Pohjanmaan Opettaja 1/2019

POHJANMAAN OPETTAJA 

ÖSTERBOTTENS LÄRARE 

1/2019 18.4.2019 

www.oajpohjanmaa.fi

Kuntokortti 2019 

Opettaja:______________________________________________________________________ 

Osoite:________________________________________________________________________ 

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________ 

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 13–22 (25.3–2.6) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. 

Minimiaika on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika. 

Palauta kuntokortti 7.6.2019 mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie 98, 

68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut 3 x 50 € lahjakortin 

arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan Pohjanmaan opettaja -lehden syksyn numerossa. 

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht. 

13 

14 

15 

16 

17 

18 

19 

20 

21 

22 

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________ 

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo 

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muutpallopelit 

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti 

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash 

M= jokin muu laji 

2 1/2019

Ilmastonmuutos 

koulutuksessa 

Uusi eduskunta on juuri valittu ja 

hallitusneuvottelut ovat alkamassa. 

Vaalia edeltävissä keskusteluissa on noussut 

esille mm. sote-asiat, koulutuskysymykset 

ja ilmastonmuutos. Vaalikentillä on kuultu 

monenlaisia lupauksia, joiden lunastamisen 

aika koittaa hallitusohjelman kirjauksissa 

ja niiden toteuttamisessa. Minun 

suurin huoleni kohdistuu ilmastonmuutokseen, 

tarkemmin sanottuna koulutuksen 

ilmastonmuutokseen. 

Olen kuullut opettajilta viime aikoina aivan liian 

usein lauseen ”tämä työ uuvuttaa, voisin tehdä jotain 

aivan muuta”. Ilmasto päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa 

yleensä on kuumentunut. Huolestuttavinta 

on, että tämäkin ilmastonmuutos kiihtyy. Ryhmäkoot 

ovat monin paikoin liian suuria. Tai jos ryhmäkoko on 

sopiva, niin ryhmän heterogeenisuus aiheuttaa haasteita. 

Tuijottaminen pelkkään ryhmäkokoon kun ei kerro 

koko totuutta. Esimerkiksi käytöshäiriöt, inkluusio ilman 

riittävää tukea, monikulttuurisuus ja näistä kaikista 

aiheutuvat palaverit ja dokumentoinnit lisäävät opettajien 

työtaakkaa ja nakertavat työhyvinvointia. Näiden 

lisäksi tunnolliset opettajat kantavat huolta myös niistä 

oppilaista, joilla ei ole esim. oppimisen kanssa ongelmia. 

Heilläkin tulisi olla oikeus opettajalta saamaan 

oppimisen tukeen. 

Pienenevien resurssien aikakaudella koko kasvatusja 

koulutussektori on vahvasti paineistettu. Opettajat 

toimivat monin paikoin jaksamisensa äärirajoilla. 

Esimiehet ja johtavat viranhaltijat joutuvat tekemään 

vaikeita päätöksiä vähäisten resurssien vuoksi. Oma 

lukunsa on vielä huonokuntoiset rakennukset, jotka 

edelleen vähentävät työssä jaksamista ja pahimmillaan 

vaarantavat opettajien terveyden. Kun tähän lisätään 

yhteiskunnassa vallalla oleva ajatus ”vähemmällä pitää 

tuottaa enemmän”, niin arveluttaa, miten Suomi yhteiskuntana 

tulee pärjäämään tulevina vuosikymmeninä. 

Mitä tapahtuu, jos iso osa kasvatusja opetushenkilöstöstä 

uupuu työtaakkansa alle? Mielestäni silloin yksi 

yhteiskunnan vankimmista kivijaloista sortuu. 

Koulutuksen ilmastonmuutoksen parantamiseen löytyy 

onneksi keinoja. Katseet kohdistuvat yhä tiukemmin 

uuden eduskunnan ja hallituksen toimiin. Eduskunnan 

päätehtäväthän ovat lakien säätäminen ja valtion talousarviosta 

päättäminen. Uusi eduskunta ja eritoten 

1/2019 

Klimatförändring 

i utbildningen 

D 

en nya riksdagen har just valts och 

regeringsförhandlingarna håller 

på att börja. I diskussionerna före valet 

behandlades bland annat vårdreformen, 

utbildningsfrågor och klimatförändring. 

På valfälten har man fått höra många olika 

löften, och då regeringsprogrammet utarbetas 

är det dags att förverkliga löftena. 

Min största oro riktar sig till klimatförändringen 

och närmare sagt klimatförändringen 

inom utbildningen. 

Den senaste tiden har jag alltför ofta fått höra lärare 

säga att ”det här arbetet tröttar ut mig, jag skulle kunna 

göra något helt annat”. Klimatet i daghem och skolor 

samt på läroanstalter har överlag hettats upp. Det mest 

oroväckande är att även den här klimatförändringen 

kommer att trappas upp. Grupperna är ställvis alldeles 

för stora. Eller om grupperna är lämpligt stora så kan utmaningarna 

uppstå om gruppen är väldigt heterogen. Det 

är inte gruppstorleken som berättar hela sanningen. Till 

exempel beteendestörningar, inkluderande utbildning 

utan tillräckligt med stöd, mångkultur och alla möten 

och dokumenteringar som allt detta leder till ökar lärarens 

arbetsbörda och sliter på välmåendet i arbetet. Utöver 

detta oroar sig samvetsgranna lärare också till exempel 

för de elever som inte har problem med inlärning. Även 

de borde ha rätt att få stöd för sin inlärning från läraren. 

Under en tid då resurserna minskar, riktas ett starkt 

tryck till hela bildnings- och utbildningssektorn. På många 

ställen befinner sig lärarna på den yttersta gränsen för 

att orka. Cheferna och de ledande tjänsteinnehavarna är 

tvungna att fatta svåra beslut på grund av de bristande 

resurserna. Byggnader som är i dåligt skick är ett kapitel 

för sig. Dessa problem gör det ännu svårare att orka med 

arbetet och i värsta fall hotar de lärarnas hälsa. När man 

ytterligare lägger till den rådande tanken i samhället om 

att ”man måste producera mer med mindre” så förundrar 

man sig lätt över hur Finland kommer att klara sig som 

samhälle under de kommande årtiondena. Vad händer 

om en stor del av personalen inom fostran och undervisning 

faller under sin arbetsbörda? I en sådan situation 

brister en av samhällets stadigaste stöttepelare. 

Det finns tack och lov metoder för att förbättra klimatet 

inom utbildningen. Blicken riktas allt mer mot den nya 

riksdagens och regeringens åtgärder. Riksdagens huvudsakliga 

uppgift är att stifta lagar och fatta beslut om 

3

hallitus tulevat vahvasti ohjaamaan päätöksillään, millaiseksi 

Suomen koulutusilmasto muotoutuu. 

Tärkeää on huomata, ettei koulutusilmaston parantaminen 

ole este paljon puhutulle kilpailukyvylle. 

Päinvastoin, koulutukseen satsaaminen nimenomaan 

parantaa Suomen kilpailukykyä. Harva nimittäin tulee 

ajatelleeksi, että tänä vuonna syntyvät lapset ovat työelämässä 

vielä 2080-, jopa 2090-luvulla. Se, millaisia 

koulutusratkaisuja tehdään nyt, vaikuttavat vuosikymmeniä 

eteenpäin edellä mainittujen lasten elämässä. 

Uusilla kansanedustajilla tulee olla vahva visio keinoista 

luoda kansainvälisesti menestyvä Suomi ja rohkeutta 

tehdä päätöksiä, joilla turvataan osaavan työvoiman 

saatavuus vielä vuosisadan loppupuolellakin. Nyt on se 

hetki, kun kasvatus, koulutus ja tutkimus tulee nähdä 

investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä kulueränä. 

Kari Nieminen 

puheenjohtaja 

OAJ Pohjanmaa 

regeringens budgetförslag. Genom sina beslut kommer 

den nya riksdagen och i synnerhet regeringen att ha en stor 

inverkan på hurdant utbildningsklimat vi har i Finland. 

Det är viktigt att observera att ett förbättrat utbildningsklimat 

inte är ett hinder för den mycket omtalade 

konkurrenskraften. Tvärtom – att satsa på utbildningen 

förbättrar faktiskt Finlands konkurrenskraft. Det är få 

som kommer att tänka på att de barn som föds i år fortfarande 

befinner sig i arbetslivet på 2080- och till och med 

på 2090-talet. De beslut som fattas om utbildningen i dag 

påverkar ovan nämnda barns liv i årtionden framöver. 

Nya riksdagsledamöter ska ha en stark vision om hurdana 

metoder som behövs för att skapa ett internationellt 

framgångsrikt Finland och mod att fatta sådana beslut 

som tryggar tillgången till kunnig arbetskraft även i slutet 

av århundradet. Vi står nu vid en punkt där fostran, 

utbildning och forskning ska ses som en investering i 

framtiden och inte bara som en kostnad. 

Kari Nieminen 

ordförande 

OAJ Österbotten 


Toimituskunta: 

Lasse Mansikka-aho 

päätoimittaja 

mansikkalasse@gmail.com 

040 559 4033 

18.4.2019 

Heli Katajamäki, YLL 

Merja Tomperi-Olkkonen, OAO 

Tiina Kankkonen, OAY 

Antti Hynönen, OAY 

Mikko Metsäranta, OAY 

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL 

Minna Herttua-Niemi, LTOL 

ISSN: 

0785-9260 

Painopaikka: 

Waasa Graphics Oy 

Kansikuva: Matti Sippola 


Valtuusto 

velvoittanut 

työaikakokeiluihin 

Tämä kevät on todella kiireistä aikaa 

koko OAJ:lle ja toimintakentällemme. 

Eduskuntavaalit ja niiden jälkeen 

tehtävä maan hallituksen hallitusohjelma 

ohjaavat päätöksentekoa, jolla on suuret 

vaikutukset koko jäsenkuntaamme. 

Jatketaanko resurssileikkauksia vai vahvistetaanko 

koulutuksen, kasvatuksen ja 

tutkimuksen resursointia? Tuleeko esiopetus 

velvoittavaksi kaikille 5-vuotiaille, saadaanko 

riittävä erityinen tuki varhaiskasvatukseen, 

mitkä ovat ryhmäkokorajat? Pidennetäänkö 

oppivelvollisuutta, miten korjataan murentunutta 

erityistä tukea? Kuinka ja millä volyymillä paikataan 

kuralle ajettua ammatillista koulutusta? Onnistutaanko 

lopultakin vahvistamaan lukioiden rahoitusta? Jatkuuko 

duaalimalli korkea-asteella ja jos, niin millä reunaehdoilla? 

Miten järjestetään ja rahoitetaan aivan välttämätön 

työikäisten osaamisen jatkuva kehittäminen? Miten 

taataan, että tasa-arvoisesti vapaa sivistystyö ja taiteen 

perusopetus ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa? 

Ja siinä ohessa tuleva hallitus päättää 8–10 

miljardin euron hävittäjähankinnoista, korottaa 

eläkkeitä miljardilla ja tekee jonkin miljardin 

liikenneväyläinvestointiohjelman. 

Tulemme näkemään hallitusohjelmakirjaukset myös 

ilmastokysymyksistä, maahanmuuttajapolitiikasta ja 

kun pitäisi tehdä se sote-uudistuskin. Unohtamatta 

hallituksen pöydälle varmasti tulevaa sosiaaliturvauudistusta, 

jonka osaksi jotkut haluavat 10-15 miljardia 

euroa maksavan vastikkeettoman perustulomallin. 

Eli punnerrettavaa edunvalvonnassa tuollakin lohkolla 

riittää. Tehkäämme kaikilla järjestömme toiminnan 

tasoilla kaikki mahdollinen vaikuttamistyö, että mottomme, 

#koulutusratkaisee, läpileikkaa koko hallitusohjelman. 

Laadukas koulutushan on ratkaisu likipitäen 

kaikkiin keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 

Talven mittaan on jäsenkunnassamme käyty varsin 

ravakkaa, osin muita näkemyksiä kuuntelematonta keskustelua 

vuosityöajasta. OAJ:n valtuustossa on koko 

2000-luvun ajan käyty keskustelua opettajien työaikamallin 

toimivuudesta opettajan työkuvan ja profession 

muuttuessa yhteiskunnan myötä. 

Jo tavoiteohjelmassa vuosille 2000-04 valtuus- 


Fullmäktige 

ålade 

arbetstidsförsök 

V 

åren är bråda tider för OAJ och hela 

verksamhetsfältet. Riksdagsvalet och 

det kommande regeringsprogrammet som 

sedan styr beslutsfattandet påverkar storligen 

hela vår medlemskår. 

Fortsätter resursnedskärningarna eller 

stärker man resurserna för utbildning, 

fostran och forskning? Kommer den 

förpliktande förskoleundervisningen att 

omfatta alla 5-åringar, hur utformas det 

särskilda stödet och gränserna för gruppstorleken 

inom småbarnspedagogiken? Ska läroplikten 

förlängas och hur ska det söndervittrade särskilda stödet 

korrigeras? Hur och i vilken omfattning ska den 

nedkörda yrkesutbildningen lyftas upp? Lyckas man 

äntligen förstärka gymnasiefinansieringen? Fortsätter 

dualmodellen på högskolenivån och i så fall med hurdana 

ramvillkor? Hur arrangeras och finansieras den arbetsföra 

befolkningens utvecklande av kunnandet? Hur 

tryggas att alla medborgare jämlikt har tillgång till fritt 

bildningsarbete och grundläggande konstundervisning? 

Dessutom ska den kommande regeringen besluta 

om jaktplansanskaffningar för 8–10 miljarder euro, höja 

pensionerna för cirka en miljard och utarbeta investeringsprogram 

för trafikleder i miljardklassen. 

Regeringsprogrammet kommer även att omfatta klimatfrågor 

och invandrarpolitik. Vi ska inte heller glömma 

social- och hälsovårdsreformen som också finns på 

agendan. Härtill kommer socialskyddsreformen som säkert 

kommer att sysselsätta regeringen; en del vill införa 

en modell med basinkomst som inte förutsätter någon 

motprestation och som skulle kosta 10–15 miljarder euro. 

Det finns alltså en hel del för intressebevakningen att bita 

i. Med påverkansarbete ska vi på alla organisationens verksamhetsnivåer 

se till att vårt motto #utbildningavgör genomsyrar 

hela regeringsprogrammet. En högklassig utbildning 

är ju svaret på så gott som alla centrala samhällsfrågor. 

Under vintern har det inom medlemskåren pågått en 

synnerligen rapp diskussion om årsarbetstid, där man inte 

alltid har varit så lyhörd för andras synpunkter. Under 

hela 2000-talet har OAJ:s fullmäktige diskuterat lärarnas 

arbetstidsmodell och hur modellen fungerar då lärarnas 

arbetsuppgifter och profession ändras i takt med samhället. 

Redan i målprogrammet för åren 2000–04 bes- 

5

to päätti, että ”työaikajärjestelmien on turvattava, että 

kaikki opettajan ja lastentarhanopettajan tekemä työ 

luetaan työaikaan ja myös palkkauksen perusteeksi”. 

Toimintasuunnitelmassa 2000-02 todetaan, että 

”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta 

ja -työaikaa koskevia kokeiluja.” 

Vuosien 2014-18 tavoiteohjelma edellyttää, että koko 

opetushenkilöstön työajan suunnittelussa huomioidaan, 

että se mitoitetaan todellisuutta vastaavasti ja yhdenvertaisesti. 

Opetusalan työaikajärjestelmiä linjattiin 

kehitettäväksi siten, että työaikaan luetaan kaikki työ 

ja kaikesta työstä maksetaan palkka. Noiden valtuuston 

päätösten mukaisesti OAJ:n hallitus on toiminut, muuta 

vaihtoehtoahan ei olisi ollutkaan. 

Opettajien työn ydin on oppimisen edistäminen. 

Kaukana takana on se aika, jolloin opettajan työn voisi, 

tai se tulisi rajata vain ja ainoastaan oppituntien pitämiseen 

ja niihin liittyviin valmistelu- ja jälkitöihin. 

Esimerkiksi oppimispolkujen yksilöllistäminen, jatkuva 

arviointi ja uudet opetussuunnitelmat vaativat aiempaa 

enemmän opettajien yhteistyönä tekemää suunnittelua, 

opetustyön arviointia ja yhteistyötä kodin kanssa. 

Laajasti työelämää muuttavat tekijät, kuten digitalisaatio, 

tulevat vaikuttamaan myös opettajan työhön. 

Muutoksen tahti ei tule hidastumaan, vaan ennemminkin 

kiihtymään. 

Perusopetuksen kokeilun tavoitteena onkin katsoa 

tulevaan ja etsiä sellainen työaikajärjestelmä, joka nykyistä 

opetusvelvollisuusmallia paremmin pysyy jatkuvan 

muutoksen mukana. 

Opetusalan työolobarometrin mukaan varsin monet 

opettajat ahkeroivat töidensä parissa yli 40-tuntisia työviikkoja. 

OAJ:n kokeilun tavoitteena on myös selvittää, 

voisiko vuosityöaika rajata opettajien työtaakkaa, jotta 

opettajat eivät väsy työssään. 

Kyseessä on aito kokeilu, jonka avulla kerätään kokemuksia 

siitä, millainen työaikamalli toimii. Kokeilujen 

takaraja on 31.7.2023. Päätökset mahdollisista palkkausjärjestelmän 

muutoksista tai niiden muuttamattomuudesta 

tehdään vasta keväällä 2022 valittavan valtuuston 

ja hallituksen kaudella. 

Meillä on täysi syy uskoa, että tuolloiset päättäjät 

tekevät ratkaisut, jotka ovat kokonaisuus huomioon 

ottaen jäsenkunnan parhaaksi. Sellaista kokeilua ei 

taida historia tuntea, jossa kokeiluversio olisi suoraan 

kelvannut lopputulokseksi. 

Olli Luukkainen 

Puheenjohtaja 

lutade fullmäktige att arbetstidssystemen måste trygga 

att allt det arbete som lärarna och barnträdgårdslärarna 

gör, måste räknas in i arbetstiden och också utgöra 

grund för lönen. I verksamhetsplanen för 2000–02 

konstateras att man ska utveckla och utvidga försök 

som gäller lärarnas helhetslön och -arbetstid. 

I målprogrammet för 2014–18 förutsätts att man 

i arbetstidsplaneringen för hela undervisningspersonalen 

dimensionerar arbetstiden likvärdigt och till att 

motsvara verkligheten. Man drog upp riktlinjer för att 

utveckla arbetstidssystemen inom utbildningssektorn 

så att allt arbete räknas med i arbetstiden och att för allt 

arbete betalas lön. OAJ:s styrelse har agerat i enlighet 

med dessa fullmäktigebeslut precis som sig bör, andra 

alternativ har inte ens funnits. 

Kärnan i läraryrket är att främja lärandet. Den tiden 

är förbi då lärarens arbete kan begränsas till endast 

lektioner jämte för- och efterarbete. Till exempel 

individuella lärstigar, kontinuerlig utvärdering och nya 

läroplaner kräver i högre grad än tidigare samplanering 

av lärarna, utvärdering av undervisningen och samarbete 

med hemmen. Faktorer som i hög grad förändrar 

arbetslivet, så som digitaliseringen, kommer också att 

påverka lärarnas arbete. Förändringstakten kommer 

inte att bli långsammare, snarare tvärtom. 

Syftet med arbetstidsförsöket inom den grundläggande 

utbildningen är att blicka framåt och ta fram 

ett arbetstidssystem som bättre än det nuvarande systemet 

med undervisningsskyldigheter, klarar av ständiga 

förändringar. 

Enligt utbildningssektorns arbetslivsbarometer arbetar 

väldigt många lärare mer än 40-timmar per vecka. 

Syftet med OAJ:s försök är också att utreda ifall man 

med årsarbetstid kan begränsa arbetsbördan så att lärarna 

inte förlorar orken i arbetet. 

Det är alltså frågan om ett äkta försök med vars hjälp 

vi samlar erfarenheter för ett fungerande arbetstidssystem. 

Tidsgränsen för försöken är 31.7.2023. Först under 

följande mandatperiod tas beslut om eventuellt ändrat 

eller oförändrat lönesystem av det fullmäktige och den 

styrelse som väljs våren 2022. 

Vi har all orsak att tro att beslutsfattarna då fattar 

beslut som med tanke på helheten bäst gagnar medlemskåren. 

Historien känner knappast till något sådant 

försök där försöksversionen i oförändrad form skulle 

ha resulterat i en slutmodell. 

Olli Luukkainen 

Ordförande 


Om digitalisering 

För ett tag sedan klev rektorn ut ur sin 

trygga skolvärld och lyssnade in näringslivet. 

Betraktade regionens näringslivsseminarium 

med skolledarens ögon. 

Under en längre tid har begreppet digitalisering 

snurrat i mitt huvud, snurrat och 

väckt tanke efter tanke. 

Bland företagare är digitaliseringen ett 

solklart mervärde. Där innoveras, visioneras 

och planeras för ständig utveckling 

mot digitänk som förbättrar verksamheten. 

Digitaliseringen är så naturlig att det till och med är så 

att säga gammalmodigt att föreläsa kring temat. Det 

som är intressant är nästa steg och nästa steg. Ett ack så 

fascinerande tänkesätt för pedagogen på bänkrad fem. 

I vardagen har jag glädjen att möta underbara ungdomars 

digifunderingar. Digitaliseringen är fullkomligt 

naturlig för dem. Kunskapen söker man på nätet just 

i det ögonblick man behöver den. YouTube ger svaren 

på frågan varför. Ungdomar fäller ofta kommentaren 

– det måste ju finnas en app för det här. Nyttan av 

digitaliseringen är solklar. 

Dyker åter in i utbildningsvärlden och låter digitalisering 

vara ledordet. Bakom digitaliseringen av studentexamen 

ligger ett politiskt beslut. Därmed har man ett 

mål som är ganska tydligt vad digitalisering beträffar. 

Men då kommunernas resurser varierar ges elever olika 

förutsättningar att prestera vid slutmålet. 

Yrkesutbildningen står nära yrkeslivet och deras digitaliseringsprocess 

blir därför tydlig. Att digitaliserade 

närstudier ger ett mervärde tvivlar jag på, men låter 

mig ändå övertygas om att yrkesutbildningens digistig 

är riktgt ”jess”. 

Ja, men så öppnar jag så dörren till min egna butik 

- grundundervisningens fantastiska marknad. Den 

marknaden präglas av ”har du som elev tur så får du en 

bred digitaliseringsgrund att stå på”. Läroplanen från 

2016 sågs som någonting nytt och omvälvande då den 

kom. Jag ser fördelarna med läroplanen och visst ser 

jag det positiva med att vi utöver kunskapsmål även 

fått vardagskompetenser. Men otydligheten i vad vi 

inom grundskolan förväntas leverera vad 

digitalkompetens beträffar är uppenbar. 

Kompetenserna ska ingå i varje läroämne 

och genomsyra allt. Men vad är det egentligen 

vi ska göra? Otydlighet ger utrymme 

för fria tolkningar där kvaliteten inte är 

ledstjärnan. 

Som en del av landets spetsprojekt anslogs 

medel för digitutoter. Tanken var att 

digitaliseringen i våra skolor skulle stimuleras 

och få fart. En vacker tanke. Men projektfinansiering 

ställer krav på utbildningsanordnarna, 

det ska ansökas och byråkratiseras för att eventuellt få 

medel. Till den här lilla historien hör att digitutorerna 

så småningom blev tutorer. Uppdrag digitalisering blev 

implementering av LP 2016. Slutresultatet var att digiskuttet 

inte nödvändigtvis blev något skutt. Det blev 

kanske en implementering av formativ bedömning eller 

någonting ditåt. 

Vi har ungdomar som lär sig digitalt, vi har ett när ings liv 

som digitaliserar febrilt och vi har andra stadiets utbildningar 

som tagit kliv framåt. Den skola jag representerar 

har fokuserat på att ta, om inte ett kliv, så åtminstone ett 

steg framåt. Ett strukturerat litet steg. Men det jag efterlyser 

är ett tydligt nationellt program för digitalisering i 

grundskolan med tydliga mål som möter elevers vardag 

och framtidens behov. Och naturligtvis en resurs för verktyg 

att förverkliga målsättningen. 

Lärande är inget statiskt begrepp. Läsning är inget 

statiskt begrepp. Lärande och läsning ser annorlunda 

ut då böcker inte längre är synonymt med vägen till 

kunskap. En del av grundskolans uppdrag är och förblir 

att förse elever med baskunskap för att kunnat a 

sig an världen. En del av grundskolans uppdrag är att 

träna den växande elevens hjärna för framtiden. Men 

den största biten av vårt uppdrag är möta eleverna där 

som de är och leda dem så långt det är möjligt. Och då 

behövs en röd och tydlig digitaliseringstråd som kantar 

varje individs lärstig. 

Inger Damlin, vice ordförande OAJ Österbotten 


7

Tarvitaanko 

tätä lehteä? 

Hyvä lukija. Viestinnässä meneillään 

oleva murros on pakottanut myös 

tätä lehteä julkaisevan OAJ Pohjanmaan 

alueyhdistyksen miettimään kädessäsi olevan 

lehden toimittamisen tulevaisuutta. 

Vaihtoehtoina ovat nousseet esille 

Pohjanmaan opettajan julkaiseminen 

printtiversiona normaaliin tapaan, lehden 

julkaiseminen digitaalisessa muodossa 

alueydistyksen verkkosivuilla tai lehden 

julkaisun lopettaminen kokonaan. 

Viimeksi mainitussa tapauksessa lisättäisiin nykyistä 

enemmän panostusta OAJ Pohjanmaan verkkosivujen 

sisällöntuotantoon. Päätöksenteon pohjaksi tarvitsemme 

alueyhdistyksemme jäsenten näkemystä asiasta. OAJ 

Pohjanmaan verkkosivuilta (www.oajpohjanmaa.fi) löydät 

Pohjanmaan opettajan jatkoa koskevan kyselyn, 

johon vastaamalla voit omalta osaltasi vaikuttaa tämän 

lehden julkaisuun jatkossa. Mielipiteesi on tärkeä! 

Tätä lukiessasi eduskuntavaalien tulos on selvillä ja tunnustelut 

tulevan hallituksen kokoonpanosta 

alkaneet. On mielenkiintoista seurata 

miten tulevan hallituksen muodostavat 

puolueet lunastavat ennen vaaleja antamansa 

koulutukseen liittyvät lupauksensa. 

Ennen vaaleja Educa-messsuilla järjestetyssä 

vaalipaneelissa kaikkien puolueiden 

puheenjohtajat olivat sitä mieltä, että 

koulutukseen rahoitusta tulisi lisätä. Nyt 

kun Suomen talous on saatu kuntoon, niin 

tämä lupaus on myös helppo toteuttaa. 

Oma mielenkiintonsa on myös siinä riittääkö tulevalla 

hallituksella tahtoa OAJ:n tärkeänä pitämän oppivelvollisuuden 

pidentämiseen 18-vuoden ikään saakka. 

Oikein hyvää kevättä ja tulevaa kesälomaa kaikille 

Pohjanmaan opettajan lukijoille! 

Lasse Mansikka-aho 

päätoimittaja 

lassema@suomi24.fi 

Pohjanmaan opettaja -lehden kehittämiskysely 

Mitä mieltä olet Pohjanmaan opettaja-lehdestä? Miten sitä voitaisiin kehittää palvelemaan paremmin 

alueemme opettajia? 

Vastaa kyselyyn ja anna meille vinkkejä. Kysely on auki 31.5.2019 saakka. 

https://my.surveypal.com/Pohjanmaan-opettajalehden-kehittamiskysely 

Kiitos vastauksistasi! 

Enkät om utvecklingen av tidningen Österbottens lärare 

Vad tycker du om tidningen Österbottens lärare? Hur kunde tidningen utveclas för att bättre betjäna 

lärarna i vår region? 

Svara på enkäten och ge oss tips. Du kan svara på enkäten fram till 31.5.2019. 

https://my.surveypal.com/Enkat-om-utveclingen-av-tidningen-Osterbottens-larare 

Tack för dina svar! 


Alueasiamiehen helmiä 

OAJ:n alueasiamiehen tehtävät ovat erinomainen 

alueellinen näköala- ja vaikuttajapaikka. Monet 

tilaisuudet ja kohtaamiset auttavat ymmärtämään opettajuutta 

laajemmin. Alueasiamies voi kehittää omaa 

toimintaansa omien vahvuuksiensa ja alueen tarpeiden 

mukaisesti. OAJ Pohjanmaan alueasiamiehenä olen saanut 

tehdä yhteistyötä monien sitoutuneiden, taitavien ja 

asiantuntevien, kannustavien ja rohkaisevien ihmisten 

kanssa. Teidät kaikki tulen aina muistamaan. 

Alueasiamies voi verkostoitua ja liittää yhteen alueen 

eri opettajakuntia. Olenkin ollut erittäin iloinen ja 

etuoikeutettu saadessani tehdä tätä mielenkiintoista ja 

opettavaista tehtävää syksystä 2014 alkaen. Olen oppinut 

noiden viiden alueasiamiesvuoden aikana paljon 

ja joitakin helmiä haluaisin jakaa kaikille alueemme 

opettajille ja myös tulevalle alueasiamiehelle. 

1. Yhdessä tekeminen on voimaa 

Ammattiyhdistystoiminta on oman työn ohella tehtävää 

vapaaehtoistyötä. Siihen tarvitaan sitoutuneita, luotettavia 

ja innovatiivisia henkilöitä, jotka antavat aikaansa. Yksin ei 

saa mitään aikaiseksi. Alueyhdistyksessä on paljon loistavia 

tyyppejä, joiden into tarttuu ja joiden esimerkistä itsekin 

uskaltaa. Kannattaa hakeutua tällaisten henkilöiden seuraan. 

Paikallisyhdistyksille toivoisin entistä enemmän rohkeutta 

tehdä yhteistyötä toisten paikallisyhdistysten 

kanssa. Jäsentilaisuudet ja virkistystoiminta toteutusivat 

varmasti paremmin, kun olisi suurempi joukko, josta 

kutsua opettajia mukaan. Moni hieno tilaisuus on jäänyt 

toteutumatta kun omat joukot eivät ole riittäneet. 

Verkostotapaamisien soisin myös jatkuvan, vaikka en 

jatkossa olekaan niitä järjestelemässä. Verkostotapaamisissa 

saa lähellä sitä kaivattua vertaistukea, jolla jaksaa ja uskaltaa 

kokeilla ja saa toisilta kuulla, että on oikeassa. 

Verkostotapaamisissa voi peilata omia haasteitaan ja auttaa 

toisia samojen ongelmien kanssa painivia. 

2. Edunvalvontaa ei voi ulkoistaa 

Edunvalvonta on ketju, jossa jokaisella osasella on oma 

merkityksensä. Valtakunnallisesti tehdään suuria päätöksiä, 

alueellisesti tuodaan esille alueellisia ratkaisuja 

ja paikallisesti viilataan yksityiskohtia. Paikallinen sopiminen 

tulee jatkossa lisääntymään ja siksi on opittava 

pitämään yhteyksiä ja esittämään perusteltuja rakentavia 

vaihtoehtoja. Paikallisyhdistysten on mietittävä edunvalvontaa 

ja vaikuttamista systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, 

jotta sitten paikallisen sopimisen tullessa tehtäväksi 

on suunnitelma, yhteydet ja näkemys. 


Yksittäisen jäsenen rooli omana edunvalvojanaan 

korostuu entisestään. Jokaisen pitää tietää mitä on sopimuksin 

sovittu ja mistä oma työ koostuu. Jos opettaja 

vain tekee laput silmillä eikä ajattele, opettajaa käytetään 

hyväksi. Jos jokin työssä muuttuu ja muutos mietityttää, 

yhteydenotto omaan luottamusmieheen on otettava 

heti. Pitkittyneitä asioita on vaikeampi korjata. Jokaisen 

opettajan pitäisi uskaltaa ottaa selvää ja ajaa omia etujaan 

eikä vain tyytyä kohtaloonsa. Ruikuttaminen ei 

auta jos itse ei jaksa perehtyä ja pitää kiinni omista 

oikeuksistaan. 

3. Opettaja, arvosta itseäsi ja ammattiasi 

Moni ulkopuolinen luulee tietävänsä nykyisestä koulumaailmasta 

ja opettajan työstä kaiken. Mutta ei kuitenkaan 

tiedä! Koulumaailmassa näkyy yhä enemmän 

levottomuus, rajattomuus ja juurettomuus. Opettajan 

työ on kurin pitoa ja riitojen selvittämistä eikä opettaja 

voi tehdä sitä mitä rakastaa; opettaa. Moni on keinoton 

ja uupunut. Resursseja leikataan ja tilat eivät ole terveelliset. 

Opettaja vain joustaa kuin kuminauha. Joskus 

paraskin katkeaa. 

Opettajan on vaikea nostaa ongelmia pöydälle, koska 

hänellä on vaitiolovelvollisuus ja vahvasti koettu virkavastuu. 

Opettaja yrittää purra hammasta ja selvitä. 

Asioista kannattaa kuitenkin puhua; lähiesimiehelle, 

luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle. Se, miten 

9

opettaja kokee jaksavansa luokassaan, vaikuttaa kaikkeen 

luokan toimintaan. Opettajalla on oikeus saada 

tehdä työtään turvallisissa ja terveissä olosuhteissa, juuri 

niin kuin hänestä on parasta. 

Ole siis rohkeasti omanlaisesi opettaja ja katso itseäsi 

ihaillen. Kukaan muu ei tee työtäsi kuten sinä; sinnikkäästi 

joka päivä lapsen, nuoren tai aikuisen elämän 

edistämiseksi. Sinä välität ja sinulla on oikeus siihen, 

että sinustakin välitetään. Lausu itsellesi kiitos, että taas 

tänään teit maailman tärkeintä työtä! Kohtasit lapsen 

tai nuoren, osoitit hänelle myötäelämisen taitoa, opastit 

häntä oivaltamaan ja olit hänelle aikuisen malli. Olit 

hetken ehkä se ainut aikuinen, joka pysähtyi ja välitti. 

Sinulta vaaditaan paljon, mutta joskus se pienin hetki 

on kuitenkin tärkein ja unohtumattomin. Sinä olet 

loistava opettaja! 

Kiitos kaikille kuluneista vuosista ja kohtaamisista! 

Ottakaa vastaan uusia alueasiamies yhtä lämpimästi, 

rohkaisten ja kannustaen kuin minutkin. Hyvää kevättä 

kaikille! 

Tuula Ala-Lantela 

alueasiamies 

Vuoden luokanopettaja 

Pohjanmaalla: Karita Koskinen 

Ilmajokelaisen Herralan koulun opettaja Karita Koskinen on vuoden luokanopettaja Pohjanmaalla. Valinta 

julkistettiin 9.2 järjestetyn Pohjanmaan opettajapäivän yhteydessä. 

10

Pohjanmaan opepäivän yleisöä. 

Pohjanmaan 

opettajapäivässä pohdittiin 

opettajan jaksamista 

Pohjanmaan luokanopettajat ry:n ja Pohjanmaan erityisopettajat ry:n 9.2 järjestämä 

perinteinen opettajapäivä keräsi jälleen Seinäjoen Framille salin täydeltä yleisöä. 

Päivän teemana oli tällä kertaa ”Jaksaa, jaksaa vai jaksaako”. 

Nykyisin paljon puhetta opettajien keskuudessa 

herättävästä aiheesta luennoivat päivän aikana emerita 

professori Liisa Keltikangas-Järvinen, OAJ:n varapuheenjohtaja 

Petri Kääriäinen, psykiatrinen sairaanhoitaja 

Petri Saarinen ja vuoden puhujaksi vuonna 2016 

valittu entinen freestylelaskija Pekka Hyysalo. Jokainen 

heistä avasi omasta näkökulmastaan päivän teemaa 

kaikkia paikalla olleita kiinnostavalla tavalla. Päivän 

päätteeksi Framilta poistui tyytyväinen kuulijakunta. 

Liisa Keltikangas-Järvinen 

Päivän ensimmäisenä luennoitsijana toiminut psykologian 

professori Liisa Keltikangas-Järvisen aiheena oli 

”Onko pakko jaksaa? Hän kertoi vielä julkaisemattomasta 

tutkimuksesta, jonka mukaan opettajien suurimmat 

stressin aiheuttajat ovat työtoverit ja oppilaiden 

vanhemmat. Tutkimus 

kertoo opettajien kärsivän 

myös jatkuvasta muutoksesta 

johtuvasta riittämättömyyden 

tunteesta. Tämä 

on osaltaan johtanut siihen, 

että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 

joka kolmas 

opettaja vaihtaa uraa ensimmäisen 

työvuotensa aikana. 

Keltikangas-Järvinen 

puhui myös opettajan sosiaalisuuden yhteydestä työssä 

jaksamiseen. 

Keskitasoisesti sosiaalinen opettaja saa eniten hyväksyntää 

työtovereilta. Korkean sosiaalisuuden omaava 

opettaja on riippuvainen muiden hyväksynnästä, ja 

tarvitsee työtovereiltaan normaalia enemmän kiitosta 


11

ja positiivista palautetta, ja hänen on vaikea sietää kritiikkiä. 

Matalan sosiaalisuuden omaavat opettajat ovat 

tyypillisiä yksinpuurtajia, ja viihtyvät muutenkin yksin. 

Keltikangas-Järvisen mukaan opettajan temperamentti 

ja sosiaalisuus vaikuttavat opettajan opetustyyliin. 

Temperamentti ei ole ole koskaan yhteydessä 

älykkyyteen tai kongitiivisiin taitoihin. Opettajan on 

kuitenkin saatava temperamenttinsa balanssiin jatkuvasti 

meneillään olevan muutoksen kanssa. 

Luentonsa lopuksi Keltikangas-Järvinen otti kantaa 

nykyiseen opetussuunnitelmaan kirjattuun oppilaiden 

itseohjautuvuuden vaatimukseen. 

– Mitä enemmän itseohjautuvaa opetusta, sitä huonommin 

opettajat voivat. 

Keltikangas-Järvinen esitti huolensa myös opettajan 

työn arvostuksen laskemisesta. 

– Ruotsissa kymmentä opettajankoulutuspaikkaa 

kohden on seitsemän hakijaa. 

Petri Kääriäinen 

OAJ:n varapuheenjohtajan 

Petri Kääriäisen aiheena oli 

”Opettaja resurssien ja tavotteiden 

ristiaallokossa”. 

Kääriäinen tukeutui luennossaan 

OAJ:marraskuussa 

2017 tekemään opettajien 

työhyvinvointia käsittelevään 

kyselyyn. Yli puolet 

kyselyyn vastanneista opettajista 

ilmoitti tekevänsä 

töitä viikonloppuisin molempina päivinä. Kaikkein 

eniten töitä tekevät yli 50-vuotiaat. 

Kysely paljasti myös, että ammattikorkeakouluissa 

ja yliopistoissa ylitetään usein työehtosopimuksen mukainen 

työaika. Tämä on johtanut opettajien työhön 

innostumisen ja syventymisen huolestuttavaan laskuun. 

Työssäjaksamisessa on tapahtunut käänne huonompaa. 

Jaksaminen on kaikkein heikointa oppilaitoksissa, 

joissa on tehty leikkauksia ja merkittäviä muutoksia 

työn sisältöön. Kääriäisen mukaan opettajan pitää pystyä 

toteuttamaan omassa työroolissaan käytössä olevaa 

opetussuunnitelmaa. Kääriainen korosti myös hyvän 

esimiestyön merkitystä opettajan jaksamisessa. OAJ:n 

tekemän kyselyn mukaan hyväksi koetulla esimiestyöllä 

on ratkaiseva merkitys työstressin kokemiseen. 

Veli-Matti Saarinen 

Psykoterapeuttina ja perheterapeuttina toimiva Veli-Matti 

Saarinen puhui haastavista lapsista ja vanhemmista. Miten 

ymmärtää taustat ja suhtautua heihin oikealla tavalla. 

Saarisen mukaan lapsen emotionaalinen epävakaus syntyy, 

kun tunne-elämältään 

herkästi haavoittuva yksilö 

kasvaa ympäristössä, jossa 

hän ei opi herkkyytensä käsittelemiseen 

tarvittavia taitoja. 

Ongelmallisen käyttäytymisen 

ensisijainen tehtävä 

on säädellä tunteita, tai ne 

ovat luonnollisia seurauksia 

kroonisesta tunnesäätelyn 

puutteesta. 

Lapsen vaikean tuskaisuuden ja ahdistuneisuuden syinä 

ovat Saarisen mukaan tunnehaavoittuvuus, kyvyttömyys 

säädellä tunteita ja mitätöivä perhe tai sosiaalinen ympäristö. 

Käytökseltään haastavan lapsen kyky luottaa aikuiseen on 

horjunut ja sen myötä hänen kohtaamansa uudet aikuiset 

voivat joutua vihan kohteeksi. Saarisen mukaan lapsen agressiivisen 

teon takana on aina jokin motiivi tai laukaiseva tekijä. 

Pekka Hyysalo 

Päivän päätteeksi kuultiin 

huhtikuussa 2010 Ylläksellä 

vakavasti loukkaantuneen 

maailmanluokan freestylehiihtäjän 

Pekka Hyysalon 

koskettava tarina hänen itsensä 

kertomana.Vaikean 

aivovamman loukkaantumisensa 

yhteydessä saanut 

Hyysalo makasi koomassa 

17 päivää ja ennuste selviytymisestä 

oli huono. Vain kuusi kuukautta onnettomuuden 

jälkeen Hyysalo pystyi kuitenkin kävelemään 

itsenäisesti ja 11 kuukauden kuluttua siitä hän palasi 

takasin suksille, vaikka lääkärit olivat ennustaneet kävelyn 

olevan mahdollista vasta parin vuoden kuntoutuksen 

jälkeen. 

Hyysalon huumorilla höystetty selviytymistarina teki 

suuren vaikutuksen kaikkiin paikallaolijoihin. 

Koskettavan luennon päätteeksi yleisö nousi taputtamaan 

seisaaltaan kiitoksensa Hyysalolle. 

MäSä-duo 


Puoluejohtajien 

vaalilupaukset esillä 

Educa-messuilla 

Educa-messujen perinteinen eduskuntavaalitentti 

ei saanut paikallaolleita puolueiden edustajia kiivaaseen 

sananvaihtoon. MTV3 politiikan toimittajan 

Jussi Kärjen juontamassa paneelissa puheenvuoroja 

odoteltiin sovussa ja kaveria maltettiin myös kuunnella. 

Puolueiden puheenjohtajista paikalla olivat 

Kokoomuksen Petteri Orpo, Sinisten Sampo Terho, 

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, Ruotsalaisen 

kansanpuolueen Anna-Maja Henriksson, Vihreiden 

Pekka Haavisto ja Kristillisdemokrattien Sari Essayah. 

Keskustapuolueen Juha Sipilää sijaisti Tuomo Puumala, 

Sosiaalidemokraattien Antti Rinnettä Jukka Gustafsson 

ja Vasemmistoliiton Li Anderssonia Hanna Sarkkinen. 

Paneelin aluksi osallistujilta kysyttiin pitäisikö koulutuksen 

rahoitusta lisätä. Kaikkien mielestä pitäisi. 

Nykyisen hallituksen valtionvarainministeri Petteri 

Orpo tosin muistutti ensimmäisessä puheenvuorossaan, 

että Suomi käyttää tällä hetkellä koulutukseen saman 

rahamäärän kuin ennen finanssikriisiä. Tuomo Puumala 

puolestaan puolusti nykyisen halllituksen tekemiä miljardiluokan 

leikkauksia toteamalla, että leikkauksia ovat 

tehneet myös aiemmat hallitukset. Puumalan mukaan 

10 % keskiasteelle tulevista opiskelijoista omaa heikon 

lukutaidon. Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen syytti 

paikallaolleita hallituspuolueiden edustajia koulutuslupauksen 

pettämisestä, joka lisää eriarvoisuutta. Sinisten 

Sampo Terhon mukaan kaikesta on jouduttu leikkaamaan. 

Nyt kun maan talous on saatu kuntoon, voidaan 

keskittyä laadukkaan koulutuksen varmistamiseen. 

Jussi Halla-ahon mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän 

ongelmat eivät liity pelkkään rahaan. Hallaahon 

mukaan maamme koulutustaso on hiipumassa, 

koska uusi opetussuunnitelma sysää liikaa vastuuta 

oppilaalle, joka näkyy toisen asteen keskeyttäneiden 

määrässä. Jukka Gustafssonin mukaan koulutus pitää 

nähdä investointina. Esimerkiksi jokainen varhaiskasvatukseen 

laitettu euro tulee moninkertaisena takaisin. 

Anna-Maja Henriksson vaati hänkin lisää panostusta 

varhaiskasvatukseen. Henriksson esitti myös huolensa 

siitä, että opettajien resurssit menevät nykyään liikaa 

oppilashuoltoon liittyviin asioihin. 

Eduskunnan sivistysvaliokunnnan puheenjohta- 


13

TV-ohjelma Putouksesta tuttu Ansa 

Kynttilä yllätti panelistit vierailullaan. 

jana toimiva Tuomo Puumala kertoi edessä olevasta 

miljoonan suomalaisen täydennyskoulutustarpeesta. 

Puumala esitti, että ammatillisen koulutuksen resurssit 

tulisi kohdentaa erityisesti vailla ammatillista tutkintoa 

oleviin henkilöihin. Petteri Orpo kyseli käytetäänkö 

ammatilliseen koulutukseen varatut 1,8 miljardia euroa 

tällä hetkellä oikein. Orpon mukaan jo pelkkiin 

puitteisiin kuluu tuosta summasta puolet. 

Kysymys oppivelvollisuuden pidentämisestä jakoi 

mielipiteitä. Etenkin Petteri Orpo, Sampo Terho ja 

Jussi Halla-aho suhtautuivat asiaan kielteisesti. Pekka 

Haavisto kertoi kannattavansa ehdotusta ja muistutti 

samalla Suomessa olevan 60 000 alle 25-vuotiasta 

nuorta, jotka eivät ole töissä, työttöminä työnhakijoina 

tai koulutuksessa. Myönteisesti oppivelvollisuuden 

pidentämiseen suhtautui myös Tuomo Puumala. 

Puumalan mukaan oppivelvollisuus tulisi ulottua 

kahdeksantoista vuoden ikään saakka ja ensimmäisen 

asteen päättövaiheen kriteereihin olisi sisällytettävä 

valmius jatko-opintoihin. Puumalan ohella myönteisesti 

oppivelvollisuuden pidentämiseen suhtautuneen 

Jukka Gustafssonin mukaan Tanskassa jopa 60 % 

peruskoulunsa päättäneistä menee 10-luokalle parantamaan 

valmiuksiaan jatko-opintoihin. Jussi Hallaaho 

totesi, että 10 prosentilla Suomen peruskouluista 

valmistuneista ei ole jatko-opinnoissa vaadittavaa 

luku-ja kirjoitustaitoa. 

Vaalipaneelin päätteeksi puheenvuoron käyttänyt 

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen totesi toisen 

asteen tutkinnon puuttumisen johtavan syrjäytymisvaaraan. 

Jos nuorelta jää ammattiin valmistava toinen 

aste suorittamatta, niin kuka maksaa seuraukset, kysyi 

Luukkainen vaalipaneelin osallistujilta. Luukkainen 

nosti esille myös opettajien työssäjaksamisen. Tuoreen 

tutkimuksen mukaan 60 prosenttia opettajista kokee 

töitä olevan liikaa ja 40 prosenttia ilmoittaa kokevansa 

haitallista stressiä. Luukkaisen mukaan myös opetusalalle 

hakeneiden määrä on vähenemässä. 


Alueyhdistys vaikuttaa kansanedustajiin; 

#koulutusratkaisee tulevaisuudessakin 

Alueyhdistyksen järjestämät kansanedustajavaalipaneelit 

kokosivat suuren joukon kansanedustajaehdokkaita 

vastaamaan OAJ:n valtakunnallisiin ja oman alueyhdistyksen 

jaostojen laatimiin kysymyksiin. Vaasassa ja 

Kokkolassa paneelit juonsi Hippi Hovi ja Seinäjoella 

Marja Tyynismaa. 

lukioiden elinvoimaisuudesta, koulutuksen resursseista 

ja syrjäytyneisyyden ennaltaehkäisemisestä. 

19.1.2019 Vaasa Tomi Kaunismäki, KD, Linnea West, 

SDP, Manu Yli-Juoni, Kansalaispuolue, Anders 

Norrback, RKP, Tommi Mäki, Kokoomus ja Päivi 

Karppi, PS. Asiantuntijat: Martti Mustonen ja Lotta 

Alhonnoro 

Vaasassa aiheena olivat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. 

Kansanedustajaehdokkaiden mielipiteitä kysyttiin 

mm. duaalimallista ja työssäoppimisesta. Millaiset 

mahdollisuudet pienyrityksillä on vastata työpaikalla 

oppimiseen ja kannattaako heidän kouluttaa itselleen 

kilpailijoita. Pohjalainen uutisoi laajasti aiheesta. 

2.2.2019 Seinäjoki: Eetu Lehtola, SDP, Kimmo 

Rantanen, KD, Paula Risikko, Kokoomus, Leena 

Nikkari-Östman, RKP, Pasi Kivisaari, Keskusta ,Juha 

Mäenpää, PS, Piia Kattelus, Kansalaispuolue, Noora 

Knaapila, Vasemmistoliitto ja Henna Salo, Vihreät. 

Asiantuntijat: Kaisa Isotalo, Matti Sippola ja Pasi 

Artikainen 

Seinäjoella keskusteltiin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen 

teemoista. Kansanedustajaehdokkaiden 

mielipiteitä tentattiin mm. hallituskauden ylittävästä 

KESU:sta, oppivelvollisuuden pidentämisestä, pienten 

16.2.2019 Kokkola: Jutta Urpilainen, SDP, Jarmo 

Humalajoki, Kansalaispuolue, Hans Snellman, RKP, 

Tuomo Puumala, Keskusta, Lasse Lehtinen, PS, Roy 

Pietilä, Vasemmistoliitto, Terho Taarna, Vihreät ja 

Jukka Paananen, KD. Asiantuntijat: Liisa Sadeharju ja 

Maarit Marjusaari 

Kokkolassa aiheina oli varhaiskasvatus ja ammatillinen 

koulutus. Ei voisi olla tärkeämpiä aiheita. 

Varhaiskasvatuksen maksuttomuus ja yksityisten päiväkotien 

voitontavoittelu puhututti varhaiskasvatuksen osalta. 

Ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimisen määrän 

kasvusta ja leikkauksista etsittiin ulospääsyä. Reformia 

pidettiin hyvänä, mutta resursseja tarvittaisiin lisää. Tämä 

tavoite annettiin tulevien kansanedustajien tehtäväksi. 

Alueyhdistys järjesti 3.4.2019 Härmässä opettajataustaisille 

OAJ:n jäsenkortin omaaville kansanedustajaehdokkaille 

keskusteluillan, jossa ehdokkaat saivat kertoa omia näkemyksiään 

koulutuksesta, kasvatuksesta ja tutkimuksesta omalla 

alueellamme. Samalla alueen aktiivit pääsivät tenttaamaan 

kansanedustajaehdokkailta lupauksia alueemme koulujen 

ja oppilaitosten pitämisenä elinvoimaisina ja laadukkaina. 

Jatkossa alueyhdistys kutsuu valittuja kansanedustajia 

Kouluiltapäiviin Härmään istuntokausien aluissa 

syksyllä ja vuoden vaihteessa. Näin pidetään yhteyttä 

niihin, jotka päättävät laista asetuksista ja valtakunnan 

tason suuntaviivoista. Jatkuva yhteydenpito on tarpeen, 

jotta alueelliset näkökulmat tulevat huomioonotetuksi 

ja kansanedustajalle antamamme edustuksellinen oikeus 

toteutuu toiveidemme mukaisesti. 

Tuula Ala-Lantela 

alueasiamies 


15

Matka jatkuu! 

Kuva: Matti Sippola 

Suuret kiitokset 

Taina Saikkoselle! 

OAJ:ssä pitkän uran tehnyt toimistosihteeri Taina 

Saikkonen jää eläkkeelle 1.7.2019. Toimiston arjesta 

Taina on jo siirtynyt viettämään lomapäiviä ennen 

virallisten eläkevuosien alkamista. 

Pääsimme yllättämään Tainan 18.1., kun joukko 

Tainan kanssa järjestötöitä tehneitä kokoontui illalliselle, 

minkä jälkeen ilta jatkui oopperaan. Taina on 

työskennellyt pääasiassa yksin Vaasan toimistolla, mutta 

on kuulunut moniin OAJ:n sisällä oleviin yhteisöihin 

ja kohdannut niissä useita meistä aktiiveista, joista on 

työn ohella tullut ystäviä. Vaikka töitä on tehnyt yksin, 

ei ole koskaan ollut yksinäistä. Oikeastaan koolla olivat 

siis ystävät, jotka halusivat tavata ja muistaa Tainaa. 

Tainan ura on monipuolinen kokonaisuus, joihin 

on mahtunut tehtäviä OAJ:lle ja Akavalle. Hän aloitti 

OAJ:n tehtävissä 1986 työnimikkeellä toimistoapulainen, 

joka on muuttunut ajan saatossa tehtävää kuvaavammaksi 

alueellisen toiminnan toimistosihteeriksi. 

Työt lähtivät käyntiin pikaisella perehdyttämisellä: 

”Kun puhelin soi, vastaa siihen.” 

Lisäksi Taina toimi Vaasan paikallisyhdistyksen ja 

yleissivistävien opettajien Vaasan opettajien ammattiyhdistyksen 

taloudenhoitajan tehtävissä, joista jäi asteittain 

pois viimeisimpinä työvuosina. Vaikka Taina 

siirtyi tehtävistä pois, on hän toiminut yhdistyksien 

uusien taloudenhoitajien oppaana ja tukena. Tämäkin 

kertoo Tainan luonteesta ja periaatteista. Tainan sanoin 

on hyvä katsoa kaverin perään ja pitää itsensä lisäksi 

huolta toisista. 

Jokaisen toimistosihteerin työnkuva on alueellisen 

tarpeen ja oman osallistumisen mukainen. Keskeinen 

osa Tainan työtä on ollut alueellisten toimihenkilöiden 

avustaminen ja toiminnan kehittäminen, jäsenten ja 

aktiivien tiedottaminen, koulutuksien ja kokouksen 


valmistelutyöt, tapahtumiin osallistuminen sekä tämänkin 

lehden tekeminen. Turhaa hierarkiaa ei ole 

ollut kenenkään alueyhdistyksen tai aikanaan piirin 

puheenjohtajan kanssa. 

Työn luonne on muuttunut ajansaatossa. Alkuaikoina 

postia vietiin ja noudettiin ja puhelimen kautta hoidettiin 

monet jäsenasiat. Nykyisin tilalle on tullut sähköposti 

tietomäärineen ja tietoturva-asetuksineen. Monelle 

jäsenelle Taina onkin tuttu yhteyshenkilönä, jolta saa 

vastaukset ja ohjausta mietityttäviin kysymyksiin olipa 

kyse kurssille ilmoittautumisesta tai eläkeasioista. 

Ihmisten lämmin, kunnioittava ja kiireetön kohtaaminen 

on jäänyt useiden mieliin. Tainan eläkejuhlissa 

todettiin, että hän on antanut kasvot ja äänen järjestölle. 

Taina on tuki ja tietopankki, jolle on voinut puhua 

niin mietityttävistä järjestöasioista kuin omista iloista ja 

suruista. Tavatessa ensin vaihdetaan kuulumiset ja sitten 

tehdään viimeisen päälle työt. Hän on luottohenkilö ja 

asiat pysyvät tallessa. Tainan sanoin asiat tulevat muille 

ilmi, kun on sen aika. 

Viimeisinä työkuukausina Taina ryhtyi perehdyttämään 

seuraajaansa Niina Suokasta. Taina toivottaa 

uudelle järjestöassistentille Niina Suokaalle menestystä 

tehtävässä! Kaikkia Taina kehottaa huolehtimaan terveydestä 

ja huolehtimaan toisista. 

Matka jatkuu uusilla teillä kenties eläkelahjaksi toivotulla 

pyörällä. Toivottavasti tiellemme osuu jälleen 

risteyksiä, joissa kohtaamme. Kiitos tuesta, keskusteluista 

ja nauruista, joita kohtaamisiimme on kuulunut! 

Antoisia eläkepäiviä Tainalle! 

Koko OAJ-porukan puolesta toivottaen 

Riina Mäkelälammi 

Uusi järjestöassistenttimme 

esittäytyy 

Olen Niina Suokas koulutukseltani merkonomi, 

naimisissa ja kahden aikuisen lapsen äiti sekä 

mummi neljälle lapsenlapselle. 

Työurani olen aloittanut nuorena ja työkokemusta 

on kertynyt reilut 30 vuotta. Olen työskennellyt ostolaskun 

käsittelijänä, palvelu alalla sekä toimisto töissä. 

Työni OAJ:n Pohjanmaan aluetoimistolla järjestöassistenttina 

aloitin 1.1.2019 ja työskentelen kolme 

päivää viikossa ti, ke ja to klo 8:00–15:00. 

Yhteystietoni: 

niina.suokas@oajpohjanmaa.fi 

050 470 1199 

Kauppapuistikko 4 as 20 

65100 Vaasa 

Niina Suokas 

Kuva: Lasse Mansikka-aho 

OAJ Pohjanmaan golfturnaus lähestyy 

15.6 Golfturnaus pistebogeykisana Kokkolan Golfilla. Lisätietoja toukokuussa 

oajpohjanmaa.fi sivuilta. Lisätiedot: 0415459202 


17

LTOL 100 vuotta 

Tänä vuonna juhlitaan ympäri Suomea liittomme 

100-vuotista taipaletta Suomen lasten ja lastentarhanopettajien 

hyväksi. Tammikuun 11.päivä vuonna 

1919 klo 10 perustettiin Suomen lastentarhanopettajataryhdistys 

nykyisin Lastentarhanopettajaliitto Helsingissä 

Britha Marian kotona. Perustamiskokouksessa laadittiin 

yhdistykselle säännöt. Kuten tänäkin päivänä, myös 

silloin Lastentarha opettajayhdistyksen tarkoituksena 

oli edistää lastentarhatyön kehitystä sekä työskennellä 

lastentarha opettajakunnan kohottamiseksi kasvatusopillisessa, 

yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa suhteissa. 

Näin määriteltiin yhdistyksen sääntöjen ensimmäisessä 

pykälässä. Perustamiskokouksessa keskusteltiin myös 

ajankohtaisista asioista, kuten henkilöstön kelpoisuuksista: 

Jos työskenteli suurempien lasten ryhmässä kuin 

seimi ikäisten, piti olla kurssin käynyt opettajatar johtamassa 

toimintaa. Samoin oltiin huolissaan suurista lapsimääristä 

ja mietittiin mikä voisi olla sopiva lapsimäärä 

ryhmässä ja pohdittiin voisiko se olla 25 lasta? Myös 

rahaa tarvittiin viranomaisilta toiminnan järjestämiseen. 

Paljon eivät ole asiat muuttuneet sadassa vuodessa. 

Juhlavuotta juhlistetaan monin tavoin, tässä isoimmat: 

Liiton juhlakirja ”Intomielellä” julkistetaan valtakunnallisena 

varhaiskasvatuspäivänä 21.3.2019. LTOLjuhlanäyttely 

työväenmuseo Verstaalla Tampereella 

4.4–8.12.2019. Sekä Valtakunnallisia lastentarhanopettajapäiviä 

vietetään Lahdessa 21–22.9.2019. 

Muutakin aihetta juhlaan meillä on. 1.9.2018 astui voimaan 

uusi varhaiskasvatuslaki, jonka isoimpana asiana 

saimme uudet nimikkeet; varhaiskasvatuksen opettaja, 

varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen 

sosionomi määriteltyä lakiin. OAJ Pohjanmaan alueella 

on jo suurin osa kunnista siirtynyt uusiin nimikkeisiin. 

Uusi laki toi myös henkilöstön kelpoisuuksiin ja ryhmien 

rakenteisiin tarkennuksia. Varhaiskasvatuksen opettaja 

kelpoisia ovat kaikki tällä hetkellä lastentarhanopettaja 

kelpoiset. Vuodesta 2023 lähtien varhaiskasvatuksen 

opettajat valmistuvat yliopistoista ja varhaiskasvatuksen 

sosionomit ammattikorkeasta. Vuonna 2030 päiväkodeissa 

vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla yliopistokoulutetun 

varhaiskasvatuksen opettajan tai ammattikorkeakoulusta 

valmistuneen sosionomin kelpoisuus. Heistä 

vähintään puolella on oltava varhaiskasvatuksen opettajan 

kelpoisuus. Uusi laki selkeyttää varhaiskasvatuksen opettajan 

roolia ja korostaa pedagogiikkaa. 

Koska olemme nyt varhaiskasvatuksen opettajia, täytyy 

meidän miettiä liitolle uutta nimeä? Mutta juhlitaan 

ensin Lastentarhanopettajaliiton 100 vuotista taipaletta 

ja siirrytään sitten uudelle vuosikymmenelle vuonna 

2020. Katse on siis vahvasti tulevaisuudessa. Tulevat 

eduskuntavaalit ovat tärkeät varhaiskasvatuksen osalta. 

On erittäin tärkeää, että äänestämme eduskuntaan kasvatus- 

ja koulutusmyönteisiä kansanedustajia! 

Maarit Marjusaari, 

Lastentarhanopettajaliiton hallituksen jäsen, Keski- 

Pohjanmaan lastentarhanopettajat ry.n puheenjohtaja, 

päiväkodin johtaja Kokkola. 

SUKSI LAHTEEN! VALTAKUNNALLISET LTO-PÄIVÄT 

21.–22.9.2019 LTOL:N 100 V. JUHLAVUOSI HUIPENTUU! 

OAJ Pohjanmaan alueyhdistys järjestää bussikuljetuksen 

Lahteen Kokkolasta, Vaasasta ja Seinäjoelta ja 

mahdollisuuksien mukaan matkan varrelta. Lähtö jo 

perjantaina 20.9. iltapäivällä. Paluu 22.9. sunnuntaina 

16 aikaan lähtö Lahdesta. Päivien ohjelma julkaistaan 

Lastentarha-lehden 2 numerossa ja ilmoittautuminen päiville alkaa 29.3. 

Ilmoittautumiset ja kyselyt: monika.koivumaki@vaasa.fi 


Barnträdgårdslärarföreningen Nordia rf 40 år 

Efter upprepade påtryckningar från Barnträd 

gårdslärarförbundet och Svenska Barnträdgårdslärarföreningen 

tillsattes en arbetsgrupp 1978 

för att förbereda Barnträdgårdslärarföreningsarbete i 

Svenska Norra Österbotten. 7 juni 1979 hölls det konstituerande 

mötet i Jakobstad. Föreningen hade i början av 

sin verksamhet ca 70 medlemmar i sju olika kommuner 

(från Karleby i norr till Vörå i söder), 40 år senare har 

föreningen ca 250 medlemmar på samma område. 

Samarbete med de övriga svenskspråkiga föreningarna 

samt med Barnträdgårdslärarförbundet har varit 

gott. Föreningen har också haft ett tätt samarbete med 

den svenskspråkiga Barnträdgårdslärarutbildningen 

som varit i Jakobstad fram till hösten 2018 (utbildningen 

flyttade då till Vasa). 

Då föreningen grundades var Förbundets mål att barnträdgårdslärarnas 

lön skulle bli jämställd med de andra lärargruppernas 

avlöning och att lönen skulle följa undervisningsbranschens 

lönetabell. Fortfarande har vi samma mål. 

1984 var ett jobbigt år eftersom barnträdgårdslärarna 

gick i strejk. Efter 5 veckors strejk avslutades 

den även om en del medlemmar i förbundet skulle ha 

velat fortsätta strejka eftersom inte alla mål uppnåtts. 

Under de 40 år som föreningen funnits har det 

hänt en hel del på det nationella planet vad gäller lagar 

och förordningar. Nu senast 1.9 2018 Lagen om 

Småbarnspedagogik och Grunderna för Planen för småbarnspedagogik 

1.1 2019. Nytt avtal trädde i kraft 1.5 2018 

vilket medförde bl.a. en ökning av planeringstiden. 

Namnändring av föreningen och Förbundet p.g.a. 

Lagen om Småbarnspedagogik har vi framför oss. 

Vad skall Barnträdgårdslärarföreningen Nordia heta 

i framtiden? Kan förbundets namn på svenska heta 

Småbarnspedagogikens Lärarförbund SLF rf? 

Många utmaningar har föreningen framför sig – bl.a. 

att få en aktivare medlemskår. 

Du är starkare än du anar / De enda gränser / Är dom du 

själv reser / Tro inte att du inte förmår / Utan att du kan. 

Dessa rader var antagligen riktgivande för de personer 

som i slutet av 1970-talet engagerade sig med att starta 

föreningen. Tanken är gångbar ännu idag! 

Christel Sandell 

Ordförande för Barnträdgårdslärarföreningen Nordia 

Arbetsvälmående inom småbarnspedagogiken 

OAJ och Åbo universitetet gjorde år 2017 en omfattande 

inneluftundersökning som visade att fyra 

av tio lärare har drabbats av hälsoproblem. 

Dålig kvalitet på byggandet och bristfälligt underhåll 

av byggnaderna framgår tydligt i undersökningen. 

Största delen av lärarna och cheferna uppger att 

det finns inneluftproblem på den egna arbetsplatsen. 

Fukt- och mögelskador är den största orsaken till dålig 

inomhusluft i bostäder och på arbetsplatser. Även andra 

föroreningar i inomhusluften och en dåligt fungerande 

ventilation orsakar symtom och hälsoproblem. 

Dålig inomhusluft gör att människor blir sjuka. 

Sjukdomar som beror på inomhusluft ska tas på allvar: 

symtomen får inte ringaktas. 

Förutom byggnadernas skick, påverkar också 

daghemsföreståndarens arbetsförhållanden välmåendet 

på arbetsplatsen. Många saker finns att förbättra för 

daghemsföreståndarna. Bl.a. en stark lagstiftning som 

tryggar och reglerar daghemsföreståndarens ansvar och 

ställning. Vidare borde arbetsuppgifterna dimensioneras 

så att arbetet kan utföras under ordinarie arbetstid. 

Arbetsmängden, brådska och många varierande uppgifter 

påverkar orken i arbetet. Enhetens storlek och 

mängden serviceformer borde regleras i lag. 

Det behövs tillräckliga resurser eftersom daghemsföreståndarens 

arbete belastas av många överraskande 

och oförutsedda uppgifter. T.ex. borde daghemsföreståndarna 

ha tillgång till kanslister så som rektorerna 

har på skolorna. 

I Sverige skall arbetsmiljön inom förskolan ( småbarnspedagogiken 

) utredas av Arbetsmiljöverket. Myndigheten vill 

att det skall bli en hållbar situation för förskolepersonal och 

att de som kan göra något åt arbetsmiljön , dvs politiker 

och tjänstemän, blir bättre på att ta sitt ansvar. Det finns 

problem med belastning och ergonomi, buller och psykisk 

stress men även dåliga lokaler och bristande ventilation. 

Hösten 2019 startar man med att genomföra ett femtiotal 

inspektioner i västra och norra Sverige. 

Oberoende om det är i Finland eller Sverige så är småbarnspedagogiken 

en viktig del av barnets uppväxt som 

lägger grunden för det livslånga lärandet. Det är också 

barnets rätt att få vistas i friska byggnader och ha tillgång 

till välmående personal. Dessutom är det en god investering 

för samhället att både små och stora hålls friska. 

Om just DU upplever något av ovanstående ta kontakt 

med din förtroendeman och /eller arbetarskyddet. Du kan 

också ta kontakt med btl sektionens medlemmar och kanske 

vi kan göra något gemensamt som berör arbetsvälmåendet. 

Christel Sandell, Ordförande för btl sektionen 


19

Yliopisto-opiskelijat 

viestijöinä 

sosiaalisessa mediassa 

Koska yritykset ja julkisyhteisöt ovat viestimässä sosiaalisessa mediassa, viestimistä 

sosiaalisessa mediassa on syytä opettaa myös yliopistossa. Suomen kielen peruskurssilla 

Sovella sosiaalista mediaa keskitytään viestinnällisiin taitoihin, kuten tarinallisiin, 

kuvallisiin ja kielellisiin valintoihin, joita tarvitaan tuotettaessa viestejä. 

Työelämässä tarvitaan yhä useammin taitoja viestiä 

sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisessa mediassa 

ovat niin yritykset kuin monet isot julkisyhteisöt. 

Organisaatiot pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan 

olemaan siellä, missä ovat heidän asiakkaansa, 

olkoon kanava sitten verkkosivut, Instagram tai 

Snapchat. 

Viime syksystä alkaen Vaasan yliopiston kielikeskus 

Linginnossa on ollut mahdollista sisällyttää suomen 

kielen (äidinkielenä) pakollisiin perusopintoihin 

kurssin Sovella sosiaalista mediaa. Kurssilla opiskelijat 

viestivät eri sosiaalisen median kanavissa organisaation 

päämäärien mukaisesti. Kurssi noudattaa projektioppimisen 

mallia, jossa opiskelijat jakaantuvat 

projektiryhmiin ja jokaisella projektiryhmällä on 

oma teema. 

Tavoitemielikuvista viesteihin 

Kurssin yhtenä lähtökohtana on, että toimeksiantajana 

on aito organisaatio. 

– Ensimmäisenä lukuvuonna päädyimme siihen, 

että toimeksiantajana on kielikeskus Linginno. Näin 

pääsimme parhaiten oppimaan, miten organisaation 

viestinnän haasteet tunnistetaan ja millaisin pohjustuksin 

saamme muutetuksi toiveet viesteiksi ja sanoiksi, 

kurssin opettajat Heli Katajamäki ja Sanna 

Machaal toteavat. 

– Perehdyimme yliopiston viestintästrategioihin 

ja tavoitemielikuviin. Ne pohjanamme keräsimme 

kielikeskuksen opettajilta tarkennuksia kielikeskuksen 

tavoitemielikuvista mutta myös vääristä 

uskomuksista, joihin kielten opettajat ovat kielten 

oppimisen suhteet törmänneet. Tavoitemielikuvat 

ja väärät uskomukset toimivat opiskelijoiden sosiaalisen 

median sisältöstrategioiden suunnittelun 

pohjana. 

– Viime syksyn kurssi osoitti, että yliopisto-opiskelijoiden 

viestintätaidot ovat niin hyviä, että viestit olivat 

täynnä merkityksiä, jotka olivat linjassa tavoitemielikuvien 

kanssa ja auttoivat kumoamaan vääriä uskomuksia. 

Huomasimme silti syksyllä, että vaikka opettajilla ja 

opiskelijoilla oli yhteisesti jaettu käsitys siitä, millainen 

on ihanteellinen blogiteksti, ihanteen muuttamisessa 

tekstiksi oli haasteita. 

Syksyn havainnoista uusiin painopisteisiin 

Syksyn kurssin kokemukset ja kurssipalaute mahdollistivat 

kurssin kehittämisen keväällä. 

– Nyt kevään kurssilla vahvistimme opetusta 

siitä, mitkä ovat eri kanavissa eri kohderyhmille 

tarkoituksenmukaisia viestinnällisiä valintoja. 

Korostimme kurssilla, että vaikka melko pitkäkin 

teksti voi olla hyvä pohja blogitekstille, se on pikemminkin 

hyvä ensimmäinen versio kuin julkaistava 

versio. Tämän jälkeen tekstiä on hyvä muokata tiiviimmäksi, 

miettiä väliotsikot, tarkastaa oikeakielisyys 

ja keksiä kiinnostusta herättäviä aloituksia, 

lopetuksia tai kuvituksia. Prosessikirjoittamisen 

malli on hyvä lähtökohta lähes mille tahansa kirjoittamiselle, 

toteavat opettajat. 

– Opiskelijat toivat syksyllä myös kurssipalautteessa 

esille, että he haluaisivat opetusta videoiden editoimisesta. 

Kurssi ei ole kuitenkaan videoeditointikurssi, 

vaan lähtökohtana on, että tekniset taidot ovat hallinnassa. 

Kevään kurssilla kävimme tarkemmin läpi 

videointiin liittyviä asioita, mutta toisaalta hyvä video 

ei välttämättä vaadi ammattimaista editointia. Uuden 

kurssin pääteemaksi otimme siksi tarinallisuuden, 


jota voidaan tuottaa videoissa erilaisilla keinoilla ja 

joka pelkistetymmillään voi nojautua vakuuttavaan 

suulliseen kerrontaan. Toinen korostamamme asia 

oli suunnitelmallisuus. Hyvä organisaatioviestintä 

lähtee suunnitelmallisuudesta. Täytyy tietää, mihin 

pyritään, millä keinoin, kuka pyrkimykset toteuttaa 

ja koska. 

Kurssi käytännössä 

Toteutus. Kurssilla tuotetut viestit julkaistaan eri 

sosiaalisen median kanavissa. Ennen viestien tuottamista 

opiskelijat tutustuvat toimeksiantajan tavoitemielikuviin 

ja tekevät sosiaalisen median sisältöstrategian 

ja videon käsikirjoituksen. Opiskelijat 

kirjoittavat blogitekstin Wordpressiin, tekevät videon 

Youtubeen ja viestivät näistä sisällöistä Facebookissa, 

Instagramissa ja Twitterissä. Opiskelijat julkaisevat 

viestinsä itse, sillä he saavat kanavista riippuen kurssin 

omalle kanavasivulle joko muokkausoikeudet tai 

salasanan kanavaan. Projektin aikana opiskelijat pitävät 

yllä julkaisupäiväkirjaa Word onlinessa, jotta 

opettajat ja pienryhmän jäsenet tietävät, mitä on julkaistu, 

koska ja missä. Projektin lopussa opiskelijat 

esittelevät julkaisunsa. 

Sopimus. Kurssin opiskelijat allekirjoittavat sopimuksen, 

jossa he sitoutuvat eettisesti hyvään viestintään ja 

antavat luvan julkaistujen materiaalien hyödyntämiseen. 

Viestejä ei moderoida tai tarkasteta etukäteen. 

Opettajat kommentoivat etukäteen ainoastaan blogitekstin 

kieltä. 

Anonymiteetti. Kurssilla opiskelijoiden ei tarvitse 

viestiä omilla nimillään, mutta he toki saavat sen 

tehdä, jos haluavat. Myös viesteissä haastatellut 

henkilöt voivat esiintyä nimettöminä tai vaikkapa 

etunimillään. Sosiaalisen median viesteissä tai kuvissa 

taggauksia voi hyödyntää vain, jos siihen on 

kysytty lupa, jotta viestit eivät kytkeydy kenenkään 

henkilökohtaisiin tileihin. Sosiaalisen median kanavissa 

opiskelijat voivat kommentoida viestejä omilta 

tileiltään, mutta sitä ei velvoiteta anonymiteetin 

mahdollistamiseksi. 

Kurssin perustana luovuus ja luottamus. Luovuus 

edellyttää tehtävänantoja, jotka mahdollistavat vapauden 

tehdä valintoja. Opetuskontekstissa on perusteltua 

myös se, ettei tärkeimpänä tavoitteena ole täydelliset 

viestit vaan oppimistavoitteiden saavuttaminen. 

Luottamus mahdollistaa viestien julkaisemisen mutta 

sosiaalisessa mediassa toimittaessa on valmistauduttava 

myös hallitsemaan ja kohtaamaan ongelmia. 

Teksti: Heli Katajamäki 

Kurssilla Sovella sosiaalista mediaa opiskelijat viestivät kurssin omilla alustoilla Wordpressissä, Youtubessa, 

Facebookissa, Twitterissä ja Instagramista. 


21

Opettajasta kirjailijaksi: 

Paula Nivukosken esikoisteos 

sijoittuu 1920-luvun Pohjanmaalle 

Paula Nivukosken esikoisteos Nopeasti piirretyt 

pilvet historiallinen romaani, jonka tapahtumat 

sijoittuvat 1920-luvun Pohjanmaalle Isoonkyröön. 

Romaani on kertomus vahvasta naisesta, joka joutuu 

sinnittelemään pienten lasten kanssa, koska mies on lähtenyt 

Amerikkaan. Vaikka tarina on fiktiivinen, tarina 

pohjautuu Nivukosken mumman elämään. 

Laihialainen Paula Nivukoski on kouluttautunut äidinkielen 

ja kirjallisuuden opettajaksi. Kirjan kirjoittamisesta 

hän on unelmoinut kuitenkin jo lapsuudessa. 

– Vasta kun aloin uskoa unelmiini, ne alkoivat 

muuttua todeksi, Nivukoski kertoo. Usko antoi voimaa 

tekemiselle ja ajan ottamiselle projektille, jonka 

menestyksestä ei ole varmuutta ennen kuin se on valmis. 

Maaseutu on jättänyt kirjailijaan syvät jäljet, ja 

jättää ne myös kirjan lukijaan. Kirjassaan Nopeasti 

piirretyt pilvet Nivukoski pääsee yhdistelemään 

omia lapsuudenkokemuksiaan maatilan tyttönä, joka 

kotonaan on myös opetellut ajamaan puimuria ja 

myöhemmin suorittanut viljelijän ammattitutkinnon. 

Siksi kirjailijalta onkin kysyttävä, aikooko hän vielä 

joskus ryhtyä viljelijäksi. 

– Aika näyttää. On ihanaa olla pellolla töissä, etenkin 

sadonkorjuuaikaan, kypsän viljan tuoksussa keskellä 

loputtomia vainioita. Viljelijän ammatti ei kuitenkaan 

ole helppo nykyisessäkään maailmantilanteessa. 

Vanhempani viljelevät kotitilaani ja olen heidän apunaan 

mahdollisuuksieni mukaan, Nivukoski vastaa. 

Uudet projektit mielessä 

Nivukoski on viime vuosina opettanut tuntiopettajana 

lukuisia suullisen ja kirjallisen viestinnän kursseja 

Kielikeskus Linginnossa. Kursseilla on opeteltu niin 

esiintymistaitoja, liikekirjeiden kirjoittamista kuin tieteellisten 

tekstienkin kirjoittamista. 

– Olen ollut tuntiopettajana Vaasan yliopistossa kymmenisen 

vuotta. Sain vuoden apurahan kesästä 2018 

kesään 2019, jona aikana olen opettanut vain muutamia 

kursseja. Opettaminen on ihanaa vastapainoa kirjoittamiselle, 

joka on tavallaan aika yksinäistäkin työtä. 

Vaikka esikoisteos on juuri julkaistu, Nivukoski työstää 

jo seuraavaa romaaniaan. 

– Sekin sijoittuu 1920-luvun Pohjanmaalle, mutta 

tällä kertaa näyttämönä on karu saaristomaisema ja 

toisaalta herraskainen pappila. Idean toiseen romaaniini 

sain ajaessani puimuria vainiolla. Teen kesällä 

vielä tutkimusmatkoja autioille saarille ja pappiloiden 

arkistoihin ja kirjoitan pimenevinä iltoina vanhalla 

Remingtonillani. 

Vaikka opettaminen onkin jäämässä taka-alalle, 

Nivukoski kokee edelleen tärkeäksi sen, että lapset ja 

nuoret oppisivat ymmärtämään, mitä kirjoittaminen 

ja lukeminen voi antaa tekijälleen. 

– Tulen mielelläni kouluille kertomaan kirjoittamisesta 

ja kirjailijan työstä. Voin järjestää myös erilaisia 

luovan kirjoittamisen työpajoja, joissa etsitään tarinoita 

ja luovuutta arjesta ja hetkistä. Kouluvierailuja voi 

tiedustella Lukukeskuksen kautta, Nivukoski sanoo. 

Paula Nivukosken teokset ja Remington esillä kirjan 

julkistamistilaisuudessa Isonkyrön kotiseututalolla. 

Kuva: Heli Katajamäki 

Pohjalainen esikoiskirjailija Paula Nivukoski (s.1985) on 

kotoisin Isostakyröstä ja asuu nykyään Laihialla. Hän on 

maatilan nuorin tytär, Vaasan yliopistosta valmistunut 

filosofian maisteri ja pätevöitynyt opettajaksi Jyväskylän 

ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Paula Nivukoski 

on OAJ:n Vaasan yliopisto-opettajien yhdistyksen jäsen. 

Teksti: Heli Katajamäki 


Kirjailija Paula Nivukoski kuvattuna kuin 1920-luvun Pohjanmaalla; samassa miljöössä, jossa hänen kirjansa 

päähenkilö eli. 

Kuva: Gunnar Bäckman 

Ote kirjan alusta, kun Liisan isä on juuri kuollut: 

”Liisa tuijotti pitkään yläsängyn pohjaa, kunnes sudenhetkellä vihdoin nukahti. Aamuyön kylminä 

tunteina hän kulki elokuun suloisessa lämmössä. Isä oli yhtä lähellä kuin uni. 

Vainion pitkät selät oli kuljettu rinta rinnan, sirpit iskeytyivät laihoon terävin iskuin, vilja lakosi. Äiti 

sitoi lyhteitä, Liisa poimi pudonneita tähkäpäivä helmoihinsa. Hame pullistui, jokainen jyvä oli tärkeä. 

Isällä oli vaalea pellavapaita ja vakava ilme. Sarka oli pitkä, työtä tehtiin, kunnes kaste kohosi maasta. 

Pellon päässä isä pysähtyi, kääntyi kohti Liisaa ja sanoi: Kyllä susta hyvä emäntä tuloo. Ja ihiminen. Isän 

hymy oli kuin halaus.” (Nivukoski, Nopeasti piirretyt pilvet, Otava, 2019) 


23

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry 

OAJ:s regionförening i Österbotten 

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE 

OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ti 23.4.2019 Härmän Kuntokeskuksessa. Klo 

17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00. Årsmötet för OAJ:s 

regionförening i Österbotten hålls ti den 23 april 2019 på Härmä Spa Hotel. Från kl. 17.00 servering och 

emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl. 18.00. 

Ohjelma/Program 

Avaus/Mötet öppnas: Kari Nieminen 

Huomionosoitukset/Uppvaktningar 

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig 

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet 

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare. 

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare. 

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet. 

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista. 

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden 

5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande 

av verksamhetsberättelse för år 2018. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns. 

Päätös/Beslut: 

6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä 

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens bokslut 

och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2018 samt fastställande av bokslut och 

beviljande av ansvarsfrihet. 

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet och 

beviljas ansvarsfrihet 


7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av 

verksamhetsplan för år 2019. 



8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja matkakorvaukset 

sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/Styrelseordförande och övriga 

styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för år 2019. 

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja 

tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt TKA 

och revisorsarvoden enligt räkning. 


9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä 

kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av 

medlemsavgifter för år 2020. 


Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL, 

YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och 

inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter 

medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse. 


10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av 

budgetförslag för år 2019. 



11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi/val av styrelseordförande för 

följande verksamhetsperiod. 


12. Valitaan hallituksen jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi toimikaudeksi/ 

val av styrelsemedlemmar och suppleanter för följande verksamhetsperiod. 


13. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan 

kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2020. 

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor Ernst 

& Young. 


14. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: LTOL:n puheenjohtaja/BTLF:s ordförande Anitta Pakanen 

15. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden. 

Seinäjoella 17.1.2019 

Hallitus/Styrelsen 

Kari Nieminen 

puheenjohtaja/ordförande 

Paula Kotirinta 

sihteeri/sekreterare 


25

OAJ Pohjanmaa/Österbotten 

Yhteystiedot 2019 

Hallitus: 

Kari Nieminen, puheejohtaja Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 0405779984 

Christel Sandell, vice ordförande Jakobstad christel.sandell(at)jakobstad.fi 

Inger Damlin, vice ordförande Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Heli Katajamäki, varapuheenjohtaja Tervajoki heli.katajamaki(at)uva.fi 

Antti Ylinen , varapuheenjohtaja Tuomikylä antti64.ylinen(at)gmail.com 

Paula Kotirinta, sihteeri ja jäsen Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Felix de Silva, jäsen Alajärvi felix.desilva(at)alajarvi.fi 

Tiina Hagström, jäsen Kokkola tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi 

Dieter Heiermann, jäsen Kokkola dieter.heiermann(at)kpedu.fi 

Marika Horila, jäsen Halkosaari marika.horila(at)seinajoki.fi 

Cecilia Hägglund-Nygård, medlem Jakobstad cecilia.hagglund-nygard(at)kokkola.fi 

Jyrki Jokinen, jäsen Vaasa jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi 

Pia Latomäki, jäsen Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 

Kyösti Pihlajamäki, jäsen Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

Marja-Liisa Saariaho, jäsen Seinäjoki marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi 

Aino Sillanpää-Heikkilä, jäsen Kokkola aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi 

Seppo Säätelä, jäsen Mustasaari seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi 

Alueasiamies: 

Tuula Ala-Lantela Ala-Seppä tuula.alantela(at)gmail.com 040 842 1484 


Toimihenkilöt: 

Paula Kotirinta, sihteeri Jalasjärvi paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Lasse Mansikka-aho, tiedotussihteeri Lehtimäki mansikkalasse(at)gmail.com 

Monika Koivumäki, koulutussihteeri Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi 

Outi Pyykkö, yhdistystietouskoul. Seinäjoki outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi 

Sirpa Kotamäki, taloudenhoitaja Vaasa kotamaki58(at)gmail.com 

Antti Hynönen, nettivastaava Hakojärvi antti.hynonen(at)alavus.fi 

Risto Haverinen, liikuntavastaava Marinkainen risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi 

Valtuutetut: 

Martin Ahlskog, FSL Nedervetil martin.ahlskog(at)pedersore.fi 

Inger Damlin, FSL Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Linda Felixson, FSL Vaasa linda.felixson(at)korsholm.fi 

Maija Huuki-Anthopoulou, OAJ-YSI Kannus maija.huuki-anthopoulou(at)edu.kannus.fi 

Monika Koivumäki, LTOL Sundom monika.koivumaki(at)vaasa.fi 

Paula Kotirinta, OAJ-YSI Kurikka paula.kotirinta(at)kurikka.fi 

Jussi Kuoppala, AO Seinäjoki jussi.kuoppala(at)sedu.fi 

Pia Latomäki, OAJ-YSI Lapua pia.latomaki(at)lapua.fi 

Kari Nieminen, OAJ-YSI Seinäjoki Kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

Kyösti Pihlajamäki, OAJ-YSI Hernesmaa kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi 

Jaakko Syrjänen, OAJ-YSI Kauhajoki jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi 

Maaret Siltanen, LTOL Isokoski maaret.siltanen(at)seinajoki.fi 

Margareeta Verronen, AO Vaasa margareeta.verronen(at)vamia.fi 

OAJ:n hallitus: 

Inger Damlin Vörå inger.damlin(at)korsholm.fi 

Kari Nieminen Seinäjoki kari.nieminen(at)seinajoki.fi 

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto 

Kauppa-puistikko 4 as 20 

65100 Vaasa 

Järjestö assistentti Niina Suokas 

niina.suokas@oajpohjanmaa.fi 

050 470 1199 

www.oajpohjanmaa.fi 


27

1/2019

Pohjanmaan Opettaja 1/2019

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?