aakusti
Aakusti 2/2009 (PDF)
Aakusti 2/2009 (PDF)
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Laaja kieleitieteellinen tuotanto<br />
Paul Alvren tieteellinen tuotanto oli<br />
poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen.<br />
Suurin osa siitä ilmestyi 1980-luvulla,<br />
noin 280 työtä. Niistä monet käsittelevät<br />
koko uralilaista kielikuntaa, ja joukossa<br />
on myös vertailuja muihin kieliin, jopa esperantoon.<br />
Äidinkielensä osalta Alvre paneutui erityisesti<br />
murresanojen ja –muotojen sekä<br />
vanhan kirjaviron tutkimiseen. Hän kykeni<br />
esittämään moniin ongelmiin aivan<br />
uusia ratkaisuja ja muuttamaan auktoritatiivisia<br />
ja luutuneita käsityksiä. Tarvitaan<br />
hyvää oivalluskykyä, kun hän esimerkiksi<br />
paljasti viron ‘joku’-merkityksisen murresanan<br />
edikea juontuvan lähtömuodosta ‘en<br />
tiedä, kuka’, ja se on jaettavissa kolmeen<br />
osaan: e/di/kea.<br />
Aivan uusi on myös selitys siitä suomen<br />
–läntä-sanasta, joka on vaikkapa sanassa<br />
lyhyenläntä ‘lyhyenpuoleinen’. –läntä<br />
(–lanta) on perinteisesti selitetty kahdesta<br />
osasta koostuvaksi, mutta Alvren mukaan<br />
kyseessä voikin olla sama sana kuin ruotsin<br />
land ‘maa’. Oletukselle antaa tukea viron<br />
sana landane ‘kaltainen’, esimerkiksi laps<br />
on isa landane ‘lapsi on äidin kaltainen’,<br />
ja myös Lönnrotin sanakirja (186780)<br />
tuntee aunukselaisen sanan lapsilantanen<br />
(lapsehtava). Se tuo suomesta mieleen<br />
suomesta rinnakkaistapauksen hän on samaa<br />
maata ‘samanlainen’. Muuten Lönnrot<br />
on kirjannut myös: kuivalantainen =<br />
kuivallainen, ja samaten tverinkarjalasta<br />
tunnetaan kuivalanda(n´e).<br />
Suomen kielen oppija<br />
sanakirjojen laatija<br />
Professori Alvrea kiinnostivat itämerensuomalaisten<br />
kansojen varhaisvaiheet.<br />
Hän perusteli kielitieteellisesti, missä järjestyksessä<br />
eri heimot ovat voineet saapua<br />
Itämeren partaille ja toi uutta tietoa liiviläisten<br />
ja vatjalaisten alkuhistoriasta.<br />
Aivan erityisesti Paul Alvre on muistettava<br />
suomen kielen oppi- ja sanakirjojen<br />
laatijana ja toimittajana. Jo v.1967 ilmestyi<br />
Suomen kielen oppikirja itseopiskelijoille<br />
(304 s.). Laaja on myös teos Suomen kieliopin<br />
säännöt. (1969, 311 s.). Peräti 7-<br />
osainen on sarja Suomen sanarakenteita<br />
ja ilmauksia (1978–79). V. 1978 ilmestyi<br />
Alvren toimittama vihko vanhan kirjasuomen<br />
tekstejä ja harjoituksia, edelleen Suomen<br />
kielen sanasto-oppi ja oikeinkirjoitus<br />
(1988) ja Suomen kielen sivistyssanat<br />
(1988).<br />
Oivallisia apuneuvoja yliopisto-opetuksessa<br />
ovat ne Alvren vihkot, jotka sisältävät<br />
uralilaisten kielten historiallisen fonetiikan<br />
(äännehistorian) harjoituksia ja<br />
aineksia (1979; 226 s.). Hänen lähes 600-<br />
sivuisesta Suomalais-eestiläisestä tulkkisanakirjastaan<br />
(1969) ilmestyi jo v. 1977<br />
3. painos.<br />
Alvre oli myös v. 1971 ilmestyneen<br />
Suomalais-virolaisen sanakirjan päätoimittajana.<br />
Hän oli laatimassa myös virolais-suomalaista<br />
vertailusanakirjaa Pulma<br />
poikineen (1993), kun Virossa on tunnetusti<br />
runsaasti suomalaisia harhauttavia<br />
suomen kielen sanoja muistuttavia pulmasanoja.<br />
Suomensukuisten kielten tutkija<br />
Sangen tuottelias Paul Alvre on ollut<br />
myös uuden kirjallisuuden ja uusien opinnäytteiden<br />
arvostelijana ja esittelijänä.<br />
Melkoinen osa näistä esittelyistä koskee<br />
hänen tarkastettavakseen jo viran puolesta<br />
joutuneita väitöskirjoja, joissa käsitellään<br />
eri kieliä. Monet arvioinnit ovat<br />
kohdistuneet suomalaisen kielitieteen<br />
tuloksiin. Niinpä hän mm arvosteli Suomessa<br />
julkaistun mustalaiskielen sanakirjan<br />
(1996).<br />
Professori Paul Alvre oli aikamme aktiivisimpia<br />
suomen ja sen sukukielten<br />
tutkijoita, jonka tieteellinen työskentely<br />
jatkui pitkälle vanhuuden päiviin. Hänen<br />
tieteellinen tuotantonsa on avannut viron<br />
ja sen sukukielten tutkimukselle uusia<br />
näköaloja, innostanut toisia tutkijoita polemisoimaan<br />
ja syventymään aiheeseen.<br />
AAKUSTI 2/2009 25
Change language