aakusti

Vanhaa hyvää aikaa
kaikki taisi ol paremmi
Seki o sit nähty, et tääl Poris kaikki o
erellee hyvemmi ko muil, ainaski mee
omast miälest. Paikallisest kunnallisest
politiikast taik politikoist hualimat. Ei ihmine
sentää iha kaikkii pysty pillaamaa.
Vaa sittenki, toist oli kyl enne. Kyl oli
helppoo.
Ei ollu tressii, traumoi, vääriymmärrettyi
kakaroit, ei nuarisorikollissii, sivareit,
luantosuajelijoit, rötösherroi, kasinopelureit,
rattijuappoi, juppei paremmiko junttejakkaa.
Oli vaa kunno ihmisii sekä sit hamppareit,
omenavarkait ja pontikakuukkaajii.
Ei ollu lapslissii, kansaeläkkeit, tukiaisii,
asumislissii, tukilissäi lisäossii…
Oli vaa oma apu, krannisopu, syytinki
ja vaivaistalo.
Ei ollu tulopolitiikkaa eikä jumiutunneit
tulonevvotteluit. Palka sai paperipussis,
jos viitti vaa tehr tyät ja jos se isännä
miälest oli maksamise väärtti.
Ei ollu tukahoitoaineit, shamppoot, keelii,
silmäympärysvoiteit, pikkuhoususuajii
eikä Empoo.
Oli vaa sauna mäntysoopa, pihahyyskä
ja Satakunna Kansa.
Ei ollu pakastint, jääkaappii, sähkövatkaint,
yleiskonet, mikroo, krillii eikä leipäkonet.
Oli vaa kaappi , konttuuri, hella,
puumäntä, töötti, varpuvispilä ja sit viäl
äiti jauhopeukalo.
Ei ollu teeveet, stereoo, vireoo, nintenroo
ei eres ula-rarjoo.
Oli vaa kyläpelimanni, soittokunta,
nuarisoseura sekakööri ja näytelmäpiiri,
kyläkirjasto ja Jaappani lähetyspiiri.
Tiarovälityksest piti huale Satakunna
Kansa, Uus Aika, Maaseuru Tulevaisuus,
anorirarjo ja juaruämmät.
Ei ollu sukkahousui, pikineit, tankoi,
tekokuitui, superlonpatjaa se paremmi ko
vesisänkyykää. Oli vaa pässipökkimät,
rössihousut, laamapaita, flanellipakka,
päästverettävä ja olkipolstari.
Ei ollu kaupunkisuunnittelluu, rakennuskaavaa,
henkilöstölauttakuntaa, johtoryhmää
eikä Satakuntaliittoo. Tehtii vaa
sillai ko hyvä oli.
Eikä ollu peruskouluu, keskiastee koulutust,
tuntiraamei, koulukurattorrii, opinto
–ohjaajaa eikä virikkeellise päivähoiro
johtavaa ohjaajaa.
Oli vaa kunnioitettu kansakouluopettaja,
rippikoulu ja mailmakoulu, joillekki
hyväosasil sit viäl keskikoulu.
Ei ollu A-klinikkaa, miäleterveystoimistoo,
päihrehualtoo, viina väärikäyttöö,
huumekoiraa taik tyärajotteisii.
Oli vaa juppoi, tuurijuappoi, kylähullui,
Harjavaltaa viätävii ja laiskoi pruukattii
sannoo laiskoiks.
Ei ollu avoliittoi, homoi eikä lespoi.
Oli vaa rakkausavioliittoi, pakkonaimisii,
susiparei ja äpärämukuloit.
Poikkeevat tällättii sakil järjestyksee.
Kyl enne oli nii helppoo.
Ei ollu pyrokratiaa, realikorkoo, heliporrii,
optioo, osinkoo ei roskapankkiika.
Ei ollu Suame sairaahoitajaliito seniorisairaahoitajai
vuasittaisii koulutuspäivii
ei Pori kaupunki erikoislääkärijohtost terveyskeskussairalaa.
Ei ollu eres verisuanitautei, tukielinsairauksii,
psykosomattissii oireyhtymii, rementtiaa
ei laktoosi-intoleranssii.
Oli vaa kunnalääkäri, terveyssisar ja
kansaparantaja. Ei jääty kitumaa, kualtii
pois, tapaturmasesti, maha-, rinta-, päätautii
tai vanhuutee.
Ei ollu syntyvyyre säännöstellyy, pillereit,
kiarukoit, konroomeit, sterilisoitui
synnytyslaitoksii eikä miähii synnyttämäs.
Mukulat oli vahinkoi, joit sanottii Herra
lahjoiks. Niit syntyki sit vuas ja laps parhaan
kaks. (jatkuu sivu 22.)
AAKUSTI 2/2009 23