TATtalks 1/2020

koisissa yrityksissä. Yksi ratkaisu on, että tulevaisuudessa
tarvitsemme ulkomailta osaavia
tekijöitä. Isoin kysymys on kuitenkin se,
millä tavalla nuoret löytävät erilaisia urapolkuja.
Tämä työ vaatii pitkäjänteisyyttä niin
kouluilta kuin yrityksiltä.
Monilla aloilla on vetovoimahaaste omien
mahdollisuuksiensa tuomisessa esiin nuoria
kiinnostavasti.
– Uudessa opetussuunnitelmassa on hyvin
tunnistettu työelämän nostaminen esiin
aiempaa varhaisemmin ja paremmin. TETharjoittelu
on tärkeä, mutta tuleeko se liian
myöhään? Nuori joutuu tekemään ensimmäiset
valintansa jo vuosi TETin jälkeen, Järvelä
pohdiskelee.
Viestintää kouluihin ja kouluista
TATin työkalupakissa tärkeimmät välineet
nuorten työelämä- ja taloustaitojen kehittämisessä
ovat peruskoululaisille suunnatut Yrityskylät,
lukion ja ammatillisen koulutuksen
opiskelijoille tarkoitetut Bisneskurssien oppimateriaalit,
ura- ja koulutusvaihtoehtoja esittelevä
Kun koulu loppuu -media ja koulukiertueet.
Uusina työkaluina TAT tarjoaa pelejä
”TALOUSTAITOJEN
EDISTÄMINEN
PITÄISI ALOITTAA
NYKYISTÄ
VARHAISEMMALLA
IÄLLÄ.”
ja sovelluksia, kuten Taloussankari ja Duunikoutsi.
Uusi toimitusjohtaja ei etukäteen
julista muutoksia toiminnassa.
– Ensin pitää tutustua ihmisiin, jotka tätä
työtä tekevät, ja myös heidän näkemyksiin,
joille työtä tehdään. Jos nähdään tarvetta jotakin
muuttaa, sitten muutetaan.
Suuri osa TATin toiminnasta on viestintää.
Järvelä arvelee aiemmista tehtävistään Elinkeinoelämän
keskusliitossa sekä aikakausja
sanomalehdissä olevan hyötyä TATin teemojen
nostamisessa yhteiskunnalliseen keskusteluun
ja mediaan. Hän tiivistää työnsä
viestin viemiseksi koulujen suuntaan, mutta
myös koulumaailmasta päättäjien tietoon.
TATin tärkeimmät kohderyhmät ovat koulut
eli opettajat ja opinto-ohjaajat sekä koululaiset
eli lapset ja nuoret.
– Kouluilla pitäisi olla enemmän työelämäyhteyksiä,
mutta ymmärrän, että koulujen
paletti on aika täynnä.
Aiempaa tärkeämmässä roolissa on myös
yhteistyö opettajankoulutuslaitosten kanssa
työelämä- ja taloustaitojen edistämisessä.
– Taloustaitojen edistäminen pitäisi aloittaa
nykyistä varhaisemmalla iällä. Siihenkin
TAT on tuomassa uusia välineitä tämän vuoden
aikana.
Nuoret haluavat oppia taloustaitoja
Järvelä pitää positiivisena, että nuorilla on into
ja halu oppia taloustaitoja. TATin syksyllä
2018 teettämässä Nuorten talousosaaminen
-tutkimuksessa viidennes nuorista oli huolissaan
omasta talousosaamisestaan. Opettajista
64 prosenttia jakaa huolen nuorten taloustaidoista.
– Nuoret itse ymmärtävät, että ne ovat heidän
tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja.
Yrittäjäperheessä Pohjois-Karjalassa kasvaneena
Järvelä sanoo nähneensä pienestä pitäen,
kuinka palkka pitää omalla työllään tehdä.
Kotitaustat ovat kuitenkin erilaisia.
– Tässäkin asiassa koulu voi olla tasoittajana.
Koulusta saatu opastus talousasioihin
voi ratkaista, lähteekö nuoren elämä liikkeelle
plussalla vai miinuksella. Jos sössii rahaasian
sa jo nuorena, lähtee jo valmiiksi takamatkalta
elämäänsä rakentamaan.
Järvelän mielestä Suomi tarvitsee kansallisen
talousosaamisen ohjelman, jollainen on
jo 59 OECD-maassa.
– Kaikilla meidän naapurimaillamme on
sellainen. Samanlaista työtä Suomessa tekevätkin
jo monet finanssialan yritykset, mutta
ohjelman avulla se voisi olla koordinoidumpaa,
Järvelä sanoo.
Hänen ajattelussaan ohjelmassa otettaisiin
kantaa siihen, millaista talousosaamista nuorilla
halutaan olevan, mutta myös työikäisten
ja eläkeläisten taloustaitoihin. Jokin vaikuttajainstanssi
koordinoisi eri väestöryhmille talousosaamiseen
liittyviä asioita. Järvelä viittaa
tutkimukseen, jonka mukaan yli neljännes
suomalaisista nuorista eli vuonna 2016
köyhyys- tai syrjäytymisriskissä.
– Näiden riskien pienentäminen ja talousosaamisen
kehittäminen rakentavat Suomelle
parempaa tulevaisuutta.
24