VÄTSKÄRI - Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry.

olevan ehkä jokin piilevä agenda, taka-ajatus,haudattuna lausahdukseensa ”Vaihtu jo!” Sekuulosti ihan kuin ”Men ny jo!”Toisaalta, hän ajatteli, Aatoshan saattoi kylläyrittää vedota häneen, niin kuin positiivisellatavalla. Viimeksihän päädyttiin leffaan, mitähänmukavaa tänään tehtäisiin. Vai oliko sesittenkin lopulta niin, että Aatos vain halusiVoiton kiirehtivän, jotta hän ehtisi nopeastikotiin ja illan Dr. House -jaksoa katsomaan.Kyseistä asiaa on tutkittu paljon mm. NLP:npiirissä, tehden uusia havaintoja. Eräs kommunikaatioteoriannykysuuntauksenkehittäjistä, vuonna 1944syntynyt saksalainen psykologisekä henkilöiden välisen (interpersonal)että henkilön sisäisen(intrapersonal) kommunikaationasiantuntija Friedemann Schulzvon Thun Hampurista kertoo,että viesteihimme sisältyy itseasiassa todella paljon toisestaosapuolesta riippuvaa tulkintaa.Hän on kehittänyt asiaa kuvatakseenuuden mallin, jota kutsutaan”Neljän sivun malliksi”(four sides model). Sen mukaanjokainen puhuttu viesti voidaan tulkita neljälläeri tasolla. Nämä tasot ovat asia- / faktataso,itsensä paljastava taso, suhdetaso sekä vetoamistaso.Vastaanotetussa viestissä voidaan tulkitausein kaikki nämä tasot, tilanteesta, ympäristöstäja kuulijasta riippuen.?hän saattaa tulkita sanoman suhdetasolla,esim. auttamisen muodossa: ”kaverini auttaaminua mainitsemalla valoista, kun en itse huomannut”.Mahdollista on myös lopuksi, että hänymmärtää lauseen sisältävän Aatoksen puolivahingossapaljastaman taka-ajatuksen: ”hei,minulla on kiire, aja!”Asiataso kertoo oikeastaan: ”mistä minä informoin”.Siinä viestin lähettäjä antaa dataa, tosiasioitaja toteamuksia. On lähettäjän vastuullalähettää tämä tieto selkeänä ja ymmärrettävästi.Vastaanottaja testaa puolestaan kuulemansa’faktakorvallaan’, täyttääkö sanoma totuudenkriteerit (tosi / epätosi), asiallisuuden(oleellinen / epäoleellinen)ja täydellisyyden (riittävä/ jotain pitää lisätä). – Pitkälläjuoksulla faktataso on viestinnässäselkeä ja vaatii vain vähänsanoja.Itsensä paljastava taso kertoopuolestaan: ”mitä paljastan itsestäni”.Kaikki sanomat sisältävätnimittäin tietoa myöslähettäjästään. Tällä tasollalähettäjä paljastaa itsensä. Sanomasisältää paitsi tietoisestivälitetyn itseilmaisun osuuden,samalla myös epätietoisen osuuden, joka eiole tietoista lähettäjälle. Siten kaikki sanomatmuuttuvat tiedoksi myös lähettäjän persoonallisuudesta.– Kuulija havainnoi ’paljastuskorvallaan’,mikä tai minkälainen lähettäjäninformaatio piiloutuu itse sanoman sisälle.Yllä olevassa esimerkissä Voitto ymmärtää sanomanasiatasolla, ”Valo vaihtui!”. Hän toteaatosiasian ”valot ovat vihreät”. Toisaalta hän voiajatella lausetta myös vetoomuksena tai jopakäskynä kaveriltaan ”Hei, ajapas nyt!”. EdelleenSuhdetaso kertoo: ”mitä minä ajattelen sinustaja miten me tulemme toimeen”. Se sisältääSinä-toteamuksen ja Me-toteamuksen. Se ilmaiseemiten lähettäjä tulee toimeen vastaanottajankanssa ja mitä hän ajattelee hänestä.VÄTSKÄRI15