Untitled - eClassical
Untitled - eClassical
Untitled - eClassical
Sie wollen auch ein ePaper? Erhöhen Sie die Reichweite Ihrer Titel.
YUMPU macht aus Druck-PDFs automatisch weboptimierte ePaper, die Google liebt.
Sinfonia nro.8<br />
Jokatsen urkuinterludin sevy on erilainen. Voima-<br />
Johdanto - Scherzo l - lnterludi | - Scherzo ll - kasta ensimmeistA interludia vallitsee jalkion itse-<br />
lnterludi ll - Scherzo lll - tntertudi llt - Epilogi pintaisesti jauhava "mylly", joka siirtyy velille my6s<br />
Uruille ja orkesterille sevelletty e. sinfonia on syn- sormioille. Toisessa interludissa 2. scherzon lopun<br />
tynyt vuonna l993 Lahden kaupunginorkesterin tunnelmista murtautuu esiin riemukas, dynaaminen<br />
tilauksesta. Painvastoin kuin Peryamon L sinfonia musiikki. Kolmatta interludia vallitsevat hiliaiset.<br />
keskittyy yksi16llisen kokemus- ja elAmysmaailman soinnilIsesti eteAnnytetyt u.kueanikerrat.<br />
problematiikkaan.<br />
Savellyksessa on kiinnitetty erityista huomiota<br />
Savellyksen perusideana on ajatus matkasta; musijkillisen suurmuodon dramaturgjaan, jotta sin-<br />
yksinkertaisesta, melkein lapsenomaisesta, kirkfonia kykenisi koko laajan kestonsa ajan seilytkaasta<br />
alusta edetaan kohti toisenlaisia musiikillisia tamaan kuulijan kannalta herpaantumattoman mie-<br />
maisemia palaamatta enea koskaan siihen. mike lenkiinnon ja intensiteetin alusta loppuun. Merki-<br />
kerran on jaanyt taakse. Sinfonian ainoana toistulyksellisimpia ovat tessa mielessa teoksen huipenvana<br />
"johtoaiheena" on isorummun alussa esittelema nukset. Sinfonian ensimmeiset, todella suuri-<br />
rytmi, joka teoksen mydhemmisse vaiheissa ke(ausuuntalset nousut sijoittuvat vasta<br />
tuu aina voimakkaampana ja huipentaa 3. scherzon<br />
lopussa lopulta koko sinfonian.<br />
Savellyksen tunnelmat vaihtuvat virtuoosisesta.<br />
musikanttisesta iioittelusta aina traagisiin, lamaannuttaviin<br />
musiikillisiin tuokioihin. Viimemainitut hetket<br />
eival johda toivottomuuteen la pessimismiin. Kriittisista<br />
vaiheista ja niiden yiitsepaasemisesta musiikki<br />
tuntuu saavan samalla myos uutta voimaa ja vastus_<br />
tuskykye uusien vaikeiden hetkien kohtaamiseen.<br />
Uruilla on teoksessa monta roolia. Sinfonian eri<br />
osia tauotta yhdistavat interludit ovat samalla virtuoo,<br />
sisia urkujen sooiokadensseja. paikoin urkuja on<br />
kaytetty omana "soitinryhmdnaan,', omana orkesterinaan,<br />
joka kommentoi ja vuorottelee varsinaisen<br />
orkesterin kanssa. Usein urut liittyvat aivan elimellisesti<br />
muuhun orkesteritekstuuriin siten, etta urkuien<br />
yksrtyiset adnikerrat ikaan kuin tiseavat uusra insirumentteja<br />
orkesteriin. lvlonesti urkuja on kAytetty myos<br />
vahvistamaan mm. orkesterin bassosoittimia tai tuomaan<br />
liseA voimaa huipennuksiin.<br />
Sinfonian muoto on tavallisuudesta poikkeava.<br />
Johdantoa seuraa kolme eri scherzoa ja epilogi.<br />
Toisen scherzon jalkipuoli sisdltaA myos rauh;llisemmin<br />
etenevee musiikkia. Kunkin scherzon ial_<br />
keen kuullaan urkujen soolointerludi. Teoksen kaikki<br />
osat sortetaan tauotta yhteen.<br />
'1. interludiin ja 2.<br />
scherzoon. Jalkimmaiseen sisaltyy Ahon tuotannon<br />
valtavimpiin kuuluva kaksoishuipennus - orestlss/mo<br />
lempoista nousua seuraa valittomdsti toinen<br />
yhta intensiivinen, jota vallitsee rauhallisempi modaalinen<br />
melodlikka. Sinfonian lakipiste sijoittuu kuitenkin<br />
3. scherzoon. Ratkaiseva nousu alkaa iloittelevalla,<br />
kansantanssinomaisella musiikilla, kunnes<br />
musiikki lopulta "murtuu" ja kaiken alta nousee<br />
maksimaalisella voimalla esiin alun rvtminen vdinmotiivi.<br />
Huippukohta johtaa valoon. 3. interludin taustalla<br />
soi jousistossa viisi minuuttia kestave H-duuri-sointu,<br />
joka epilogissa vaihtuu verhotummaksi cis-pohiaiseksi<br />
harmoniakentdksi - musiikiltinen ajan eteneminen<br />
tuntuu kokonaan pysiihtyvan. Epilogissa<br />
orkesterin eri instrumentit ja urut jattavat soljstjsilla<br />
puheenvuoroillaan "hyvastit" sinfonialle. Elamenkatsomuksellinen,<br />
voimakas teos paattyy sovittavasti<br />
ja vaioisasti.<br />
Kalevi Ahon L sinfonian kantaesitvs taoahtui<br />
Lahden Kansainvdlisella urkuviikolla 4.8.1994,<br />
Lahden kaupunginorkesteria johti Osmo Vanskd ia<br />
solistlna oli Hans-Ola Ericsson.<br />
Anne Weller
Change language