Suomen Sahayrittäjät 02/2021

LujaDigi-hanke käynnistyy
Suomen Sahayrittäjät ry ja Suomen metsäkeskus toteuttavat
yhteistyönä Kollin säätiön rahoituksella digitaalisen uusinta AR/
VR-tekniikka hyödyntävän lujuuslajittelun koulutusalustan, jonka
avulla yritykset voivat omatoimisesti kouluttautua ja kouluttaa
työntekijät pohjoismaisen lujuuslajittelustandardin INSTA-142
-ohjeiden mukaisesti.
Kuva 1.Arviointia tulisi jatkossakin tehdä
silmämääräisesti myös konelajittelua
tekevässä laitoksessa. Kuhmo Oy:ssä on
varmistettu laadun toteutuminen lajittelusta
koputtavan koneen (Precigrader) lisäksi
lajittelua valvoo kamera (Finnscan)
sekä koneenkäyttäjällä on lujuuslajittelu
pätevyys visuaaliseen lajitteluun.
Koulutusalustan tarve
Noin 70 prosenttia sahatavarasta käytetään
suoraan rakentamiseen. Suurin osa
tästä käytetään runkoihin, kattotuoleihin,
liimattuihin rakenteisiin ja siten ne
on myös lujuuslajiteltava. Lujuuslajitellusta
puutavarasta käytetään rakennusten
runkotavaraksi kaksi kolmasosaa, loput
jakautuvat ristikoiden ja liimapuun
kesken. Uusista teollisista puurakentamisen
tuotteista CLT-lamellit ovat myös
lujuuslajiteltua sahatavaraa.
Lujuuslajittelulla on erittäin tärkeä rooli
sahatavaran jalostamisessa rakentamisen
tuotteiksi. Yritykset ovatkin kouluttaneet
työntekijöitä lujuuslajitteluun
aktiivisesti.
12
Puun käytön lisääntyessä rakentamisessa
myös tarpeet puun ominaisuuksien
tuntemisesta ja niiden hyödyntämisestä
ovat lisääntyneet. Valitettavasti koulutusta
on leikattu ja oleellista tietoa
puun ominaisuuksista ja sen käyttäytymisen
tuntemusta materiaalina ei enää
ole puun kanssa työtä tekevillä. Puun
ominaisuuksien tunteminen on kuitenkin
kaiken lähtökohta niin suunnittelussa,
teollisessa valmistamisessa kuin
myös varsinaisessa rakentamisessa.
Lujuuslajittelun koulutuksen
tarve on kasvanut yrityksissä
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden
aikana ovat koneellisen lajittelun menetelmät
monipuolistuneet ja lajitteluno-
peus kasvanut merkittävästi. Taivuttavien
koneiden rinnalle ja niiden ohi ovat
menneet ns. koputtavat koneet. Koneiden
mittaaman kimmokertoimen sekä
tiheyden ja resonanssivärähtelyn ansiosta
lajittelutuloksen saanto on parantunut
merkittävästi visuaaliseen lajitteluun
verrattuna.
Koputtavien koneiden tulo markkinoille
ei ole merkinnyt visuaalisen lajittelun
koulutustarpeen vähenemistä myöskään
konelajittelua tekevissä yrityksissä. Puun
ominaisuudet lujuuden kannalta on hyvä
tuntea, jotta pystytään valvomaan myös
koneen lajittelun onnistumista. Puutteita
konevalvonnan toteutumisesta todettiin
muutaman vuoden takaa Tukesin tekemässä
valvontaiskussa. Suuria määriä ko-