aakusti
Aakusti 2/2009 (PDF)
Aakusti 2/2009 (PDF)
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Käsite Kallavesi arvailujen varassa<br />
Suomessa on puolisen sataa Kalla-,<br />
Kallan -alkuista paikannimeä. Ne ovat<br />
ainakin kolmea eri lähtöä. Tornionjokilaaksossa<br />
on sellaisia paikannimiä kuin<br />
Kallanpalo Enontekiöllä, Kallanniemi<br />
Pellossa ja Kallanalanko Torniossa. Näihin<br />
sisältyy miehennimi Kalla, joka noilla<br />
seuduilla on Kallen rinnakkaismuoto. Samaa<br />
alkuperää lienee jällivaaralaisen hiihtäjätytön<br />
Charlotte Kallan sukunimi.<br />
Pohjanlahden rannikolla, varsinkin Perämerellä<br />
on useita Kalla-nimiä, joista<br />
tunnetuin on Kalajoen Kalla eli Ulkokalla,<br />
joka mainitaan usein säätiedotuksissa.<br />
Ulkokallasta rannikon suuntaan on Maakalla.<br />
Näihin nimiin sisältyy Suomen<br />
ruotsalaismurteiden sana kalle, kalla, joka<br />
merkitsee ’jääröykkiötä’ ja toissijaisesti<br />
’karia’, koska jääröykkiöt syntyvät usein<br />
karikoiden reunoille.<br />
Kallavesi itäisempää kielipesuetta<br />
Kallaveden nimeen ei sisälly kumpikaan<br />
edellä mainituista lähtökohdista,<br />
vaan nimen alkuosa pohjautuu sanapesueeseen<br />
kalta-, kallas ’rantatörmä, äyräs,<br />
reuna, rinne’: joen kaltaalla, virran kallas,<br />
Kaltavierunmäki (paikannimi sekä Lemillä<br />
että Luumäellä) jne.<br />
Jätän tässä esittämättä kielitieteelliset<br />
perustelut, miten kalta-, kallas-muodoista<br />
on kehittynyt uusi perusmuoto kalla (perustelut<br />
löytyvät artikkelistani aikakauslehti<br />
Virittäjässä 2009 s. 41−43). Totean<br />
vain lyhyesti, että Etelä-Suomen murteissa<br />
on jo keskiajalla syntynyt uusi perusmuoto<br />
kalla. Se näkyy esimerkiksi yhdyssanassa<br />
kallapää ’ihminen, jonka pää on vinossa,<br />
kallellaan’. Esimerkiksi Ristiinassa ja<br />
Sulkavalla on kummassakin Kallavuori ja<br />
Vahvialassa Karjalan kannaksella Kallamäki.<br />
Kaltevia paikkoja tarkoittavat myös<br />
pellonnimi Kallavieru Hirvensalmen Vah-<br />
vaselän kylässä ja samanniminen entinen<br />
talo Hartolan kirkonkylässä.<br />
Vettä kolmessa ”Kallajärvessä”<br />
Huomion arvoinen asia Savon osalta on<br />
se, että siellä on kolme sellaista Kalla-alkuista<br />
järvennimeä, joihin ei liity maankohoumien<br />
nimiä. Mikkelin Rantakylässä on<br />
viisi kilometriä pitkä Kallajärvi.<br />
Mäntyharjun ja Ristiinan alueella 18<br />
kilometriä pitkä, kapea Kallavesi ja Pohjois-Savossa<br />
Suomen suurimpiin järviin<br />
kuuluva Kallavesi. Kumpikin Kallavesi<br />
ilmestyy asiakirjoihin Savon vanhimmassa<br />
maakirjassa vuodelta 1561, tosin<br />
Kala-alkuisina mutta varmasti Kallavesiä<br />
tarkoittavina. Virheellinen kirjoitusasu<br />
johtuu siitä, että ruotsiksi kirjoittavat kirjurit<br />
äänsivät jo Kala-muodossa l:n lähes<br />
kaksoiskonsonanttina. Pohjois-Savosta on<br />
mainittu Kalawesi 1561 ja Kallawesi toistuvasti<br />
1620-luvulla.<br />
Mikä on Savon Kallavesien ja Mikkelin<br />
Kallajärven nimeämisperuste? Ei se<br />
voi olla muu kuin Kallavuorilla ja Kallavieruilla.<br />
On siis lähdettävä kalta-, kallassanan<br />
merkityksestä ’rantatörmä, äyräs,<br />
rinne’.<br />
Etelä-Savon Kallavesi on pitkä ja kapea<br />
järvi, jonka eteläranta on paikoin melko<br />
jyrkkä. Myös Mikkelin Kallajärvessä on<br />
korkeita törmiä varsinkin etelärannalla, ja<br />
länsirannalla on Ruskeavuori.<br />
Pohjois-Savon suuressa Kallavedessä<br />
on jyrkkiä rantoja Kuopion seudulla Puijonsarven<br />
ympärillä ja Neulaniemessä.<br />
Voi olettaa, että Puijo ja Kuopionniemi<br />
ovat olleet maisemassa niin merkittäviä<br />
paikkoja, että nimi koko Kallavedelle on<br />
voinut lähteä Puijon juurelta. Etelä-Savon<br />
Kallavesi voi Suomen asutushistorian valossa<br />
olla kyllä nimenä kaimaansa vanhempi.<br />
Alpo Räsänen<br />
AAKUSTI 2/2009 35
Change language