Suomen Sahayrittäjät 04/2021
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
Suomen Sahayrittäjät ry:n julkaisema ammattilehti
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tässä hirsiaihiot Lieksassa<br />
odottamassa ns. tarkistussahausta,<br />
jossa pelkan paksuudeksi<br />
tuli 250 mm.<br />
Hirsiseinien pystytyksessä<br />
varsinaisella rakennuspaikalla<br />
ei mennyt kuin vajaat pari päivää.<br />
Hirsien nostossa apuna<br />
käytettiin nosturiautoa.<br />
mä on ollut meille kaikille toimiva konsepti”,<br />
kertoo pääurakoitsija Pasi Kakkinen.<br />
”Kaikille hirsiveistäjille suosittelen<br />
hirsilistan tekemistä. Se helpottaa kehikon<br />
rakentamista huomattavan paljon,<br />
kun listalta katsoo sopivan kokoisen hirren<br />
kulloiseenkin kohtaan kehikkoa. Siinä<br />
säästää aikaa sekä päänvaivaa. Hirret<br />
olivat tässä tapauksessa normaalia<br />
järeämpää kaliiperia ja keskimääräinen<br />
”nousu” hirsikierrolla oli yli 32 cm. Hirsien<br />
ulko- sekä sisäpinnalle tehtiin piilutus,<br />
tosin ei kirveellä, vaan käsipelissä<br />
kulmahiomakoneeseen tulevalla laikalla.<br />
Se antaa hirren pinnalle lisää elävyyttä<br />
ja tuo esille käsillä tekemisen leimaa”<br />
Kehikko autoon ja tontille<br />
Hirsikehikon määränpäässä Tervossa<br />
pohjat olivat valmiina odottamassa<br />
ja lokakuun alkupuolella <strong>2021</strong> kehikko<br />
lähti purettuna puutavara-autossa kohti<br />
määränpäätä. Varsinaisessa kehikon<br />
pystytyksessä rakennuspaikalla oli käytössä<br />
nosturiauto, jonka avulla hirsi toi-<br />
10<br />
sensa jälkeen löysi paikkansa helposti.<br />
”Nosturiauton käyttö pystytyksessä<br />
on järkevää, koska ulottuvuutta tarvitaan<br />
monestikin enemmän kuin mitä<br />
esim. perinteisissä maataloustraktoreiden<br />
metsäkuormaimissa löytyy”, sanoo<br />
Metsäpasin yrittäjä Pasi Kakkinen.<br />
Hirsikehikkoa katsellessa huomio kiinnittyy<br />
nurkkasalvoksiin, jotka näyttävät<br />
hieman erikoisemmilta kuin ehkä perinteisesti<br />
on totuttu näkemään. ”Tässä<br />
kehikossa nurkkasalvokset ovat tehty<br />
ns. satulanurkan tapaan. Tämä salvosmalli<br />
on kehitelty Pohjois-Amerikassa<br />
1980 -luvulla ja on alkanut yleistyä pikkuhiljaa<br />
meilläkin, voisi jopa puhua 2000<br />
-luvun pitkänurkasta. Tämän salvosmallin<br />
etuna on se, satulasalvos on kiilautuva<br />
nurkkatyyppi ja se kiristyy sitä mukaa,<br />
mitä puu kuivuu ja hirret painuvat.<br />
Hirteen veistetään tavallaan ”posket” ja<br />
se mahdollistaa ylemmän hirren painumisen<br />
tosi tiiviisti alemman hirren päälle.<br />
Näin tehden ei nurkassakaan talven<br />
viimat tunnu”, naurahtaa hirsimies Pasi.<br />
Hirsien väliin laitettiin lampaanvillaeristettä,<br />
joka on perinteistä pellavaeristettä<br />
parempaa tiivistettä. ”Aiemmin käytimme<br />
pellavaa, mutta uskoisin, että<br />
lampaanvillaeristeellä saavutamme paremman<br />
lämmöneristävyyden tässäkin<br />
hirsitalossa”.<br />
Uuteen hirsikotiin vuonna 2022<br />
Risto Korhonen astelee reippain askelein<br />
hyvää vauhtia valmistuvan uuden<br />
kodin työmaalla. Paikalliset kirvesmiehet<br />
ovat jatkaneet rakentamista lokakuusta<br />
lähtien ja rakennus on saanut<br />
katon päälleen ja rakennuksen toiseen<br />
päätyyn on noussut tekninen tila, jonne<br />
sijoittuvat mm. maalämmön ohjauskeskus.<br />
”Olen kyllä tällä hetkellä siinä<br />
kunnossa, että aivan hyvin koko uudisrakennus<br />
voisi lämmetä minun tekemillä<br />
klapeilla vuosikaudet, mutta vuodet<br />
vierivät ja se kannattaa ottaa huomioon<br />
jo tässä vaiheessa. Onhan maalämpö<br />
myös helpotus siinäkin suhteessa, että<br />
ihan koko ajan ei tarvitse kovimmilla-
Change language