VÄTSKÄRI - Varsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry.

VÄTSKÄRIVarsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010HenkilötietoturvallisuusFuugo yhdistää television ja sosiaalisen medianVirtualisoinnin monet kasvotTietoturva - Lessons learned@fterWORK-tunnelmia osallistujan silmin

VÄTSKÄRIVarsinais-Suomen Tietojenkäsittely-yhdistys ry:n jäsenlehti 2/2010Päätoimittajan tervehdysTämänkertaisessa lehdessä jatkamme tietoturvateeman mukaisilla artikkeleilla. Mukana on myösmuita ammatti- ja yleishyödyllisiä artikkeleita.Tässä numerossa Pekka Tetri kirjoittaa henkilötietoturvallisuudesta kertovassa artikkelissa sosiaalisestahakkeroinnista ja tietoturvakulttuurin jalkauttamisesta organisaatioon. Mika Rintamäkikertoo artikkelissaan isoa pohjoismaista yhtiötä kohdanneesta tietoturvahyökkäyksestä sekä erityisestisiitä, miten hyökkäyksiä vastaan voidaan suojautua. Pekka Orneen pakina taas käsitteleemuuten haudanvakavaa tietoturva-aihetta rennon letkeällä tavalla.Tämän lehden yritysesittelyssä on turkulainen Axel Technologies. Tässä Tommi Rannan kirjoittamassaartikkelissa tutustaan yrityksen Fuugo-ohjelmistoon, joka yhdistää perinteisen televisiolähetyksensekä sosiaalisen median erilaisiin päätelaitteisiin. Windows 7 ja virtualisointi –koulutustilaisuudenpitäneen Moonsoftin Vili Vepsäläinen hälventää virtualisointiin liittyviä ennakkoluuloja.Koulutustoimikunnan vetäjän Anne Koskisen vakiopalstalla odotetaan kevättä ja nostetaan samallatapahtumista ICT-seminaaria ja @fterWORK-foorumia. Jälkimmäisestä tapahtumasta Anne onkirjoittanut myös oman jutun tähän lehteen. Kannattaakin seurata menneitä ja tulevia foorumeitaosoitteessa http://afterwork.vstky.fi. ”Mitä tarkoitat?” kysyy Olle Willberg kommunikaatioteoriaanperustuvassa artikkelissaan.Seuraava Vätskäri ilmestyy kesäkauden lopussa syyskuussa. Seuraavassa lehdessä kuullaan Merivoimientietohallintapäällikön arjesta Kosovossa sekä palveluyksikön toiminnan kehittämisestä.Lisäksi kurkistetaan arkiston aarteisiin 15 vuoden takaa ja ihmetellään, miltä etätyö tuntui silloin jamitä se mahdollistaa nyt.Tietoturvallista kevättä lukijoille!Juha HaapalaPäätoimittajaVÄTSKÄRI3

Teksti: Anne Koskinen@fterWORK-tunnelmia osallistujan silminVielä klo 18 oli jännittynyt tunnelma. Saapuukohankukaan paikalle, miten tilaisuus etenee? Uudentilaisuuden jännitys oli käsin kosketeltava.Jännitys oli turhaa sillä kun tilaisuus alkoi, reilut20 henkilöä, uteliaina siitä, mitä tuleman pitää,istuutui tuttavallisessa hengessä ison pöydänääreen. Pekka Pirhonen aloitti havahduttamallameidät kysymällä miksi me olemme täällä ja antoiaihetta miettimiseen siitä, mitä me yritämmetehdä yleensä elämässä. Pekka puhui mielenkiintoisiaesimerkkejä, jotka laittoivat miettimään jaherättivät pientä, varovaista keskustelua.Olen yllättynyt että keskustelua ja kysymyksiäesitettiin niinkin paljon. Olen tottunut näkemäänliikaa luentotyyppisiä tilaisuuksia, jossaluennoitsijan sana on laki ja kyseenalaistamistatai omia pohdintoja ei sanota ääneen. Keskustelunavaukset olivat mielestäni lupaavia foorumintulevaisuuden kannalta. Peruskysymyskuten miksi meillä on tarve kokoontua juttelemaanja kolmioajattelu 1 % tietotaidosta, 9 %toiminnasta ja 90 % asenteesta antoivat aihettamiettiä. Niinhän se todellakin on; verkottumisellaon yhä suurempi ja suurempi merkitys itsensäkehittämisessä. Halu ottaa asioista selvää,tutustua asiantuntijoihin ja jakaa näkemyksiä,kehittävät omaa asiantuntijuutta enemmän kuintietokirjallisuuden ulkoa lukeminen. Kyse ei oletenttiin ulkoa opettelemisesta vaan elämisestä jamielekkäämmin uusien asioiden ja näkökulmiensaamisesta. Vain onnellinen ihminen voi menestyäja itse ainakin koen olevani onnellisempisosiaalisessa vuorovaikutuksessa kuin yksinänijoitakin teknisiä speksejä ulkoa opetellen.Koen että tällaisten tilaisuuksien suurin anti onkeskustelun monipuolisuus. Se, miten jokin tavanomainenaihe muuttuu moniulotteiseksi jamielenkiintoiseksi, kun erilaiset ihmiset alkavatasiasta keskustella ja tuoda avoimesti esiin omianäkemyksiään. Jotta keskustelu voi olla tuottavaaja miellyttävää, on sille tietyt reunaehdot:kunnioituksen, luottamuksen ja läsnäolon elementiton oltava olemassa, aivan kuten Pekkakertoi. Uskon että meidän @fterWORK-foorumillaon kaikki edellytykset reunaehtojen täyttymiseen.Ensimmäinen @fterWORK-tilaisuusosoitti että uskaltamalla luottaa entuudestaantuntemattomiin ihmisiin ja aloittaa keskustelutheidän kanssaan tuovat sitä tiettyä hengähdystaukoaja mukavuutta arkeen, jota ainakin itseolen kaivannut. Uskon että myös muut läsnäolleet kokivat @fterWORKin raikkaana tuulahduksena,jonka haluaa kokea yhä uudelleen.Nähdään taas @fterWORKissa!AnneMenneistä ja tulevista @fterWORKeista löydätparhaiten tietoa osoitteestahttp://afterwork.vstky.fi/4 VÄTSKÄRI

Teksti: Pekka OrneTIETO TURVASSAOtsikko ei muuten viittaa hevosurheiluun, todettakoon setässä heti. Mutta asiaan; tässä päivänä eräänä kävi sillätavalla että 16-vuotiaan poikani äiti löysi pojan koululaukustakaksi pulloa keskiolutta. Ja siitä alkoi hulabaloovaikka sälli oli mm. tupakista kärynnyt jo aikaisemmin.Noh, asiat johtivat tietysti siihen, että äippä pyysi minuapitämään puhuttelun pojalle. Minäpä pidin. Sanoin pojalle,että piilota nyt perhana pullos paremmin ettei sunäitis löydä niitä.Taas oli siis tieto valtaa. Pitää tietää, mihin tiedonpiilottaa. Tässä tapauksessa tietoa kuvasti nuokaksi vaivaista olutpulloa, jotka siis katala viirusäidin hahmossa oli tuhota. Taisipa muuten tuhotakin,koska ei niitä pulloja ainakaan minulle astituotu. Tosin itselläni on tietoa niin paljon, ettennoista olisi paljon kostunutkaan. Mitä siis pojanolisi pitänyt tehdä? Hänen olisi pitänyt tietystisuojautua kahdelta asialta; ensinnäkin siltä, ettähänen äitinsä ylipäätänsä oli mennyt könyämäänhänen koululaukkuaan ja toisekseen siltä että tämälöysi pullot laukusta. Olisi pitänyt siis salata tietoaäidiltään. Toisaalta voihan olla että tämä havaitsipullot muun uteliaisuuden yhteydessä. Mitensalataan sellaista tietoa, jota joku havaitsee ihanmuuten vaan vahingossa? Tässäpä on mielenkiintoinenkysymys.Työelämässä tieto säilyy varmimmin turvassa kunsen jakaa jokaiselle. Eräässä tuntemassani firmassaoli laitettu kaikki keskeneräinen salassa pidettävämateriaali julkisille nettisivuille kaiken kansanpällisteltäväksi. Olipa dokumenteissa vieläpä organisaationeri ihmisten kommenttejakin näkösällä.Hassua kyllä, kukaan ei kaiketi ollut käynyt lukemassatätä salaista tietoa. Voidaanko tästä vetääjohtopäätös, että jos jokin asia on näennäisestijulkista, se ei kiinnosta ketään? Eräässä toisessafirmassa herra hallintojohtaja laati tavan tästäerilaisia toimintaohjeita. Ne olivat monisivuisiaja juuri niin mielenkiintoisia ja luettavia kuin vainlakimies osaa kirjoittaa. Hänellä heräsi epäilys,että kukaan ei lue hänen tiedotteitaan. Epäilys olimuuten täysin aiheellinen, voin todistaa. Lakimieskeksi sitten erään kerran että hänpä kirjoittaa loppupuolelletekstiä lauseen: ”jos luet tämän tekstin,soita 040-xxxxxx” Eli hän laittoi oman puhelinnumeronsa.Lakimies-hallintojohtaja oli ajatelluttestata että lukeeko kukaan. Oikein arvasi, kukaanei nimittäin soittanut.Tähän empiiriseen tutkimukseeni vedoten voinkintodeta, että tieto on täysin turvassa kun se onjulkista ja saamarin tylsällä tavalla kirjoitettu. Muttaentäs sitten tietomurrot? Onko se tietomurto,kun muija lukee mun puhelimesta tekstiviestejäni?Tai tässä tapauksessa kyseessä on jo ex-vaimo.Se onkin siis avioero eikä tietomurto. Tai ainakinlopputulos on. Älkää hyvät ihmiset lähettäkö tekstiviestejä.Niissä on sekin huono puoli että niitätulee aina öiseen aikaan läheteltyä Aaltoselle. Sehänmeillä kaikilla on ensimmäinen nimi osoitelistassa.Ja kokemuksesta voin kertoa, että Aaltonenei pidä siitä, että hän saa öiseen aikaan epämääräisiärakkaudentunnustuksia tekstiviestinä. Ja ainakaanAaltosen vaimo ei siitä pidä. Ja tulee vieläkaupan päälle kaiken maailman epäilykset kaapistaulostautumisesta. Se ei kuulemma ole kivaa, kertoiAaltonen minulle. En se minä ollut kuitenkaankun lähetti. (suom.huom.)Ennen vanhaan tieto pysyi tallessa hyvin. Silloinei ollut facebookkia, skypeä eikä mitä kaikkia niitänyt onkaan. Eikä e-meilejä. Kuinka usein sattuukaanettä toiselle tarkoitettu meili singahti ihanväärälle ihmiselle. Tällaisestakin on koitunut kovastiharmia. Ja uusia työpaikkoja. Se etu siitä tietystion ollut, tiedän kokemuksesta. Ehdotankin,että siirrytään kaikki käyttämään käsin kirjoitettujakirjeitä ja korkeintaan faxeja aina kun haluammekirjallisessa muodossa jotain toisillemme viestittää.Faxaillaan!Pekka Ornekirjoittaja luulee olevansa turkulainen kirjailija.VÄTSKÄRI5

Lupaamme paljon:1:10:100► käyttöönotto yhdessä viikossa► 10% perinteisen ratkaisun kustannuksista► 100% hyötytakuu► mobiilikäyttöPalveluorganisaationinternetpohjainentoiminnanohjausjärjestelmä.6 VÄTSKÄRI

vapolitiikankin tulisi olla räätälöityä ja yksilöllistä– se mikä sopii toiselle yritykselle eiautomaattisesti sovi toiselle, sillä muun muassaorganisaatioiden riskit, prosessit, sekäliiketoiminnallinen strategia ovat erilaisia.Tietoturvapolitiikka on johdon linjaus siitä,kuinka organisaatiossa toimitaan. Aktiivinentietoturvajohtaminen on siis myös tietoturvapolitiikanluontia ja ylläpitoa, sillä riskit muuttuvatja tulevaisuutta on hankala ennustaa.Tietoturvapolitiikan käytännön toteutumistatulisi myös seurata: tietoturvakoulutus itsessäänei takaa sitä, että sääntöjä noudatettaisiinmyös “oikeassa tilanteessa”. Monesti kuvitellaan,että tiedon luokittelu sekä kuinka tietoakäsitellään luokituksen perusteella ovat riittäviäkeinoja yrityksen salaisuuksien suojelemiseksi.Käytännössä näin ei kuitenkaan ole:säännöt ovat usein vaikeasti tulkittavissa, liianyleisellä tasolla, sekä niiden käytännöllisyyteenjää paljon toivomisen varaa. Tietoturvapolitiikanlisäksi organisaation tulisi osoittaavastuu oikealle asianomaiselle. Tietoturvarikkomustentapahtuessa johdon on otettavavastuu seuraamuksista, jos kyseisestä virheestäei ole erikseen ketään velvoitettu ottamaanvastuuta.Tietoturvakulttuurin jalkauttaminenTietoturvakulttuurin luomista seuraa sen jalkauttaminen.Käytännössä tämä tarkoittaakoulutusta, auditointia, tietoturvatietoisuudennostattamista, vastuualueiden osoittamista,tietoturvapolitiikan ylläpitoa, aktiivistatietoturvajohtamista ja niin edelleen. Useinkulttuurin luomisen ja sen jalkauttamisen yhteydessäherää kysymys siitä, kuinka paljonorganisaation tulisi tähän kaikkeen investoida.Investointeja tulisi verrata tulevan toiminnanlaatuun.Tietoturvakulttuurilla ja henkilötietoturvallisuudellaorganisaatio panostaa loppujenlopuksi laadukkaisiin toimintatapoihin, selkeäänvastuun jakoon, sekä liikesalaisuuksiensuojaamiseen. Laadukkaalla ja kokonaisvaltaisellatietoturvallisuudella parannetaan yrityksenkilpailuetua, ehkäistään kuluttajien luottamuksenmenettämistä, sekä keskitytään pitkäaikaistenmenetyksien torjumiseen. Ehkäisyssäja torjunnassa on hyvä ymmärtää, ettänykyiset standardit eivät juurikaan huomioityöntekijöitä, vaan keskittyy pääasiallisestimuihin kontrolleihin, eivätkä ne muutenkaanole suoraan sovellettavissa.Tietoturvakulttuurissa ei siis ole yksistäänkyse siitä, että työntekijä olisi tietoturvallisuudensuurin ongelma. Työntekijät muodostavathaasteellisen osan tietovuotojen torjumisessa,mutta heiltä ei voida realistisesti odottaatehokkaita ja laadukkaita toimintatapoja,jos niitä ei ole luotu, koulutettu, sekä testattu.Organisaatioiden ensisijainen haaste onkinhyvä tietoturvajohtaminen, joka on kaikenmuun toiminnan lähtökohta. Niin sanottuihinsocial engineering-hyökkäyksiin löytyymyös ulkopuolista apua: Suomessa on kehitteillätehokkaita ja sen ekosysteemiin kevyestisovellettavia työkaluja, joiden avulla voidaanehkäistä ennalta, havaita, sekä jälkikäteisestianalysoida potentiaalisia hyökkäyksiä sekäkotimaasta, että kansainvälisesti. Kehitteilläolevat työkalut tukevat tietoturvakulttuuriaerityisesti sen nykyisen tietoturvallisuudentason testaamisessa, ja tarjoaa sen kehityskaarenseurannan.8 VÄTSKÄRI

Jäsenetuja 2010VSTKY ry tarjoaa yhteistyössä Wakarun kanssa suosittuja koulutuksiajäsenhintaan. Vätskyn jäsenenä saat merkittävän (n. 500€ ) alennuksenseuraavista Wakarun Turussa järjestettävistä kursseista(Huom! hinnat alv. 0%):• PRINCE2 Foundation 21-22.4.2010 (2 pv): VSTKY:n jäsenille 750 €+ tentti 150 €, muille 1330 € + tentti 150 € (http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/show.tmpl?id=50)• ITIL v3 Foundation 12-13.4.2010 (2 pv): VSTKY:n jäsenille 750 € +tentti 220 €, muille 1630 € + tentti 220 € (http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/show.tmpl?id=84)• COBIT Foundation 10-11.5.2010 (2 pv): VSTKY:n jäsenille 850 € +tentti 160 €, muille 1330 € + tentti 160 € (http://www.wakaru.fi/fi/kurssit/show.tmpl?id=83)Kursseilla on rajattu osallistujamäärä, joten toimi nopeasti! IlmoittautuminenWakarun www-sivujen kautta.Lisätietoja www.vstky.fi ja www.wakaru.fi12 VÄTSKÄRI

Teksti: Tommi RantaFuugo yhdistää television ja sosiaalisen medianTurkulainen Axel Technologies tuo markkinoille uudenFuugo-ohjelmiston, joka yhdistää perinteisen televisiolähetyksensekä sosiaalisen median erilaisiin päätelaitteisiin.Fuugossa käyttäjä voi myös räätälöidä itselleen helpostihaluamansa sisällön ja yhdistää broadcast television sekäsosiaalisen median ja erilaiset internetin sisältöpalvelut.Kulutuskäyttäytyminen on muuttunutTelevisio elää voimakasta murroskautta. Sosiaalisetmediat, online tv ja erilaiset videopalvelut ovatmuuttaneet kuluttajien käyttäytymistä ja luoneettarpeen sisällön yhdistämiseen. Fuugo onkin vastaustämänhetken vaatimuksiin, luonnehtii toimitusjohtajaPetri Kalske Axel Technologiesista.Kuluttajat ovat esimerkiksi muuttaneet käsitystäänpuhelimesta – siitä on tullut musiikki- tai mediakeskus,jolla kuunnellaan musiikkia, katsotaanvideoita ja surfataan internetissä.Nopeasti lisääntyneet laajakaistat ja mobiilidataovat osaltaan mahdollistaneet kulutuskäyttäytymisenmuutoksen. Tätä osoittaa myös verkkoyhtiöEricssonin tutkimus, jonka mukaan mobiilidatanmäärä ylitti joulukuussa 2009 puhelinliikenteenmäärän. Tätä kulutuskäyttäytymisen muutosta tukeemyös verkkoyhtiö Ciscon tutkimus, jossa arvioidaanvideoliikenteen osuuden kasvavan sekäIP-liikenteessä että mobiilidatassa. Tutkimuksenmukaan yli 60 prosenttia mobiilidatasta olisi videotavuonna 2013 ja IP-liikenteestä jopa 90%.Luo oma henkilökohtainen ohjelmakokonaisuusPerinteisen television rinnalle on tullut tietokoneellatai muulla päätelaitteella katsottava henkilökohtaistettuversio. Fuugon vahvuutena onkinmahdollisuus personoida ohjelmakokonaisuuksiahyödyntämällä käyttäjän aikaisempia valintoja jayhdistämällä tähän sosiaalisen median sekä metriikan.Etsittäessä sisältöä se voi etsitä sitä vaikkapatv-kanavilta että vaikkapa YouTubesta. Lisäksisisältöä voi myös suositella, jolloin voi nähdä mistäohjelmista vaikkapa omat ystävät Facebookissaovat pitäneet.Fuugo tarjoaa aina jotain katsottavaaKoko ajan kasvava sisällön ja palveluiden määräkehittyvän tekniikan kanssa luo kuluttajalle helpostisisältökaaoksen. Erilaiset sosiaalisen medianpalvelut, online tv sekä videopalvelut ovat lisänneettarjotun sisällön määrää, mutta samalla myös”hallittavien” kanavien määrä on kasvanut. Palveluntarjoajienja samalla myös kuluttajien haasteenaonkin useimmiten käytettävyys eikä sisällön määrä.Enää ei riitä pelkkä sisältö, sillä katselukanaviaon jo niin paljon, kertoo Axel Technologiesintoimitusjohtaja Petri Kalske. Tärkeintä on auttaakatsojia löytämään heidän haluamansa sisältö riippumattasiitä missä sisältö on.Fuugon avulla käyttäjät löytävät aina haluamansasisällön ilman erityistä teknistä osaamista, kuvaileePetri Kalske. Ohjelman suunnittelussa lähdettiinliikkeelle puhtaasti käyttäjän tarpeista. Tarkoituksenaoli luoda ohjelma, joka myös oppii käyttäjäntoimista ja osaa itse myös ehdottaa käyttäjälle sisältöä.Jos käyttäjä on esimerkiksi ollut kiinnostunuturheiluohjelmista, niin ohjelma voi ehdottaa ettäkanava 47:ltä tulisi vartin päästä mielenkiintoinenGolf-ohjelma. Lisäksi tarkoituksena tarjota myösmahdollisuus ohjelman nauhoittamiseen, jos katsojaei juuri sillä hetkellä voi ohjelmaa katsoa.Lisätietoa: www.fuugo.tvVÄTSKÄRI13

Teksti: Olle Willberg”MITÄ TARKOITAT?!”Voitto ja Aatos ajoivat autoa Linnankadullasuuntana kirjasto. Liikennevalot vaihtuivatpunaisiksi ja Voitto jäi ajatuksissaan odottamaansuojatien eteen. ”Ollaankin seuraavaksikaupungin uusimman nähtävyyden, Turun’riippusillan’ kohdalla”, hän mietti huvittuneena.Aatos kertoi jotain hänen viimeisestätukikeikastaan Naantalissa. Kinkkinen tapauskuulemma.Valot vaihtuivat jälleen mutta Voitto ei tehnytmitään. Silloin Aatos sanoi: ”Hei, valot vaihtujo vihreiks!” – Voitto harmistui! Taas tuoAatos hosuu kirjastoon viimeisintä PC-lehteälukemaan. Ihan kuin hän ei tietäisi, että sensaa paljon mukavammin liittymällä Vätskynjäseneksi.”Kyllä, kyllä: valot vaihtuivat”, Voitto ajatteli,”Se on totta!” Ja hetken päästä edelleen:”Mutta okei, jos Aatos nyt ei toisaalta kuitenkaanhingu juuri sinne kirjastoon – juttuhanoli sama viime kerralla, me päädyttiin leffaan,kun hain hänet töistä – niin mitä muuta se onnyt sitten tällä kertaa?”, Voitto jatkoi pohdintaansa.”No, mun täytyy sit vissiin kysyy!” Voitto ajattelilopulta. ”En jaksa enää arvailla onko sesitteski vain sitä, että kaveri haluaa mun vainheittävän hänet nopeesti kotiin.”Yllä oleva tarina on hyvä esimerkki siitä, mitenmonella eri tavalla voimme tulkita kuulemaamme.Teemme tätä joka päivä ja kaikkialla;töissä, kokouksissa, kotona, harrastuksissa.Välillä ihastumme ja välillä vihastumme.Itseemme tai naapuriin. Miksi? Miksi samaasiasisältö on välillä niin vaikeaa ymmärtääyksiselitteisesti.Aatoshan sanoi oikeastaan vain, että valotvaihtuivat vihreiksi. Ja Voitto myös ymmärsisen samoin tosiasiatasolla, faktisella tasolla:Jess! ”Valot vaihtuivat”, ja hän sai jatkaa ajamistaan.Mutta toisaalta hän epäili Aatoksella14 VÄTSKÄRI

olevan ehkä jokin piilevä agenda, taka-ajatus,haudattuna lausahdukseensa ”Vaihtu jo!” Sekuulosti ihan kuin ”Men ny jo!”Toisaalta, hän ajatteli, Aatoshan saattoi kylläyrittää vedota häneen, niin kuin positiivisellatavalla. Viimeksihän päädyttiin leffaan, mitähänmukavaa tänään tehtäisiin. Vai oliko sesittenkin lopulta niin, että Aatos vain halusiVoiton kiirehtivän, jotta hän ehtisi nopeastikotiin ja illan Dr. House -jaksoa katsomaan.Kyseistä asiaa on tutkittu paljon mm. NLP:npiirissä, tehden uusia havaintoja. Eräs kommunikaatioteoriannykysuuntauksenkehittäjistä, vuonna 1944syntynyt saksalainen psykologisekä henkilöiden välisen (interpersonal)että henkilön sisäisen(intrapersonal) kommunikaationasiantuntija Friedemann Schulzvon Thun Hampurista kertoo,että viesteihimme sisältyy itseasiassa todella paljon toisestaosapuolesta riippuvaa tulkintaa.Hän on kehittänyt asiaa kuvatakseenuuden mallin, jota kutsutaan”Neljän sivun malliksi”(four sides model). Sen mukaanjokainen puhuttu viesti voidaan tulkita neljälläeri tasolla. Nämä tasot ovat asia- / faktataso,itsensä paljastava taso, suhdetaso sekä vetoamistaso.Vastaanotetussa viestissä voidaan tulkitausein kaikki nämä tasot, tilanteesta, ympäristöstäja kuulijasta riippuen.?hän saattaa tulkita sanoman suhdetasolla,esim. auttamisen muodossa: ”kaverini auttaaminua mainitsemalla valoista, kun en itse huomannut”.Mahdollista on myös lopuksi, että hänymmärtää lauseen sisältävän Aatoksen puolivahingossapaljastaman taka-ajatuksen: ”hei,minulla on kiire, aja!”Asiataso kertoo oikeastaan: ”mistä minä informoin”.Siinä viestin lähettäjä antaa dataa, tosiasioitaja toteamuksia. On lähettäjän vastuullalähettää tämä tieto selkeänä ja ymmärrettävästi.Vastaanottaja testaa puolestaan kuulemansa’faktakorvallaan’, täyttääkö sanoma totuudenkriteerit (tosi / epätosi), asiallisuuden(oleellinen / epäoleellinen)ja täydellisyyden (riittävä/ jotain pitää lisätä). – Pitkälläjuoksulla faktataso on viestinnässäselkeä ja vaatii vain vähänsanoja.Itsensä paljastava taso kertoopuolestaan: ”mitä paljastan itsestäni”.Kaikki sanomat sisältävätnimittäin tietoa myöslähettäjästään. Tällä tasollalähettäjä paljastaa itsensä. Sanomasisältää paitsi tietoisestivälitetyn itseilmaisun osuuden,samalla myös epätietoisen osuuden, joka eiole tietoista lähettäjälle. Siten kaikki sanomatmuuttuvat tiedoksi myös lähettäjän persoonallisuudesta.– Kuulija havainnoi ’paljastuskorvallaan’,mikä tai minkälainen lähettäjäninformaatio piiloutuu itse sanoman sisälle.Yllä olevassa esimerkissä Voitto ymmärtää sanomanasiatasolla, ”Valo vaihtui!”. Hän toteaatosiasian ”valot ovat vihreät”. Toisaalta hän voiajatella lausetta myös vetoomuksena tai jopakäskynä kaveriltaan ”Hei, ajapas nyt!”. EdelleenSuhdetaso kertoo: ”mitä minä ajattelen sinustaja miten me tulemme toimeen”. Se sisältääSinä-toteamuksen ja Me-toteamuksen. Se ilmaiseemiten lähettäjä tulee toimeen vastaanottajankanssa ja mitä hän ajattelee hänestä.VÄTSKÄRI15

Riippuen siitä miten puhun kaverilleni, häntunnistaa arvonantoa, kunnioitusta, ystävällisyyttä,epämielenkiintoa, halveksuntaa taijotain muuta. Se, miten puhun, muotoilen sanani,intonaationi ja ruumiinkieleni välittävätkaikki omaa viestiään kuulijalle. – Se, tunteekovastaanottaja esim. masennusta, hyväksyntäätai tulleensa holhotuksi, riippuu siitä, minkäsanoman hän kuulee ’suhdekorvallaan’. Keskinäinenarvostus on hyvän kommunikaationedellytys.Vetoomustaso kertoo lopuksi: ”mitä haluansinun tekevän”. Se, joka toteaa jotakin, myösaiheuttaa jotakin. Vetoomustason tulisi saadakuulija joko tekemään jotakin, tai päinvastoin,saada hänet jättämään jotakin tekemättä. Yritysvaikuttaa toiseen voi olla vähemmän taienemmän avointa (esim. neuvo) tai piilotettua(manipulointi). – ’Vetoomuskorvalla’ vastaanottajakysyy itseltään: ”Mitä minun tulisi nytajatella, tehdä tai tuntea?”Lopuksi pieni arkinen esimerkki: Mies (sanomanlähettäjä) ja nainen (vastaanottaja) syövätyhdessä kotona päivällistä. Mies sanoo:”Sopassa on jotain vihreää.” Nainen vastaa:”Jos et pidä sen mausta, voit tehdä itse ihanoman.”Lähettäjä:Faktataso:Itsepaljastustaso:Suhdetaso:Vetoomustaso:Vastaanottaja:Faktataso:Itsepaljastustaso:Suhdetaso:Vetoomustaso:Sopassa on jotain vihreää.En tiedä mitä se on.Sinun pitäisi tietää mitäse on.Kerro minulle mitä se on!Sopassa on jotain vihreää.Sinä et tiedä mitä se on, jase saa sinut tuntemaan olosiepämukavaksi.Sinä kyseenalaistatkeittotaitoniMinun tulisi tehdä vainsellaista tulevaisuudessaminkä tunnistat!Jos kiinnostuit mallista, ks. lisätietoja esim.:http://en.wikipedia.org/wiki/Four_sides_modelOlle WillbergKirjoittaja on filosofian maisteri ja toiminut pitkäänasiantuntija- ja johtotehtävissä IT-alalla eri organisaatioissa.Viime vuosina hän on tutustunut syventävissäopinnoissaan NLP:n ajatusmaailmaan.Vierivä kiviei sammaloidu!Oletko Sinä sammaloitunut? Oletko muuttanut?Oletko vaihtanut kännyä? Työpaikkaasi? Tai sähköpostiosoitettasi?Älä sammaloidu! - Kerro se myös meille!www.vstky.fi16 VÄTSKÄRI

Teksti: Vili Vepsäläinen, Moonsoft OyVirtualisoinnin monet kasvotLukuisat esimerkit todistavat kuinka virtualisointihaastaa ajatteluamme, vaikka kyseessä onvain uusi alusta, johon tehdään samoja vanhojaperiaatteita noudattaen tietoteknistä infrastruktuuria.On tosiasia, ettei virtualisoinnilla kyetä saavuttamaantodellista etua ellei sitä suunnitellahuolellisesti ja oikein. On liiketoiminnalle välttämätöntä,että virtualisointiprojektiin otetaanmukaan kumppani, joka ymmärtää eri virtuaalisointitekniikoidenniin hyödyt kuin kompastuskivetkin.Siirtyminen virtualisointiinEnsimmäinen askel on aina määritellä oma ympäristö.Tässä otetaan huomioon mitä laitteistojaja järjestelmiä liiketoiminnalla on käytettävissä.Tämän jälkeen järjestelmät priorisoidaanliiketoimintakeskeisesti. Päivityssuunnitelmatehdään liiketoiminnan kannalta keskeisimpiinjärjestelmiin ja laitteisiin. Yksi päivitysmalli voiolla virtualisointi.Jos virtualisointia harkitaan yhtenä vaihtoehtona,on hyvä selvittää, ei ainoastaan mitä vaihtoehtojaon, vaan myös miksi eri vaihtoehtojasaatetaan ”syrjiä”.Syyt virtualisoinnille muuttuvat nopeasti samoinesteet. Esimerkiksi aiemmin Windows7 -käyttöjärjestelmän XP-tila (XP-Mode) eitoiminut vanhemmissa työasemissa, jotka eivättukeneet Intelin virtualisointitekniikkaa. Tämäsaattoi olla este Windows 7:ään siirtymiselletai syy kolmannen osapuolen sovellusvirtualisointialustankäyttämiselle. Nyt kun ongelmaanon julkaistu korjaus, niin sen oleminen esteenäasettuu kyseenalaisiksi. Microsoft on laajentanutXP-tilan toimivuutta. XP-tila ei enää vaaditoimiakseen sellaista laitteistopohjaista virtualisointiteknologiaa,jota ei vanhemmista koneistavälttämättä löydy.Päivitys: www.moonsoft.fi/go/paivitysTestausMyös testauksen kalleus on ollut este työasemavirtualisoinnille.PoC eli ”proof of concept” onollut hyvin kallis toteuttaa ja syönyt paljon omiaresursseja. Projektit ovat tukehtunut kuluihinjo alkumetreillä. Nyt Moonsoft Oy pystyy tarjoamaanyhteistyössä Citrixin kanssa nopeanPoC-paketin VDI:n testaamiseen. Asennus jamäärittely vie vain alle yhden työpäivän entisentyöviikon sijasta. Tämä laskee testauksen kustannuksiaparhaimmillaan 80%. Jos kiinnostustariittää, niin PoC-paketteja tullaan jatkossalisäämään myös muiden tuotteiden osalta.Jotta muuttuvassa virtualisointimaailmassa pystytäänsaavuttamaan paras etu, niin pitää pystyäymmärtämään siihen vaikuttavat seikat. Laajojenkokonaisuuksien kouluttautumiseen ei useinkuitenkaan jää aikaa normaalien työtehtävienohessa. Virtualisoinnin parhaat käytänteet eivätsynny yhdestä tuotteesta, metodista tai alustasta,vaan useiden toimivien järjestelmien ja apujärjestelmiensaumattomasta yhteistoiminnallisuudesta.Tarvitaan testausta ja ymmärrystäkaikista eri virtualisointivaihtoehdoista.Useimmat asiakkaamme kykenevät siirtymäänvirtualisointiin edullisesti ja oman osaamisenpuitteissa pienellä konsultaatiolla ja avullamme.Mutta sääntöjään on huomattu, että sitä muutamantunnin keskustelua eri virtualisointitavoistaja -mahdollisuuksista, sekä niiden kokonaisvaikutuksistaei voida virtualisoida.VÄTSKÄRI17

Tietotekniikkakoulutusta yrityksilleMicrosoft-, Lotus- ja OpenOffice-ohjelmillaMicrosoft OfficeOpenOfficetekstinkäsittely Word Writertaulukkolaskenta Excel CalcDia- ja esitysgrafiikka PowerPoint Impresssähköposti Outlook Thunderbirdinternet-selain IE Internet Explorer FirefoxLemminkäisenkatu 14-18 A DataCity 20520 TURKU (02) 2840 140 0400 – 49 45 45VSTKY:n johtokunta vuonna 2010PuheenjohtajaJukka Sillanpääjukka.sillanpaa@teliasonera.com040-519 7108SihteeriAnu Sjörosanu.sjoros@utu.fiKoulutustilaisuudetAnne Koskinenannkosk@utu.fiJäsenasiatMatti Toivonenmatti.toivonen@stxeurope.comErillisprojektitJonni Henttinenjonni.henttinen@utu.fiJäsentilaisuudetMikko Koskinenmikko@mkoskinen.comTalousasiatElina Toivanenelina.toivanen@tse.fiTiedotusJuha Haapalajuha.haapala@gmail.comVÄTSKÄRI19

PELISILMÄÄ BUSINEKSEENwww.aureolis.comBusiness Intelligence for Better Information