siika_tutuksi_ja_ruokapoytaan_web.pdf
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
3.2 Siian kalastus<br />
ra<strong>ja</strong>llisesti. Lisäksi tehokkain rysäkalastussesonki on<br />
verrattain lyhyt, vain pari kuukautta kesässä.<br />
3.2.1 Vaellussiian<br />
kalastus<br />
Valtaosa vaellus<strong>siika</strong>saaliista kalastetaan poh<strong>ja</strong>verkoilla.<br />
Siikaa kalastetaan meressä koko vaelluskierron a<strong>ja</strong>n,<br />
niin syönnösalueilta, vaelluksen aikana, kuin lisääntymisjokien<br />
suualueilta. Hyvin suuri osa <strong>siika</strong>saaliista<br />
muodostuu syönnösalueella tapahtuvan poh<strong>ja</strong>verkkokalastuksen<br />
saaliista. Siikaa tavoitellaan esimerkiksi<br />
silakan kutualueiden liepeiltä, joihin sitä kertyy herkuttelemaan<br />
silakan mädillä. Verkkokalastuksen osuus<br />
merialueen kokonais<strong>siika</strong>saaliista on noin 90 % <strong>ja</strong><br />
tämä saalisosuus kalastetaan likimain kokonaan poh<strong>ja</strong>verkoilla.<br />
Syönnösalueilla tapahtuva kalastus on ollut vaellussiialle<br />
monen muun vaelluskalalajin tapaan hyvin vahingollista.<br />
Siian kalastuksessa käytettyjen verkkojen<br />
silmäkoot laskivat hyvin voimakkaasti 1980-luvun<br />
lopulta alkaen, mikä pienensi kalastetun siian keskikokoa<br />
<strong>ja</strong> näkyi myös jokiin vaeltavan siian vähenemisenä<br />
<strong>ja</strong> siian keskikoon pienentymisenä. Tutkimusten<br />
mukaan vaellus<strong>siika</strong>a ei tulisi kalastaa tiheämmillä<br />
kuin solmuväliltään 45 mm verkoilla. Tämä tavoite<br />
toteutuu tällä hetkellä ainoastaan Suomenlahdella <strong>ja</strong><br />
Perämeren pohjoisosissa. Muualla merialueella vaellus<strong>siika</strong>a<br />
kalastetaan keskenkasvuisena, joskin tilanne<br />
on kalastuksen yleisen vähentymisen myötä hieman<br />
helpottanut.<br />
Toinen merkittävä siiankalastusmuoto on rysäkalastus,<br />
jonka osuus <strong>siika</strong>saaliista on hieman alle 10 %. Siian<br />
kalastuksessa käytettiin aiemmin iso<strong>ja</strong> avoperärysiä,<br />
mutta hyljekannan lisääntymisen myötä kalastuksen<br />
painopiste siirtyy hil<strong>ja</strong>lleen hieman pienempiin, hylkeiltä<br />
suo<strong>ja</strong>ttuihin pyydyksiin. Rysäkalastus kohdistuu<br />
ensisi<strong>ja</strong>isesti joko kutuvaelluksella olevaan tai joesta keväällä<br />
palaavaan kalaan, tosin joiltakin alueilta saaliiksi<br />
saadaan myös syönnöksellä olevaa kalaa. Nykylaajuinen<br />
rysäkalastus ei näyttäisi olevan ongelma vaellus<strong>siika</strong>kannoille.<br />
Rysäsaaliin osuus vaellus<strong>siika</strong>saaliista on<br />
verrattain vähäinen <strong>ja</strong> hyviä rysäpaikko<strong>ja</strong> on meressä<br />
SIIKA RUOKAPÖYTÄÄN JA TUTUKSI<br />
Aiemmin <strong>siika</strong>a kalastettiin runsaasti myös ajoverkoilla<br />
<strong>ja</strong> pintaan ankkuroiduilla pintaverkoilla. Näistä kalastusmuodoista<br />
ajoverkkokalastus on nykyään kokonaan<br />
kielletty koko Itämeren laajuisesti. Kiellolla suojellaan<br />
Itämeren pyöriäiskantaa. Jo ennen kieltoa ajoverkkojen<br />
<strong>ja</strong> edelleen sallittujen pintaverkkojen käyttö väheni<br />
<strong>siika</strong>kantojen heikentyessä. Lisäksi syyskesällä tapahtuva<br />
pintaverkkokalastus, kuten muukin verkkokalastus,<br />
on myös altis lisääntyneen hyljekannan aiheuttamille<br />
vahingoille.<br />
Kaikkiaan vaellussiian kalastusta olisi mahdollista järkeistää<br />
nykyisestä huomattavasti. Verkkokalastuksen<br />
silmäkokosäätelyä tulisi tiukentaa erityisesti Merenkurkun<br />
alueella, suosia säätelypäätöksissä rysäkalastusta<br />
<strong>ja</strong> siirtää vaellussiian kalastuksen painopistettä<br />
lähemmäs jokisuisto<strong>ja</strong>, joissa kalastusta pystyttäisiin<br />
suuntamaan tehokkaammin istutettuihin siikoihin.<br />
Toisaalta on syytä muistaa, että niin ammatti-, kuin<br />
kotitarvekalastuksen pyyntiponnistuksen yleinen<br />
vähentyminen pienentää suoraan siian kalastuskuolleisuutta,<br />
joka on jo tällä hetkellä nähtävissä <strong>siika</strong>kantojen<br />
hienoisena elpymisenä. Edellä esitettyjen<br />
kalastusmuotojen lisäksi <strong>siika</strong>a saadaan jonkin verran<br />
troolikalastuksen <strong>ja</strong> Perämereltä myös talvinuottakalastuksen<br />
sivusaaliina, mutta näiden kalastusmuotojen<br />
osuus saaliista on hyvin alhainen.<br />
3.2.2 Karisiian kalastus<br />
Perämerellä<br />
Perämeren Kari<strong>siika</strong>a kalastetaan pääasiassa poh<strong>ja</strong>verkoilla,<br />
joiden solmuväli on 27 - 30 mm. Perämeren<br />
eteläosissa käytetään myös solmuväliltään 33 - 35 mm<br />
verkko<strong>ja</strong>. Karisiian kalastuksen ydinalueella, eli Keski<strong>ja</strong><br />
Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan rannikolla, kalastus näyttäisi<br />
kohdentuvan toivotulla tavalla. Seuranta-aineiston<br />
mukaan kari<strong>siika</strong> ehtii sukukypsäksi ennen päätymistään<br />
kalastuksen saaliiksi <strong>ja</strong> vaellus<strong>siika</strong>a tulee sivusaaliiksi<br />
vain hyvin vähäisiä määriä. Tilastojen valossa<br />
9
Change language