verraton vanhuus

SuoMeN PuNAISeN RISTIN JäSeNLeHTIFINLANDS RÖDA KoRS MeDLeMSTIDNING1201320varamummotuli taloon2842eläkeläinen ehtiiensimmäisenäskrattet ljuderi gubbklubbenHerra R ätiskä& patonkienk osto 12seniorivuosi 2013 seniorÅretverratonvanhuusGammal är äldstVappu Taipale murtaa vanhuuden myytit 16Vappu Taipale krossar myter om åldrande 38

pääkirJoitus – ledaresisältÖ – inneHÅl 1/2013eurooppa kriisissäonKo eurooPPa toDella Kriisissä?entä Suomi? Tätä on pohdittu julkisestikoko alkuvuosi. Innokkaammat otsikonmetsästäjät ovat jo löytäneet etelä-euroopastasisäisiä kahakoita ja odotettavatnyt, että jotain tapahtuisi myös pohjoisempana.Julkisuuden logiikka on tämän vuosituhannenaikana nopeasti muuttunut. enääei riitä, että talous horjuu, ihmisiä joutuutyöttömäksi, ihmiset menettävät kotejaanja ahdistus lisääntyy. Tarvittaisiin vieläenemmän.onneksi esille on nostettu myös kolikontoinen puoli. ei ehkä vielä tarpeeksi, muttaorastavasti on alettu keskustella perheidenyhdessäolon tärkeydestä, ystävyydestä,naapuriavusta ja välittämisestä. Ihmisetovat päässeet puhumaan siitä, miten läheisetantavat voimaa ja miten auttaja saausein enemmän kuin autettava.Punainen Risti valmistautuu poikkeukselliseenystävänpäivään. Silloin järjestetäänSydäntalvi-harjoitus, jolla testataanja rakennetaan valmiutta auttaa, kunmyrsky vie sähköt ja lämmöt ja kun naapuritarvitsee apua.Lauantaina 16. helmikuuta sadoillapaikkakunnilla harjoitellaan käytännönauttamista. Hienointa on, että tähän auttamiseenliittyy myös iloa – on tanssejaja pullakahveja. usein on niin, että nauruauttaa eniten.P.S. Uuden vuoden kunniaksi olemmeuudistaneet hiukan jäsenlehteämme.Isoimmat muutokset näkyvät lehdenraikkaammassa ulkonäössä ja rakenteessa,kun suomen­ ja ruotsinkielisetajankohtaisosastot on yhdistettylehden alkuun.Hannu­PeKKa laiHoPääToIMITTAJA CHeFReDAKTÖReuropa i krisär euroPa verKliGen i Kris? och hurstår det till med Finland? Det är en debattsom har pågått under början av det häråret. De ivrigaste rubrikjägarna har redankommit på interna stridigheter i Sydeuropaoch väntar nu att något ska hända ävennorrut.offentlighetens logik har förändratsfort under det här millenniet. Det räckerinte med att ekonomin sviktar, människorblir arbetslösa, folk mister sina hem ochatt ångesten ökar. Det krävs mer än så.Till all tur har man också fått höra omandra strömningar. Kanske vi inte hör dettillräckligt än, men det fi nns en begynnandedebatt om hur viktigt det är attfamiljer gör saker tillsammans, en debattom vänskap och grannhjälp, om att brysig om andra människor. Människor hartalat om hur nära och kära ger dem kraftoch hur den som hjälper ofta får mer änden som blir hjälpt.Röda Korset gör sig redo för en exceptionellvändag. I samband med Alla hjärtansdag ordnas övningen Midvinter, somtestar och bygger upp beredskapen atthjälpa när en storm kapar el och värmeoch grannen behöver hjälp.Lördagen den 16 februari övar man praktiskahjälpåtgärder på hundratals orter. Detbästa med det här är att hjälpandet ärkopplat till glädje – det blir dans och kaffemed dopp också. ofta är det så att ett gottskratt är det som hjälper allra mest.P.S. För att fira det nya året har vi förnyatvår medlemstidning en aning. Destörsta förändringarna syns i en fräscharelayout och i strukturen, i och med attvi har kombinerat aktualitetsblocken påbåda språken i början av tidningen.7 Ristiin rastiin Kors & tvärs• Tasavallan presidentti Sauli NiinistöPunaisen Ristin suojelijaksi.• Republikens president Sauli NiinistöRöda Korsets beskyddare.• Rasisminvastaista viikkoa vietetään18.–24. maaliskuuta.• Veckan mot rasism firas i år 18–24 mars.16 Ikä on vain numeroPunainen Risti viettää seniorivuotta.20 Varamummo on lähelläVarkauden osasto aloitti mummovälityksen.23 Iloa ystäväkerhoistaKerhotoiminta helpotti huutavaaystäväpulaa Pieksämäellä.26 Ystävyyttä englanniksiKansainvälisen ystäväkurssin suosio yllätti.28 Vanhassa valmius parempiVapaaehtoisen pelastuspalvelun Lieksanensilähtöryhmää ei ikä paina.30 Krypto31 Välittämisen viestiä lapsilleReddie Kids ­kerho opettaa myös ohjaajaa.32 Harvinaisen hyvä yritysKenian Punainen Risti rahoittaaauttamistoimintaansa bisneksellä.38Kysy vanhalta!Vanhuus on voimavara.fråga de äldre!Gammal är äldst.16PeTRI JuNTuNeN34 Maailmalta Världen• Avuntarve Euroopan sisällä kasvaa.• Behovet av hjälp växer i Europa.• Filippiineillä rakennetaan katastrofivalmiutta.• Katastrofberedskapenförbättras på Filippinerna.38 Åldern är bara en siffraI år fokuserar Röda Korset på seniorerna.42 Samling för pratglada herrarLjugarbänken hälsar nyamedlemmar välkomna.45 Svensk resumé• Röda Korset förmedlarreservmormödrar i Varkaus.23ystävät yhdessäPieksämäellä innostuttiin ystäväkerhoista.Tänäänminä kysynPAuLA MYÖHäNeN2628ystävyyttä yli rajojenKansainvälinen ystävätoiminta kiinnostaa.eläkeläinen ehtii ensinLieksan Vapepa­ryhmässä nopeus on valttia.LAuRA KoTILAHARRI MäeNPääMuista Sydäntalvi 16.2.!Vielä ehdit mukaan Suomensydämellisimpään valmiusharjoitukseen.Lue lisää sivulta 25!Kom ihågMidvinter 16.2!Det är inte för sentatt delta i Finlandshjärtligaste bered s-kapsövning. Läs merpå sidan 44!42 vängrupp för snälla herrarArg får man inte bli i Ljugarbänken.12013avun maailma Hjälpens värld 6.2.2013Suomen Punaisen Ristin jäsenlehtiFinlands Röda Kors medlemstidningKannen kuva/Pärmbild: Petri Juntunenjulkaisija/utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors,Fabriksgatan 1 a, BoX 168, 00141 Helsingfors,020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör:Hannu -Pekka Laiho toimitussihteeri/redaktionssekreterareKimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 layout: Carita Lehtniemi,carita.lehtniemi@punainenristi.fi översättning:Sarax-converto & scribo ilmoitusmyynti: TJM-systemseija Sonninen 044 566 7195 ilmoitusaineistot:TJM-systems, (09) 849 2770, aineistot@tjm-systems.fitilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningaroch adressförändringar: avun maailma@punainenri s t i .fiPaino/tryckeri: Forssa Print oy. Levikki noin90 000. ISSN 2243-0229. Aikakauslehtien liiton jäsentilaus hinta/Beställnings avgift 22 €sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fiMIKA oKKosuomen Punaisella ristillä on noin 90 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on erkki Liikanen ja pääsihteeri KristiinaKumpula. jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa.jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelunyhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. sPr veripalvelu: 200 000 verenluovuttajaa.veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, puh. (09) 58 011. maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekäkehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, okopankki 578007-111649.Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 187 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä onPunaisen ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen ristinkansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. www.punainenristi.fifinlands röda Kors har cirka 90 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. ordförande är erkki Liikanen och general sekreterareKristiina Kumpula. medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar300 euro. medlemsavgifts konto 221918-67846. frK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk tillden frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 200000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel (09) 58 011. frK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vidkatastrofer, utvecklingssamarbete. frKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, oko578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 187 länder.Kontaktlänken är internationella rödakors­ och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. internationella rödakorskommitténICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. www.rodakorset.fi4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 5

istiin rastiin – kors & tvärstoivon ylläpitäjäLeena Koivistoinen palkittiin Vuoden vapaaehtoinenpelastaja ­tunnustuksella panoksestaanVarkauden osaston henkisen tuen kriisiryhmänperustamisessa ja toiminnassa. Tarvettaryhmälle on ollut murheellisen paljon.– Henkisen tuentärkein tehtäväon toivon ylläpitäminenvarsinkinnuorille, LeenaKoivistoinensanoo.TeKSTI Kimmo HoloPainen KuVA Petteri KivimäKimiten varkauden henkisen tuen ryhmä sai alkunsa?– Kaupungissa heräsi voimakas tarve henkiselle tuelle puolitoistavuotta sitten, kun lyhyen ajan sisään oli sattunut useita traagisiatapauksia. Hain yhteistyössä paikallislehden kanssa toiminnastakiinnostuneita ihmisiä ja sain kasaan ryhmän, jonka vetämisen jakoulutuksen otin vastuulleni. Porukassa oli useita ammattilaisia,ja se hitsautui nopeasti yhteen. Se olikin tärkeää, sillä ensimmäisethälytykset tulivat jo ennen kuin koulutusvaihe oli ohi.millaisiin tehtäviin ryhmää on tarvittu?– Varkaudessa on menetetty reilun puolentoista vuoden aikanaaivan liian monta nuorta. on ollut onnettomuuksia ja itsemurhia,ja viime vuonna kaupunkilaisia järkytti puukotus, jossa mielenterveysongelmistakärsinyt mies puukotti nuoren tytön vilkkaimpaanruuhka-aikaan keskellä kevyenliikenteenväylää. Pienessäkaupungissa melkein jokainen tuntee jonkun, jota tapauksetovat koskettaneet läheltä. Meidän ryhmämme tehtävä näissätilanteissa on ollut kaupunkilaisten kuunteleminen ja läsnä oleminen.erityisesti nuorille on tärkeää tuoda toivoa, että elämäjatkuu ja on elämisen arvoista surun keskelläkin. olemmepanostaneet paljon myös tiedon levittämiseen, kertoneetryhmän toiminnasta viranomaisille ja puhuneet henkisentuen ja omasta jaksamisesta huolehtimisen tärkeydestä.mitä muita tehtäviä hoidatpunaisessa ristissä?– Henkisen tuen lisäksi olen edelleen mukana ensiapuryhmässä,jonka kautta tulin toimintaan mukaan 2004. Lisäksiolen kahden toimintamuodon promo eli vapaaehtoistoiminnanohjaaja, henkisen tuen kouluttaja sekä järjestökouluttaja.olen myös Punaisen Ristin valtuuston jäsen, Savo-Karjalanpiirin varapuheenjohtaja ja piirin ensiaputoiminnan kehittämistyöryhmänpuheenjohtaja. äkkiseltään tehtävienmäärä voi tuntua paljolta, mutta ne tukevat toinen toisiaan.Keskityn vain niin moneen asiaan kuin pystyn kunnollahoitamaan, ja jos joskus aika ei tahdo riittää ryhmätoimintaan,niin vähennän toiselta puolelta. Ammatiltaniolen erityislastentarhanopettaja.mitä vapaaehtoistyö antaa sinulle?– Tämä voi tuntua hullulta, mutta vastaan että aikaa.Jotkut sanovat, että vapaaehtoistyö vie aikaa, muttaminun mielestäni se pikemminkin antaa sitä. Kun eikeskity aikaan vaan siihen mitä on tekemässä, se antaaenergiaa ja muukin tekeminen sujuu joutuisammin.Lisäksi vapaaehtoistyö antaa elämään sisältöä, mahdollisuuksiaja ennen kaikkea ystäviä – ilman PunaistaRistiä minulta olisi jäänyt moni upea ihminenympäri Suomea ja maailmaa tapaamatta ●6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013

FISKARSristiin rastiin – kors & tvärspyydä ystäväsijäseneksi ja voita!•Kansainvälinen PunainenRisti täyttää tänä vuonnajo 150 vuotta. Ajatus puolueettomankansainvälisenavustusjärjestön tarpeestasynnytti liikkeen, johon tänäpäivänä kuuluu 100 miljoonaajäsentä ja vapaaehtoista.Heidän ansiostaan PunainenRisti on valmiina auttamaankaikkialla maailmassa.Juhlavuonna Suomen PunainenRisti haastaa jäsenensämukaan kasvattamaanauttajien ketjua– mitä enemmänmeitä on, sitäenemmän voimmesaada aikaan. Pyydäsiis ystäväsi mukaanPunaisen Ristinjäseneksi! Samallasekä sinäettä jäseneksi liittynytystäväsi osallistuttearvontaan,jossa palkintona on5 kappaletta 40 euronarvoisia Fiskarsin tuotepaketteja.osallistu jäsenhankintatempaukseennäin:● Kerro ystävällesi, miksi sinäolet Punaisen Ristin jäsen japyydä häntäkin liittymään.● Kun ystäväsi liittyy jäseneksimaaliskuun loppuunmennessä nettiosoitteessawww.punainenristi.fi/jasenja kirjoittaa liittymislomakkeenLisätietoja­kohtaan sinunnimesi ja osoitteesi, osallistutteupeiden tuotepakettienarvontaan.Voit myös laittaa haasteeneteenpäin ja pyytää ystäviäsimukaan esimerkiksi Facebookissa.Jäsenyys PunaisessaRistissä on kannanottoinhimillisyyden puolesta– kiitos sinulle joetu käteen,jos otathaasteenvastaan!Voita Fiskarsintuotepaketti!Jäsenyys PunaisessaRistissäon kannan ottoinhimillisyydenpuolesta!Medlemskap iRöda Korset är ettställningstagandeför humanitet!Be en vän blimedlem och vinn!•Internationella RödaKorset fyller hela 150 år iår. Idén om behovet av enneutral och internationellbiståndsorganisation gavupphov till en rörelse somidag engagerar 100 miljonermedlemmar och frivilliga. Tackvare dem är Röda Korset redoatt hjälpa överallt i världen.Jubileumsåret till ära berFinlands Röda Kors sina medlemmaratt vara med ochhjälpa kedjan avhjälpare att växatill sig – ju fler viär, desto mera kanvi göra. Be alltsåen vän bli medlemi Röda Korset. Dådeltar både du ochden vän som harblivit medlem iutlottningen avfem stycken produktpaketfrånFiskars värda 40euro.så här deltar du i medlemsvärvningssatsningen:● Berätta för en vän varfördu är medlem i Röda Korsetoch be honom/henne att ocksåbli medlem.● När din vän blir medleminom mars på vår nätsidawww.rodakorset.fi/membershipoch kommer ihåg att ifältet ”Tilläggsinformation”skriva in ditt namn och dinadress så deltar ni båda i utlottningenav våra fina priser.Du kan också sprida utmaningenoch t.ex. be dina vännerbli medlemmar via dinFacebook­sida. Medlemskap iRöda Korset är ett ställningstagandeför humanitet – tacktill dig redan på förhandom du antar den härutmaningen!Vinn produktpaketfrånFi s ka rs!KIMMo HoLoPAINeNPahinta on lapsiasatuttava rasismi•suomessa väiteltiin alkuvuodestaahkerasti rasismista.Keskustelun herättäjänätoimi umayya abu­Hannan HelsinginSanomissa julkaistu kirjoitus,jossa Hollantiin muuttanuttoimittaja-kirjailija kuvasi Suomessakohtaamaansa rasismia.Rasistisen nimittelyn kohteeksioli joutunut myös Abu-Hannanvasta parivuotias adoptiotytär.Keskustelussa moni kuittasi Abu-Hannan kokemukset valitettaviksiyksittäistapauksiksi, joiden perusteellaei ole oikein sanoa Suomearasistiseksi maaksi.– Totta kai rasistiset huutelijatovat pieni vähemmistö, muttafakta on, että sellaista tapahtuuaika usein. Minulle on huudeltupienestä saakka kaikkea mahdollista,sanoo rebecka Holm.Holm, 16, sai viime vuonna PunaisenRistin Rasisminvastaisellaviikolla ennakkoluuloton edelläkävijä-tunnustuksen omasta rohkeudestaantuoda esille erityisestilasten ja nuorten kohtaamaarasismia. Monet Abu-Hannan kuvaamatkokemukset ovat tuttujamyös Holmille, jolla on suomalainenäiti ja somalialainen isä.– olen kuullut paljon sitä, mitenAbu-Hannan pitäisi olla kiitollisempi,koska hän on saanut Suomeltaniin paljon. Sitä on vaikeaymmärtää, varsinkin kun hän kirjoittinimenomaan pieneen lapseensakohdistuneesta rasismista,Holm sanoo.– Sellaisesta täytyy saada ainapuhua. Kenellekään ei pitäisi huudellarasistisia törkeyksiä, muttalasten kohdalla se tuntuu erityisenpahalta.– Tuntuu hullulta edes sanoanäin, mutta jos on ihan pakko jollekinhuudella, niin jättäkää edeslapset rauhaan, Holm naurahtaa.Paras tapa taistella rasismiavastaan on Holmin mielestä puhuminen.Kieltämällä ongelmat eiparane mikään.– uskon, että iso osa ongelmistajohtuu väärinkäsityksistä ja tiedonpuutteesta. osa on pelkkääajattelemattomuutta – vaikka eioikeasti ajatella rasistisesti, päästetäänsuusta jotain loukkaavaa.Klassinen esimerKKi on sanan”neekeri” käyttö. Jotkut perustelevatsen viljelyä yhä sillä, että selöytyy vanhoista aapisista. Yh-Rebecka Holm onsaanut puheenvuoroistaananne Perttilä valtavastitietää positiivista kokemuksesta,Nimettö­ettäpalautetta.miä nettikommenttejamikä hän on ei seuraa. tärkeäensi apu joskansa laistaito.Rebecka Holm harfått anne väldigt Perttilä mycketpositiv vet av respons erfarenhethur viktig Ano­påsina uttalanden.nyma webbkommentarerläser pen hon är som inte.första hjäl­medborgarfärdighet.teiskunta ja tavat kuitenkin muuttuvat.Kysymys on myös tavallisistahyvistä tavoista: jos kuulija kokeenimityksen loukkaavaksi, se loukkaahäntä riippumatta siitä, mitäpuhuja tarkoituksistaan väittää.– Peppi Pitkätossun isä on vanhoissakirjoissa neekerikuningas,mutta siihen on silti typerää vedota.Asioista pitäisi puhua vieläenemmän koulussa ja kotona, siellänämä jutut opitaan.Toinen asia on puuttuminen rasistiseenkäytökseen julkisella paikalla.Holm sattui kerran paikalle,kun isokokoinen mies jahtasi nuortapoikaa Helsingin metrossa. Poikaoli uskaltanut sanoa vastaanmiehen nimiteltyä tätä erittäin julmasti.– Ymmärrän hyvin, että väliinmeneminen ei ole helppoa, sillä siinävoi joutua itse vaaraan. Minunmielestäni vastuu lapsista meneesilti edelle. Jokaisen aikuisen pitäisisuojella lasta uhkaavassa tilanteessa.rasisminvastaista viiKKoavietetään jälleen 18.–24. maaliskuuta.Luovu ennakkoluuloistasi-kampanjan tarkoituksena on kannustaaihmisiä pohtimaan omia ennakkoluulojaanja niiden vaikutuksiaomaan käyttäytymiseen.KIMMo HoLoPAINeNLue lisää osoitteestawww.luovuennakkoluuloistasi.fiDet värsta är rasismsom gör barn illa•i Början av Året fick viuppleva en livlig debatt omrasism i Finland. Debatten komigång efter ett inlägg av umayyaabu­Hanna i Helsingin Sanomat,där hon efter att ha flyttattill Nederländerna beskrev denrasism som hon hade upplevtunder sina år i Finland.även Abu-Hannas lilla adoptivdotterhade blivit utsatt förrasistiska glåpord. I debattenvar det många som avfärdadeAbu-Hannas upplevelser sombeklagliga men enskilda fall,sådant som inte berättigade attman påstod att Finland är ettrasistiskt land.– Klart att de som ropar någotrasistiskt är en liten minoritet,men faktum är att dethänder ganska ofta. Jag har fåtthöra allt möjligt ända sedan jagvar liten, säger rebecka Holm.Holm, 16, fick förra året utmärkelsenFördomsfri förebildunder Röda Korsets vecka motrasism för att hon var modignog att lyfta fram speciellt denrasism som barn och unga möteri sin vardag. Många av deupplevelser Abu-Hanna beskriverär bekanta även för Holm,som har en fi nländsk mammaoch en somalisk pappa.– Jag har hört mycket om hurAbu-Hanna borde visa meratacksamhet för atthon har fått så mycketav Finland. Det harjag svårt att förstå, isynnerhet när honskrev om den rasismsom hade riktats mot henneslilla barn, säger Holm.– Sånt måste man alltid fåtala om. Ingen ska behöva hörarasistiska påhåpp, men när detär barn som drabbas känns detspeciellt illa.– Det känns galet att enssäga så här, men om nån absolutmåste ropa nånting så lämnanu ens barnen i fred, skrattarHolm.Holm tycker själv att det bästasättet att bekämpa rasismVeckan motrasism firas18–24 mars.är att tala om saken. Att förnekaproblemet löser det inte.– Jag tror att en stor del avsvårigheterna beror på missförståndoch brist på information.en del är bara tanklöshet – mantänker inte egentligen rasistiskt,men släpper ändå ur sig någotsom är kränkande.ett KlassisKt exempel är användningenav ordet ”neger”.en del motiverar användningenmed att ordet finns i gamlaABC-böcker. Men samhället ochvårt beteende förändras. Dethandlar också om att kunnavara normalt artig: om åhörarenupplever benämningen somkränkande så blir han eller honkränkt oberoende av vad talarenhar haft för avsikt.– I äldre utgåvor av Pippi-böckernaär Pippi Långstrumps pappanegerkung, men det är ingentingatt skylla på. Man bordetala ännu mer om det här i skolornaoch hemma, för det är därman lär sig sånt här.en annan sak är att ta i rasistisktbeteende på offentligplats. Holm bevittnade en gångnär en storväxt karl jagade enung kille på metron i Helsingfors.Killen hade vågat sägaemot när karln hävde ur sig någotextremt fult.– Jag förstår bra attdet inte är lätt att trädaemellan, för mankan själv råka illa ut.Men jag tycker att ansvaretför barn harförtur. Varje vuxen borde skyddaett barn i en hotande situation.veCKan mot rasism firasigen 18–24 mars. Avsikten medkampanjen omvärdera dina fördomarär att uppmuntramänniskor att tänka igenomsina egna fördomar och hur depåverkar vårt beteende.KIMMo HoLoPAINeNLäs mera på adressenwww.omvarderadinafordomar.fiAvun maailma uudistuiVuodenvaihde toi jäsenlehteen uudistuksia.Suomen­ ja ruotsinkieliset ajankohtais­osastot on nyt yhdistetty lehden alkuun.Mukaan on tullut myös kolumni, joka onvarattu vapaaehtoisten omille ajatuksilleja tarinoille Punaisesta Rististä.Ehdota aihetta ja anna palautetta:avunmaailma@punainenristi.fi.Hjälpens värld förnyadesMed det nya året följde några förnyelseri vårt medlemsblad. Aktualiteter finns nupå både finska och svenska i början avtidningen. Nytt är också en kolumn somär reserverad för rödakorsvolontärersegna tankar och berättelser.Tipsa oss om ämnen och ge respons:avunmaailma@punainenristi.fi.nenäpäivä ylsiennätykseen•Suomen Punainen Ristioli jälleen mukanaNenäpäivä­kampanjassa.Marraskuun alun Nenäpäivä­show’hun Ylen TV2:ssahuipentunut kampanjakokosi yli 2,2 miljoonaaeuroa kehitysmaidenlasten auttamiseksi.Nenäpäivä­kampanjanjärjestää YlenHyvä Säätiö, jonka perustivatvuonna 2004 PunainenRisti, Kirkon Ulkomaanapuja Suomen UNICEF.Kampanjassa ovat mukanamyös mm. Pelastakaa Lapset,Plan Suomi ja SuomenLähetysseura. Yleisradiotukee Nenäpäivää mittavallaohjelmapanostuksella.Punaisen Ristin osuusNenäpäivän tuotosta käytetäänerityisesti lapsille suunnattuunterveysohjelmaanSierra Leonessa Afrikassa.Lue lisää: www.nenäpäivä.finäsdagennosade rekord•Finlands Röda Korsdeltog igen i kampanjenNäsdagen. Kampanjenkulminerade i Näsdagen­showenpå YLE TV2 ibörjan av november ochden här gången drog den indrygt 2,2 miljoner euro föratt hjälpa barn i utvecklingsländer.Röda Korsetsandel av intäkterna frånNäsdagen används till etthälsovårdsprogram som ärspeciellt inriktat på barn iSierra Leone i Afrika.Läs mera: www.näsdagen.fi8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 9

istiin rastiin – kors & tvärsSauli NiinistöstäPunaisenRistin suojelijaSauli NiinistöRöda KorsetsbeskyddareSeu ra a vanumeroAvun maailma2/2013 ilmestyy24. huhtikuuta.FöljandenummerHjälpens värld2/2013 utkommerden 24 april.Kolumni SINuSTAKo JäSeNLeHDeN KoLuMNISTI? eHDoTA AIHeTTA: AVuNMAAILMA@PuNAINeNRISTI.FIrohkeasti tuntemattomallemaaperälle•tasavallan PresiDentti Sauli Niinistöon lupautunut Suomen Punaisen Ristinpysyväksi suojelijaksi. Suomen Punaisen Ristinvirallisena suojelijana tasavallan presidenttisuojelee ilman eri päätöstä ihmisten auttamiseksitapahtuvaa Suomen Punaisen Ristin humanitaaristavapaaehtois- ja avustustoimintaa.Tasavallan presidentin ja Punaisen Ristinyhteistyöllä on pitkät perinteet. Suojelijan tehtävänlisäksi tasavallan presidentti on 1930-luvultaalkaen muun muassa myöntänyt PunaisenRistin ansiomerkit.Tasavallan presidentin toimiminen SuomenPunaisen Ristin suojelijana on kunnianosoitus136 vuotta täyttävälle järjestölle ja ennen kaikkeaniille tuhansille ja tuhansille vapaaehtoisille,joiden ansiosta Punainen Risti on maammejohtava avustusjärjestö.SydäntalvestaKiitosgaalaanMerkitse tästä kalenteriisiPunaisen Ristin pääkampanjatja tärkeät päivämäärät 2013!Från Midvintertill TackgalaHär hittar du Röda Korsetsviktiga datum år 2013 – dagsatt skriva in dem i kalendern…Hyvä joulumieli teki ennätystuloksen•Jouluna päättynyt Hyväjoulumieli ­keräys tuottitänä vuonna ennätyksellisestiyli 1,3 miljoonaa euroa. Keräyksestäsaaduilla varoilla jaettiinjoulun alla 70 euron arvoinenKeskon ruokalahjakortti 18 000vähävaraiselle lapsiperheelle eripuolilla Suomea.•rePuBliKens PresiDent Sauli Niinistöhar meddelat att han vill vara Finlands RödaKors beskyddare. Som organisationens officiellabeskyddare är republikens president utansärskilt beslut eller meddelande beskyddare förFinlands Röda Kors humanitära frivillig- och biståndsarbeteför att hjälpa människor.Samarbetet mellan republikens president ochRöda Korset har långa anor. Förutom att presidentenverkat som organisationens beskyddarehar republikens president sedan 1930-taletbland annat beviljat Röda Korsets utmärkelser.Att republikens president verkar som RödaKorsets beskyddare är en hedersbetygelse intebara till Röda Korset, som fyller 136 år i år, utanframför allt till alla de tusentals volontärer somär orsaken till att Röda Korset är den ledandebiståndsorganisationen i vårt land.HANNA-KAISA HäMäLäINeNTerttu Miettinen palkittiin Vuodenpromona Kiitosgaalassa 2011.Suomen Punainen Risti jaMannerheimin Lastensuojeluliittojärjestivät Hyväjoulumieli ­keräyksenyhteistyössä YlenAamu­tv:n, Yle RadioSuomen ja RadioVegan kanssa jo16. kerran.16.2.Sydäntalviharjoitus( koko maa)Midvinter­övning(hela landet)16.–19.7.SuomiAreena(Pori)SuomiAreena(Björneborg)21.–22.11.Ensiapu­ ja ensihoitosymposium(Helsinki) Symposiumom förstahjälpen ochförsta omsorgen(Helsingfors)rekordresultat för Jul i sinnet© TASAVALLAN PReSIDeNTIN KANSLIA6.–12.5.PunaisenRistin viikko(koko maa)Rödakorsveckan(hela landet)12.–14.9.OperaatioNälkä päivä 2013(koko maa)Operation Hungerdagen2013(hela landet)1.12.Maailmanaids­päivä( koko maa)Världsaidsdagen(hela landet)7.–8.6.EnsiavunSM­kilpailut(Savonlinna)FM i förstahjälpen (Nyslott)15.11.Hyvä Joulu mieli­keräys alkaa(koko maa)Insamlingen Juli sinnet inleds(hela landet)7.12.Vapaaehtoistenkiitosgaala(Hämeenlinna)Tackgala förfrivilliga(Tavastehus)•Insamlingen Jul i sinnetsom avslutades vid julinbringade i år en rekordsumma:mer än 1,3 miljonereuro. Intäkterna fråninsamlingen användestill att dela ut Kesko­presentkortà 70 eurotill 18 000 mindre bemedladebarnfamiljer runt om iFinland.Insamlingen Jul i sinnet ordnadesnu för 16:e gången avFinlands Röda Kors och MannerheimsBarnskyddsförbund isamarbete med Yles Morgon­tv,Yle Radio Vega och RadioSuomi.Joko osastosilöytyy rednetistä?•Olethan jo rekisteröitynytPunaisen Ristin RedNetvapaaehtoisverkkoon nettiosoitteessarednet.punainenristi.fi?Jos et ole sitä vielä tehnyt, sekannattaa, sillä kaikki PunaisenRistin vapaaehtoisille ja osastoillesuunnatut aineistot löytyvätkootusti sieltä. RedNetissä tehdäänmyös Punaisen Ristin osastojenomat sivut, joiden kauttaPunaisesta Rististä kiinnostuneetpaikkakuntalaiset löytävätosaston toiminnan. Suuri osaosastoista on jo omat RedNetsivunsaavannut, mutta lisäätoivotaan, kun tavoitteena onkaikkien osastojen näkyminennetissä ainakin perustietojenverran.Lue lisää osoitteestarednet.punainen risti.fi/viestintatai kysy apua PunaisenRistin piiristäsi!är er avdelningpå rednet?•Du har väl redan registreratdig på Röda Korsets frivillignätverkRedNet på adressenrednet.rodakorset.fi? Om du intehar gjort det än är det värt attgöra, för där är det lätt att hittaallt material som är avsett förRöda Korsets frivilliga och avdelningar.På RedNet bygger man ocksåupp egna sidor för rödakorsavdelningarnaså den vägen fårortsbor som är intresserade avRöda Korset veta vad som är pågång i den egna regionen. Enstor del av avdelningarna harredan öppnat sina RedNet­sidor,men vi hoppas på fler – målet ärförstås att alla avdelningar synspå webben åtminstone medgrundläggande information.Läs mer på adressenrednet.rodakorset.fi/kommunikation eller kontaktaert rödakorsdistrikt för att få hjälp!Voi kun nuo ulkomaalaisetymmärtäisivät, ettäsaunassa kuuluu ollahiljaa. Niille pitäisi järjestää omasaunavuoro sen jälkeen, kunsuomalaiset ovat saunoneet.”Rauhaniemen ja Kaupinojanyleiset saunat Näsijärven rannalla Tampereensydämessä ovat tunnelmallisia paikkoja.Monikulttuurisempaa ympäristöä saaPirkanmaalta hakea. Vietnamilaiset, venäläiset,suomalaiset ja ranskalaiset istuvatlauteilla sulassa sovussa. Innostus hehkuuvieraiden silmistä, kun he pääsevät kokemaansuomalaista eksotiikkaa. Kuitenkinolen omin korvin kuullut myös edellä mainitutkommentit kantasuomalaisten suusta.Suomalaisilla on kokemukseni mukaanvieraanvaraisuudessa jonkin verran parantamisenvaraa. ei tietenkään jokaisella,mutta keskimäärin. ehkä kyse on ujoudes-ta, ehkä pelosta erilaisuutta kohtaan, keavai-sanoa.moniKulttuurisuus on tätä päivää niinSuomessa kuin muuallakin maailmassa.Liikkuminen maailmalla on helpompaa jahalvempaa kuin koskaan. Itse olen Aasianmatkoillani jaksanut ihmetellä paikallistenihmisten varauksettoman lämmintäja innostunutta suhtautumistamuukalaisiin. Samanlaista suhtautumistahaluan itsekin osoittaa Suomeensaapuvia maahanmuuttajiaja lyhytaikaisempia vieraitakohtaan. Tiedän kokemuksesta,kuinka valtavasen merkitys on vieraassapaikassa, hämillään ja hukassaerilaisuudenkohtaamisessa,oli sitten kyseessäulkomaalainentai millä tahansa muullatavalla kapeasta ”normaalin”määritelmästäpoikkeava ihminen, kannattaakokeilla seuraavaa:Tule tietoiseksi siitä, millaisentunnereaktion kohtaaminensinussa herättää:oletko nolostunut, jännit-"Kohtaaminentoimii sinulle peilinäheijastaenuutta tietoaomasta itsestäsi."tynyt, tunnetko vastenmielisyyttävai kenties kiinnostusta?Tutustu tilanteen herättämiintunteisiin ja ajatuksiin kaikessarauhassa, älä toimi automaattisestiniiden osoittamalla tavalla.voit HyväKsyä kaiken mitä sinussa herää,kun samalla ymmärrät, että tuntemuksesiovat sinun sisälläsi, ne eivät ole kohtaamasiihmisen ominaisuuksia. Kohtaaminentoimii sinulle peilinä heijastaen uuttatietoa omasta itsestäsi ja henkilökohtaisenmaailmankaikkeutesi rajoista.Rohkaistu seuraavaksi siirtymään hetkeksituntemattomalle maaperälle. Tutustukohtaamaasi ihmiseen. Vähitellen alussatuntemasi epävarmuus lievenee ja lopultakatoaa. ehkä ajan myötä jopa ystävystytuuden tuttavuutesi kanssa. Tapanne ja kokemuksennevoivat olla hyvin erilaiset, muttasehän uusiin ihmisiin tutustumisen ydinonkin.Näin sinusta on tullut yhden ihmissuhteenverran enemmän maailmankansalainen,olet oppinut kohtaamaan erilaisuutta– ja se jos mikä tuntuu upealta ja vapauttavalta!ja sitten vain KoKeilemaankäytännössä! omaa tuttavapiiriä voilaajentaa esimerkiksi www.couchsurfing.org-sivustolla, jonka kauttavoi majoittaa ilmaiseksi omallekotipaikkakunnalle saapuviavieraita ja vaikka näyttää heillepaikallisia nähtävyyksiä. Samastamahdollisuudesta pääseenauttimaan vastavuoroisestimatkustaessaan itse ulkomailla.Toinen matalan kynnyksentapa kansainvälistää elämäänsäon osallistua Punaisen Ristinmonikulttuurisuustoimintaan.Kysy lisää osastostasi!MARKuS SAVANDeRKirjoittaja on psykologi jaPunaisen Ristin Hämeenpiirin monikulttuurisuustoiminnankouluttaja.KIMMo HoLoPAINeN10 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 11

istiin rastiin – kors & tvärsYleiskokouksenvalmistelut käyntiin•Suomen Punaisen Ristin seuraavayleiskokous järjestetään 7.–8. kesäkuuta2014 Turun Messukeskuksessa.Vaikka yleiskokoukseen on aikaa vielämelkein puolitoista vuotta, valmistelutovat jo hyvässä vauhdissa.Kevään aikana yleiskokousvalmisteluissaovat vuorossa Punaisen Ristin piirienalueensa osastoille järjestämät ajatushautomot,joissa pohditaan, mihin suuntaanjärjestöä pitäisi seuraavalla yleiskokouskaudella2014–2017 kehittää, mihinPunaista Ristiä tulevina vuosina tarvitaanja mihin me itse haluamme toiminnassammepanostaa.Samalla pyörähtää käyntiin myösTurun yleiskokouksen tiedotus, joka painottuuentistä vahvemmin RedNet-vapaaehtoisverkkoon.Yleiskokouksen omatsivut ja tuoreimmat tiedot valmistelujenetenemisestä löytyvät osoitteestarednet.punainenristi.fi/yleiskokous2014.Yleiskokous on Suomen Punaisen Ristinkorkein päättävä elin, joka kokoontuukolmen vuoden välein linjaamaan järjestöntoimintaa. Yleiskokouksessa valitaan myösPunaisen Ristin ylin luottamusjohto. Edellinenyleiskokous pidettiin 2011 Lahdessa.Stämmoförberedelsernadrar igång•Finlands Röda Kors nästa ordinariestämma hålls i Mässcentrum i Åbo7–8 juni 2014. Trots att det är nästan ettoch ett halvt år till stämman har förberedelsernaredan kommit igång.Under våren står idékläckerier på tur istämmoförberedelserna: det är Röda Korsetsdistrikt som vill ge avdelningarnainom sina områden tillfälle att fundera påvilken riktning man vill att Röda Korsetska utvecklas under nästa stämmoperiod,2014–2017, vad Röda Korset behövs tillunder de kommande åren och vad vi självavill satsa på i vår verksamhet.Samtidigt drar också informationskampanjenom ordinarie stämman i Åboigång och då ligger fokus allt mer påfrivillignätverket RedNet. Stämmanssajt och det senaste om hur förberedelsernafortskrider finns på adressenrednet.rodakorset.fi/ stamman2014.Stämman är Finlands Röda Kors högstabeslutande organ och sammanträder varttredje år för att dra upp riktlinjer för verksamheten.Vid stämman väljs också RödaKorsets högsta förtroendeledning. Denförra stämman hölls år 2011 i Lahtis.ICRC/Marko KokicTuhannet Punaisen Ristin nuoret juhlistivatSolferinon taistelun muistoasoihtu kulkueella 2009.150 vuotta Punaista Ristiä•Kansainvälinen Punaisen Ristin liiketäyttää tänä vuonna 150 vuotta.Alkusysäyksen puolueettoman kansainvälisenavustusjärjestön perustamiselle antoivatsveitsiläisen Henry Dunantin kokemuksetSolferinon taistelukentällä 1859,mutta varsinaisena perustamisvuotena pidetäänvuotta 1863, jolloin Dunant kutsuiGenevessä koolle ensimmäisen komiteanpohtimaan sodanaikaisen lääkintähuollonja haavoittuneiden hoidon turvaamista kansainvälisilläsopimuksilla.Dunantin kokoaman komitean pohjaltamuodostettiin vuonna 1876 Punaisen Ristinkansainvälinen komitea (ICRC), joka on nykyisenkansainvälisen Punaisen Ristin vanhinosa. Komitean ajatusten mukaisesti myösSuomeen perustettiin kansallinen yhdistyshaavoittuneiden ja sairaiden sotilaiden hoitoavarten jo vuonna 1877, ja Punaisen Ristinkansainvälinen liitto (IFRC) perustettiinmyöhemmin vuonna 1919 tukemaan kansallistenyhdistysten yhteistyötä.Suomen Punainen Risti nostaa juhlavuottaesiin toukokuussa Punaisen Ristin viikollasekä heinäkuussa Porissa Suomi-Areena-tapahtumassa,jonka pääyhteistyökumppaniPunainen Risti tänä vuonna on.150 år av Röda Korset•Internationella rödakorsrörelsenfyller 150 år i år. Initiativet till grundandetav en neutral och internationell biståndsorganisationföddes ur schweizarenHenry Dunants erfarenheter på slagfälteti Solferino år 1859, men det är året 1863som anses vara året då Röda Korset grundades,eftersom det var då Dunant i Genèvekallade samman den första kommitténför att diskutera medicinalvård underkrig och hur vård för sårade kunde tryggasgenom internationella avtal.År 2009 firade tusentals rödakorsungdomarminnet av slaget vid Solferino medett fackeltåg.På basis av den kommitté som Dunantkallade samman bildades Internationellarödakorskommittén (ICRC) år 1876, denäldsta delen av internationella Röda Korsetidag. I enlighet med kommitténs tankargrundades redan år 1877 en nationell föreningför ”sårade och sjuka krigares vård”även i Finland, och Internationella rödakorsfederationen(IFRC) grundades senare,år 1919, för att stöda samarbetet mellande nationella föreningarn.14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 15

Vappu Taipale tahtookumota mielikuvan, ettäihmiset ovat eläkkeellätuottamattomia.– Vanhat ihmiset tuottavatsosiaalista pääomaa,jolla ylläpidetäänvaltavat määrät hyvinvointia,hän sanoo.ReIJo HIeTANeNKuukauden vapaaehtoinenJuTTuSARJA NoSTAA PuNAISeN RISTIN SeNIoRIVuoDeNKuNNIAKSI eSIIN VARTTuNeeMPIA AuTTAJIA.LAuRA KoTILAvanhat arvoonsapunaisessaristissähänellä on tapana tarjota puhuessaanikäihmisten tilaisuuksissa: Liity! Anna!opi! Harrasta! Naura!– Vanhojen ihmisten ryhmätoimintakantaa pitkälle. Tieteellisestikin on osoitettu,että yhteen kokoontuminen vähentääsairastumisia ja pidentää elinikää.Siis liittykää yhteen – ja soittakaa niille,jotka eivät vielä ole mukana, Taipale neuvoo.– Antakaa tietoa, aikaa ja rakkautta,sitä ei ole koskaan liikaa. Antakaa kaikkeamuuta paitsi tavaraa, sitä meillä ontarpeeksi. Ihmiset tarvitsevat aikaa, huomiotaja kuuntelemista.– Myös opin sauna on autuas aina, ja”Naurakaa!Nauru todellapidentää ikää,se on tutkittuatietoa. Nauruvähentäästressiä, laskeeverenpainettaja jopanostaavastustuskykyä!”oppimisesta tulee valtava ilo itselle. Vanhaihminen oppii kyllä uutta, mutta eritavalla kuin nuori. Vanha oppii toistonkautta ja loogisesti, ei ulkoa pänttäämällä.Minua ainakin harmittaa joka kerta,kun haluan sammuttaa tietokoneenja pitää painaa ”Käynnistä”!– Harrastaminen ei perusteluja kaipaa.Vanhat ihmiset harrastavat paljon:matkoja, liikuntaa, lukemista, käsitöitä...Kiinalaiset tutkijat ovat vastikään havainneet,että hienomotoriset liikkeetesimerkiksi kutoessa tai koneella kirjoitettaessaehkäisevät dementiaa. Siismiehetkin virkkuukoukut esiin!– Ja lopuksi: naura! Nauru todella pidentääikää, se on tutkittua tietoa. Nauruvähentää stressiä, laskee verenpainettaja jopa nostaa vastustuskykyä!Tavallinen kuusivuotias lapsi nauraa 300kertaa päivässä, mutta aikuinen enää15 kertaa. Minun naurureseptini vanhoilleihmisille on 30 kertaa päivässä – aiheitakyllä löytyy, vanha ihminen nauraavaikka itselleen ja päivät ovat tilannekomiikkaatäynnä!Tämä on juuri sitä asennemuutosta,johon Valtaa vanhuus -kampanjakin haastaa:vanhana saa ja pitääkin nauttia elämästä.eivät vanhat ihmiset mitäänpaapomista tai onttoa kunnioitusta kaipaa,toimintaa he tarvitsevat – osallistumista,harrastamista, tekemistä, toistenseuraa.Ja tämä resepti myös toimii. Paras todistesiitä taitaa olla Vappu Taipale itse.Seitsemän lapsenlapsen nauravaisellamummolla on sellainen vauhti päällä,että nuorempaa hirvittää.– elämässä mennään aika lailla nuorempienehdoilla, ellemme me vanhatitse nosta päätämme. Meidän pitää tietääarvomme ja ottaa paikkamme, Taipalehaastaa.– Jos jäämme nurkkaan kyhjöttämäänja odottamaan, että arvostusta alkaajostain sataa päällemme, saamme odottaahamaan loppuun asti. ●vuosi 2013 on SuomenPunaisessa Ristissäseniorien vuosi.Lahden yleiskokouksessa2011 päätetylläteemavuodella on kaksitoisiaan tukevaa tavoitetta:nostamme esiinaktiivisten seniorienmerkitystä auttajina japuolustamme heikompikuntoistenoikeuttasaada apua.Seniorien tärkeysauttajina ei ole PunaisenRistin sisällä uusiasia, sillä omassa järjestössämmetoimiituhansia iäkkäitävapaa ehtoisia. Erityisensuuren panoksen heantavat ystävätoiminnassa,mutta heitälöytyy kaikista muistakintehtävistä ensiavustaomaishoidon tukitoimintaanja terveystyöstätärkeisiin luottamustehtäviin.Tänä vuonna nostammekonkarivapaaehtoisiammeentistä enemmänesiin ja kutsummelisää senioreita mukaantoimintaamme. Autammemyös muita näkemään,millainen voimavaraaktiiviset seniorityhteiskunnalle ovat.Teemavuonna puhummemyös sellaistenvanhusten puolesta,jotka korkean ikänsätai heikentyneen terveytensätakia tarvitsevatenemmän apua jatukea. Jokaisella onoikeus arvokkaaseenvanhenemiseen ja kunnolliseenhoitoon jahuolenpitoon. ●terttu siniPuro:energiaa hyväntekemisestäVanhuksille on tärkeää, että on olemassa joku, jolle voikertoa asioita, joku, joka kuuntelee, tietää terttusini puro, Punaisen Ristin Härmälän osaston aktiiviTampereelta. Hän toimii Punaisen Ristin vastuuvetäjänä Kuuselanseniorikeskuksen mummokerhossa tai torstai-kerhossa,millä nimellä nyt kukin kerhoa haluaa kutsua.Tertun suuhun nimi on muotoutunutmaanläheisesti mummokerhoksi. Hänon toiminut kerhon vastuuvetäjänä viimeisetkolme vuotta eli koko kerhonelinkaaren ajan. Kerhon tarkoituksenaon tarjota joka torstai vanhuksille virkistystäarkeen erilaisen toiminnan, kutenmuistiharjoitusten, avulla.– Kerho on vakiinnuttanut paikkansaKuuselassa, ja joka viikko suunnittelemmevuorotellen muiden vapaaehtoisten kanssa ohjelman,joka sisältää paljon lukemista ja laulamista, joskus jopa pieniäkekkereitä, hän kertoo.Vapaaehtoiseksi Terttu ryhtyi pari vuotta eläkkeelle siirtymisensäjälkeen. Hän kävi läpi erilaisia vaihtoehtoja, millätäyttää tyhjäksi jäänyt kalenteri. Kun jumppa ja erilaiset kielikurssitjättivät vielä reilusti liikkumavaraa muille harrastuksille,nousi Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminta vaihtoehdoksi.Ystävätoiminta sopi Tertulle lopulta kuin nappi silmään.– olin toiminut 20 vuotta pankissa muun muassa palvelupäällikkönä,jolloin olin päivittäin asiakkaiden kanssa tekemisissä.Asiakaspalvelu oli minulle luonnollista, joten halusinitselleni ihmisläheisen harrastuksen, hän selvittää.Mielekkään tekemisen lisäksi Tertulle on arvokasta yh-teiskunnallinen vaikuttaminen, eli tun-ne siitä, että voi tehdä jotain muidenhyväksi.– Tämä ei ole minulle pelkkä harrastus.on tärkeää, että voin kokeaolevani hyödyksi. LAuRA KoTILA”Tämä ei oleminulle pelkkäharrastus.On tärkeää,että voin kokeaolevanihyödyksi.”Lisää vapaaehtoistarinoitanetissä:www.punainenristi.fi/vapaaehtoisia18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 19

Nooa (vas.) ja Pyrynäyttävät marjoNissiselle autorataa.Nissinen onopettanut pojillemyös perinteisempiäleikkejä.Varamummo Marjo Nissinenpääsi sisäänNooan ja Pyryn maailmaanheti ensimmäisellätapaamisella.pansa Piia ja Jukka Tuohino tapasivatMarjo Nissisen Punaisen Ristin Varkaudenosaston ansiosta. Varkauden osastossaalkoi vuosi sitten hanke, jossa saatetaanyhteen varamummoja tai -ukkejakaipaavat perheet ja lapsirakkaatmummoikäiset.– Useimmat ihmiset jäävät eläkkeelletäysin toimintakykyisinä. Heillä on aikaa,ja monet heistä kaipaavat kaukana asuvialapsenlapsiaan. Kaikilla lapsirakkaillamummoikäisillä ei ole lapsenlapsia lainkaan.Monissa lapsiperheissä taas onvanhemman aikuisen ihmisen tarve, silläisovanhemmat asuvat kaukana toisellapaikkakunnalla, kertoo Varkaudenosaston hankesuunnittelija ja varamummo-ideanäiti Terhi Auvinen.Piia Tuohino törmäsi varamummotoimintaanFacebookissa. Hän otti yhteyttäAuviseen ja tajusi heti, että juuri tällaistaperheessä on kaivattu. Piian omatvanhemmat asuvat Helsingissä ja Jukanvanhemmat Oulussa asti, joten perhe eiturhan usein saa nauttia isovanhempienseurasta.Piia opettaa Soisalo-opistossa viulunsoittoa,ja hänen työnsä painottuu iltoihin.Jukka toimii samassa työpaikassasuunnittelijaopettajana. Kiireisiä ruuhkavuosiaelävässä lapsiperheessä oli siisselvä tilaus turvalliselle varamummolle.Perinteiset arvot yhdistävätVaramummoantaa aikaaVaramummotoiminta onPunaisen Ristin Varkaudenosaston uutuus,johon ovat tervetulleitaniin perinteiset pullantuoksuisetmummot kuinmodernit citymummotkin.Vapaaehtoinen varamummoMarjo Nissinen jaTuohinon perhe löysivätheti yhteisen sävelen.teksti Pirjo Tiihonenkuvat Petteri KivimäkiVarkautelaiset Pyry, 6, ja Nooa, 4,Tuohino ovat viime aikoina päässeetnäkemään asioita, jotkaaiemmin olivat kaupunkilaispojille täysintuntemattomia. Poikien varamummo MarjoNissinen on vienyt heidät muun muassatutustumaan maatilaan, jonka traktoreidenja muiden koneiden näkeminen olikasvuikäisille pojanviikareille kova juttu.Nissinen on näyttänyt pojille paljonmuutakin. Esimerkiksi sen, miten pelikorteistakootaan korttitalo ja miten lapasenpiilotusta pelataan. Myös useimmillekeski-ikäisille ja sitä vanhemmillelapsuudesta tuttu kylmenee-kuumenee-piilotusleikki oli pojille hauska uutuus.Pyry ja Nooa sekä heidän vanhem-”Minulla onomiakinlapsen lapsia,mutta he asuvatkaukanaVarkaudesta.Varamummonasaan pidettyäkontaktia lastenmaailmaan.”Marjo NissinenTuohinon perheen ja varamummo-Marjonarvot ja kiinnostuksen kohteet ovatyhteisiä. Molemmat osapuolet arvostavatyhteistä aikaa vaikkapa lautapelienparissa sen sijaan, että lapset pelaisivatomissa huoneissaan tietokonepelejä javanhemmat istuisivat television ääressä.Marjon mielestä kaikki lasten leikkitarpeetlöytyvät kotoa, eikä niitä tarvitselähteä kaupasta hakemaan. Tuohinonpariskunnan tapaan myös heidän tuorevaramummonsa rakastaa musiikkia, luontoaja ulkoilmaelämää. Marjon tarinatVarkauden seudun historiasta ovat tehneetasuinpaikkakuntaa tutummaksimyös Tuohinon perheen vanhemmille.– Olemme perinteisiä asioita arvostavaperhe, ja mielestämme lapset tarvitsevatvanhemman sukupolven antia.Marjolla on jaettavana pojille kulttuuriperintöä,jota he eivät ehkä muualta saisi,toteavat Piia ja Jukka Tuohino.Ensitapaamista molemmat osapuoletkuvaavat helpoksi.– Ei ole itsestäänselvyys, että osaaottaa lapset vastaan. Marjo meni kuitenkinheti mukaan lasten maailmaan,Piia Tuohino iloitsee.Marjo Nissinen ei 59-vuotiaana olevielä kovin korkeassa mummoiässä, jatöissäkin hän on paikallislehden SoisalonSeudun toimittajana.käännä •20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 21

– Minulla on omiakin lapsenlapsia,mutta he asuvat kaukana. Varamummonasaan pidettyä kontaktia lasten maailmaan.Heistä tarttuu tekemisen into jailo, ja heidän kanssaan saan käyttää luovuuttani,Nissinen hymyilee.Pyry ja Nooa ottivat varamummonmuitta mutkitta omakseen jo ensimmäisellätapaamiskerralla. Nissinen ehti istuavain hetken kahvipöydässä juttelemassaPiian ja Jukan kanssa, kun pojatjo alkoivat patistaa häntä leikkimään.Nyt Nissinen on tavannut Pyryn jaNooan neljä kertaa. Yhteiset jutut ja tekemisetovat vasta muotoutumassa,mutta puutetta puuhasta ei ole syntynyt.Tulevaa kesääkin varamummo japojat ovat jo ehtineet suunnitella.– Asiat ovat lähteneet rullaamaanluontevasti leikkien kautta. Kesällä saatammeperustaa kasvimaan ja viettääaikaa järven rannalla sijaitsevassa synnyinkodissani.Siellä pääsee kalastamaan,soutelemaan ja tutkimaan metsän ihmeitä,Nissinen kaavailee.varamummoja koko maahanIdea varamummotoiminnasta sai alkunsaTerhi Auvisen omasta elämästä. Hänhuomasi noin vuosi sitten miettivänsä,mikä häntä oli auttanut arjessa omientenavien ollessa pieniä ja opiskeluidenviedessä aikaa ja energiaa.– omat vanhemmathan ne silloin auttoivat.He antoivat aikaansa lapsenlapsilleen,Auvinen muistaa.Kaikilla ei kuitenkaan ole isovanhempiaapunaan. Auvisen mielessä lähti liikkeelleajatusleikki: voisiko Punainen Ristijärjestää mummoja ja ukkeja niitä tarvitsevillesamaan tapaan kuin se välittäävapaaehtoisia ystäviä?Auvinen alkoi jalostaa ajatusta toisenVarkauden osaston vapaaehtoisen, raijaHartikaisen kanssa. Hanke sai kannatustaPunaisen Ristin Savo-Karjalanpiirin sosiaalipalveluiden kehittämisryhmässä,ja Varkauden kaupunki lähti mukaanmyöntämällä toiminnan käynnistämiseen15 000 euron tuen. Auvinen palkattiinhankkeen vetäjäksi, ja Varkaudestasaatiin mukaan lisää innokkaitavapaaehtoisia.Nyt työn tuloksista nautitaan jo yhdeksässävarkautelaisperheessä.Auvinen on yhdessä vapaaehtoistenkanssa valmistellut opasta sekä tiedotus-ja koulutusmateriaaleja, joiden avullavaramummotoiminta voidaan käynnistäämuissakin Punaisen Ristin paikallisosastossa.Aineistojen on tarkoitusolla saatavilla syksyllä 2013 piiritoimistojenja Punaisen Ristin nettisivujen kautta.Terhi Auvinen kuvailee varamummotoimintaaongelmia ennaltaehkäiseväk-12”Tavoitteenaon, että PunaisenRistinvaramummotoimintaolisimuutamanvuoden päästäyhtä laajallelevinnyttä kuinystävätoiminta.”TeRHI AuVINeNsi ja arjessa pärjäämistä tukevaksi perhe-ja vanhustyöksi. Varamummot valitaanperheille niin, että molempienosapuolten toiveet huomioidaan samanarvoisesti.Perheet ovat erilaisia, janiin saavat olla varamummotkin. Tervetulleitaovat yhtä lailla perinteiset pullantuoksuisetmummot kuin modernitcitymummotkin.– Vapaaehtoisten ”varamummotiimi”takaa, että toiminta jatkuu senkin jälkeen,kun minun työsuhteeni ensi kesänäpäättyy. Tavoitteena on, että PunaisenRistin varamummotoiminta olisi muutamanvuoden päästä yhtä tunnettua jalaajalle levinnyttä kuin ystävätoiminta,Auvinen suunnittelee. ●1. Jukka ja PiiaTuohinon työtpainottuvat iltoihin,jotenvaramummolleoli perheessätilaus.2. – Lastenkanssa touhutessatarttuutekemisen intoja ilo, Marjo Nissinensanoo.punaisen ristinvara mummotoimintaVaramummotoiminta on PunaisessaRistissä uusi toimintamuoto,jossa vapaaehtoinen varamummotai ­vaari rikastuttaa lapsiperheenelämää omien isovanhempienpuuttuessa. Punaisessa Ristissävaramummotoiminta sijoittuuystävätoiminnan alaisuuteen.Varamummotoimintaa kokeillaanSavo­Karjalan piirin tuellaVarkauden osastossa, josta toimintaaaiotaan laajentaa muualleSuomeen. Pilottihanketta rahoittaaVarkauden kaupunki.kyläkerhoissakumpuaa iloinen mieliPunaisen Ristin Pieksämäenosasto on ratkaissuthuutavan ystäväpulankyläkerhotoiminnalla.Kerhoissa yksi ohjaaja voikohdata monta ihmistäkerralla. Kävijät puolestaansolmivat kerhoissaluontaisia ystävyyssuhteita.TeKSTI jaana matiKainenKuVAT Paula myöHänenPunaisen Ristin ystäväkerhoja kokoontuunykyisen Pieksämäenalueella viisi. Vanajan, Porsaskoskenja Haapakosken kerhot kokoontuvatkerran kuukaudessa ohjaajien kodeissatai kyläkuntien osoittamissa tiloissa. Siikamäenkerho vierailee vetäjäpariskunnanlisäksi kerholaisten kodeissa.– Kenenkään ei ole pakko ottaa porukkaavastaan, mutta monet kokevat,että kerrankin on kiva laittaa paremmatkupit pöytään ja tehdä jotain tarjottavaa,sanoo kerhonvetäjä Kerttu isometsä.Viides, Naarajärven kerho, kokoontuukuntakeskuksessa. Niin sanotulla Ystäväntuvallapidettävien kuukausitapaamistenlisäksi kerho järjestää yhdessäkaupungin päivätoiminnan kanssa neljäkertaa vuodessa erilaisia yhteistilaisuuksia.Pieksämäen Punaisen Ristin kerhotjärjestävät myös keskenään yhteisenjoulujuhlan sekä kesäretkiä.– Bussilastillinen väkeä saadaan kokoonhelposti. Joka toinen maanantaikerhoilla on myös yhteinen ohjattu vesiliikuntaryhmä.osallistujat maksavatitse uintimaksun, mutta ohjaajan kustantaaosasto, kertoo Pieksämäen osastonsosiaalipalveluyhdyshenkilö marja­liisajäppinen, joka vetää yhdessäKaarina riipisen kanssa Naarajärvenkerhoa.Kussakin kerhossa on työpari organisoimassapäivän kulkua. Haapakoskenkerhossa on vain yksi ohjaaja, muttamuut kerholaiset auttavat käytännöntehtävissä ja kyyditsevät autottomia kerholaisia.Näin tehdään muissakin kerhoissa– pidetään huolta toinen toisistaan.– Jos joku ei ilmesty paikalle, kysytäänheti tietääkö kukaan missä tämä on, sanooSiikamäen kerhonvetäjä antti isometsä.Henkistä tukeaja tuttua seuraaKyläkerhoissa kävijöille kuukausitapaaminenon odotettu juttu. Yksin eläväteuvo rouvinen kokee, että jokaisestatapaamisesta saa aina jotain mietittävää.– Mutta minulla on niin harva pää,että ei siellä meinaa mikään pysyä, hänkuittaa.Viime syksynä leskeksi jäänyt annelitams kävi kerhossa alun perin yhdessämiehensä kanssa. Nyt hän on tulluttapaamisiin yksin.– Kaikenlaisia ystäviä tarvitaan, hänsanoo.Juttelun ja laulelun lisäksi Anneli kehuuasiallisia luentoja. Mieleen on jäänytmuun muassa liukuesteiden esittely.– Myös muut terveyteen liittyvät alustuksetovat olleet hyviä, Anneli toteaa.– Ja metsän historia oli hyvä. Ja sahtiluento– voi että se oli hauska! Ja villasukkajumppa!Siinä meitä nauratti niin,ettei meinattu lattialta ylös päästä, muisteleeKerttu Isometsä.KääNNä •iloinen puheensorinakuuluu rappukäytäväänraollaanolevasta ovesta.Punaisen ristinPieksämäen osastonkerhon vetäjäKerttu isometsä(vas.) ja kerholainenanneli tams vaihtavatkuulumisiaan."Jos joku eiilmesty paikalle,aletaan hetikysellä missätämä on."ANTTI ISoMeTSäSiikamäenkerhon vetäjä22 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 23

Teuvo Rouvinenon Naarajärvenkerholainen.Ajankohtaisistaaiheista keskusteleminenpitääAntti Iso metsän,Anneli Tamsin,Teuvo rouvisen jaKerttu Isometsänvirkeinä. Väittelyäei harrasteta."Jokaisestakerhotapaamisestasaa jotainmietittävää."Teuvo RouvinenKukin kerho järjestää toimintaa omienlähtökohtiensa mukaan. Kohtaamisen jakahvittelun lisäksi tapaamisissa on tavallisestivähintään runko keskustelunpohjaksi.– Keskusteluaiheet pyritään löytämäänjonkin teeman ympäriltä, historiastatai ajankohtaisista asioista. Kerhoissaei askarrella. Sitä varten on seutuopistontarjonta, Marja-Liisa Jäppinenkertoo.Vanajalla ja Porsaskoskella on jopalounas. Sitä moni osallistuja arvostaa,sillä maatalon emäntien laittama kattauson yleensä aika juhlava.– Jokaisessa kerhossa on kahvikippo,johon osallistujat laittavat vapaaehtoisenmaksun. Kaupungin vanhus- ja vammaispalvelutosoittaa vuosittain pienenavustuksen toimintaamme, jolla kustannetaanlähinnä materiaalikuluja tai vierailevienluennoitsijoiden matkakuluja.Omavastuu tilaisuuksiimme ei voi ollakovin suuri, sillä eläkkeet ovat pieniä,Marja-Liisa tietää.Keskimäärin kussakin kerhossa käyviitisentoista eläkeläistä. Osa asteleepaikalle pitkin askelin omin jaloin, kutenerään kerhon lähes satavuotias. Osa tarvitseeapua rollaattorinsa kanssa.– Kerhot on tarkoitettu pääsääntöisestikotona tai kodinomaisissa olosuhteissaasuville. Naarajärven ryhmässäkäy muutama lievästi kehitysvammainenläheisestä asumisyksiköstä.Vapaaehtoistyötuo hymyn huulilleVuodesta 1965 saakka kerhonvetäjänätoiminut Kerttu Isometsä halusi jo pienenätulla ”kivaksi tädiksi”.– Minut lähetettiin sotalapsena Ruotsiin,ja kesken junamatkan kohdallemmeosui pommitus. Punaisen Ristin tädit sanoivat,että nyt pistetään lakanat päälle,ja mennään metsään peikkoja piiloon.Se oli tosi jännää. Kun palasimme junaan,nämä kivat tädit, joilla oli punainen ristirinnassa, antoivat meille syötävää. Seon jäänyt ikiajoiksi mieleeni.Niin ikään 60-luvulta saakka ystävätoiminnassamukana olleelle Antti Isometsäänauttamisen halu on iskostunutjo pienenä poikana.– Olin innokas pyydystämään jäniksiäansoilla. Sota-aikana saalista riitti, javein sitä ensin naapurin perheelle ja siitäpikkuhiljaa piiri laajeni. Kasvoin siihen,että naapuria on autettava.Marja-Liisa Jäppisen ja Kaarina Riipisentarinat ovat hieman tavallisempia.Marja-Liisan houkutteli mukaan vuonna1995 Kerttu, jonka mielestä Marja-Liisaoli sopiva persoona vankilaystäväksi.Kaarina puolestaan innostui toiminnastavanhusten kanssa kahviteltuaan PunaisenRistin pöydän äärellä paikallisessamarketissa järjestetyssä tapahtumassajokunen vuosi sitten.Vapaaehtoistyö on heistä kaikista palkitsevaa,eikä sillä ole väliä, mitä kukakinon tehnyt ammatikseen. Ystävätoiminnassapärjää ihan tavallinen ihminen.Parasta toiminnassa on vetäjien mukaanse, kun tuntee, että ihmisellä on hyväolla ja näkee ilon heidän kasvoillaan.– Se on motivaattori, jota ei voi rahassamitata, Antti sanoo.Nuoria ja miehiätoivotaan lisääPieksämäen ja Pieksänmaan PunaisenRistin osastojen yhdistymisen jälkeenvarsinainen ystävä- ja saattoaputoimintaon hoidettu Neuvokas Toimintakeskuksessa,jota hallinnoi tällä hetkelläPieksämäen Seudun Mielenterveysseurary. Tehtäviä hoitaa yksi palkattu työntekijä.Hänen palkkansa saadaan Raha-automaattiyhdistykseltä.– Osa aiemmin Punaisen Ristin ystävinätoimineista henkilöistä on edelleenNeuvokkaassa ystävinä. Osa jatkaa käyntejäniin sanotusti ”luonnollisena” ystävänä,ja osa taas on siirtynyt iän myötäitse kerholaisiksi, Marja-Liisa Jäppinenkertoo.Hänen mukaansa ystävätoiminnassaon mukana monia leskirouvia, ja yleensäkinnaisia on helpompi saada liikkeellekuin miehiä. Miesten lisäksi toimintaankaivattaisiin nuorempaa väkeä.– Yksinäisten miesten määrä on suuri,ja he kaipaisivat miehistä juttukaveria.Esimerkiksi meidän seudulla on paljonVR:llä töissä olleita, joilla olisi monia tarinoitakerrottavanaan.Marja-Liisa ei poissulkisi sitäkään,että sosiaali- ja terveysalan opiskelijatvoisivat kerryttää opintopisteitä ystävätoiminnalla,sillä ystävä- ja kerhotoiminnalleon kasvava tarve väestön ikääntyessäja ihmisten muuttaessa tutustaympäristöstä taajamiin ja kuntakeskuksiin.Seuraava Punaisen Ristin ystävätoiminnanperuskurssi järjestetään PieksämäenNeuvokkaassa maaliskuussa. ●Vielä ehtiiSydäntalveen!Suomen Punaisen Ristinseniorien teemavuoden avaa16. helmikuuta Sydäntalvi,joka on samaan aikaan valtakunnallinenvalmiusharjoitusja iloinen ystävätapahtuma.Punaisen Ristin vapaaehtoisetovat perinteisesti järjestäneetystävänpäivänäiloisia tapahtumia esimerkiksivanhainkodeissa ja palvelutaloissa.Niin tehdään tänäkinvuonna, tosin ystävänpäiväävietetään PunaisessaRistissä kahden päivän viiveellä,kun tilaisuudet yhdistetäänviikon päästä lauantainavaltakunnalliseen valmiusharjoitukseen.– Valmiusharjoituksessamukana olevat Punaisen Ristinvapaaehtoiset harjoittelevattoimimista viranomaistenapuna poikkeustilanteessaesimerkiksi evakuoinnin järjestämisessä.Samalla päivitetäänvalmiussuunnitelmia javahvistetaan yhteistyötäviranomaistenja muiden yhteistyökumppanienkanssa,harjoitusta koordinoivaPunaisen Ristinvalmiuspäällikkö AriSaarinen tiivistää.– Harjoituksen yhteydessäosastot järjestävät mukaviailtapäivätapahtumia, joihinkutsutaan esimerkiksi harjoituksissamukana oleviaikäihmisiä, yhteistyökumppaneita,paikallisia päättäjiäja kuntalaisia.Ilmoittautumisten perusteellaharjoitukseen osallistuuyli 250 Punaisen Ristin osastoa,joista noin 100 toteuttaakoko valmiusharjoituksenevakuointeineen kaikkineen.– Osallistujamäärä on todellahieno ottaen huomioon,että harjoitus toteutetaanensimmäistä kertaa,Saarinen iloitsee.– Koko hommassa on vapaaehtoisvoiminaika paljontekemistä, mutta idea onkin,Sydäntalvi– Suomensydämellisinvalmiusharjoitus16.2.että jokainen osastototeuttaa Sydäntalvenomien voimiensamukaan.Osastojen ilmoittautumisaikavarsinaiseenvalmiusharjoitukseenon jopäättynyt, mutta ylimääräisetkäsiparit ovat aina tervetulleita.– Jos ei vielä ole mukanaSydäntalvessa, kannattaaottaa yhteyttää omaan paikallisosastoon.Lisäapu onvarmasti tervetullutta esimerkiksivanhuksia siirrettäessätai ystäväjuhlien järjestämisessä.– Sydäntalven tilaisuudetovat myös hyvä paikka tutustuaosaston ihmisiin jatoimintaan. Jos ei ole vielävapaaehtoistoiminnassa mukana,ties vaikka sieltä löytyisiitsellekin uusi harrastus,Saarinen vinkkaa. ●Lisätietoa harjoituksesta:rednet.punainenristi.fi/sydantalvi24 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 25

Ystävyyttäyli rajojenTsekkiläinen Alexandra toivoo, että voitarjota vertaistukea muille maahanmuuttaneille nuorille. SuomalainenVeronica haluaa auttaa ja etsii kansainvälisyyttäystävyyssuhteisiinsa. AlgerialainenAlam on halunnut jo pitkäänryhtyä vapaa ehtoiseksi, ja yksinäistennuorten auttaminen kuulostaa juurisopivalta vapaaehtoistyöltä.TeKSTI JA KuVAT laura KotilaJokaisella nuorella on oma tarinansa,kun Helsingin Punavuoren asukastaloBetanian sohvat täyttyvätPunaisen Ristin ystäväkurssin osallistujista.Kyseessä on Helsingin ja uudenmaanpiirin ja Töölön osaston yhteistyössäjärjestämä Nuori nuorelle -ystäväkurssi,joka poikkeuksellisesti järjestetäänenglanniksi.Mukana on 16 nuorta, jotka ovat kotoisinkahdeksasta eri maasta. Kurssisaatiin täyteen niin lyhyessä ajassa, ettäse oli suorastaan yllätys.– Haluamme tarjota mahdollisuudenryhtyä vapaaehtoiseksi ystäväksi niillemaahan muuttaneille, joiden suomenenglannink ielisenystäväkurssinsuosio yllättijärjestäjät. ensimmäisellekurssillemahtui 16nuorta. Kuvassaetualalla eteläafrikkalainenKholo moloto.”Monen maahanmuuttaneennuoren voi ollahelpompi puhuasellaisen ystävänkanssa, jokaon kokenutmaahan tullessaansamojaasioita."eMILIA HeISKARI11. Tsekkiläinen AlexandraDonchenko haluaaauttaa muita maahanmuuttaneita nuoria.taväestöstä voi olla halukas saamaanenglanninkielisen vapaaehtoisen ystävän,hän valottaa.”tiedän, miltä se tuntuu”2. Mukana oli kurssilaisiakahdeksasta eri maasta.Shree Newas Sapkota onkotoisin Nepalista.2 33. Kouluttaja AskoKeronen kehuiystäväkurssin ilmapiiriäainutlaatuiseksi.Vertaistuen antaminen on tärkeää tsekkiläisellealexandra Donchenkolle, jokaon asunut Suomessa reilun vuoden ajan.– Tiedän, miltä tuntuu tulla Suomeenvieraaseen ympäristöön, kun ei tunneketään. Voin auttaa nuorta, joka on samassatilanteessa ja kaipaa ystävää, hänpohtii.Vertaistuen lisäksi kurssilaiset toivovatystävyyttä yli kulttuurirajojen. Keskusteluissakäy ilmi, että verkostoituminenja ystävystyminen suomalaistenkanssa on monelle tärkeää. Kurssillamukana olevat suomalaiset puolestaantoivovat saavansa kansainvälisyyttä ystävyyssuhteisiinsa.Vuosia Sri Lankassa asuneelle veronicaekelundille ystäväkurssi antaamahdollisuuden tutustua ihmisiin, joillaon myös kansainvälinen tausta. Sen lisäksihän haluaa auttaa omalta osaltaanmaahan muuttaneiden sopeutumistauuteen ympäristöön.– Kun palasin itse Suomeen, ystävyyssuhteidensolmiminen tuntui aluksi hankalalta.Ajattelin, että voin vapaaehtoi-kieli ei ole niin vahva, perustelee Helsinginja uudenmaanpiirin koulutussuunnittelijaemilia Heiskari kurssin järjestämistä.Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttäyli kulttuurirajojen. Samalla kurssi on kokeilu,jonka avulla selvitetään, kuinka englantiapuhuvat nuoret löytävät paikkansaPunaisen Ristin ystävätoiminnasta. Yksiesiin nousevista teemoista on vertaistuki.– Monen maahan muuttaneen nuorenvoi olla helpompi puhua sellaisenystävän kanssa, joka on kokenut maahantullessaan samoja asioita. Toisaaltaenglanti on usein monella nuorella vahvaja moni yksinäinen nuori myös kansenaauttaa muita ja olla mukana PunaisenRistin toiminnassa. Punainen Ristion aina ollut lähellä sydäntäni.Pyyteetöntäauttamisen haluaKouluttaja asko Keronen pitää ensimmäistäenglanniksi vetämäänsä ystäväkurssiaainutlaatuisena.– Porukassa oli todella avoin henki jaihmiset uskalsivat jakaa paljon asioita.Kurssilaiset olivat puheliaita ja kaikilla olisuuri halu käsitellä asioita, hän summaa.Tiiviin keskustelun lomassa kurssilaisillaheräsi kysymyksiä muun muassasuomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästäja lainsäädännöstä. Lisäksi kurssillakäytiin läpi paljon erilaisia esimerkkejäsiitä, miten vapaaehtoisen ystävän tulisitoimia haastavissa tilanteissa.– Kysymyksiä riitti ja osallistujat olivathyvin aktiivisia. Kaikille yhteistä olivahva motivaatio ja pyyteetön auttamisenhalu.entä miltä tuntui vetää kurssia, kunkielenä oli englanti?– Kurssi sujui oikein hyvin, vaikka kaikkikommunikoivat itselleen vieraalla kielellä,myös kouluttaja. Lisäksi oli hienoapäästä käyttämään muiden maiden PunaisenRistin verkkomateriaaleja, kutenYouTube-videoita, kertoo Keronen, jokaon ollut sosiaalikouluttajana PunaisellaRistillä kahden vuoden ajan.lisää luvassaemilia Heiskari kertoo, että englanninkielinenystäväkurssi on osa oK-opintokeskuksenrahoittamaa ystävähanketta,jonka avulla kehitetään nuorten ystävätoimintaa.Hankkeen puitteissa on perustettumyös Pohjois-Helsingin osastoonystävävälitystoiminta, jossa vapaaehtoisetvälittävät ystäviä yksinäisillenuorille. Toiveena on, että myös muutosastot innostuvat nuorten ystävätoiminnasta.Hanke sai jatkorahoitusta, jonka avullavalmistui muun muassa selkokielinenYstävyyttä yli rajojen -työkirja englanniksi.Kirjasta käytetään ystäväkursseillakoulutusmateriaalina.– odotan mielenkiinnolla, miten englanninkielinentoiminta lähtee käyntiinja miten nyt koulutuksen saaneet vapaaehtoisetlöytävät paikkansa ystävävälityksestä.Selkeästi kurssille on tarvetta:esimerkiksi pääkaupunkiseudullaasuu valtava määrä maahanmuuttajia,joista moni haluaisi toimia auttajana,samoin niitä, jotka kaipaavat vapaaehtoistaystävää, Heiskari tietää.englanninkielinen ystäväkurssi on tarkoitusjärjestää pääkaupunkiseudullauudestaan jo alkuvuoden aikana. ●26 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 27

vaikka Heikoille Jäilleeläkeläiset ensinVapaaehtoisen pelastuspalvelun verkosto kattaa 1 200yksittäistä hälytysryhmää ympäri Suomea. Yksi niistä, Lieksanensilähtöryhmä, on koottu puhtaasti senioreista.TeKSTI HeiKKi Hamunen KuVA Harri mäenPääTuula Heikkinen(vas.), PenttiKärkkäinen,Maire Hirvonenja Väinö Kuivalainenovat ainavalmiina lähtöön.Väinö Kuivalaisella on pitkä uraVapaaehtoisen pelastuspalvelunVapepan riveissä. Lieksan paikallistoimikunnanpuheenjohtaja on vuosienvarrella keitetty monissa liemissä.– Henkilöetsinnät vesistöalueilla koskettavateniten, Kuivalainen kertoo hälytystehtävistään.Hyvä fyysinen kunto on Kuivalaisenmukaan edellytys maastokelpoisuudelle,mutta vieläkin tärkeämpää on auttamisenhalu. Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa– kuten vapaaehtoistyössä yleensäkin– on harvoin tungosta tekijöistä.Joskus vapaaehtoisen pelastustyön tärkeyshuomataan vasta, kun oma läheinenkatoaa.– Muutamia kertoja on käynyt niin,että etsittyjen henkilöiden lähiomaisetovat sanoneet, kuinka he haluavat tullamukaan, kun seuraavan kerran lähdetäänjoitakin kadonneita etsimään.ensimmäinen jaainoa suomessaKun Lieksan ensilähtöryhmää perustettiin,oli ideana nopeuttaa pelastajienlähtövalmiutta. erikoista Lieksan ryhmässäoli, että se muodostuipelkästään eläkkeellejääneistä vapaaehtoisista.Päivätyöt eivät rajoittaneetlähtönopeutta, ja ryhmäntoiminta-aika hälytyksestäkokoontumispaikalle saatiinnipistettyä jopa alle puoleentuntiin.– Seniori-ikäisiin pohjautuvaensilähtöryhmä oli silloinSuomen ainoa, ja voi se sitä olla vieläkin,Kuivalainen muistelee vuotta 2004,jolloin ryhmä perustettiin.Nyt, lähes 10 vuotta myöhemmin ryhmäjatkaa edelleen toimintaansa hiemansuurempana. Kysyntää ryhmälle on edelleen.– Nopea startti on erityisen tärkeääsilloin, kun etsitään lapsia tai vanhuksia.Tarve nopeaan toimintaan korostuuLieksassa. Suurten metsäalueiden ja runsaidenvesistöjen takia ryhmän toiminta-alueon haastava. eikä ryhmän toimintarajoitu yksinomaan Lieksaan. Tarvittaessaryhmä lähtee myös muuallemaakuntaan ja Savonkin puolelle. Ryhmäntoiminta-alue, 8 600 neliökilometriä,on suurempi kuin koko Satakunnanpinta-ala."Meidät on rokotettusosiaalisellamielenlaadulla.Etsintätöissä yhteisöllinenmielitulee voideltua."vaikka pyryyn jatuiskeeseenKeskustelu Punaisen Ristin Lieksan osastontoimistolla kääntyy yleisesti vapaaehtoistyöhön.Lieksassakin on huomattu,kuinka vapaaehtoistyötä riittää tehtäväksi,kun vain tekijöitä löytyy.– Meidät on kyllä rokotettu sosiaalisellamielenlaadulla, sanoo tuula Heikkinen,yksi osaston vapaaehtoisista.– etsintätöissä yhteisöllinen mieli tuleevoideltua. Se on vaikuttava näky, kunsuurilukuinen joukkio on liikkeellä etsimässäyhtä kadonnutta.Lieksassa vapaaehtoinen pelastuspalveluon pääasiassa kadonneiden henkilöidenetsimistä. Senioreista koostuvanensilähtöryhmän lisäksi valmiudessa onmuun muassa metsästysseuroja, koirakerhoja,moottorikelkkailijat, PunaisenRistin ensiapuryhmä, urheiluseuroja sekäLieksan Järvipelastajat.Pikahälytykset saattavat joskus arveluttaakinvapaaehtoisia etsijöitä. Ryhmänmieliin muistuu kymmenen vuodentakainen komennus Ilomantsin Koitere-järvelle.Marras-joulukuun vaihteessapakkasta oli 25 astetta, mutta jää olipaikoitellen vielä heikkoa.Mukaan piti pakata myöspelastusliivit. Hälytys päättyikuitenkin onnellisesti joennen kuin lieksalaiset ennättivätKoitereen rantaan.Tarpeettomiksi lopultaosoittautuvat lähdöt eivätryhmäläisiä missään nimessäharmita, päinvastoin.– Kaikki hyväkuntoisinalöytyvät henkilöt ovat yhtä iloisia tapauksia,Heikkinen sanoo.etsittävien määräväheneeVapaaehtoisen pelastuspalvelun joukkojatarvitaan Suomessa lähes päivittäin.Alustavien tietojen mukaan vuonna2012 autettuja henkilöitä oli lähes 500.Reilun 3 000 vapaaehtoisen auttajanjoukko käytti aikaa hälytyksiin yhteensäyli 13 000 tuntia. Lisätunteja vapaaehtoisillakuluu pelastuskaluston ylläpitoon,maastoharjoituksiin ja hiukan hallintoonkin.Lieksassa hälytyksiä on vuosittainmuutamia. Vielä 1990-luvun puolivälissähälytysten määrä oli selkeästi suurempi.lähimmäisenapunaja viranomaisentukena● VapaaehtoinenpelastuspalvelueliVapepa on 50valtakunnallisenjärjestönyhteenliittymä,jonka toimintaakoordinoiSuomen PunainenRisti.● Vapepanvapaa ehtoisettoimivat viranomaistentukenaesimerkiksikadonneidenetsinnöissä,onnettomuuksienensihuollonjärjestämisessäja henkisentuentehtävissä.● Vuonna1964 perustettuunVapaaehtoisenpelastuspalveluunkuuluu noin20 000 vapaaehtoista,jotkatoimivat noin1 200 hälytysryhmässä.– etsittävien lukumäärä vähenee. Suurinyksittäinen syy tähän lienee matkapuhelimissa.Niitä on nykyisin enemmän,ja verkkojen kattavuus on parempi rajaseuduillakin,Väinö Kuivalainen sanoo.Aina ei kuitenkaan kännykkäkään pelastaeksyjää.– etsintätehtävät ovat hyvin erilaisia.Jos kadonnut sattuu sopivasti puhelinliikenteentukiasemien väliin, voidaanhänet paikantaa kännykän avulla. Josvain yhden tukiaseman signaali tavoittaakadonneen, tarvitaan etsintäjoukkoja.lieksan senioritvoimissaanVarttuneen väestön osuus koko kansastakasvaa lähes kaikkialla euroopassa.Vuoteen 2030 mennessä joka kolmaseuroopan unionissa on yli 60-vuotias.Pohjois-Karjalassa muutos on vielä nopeampi.Yli 64-vuotiaiden osuudeksiennustetaan hieman alle 30 prosenttiajo vuonna 2020.Punaisen Ristin Lieksan osaston puheenjohtajaritva mäki sanoo Lieksanosaston jäsenten olevan keskimäärinvanhempia kuin mitä kaupungin asukkaidenkeski-ikä on. Punaisen Ristin senioritoiminnanteemavuosi sopiikin luontevastiLieksan osaston arkeen.– Toimintamme kohdistuu jo nyt pitkältisenioreihin, ja tekijät ovat seniori-iässä.ensilähtöryhmänkin keski-ikäon 68 vuotta.Kaikki ikäryhmät ovat kuitenkin tasavertaisestitervetulleita mukaan osastontoimintaan.– eläkeläiset tuovat vapaaehtoistyöhönomaa elämänviisauttaan ja ammattitaitoaan.Toisaalta maailma muuttuuPunaisessa Ristissäkin. esimerkiksi kansainvälinentoiminta antaa uusia mahdollisuuksiasekä nuorille että vanhoille,Mäki pohtii.Mukaan pyydettäessä moni vastaa,että verenluovutus tai lahjoittaminen onheille sopivin tapa tukea Punaisen Ristintoimintaa. Muuhun toimintaan tekijöidenlöytäminen on Mäen mukaan enemmänsattuman kauppaa.– Mutta kun on kerran toimintaanosallistunut, hyvin moni sitten jää pitemmäksiaikaa, Mäki sanoo.– Rivijäsenellehän tämä toiminta onvain lystiä, ei tämä aikaa vie, Tuula Heikkinentorppaa epäilyt nykyihmisen aikapulasta.●28 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 29

Sydämen asiallaReddie Kids -kerhon ohjaajina Suvi Tamminen ja Hanna Jokinenopettavat lapsille välittämisen arvoja. Samalla nuoret oppivat itsetoimimaan kerho-ohjaajina ja kantamaan vastuuta. Parastakerhon vetämisessä ovat silti ehdottomasti lapset.Teksti ja kuva Laura KotilaPornaisissa asuvat kaveruksetSuvi Tamminen ja HannaJokinen ottivat Reddie Kids-kerhon vetämisen sydämen asiakseenvuosi sitten syksyllä. Jo aiemminPunaisen Ristin jäseneksi liittynytSuvi pyysi ystäväänsä osastonnuorisotoimintaan, eikä Hannantarvinnut jäädä miettimään,lähteäkö mukaan.Ajatus työstä lasten parissaon aina tuntunutomalta.– Ajattelin, että vapaaehtoistyökuulostaakivalta, kokeillaan! Lapset osoittautuivatmahtaviksi, ja olen saanutkerhon tapaamisista joka kertapaljon energiaa. Lisäksi koentekeväni hyödyllistä työtä, hän kuvailee.Positiivinenpalaute kantaaPornaisissa Reddie Kids -kerholaisetovat olleet 6–12-vuotiaita. Kerhossamuun muassa opetellaanensiaputaitoja, tutustutaan vieraisiinkulttuureihin ja puhutaan ystävyydestä.Mukaan mahtuu ainapaljon leikkiä: tarkoitus on oppiavälittämisen arvoja leikin avulla.– Paras palaute on se, kun tietääviestin menneen perille. Eräslasten vanhemmista kertoi kerran,kuinka kerholainen oli kotona sitonutpehmoleluilleen kolmioliinaa.Se kyllä ilahdutti, Hanna kertoo.– On hyödyllistä oppia tärkeitätaitoja jo varhaisessa vaiheessa,Suvi jatkaa.Ensiaputaitojen lisäksi hän painottaamoninaisuudesta, pakolaisuudestaja ystävyydestä puhumisentärkeyttä ja pohtii, ettei näistäasioista välttämättä puhuta riittävästikoulussa ja kotona.– Koulussa luullaan, että vanhemmatopettavat nämä asiat lapsilleen,ja kotona ajatellaan päinvastoin,että niitä opetetaan kuitenkinkoulussa, hän arvelee."Paras palauteon se, kun tietääviestin menneenperille."Suunnittelu on helppoaReddie Kids -kerhon ohjaajat Hanna Jokinen(vas.) ja Suvi Tamminen uskaltavat välittää.Suvi ja Hanna käyvät parhaillaanlukion 3. vuosikurssia. Lukiolaisenelämä on usein kiireistä. Oppikirjatvievät helposti voiton arki-illoistamuiden harrastusten lomassa.– Olemme onnistuneet sovittamaanReddie Kids -kerhonvetämisen hyvinopiskeluun ja muihin harrastuksiin.Kerhoja onsuunniteltu viikonloppuisinjoka toinen viikonloppu,Suvi kertoo ja muistuttaa,että kerhotapaamisten suunnitteluon helppoa, kun pohjalla onPunaisen Ristin valmis ohjelmarunko.Hanna huomauttaa, että lastenkanssa kerhot sujuvat usein myösomalla painollaan ilman turhantarkkoja askelmerkkejä.– Usein riittää, että alustammevähän aihetta, jonka jälkeen syntyyhyvä keskustelu. Lapset antavatitse niin paljon ja ovat taitaviaideoimaan, hän kehuu.Avoimuus tärkeääMillainen harrastus Reddie Kids-kerhon vetäminen on ohjaajille itselleen?Kenelle se sopii?– Oikeastaan kenelle tahansa,joka on kiinnostunut kerhon ohjaamisesta.Avoimuus on luonteenpiirteenätärkeää, samoin se, ettänauttii lasten kanssa puuhailusta,Hanna vastaa.Vaikka Hanna ja Suvi painottavatvapaaehtoistyön antamaa henkistäpääomaa, kerhon vetämisestäon myös konkreettista hyötyä:Hanna ja Suvi saivat lukiossa vapaaehtoistyöstäänkurssimerkinnänsen jälkeen, kun olivat käyneetReddie Kids -ohjaajakoulutuksenja vetäneet kerhoa vuoden ajan.He uskovat myös, että kokemusvoi poikia uusia mahdollisuuksia.– Jos kesätöiden hakua ajattelee,kerhon vetäminen on hyvä lisäCV:ssä. Olen lisäksi suunnitellutlähteväni lukion jälkeen ulkomailleau pairiksi, Suvi valottaa.Molempien mielestä parasta kerhonvetämisessä on kuitenkin lapset.– Olen yhtä kokemusta rikkaampi.Lapset antavat niin paljon, Suvitiivistää.Hanna kuvailee kerhon vetämistäennen kaikkea inspiroivaksi.– Lapsiin tutustuminen on ollutparasta. Tuntuu, ettei tähän hommaanvoisi kyllästyä ikinä.Lisää ohjaajia kaivataanPunaisen Ristin paikallisosastojenpyörittämiä Reddie Kids -kerhojatoimii eri puolilla Suomea vajaatsata, ja uusia kerhoja perustetaankoko ajan.Kerhoihin tarvitaan jatkuvastiuusia vapaaehtoisia ohjaajia. ReddieKids -ohjaajaksi voi ryhtyä kukatahansa reipas yli 15-vuotias, jokahaluaa työskennellä lasten parissaja on innostunut Punaisesta Rististä.Ohjaajan pitää suorittaa PunaisenRistin kerhonohjauksen peruskurssi.●Jos olet kiinnostunut Reddie Kids-ohjaajaksi ryhtymisestä, tietoakerhoista ja kursseista saat PunaisenRistin paikallisosastosta tai piiritoimistosta.Voit ilmoittautua mukaanmyös netin kautta osoitteessawww.punainenristi.fi/vapaaehtoiseksi.Lähetä ratkaisusi kryptoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteellaSuomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld,PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2013”.Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotkasaavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita.Ristikon 3/2012 voittajat olivat Pirkko Joutsimäki Helsingistä jaAnja Karhuluoma Helsingistä. Onnittelut voittajille!Nimi:Osoite:krypto 1/2013Ristikon 3/2012 oikea ratkaisu.30 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 31

Kenian Punaisen Ristin panostaminen hotellijaravintolabisnekseen tuntuu ensi kuulemallahullulta: eiväthän avustustoiminta ja liiketoimintasovi yhteen! Kuitenkin pitkäjänteinenja ammattimainen toiminta vaatii ainamyös varoja – yhtä hyvin avustusjärjestössäkuin liikeyrityksessäkin. Ja jos rahaa eimuuten ole, se on tienattava itse.1. Viljelijä David Mwaliotarkastaa kassavaviljelmäänsä.Kassavatekee Keniassa paluuta,sillä kasvi kestäähyvin kuivuutta.2. Sairaankuljetus onyksi Kenian PunaisenRistin tulonlähteistä.Taustalla BomaNairobi ­hotelli.3. Lapsia Matharenslummialueella Nairobissa.Kenian PunainenRisti tekee terveystyötämyös suurkaupungeissa.23TeKSTI leena reiKKo KuVAT jarKKo miKKonenKuVITuS miKKo airiKKaoy inhimillisyys ab1Lasinen kupoli kurottaa kohti taivasta.Se ei välttämättä ole kovinkaunis, mutta vaikuttava se on.Sisällä aulassa on loistohotellin hillittytunnelma ja vastavalmistuneen rakennuksentuoksu. Boma Nairobi -hotellin asiakkailleon tarjolla luksushuoneita, uima-allasja sauna, höyryhuone ja ravintoloita,sihteeri- ja autokuljettajapalveluita.Tällainen on Kenian pääkaupunginNairobin uusin loistohotelli. Sen osoiteon Red Cross Road – Punaisen Ristin tie– ja omistaja Kenian Punainen Risti.tavoitteena taloudellinenomavaraisuusKenian Punaisen Ristin pääsihteeri abbasGullet on mies, jolla on visio. Hän haluaatehdä järjestöstään Afrikan ensimmäinenPunaisen Ristin, joka pystyy kattamaanperustoimintansa kustannukset itse.– Avustusohjelmien toteuttamiseentarvitsemme ulkopuolisia rahoittajia jatkossakin,mutta jo omien juoksevien kulujenmaksaminen itse olisi saavutus,johon mikään muu Afrikan mantereen53 kansallisesta yhdistyksestä ei ole vieläpäässyt, Gullet sanoo.Puolet tavoitteesta on jo saavutettu.”Kun varainhankintakäykoko ajan vaikeammaksi,oma liiketoimintahelpottaatilannetta.Tämä on sosiaalinenyritys,josta hyödynsaavat apuatarvitsevat."ABBAS GuLLeTKenian PunaisenRistin pääsihteeriMatka on ollut pitkä, sillä vielä vuosikymmensitten Kenian Punainen Risti oli suurissaveloissa.Taloutta on tervehdytetty toimintaatehostamalla, mutta vielä tärkeämpi tekijäsuunnanmuutoksessa ovat olleetuudet omat rahoituskanavat, joita onhaettu rohkeasti liiketoiminnasta.Hotellibisneksestä oli kokemusta joennen uutta Boma-hotellia. Sen naapurissasijaitsee niin ikään Kenian PunaisenRistin omistama vanhempi Red Court-hotelli. Molempia hotelleja johtavat alanammattilaiset.Abbas Gullet tietää, että jotkut KenianPunaisen Ristin avustus- ja kehitysohjelmienrahoittajat kummastelevatliiketoimintaan panostamista. Kulmakarvatsaattavat kohota esimerkiksi uudenhotellin rakentamiseen otetun 24 miljoonandollarin lainan kohdalla, kun kokoKenian Punaisen Ristin vuosibudjetti onvain 30 miljoonaa dollaria.Gullet muistuttaa, että voitot menevätkokonaisuudessaan Punaisen Ristintoimintaan ja liiketoiminta myös työllistääpaljon ihmisiä.– Kun varainhankinta käy koko ajanvaikeammaksi, oma liiketoiminta helpottaatilannetta. Tämä on eräänlainen sosiaalinenyritys, josta hyödyn saavatapua tarvitsevat, hän sanoo.Liiketoiminta pyritään myös pitämäänmahdollisimman läpinäkyvänä, joten tilintarkastuksiahoitavat alan kansainvälisetyritykset.Hätäavusta elinkeinojenkehittämiseenHotellien lisäksi Kenian Punainen Ristipyörittää mm. ambulanssiliiketoimintaa.Ambulansseilla pelastetaan ihmishenkiä,mutta hankitaan myös varoja ja jäseniä:ihmiset voivat ostaa itselleen takuuvarmansairaankuljetuksen esimerkiksi vuodeksikerrallaan. Miljoonakaupungissase saattaa olla hyvä henkivakuutus.Abbas Gulletin mukaan taloudellinenomavaraisuus olisi Kenian Punaiselle Ristillearvokasta siksikin, että järjestölläolisi suurempi päätäntävalta avustusvarojenkäytössä. ulkopuoliset rahoittajatesittävät usein vaatimuksia suunnata varojavain tietyille sektoreille tai alueille.Tämä liittyy suoraan Gulletin toiseenvisioon: hän haluaisi päästä vähitelleneroon katastrofiavusta ja keskittyä elinkeinojenluomiseen. Askeleet ovat vieläpieniä, mutta esimerkiksi Tanajoen varrel-la jo tuhannet entiset paimentolaiset onautettu maanviljelyksen alkuun. Viljelijöilleon kehitelty omia osuuskuntia ja markkinapaikkoja.Koulujen yhteyteen rakennetuissakasvihuoneissa opetetaan viljelynalkeita ja tuotetaan ruokaa. Kokonaisvaltaiseenlähestymistapaan kuuluu myösvesi- ja terveydenhuollon kehittäminen.Tällainen kehitystyö on myös parastakatastrofiapua. Se ehkäisee ennalta tulvienja kuivuuden aiheuttamia vahinkojaja vähentää kokonaisten yhteisöjenhaavoittuvuutta.– ehkä kaikki yhteistyökumppanimmeeivät ole yhtä innovatiivisia kuin me,mutta monet ovat alkaneet ajatella meidäntavallamme. Päät ovat sä, Gulletkääntymäshymyilee.Kassavanviljelytekee paluutaHotelleja ja ambulanssejakin luovempiesimerkki Kenian Punaisen Ristin kekseliäästävarainhankinnasta ja kehitystyöstälöytyy Machakoksen kaupungista Nairobistakaakkoon. Baba Joe’s Pizzeriassataitavat kädet muotoilevat taikinan, heittelevätpyöreää lättyä ilmaan ja vat sen näppärästinappaakiinni.kassava(Manihotesculenta)● Kassava elimaniokki onmonikäyttöinenmukulakasvi,joka selviää vähällävedellä.● Kassavanmukulat sisältävätrunsaastitärkkelystä, kalsiumiaja B­ jaC­vitamiineja.● Myös pinaattimaisetlehdetovat syötäviä.Näin syntyy Kenian ensimmäinen kassavajauhoistatehty pizza Kenian PunaisenRistin ravintolassa. Toistaiseksi pizzerioitaon vasta yksi, mutta tavoitteetovat korkealla.– Tarkoituksemme on tehdä tästäkoko maan kattava ketju, maalailee aluekoordinaattorijoe mbalu, moottoripyöräilevänuori mies, jolla on ympäristötieteentutkinto ja liikemiehen mieli yhdistettynäPunaisen Ristin periaatteisiin.Mbalun kotiseudulla Yattassa kuivuuson koetellut viljelijöitä kuten monissamuissakin osissa Keniaa. useina vuosinaon eletty hätäavun varassa, kun oikullisetsateet ovat vieneet maissisadon toisensaperään.Britit toivat kultatähkäisen maissinKeniaan 1950- ja 60-luvuilla. Suotuisissaoloissa se antoi vuodessa kolme, jopaneljä satoa, joten se syrjäytti perinteisenafrikkalaisen kassavan eli maniokin.Kassavan monikäyttöinen mukula kasvoituskallisen hitaasti, mutta kesti hyvinkuivuutta. Maissi ei kuivuutta kestä, jotenkuivakausien yleistyminen johti nälänhätiin.Pikku hiljaa kassava onkin tekemässäpaluuta. Vuosi sitten noin 3 000 yattalaistaviljelijää sai Kenian Punaiselta Ristiltätuhat kassavan taimea kukin. Taimenkasvettua sopivaan mittaan jokainenviljelijä antoi puolestaan takaisinsaman verran pistokkaita uuteen jakoon.– Laupias samarialainen tuli PunaisenRistin hahmossa, sillä taimet ovat kalliita.Saamamme avun turvin harppasimmeainakin viisi vuotta eteenpäin kassavanviljelyssä, kiittelee Yattan viljelijäyhdistyksenpuheenjohtaja Davidmuoka.Kassavasta on myös kehitetty entistänopeakasvuisempi lajike Kenian maataloustutkimuskeskuksessa.Kahdenvuoden sijasta mukula kasvaa valtavaankokoonsa jo vuodessa. Koko kasvi onpelkkää ravintoa: mukulaa taipuu perunantavoin moneksi ja lehtiä voi käyttääkoko kasvukauden pinaatin tavoin.– Maissi oli epävarma kasvi. Nyt voimmekerätä mullan alta ateriamme, ja kassavaajää vielä myytäväksikin, hymyileeobedaija Kimatu, yksi Yattan viljelijäyhdistyksenjäsenistä.Yhdistyksellä on myös pieni mylly,jossa kassava jauhetaan jauhoksi ja myydään.Haaveissa on isompi tuotantolaitos,sillä kysyntää olisi.Yksi asiakkaista on – tietenkin – KenianPunaisen Ristin Baba Joe’s Pizzeria. ●32 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 33

maailmalta – världenavuntarve kasvaaeuroopassa•Punainen Risti ennustaa Euroopan sisäisenavuntarpeen lisääntyvän talouskriisinjatkuessa. Erityisesti Itä­Euroopassa yhteiskunnanturvaverkko on monissa maissa heikko,eikä kaikilla ole säästöjä tai omaisuutta turvanaantyöttömyyden varalta. Pahimmassa ahdingossaovat työttömät, sosiaaliturvan ulkopuolellaelävät siirtolaiset, yksinhuoltajat sekäsuurperheet. Nuorisotyöttömyys on jo useassamaassa ylittänyt 50 prosenttia.Talouskriisin syventyessä monet EuroopanPunaisista Risteistä ovat lisänneet kotimaanapuaan.– Esimerkiksi Espanjassa järjestetään vuosittainiso varainhankintakampanja Dia de laBanderita, jonka tuotto käytettiin viime vuonnaensimmäistä kertaa kokonaan EspanjanPunaisen Ristin kotimaan toimintaan. Pelkästäänruoka­apua jaettiin miljoonalle espanjalaiselle,kertoo anitta underlin Punaisen Ristinkansainvälisestä liitosta.– Tarve tulee luultavasti vielä lisääntymään.Yhä useampi eurooppalainen ei pysty enääpitämään huolta itsestään ja perheestään.Punaisen Ristin avustustyötä hankaloittaamonessa maassa se, että taantuman aikanamyös valtion ja yritysten tuki järjestöille onvähentynyt.Behovet av hjälpväxer i europa•Röda Korset förutspår att det internabehovet av hjälp i Europa kommer att ökai och med att den ekonomiska krisen fortsätter.I synnerhet i Östeuropa är samhälletsskyddsnät svagt i många länder och alla harinte besparingar eller egendom som tryggartillvaron om man drabbas av arbetslöshet.Värst är det ställt för de arbetslösa, migrantersom inte omfattas av socialskydd, ensamförsörjandeföräldrar och stora familjer. I fleraländer har ungdomsarbetslösheten redan stigitöver 50 procent.Många europeiska rödakorsföreningar harökat sitt hemlandsbistånd i takt med att denekonomiska krisen har förvärrats.– Till exempel i Spanien ordnar man årligenen stor medelsanskaffningskampanj, Dia de laBanderita. Förra året användes intäkterna fråninsamlingen för första gången helt till SpanskaRöda Korsets verksamhet i hemlandet. Livsmedelsbistånddelades ut till en miljon spanjorer,berättar anitta underlin från Internationellarödakors­ och rödahalvmånefederationen.– Behovet kommer antagligen att öka ytterligare.Allt fler européer kan inte längre försörjasig själva och sina familjer.Röda Korsets biståndsinsatser försvåras imånga länder av att stater och företag ocksåhar minskat sitt stöd till organisationer underrecessionen.RoMuLo GoDINeZJARKKo MIKKoNeN1Filippiineillä parannetaankatastrofivalmiutta•omPeluKone surisee. Carmelitamanalon käsissä valmistuu asuja yliopistonurheilujoukkueelle. Työ auttaa pitämäänajatukset poissa katastrofista, jokakohtasi Manalon perhettä neljä kuukauttasitten. Tavallista rankemmat monsuunisateetpakottivat perheen pakenemaan kotoaanevakuointikeskukseen.– Asumme Laguna-järven rannalla Calambankaupungissa. Järvi tulvi nyt niin paljon,että se olisi peittänyt ihmisen, Manalokertoo. Hän on päässyt käymään kotonaantarkistamassa tuhoja.– Talo oli sisältä kuiva, mutta ulkona oliyhä vettä polveen saakka. Varkaat olivatvieneet sähkökaapeleita ja vesimittarin.21. filippiinien Punaisenristin hätäapuyksikköharjoittelee etsintää japelastusta vesialueilla.tulvat ovat maassajokavuotinen koettelemus.filippinska röda Korsetsnödhjälpsenhetövar på efterspaningoch räddning i vattenområden.översvämningardrabbar landetvarje år.2. Carmelita manoloperheineen asuu Punaisenristin evakuointikeskuksessa.Carmelita manolo ochhennes familj bor iröda Korsets evakueringscentral.Lapsia vilistää jaloissa kauppahalliin perustetussaevakuointikeskuksessa. Miehiänäkyy vähän. Manalon mies on tänään kotona,sillä polkupyöräriksalla on sesonginulkopuolella vähän töitä.Lähes kaikki keskukseen evakuoidut ovatkotoisin köyhiltä alueilta, joilla tulvat ovatarkipäivää. He ovat saaneet Filippiinien PunaiseltaRistiltä ruokapaketin, peittoja jahyttysverkon.Suomen Punainen Risti on mukana tukemassaavustustoimintaa, mutta pääpainoSuomen ja Filippiinien Punaisten Ristienyhteistyössä on tuleviin katastrofeihin varautumisessa.suomen Punainen Risti on jo kahdenvuoden ajan vetänyt yhteisöperustaistakatastrofivalmiusohjelmaa Aklanin maakunnassa.Marraskuussa Manilaan saapui PunaisenRistin avustustyöntekijä johannaKlinge.– Filippiinit on erittäin katastrofialtismaa. Manilan alueella on maanjäristyksiäja vuosittain elo-syyskuussa odotetaan taifuunejatai monsuunisateiden ja myrskyjenaiheuttamia tulvia, Klinge luettelee.Häneen on tehnyt vaikutuksen Filippii-nien Punaisen Ristin vapaaehtoisohjelmasekä ihmisten myönteinen asenne katastrofienkeskellä.– olemme nähneet paljon voimakkaitanaisia, jotka tekevät armotta duunia muideneteen. Se on tosi hienoa, Klinge iloitsee.Suomen ja Filippiinien Punaiset Ristitaikovat tulevaisuudessa allekirjoittaa kumppanuussopimuksenja laajentaa valmiusohjelmaaSuur-Manilan alueelle. Klinge kehittäisimielellään myös laajempaa yhteistyötäTyynenmeren alueella.filiPPiinien Punaisen Ristin puheenjohtajaDick Gordon sanoo, että Filippiineiltävoi oppia paljon ainakin rankkasateistaja tulvista.– Meidän rannikkomme tulvivat, vaikkaei edes sataisi! Meidän täytyy olla valmiinakaikkeen. Kun katastrofi iskee Filippiineillä,se on yleensä aika jättimäinen, Gordonsanoo.Viimeksi joulukuussa hirmumyrsky Bophatappoi yli tuhat ihmistä maan eteläosassaMindanaossa. Gordonin mukaan pahinmahdollinen katastrofi olisi voimakas maanjäristysSuur-Manilan alueella, jossa asuuyli 18 000 ihmistä neliökilometrillä.– Maanjäristyksiin varautuaksemme kehitämmeambulanssitoimintaamme, ja meilläon tiettävästi maailman ainoa PunaisenRistin paloautopalvelu. olemme aika nopeitareagoimaan erilaisiin tilanteisiin, Gordonkehaisee. SANNA NeGuSmaailmalta – världenKatastrofberedskapenförbättras i Filippinerna•symasKinen surrar. Carmelitamanalo producerardräkter för universitetets idrottslag.Arbetet hjälper henne att låtabli att hela tiden tänka på denkatastrof som drabbade familjenManalo för fyra månader sedan.Monsunregnen var häftigare än vanligt ochtvingade familjen att lämna sitt hem och sökaskydd i en evakueringscentral.– Vi bor vid sjön Laguna i staden Calamba.Sjön svämmade över så mycket att en människaskulle ha blivit under vatten, berättar CarmelitaManalo. Hon har kunnat göra ett besöki hemmet och sett förödelsen.– Inne i huset var det torrt, men utanför stårvattnet ännu knähögt. Tjuvar hade stulit elkablaroch en vattenmätare.evakueringscentralen har inrättats i en saluhalloch det är många barn som springer omkringdär. Män ser man inte många av. Carmelitasman är hemma idag, eftersom det intefinns mycket jobb för en cykelrickshawförarenär det inte är säsong.”Våra kustområdendrabbas av översvämningarävenom det interegnar!”nästan alla människor som har evakueratstill saluhallen kommer från fattiga områden,där översvämningar hör till vardagen. De harfått ett matpaket, filtar och ett myggnät av FilippinskaRöda Korset.Finlands Röda Kors är med och stöder biståndsinsatserna,men huvudvikten i samarbetetmellan Finlands Röda Kors och FilippinskaRöda Korset ligger på beredskap inför framtidakatastrofer.Finlands Röda Kors har redan i två års tidorganiserat ett katastrofberedskapsprogram ilokalsamhällen i provinsen Aklan. I novemberreste Röda Korsets biståndsarbetare johannaKlinge till Manilla.roolipeli etsii tekijöitä!Etsimme 15–22-vuotiaita pelinvetäjiä ja pelaajiaKonfliktin keskellä -roolipeliseikkailuun Poriin18.–19. heinäkuuta. Lue lisää ja ilmoittaudumukaan: www.punainenristi.fi/roolipeli– Filippinerna är ett ytterst katastrofbenägetland. I Mainilla-områdetförekommer jordskalv och i augusti–septembervarje år kan manvänta sig tyfoner eller översvämningarsom orsakas av monsunregnoch stormar, räknar Klinge upp.Hon är imponerad av Filippinska Röda Korsetsfrivilligprogram och den positiva inställningfolk har mitt i katastroferna.– Vi har fått se många starka kvinnor somgör ett helt makalöst jobb för att hjälpa andra.Det är fint att se, säger Klinge.Rödakorsorganisationerna i Finland och Filippinernaplanerar att sluta ett partnerskapsavtaloch utvidga beredskapsprogrammet till attomfatta Stormanilla. Klinge skulle gärna ocksåse ett utvidgat samarbete i Stillahavsområdet.filiPPinsKa röDa Korsets ordförande DickGordon säger att man kan lära sig mycket ombland annat störtregn och översvämningar iFilippinerna.– Våra kustområden drabbas av översvämningaräven om det inte regnar! Vi måste varaberedda på allt. När en katastrof drabbar Filippinernaså är det i allmänhet en jättekatastrof,säger Gordon.I december förra året dödade orkanen Bophamer än tusen människor i Mindanao i landetssödra del. enligt Gordon är den värsta katastrofenman kunde tänka sig ett kraftigt jordskalvi Manillas metropolområde – där bor detmer än 18 000 människor per kvadratkilometer.– För att vara beredda på jordbävningar utvecklarvi vår ambulansverksamhet och vad vivet är vi det enda Röda Korset i världen somhar brandbilar. Vi är ganska snabba på att reagerapå olika situationer, säger Gordon.SANNA NeGuSSAMI SILLANPää34 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 35

maailmalta – världenmaailmalta – världenYhteisöterveyshankesaa kiitosta BurundissaTatu BlomqvistHälsovårdsprojekt för lokalsamhällenfår tack i Burundi•Marie Rose Ntamikevyopainaa jalallaan maassa olevaalankkua, johon on sidottu naru.Narun toiseen päähän kiinnitettyvesikanisteri kallistuu ja vesi alkaavirrata. Ntamikevyo pesee kätensäiloisesti nauraen.– Tämä systeemi on tehty hygienianparantamiseksi. Kun kädetvoi pestä käymälästä tullessa koskematta mihinkään,ei levitä tauteja, hän iloitsee. Yksinkertainenmutta tehokas keksintö on vähentänythuomattavasti ripulitauteja.Ntamikevyo on yksi niistä 350 000:sta BurundinPunaisen Ristin vapaaehtoisesta, jotkavievät eteenpäin tietoa turvallisesta vesihuollosta.Hän myös kouluttaa ihmisiä ennaltaehkäisemäänmalaria- tai HIV- virustartuntoja.Terveyteen kuuluu myös oikea ravinto, jasiksi osa vapaaehtoisista viljelee Punaisen Ristinohjeilla pientä palstaa etupihallaan. Siitäsaadaan ruokaa kuivana kautena.– Nykyään ihmiset tietävät, millaista on tasapainoinenja hyvä ravinto. He osaavat myöstuottaa itse tarpeellisia vihanneksia, sanooKayanzan maakunnan hankekoordinaattori GédéonNdikuryayo.Suomen Punainen Risti on tukenut Kayanzanmaakunnan yhteisöperustaista terveyshankettavuodesta 2007. Hankkeen tavoitteena on”Perheeni kärsiennen jatkuvastimalariasta. Saatuammehyttysverkonkaikkiovat pysyneetterveinä.”tartuntatauteihin sairastuneidenkuolleisuuden vähentäminen jatartuntojen ennaltaehkäisy.– Arvostamme yhteistyötä SuomenPunaisen Ristin kanssa, silläsuomalaiset ymmärtävät tarpeitamme.Tärkein työ tapahtuu ruohonjuuritasollakyläyhteisössä jaoperatiivisella tasolla. Paikallistasoon kaikissa hankkeissamme mukana, kertooBurundin Punaisen Ristin hankepäällikkö CécileNdabirinde.Vapaaehtoiset ovat avainasemassa myösKayanzassa. Eric Hayyarimama, 23, on verenluovuttajaja hiv-kouluttaja, joka on toiminutneljä vuotta vapaaehtoisena.– Tutustuin Punaiseen Ristiin naapurien ja kavereidenkautta. Olen iloinen, että lähdin itse mukaan,sillä me autamme ihmisiä. Me siivoammevessoja koulussamme, annamme hygieniaopetustaja pidämme koulumme siistinä, hän kertoo.Vaikka hiv-tietoisuus on lisääntynyt, on vieläliian aikaista arvioida valistuksen vaikutustatartuntojen määrään. Burundilaisista peräti 2,7prosenttia on hiv-positiivisia. Malariaverkkojenjakaminen on jo tuottanut tulosta.– Perheeni kärsi ennen jatkuvasti malariasta.Saatuamme hyttysverkon kaikki ovat pysyneetterveinä, sanoo vapaaehtoinen SnerdeNyabenda.Punainen Risti kouluttaaburundilaisiaviljelemään puutarhapalstojaturvaksikuivakausia vastaan.Röda Korset utbildarburundier att odla matpå små trädgårdstäpporför att skapa trygghetinför torrperioden.Hankekoordinaattori Gédéon Ndikuryayovahvistaa asian.– Meillä oli ennen joka vuosi malariaepidemia,mutta sen jälkeen kun vapaaehtoiset olivatsaaneet hyttysverkkoja ja koulutusta ja vieneetoppia ihmisille, epidemioita ei ole tullut.Sanna NegusEric Hayyarimamaon yksi BurundinPunaisenRistin 350 000vapaaehtoisesta.Eric Hayyarimamaär en avBurundiska RödaKorsets 350 000volontärer.•Marie Rose Ntamikevyo trycker nerplankan som ligger på marken. Från andraändan av plankan går ett snöre till en vattenkanister.Trycket på plankan får kanistern attluta och vattnet att rinna. Ntamikevyo skrattaroch tvättar händerna.– Det här systemet finns för att förbättra hygienen.När man kan tvätta händerna utan attröra vid något när man kommer från toalettenså sprider man inga sjukdomar, förklarar hon.Det är en enkel men effektiv uppfinning som påett betydande sätt har minskat på diarréfall.Ntamikevyo är en av de 350 000 frivilligainom Burundiska Röda Korset som sprider vidareinformation om trygg vattenhantering.Hon utbildar också människor att förebyggamalaria och HIV-smitta.Hälsoarbetet handlar också om rätt kost,så en del av volontärerna följer Röda Korsets rådatt ha ett litet trädgårdsland framför sitt hus.Trädgårdstäppan ger mat under torrperioden.– Idag vet folk hur man ska äta för att få isig en balanserad och god kost.De kan också själva odla de grönsaker debehöver, berättar Gédéon Ndikuryayo, projektkoordinatori provinsen Kayanza.Finlands Röda Kors har stött hälsovårdsprojekteti Kayanza sedan år 2007. Projektet utgårfrån lokala behov och har stark lokal förankring.Målet är att minska antalet dödsfall i smittsammasjukdomar och förebygga smitta.– Vi uppskattar samarbetet med FinlandsRöda Kors, för finländarna förstår våra behov.Det viktigaste arbetet sker bland gräsrötternai byasamhällen samt på operativ nivå. Lokalnivånär engagerad i alla våra projekt, säger projektchefCécile Ndabirinde vid Burundiska RödaKorset.Volontärer har en nyckelroll även i Kayanza.Eric Hayyarimama, 23, är blodgivare och hivutbildare.Han har varit rödakorsfrivillig i fyra år.– Jag blev bekant med Röda Korset via grannaroch kompisar. Jag är glad att jag gick med,för vi hjälper faktiskt människor. Vi städar toaletternai vår skola, sprider hygienkunskap ochhåller vår skola ren, berättar han.Trots att kunskaperna om hiv har ökat så ärdet alltför tidigt att bedöma hur upplysningenpåverka antalet smittfall. Hela 2,7 procent avburundierna är hivpositiva. Utdelningen av malariamyggnäthar redan burit frukt.– Förr led min familj hela tiden av malaria.Efter att vi fick ett myggnät har alla varit friska,berättar volontären Snerde Nyabenda.Projektkoordinator Gédéon Ndikuryayo bekräftardet här.– Vi hade en malariaepidemi vare år förut,men efter att volontärer hade fått myggnät ochutbildning och spridit kunskaperna bland folkhar vi sluppit epidemierna. Sanna NegusJohanna Lassy-MäntyvaaraQatarin Punaisen Puolikuun lääkäriBilal Al-Harrari yrittää palauttaaselkään haavoittuneenAhmed Abunabutin jaloilleen.Qatariska Röda Halvmånensläkare Bilal Al-Harrari försökerfå sårade Ahmed Abunabutpå fötter igen.Luoti veiliikuntakyvyn•Jordanian pääkaupungin AmmaninIslamilaisen sairaalankäytävillä vallitsee apea tunnelma.Huolestuneet omaiset odottavattietoja potilaista, joista monet ontuonut sairaalaan naapurimaaSyyrian verinen sisällissota.– Syyriasta on tullut kesäkuunjälkeen yksin tähän sairaalaan yli165 potilasta, joista leikkaushoitoaon vaatinut noin viisi päivässä,kertoo Sulaiman Mukahhal, QatarinPunaisen Puolikuun edustajaJordaniassa.Qatarin Punainen Puolikuuauttaa sodassa haavoittuneitamaksamalla heidän hoitokulujaanja kuljettamalla potilaita Syyrianrajalta. Se on myös palkannutsairaalaan lääkäreitä ja rahoittanutuusien sairaalavälineidenhankkimista.Potilaiden tarinat ovat karmaisevia.Monelta luodit ovatvieneet liikuntakyvyn tai raajan.Ahmed Abunabut, 37, sai luodinselkäänsä ja menetti liikuntakykynsä.Hänen veljensä kantoi hänetturvaan ja sai hänet kuljetettuarajan yli. Abunabut on käynytläpi jo kaksi leikkausta, joissa onkorjattu vaurioituneita sisäelimiä.Abunabutilla on yksi lapsi jatoinen tulossa. Syyriaan jääneenperheen tarkkaa olinpaikkaa hänvoi vain arvailla.– Toivon vain, että he ovatturvassa. Palaan takaisin heti kunpystyn, mies sanoo vakavana.Qatarin Punaiselle Puolikuulletyöskentelevä lääkäri BilalAl-Harrari lupaa tehdä kaikkensa,jotta Abunabut saisi liikuntakykynsätakaisin, mutta tehtävä eiole helppo.Osa tarinoista on onnekkaampia.Joulukuussa sairaalaan tuotiinkaksivuotias poika, jonka pään olilävistänyt tarkka-ampujan luoti.Pojan isä oli saanut vietyä lapsensaSyyrian puolella sijaitsevaankenttäsairaalaan, josta oli soitettuQatarin Punaisen Puolikuunedustajalle. Poika oli saatu hoitoonJordanian puolelle vain kolmessatunnissa, ja hänen toipumisensaon alkanut lupaavasti.Syyrian väkivaltaisuuksia onpaennut YK:n arvion mukaan noin600 000 ihmistä. Jordaniassapakolaisia on jo yli 170 000.Alueen Punaiset Puolikuut ja kansainvälinenPunainen Risti jakavatpakolaisille hätäapuna mm. ruokaaja majoitustarvikkeita.Suomen Punainen Risti on tukenutavustusoperaatiota 500 000eurolla katastrofirahaston ja ulkoministeriönvaroilla.Johanna Lassy-MäntyvaaraKulan förlamade•Det råder en tryckt stämningi korridorerna på Islamiskasjukhuset i Jordaniens huvudstadAmman. Oroliga anhöriga väntarpå besked om patienter – mångaav dem i behov av vård på grundav det blodiga inbördeskriget igrannlandet Syrien.– Sedan juni har vi fått in 165patienter från Syrien bara till dethär sjukhuset. Av dem har ungefärfem per dag varit i behov av operationsvård,berättar SulaimanMukahhal, representant för QatariskaRöda Halvmånen i Jordanien.Qatars Röda Halvmåne hjälpermänniskor som har sårats i krigetgenom att stå för vårdkostnaderoch transportera patienter frånden syriska gränsen. Man harockså anställt läkare till sjukhusetoch finansierat förvärv av ny sjukhusutrustning.Patienternas berättelser ärskrämmande. Många har blivitförlamade eller mist en lem i våldet.Ahmed Abunabut, 37, fick enkula i ryggen och blev förlamad.Det var Ahmeds bror som barhonom i trygghet och lyckades fåhonom över gränsen. Ahmed Abunabuthar blivit opererad tvågånger. Läkarna har försökt reparerahans skadade inre organ.Han är far till ett barn och väntarsitt andra. Men familjen ärkvar i Syrien och Ahmed vet inteens exakt var de befinner sig.– Jag hoppas bara att de är itrygghet. Så fort jag kan återvänderjag hem, säger han allvarligt.Läkaren Bilal Al-Harrari arbetarför Qatariska Röda Halvmånenoch lovar göra sitt yttersta för attAhmed Abunabut ska återfå rörelseförmågan,men det är inte enlätt uppgift.Men det finns också andra,ljusare historier. I december togman emot en tvåårig pojke somhade blivit skjuten i huvudet av enprickskytt. Gossens pappa hadefört sin son till ett fältsjukhus iSyrien och därifrån tog man kontaktmed Qatariska Röda Halvmånensrepresentant. Inom tre timmarfrån skottlossningen fickpojken vård i Jordanien, och konvalescensenhar börjat bra.FN bedömer att cirka 600 000människor har flytt undan våldet iSyrien. Av dem finns mer än170 000 idag i Jordanien. Rödahalvmåneföreningarnai regionensamt internationella Röda Korsetdelar ut nödhjälp bl.a. i form avmat och inkvarteringsmaterial.Finlands Röda Kors har stöttbiståndsoperationen med 500 000euro ur katastroffonden och frånutrikesministeriet.Johanna Lassy-Mäntyvaara36 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 37

seniorÅret 2013krut i gummanVappu Taipale manar ossatt ta avstånd från demyter som har åldrandeatt göra: att vara gammalär inte en sjukdom utanen stor resurs.TeXT Kimmo HoloPainenFoTo Petri juntunenAtt vi blir äldre är inte direkt enpangnyhet. I flera decennier hardet varit tal om att befolkningenvappu taipale (med ryggen mot kameran)ledde ordet vid med ålderns rätt­kampanjensmöte. Kampanjen är ett sam projektmellan flera äldreorganisationer och villgöra slut på fördomar om åldrande.åldras och att det innebär nya utmaningar.och det gäller inte bara Finland,utan i hela den industrialiserade världen.Temaår har firats. I eu firade manår 1993 europeiska året för de äldre och1999 firade FN Internationella året förde äldre.men vad har förändrats?Åtminstone har namnen på temaåren fåtten mer positiv laddning på 20 år: förraåret var europaåret för aktivt åldrande ieu. Men attityder förändras långsamt.– om någon sade att homosexuellaeller svarta utgör ett problem som skullealla vara förskräckta, men om äldremänniskor är det helt acceptabelt attsäga så. Förbudet mot diskrimineringgäller andra folkgrupper, inte oss somär gamla, så hårt sitter ålderismen i, sägervappu taipale.Taipale, 72, är ordförande för Valli,Förbundet för service för äldre och närstående,och tidigare chefdirektör förStakes (idag THL) och social- och hälsovårdsminister.Förrförra året sedan gavhon ut en bok om åldrande med titelnVanha ja vireä – Virkistyskirja vanhoillenaisille (ung. Gammal och pigg – en rekreationsbokför äldre kvinnor) och idagär hon en populär talare vid branschseminarieroch träffar för äldre. Till sin utbildningär Taipale medicine och kirurgiedoktor samt barnpsykiater.enligt Vappu Taipale finns det fortfarandeett stigma som är förknippat medåldrande. Man skäms över att bli gammaloch försöker smussla med det.oftast handlar det om pengar – såklart. Befolkningen åldras och det presenterassom ett hot mot nationalekonomin.Alla minns vi att vi i skolan ficklära oss att befolkningspyramiden i Finlandär snedvriden – de stora åldersklassernaspensionsbomb!– Det är sådant där domedagssnacksom vi har hört länge, fnyser Vappu Taipale.– Där ser vi igen det där stigmat somkopplas till åldrandet: när man talar omen snedvriden befolkningsstruktur såmenar man alltid att det finns för mycketav oss som är gamla. Lika väl kundeman ju säga att de som är unga inte fårtillräckligt många barn.– Pengar talas det mer om än någonsin.Det beror delvis på att det faktisktfi nns fl er av oss som är äldre. Men desom är gamla är ingen börda, det är heltenkelt inte sant. Vi gamla människor ären stor resurs – och att lyfta fram densidan är något som vi själva har ansvarför, framhåller Taipale.äldre är produktivaSom ordförande för föreningen Valli hadeVappu Taipale en synlig roll i utmaningskampanjenMed ålderns rätt, som ordnadesförra året. Projektet var gemensamtför ett antal äldreorganisationeroch strävade efter att vända upp ochner på våra bilder av åldrande samt attpåverka politiska beslutsfattare.Kampanjen Med ålderns rätt var kopplattill europaåret för aktivt åldrande somavslutades vid årsskiftet. Samtidigt togockså Penningautomatföreningen RAY-:s stöd till projektet slut. Den responssom kampanjen fick var ändå så positivatt organisationerna bakom satsningenhar beslutat att fortsätta sitt samarbetei alla fall.Men vilka bilder av åldrande är det somvi borde göra oss av med egentligen?Den största av dem är tanken på äldremänniskor som en börda – att äldremänniskor som inte deltar i arbetslivetinte producerar någonting.– Det är ju tvärtom så att äldremänniskor är väldigt produktiva, rättarVappu Taipale till.– äldre människor producerar socialtkapital som håller igång en enorm mängdvälfärd.– äldre människor producerar ocksåinformation och erfarenhet. Sällan ärdet någon som tackar äldre människorför deras berättelser, men de är oändligtvärdefulla. De ger yngre människorrötter. De kopplar dem till en släkt, tillett samhälle, till en kultur – till Finland.Idag talas det mycket om hur ungdomarär så internationella, men man kan intevara internationell om man är rotlös.Till myterna hör att äldre människorär människor som behöver hjälp,människor som är beroende av andra.Det är inte sant.– Det finns en miljon av oss som äröver 65 år och ungefär 50 000 ligger pålångvården och behöver tas om handdygnet runt. Då är det ganska mångasom inte är i den situationen.Tvärtom är det så att äldre människorsjälva hjälper andra. De hjälper sina barnoch deras familjer, de hjälper varandra, deutför en enorm mängd frivilligarbete. Dehar också mer hobbyer än någonsin. Definländare som går i pension har fler friskaår framför sig än de någonsin har haft.äldre är konsumenteräldre människor blir ofta behandladesom en homogen grå massa, trots attdet är en väldigt brokig skara människordet handlar om.– Till exempel eu:s statistikbyrå eurostatför statistik över åldersgrupperupp till 70 år. efter det är alla i sammagrupp. Som om det inte var någon skillnadalls på om man är 70 eller 107 år,säger Taipale.äldre människor behandlas inte jämliktens som konsumenter, trots att dehar mera pengar att röra sig med än någonsintidigare.– Statistiken visar att de som har gåtti pension ger 300 miljoner euro till yngregenerationer varje år – och det i tior ochfemmor som man sticker till då och då. Förförsta gången i mänsklighetens historiaanvänder människor över 65 år mer pengarpå konsumtion än personer under 20.Det finns 39 ekonomier i världen där situationenär sådan och Finland är en av dem.Men få företag vill ha något med åldrandeatt göra och ännu färre frågar deäldre vad de är i behov av.– Vi skulle vara ännu bättre konsumenterom det fanns sådant som vi villha: moderiktiga kläder som är lätta attta på sig, elektronik som är lätt att använda,moderiktiga och bekväma skor…– äldre människor har i mycket sammaproblem som barn: ingen tar oss på allvarVappu Taipale är aktiv i flera föreningar. En av dem ärLäkarens sociala ansvar som hon och hennes manIlkka Taipale var med och grundade.vapputaipale● Född 1.5.1940.● Ordförandeför Valli, Förbundetför serviceför äldreoch närstående.● Social­ ochhälsovårdsminister1982–84.● Medicine ochkirurgie doktor.● Specialläkareinom barnochungdomspsykiatrin.● Direktör förStakes från1992 till 2008.● Gift medIlkka Taipale.Sju barnbarn.och ingen frågar oss vad det är vi vill ha.Bilden av äldre människor som en ekonomiskbörda förstärks då och då närdebatten om äldrevården blossar upp.Visserligen är det en viktig sak och enenda vanvårdad åldrig är för mycket, mendet gör inte infallsvinkeln mindre snäv.Att bli gammal är ingen sjukdom. Meruppmärksamhet förtjänar allt det somgör att folk hålls pigga och friska.– I enkäter om sitt hälsotillstånd uppgernästan 80 procent av pensionärernai Finland att de är i gott skick. och det ärpudelns kärna: hälsa är inte en fråga omhur många diagnoser man har eller hurmånga piller man sätter i sig varje morgon,utan hur man själv upplever att manmår. Till och med forskarna har äntligennått den vettiga slutsatsen: om en människakänner att hon mår bra så säger detmera om hennes väntade livslängd än ettantal diagnoser, säger Vappu Taipale.Hon lyfter fram den så kallade ”fetmaparadoxen”:flera undersökningar visaratt traditionella hälsomätare fungerardåligt när man tillämpar dem påäldre människor.– Bättre hälsa och längre liv har manatt vänta om man har lite förhöja blodsockervärden,lite förhöjt kolesterol, liteförhöjt blodtyck och så lite övervikt också.Det säger ju det sunda förnuftet: omman bryter benet så har man lite att taav då, skrattar Taipale.tillåtet att njutaSamhället kan och får stöda en aktiv ålderdom,men mycket kan man göra själv.I sin bok Vanha ja vireä har Vappu Taipaleen lista över fem ”mentala grönsaker”som var och en kan ”äta” för att främjasitt eget välmående. Samma recept bru-VäND •avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 39

vappu taipale uppmuntraräldre människor som ärfriska att modigt ta för sigoch njuta av livet. Här talarhon till alkoaltias seniorklubbpå restauranglaulu miehet i Helsingfors.ReIJo HIeTANeNMånadens volontäreN ARTIKeLSeRIe SoM LYFTeR FRAM äLDRe HJäLPAReMeD ANLeDNING AV RÖDA KoRSeTS SeNIoRÅR.LAuRA KoTILAröda korsetvärdesätteräldrekar hon bjuda ut när hon talar vid träffarför äldre människor: Gå med! Ge! Lär dig!Syssla! Skratta!– Gruppverksamhet för äldre är envinnare. Det är vetenskapligt bevisat attman blir mindre sjuk och lever längre omman träffar andra människor. Så gå med,bilda en gemenskap – och ring upp demsom inte är med ännu, råder Taipale.– Ge information, ge tid, ge kärlek –det finns det aldrig för mycket av. Ge alltutom saker, för dem har vi tillräckligt av.Det folk behöver är tid, uppmärksamhetoch att någon lyssnar.– Att lära sig något nytt är alltid braoch det sprider stor glädje. För äldremänniskor lär sig också nytt, fast på ettannat sätt än unga. Den gamla lär siggenom upprepning och logik, inte utantill.Jag blir åtminstone sur varje gång jagska stänga av datorn och förväntas tryckapå ”Start”!– och sysslolös ska man inte bli. äldremänniskor har en massa hobbyer: resor,motion, böcker, handarbete… Kinesiskaforskare har nyligen upptäckt attfi nmotoriska uppgifter som att stickaeller skriva på maskin förebygger demens.Så nu det är bara för karlarna attta fram virknålen!– och till sist: skratta! ett gott skrattförlänger faktiskt livet, det har forskare”Skratta! Ettgott skratt förlängerfaktisktlivet, det harforskare klarlagt.Skrattminskar påstress, sänkerblodtrycketoch förbättrartill och medvår motståndskraft!”klarlagt. Skratt minskar på stress, sänkerblodtrycket och förbättrar till ochmed vår motståndskraft! en genomsnittligsexåring skrattar 300 gånger per dag,men som vuxen är man nere i 15 gånger.Mitt skrattrecept för äldre människorär 30 gånger per dag – orsaker att skrattahittar man nog, för när man är gammalkan man skratta åt sig själv och dagarnaär fulla av situationskomik!Det är just den attitydförändringensom kampanjen Med ålderns rätt manaross till: man får och ska njuta av livet närman är gammal. Inte är äldre människorute efter daltande eller tomma fraserom respekt, utan de vill vara med ochgöra saker och ting – engagemang, hobbyer,sällskap, program.och det är ett recept som fungerar.Det bästa beviset på det är kanske VappuTaipale själv. Skrattande mormor ochfarmor till sju barn är hon, och med denfart hon håller blir en yngre människalätt efter.– Livet går nog på yngre människorsvillkor om inte vi gamla själva säger ifrån.Vi måste veta vad vi är värda och ta föross, uppmanar Taipale.– om vi blir sittande i någon knut ochväntar på att uppskattning ska börjaregna över oss så får vi vänta till detbittra slutet. ●År 2013 är seniorernasår i Finlands Röda Kors.Temaåret slogs fast vidordinarie stämman iLahtis 2011 och har tvåmål, som båda stödervarandra: vi vill lyftafram hur viktiga aktivaseniorer är somhjälpare och vi vill försvararätten till hjälpför dem som är i sämreskick.Seniorernas betydelsesom hjälpare äringen nyhet inom RödaKorset, eftersom vi hartusentals äldre volontärer.En speciellt storinsats gör de som rödakorsvänner,men definns med i alla andrauppgifter också, frånförsta hjälpen till stödverksamhetför närståendevårdareochfrån hälsoarbete tillviktiga förtroendeposter.I år lyfter vi alltsåfram alla våra äldrevolontärer samtidit somvi bjuder in fler senioreratt engagera sig i vårverksamhet. Vi hjälperockså andra att sevilken resurs aktivaseniorer är i samhället.Under temaåretkommer vi dessutomatt tala för sådanaäldre som på grund avhög ålder eller försvagadhälsa är i behov avmera stöd och hjälp.Alla har rätt till ettvärdigt åldrande och tillordentlig vård och omsorg.●terttu siniPuro:att göra gottladdar batterierFör äldre människor är det viktigt att det finns någonsom man kan berätta saker och ting för, någon somlyssnar, konstaterar terttu sinipuro, aktiv i rödakorsavdelningeni Härmälä i Tammerfors. Hon är ansvarsledareför Gummornas klubb – eller Torsdagsklubben,för Röda Korsets klubbverksamheti Kuusela seniorhus går underflera namn.Terttu själv tycker att Gummornasklubb är ett jordnära och bra namn. Honhar varit ansvarsledare för klubben desenaste tre åren, ända sedan klubbenstartades. Idén med klubbverksamhetenär att erbjuda äldre människor rekreationi vardagen varje torsdag i form av olika typer av verksamhet,som minnesövningar.– Klubben har fått sin givna plats i Kuusela och varjevecka planerar vi turvis med de andra frivilliga ett programsom omfattar en hel del läsning och sjungande, och iblandtill och med en liten fest, berättar Terttu.Terttu Sinipuro blev rödakorsfrivillig ett par år efter atthon gick i pension. Hon provade på olika alternativ för attfylla kalendern som plötsligt gapade tom. efter gympa ochdiverse språkkurser hade hon fortfarande tid över för andrahobbyer och då blev Röda Korsets frivilligverksamhet ettalternativ. Vänverksamheten visade sig passa Terttu perfekt.– Jag hade jobbat på bank i 20 år, bland annat som kundservicechef,så jag hade haft med kunder att göra precisvarje dag. Kundtjänst faller sig naturligt för mig, så enmänniskonära hobby var min grej, förklarar hon.Vänverksamheten ger Terttu något meningsfullt att göra,men hon uppskattar också känslanav att kunna påverka i samhället,att kunna göra något för andra.– Inte är det här bara en hobbyför mig. Det är viktigt att känna attjag är till nytta. LAuRA KoTILA”Inte är dethär bara enhobby förmig. Det ärviktigt attkänna att jagär till nytta.”Läs fler frivilligberättelseronline:www.rodakorset.fi/frivilliga40 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 41

en uppskattadvänverksamhetFÖr äldre mänEn vängrupp, en kaffe träff,en pratstund, kalla det vadman vill, men säkert uppfyllerLjugar bänken i Åboen mycket viktig socialfunktion.TeXT Caroline KoivistoFoTo miKa oKKoljugarbänken ären klubb för herrarsom samlas iGubbhemmet hosÅbo svenska avdelning.Klubbenhar som regel attman inte får talailla om någon.En onsdag eftermiddag i januaridukar tre äldre herrar kaffebordeti en lokal som Finlands RödaKors har till sitt förfogande i Gubbhemmeti Åbo. en ståtlig, och som det senarevisar sig mycket god hembakad gräddtårta,ställer fjalar nordell på bordet.Han är duktig på att baka och brukarvanligtvis ha med sig goda hemlagadebakverk. De andra två herrarna edvinsagulin och jörgen fagerlund ser tillatt muggar och servetter dukas framoch kaffe kokas.De var ursprungligen fyra män somstartade denna tradition med onsdagsträffar,men Karl­erik enestam, som varden som tog initiativet till att grundavänkretsen som kallar sig för Ljugarbänken,avled för drygt ett år sedan. enestamvar deltidsanställd vid Finlands RödaKors och aktiv inom väntjänsten. Hanville utveckla den och fick idén om Ljugarbänkenfrån Sverige, där det i Trollhättanfinns en vänverksamhet som baserarsig på samvaro endast för män. Nordell,Sagulin och Fagerlund kom med frånbörjan. Året var 1994.– På den första träffen var det baravi fyra, berättar Fagerlund.På följande träff kom det sju. Snartbörjar herrarna droppa in en och en dennaonsdagseftermiddag. Sammanlagtelva män slår sig ner runt kaffebordet.Som mest var de 20 stycken som samlades,men en del har avlidit och skaranhar blivit glesare.Men varför kallar de sin vänklubb förLjugarbänken? Det sägs att damer somsamlas på syjuntamöten skvallrar. Vadgör då herrarna i Ljugarbänken?– Ljuga får man, men man får inte bliarg, skämtar en av medlemmarna leifBlomberg och säger att det också måstevara tillåtet då ju minnet kan svika demför att de inte längre är några ungdomar.Nordell tillägger att den största fördelenmed sanningen är att man aldrigbehöver komma ihåg vad man har sagt.– Jag heter Fjalar Nordell och jag äraldrig snäll, presenterar Nordell sig. Skrattoch humor saknas inte i det här sällskapet.Herrarna har många skämt på lageroch en del roliga oskrivna regler i sin vänklubb.en av dem lyder att det är okej attskvallra, men inte att tala om kvinnfolkoch inte att tala illa om någon, så de kannog kallas för snälla gentlemän i alla fall.Flera av medlemmarna i Ljugarbänkenär också medlemmar i Åbo Svenska Pensionärsklubboch ofta går de på pensionärsträffarnamed sina hustrur. Blombergskämtar om saken och menar attLjugarbänken fyller flera funktioner.– en del vill komma bort från gummanen stund, och andra kommer för att desaknar sin gumma då de har blivit änk-Jan­HenrikStrandell sägeratt alla ärordförande förLjugarbänken.lingar. Förstnämnda påstående orsakarmuntra skratt, men inga erkännanden.Flera av herrarna berättar däremot attde har varit bra att de har haft sina vänneri Ljugarbänken och en plats att kommatill då de har blivit ensamma. Det råkadesig att några av dem blev änklingarungefär vid samma tidpunkt, så detröstade och stödde varandra i sorgen.”Byråkrati vill vi inte ha”"Den aktivakontaktenmed jämnårigaär viktig, menminskar ofta itakt med attfunktionsförmåganförsvagas.Samtidigtär socialsamvaro en avhörnstenarnaför ett hälsosamtåldrande."De flesta av medlemmarna i Ljugarbänkenhar varit med i Röda Korsets väntjänst,men har nu kommit upp i årenoch orkar kanske inte mera vara aktivapå samma sätt. Samtidigt vill de inte avståden sociala samvaron och gemenskapen.Ljugarbänkens vänverksamhetfyller denna funktion.Den aktiva kontakten med jämnårigaär viktig, men minskar ofta i takt medatt funktionsförmågan försvagas. Samtidigtär social samvaro en av hörnstenarnaför ett hälsosamt åldrande. Iställetför att bli sittande hemma och väntapå att någon skall besöka dem, sökersig dessa aktiva seniorer till en gemenskapdär de kan tala med vänner i sammaålder, som tillhör samma generationoch där de alltså kan förenas genomhändelser som de har upplevt tillsammansi olika skeden av sitt liv.Den största förändringen sker i detsociala nätverket då man har gått i pension.Någonting som har haft en väsentligroll och som har upptagit så myckettid faller bort och förändrar vardagsrutinerna.Ingen mår ändå bra av att isolerasig. Så kallade lågtröskelverksamhetersom är mera inofficiellt inriktadeoch där man inte har några stadgar, uppskattashögt speciellt bland äldremänniskor.– Vi har haft tillräckligt med byråkratii våra liv, konstaterar en av medlemmarnaanders söderholm.I Ljugarbänken väljer man ingen ordförandeoch man följer ingen möteskultur.Ingen byråkrati förekommer överhuvudtagetoch de har heller ingen medlemsavgift.Till Ljugarbänken kommerman som man är, utan att behöva kläupp sig och ordet är fritt. Söderholmpoängterar vikten av att få tala fritt omvad man vill utan protokoll och får medhållav de andra.– en eventuell ordförande skulle noginte trivas länge i vårt sällskap för härvill vi alla vara ordförande, skrattarjan­Henrik strandell.Leif Selenius påpekar att det somkunde tala för att ha en ordförande ideras klubb är, att det kanske skulle arrangeramera program då. Ljugarbänkenbrukar nämligen ordna program eftermedlemmarnas intresse. De har bl.a. varitoch badat i Kasnäs skärgårdsbad påKimitoön. De har också varit och lyssnatpå föredrag och ute och ätit på olikarestauranger i Åbo.Medlemmarna i Ljugarbänken är aktivaäldre män. Blomberg har sett att dei tidningen har annonserat resor tillKasnäs skärgårdsbad. Intresse tycks finnasoch han får i uppdrag att planera enny resa till Kasnäs åt dem.Det fina med deras vänverksamhet äratt ingenting är obligatoriskt. Den somvill ställer upp och deltar då han orkaroch känner för det. Varje onsdag träffasvännerna och för den lilla kaffepengensom de då samlar in, köper de pappersmuggaroch kaffe. Andra avgifterförekommer inte, förutom programavgifterdå man själv väljer att delta.en annan av verksamhetens grundpelarebygger på att den är öppen för alla.Samtliga intresserade oavsett yrke ochbakgrund är välkomna till Ljugarbänkendär man inte behöver prestera och därdet inte handlar om status, utan där manbetonar gemenskap och social samvaro.nya medlemmarhälsas välkomnaVad får då herrarna att varje onsdag trogetsamlas till en kaffetår i Röda Korsetslokalitet i Gubbhemmet i Åbo? en avmedlemmarna skämtar att de ju för endel av dem kan vara stället där de i framtidenkommer att bo. Börje skog sägeratt man måste ta sig dit för att se vemsom har kommit bort från gänget. Riktigtså illa är det ändå inte, för om manVäND •42 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 43

ser på saken från ett positivt perspektivrepresenterar herrarna som de flesta äri 70–80 års åldern en väldig livserfarenhet,menar Blomberg.Den livserfarenheten och dess guldkantademinnen vaknar till liv vid onsdagsträffarna.Nordell citerar Fänrik Stålav Runeberg: ”Till flydda tider återgår.Min tanke än så gärna.”Av Ljugarbänkens medlemmar är enstor del gamla sjömän, så fartyg är utanvidare ett populärt samtalsämne. Nio ärpensionerade maskinmästare och av demär fem gamla klasskamrater, så det finnsen hel del gemensamma minnen att talaom. Dessutom är två av medlemmarnagamla sjökaptener, flera har arbetat påskeppsvarv och en har varit lots. 75 procentär hemma från Kimitolandet, såockså intresset för skärgården har degemensamt.Alla samtalsämnen berör ändå integångna tider. På Ljugarbänkens träffardiskuteras också aktuella samhällsfrågor.Nedläggningen av fabriken i Dalsbrukhar diskuterats livligt liksom denöppna frågan hur det skall gå förskeppsvarvet i Åbo. Söderholm berättaratt de dessutom ventilerar krämpor medvarandra. Människo- och datorkrämpor.– Krämporna vi själva har är det inteså mycket att göra åt och datorkrämpornaär nästan ännu värre, skrattar han.Så upplever nog många äldre den nyadatorepoken och också flera yngre börtilläggas. Den moderna teknologins framfarthar gjort att människor lever ett alltmera socialt inskränkt liv där datorernahar ersatt de mänskliga relationerna.Vad tror herrarna i Ljugarbänken, kommerdagens unga generation i framtidenatt söka sig till liknande vänverksamhetersom Ljugarbänken efter att de hargått i pension och har kommit en bit uppi åren? Blomberg menar att det kan kommaflera medlemmar och verksamhetenkunde växa om man på andra håll skullestarta nya liknande föreningar och ut-Inte för sent för Midvinter!Leif Blomberg (t.v.),Jan-Henrik Strandelloch Börje Skoghör till inventariernai klubben.Finlands Röda Kors seniortemaår inledsden 16 februari med Midvinter, en satsningsom både är en riksomfattande beredskapsövningoch ett positivt vändagsevenemang.Röda Korsets frivilliga har traditionellt arrangeratglada vändagsjippon t.ex. på äldreboendenoch i servicehus. Det gör vi i år också,även om Röda Korset i år firar Allahjärtans dag med två dagars fördröjningi och med att evenemangennu slås ihop med en riksomfattandeberedskapsövning följande lördag.– De rödakorsfrivilliga som deltari beredskapsövningen övar på attbistå myndigheterna i en undantagssituation,som att ordna medevakuering. Samtidigt uppdateras lokala beredskapsplaneroch samarbetet med myndigheteroch andra samarbetsparter stärks, förklararRöda Korsets beredskapschef Ari Saarinenövningen som han är koordinator för.– I samband med övningen ordnar avdelningarnatrevliga eftermiddagsevenemang somde bjuder in t.ex. äldre människor som deltar iövningen, samarbetsparter, lokala beslutsfattareoch ortsbor.”Till flyddatider återgår.Min tanke änså gärna.”Midvinter– Finlandshjärtligasteberedskapsövning16.2veckla ett utbyte mellan de olika föreningarna.– I Korpo finns en liknande vänverksamhetför herrar som kallar sig för Korpogubbarnaoch de skall komma på besöktill oss i februari, berättar Strandell.Om intresse finns att starta liknandevänverksamhet kan man kontakta Ljugarbänkenoch fråga om råd.– Röda Korset ställer säkert ocksågärna upp om man vill utveckla någotunder deras regi. Största problemet ärju lokalitetsfrågan och att det blir dyrtutan medlemsavgifter, konstaterar Blomberg.Lyckligtvis har Röda Korsets Åbolandsdistrikt ordnat en mötesplats för Ljugarbänkensvänverksamhet i Åbo och detär sannerligen ingen lögn att påstå, attden uppfyller en mycket viktig funktion.Det är arbete på lokal nivå med syfte attöka välbefinnandet bland äldre medborgare.Människan är en social varelse ochbehovet av gemenskap är medfött ochfinns i våra gener ända tills livets slut.Det är också speciellt viktigt att det finnsverksamheter där män kan umgås sinsemellanpå sina egna villkor.Efter att ha druckit kaffe och ätit avden goda tårtan och efter en trevlig samtalsstundtar de elva herrarna, en av demen nykomling som besökt Ljugarbänkenför första gången och varmt välkomnats,farväl av varandra. En onsdagsträff ärbakom och de ser redan fram emot nästavecka då de igen får träffa sina vänneroch tala bort en stund. ●På basis av anmälningarna kommer mer än250 rödakosavdelningar att delta i övningen ochav dem satsar ett hundratal på en beredskapsövningsom inbegriper evakuering och hela köret.– Deltagarantalet är toppen med tanke påatt det är första gången vi genomför en sådanhär övning, jublar Saarinen.– Det hela kräver en hel del frivilligresurser,men så är ju idén att varje avdelning genomförMidvinter enligt vad de förmår.Anmälningstiden för avdelningaratt delta i själva beredskapsövningenhar redan gått ut, men hjälpsammahänder är alltid välkomna.– Om man inte har någon roll iMidvinter så är det bäst att ta kontaktmed sin egen lokalavdelning.Hjälpen är garanterat välkomment.ex. när man ska flytta äldre människor ellerordna en vänfest.– Midvinterjippona ger också ett fint tillfälleatt bli bekant med folk och verksamhet i avdelningen.Om man inte har engagerat sig i frivilligverksamhettidigare kan det vara att manhittar sig en ny hobby där, tipsar Saarinen. ●Mer information om övningen:rednet.rodakorset.fi/midvinterpetteri kivimäkiI Marjo Nissinen fick Nooa (t.v.) och PyryTuohino en ungdomlig reservmormor.Reservmormödrarpopulära i VarkausI rödakorsavdelningen i Varkaus börjademan i höstas förmedla reservmor-•mödrar. Idén föddes ur projektledaren TerhiAuvinens egen livssituation. Hon märkte förungefär ett år sedan att hon funderade på vaddet var som hade hjälpt henne när hennes barnvar små och studierna tog tid och kraft.– Det var ju mina föräldrar som hjälpte då.De gav av sin tid till sina barnbarn, minns Auvinen.Men alla har inte mor- eller farföräldrar somhjälper. Då dök ett tankeexperiment upp i rödakorsfrivilligaAuvinens huvud: Kanske RödaKorset kunde erbjuda mormödrar och farfäderför behövande, på samma sätt som man förmedlarfrivilliga vänner?– De flesta som går i pension i dag är friskaoch pigga. De har tid och många av dem saknarsina barnbarn som bor på annan ort. Dessutomkan man vara en barnkär människa i mormorsåldernsom inte har egna barnbarn. Såreservmormorsverksamheten för samman familjersom har behov av en mormor och barnkäramormorstanter, förklarar Auvinen.I januari var nio familjer i Varkaus – och niomormödrar – redan engagerade i verksamheten.En av reservmormödrarna är Marjo Nissinen,som tillbringar en del av sin fritid med Piia ochJukka Tuohinos söner Pyry, 6, och Nooa, 4. FastNissinen är bara 59 år, så man kan diskuteraom hon ens har uppnått mormorsåldern än.Och jobbar gör hon också, som redaktör på lokaltidningen.– Jag har egna barnbarn redan, men de borlångt härifrån. Som reservmormor får jag kontaktmed barnens värld, de smittar av sig av sinentusiasm och glädje. Med dem får jag varakreativ, ler Nissinen.Pojkarna i familjen Tuohino fattade direkttycke för sin nya mormor – de kom överensfrån första träffen.– Det gick så naturligt via lek. Vi har spelatLaura KotilaHanna Jokinen (t.v.) och Suvi Tamminen lederRöda Korsets Reddie Kids-klubb i Borgnäs.brädspel tillsammans och åkt pulka. Jag harockså lärt barnen gammaldags lekar. I sommarkanske vi fixar till ett grönsaksland tillsammans,planerar Nissinen.Starten på reservmormorsverksamheten harvarit så lovande att modellen i framtiden kommeratt erbjudas andra avdelningar i Röda KorsetsSavolax-Karelens distrikt och övriga delarav Finland. Pirjo TiihonenReddie Kids ger kunskapRöda Korset har ett knappt hundratal• Reddie Kids-klubbar för 7-12-åringar påolika håll i Finland. I avdelningen i Borgnäs lärReddie Kids-handledarna Suvi Tamminen ochHanna Jokinen ut omsorg om andra och kunskaperi första hjälpen. I klubben blir det ocksåen hel del diskussioner och så förstås mycketlek.– Den bästa responsen är när man vet attbudskapet har gått fram. En förälder berättadehur en klubbmedlem hade bundit mitellor påsina mjukisdjur hemma, berättar Hanna Joki nen.Suvi och Hanna går i tredje klassen i gymnasiet.Skolböckerna trumfar lätt andra hobbyeri synnerhet under vardagskvällar, menflickorna säger att de har lyckats passa in ReddieKids i sin tidtabell på ett bra sätt.– Vi har planerat klubbträffarna vartannatveckoslut, säger Suvi. – Planeringen av träffarnagår enkelt när vi har Röda Korsets färdigaprogramstomme att bygga på.För vem passar hobbyn att vara ReddieKids-ledare?– Det passar nog vem som helst som är intresseradav att leda en klubb. Det är viktigtatt vara öppen och att man tycker att det ärroligt att vara med barn, svarar Hanna.Hanna och Suvi tycker båda att det bästamed klubben är tiden man får tillbringa medbarnen. De betonar det andliga kapital som debygger upp genom frivilligverksamheten, mende har också konkret nytta av klubbledarskapet:Hanna och Suvi får en kurs i frivilligarbeteLaura KotilaAlam (t.h.) från Algeriet deltog i en vänkurs påengelska för att hjälpa ensamma ungdomar.godkänt efter att ha varit ledare i ett år.– Det är säkert ett plus på CV:n också attman har varit klubbledare, säger Suvi.Reddie Kids-ledare kan vem som helst bli omman har fyllt 15 år, är intresserad av Röda Korsetoch vill jobba med barn. Ledaren ska gågrundkursen för klubbledare. Om du är intresseradav att bli klubbledare ska du kontakta dinlokalavdelning eller närmaste distriktsbyrå.Gränslös vänskapresuméLaura KotilaHelsingfors och Nylands distrikt fortsätteratt utveckla Röda Korsets vänverk-•samhet för ungdomar med stöd från OK-studiecentralen.Inom ramen för projektet har manbl.a. inrättat en vänförmedling i Pohjois-Helsinginosasto och producerat ett engelskspråkigthäfte om gränslös vänskap som läromedelför vänkurser.I samarbete med Töölön osasto har manockså inlett Ung för unga-vänkurser på engelska.– Vi vill erbjuda möjligheten att ställa uppsom frivillig rödakorsvän även för sådana invandraresom inte har en speciellt stark finska,konstaterar utbildningsplanerare Emilia Heiskarivid Helsingfors och Nylands distrikt.Målet är att öka gemenskapskänslan överkulturgränserna och samtidigt prova på hur ungdomarsom talar engelska hittar sin plats inomRöda Korsets vänverksamhet. En fråga som oftahar kommit upp under samtal är kamratstöd.– För många unga invandrare kan det varalättare att tala med en vän som har haft liknandeupplevelser. Samtidigt är det så att mångaunga är bra på engelska och ensamma ungdomarsom är helfinska till sin bakgrund kanskevill ha en frivillig vän som de kan tala engelskamed, funderar Heiskari.Behovet av en vänkurs på engelska bevisasav att den första kursen blev fullbokad på nolltid.Därför är det meningen att ordna en andrakurs i huvudstadsregionen redan i början avåret. Laura Kotila44 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 45

46 avun maailma hjälpens värld 1 / 2013avun maailma hjälpens värld 1 / 2013 47

SinunosuuskauppasiAsiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Osuustoiminnassameillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään, sillä osuuskaupantulos käytetään asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen.Asiakasomistajana voit vaikuttaa osuuskauppasi asioihin monin eritavoin, muun muassa liittymällä asiakaspaneeleihin. Osallistumalla voitvaikuttaa siihen, että palvelumme vastaavat odotuksiasi. Asiakaspaneeleihinvoit liittyä Omalla S-kanavalla osoitteessa S-kanava.fi.Osuustoiminnan perusluonteeseenkuuluu vastuu myös laajemmistayhteisistä päämääristä. Osuuskaupatinvestoivat, työllistävät ja ovatmukana vahvistamassa kotiseutunsahyvinvointia. Siksi S-ryhmänosuuskauppojen tulos palautuuoman toimialueen hyväksi palvelujenkehittämiseen ja etuina asiakasomistajille.Osuuskaupan omistavatsen jäsenet eli asiakasomistajat.Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helpostivaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä, S-kanava.fi.