYÖNTILANNEKATSAUSINVALIDILIITTO ry Laadukkaat vammaispalvelut -projekti 1996-99 LIITE 1018.11.19991. Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumus hyväksytty liittohallituksen kokouksessa 9/982. Miten laatupolitiikkaa käsitelty toimialueella/yksiköissä/ henkilöstön/ asiakkaiden/yhteistyötahojenkanssa• Hyvä kuntoutuskäytäntö - toimintayksikön laatupolitiikka (kaikilla määriteltynä)• Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksen käsittely asiakkaiden ja henkilöstön kanssa -miten toteutettu?• Yhteistyötahoille esitelty ja heidän kanssaan on keskusteltu Hyvä kuntoutuskäytäntö -sitoumuksesta ja soveltamisesta käytäntöön. Palaute- ja arviointitieto yhteistyötahoilta3. Toimialueen osahankkeiden tilanne • Hyvä kuntoutuskäytäntö -asiakasversio, luonnos toimintayksiköihin (asiakkaat,henkilöstö) lausuntokierrokselle.• Hyvä kuntoutuskäytäntö käytännössä eri yksiköiden toiminnassa -tilannearvio• Auditointikoulutus -3.12., 20.-21.12. ja 27.-28.1.2000, kouluttaja Ossi Ritola QualitasFennica Oy, toteutuuko hyvä käytäntö käytännössä4. Toimialueen jatkosuunnitelmat ja arviokoordinoinnin tarpeesta koko organisaation/palvelutoiminnan/ kuntoutuksen toimintayksiköidentasolla5. Toimintayksiköiden tilanne• laatupolitiikka -määritelty• laatujärjestelmä -dokumentointi• laatukäsikirja - dokumentointi• laatutyöryhmä - kokoonpano, jatko• laatuvastaava/-päällikkö, jatko• auditointi, tilanne ja suunnitelmat• sertifiointi, tilanne ja suunnitelmat• Kuntoutuksen toimialueen yhteiset jatkosuunnitelmat• Invalidiliiton kaikkien toimintayksiköiden ja osastojen yhteinen laatuverkosto -arvioosallistumisesta ja tarpeista• Kuntoutuksen laatutyön koordinointi jatkossa, johtajien yhteistöyryhmä• Järvenpään koulutuskeskus: Oph-auditointi, Suomen Laatupalkinto -malli• Käpylän kuntoutuskeskus: Kela-auditointi• Lapin kuntoutuskeskus: Kela-auditointi, ISO 9001, 9004• Sopeutumisvalmennuskeskus: Suomen Laatupalkinto• Jyväskylän työklinikka: Laatukäsikirjan tarkistus ja dokumentointi, Slp• Kuopion työklinikka: Laatukäsikirjan tarkistus ja dokumentointi, PIENET• Työkeskus: -• Kuntoutusohjaus:Laatukäsikirja -luonnos valmis , PIENET• Kuntoinva:Asiakaspalautelomake, PIENET6. Muuta • Laatutyön raportointi: yhteinen julkaisu

JOHTAMISEN LAATUTYÖN TILANNEKATSAUSINVALIDILIITTO ry Laadukkaat vammaispalvelut -projekti 1996-99LIITE 111.11.19991. Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty pvm Invalidiliiton laatupolitiikka 21.3.1997, eettiset periaatteet 6/992. Miten laatupolitiikka käsitelty toimialueella/yksiköissä/henkilöstön/asiakkaiden/yhteistyötahojen kanssaLaatupolitiikasta keskustelu liittohallituksessa 1997. Luonnosversio käsittelyssä osastopäälliköidenkokouksessa ennen liittohallituksen käsittelyä. Uusi käsittely alkuvuodesta2000. Tarkistettu laatupolitiikka, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka.3. Toimialueen osahankkeiden tilanne· Suunnittelu- ja seurantajärjestelmä· Johtamisen kehittäminen· Johtamisen organisointiProjekti-, toimintasuunnitelma- ja strateginen suunnittelu mallit, prosessikuvaukset, aikataulutProjektiohje, toimintasuunnitelma ja -kertomus mallit ja ohjeetKehitysvuoropuheluohjelma, lähialueen kehitystehtävät yhteiset ja yksilöllisetOsastopäälliköiden ja vastuuhenkilöiden tehtäväkuvaukset, kehityskeskusteluSisältö- ja tukipalvelujen johtaminen, eriytetty kokouskäytäntö4. Toimialueen jatkosuunnitelmat ja arviokoordinoinnin tarpeesta kokoorganisaation tasollaValmiiden mallien, ohjeiden, aikataulujen vieminen käytäntöön, kokeilu ja kehittäminenKokemuksien kokoaminen arviointitiedoksi, jatkuva kehittäminen5. Toimintayksiköiden tilanne/laatupolitiikka,laatujärjestelmä, laatukäsikirja, laatutyöryhmä,laatuvastaava, auditointi, sertifiointi, arviokoordinoinnin tarpeestaJohtamisen osuus toimintayksiköiden laatukäsikirjoissa ja -järjestelmissä kirjattuerikseen.Yleislinjat johtamisen laatutyöstä.6. Muuta Johtamisen kehittämisen sisältö- ja toteutussuunnitelma

INVALIDILIITTO ry Laadukkaat vammaispalvelut -projekti 1996-99TUKIPALVELUJEN LAATUTYÖN TILANNEKATSAUSLIITE 1211.11.19991. Toimialueen laatupolitiikka hyväksytty pvm Invalidiliiton laatupolitiikka 21.3.1997, eettiset periaatteet 6/992. Miten laatupolitiikka käsitelty toimialueella/yksiköissä/henkilöstön/asiakkaiden/yhteistyötahojen kanssa3. Toimialueen osahankkeiden tilanne· Kiinteistöpalvelujen laatukäsikirja· Toimistopalvelujen suositus Hyvä toimistokäytäntö· Henkilöstöpalvelut4. Toimialueen jatkosuunnitelmat ja arviokoordinoinnin tarpeesta kokoorganisaation tasollaLaatupolitiikasta keskustelu liittohallituksessa 1997. Luonnosversio käsittelyssä osastopäälliköidenkokouksessa ennen liittohallituksen käsittelyä. Uusi käsittely alkuvuodesta 2000.Tarkistettu laatupolitiikka, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka.Kiinteistöpalvelujen laatukäsikirja lausuntokierroksella toimintayksiköissä, valmistuu 1/2000, tarkistetaan vuosittain, ohjausryhmä jää vakinaisena toimintaan.Toimistopalvelujen suositus Hyvä toimistokäytäntö, ollut lausuntokierroksella, valmistuu1/2000, ohjausryhmän kokous kerta vuodessa.Henkilöstöpalvelut odottanut tietohallintojärjestelmä hankeen etenemistä henkilöstöhallinnonohjelmiin ja henkilöstöpolitiikan linjauksien määrittelyä.Taloushallinnon käsikirja ja kuvaukset, ohjeet konsernitilinpäätöstä varten tarvitaan jatkossa.Valmiiden mallien, ohjeiden, aikataulujen, suosituksien vieminen käytäntöön, kokeilu jakehittäminen.Kokemuksien kokoaminen arviointitiedoksi, jatkuva kehittäminen, kokoukset ohjausryhmillävähintään kerran vuodessa.5. Toimintayksiköiden tilanne/laatupolitiikka, laatujärjestelmä,laatukäsikirja, laatutyöryhmä, laatuvastaava,auditointi, sertifiointi, arvio koordinoinnintarpeestaToimintayksiköiden laatukäsikirjoissa ja -järjestelmissä kirjattu tukipalvelutyhteisten linjauksien perusteella.6. Muuta Johtamisen kehittämisen sisältö- ja toteutussuunnitelma

Invalidiliiton laatuverkostonimi yksikkö osoite puhelin e-mailLIITE 13Riitta Eskola IJKK PL 46, 04401 Järvenpää 09 - 292 01 211 riitta.eskola@ijkk.fiHelmi Sirkiä IJKK PL 46, 04401 Järvenpää 09 - 292 01 204 helmi.sirkia@ijkk.fiRitva Järvinen Käpylän kuntoutuskeskus, Koskelantie 22, 00610 Helsinki 09 - 777 07 255 ritva.jarvinen@invalidiliitto.fiHarriet Puolakanaho “ “ “ 09 - 777 07 269 harriet.puolakanaho@invalidiliitto.fiRaija Partanen Iisalmen palvelutalo Kirkonsalmentie 2, 74120 Iisalmi 017 - 816 122Salme Kettunen Joensuun palvelutalo Merimiehenkatu 36 b, 80100 Joensuu 013 - 226 460 salme.kettunen@invalidiliitto.fiPaula Tapani Jyväskylän palvelutalo Rusokinkatu 1, 40100 Jyväskylä 014 - 616 802 paula.tapani@invalidiliitto.fiRaija Rytkönen “ “ “ “ 014 - 616 802 raija.rytkonen@nvalidiliitto.fiRaija Hyvönen Kajaanin palvelutalo Kasakankuja 4, 87100 Kajaani 08 - 629 192 raija.hyvonen@invalidiliitto.fiAsta Räisälä Kokkolan palvelutalo Metsonkuja 8, 67800 Kokkola 06 - 822 1709 asta.raisala@invalidiliitto.fiSeppo Rissanen Kuopion palvelutalo Savonkatu 16, 70110 Kuopio 017 - 262 0541 seppo.rissanen@invalidiliitto.fiAnne Marttila Kuusankosken palvelutalo It. Linjapuisto 11, 45700 Kuusankoski 03 - 742 009Ulla Barck Käpylän palvelutalo Kimmontie 5, 00610 Helsinki 09 - 752 2931/ 797 074 ulla.barck@invalidiliitto.fiJaana Makkonen Lahden palvelutalo Heinäkatu 1, 15140 Lahti 03 - 883 07 jaana.makkonen@invalidiliitto.fiLeena Järnström “ “ 03 - 883 0732Marketta Montonen Mikkelin palvelutalo Kiiskinmäenkatu 4, 50130 Mikkeli 015 - 363 675 marketta.montonen@invalidiliito.fiSeija Kokko-Karvonen Oulun palvelutalo Kaislatie 1 A, 90160 Oulu 08 - 339 547 seija.kokko-karvonen@invalidiliitto.fiSari Tiuraniemi Rovaniemen palvelutalo, Pohjolankatu 14-16, 96100 Rovaniemi 016 - 342 1406 sari.tiuraniemi@invalidiliitto.fiHelena Kangasniemi Lapin Kuntoutuskeskus Porokatu 32, 96460 Rovaniemi 016 - 3329 111 helena.kangasniemi@invalidiliitto.fi

nimi yksikkö osoite puhelin e-mailSirkka Salokanto Tampereen palvelutalo Insinöörinkatu 12, 33720 Tampere 03 - 3172 720Anita Eriksson Turun palvelutalo Hippoksentie 29, 20720 Turku 02 - 236 7749Raija Rapo Vaasan palvelutalo Käsityöläiskatu 10, 65200 Vaasa 06 - 312 3417Merja Marjamäki Vantaan palvelutalo Tanhurinne 4, 01450 Vantaa 09 - 8511 726 merja.marjamaki@invalidiliitto.fiRaija Rönkkö Jyväskylän Työklinikka Varikontie 4, 40340 Jyväskylä 014 - 284 100 raija.ronkko@invalidiliitto.fiPäivi Isotalus Kuopion Työklinikka Puijonkatu 19 b 4.krs, 70100 Kuopio 017 - 3645 155 paivi.isotalus@invalidiliitto.fiRiitta Lahdenperä KYS, Kuntoutustutk.poliklinikka, Rak. 6, 2. krs, 70211 KuopioKirsi Inkinen Keskustoimisto/hallinto/postitus 09 - 613 191 kirsi.inkinen@invalidiliitto.fiTuija Vuorinen Keskustoimisto/varainhankinta, Kuortaneenkatu 13, 00520 Helsinki 09 - 6131 9281 tuija.vuorinen@invalidiliitto.fiHely Streng Sopeutumisvalmennuskeskus, Launeenk. 10, 15110 Lahti 03 - 812 811 hely.streng@invalidiliitto.fiAnne Sahlman-Kiiski Järvenpään Kuntoinva Mannilantie 14 b A 42, 04400 Järvenpää 09 - 288 882 anne.sahlman-kiiski@ijkk.fiYhteensä 30 nimettyä laatuvastaavaa toimintayksiköissä ja osastoillaKoordinointiLeea Paija Keskustoimisto Kumpulantie 1 A, 00520 Helsinki 09 - 6131 9245 leea.paija@invalidiliitto.fi

LIITE 14PROJEKTIN TUKI TOIMIALOJEN, TOIMINTAYKSIKÖIDEN JA OSAHANKKEILLEKuntoutuspalvelutHyvä kuntoutuskäytäntö-sitoumusKuopion työklinikkaJyväskylän työklinikkaKuntoutusohjausKuntoinvaIsot toimintayksiköt (4)Tehtävät ja toteutus· sitoumuksen kriteereiden määrittelyja kokeilu· koulutus ja konsultaatio· dokumentointi eri vaiheissa· laatujärjestelmän dokumentointi· laatukoulutus, konsultaatio· laatujärjestelmän dokumentointi· laatukoulutus, konsultaatio· laatujärjestelmän dokumentointi· laatukoulutus, konsultaatio· laatukoulutus, konsultaatio· asiakaspalaute -menettely· laatutyön käynnistämisraha· arviointikoulutus· laatukoulutus, konsultaatioResurssit* 4 x 2kk* 10 pv* 3 kk* 2 kk* 10 pv* 2kk* 10 pv* 1 kk* 5 pv* 3 pv* 2 pv* 30 000,-* 60.000,-* 5 pvAsumispalvelutPalvelutarpeen arviointiAsumiskokeiluHenkilöstön kehittäminenPalvelutalotPalvelutalojen johtajatKeittiöhenkilöstöHuoltohenkilöstöTehtävät ja toteutus· menetelmän kehittäminen,koulutus, konsultaatio· materiaalin valmistus· tuotteistaminen, laatukäsikirjanlaatiminen, koulutus ja konsultaatio· koulutus ja konsultaatio· arviointikoulutus· laatukoulutus· laatukoulutus· laatukoulutus· laatukoulutusResurssit9 kk1 kk3 kk6 kk1 kk3 kk* 20.000,-* 20 pv* 5 pv* 3 pv* 3 pv

JärjestötoimintaAluetoiminnantuloksellisuus -työryhmäPuhelinneuvonnankehittäminenYhdistystiedotteenkehittäminenHyvä kokouskäytäntö -kuvausYhdessä enemmän -yhdistyspalkintoJärjestö- ja sosiaaliosasto* asiakasmääritykset* prosessikuvaukset* henkilöstön osaaminenTehtävät ja toteutus· koulutus ja konsultaatio· dokumentointi· konsultaatio· konsultaatio· konsultaatio ja koulutus· konsultaatio, kriteerien jamittarin laatiminen· laatukoulutus ja konsultaatioResurssit* 30 pv* 2 pv* 2 pv* 3 pv* 5 pv* 20 pvJohtaminenSuunnittelu- ja seurantaJohtamisen kehittäminenYhteiset foorumitTukipalvelutKiinteistöpalvelutToimistopalvelutHenkilöstöpalvelutKeittiöiden laatutyöTehtävät ja toteutus· mallien ja prosessi kuvauksiendokumentointi· konsultaatioTehtävät ja toteutus· koulutus ja konsultaatio· konsultaatio· koulutusResurssit* 2 kk* 5 pvResurssit* 5 pv* 5 pv* 5 pv81

INVALIDILIITTO ryKumpulantie 1 A, 00520 Helsinkipuh 09 - 613 191, fax 09 - 146 144382www.invalidiliitto.finadf@invalidiliitto.fiINVAPAINO/2000/3000