aakusti
Aakusti 2/2009 (PDF)
Aakusti 2/2009 (PDF)
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
mennettu 1648):<br />
”Caickein miesten ja waimon pitä palveluxhen<br />
menemän, jolla vähembi, colme<br />
marca, lijcutettavata calua on. Joca nijtä<br />
sitten holho eli huoneeseensa corja, cuin<br />
niille on palca tarittu, ja eij tahdo wastahan<br />
otta. Maxakaan colmet marca colmehen<br />
osahan, Ja paetcaat pois Caupungista,<br />
jotka eij paluella tahdo.”<br />
Tekstin selitykseksi mainittakoon, että<br />
”colmet marca colmehen osahan” tarkoitti<br />
sakkoa, joka jaettiin tasan asianomistajan,<br />
kihlakunnan ja kruunun välillä.<br />
Isännän valtakin turvattiin lailla<br />
Patriarkaalisessa sääty-yhteiskunnassa<br />
vallitsi saman tapainen työvelvollisuus<br />
kuin meillä sodan aikana. Vain siitä oli<br />
laissa säännöksiä; ei mistään sellaisesta,<br />
jota voitaisiin verrata nykyaikaiseen työntekijäin<br />
suojeluun. Jokaisella jolla ei ollut<br />
itsenäistä elinkeinoa, oli velvollisuus olla<br />
toisen palveluksessa.<br />
Laajalle ulottuva isännänvalta turvattiin<br />
sekin lain säännöksillä. Toisaalta isännänvallan<br />
vastapainona oli isännän velvollisuus<br />
antaa tarvittaessa huoltoa palkollisilleen.<br />
Tällaisina olosuhteet pysyivät<br />
vuosisatoja, ilman että mitään räikeitä<br />
epäkohtia olisi esiintynyt.<br />
Pientä täydennystä lainsäädännössä tapahtui<br />
1600-luvun alkupuoliskolla, kun<br />
Ruotsi-Suomen valtakunnalle säädettiin<br />
ammattikuntajärjestys. Se koski lähinnä<br />
käsityöammattien itsenäistä harjoittamista.<br />
Asetus työsuojelusta vuonna 1889<br />
Tilanne muuttui perinpohjin, kun varsinainen<br />
konevoimaa käyttävä teollisuus<br />
alkoi kehittyä. Euroopan suurissa teollisuusmaissa<br />
tämä läpimurto tapahtui 1700-<br />
luvun viimeisellä vuosikymmenellä.<br />
Tähän uuteen kehitykseen ei yhteiskunta<br />
ollut millään tavoin varautunut. Ensimmäinen<br />
työsuojelulaki maassamme oli<br />
1889 annettu asetus teollisuusammateissa<br />
olevain työntekijäin suojelemisesta. Lainsäädännön<br />
kehitystä Suomessa hidasti se,<br />
että ”routavuosina” valtiopäivät kutsuttiin<br />
koolle vain harvoin Suomen ollessa Venäjän<br />
keisarikunnan osana. Kuitenkin saatiin<br />
1908 aikaan laki työstä leipomoissa. Siinä<br />
kiellettiin yötyö, joka oli ollut leipomoilla<br />
yleisenä sääntönä, ja työaika rajoitettiin 48<br />
tuntiin viikossa. Vuonna 1917 säädettiin<br />
sitten laki 8 tunnin työajasta. Työoikeus<br />
muodostaa nykyisin erittäin laajan ja monipuolisen<br />
lainsäädännön alan.<br />
Kansainväliset ihmisoikeudet<br />
Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset<br />
ovat osa Suomen sisäistä oikeutta.<br />
Kaikissa maissa näin ei ole. Kansallisen ja<br />
kansainvälisen tiukkaa erottelua toteuttavat<br />
(dualistiset) maat soveltavat sisäisesti<br />
vain omaa perustuslakiaan ja lainsäädäntöään,<br />
vaikka maat ovatkin vastuussa<br />
myös kansainvälisten sopimusten noudattamisesta.<br />
Päinvastaista ääripäätä edustaa monismi<br />
eli tilanne, jossa valtion kansainväliset<br />
sopimukset ovat automaattisesti myös<br />
valtion oman lainsäädännön osa. Suomea<br />
velvoittavia ihmisoikeussopimuksia on<br />
laadittu etenkin YK:n ja Euroopan neuvoston<br />
piirissä.<br />
Suomi on omaksunut keskitien: kansainvälistä<br />
oikeutta ja sisäistä lainsäädäntöä<br />
pidetään periaatteessa toisistaan erillisinä<br />
oikeusjärjestyksinä. Käytännössä ero<br />
katoaa, jos eduskunta säätää erillisen lain,<br />
joka antaa jollekin kansainväliselle sopimukselle<br />
kansallisen lain aseman.<br />
Suomessa kansalliset perusoikeudet<br />
ja kansainväliset ihmisoikeudet muodostavat<br />
toisiaan täydentävän oikeudellisen<br />
suojajärjestelmän. Vuonna 1995 voimaan<br />
tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydessä<br />
perus- ja ihmisoikeuksia lähennettiin<br />
toisiinsa sisällöltään, tulkinnaltaan ja valvonnaltaan.<br />
Samalla lisättiin niiden suoraa<br />
sovellettavuutta tuomioistuimissa ja viranomaisissa<br />
sekä parannettiin yksityisen<br />
ihmisen mahdollisuutta vedota perus- ja<br />
ihmisoikeuksiinsa käytännön lainsovelta-<br />
AAKUSTI 2/2009 27
Change language