Pohjanmaan_opettaja_2_2017

aohynone

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA

OAJ POHJANMAA KOULUTTAA

15.2.2018 YSI Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola

16.−17.2.2018 OAJ X-files, Kuortane

15.3.2018 LTO Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola

12.4.2018 Vapaan sivistystyön lähiesimiesillalliset, Kokkola

26.4.2016 EduTeemailta: Työhyvinvointi, Ylihärmä, Kauhava

Ennakkotietona:

Elokuu 2018

Syys-lokakuu 2018

Lokakuu 2018

Marraskuu 2018

Marraskuu 2018

Rehtorien kesäpäivä

LTO-seminaari

Korkea-asteen tapaaminen (AMK + YLL)

Yleisöluento, Seinäjoki

Eläketietous, Vaasa

Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi

Koulutussihteeri Miia Raunio @vaasa.fi

Toimituskunta:

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

mansikkalasse@gmail.com

040 559 4033

Heli Katajamäki, YLL

Anne Ojalehto, OAO

Tiina Kankkonen, OAY

Antti Hynönen, OAY

Mikko Metsäranta, OAY

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL

Hanna Ikonen, LTOL

Taina Saikkonen

ISSN:

0785-9260

Painopaikka:

Waasa Graphics Oy

Kansikuva:

Tiina Kankkonen


Koulutus

luo turvaa

Utbildning

ger trygghet

Elokuussa Turussa tapahtunut

puukotusvälikohtaus pysäytti

suomalaiset. Järkyttävä teko herätti

kiivaan keskustelun Suomen turvallisuudesta.

Syyttävä sormi osoitti

turvapaikanhakijoita kohti. Kuten

monesti käy, yksittäisestä tapauksesta

tehtiin yleinen johtopäätös: turvapaikanhakijat

nähtiin Suomen suurimpana

turvallisuusuhkana.

Kiivaimpien puheiden laantuessa

alkoi kuulua myös erilaisia näkemyksiä. Tätä kirjoittaessani

eletään syyskuun alkupuolta. Yhden

viikon aikana lehdet ovat tuoneet keskusteluun

tärkeitä näkökulmia, joihin kätkeytyy koulutuksen

tärkeä rooli.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg

arvioi, että Suomen suurin turvallisuusuhka on

syrjäytyneet suomalaiset (HS 4.9.). Nergin mukaan

syrjäytyneet suomalaiset ovat mm. alttiimpia

liittymään kansainvälisiin rikollisliigoihin ja

jopa lähtemään Isis-taistelijoiksi. Asiat eivät ole

niin mustavalkoisia kuin miltä ne äkkiseltään

näyttävät.

Moneen kertaan esitetty kysymys on: miten

ehkäistä syrjäytymistä? Työ on siihen yksi tärkeä

lääke. Ilkka-lehden pääkirjoituksessa (10.9.) todetaan

– jälleen kerran – vanhojen töiden hupenevan

ja muutosten tulevan vasta pakolla. Kansantalouden

kannalta on ratkaisevaa työn tuottavuuden

kasvu. Kasvua tavoitellaan muun muassa

automatisaation avulla. Yhä useammin ihminen

korvataan koneella.

Yksi iso ongelma on aikuisväestön matala peruskoulutustaso.

Yli 600 000 aikuista on pelkän

peruskoulun varassa. Tämä joukko vastaa suuruusluokaltaan

kaikkia tällä hetkellä perusopetuksen

piirissä olevia oppilaita. Määrä on valtava.

Pelkän peruskoulun pohjalta on yhä vaikeampi

opiskella uutta ammattia, kun aiempi työ automatisoidaan.

Pelkän peruskoulun suorittaneista

työelämässä onkin vain 40 %.

Töiden kohtaanto-ongelma on haaste monilla

seuduilla. Töitä olisi tarjolla, mutta seudun

työttömillä ei ole oikeanlaista osaamista. Lääk-

Knivhuggningsepisoden i augusti

i Åbo fick finländarna att stanna

upp. Det skakande dådet väckte en

livlig diskussion om säkerheten i Finland.

Ett anklagande finger riktades

mot asylsökande. Det blev som det

ofta sker då ett enskilt fall leder till en

allmän slutsats: asylsökande sågs som

den största säkerhetsrisken i Finland.

Då de mest hätska diskussionerna

lugnat ner sig började man också höra

andra åsikter. I skrivande stund befinner vi oss i

början av september. Under den senaste veckan

har tidningarna tagit upp viktiga perspektiv som

visar vilken stor roll utbildningen har.

Inrikesministeriets kanslichef Päivi Nerg

bedömde att marginaliserade finländare är den

största säkerhetsrisken i Finland (Helsingin Sanomat

4.9.). Enligt Nerg är marginaliserade finländare

bland annat mer benägna att ansluta sig till

internationella brottsligor och till och med bege

sig ut som IS-krigare. Saker och ting är inte så

svartvita som de kan se ut vid första anblicken.

En fråga som ställts redan många gånger är:

Hur kan vi förebygga marginalisering? Ett viktigt

verktyg är arbete. I tidningen Ilkkas ledare

(10.9) konstateras än en gång att antalet gamla

traditionella arbeten minskar och att förändringar

genomförs först med våld. Med tanke på

nationalekonomin är det viktigt att arbetets produktivitet

ökar. Tillväxt eftersträvas bland annat

genom automation. Människan ersätts allt oftare

med en maskin.

Ett stort problem är den vuxna befolkningens

låga nivå av utbildning. Det finns över 600

000 vuxna som har endast en grundskoleutbildning.

Storleksmässigt motsvarar denna grupp för

tillfället antalet elever inom den grundläggande

utbildningen. Det är en enorm grupp. Det blir

allt svårare att studera ett nytt yrke med endast

en grundskoleutbildning som grund om ens tidigare

arbete automatiseras. Av personer som avlagt

endast en grundskoleutbildning befinner sig

endast 40 procent i arbetslivet.

Arbetsmarknadsmatchningen är en stor ut-

3


keeksi tarjotaan muuntokoulutusta. Yhteiskunnan

tulisikin tarjota ja tukea aikuiskoulutusta

riittävän lähellä työttömiä työnhakijoita. Tällöin

opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen

on paremmin mahdollista.

Lisäksi tulee olla myös mahdollisuuksia opiskella

aivan uudelle alalle. Se tulee olemaan tulevaisuudessa

yhä tavanomaisempaa. On arvioitu,

että tämän hetken nuorista 60 % valmistuu

ammatteihin, joita tulevaisuudessa ei ole. Mitä

koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisempää

on työllistyä. Esimerkiksi korkeakoulutettu

alle 30-vuotias työtön työllistyy 50 %:n todennäköisyydellä,

keskiasteen opinnot suorittanut

lähes 40 %:n todennäköisyydellä ja peruskoulun

käynyt 17 %:n todennäköisyydellä.

Kuten edellä totesin, työllistyminen ehkäisee

syrjäytymistä. Kasvatukseen ja koulutukseen

satsaaminen on taloudellisesti hyvin kannattavaa.

Kaikki lähtee pedagogisesta varhaiskasvatuksesta,

johon osallistuvien lapsien osuutta

tulee kasvattaa nykyisestä. Perusopetukseen ja

lukiokoulutukseen täytyy satsata huomattavasti

nykyistä enemmän. Näin toimien tuetaan myös

lapsiperheitä ja heidän hyvinvointiaan. Ammatillinen

koulutus ei onnistu vastaamaan siihen

kohdistuviin vaatimuksiin ilman huomattavaa

taloudellista lisäresurssia. Tällä hetkellä toisen asteen

koulutuksen keskeyttää 15 % aloittaneista,

mikä vastaa noin 10 000 nuorta. Keskeyttäneiden

joukko on aivan liian suuri. Opiskelijoiden

opinto-ohjaukseen tulisikin kiinnittää erityistä

huomiota, jotta pystyttäisiin tukemaan keskeyttämisvaarassa

olevia opiskelijoita.

Saattaa kuulostaa älyttömältä, mutta opettajat

ovat avainasemassa myös Suomen turvallisuuden

parantamisessa. Toivottavasti päättäjät

kaikilla tasoilla ymmärtävät asian samoin ja

suovat riittävät edellytykset hyvälle kasvatus- ja

opetustyölle.

Toivotan kaikille alueemme opettajille hyvää

alkanutta syksyä ja jaksamista tärkeässä työssänne.

Kari Nieminen

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

maning i många regioner. Det skulle finnas arbete,

men de arbetslösa i regionen har inte rätt

kompetens. Som en lösning på detta problem

erbjuds examensinriktad fortbildning. Samhället

borde erbjuda och stöda vuxenutbildning tillräckligt

nära arbetslösa arbetssökande. På så sätt

kunde det bli lättare att samordna studier med

det övriga livet.

Det bör även finnas möjligheter att avlägga

studier inom en helt ny bransch. I framtiden

kommer detta att bli allt vanligare. Det bedöms

att 60 procent av dagens unga kommer att avlägga

en examen inom ett yrke som inte existerar

i framtiden. Ju mer utbildad en person är, desto

mera sannolikt är det att man lyckas få arbete.

Till exempel en under 30-årig arbetslös person

med en högskoleutbildning får med 50 procents

sannolikhet arbete, medan en person med en

examen på medelhög nivå får arbete med nästan

40 procents sannolikhet. Sannolikheten att en

person med grundskoleutbildning får arbete är

däremot endast 17 procent.

Sysselsättning förebygger marginalisering,

vilket jag konstaterade ovan. Ekonomiskt sett

är det väldigt lönsamt att satsa på fostran och

utbildning. Allt börjar med pedagogisk småbarnspedagogik,

och andelen barn som deltar i

den bör öka. Allt mer satsningar bör göras på

den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen.

På så sätt stöder man även barnfamiljer

och deras välmående. Utan betydande

ekonomiska tilläggsresurser kan yrkesutbildningen

inte motsvara de krav som riktas till den.

För tillfället avbryter 15 procent av de som inlett

en utbildning på andra stadiet sina studier. Detta

motsvarar cirka 10 000 ungdomar. Andelen

personer som avbryter sina studier är alldeles för

stor. För att kunna stöda studerande som riskerar

att avbryta sina studier borde man fästa allt

större uppmärksamhet vid studiehandledningen.

Det kan låta otroligt, men lärarna är i nyckelposition

även när det gäller att förbättra säkerheten

i landet. Förhoppningsvis kan beslutsfattarna

på alla nivåer inse detta och erbjuda tillräckliga

förutsättningar för ett gott fostrings- och undervisningsarbete.

Jag önskar alla lärare i vår region en trevlig

höst och kraft att orka i ert viktiga arbete.

Kari Nieminen

ordförande

OAJ Österbotten

4


Järjestötoiminnassa

riittää

taas työtä!

Syyslukukausi alkoi juuri ja kohta

jo lähestymme joulua. Aika kiitää

eteenpäin ja tapahtumat seuraavat

toisiaan ja näin myös järjestötoiminnassa.

Kuluva lukuvuonna koko jäsenistöämme

koskettavat ainakin seuraavat

kolme asiaa. Lukuisten keskitettyjen

tulopoliittisten ratkaisujen

jälkeen käydään puhdas liittokierros,

maan hallituksella on viimeinen toimintavuosi

ennen vaalivuotta ja keväällä 2018

ovat järjestövaalit.

Vuodesta 2011 lähtien maassamme on tehty

kolme laajaa keskitettyä palkkaratkaisua, työmarkkinoiden

raami-ratkaisu, kaksivaiheinen

työllisyys- ja kasvusopimus (Tyka) ja kilpailukykysopimus

(Kiky). Niiden luonteena on ollut,

että kaikki palkansaajat alasta tai työpaikasta

riippumatta saavat samantasoiset palkankorotukset.

Lisäksi korotustaso on ollut erittäin matala,

huipentumana kulunut vuosi, jolloin palkankorotuksia

ei ole tullut lainkaan.

Nyt edessä oleva liittokierros tarkoittaa, että

jokainen neuvottelujärjestö ja jokainen liitto,

jolla on nimissään työ- tai virkaehtosopimuksia,

neuvottelee itse työnantajatahonsa kanssa sopimuksista.

OAJ:n jäsenkunnan osalta neuvotteluoikeudet

ovat JUKOlla ja eräin osin suoraan

OAJ:llä.

OAJ:n jäsenkuntaa koskevat sopimukset ovat

katkolla 1.2.2018. Siihen saakka meillä on siis

aikaa neuvotella uudet työ- ja virkaehtosopimukset.

Pohjatyö neuvottelukierrosta varten on

aloitettu jo kevättalvella ja se jatkuu. Sopimuksiin

päästäneen kuitenkin vasta tammikuussa.

Tapana on ollut, että ratkaisuja syntyy vasta, kun

paine kattilassa on kasvanut riittävästi. Tuon paineen

luo voimassaolevien sopimusten päättyminen.

Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan palkat,

kuten muutkaan julkisen sektorin palkat, eivät

Det finns mycket

att göra inom

organisationsverksamheten!

Höstterminen har nyss bara börjat

och snart är vi framme vid

jul. Tiden rusar iväg, mycket är på

gång och så även inom organisationsverksamheten.

Under läsåret händer många stora

saker som berör hela OAJ:s verksamhetsfält

och alla medlemsgrupper.

Efter oändligt många centrala inkomstpolitiska

uppgörelser är det nu

dags för traditionella förbundsförhandlingar,

vid årsskiftet börjar regeringens sista

verksamhetsår före valåret och våren 2018 har vi

organisationsval.

Sedan år 2011 har tre stora centrala löneuppgörelser

nåtts. De har gett alla löntagare, oavsett

bransch eller arbetsplats, löneförhöjningar på

samma nivå. Förhöjningarna har dessutom varit

små och i fjol gjordes knappt inga löneförhöjningar

alls.

De stundande förbundshandlingarna innebär

att varje förhandlingsorganisation och varje

förbund som gör upp om tjänste- och arbetskollektivavtal,

förhandlar själva om avtalen med

arbetsgivarparten. Förhandlingsrättigheterna för

OAJ-medlemmarnas del innehas av FOSU och

till en del direkt av OAJ.

Avtalen löper ut 1.2.2018. Fram till dess har

vi tid att förhandla fram nya kollektivavtal. Arbetet

har givetvis redan påbörjats, men avtal nås

troligtvis först i januari. Vanligen nås lösningar

först när trycket är tillräckligt hårt med avtal

som löper ut.

Jag har i flera olika sammanhang konstaterat

att lönerna inom sektorn för utbildning, fostran

och forskning inte får släpa efter den allmänna

löneutvecklingen. Jag har även konstaterat att lönen

för en lärare med högskoleexamen bör vara

minst 3 000 euro i månaden. Ja, det är hårda

krav och det är inte möjligt att få genom dem

under en och samma avtalsrunda. Därför just

behövs ett löneprogram som sträcker sig över

5


saa eriytyä alaspäin yleisestä palkkakehityksestä.

Olen myös todennut, että korkeakoulututkinnon

suorittaneen opettajan palkan tulisi aina olla

vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Tiedän, että

nämä ovat kovia vaatimuksia, eikä niiden saavuttaminen

ole mahdollista yhden sopimuskierroksen

aikana. Siksipä tarvitaankin useamman sopimuskierroksen

ylitse ulottuva palkkaohjelma,

jolla työnantaja sitoutuu huolehtimaan riittävästä

palkkakehityksestä. Se kuitenkin on selvää,

ettei sopimusratkaisua ensi tammikuussa synny

ilman, että jokaiselle jäsenellemme tulee jonkinasteinen

palkankorotus.

Vaikka viime eduskuntavaaleista on aikaa

vasta reilut kaksi vuotta, on seuraaviin vaaleihin

aikaa enää vajaat kaksi vuotta. Tämä jälkimmäinen

aikajanatarkastelu on merkittävämpi, sillä

vuoden päästä puolueet aloittavat jo valmistautumisen

kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Viimeiset

merkittävät koulutuspoliittiset päätökset

tehdään siis vuoden sisällä. Niihin kuuluvat ainakin

varhaiskasvatuslain uudistamisen seuraavien

askelten ottaminen, lukiouudistuksesta päättäminen,

perusopetuksen kehittämisen toimenpideohjelman

valmistelu ja korkeakouluvisio.

Nämä kaikki ovat kauaskantoisia kysymyksiä.

Kaiken edellä kuvaamani taustalla väijyy

edelleen se kuuluisa sote, tai maakuntauudistus,

kuten poliitikot haluavat asian ilmaista. Uudistus

lykkääntyi ainakin vuoteen 2020, mikä tarkoittaa

sitä, etten usko neuvottelujärjestelmien

uudistamisen etenevän ennen ensi vuotta. Kun

asiasta neuvotellaan, OAJ tekee kaikkensa, jotta

lastentarhanopettajat saataisiin siirrettyä opetusalan

OVTES:n piiriin.

Haluan jälleen muistuttaa vielä siitä, että

vaikka valtiovalta määrää pitkälti sekä koulutuksen

resursseista että tavoitteista, päättävät

kuntapäättäjät niiden kohdentamisesta. On siis

erittäin merkityksellistä, että koko ajan pidetään

tiivistä yhteyttä paikallisiin päättäjiin ja konkretisoiden

kerrotaan eri ratkaisujen vaikutuksista

koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arkeen.

Ensi keväänä ovat OAJ:n valtuustovaalit. Silloin

valitaan 150 jäsentä nelivuotiskaudelle järjestömme

ylimpään päättävään elimeen. Jo nyt

kannattaa alkaa miettiä omaa ehdokkuuttaan,

paljon isoja asioita on jatkossakin edessä.

Voimia ja intoa sekä rakentavaa keskinäistä

yhteistyötä tulevaisuuden tekemiseenne koulutuksen,

kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaisina!

flera avtalsrundor och där arbetsgivaren förbinder

sig att trygga en tillräcklig löneutveckling.

Det är dock klart att en avtalslösning inte nås

i januari utan att varje OAJ-medlem får någon

sorts löneförhöjning.

Det är nu knappt två år kvar till nästa riksdagsval.

Om ett år börjar partierna förberedelserna

inför valet våren 2019. De sista betydande

utbildningspolitiska besluten tas alltså inom ett

år. Väldigt stora frågor är på agendan, åtminstone

den fortsatta reformen av lagen om småbarnspedagogik,

gymnasiereformen, beredningen av

åtgärdsprogram för att utveckla den grundläggande

utbildningen och högskolevisionen.

I bakgrunden ligger den berömda social- och

hälsovårdsreformen och lurar, eller landskapsreformen

som politikerna vill uttrycka saken.

Reformen har skjutits fram (åtminstone) till år

2020, vilket får mig att tro att reformen av förhandlingssystemet

som påbörjades i början av

året, inte framskrider förrän nästa år. Här gör

OAJ sitt yttersta för att få barnträdgårdslärarna

att omfattas av undervisningssektorns avtal.

Jag vill än en gång påminna om, att fast det

långt är statsmakten som bestämmer om både

resurser och mål för utbildningen, så är det upp

till de kommunala beslutsfattarna hur de riktas.

Det är alltså av största vikt att man håller tät

kontakt till de lokala beslutsfattarna och konkret

berättar hur olika beslut påverkar vardagen inom

utbildning och småbarnspedagogik.

På våren ordnas OAJ:s fullmäktigeval och

150 medlemmar väljs för en fyraårsperiod till

vårt högsta beslutsfattande organ. Redan nu lönar

det sig att överväga en kandidatur, för också

framöver står vi inför stora frågor.

Jag önskar er kraft, intresse och uppbyggande

samarbete som proffs inom utbildning, fostran

och forskning!

Olli Luukkainen

ordförande

Olli Luukkainen

puheenjohtaja

6


Suomen talous kasvaa, toivottavasti

myös opettajan palkkapussi

Valtionvarainministeriö ja Elinkeinoelämän

tutkimuslaitos

ETLA ennustivat syyskuun lopulla,

että Suomen talous kasvaa tänä

vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna

2,1 prosenttia. Vielä kesällä arvio oli

tälle vuodelle 2,4 prosenttia ja ensi

vuodelle 1,6 prosenttia. Alkuvuoden

hyvän talouskehityksen taustalla ovat

teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen

palvelutuotannon kasvu sekä

vilkas rakentaminen kasvukeskuksissa.

Suomen talous on siis saatu monen heikon

vuoden jälkeen takaisin kasvu-uralle. Positiivisen

kasvun taustalla olevista tekijöistä jää kuitenkin

puutumaan työmarkkinajärjestöjen 14.6.2016

allekirjoittaman kilpailukykysopimuksen todellinen

vaikutus Suomen nykyiseen taloudelliseen

tilanteeseen. Akavalaisten osalta kilpailukykysopimuksella

jatkettiin voimassa olevia työehtosopimuksia

yhdellä vuodella palkkoja korottamatta,

minkä lisäksi työaikaa pidennettiin palkkaa

muuttamatta 24 tunnilla vuodessa. Lisäksi sovittiin

julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin

leikkauksesta vuosina 2017–2019. Lomarahojen

leikkauksen kohdentamista pelkästään julkiselle

sektorille perusteltiin sillä, että viime kädessä yksityinen

sektori rahoittaa julkista sektoria, minkä

lisäksi julkisen sektorin työvoimakustannusten

alentaminen vähentää kuntien veronkorotuspaineita.

Lomarahojen leikkauksen myötä julkinen

sektori joutuu kantamaan maamme kilpailukyvyn

parantamisesta muita palkansaajaryhmiä

raskaamman taakan. Asia on aiheellisesti koettu

epäoikeudenmukaiseksi, ja syksyn

aikana on keskusteluun noussut lomarahaleikkausten

peruminen kahdelta

seuraavalta vuodelta kokonaan

tulevien työmarkkinaneuvotteluiden

yhteydessä. Lisäpontta vaatimuksiin

lomarahojen leikkauksista luopumisesta

on saatu valtionvarainministeriön

valtiosihteeri Martti Hetenmäen

julkisesti esittämistä kannanotoista.

Lomarahojen leikkauksista luopuminen

nousee varmuudella yhdeksi tulevien

työehtosopimusten aiheeksi. OAJ:n neuvottelujohtajan

Petri Lindroosin mukaan lomarahan

leikkaukset on havaittu erittäin haitallisiksi

palkansaajan ostovoiman ja valtion verotulojen

kannalta. Lomarahojen leikkauksista luopuminen

ei kuitenkaan OAJ:lle riitä, vaan sen lisäksi

tarvitaan Lindroosin mukaan palkankorotuksia

ja niiden toteuttamiseksi monivuotinen palkkaohjelma.

Ensi vuoden keväällä valitaan uusi OAJ:n valtuusto.

Pohjanmaan opettaja tulee vuodenvaihteen

jälkeen julkaisemaan vaalinumeron, jossa

esitellään toiminta-alueemme kaikki ehdokkaat

kuvan ja pienen esittelytekstin kera. Ehdokkailla

tai valitsijayhdistyksillä on mahdollisuus ostaa

myös mainostilaa lehdestä.

Hyvää loppuvuotta kaikille Pohjanmaan opettajan

lukijoille!

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

mansikkalasse@gmail.com

OAJ:n Pohjanmaan aluetoimisto

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa

ma–pe klo 9–16

Puh. 050 533 9949

taina.saikkonen@netikka.fi

www.oajpohjanmaa.fi

7


Opettajan professio

Opettajan professio on noussut

syksyn aikana voimakkaasti esille

OAJ:n eri toimikunnissa ja hallituksenkin

työskentelyssä. Opettajan

ammatti halutaan nostaa sille arvotasolle,

jolle se arvostettuna yhteiskunnallisena

ammattina kuuluu.

Professio määritellään vahvaksi ja

erikoisosaamiseen perustuvaksi ammatiksi.

Professionaaliseen asemaan

liittyy usein tavallista suurempi autonomia

työnteossa. Tyypillisimpiä ja vanhimpia

professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen

ammatit. Nyt opettajuus halutaan nostaa tähän

samaan ryhmään.

Professio perustuu ammatillisille arvokäsitteille.

OAJ:n perusarvoja ovat yhteisöllisyys,

oikeudenmukaisuus ja edelläkävijyys. Nämä tulevat

näkymään työskentelyssä, jossa profession

määritelmää opettajuudelle laaditaan.

Opettajan ammatin arvostuksen puolesta tulee

taistella. On jo esimerkkejä siitä, että opettajia

irtisanotaan ja heidän työtään palkataan

jatkamaan erityyppisiä ohjaajia pienemmillä

kustannuksilla. Räikein esimerkki on Hyria, ammattioppilaitos,

joka sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen

seuduilla. Hyria on vaihtanut 17 opettajaa

15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten.

Samantyyppisiä ratkaisuja on tehnyt myös

Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla. Jos

oppilaitos ei pysty palkkaamaan ammattitaitoisia

opettajia koulutusta varten, herää kysymys,

onko tällaisella oppilaitoksella enää oikeutta ja

mahdollisuutta toimia. OAJ on ottanut tiukan

linjan Hyrian kaltaisten toimien johdosta.

Seuraavissa eduskuntavaaleista

noussee yhdeksi keskeiseksi koulutuspoliittiseksi

teemaksi oppivelvollisuuskysymys.

OAJ on jo aikaisemmin

ajanut oppivelvollisuuden

pidentämistä. Suurin ongelma on

peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot.

3 % nuorista ei jatka mihinkään koulutuksen

perusasteen jälkeen. Nuorista

15 % ei suorita toisen asteen

tutkintoa. Suomessa on 600 000

työikäistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.

Heistä vain 40 % käy töissä. Muun muassa tähän

ongelmaan haetaan ratkaisua mahdollisella oppivelvollisuuden

nostolla. Keskusteluissa on noussut

esiin myös kysymys, onko oppivelvollisuus

oikea käsite vai pitäisikö puhua oppioikeudesta.

Toisen asteen koulutuksen lisäksi nuori voi

jatkaa 10-luokalle, valmistavaan koulutukseen

tai työpajoihin. Moni koulutuksen järjestäjä on

hieman nihkeä perustamaan 10-luokkia. Voisiko

porkkanana perustamiseen olla samantyyppinen

valtionapujärjestelmä, joka on mm. valmistavan

opetuksen puolella. Siellä koulutuksen järjestäjille

maksetaan kaksinkertainen valtionapu

maahanmuuttajaoppilaille yhden vuoden ajalta.

Tuplavaltionapu voisi kannustaa koulutuksen

järjestäjiä ns. lisäluokan perustamiseen nykyistä

helpommin.

Matti Sippola

OAJ:n hallituksen jäsen

OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja

hallituksen mandaatilla

Jäsenyys tuo turvaa

OAJ on jäsenten ammatillinen edunvalvoja ja keskeinen koulutuspoliittinen

vaikuttaja. Opettajista noin 95 % on valinnut OAJ:n.

8


Jämlik utbildning i dagens Finland

Text: Inger Damlin, OAJ Österbottens viceordförande, OAJ-fullmäktige, OAJ:s styrelsemedlem

Landets skolsystem är fortfarande av

tolkar begreppet likvärdig utbildning.

toppenkvalitet, vi levererar. Under

Resultatet av systemet skönjer vi nu,

de senaste åren har trenden dock varit

då elever inte fått det stöd som de hade

nedåtgående, en trend som bekymrar

behövt och lämnar grundskolan.

lärarinnan inom mig. Numera brottas

Från statligt håll har man skurit i

landet med enorma skillnader mellan

högpresterande och lågpresterande

nom att bevilja projektpengar ge en

grundfinansieringen för att sedan ge-

elever, och även med breda skillnader

bild av likvärdig utbildning garanteras.

i inlärningsresultat mellan pojkar och

Frågan som osökt infinner sig i lärarinnans

tankar är – garanterar vi elevers

flickor. Ett resultat som bekräftas i den

ena undersökningen efter den andra

rätt till stöd genom projektfinansiering?

Garanterar vi likvärdig utbildning?

Finlands skolsystem har i tiderna byggts

på tanken om likvärdig utbildning. Man har utgått

från att var än du bor så ska du garanteras att söka projektfinansiering. Kommuner av i dag

Kommuner av i dag har olika förutsättningar

kvalitativt god utbildning. Skolsystemet har utvecklats

och systemet har utökats med allas rätt till de områden eller de skolor där socioekono-

har också olika förutsättningar att rikta resurser

till stöd genast när behov uppstår. Ramarna är miska faktorer påverkar elevernas skolframgång.

förträffliga, men frågan smyger sig osökt på. Kan De spetsprojekt som nu startats är också en

vi i det hundraåriga Finland garantera jämlik utbildning?

och därmed garantera någon form av likvärdig

väg att från statligt håll stöda skolutvecklingen

Den läroplikt som omger systemet har under utbildning. Behovet av digitalisering i skolan av

den senaste tiden lyfts till diskussion tex av framstående

och erkända ekonomer i landet, Roope definition på vad man i landet innefattar i be-

i dag är enormt, men så länge det inte finns en

Uusitalo och Katariina Salme-Aro. Utbildningsministern

har också vänt en smula på just den lighet att uppfylla med tanke på en likvärdig utgreppet

digitalisering så ser jag det som en omöj-

paletten.

bildning.

Samhället har förändrats, världen ser helt Skolornas uppgift breddas. Utöver undervisning

kopplas fostrarrollen in. Till exempel Rö-

annorlunda ut än då läroplikten infördes. Den

nya läroplanen speglar i viss mån samhällsförändringarna,

men ramarna består. Nu pratar vi är det framtidens skola vi bygger då ungdomslerelse

i skolan ger ett välkommet mervärde. Men

om ämneshelheter och lärmiljöer. Vi pratar om dare eller friidrottstränare kommer in med verksamhet

under delar av dagen? Utomstående in i

elevers lärstigar, och deras rättigheter till stöd.

Begreppet undervisning har glidit över mot ett sammanhang där verksamhet som utgående

handledande. Eleverna rör sig inom grundundervisningen

som en hop, där var och en har som det sker under skoltid.

från dagens ramar ska övervakas av lärare efter-

egna behov som ska tillgodoses. Sådan är verkligheten

i dagens skola – men garanterar vi jämlik dåligt. Illamåendet syns tydligt ute i skolorna.

Allt fler bland dagens växande ungdom mår

utbildning?

I många skolor saknas de stödfunktioner som

Andra stadiet suckar över studerandes kunskapsnivå,

suckar över att nivån sjunkit och för att illamåendet ska växa och eleverna hamnar

fångar upp ungdomen vilket är en högriskfaktor

trenden fortgår. Grundskolan genererar inte det utanför skolsystemets ramar. Bristande resurser

kunnande som varje ungdom förutsätts besitta som öppnar upp ojämlik utbildning, men även

då de fullgjort sin läroplikt.

en samhällsorättvisa bredare än så.

2011 reviderades grundskolans stödbatteri Grundskolan av i dag är inte jämlik. För att

och in kom 3-stegsstödet. Ett stödtänk som är bygga framtidens skola med intentionen jämlik

ypperligt ur elevens synvinkel. Beklagligt nog utbildning krävs en modell där lärare är lärare

insåg staten inte att det krävs resurser för att som levererar och rektorn är rektor som leder

förverkliga stödets intentioner. I dags läge är det verksamheten i fabriken. En granskning av systemet

i kombination med rätt placerade resurser

upp till kommunerna huruvida man ser det som

en investering att stöda den växande ungdomen är vägen framåt mot en jämlik utbildning för

eller inte, det är den enskilda kommunen som framtiden.

9


Riittääkö aika?

Teksti: Tuula Ala-Lantela, OAJ Pohjanmaan alueasiamies

”Vieläkö pitäisi kaiken tämän työmäärän

keskellä kirjata työaikaansa

ylös”, tuskailee varmaankin joku

opettaja. Vastaan kyllä, juuri sitä meidän

opettajien pitäisi juuri nyt opetella

tekemään! Mutta miksi? ”Eipä

ne työt luettelemalla vähene”, valittaa

toinen. Eipä niin, mutta sitten ainakin

tiedämme mihin työaikaamme

kuluu.

Työajan seuranta on varsinkin

ysi-puolen opettajille uusi asia. Kun ys-ajasta

tuli vuotuinen ja siihen lisättiin vielä kiky-tuntejakin,

saatiin potiksi enintään 126 tuntia lukuvuodessa.

Tuossa ajassa ihan oikeasti pitäisi

selvitä kaikesta tästä:

opettajainkokoukset

• aineryhmäkokoukset

• neuvottelut

• yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa

• koulun kasvatustyön suunnittelu

• koulun toimintaan liittyvien tapahtumien,

juhlien, retkien ym. suunnittelu

• yhteistyö muiden koulujen opettajien kanssa,

• koulutyöhön liittyvää yhteistyö koulupsykologin,

(koulukuraattorin), terveydenhuoltohenkilöiden

tai muiden viranomaisten kanssa

• kahden tai useamman opettajan yhteistyönä

tapahtuvaa opetuksen suunnittelu

Työajan seuraamisen taustalla on opettajan jaksaminen.

Oppituntien ulkopuolisen työn määrä

on kasvanut huimasti, opettajat alkavat väsyä

merkittävästi ja opettajien palkkausta pitäisi

saada pitkässä juoksussa kehitettyä vastaamaan

opettajan todellista työtä. Me opettajat olemme

vain usein sellaisia selviytyjiä, että me emme

anna minkään edellä mainitun seikan haitata

omaa tapaamme tehdä työtämme. Puserramme,

pidennämme päivää ja huijaamme itseämme tekemään

kaiken kuten ennekin, vaikka työmäärä

olisi triplaantunut. Emme suostu tinkimään

laadusta, lapsen edusta tai totutusta tavoista vain

työajan tähden.

Jotta ys-tunnit riittävät, niiden

käyttöä pitää yhdessä suunnitella. Nyt

ei voikaan olla pitkiä opettajankokouksia

joka viikko eikä kukaan opettaja

voi käyttää tuntia yhteen arviointikeskusteluun.

Totta kai työtä olisi

tehtäväksi, tavoitteita saavutettavaksi

ja aina vain voisi tehdä asioita paremmin,

mutta koskaan ei olla valmiita.

Opettajan työkään ei koskaan ole täydellisesti

valmis. Meidän on hyväksyttävä

se, että tehdään se mitä ehditään. Ollaan

tyytyväisiä omaan työhömme hieman keskeneräisempänäkin.

Arvostetaan omaa työtämme ja

omaa aikaamme.

Mitä jos alkaisimme tehdä annetut tehtävät

niin hyvin kuin mahdollista annetussa työajassa.

Työajan seurantaan OAJ on tehnyt näppärän Vipu-ohjelman.

Sen käyttö kännykässä on helppoa

ja pikku hiljaa näemme mitä kaikkea ys-aikaamme

kertyy. Silloin voimme suojella itseämme palamasta

loppuun ja osoittamaan itselle ja työnantajallekin,

että olemme tehneet meille annettuja

tehtäviä meille annetussa ajassa. Ja kun ys-aika

alkaa täyttyä, meillä on mahdollisuus neuvotella

ys-aikaan liittyvistä tehtävistä. Työnantajan on

reagoitava ylityksiin tai ne voidaan nähdä sopimusrikkomuksena

tai tuottamuksellisuutena

työsuojelun näkökulmasta.

Työajan seuranta on jatkoa aikaisemmin olleelle

Joku Roti- kampanjalle. Jokainen opettaja

päättää omasta tavastaan tehdä työtään ja hän

on ainut, joka voi päättää kuinka paljon aikaa

työhönsä kokonaisuudessaan käyttää. Työajan

seuraamisen oppimisella on toinenkin tavoite.

Maailman, koulun ja opetuksen muuttuessa

myös opettajien palkkausta pitäisi saada vastaamaan

todellista työtä. Tulollaan lienee myös peruskouluihin

jonkinlainen vuosityöaikajärjestelmä.

Järjestelmän toimimisen perusta on se, että

jokainen opettaja haluaa ja osaa seurata omaa

työaikaansa ja pitää kiinni sovitusta. Nyt on hyvä

harjoitella työajan seuraamista tällä yhdellä työajan

osalla eli ys-ajalla.

10


Ammatilliset opettajat monien

haasteiden keskellä

Teksti: Antti Ylinen, OAO-jaoston pj.

OAJ Pohjanmaan ammatillinen

jaosto kokousti elokuussa Seinäjoella.

AO ry:n varapuheenjohtaja

Sirkka Saarikoski osallistui kokoukseen.

Kokouksessa käytiin aktiivista

keskustelua ajankohtaisista ja tulevista

asioista. Saarikoski toi keskusteluun

valtakunnallista näkemystä

ja OAJ:n näkemyksiä ammatillisen

reformin vaiheista ja tavoitteista vaikuttamistoimissa.

Esillä oli myös OAJ:n lanseeraama työajanseurantasovellus

Vipu, jonka käyttöä eri opettajaryhmille

tullaan edelleen kehittämään.

OAJ:n valtuustovaaleista käytiin keskustelua,

ja OAJ Pohjanmaa toivoo omia ehdokkaita

alueeltaan. Ammatillisten opettajien onkin

syytä seurata oman valtakunnallisen liiton toimintaohjetta

vaaleissa. Sähköinen ennakkoäänestys

on 19.2.–4.3.2018 ja uurnavaali 26.–

27.3.2018. Varsinainen sähköinen vaali (LTOL,

YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI) pidetään

14.3.–27.3.2018.

Ammatilliset opettajat ovat olleet aktiivisesti

kehityksessä mukana. Yhdessä OAJ:n neuvottelijoiden

kanssa oltiin rakentamassa vuosityöaikamallia.

Lukuisat koulutuksen järjestäjät ovat

käynnistäneet paikallisesti työaikakokeiluja eri

puolilla Suomea. OAJ Pohjanmaan alueella kokeilut

jäivät toteutumatta.

Työsuojeluasioita käsiteltiin myös. Viime

keväänä OAJ Pohjanmaa järjesti Härmässä työ-

suojeluhenkilöstölle illan, ja tapaamisia

tullaan jatkamaan tämän syksyn

aikana.

Kokouksen lopussa alueasiamies

Tuula Ala-Lantela esitteli alueyhdistyksen

syksyn toimintaa ja pyysi palautetta

sekä ideoita tuleviin tapahtumiin.

AMK-asioissa keskustellaan kasvavasta

työmäärästä ja yhteistyöstä yliopistojen

kanssa.

Opiskelijoiden valinnoissa lukion ja ammatillisen

väylän tasapuolisessa huomioimisessa on

onnistuttu melko hyvin. Reformiuudistus kuitenkin

mietityttää, koska kielten ja matematiikan

opetusta on leikattu huomattavasti. Onko

ammatillisten uusien tutkintojen jälkeen edellytykset

ammattikorkeakouluopintoihin edelleen

olemassa?

Monet oppilashuollossa työskentelevät asiantuntijat

jakavat huolemme siitä, että nuoret

jäävät liiaksi valintojen ja itsenäisen työskentelyn

vaateisiin. Oppilaiden vanhemmat ovat yhä useammin

yhteydessä oppilaitoksiin – usein toistuva

kysymys kuuluu: ”Annetaanko teidän oppilaitoksessa

vielä kunnon opetusta??”

Opintojen keskeytykset ovat olleet nyt syksyn

aikana esillä. Opintojen ohessa perittävät

maksut esim. oppimateriaaleista ja työ-/suojavaatetuksesta

ovat yllättäneet monen vähävaraisen

nuoren.

OAJ-valtuustovaalit 2018

Sähköinen ennakkoäänestys on 19.2.-4.3.2018 ja uurnavaali 26.-27.3.2018

Sähköinen varsinainen vaali (LTOL, YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI)

14.3.-27.3.2018

Asetu ehdolle!

11


Sinustako ehdokas?

Teksti: Hanna Ikonen, OAJ-valtuutettu

On jälleen se aika, kun OAJ:n valtuustovaalit

lähestyvät ja ehdokasasettelu käynnistyy

yhdistyksissä. Haluaisitko kenties juuri Sinä

asettua ehdokkaaksi?

Mitä valtuusto tekee?

Valtuusto käyttää järjestön ylintä päätösvaltaa.

Se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan

ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuusto valitsee

järjestön puheenjohtajan ja 20 hallituksen jäsentä.

Valtuusto hyväksyy järjestön tavoiteohjelman

(4-vuotiskaudeksi), linjaa neuvottelu- ja

sopimustavoitteita sekä työtaistelutoimia, päättää

laajat järjestöpoliittiset ratkaisut, hyväksyy

toimintasuunnitelman (2-vuotiskausittain) ja

talousarvion (vuosittain) ja päättää järjestön jäsenmaksuosuudesta.

Valtuusto kokoontuu kaksi

kertaa vuodessa (ja tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin).

Miten valtuutetut valitaan?

Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi maaliskuun

loppuun mennessä eli seuraavan kerran

ensi keväänä. Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin

150 varsinaista ja 150 varajäsentä. Vaaleissa

käytetään suhteellista vaalitapaa ja valtuuston

paikat määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien

kesken niiden jäsenmäärien suhteessa. Vaalipiireinä

ovat OAJ:n valtakunnalliset piirit OAO,

LTOL ja YLL sekä OAJ-YSI, joka jakaantuu alueellisiin

vaalipiireihin. Valtuuston toimikausi alkaa

vaalien jälkeisestä varsinaisesta kokouksesta

ja kestää uuden valtuuston vastaavaan kokoukseen

saakka.

Valtuustotyö on antoisaa ja antaa näkökulmia

sekä ymmärrystä eri opettajaryhmien erillisiin

ja yhteisiin asioihin. Valtuustotyö myös

opettaa tekijäänsä, etukäteen ei siis tarvitse osata

mitään erityistä vaan ehdolle voi asettua ”ummikkonakin”,

riittää kun on mielenkiintoa ja

halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ehdokkaaksi

asettumiselle ei ole myöskään ikärajaa, vaan kaiken

ikäiset opettajat ovat tervetulleita joukkoon!

Vinkkinä kuitenkin, että meitä keski-ikää lähestyviä

”nuoria”, eli 80-luvulla syntyneitä, on ollut

kuluvalla valtuustokaudella mukana vain viisi,

joten etenkin nuoremman polven opettajien aktivoitumista

ehdokkaiksi kaivataan.

Jos kiinnostuit valtuustotyöstä, ilmoita itsestäsi

yhdistykseesi. Ehdokasasettelu käynnistyy

loppusyksyllä! Tämän lehden lopusta löydät

nykyisten valtuutettujen yhteystiedot. Ota

rohkeasti yhteyttä ja kysyy lisää valtuustotyöstä!

Olet erittäin tervetullut ehdokkaaksi!

Opettaja – työsuojeluvaltuutettu 2018

Teksti: työsuojeluvaltuutettu Margareeta Verronen

Opettajien ja esimiesten työhyvinvoinnin ja

työturvallisuuden edistäminen on entistä

tärkeämpää. Uusi työsuojelun toimintakausi alkaa

kunta-alalla 1.1.2018 ja työsuojelutoimijat

valitaan kunta-alalla neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Opettajat ja lähiesimiehet tuntevat parhaiten

alan kuormitustekijät sekä turvallisuuspuutteet

ja osaavat parhaiten etsiä ratkaisuja niihin.

Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa

ylläpidettävä ja parannettava terveyttä,

työturvallisuutta ja työkykyisyyttä. Yhteistoiminnassa

käsitellään mm. opettajien ja esimiesten

terveyden ja turvallisuuden toteutumista ja

siihen välittömästi vaikuttavia muutoksia työssä

sekä työterveyshuollon järjestämistä, toteutumista

ja vaikutuksia. Yhteistoimin selvitetään

myös työn vaaroja ja kuormitustekijöitä sekä

12

keskustellaan periaatteista luoden uusia toimintatapoja

niin kouluihin, oppilaitoksiin kuin päiväkoteihin.

Yhdessä seurataan tilastoja ja toimien

vaikutusta työterveyteen ja -turvallisuuteen

työpaikoilla.

Nyt tarvitaan opettajana tai esimiehenä toimivia

työsuojeluvaltuutettuja, -varavaltuutettuja

ja työpaikoilla toimivia työsuojeluasiamiehiä.

OAJ kouluttaa työsuojelutehtävään, joten ota

rohkeasti yhteyttä pääluottamusmieheen tai

OAJ:n paikallisyhdistykseen, mikäli olet kiinnostunut

työsuojeluvaltuutetun tai muista työsuojelutehtävistä.

Henkilöstöllä ja esimiehillä on

oikeus vaikuttaa ja valita työsuojeluvaltuutettu

ja kaksi varahenkilöä sekä työpaikoille työsuojeluvaltuutetun

avuksi ja esimiehelle työpariksi

työsuojeluasiamies.


Survival-päivässä

ennätysmäärä osallistujia

Kirjoitus: Ronja Hautamäki,Koulutuskeskus Sedu Törnäväntie

Koulutuskeskus Sedu järjesti

torstaina 14.9. opiskelijoiden

perinteisen Survival-päivän Törnävän

leirintäalueella Seinäjoella. Tapahtuma

järjestettiin jo yhdeksättä

kertaa, ja sen kunniaksi opiskelijoiden

muodostamat joukkueet saivat

suorittaa yhdeksän erilaista turvallisuuteen

ja selviytymiseen liittyvää

rastia. Kilpailijoilta vaadittiin fyysistä

kuntoa, kilpailuhenkisyyttä,

tietoa, taitoa ja nokkeluutta. Mukana

oli ennätysmäärä osallistujia:

noin kuuden hengen joukkueita oli

peräti 27, joissa yhteensä oli mukana

162 opiskelijaa!

Käsikranaatteja ja sulkeisia

Käsikranaatit lentelivät, puolijoukkueteltta

nousi ja laski, nuoret

tasapainoilivat liinalla ja horjahtelivat eteenpäin

puujaloilla. Pelattiin mölkkyä, ammuttiin ilmakiväärillä

ja puhallusputkella, kannettiin telamiinoja

aikaa vastaan ja suoritettiin sulkeiset sekä

alkusammutus. Opiskelijat kertovat pitäneensä

päivän monipuolisesta ja urheiluhenkisestä sisällöstä.

Ampumisrastit sekä teltan pystytys ja purku

olivat opiskelijoiden suosikkirasteja.

– Tämä oli kivaa vaihtelua. Me ei oikeastaan

tiedetty tapahtumasta juuri mitään etukäteen,

joten oli tosi positiivinen yllätys, kuinka paljon

tänne tuli porukkaa muista yksiköistä ja kuinka

hauskaa tekemistä täällä oli!

Vuoden 2017 Survival-päivän voittajaksi

selviytyi seinäjokelainen ryhmä nimeltä Sedu

Kirkkokatu 1. Toiseksi selviytyi "Malaria" Sedu

Kurikasta ja kolmanneksi "Emmä tiiä" Sedu

Koulukadulta. Onnea voittajille ja kiitos kaikille

osallistuneille!

Yhteistyöllä kaikesta selvitään

Sedun opinto-ohjaaja ja tapahtumaa vahvasti

järjestämässä ollut Timo Järvinen kertoo, että tapahtumassa

tärkeintä on yhteisöllisyys ja yhdessä

tekeminen sekä luonnossa oleminen ja retkeilyyn

liittyvän tietämyksen lisääntyminen.

Perinteinen Sedun Survival-päivä järjestettiin jo yhdeksättä kertaa.

Opiskelijoiden muodostamat joukkueet suorittivat yhdeksän erilaista

turvallisuuteen ja selviytymiseen liittyvää rastia. Kilpailijoilta

vaadittiin fyysistä kuntoa, kilpailuhenkisyyttä, tietoa, taitoa ja nokkeluutta.

– Opiskelijat kohtaavat toisia opiskelijoita

muista yksiköistä. Läheskään kaikki eivät ole aiemmin

tavanneet. Rasteista selvitään yhteistyöllä

ja rennolla asenteella. Tämä poikkeaa täysin

opiskelijoiden arjesta, ja uskon, että vaihtelu piristää

ja antaa energiaa!

Järvinen on erityisen tyytyväinen osallistujien

määrään.

– Tämän vuoden Survival-päivässä oli ennätysmäärä

opiskelijoita. On mahtavaa nähdä,

että tällainen tekeminen kiinnostaa! Siinä tulee

onnistunut olo, kun on saanut työskennellä tapahtuman

eteen todella paljon omalla vapaaajallakin.

Järvinen oli vastuussa tapahtuman järjestämisestä

yhdessä Etelä-Pohjanmaan Maanpuolustuspiiri

MPK:n koulutuspäällikön Heikki Kuoppalan

kanssa, joka järjesti paikalle reserviläisporukan

huolehtimaan tehtävärasteista. Järvinen on

itse mukana reserviläisissä ja Etelä-Pohjanmaan

maakuntajoukoissa kouluttamassa sotilaita. Tapahtuman

yhteistyökumppaneina olivat MPK:n

lisäksi Sedu Kurikka (alkusammutusrasti), Reijo

Laine (Namitupa), Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitos,

Kauhavan Lentosotakoulu sekä Seinäjoen

sotilaskotisisaret (ruokailu).

13


Yliopisto-opetuksen kehittämissuuntia

Palaute kasvutarinaksi,

kurssi monikieliseksi

Teksti: Heli Katajamäki, Marjut Männistö ja Nina Pilke. Kuva: Sirpa Sipola

Kerätäänkö palautetta vain palautteen vuoksi? asiat, joista hän haluaa palautetta. Toisella portaalla

palautteen antajan tulee kuunnella opiske-

Vältetäänkö monikielisten kurssien järjestämistä

turhaan? Nämä kysymykset ovat olleet lijaa ja ottaa tieto vastaan. Näin varmistuu, että

lähtökohtina Vaasan yliopiston Kielikeskuksen opiskelija saa palautetta ”oikeista” asioista.

opettajien Marjut Männistön, Nicole Kengin Männistö kuvaa esimerkiksi tilannetta, jossa

ja professori Nina Pilkkeen esitelmissä, jotka pidettiin

Vaasan yliopistolla järjestetyissä yliopistotyksen

rakenteesta tai hyvästä katsekontaktista.

suullisen viestinnän opettaja antaa palautetta esiopetuksen

ja oppimisen kehittämisen verkoston Opiskelija taas toivoi palautetta esiintymisjännityksen

näkymisestä. Opiskelijan tarve ei tullut

Peda-forum-päivillä. Päivien pääteemana oli

digitalisaation heijastuminen korkeakouluopetukseen.

Myös digitalisaation laajentuessa peda-

tuntui, että hän ei saanut palautetta lainkaan ja

kuulluksi. Palautteenannon jälkeen opiskelijasta

gogiikka on koulutettaessa ohjaava voima. Pedagoginen

lähtökohta korostui palautekäytäntöjä tanut opiskelijaa.

opettaja ihmetteli, miksi hyvä palaute ei ilahdut-

ja monikielistä kurssia käsittelevissä esitelmissä. − Kolmas porras on hyväksymisen porras.

Palautteen antajan tulee hyväksyä opiskelijan

Palaute kasvutarinan tukena

tavoite ja palautetarve. Tämä ei Männistön

− Palaute kasvutarinan tukena -esityksemme mukaan ole aina lainkaan yksinkertaista, koska

innoittajana oli palauteviidakko. Siellä nykyopiskelijat

ja -opettajat antavat ja vastaanottavat pa-

asettamien tavoitteiden kanssa. Opettaja peilaa

opiskelijan tavoite voi olla ristiriidassa opettajan

lautetta – pakolla ja pakottamatta, suullisesti ja suoritusta täydelliseen onnistumiseen, kun opiskelijan

tavoite voikin olla kurssin läpäiseminen

kirjallisesti, nimellisenä ja nimettömänä. Opiskelijat

kirjoittavat oppimispäiväkirjoja ja reflektioita,

opettajat korjaavat ja kommentoivat. Mo-

Ainakin itselleni ei niin kunnianhimoisten ta-

tai keskitason alapuolelle sijoittuva arvosana.

lempien päässä jyskyttää sama kysymys: miksi? voitteiden hyväksyminen on toisinaan vaikeaa,

Näin kuvaa Vaasan yliopiston Kielikeskuksen kun opiskelijasta näkee, että hän pystyisi paljon

yliopisto-opettaja Marjut Männistö esityksen parempaan, toteaa Männistö.

syntyyn vaikuttaneita ajatuksia. Männistö piti − Neljäs porras liittyy taitoon ohjata opiskelijaa

eteenpäin. Palautteen antajan tehtävä on

esitelmänsä yhdessä opintopsykologi Anna-Mari

Rourun ja opiskelija Henni Heikkilän kanssa. tukea opiskelijan omia oivalluksia, korjata väärät

ajatusmallit ja suunnata opiskelija seuraavalle

− Suullisen viestinnän kurssi yhdisti opettajan,

opiskelijan ja opintopsykologin. Yhteisvoimin

lähdimme etsimään kiinnekohtia merlautteessaan

ymmärtää opiskelijan kasvu kohti

oppimisen tasolle. Palautteen antajan tulisi pakityksellisen

palautteen vaiheisiin. Löysimme asiantuntijuutta. Opettajan tulisi antaa opiskelijalle

ymmärrystä, intoa ja konkreettisia ehdo-

vuorovaikutuksen. Innostuimme ja rakensimme

palautteen antajan ja vastaanottajan tueksi kasvun

portaat, kertoo Männistö asiantuntijuuden oppia lisää ja kehittyä. Esimerkiksi jos opiskelija

tuksia, kuinka opiskelija voi jatkaa matkaansa,

jakamisesta innostuneena.

on tekstissään osannut käyttää monipuolisesti

lähteitä, on seuraava askel se, että opiskelija

− Porrasmalli perustuu vuorovaikutukseen,

jatkaa Männistö. Siinä tärkeää ovat antaminen, laittaa tekstissään lähteet keskustelemaan keskenään.

Opettaja ei siis tyydy vain toteamaan, että

vastaanottaminen ja hyväksyminen.

− Opiskelija on vastuussa siitä, että hän ilmaisee

palautteen antajalle, minkälaista palautetta kohti entistä kehittyneempää kirjoittajaa.

lähteitä on käytetty hyvin, vaan hän näyttää tien

hän haluaa ja tarvitsee. Palautteenannon ensimmäisellä

portaalla opiskelijan on siis nimettävä opettajankin. Kun työstä tulee

− Turha työ uuvuttaa niin opiskelijan kuin

merkityksellis-

14


tä, siitä innostuu. ”Pieni asia voi muuttaa koko

opiskelun ja heijastua koko elämään.” On hienoa

altistaa itsensä aidolle vuorovaikutukselle ja

löytää merkitys työlleen, kertoo Männistö.

Monikielisyys toimii kurssin kehyksenä

− Koulutuksessa viestintätaitoja kehitetään

pääsääntöisesti yksikielisesti, vaikka suuri osa

työelämän tilanteista on nykyisin monikielisiä.

Myös monikielisyys voi toimia kurssin kehyksenä

ja tukea merkittävällä tavalla opiskelijan työelämätaitojen

kehittymistä, toteavat yliopistonlehtori

Nicole Keng ja professori Nina Pilke. He

ovat tutkineet plurilinguaalisuutta eli eri kielten

käyttöä ja kielestä toiseen vaihtamista työelämään

nivotulla liiketoiminnan kurssilla.

− Tutkimuksemme kohdistuu Hankenin

ja Vaasan yliopiston yhteistyönä toteuttamalle

markkinoinnin kurssille. Kurssin opetuskielenä

on englanti, mutta sen opetusfilosofia perustuu

plurilinguaalisuuteen, jonka mukaan sekä opiskelijat

että opettajat voivat käyttää englannin

kielen lisäksi joustavasti myös suomea ja ruotsia

eri tilanteissa ja tehtävissä. Yhtenä kurssin osaamistavoitteena

on kehittää opiskelijoiden kykyä

ja valmiuksia toimia kehittämis- ja johtotehtävissä

monikielisissä toimintaympäristöissä, tutkijat

kertovat.

− Kurssilla kielitaustoiltaan erilaiset opiskelijat

työskentelevät pienryhmissä ja kurssiin

sisältyy myös intensiivinen kenttätutkimusosio

haastatteluineen ja esitelmineen valitussa caseyrityksessä

Suomessa tai Ruotsissa.

− Tuloksemme osoittavat, että kurssi on

käytännössä monikielinen ja opiskelijat käyttävät

englantia, suomea ja ruotsia eri tavalla eri

pienryhmissä ja eri tilanteissa. Osa pienryhmistä

valitsi työkielekseen suomen, osa ruotsin ja osa

puolestaan englannin. Käytännössä pienryhmätyöskentely

oli kielen- ja koodinvaihtojen vuoksi

monikielistä läpi kurssin. Lisäksi kaikki tällä kertaa

Helsingissä kurssilla toteutetut yrityshaastattelut

olivat kaksikielisiä, mutta eri painotuksin

englannin ja suomen kielen välillä. Opiskelijoilta

tämä edellytti kykyä lukea tilannetta ja toimia

kielellisesti joustavasti.

− Monikielinen kurssikokonaisuus on mahdollisuus

mutta myös haaste, joka edellyttää selkeitä

ohjeistuksia ja myös tukea. On tärkeää, että

kielikäytänteistä keskustellaan kurssin alussa ja

että joustavuutta tuetaan ja siihen kannustetaan

eri tilanteissa. Kurssin kahden eri korkeakoulua

edustavan opettajan monikielinen ja toisiaan

täydentävä esimerkki on oleellinen osa kokonaisuutta.

Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on, että

aineopintojen kurssiin yhdistetään myös kielen

opetus esimerkiksi integroidun tutoriaalin tai

Vaasan yliopiston Kielikeskuksen opettajat Nicole

Keng ja Marjut Männistö ja johtaja Nina Pilke

erillisen akateemisten viestintätaitojen kurssin

muodossa. Tämä on yksi tapa saada kieli- ja viestintäopinnoista

luonnollinen osa kokemuksellista

ja tutkivaa oppimista, Keng ja Pilke toteavat.

− Opiskelijapalautteen perusteella monikielinen

kurssi kehittää erityisesti opiskelijoiden

viestinnän ja itseilmaisun taitoja. Kolmen kielen

käyttö ja vaihdot kielestä toiseen myös kasvattavat

tietoisuutta eri kielten roolista eri käyttöyhteyksissä

sekä muun muassa käsite- ja termieroista

niiden välillä, Keng ja Pilke sanovat.

15


Digiosaamista ja työnhakutaitoja

Sedusta valmistuville

Teksti ja kuva: Anna-Kaisa Koitto

Milloin olet päivittänyt cv:si? Siellähän meillä

on henkilötiedot, kielitaito, listattuna koulutukset

ja työkokemukset, jotain erityisosaamisesta ja

mahdollisesti harrastuksista – kaikki tiiviisti kirjoitettuna

A4:lle tai kahdelle.

Sedussa ammattiin opiskelevat nuoret hankkivat

taitoja työnhakuun, ja nyt keskeisimpiä

taitoja työnhaun onnistumisessa ovat digitaidot.

Lukuvuoden aikana kaikille valmistuville opiskelijoille

tarjotaan koulutusta oman ammattitaitonsa

markkinointiin.

Perusportfolio ja näyteportfolio –

valttina visuaalisuus

DigiJobi-koulutus on ohjannut opiskelijat

kokoamaan osaamisensa portfolioon OneNoteen,

täyttämään työnhaun verkkolomakkeet,

tekemään työnhakuvideon, siis kuvaamaan ja

jakamaan sen. Ammatillisen koulutuksen opiskelija

hyötyy digiportfoliosta, jossa saa esittää

työnäytteitä, kuvia ja videoita. Käden taidot ja

osaaminen tulee näkyväksi.

– Esimerkiksi hiusalalla opiskelijat ovat tottuneet

kuvaamaan töitään. He kuvaavat runsaasti

ja valitsevat portfolioonsa upeimmat kampaukset

ja työt. Portfoliossa pääsee esittämään

asioita ja ominaisuuksia, joita todistukset eivät

näytä - portfolio on tekijänsä näköinen mutta

sen tulee olla riittävän objektiivinen, painottaa

projektikoordinaattori Riitta Tuokko Taitavahankkeesta.

– Näyteportfolio kannattaa koostaa erikseen

jokaista työnhakukertaa varten. Sinne kannattaa

valita ne todistukset, suositukset, työnäytteet,

joilla oletettavasti on merkitystä haastattelutilanteessa,

vinkkaa Tuokko.

Kokki voi kerätä portfolioonsa vaikkapa

omia reseptejään, annoskuvia, kuvia tarjoilukokonaisuuksista,

asiakaspalautteita.

Sokerihuuma Ny:n yrittäjät oppivat vuoden aikana kuvaamaan ja markkinoimaan tuotteitaan

somessa. Nyt on oman osaamisen markkinoinnin vuoro.

16


Työhaastattelu verkossa

Skype, Appear in -verkkokokous jne. Sovelluksia,

jotta työpaikkahaastatteluun voi osallistua

välimatkoista välittämättä.

– Huoliteltu esiintyminen ja selkeät vastaukset

vaikuttavat skypessä ihan samalla tavalla kuin

haastattelussakin, korostaa Satu-Maarit Sivula

Työelämäosaajana-hankkeesta. Hän koulutti

Törnäväntiellä kokkeja työnhakuun verkossa.

– Voit tehdä työnhakuilmoituksen TE-palvelujen

maksuttomaan CV-nettiin. Se hakee sinulle

töitä 24 tuntia vuorokaudessa, Sivula vinkkaa.

Suunniteltu ja jo melkein tehty

– Video on hyvä, jos sen käsikirjoitus on onnistunut.

Työnhakuvideo on vielä tällä hetkellä

niin harvinainen, että sillä pääsee erottautumaan

isostakin joukosta, painottaa virtuaalikoordinaattori

Matti Mäkelä opiskelijoille ja ohjaa kuvaamaan,

leikkaamaan ja jakamaan videon.

Pitää herättää kiinnostus, kertoa osaamisesta,

kuvata itseään työntekijänä ja vakuuttaa, että

minut kannattaa kutsua haastatteluun.

– Kuvausympäristöön ja erityisesti sen valaistukseen

kannattaa kiinnittää huomiota. Luonnonvalo

on paras. Tiivis käsikirjoitus ja katse kameraan,

siinä keskeisimmät. Työnhakuvideo on

kuin elokuvatraileri – jotta pääset haastatteluun,

tiivistää Mäkelä.

Jokainen yksikkö saa työelämän digitaitoihin

preppaavat kouluttajat päiväksi sparraamaan

opiskelijoita. DeeJee-koulutus on suunniteltu ja

toteutetaan hankkeiden yhteistyönä: Taitava –

tulevaisuuden osaajat, Step on, Reformi haltuun

ja Työelämäosaajana. Hankkeita rahoittavat ESR

ja OKM.

– Mutta olipa väline mikä tahansa, hakemuksella

osoitat, että sinulla on tarvittavat taidot,

riittävä kokemus, sovellut hakemaasi työpaikkaan

ja ymmärrät työn erityisvaatimuksista,

summaa Riitta Tuokko koulutuspäivän antia.

Vaasan seudun lastentarhaopettajien

70-vuotisjuhla

Vaasan seudun lastentarhanopettajat juhlivat 70-vuotiasta yhdistystään 18.8.2019 Cantaressa Vaasassa.

Yhdistys toimi aikaisemmin laajemmin Pohjanmaan alueella, mutta nykyään sen toimialueena ovat Vaasa

ja Mustasaari. Kuva lähetti Monika Koivumäki.

17


Torkinmäen koulu ja päiväkoti – matkalla

Torkinmäen koulu ja päiväkoti valmistuivat

tammikuussa 2017. Kyseessä on Kokkolan kaupungin

ensimmäinen elinkaarihankkeena toteutettu

rakennushanke. Rakentamisen ajan koulu

toimi parakeissa samalla tontilla työmaan kanssa,

ja päiväkoti aloitti toimintansa uusissa tiloissa

rakennuksen valmistuttua. Rakennuksen tilat

on suunniteltu muuntuviksi tiloiksi päiväkodista

yhdeksänteen luokkaan. Lisäksi koulu toimii

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opetusharjoittelukouluna.

Rakennuksen suunnittelu pohjautuu henkilöstön

kirjoittamaan pedagogiseen suunnitelmaan,

ja osa henkilöstöstä on osallistunut

yhteistoiminnalliseen valmennukseen ennen

rakennuksen valmistumista. Yhteistoiminnallisen

oppimisen ajatusmalliin liitetään viisi periaatetta:

positiivinen keskinäinen riippuvuus,

vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen vastuu,

sosiaalisten taitojen jatkuva harjoittelu sekä yhdessä

tapahtuva asioiden arviointi ja pohdiskelu

(Johnson, D. & Johnson, R. & Johnson Holubec,

E. 1990). Hargreaves (1994) kuvailee yhteistoiminnallisesti

toimivia henkilöitä kehittymishaluiksi,

oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti

kehittämistoimintaan osallistuviksi, yhdessä

työtä tekeviksi henkilöiksi. Parhaimmillaan yhteistoiminnallisuus

toteutuu, kun työyhteisö

pyrkii oppimaan yhdessä, auttamaan toisiaan ja

oppimaan toisiltaan, niin että yksilöllinen kasvu

ja ryhmän sosiaalinen kehittyminen kulkevat

käsi kädessä. (Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi,

A. & Sahlberg, P. 2015). Yhteistoiminnallisuuden

toimintaperiaatteisiin pyrimme niin

lasten kuin aikuistenkin työskentelyssä.

Yhteistoiminnallisuuden lähtökohtana on,

että tiimeissä ja rinnakkaisluokkien opettajatiimeissä

opettajat suunnittelevat, toteuttavat ja

arvioivat työtään yhdessä. Osin jatketaan samaa

työtapaa, jota on kehitetty jo aikaisemmin, mutta

muuntuvat tilat antavat myös uusia mahdollisuuksia.

Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa

yhteistoiminnallisuutta pyritään toteuttamaan

pienryhmätoiminnan kautta, ja yhteisopettajuudessa

hyödynnetään myös opettajien vahvuuksia.

Lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet

huomioidaan toiminnan suunnittelussa lapsia

osallistaen, kuten varhaiskasvatussuunnitelma ja

esi- ja perusopetussuunnitelma linjaavat. 3. – 9.

luokilla opetuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset

työtavat, projektit ja opetusteknologian

hyödyntäminen.

Esiopetusryhmät toimivat neljässä ryhmässä,

joiden opetuksesta vastaa lastentarhanopettajalastenhoitajatyöpari.

Jokainen esiopetusryhmä

tekee yhteistyötä oman yhteistyöluokan kanssa.

Toiminnan perustana on pienissä esiopetusryhmissä

lasten turvallinen ryhmäytyminen, josta

yhteistyö laajenee yhteistoiminnalliseen pienryhmään

oman yhteistyöluokan kanssa. Luokanopettaja

ja lastentarhanopettaja suunnittelevat

yhdessä viikoittain yhteistä pesätoimintaa, jolloin

työskennellään pääosin pysyvissä pienryhmissä

(eskarilainen, 1-luokkalainen, 2-luokkalainen).

Toiminnassa painottuvat leikki, toiminnallisuus

ja yhteiset projektit. Jo vajaan vuoden toiminnan

perusteella on koettu vahvuudeksi, että opettajat

ja muu henkilökunta pystyvät luomaan hyvän

tuntemuksen lapsiin ja tukemaan heidän oppimisen

ja kehittymisen polkuaan pitkäjänteisesti

kolmen vuoden ajan esi- ja alkuopetusvuosina.

Talon johtaminen pohjautuu jaetun johtamisen

periaatteisiin. Rehtori ja varhaiskasvatuksen

johtaja toimivat työparina apunaan apulaisrehtorit

ja apulaisjohtajat. Lisäksi tiimiorganisaatiolle

jakautuu vastuuta arjen hallinnasta ja toiminnan

suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.

Torkinmäen oppilashuoltoryhmä tukee koko talon

yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia muun muassa

kummitoiminnan organisoinnilla eri-ikäisten

18


yhteistoiminnalliseen toimintakulttuuriin

ryhmien kesken. Eri-ikäisten yhteistyö nähdään

rikkautena. Koko talon johtamisessa ja viestinnässä

käytetään apuna Microsoft Officen One-

Note -ohjelmaa, joka mahdollistaa koko henkilökunnan

yhteisen työskentelyn samanaikaisesti

tiimeissä ja kokouksissa.

Rakennus on raikas, valoisa ja esteettinen.

Taide inspiroi tilojen nimeämistä luontoteemalla.

Talosta löytyvät niittykasveihin liittyvät

päiväkotiryhmien nimet Hiirenvirna, Kissankello,

Päivänkakkara ja Niittyleinikki. Esi- ja

alkuopetusikäiset toimivat Satumetsässä. Yläkerrasta

löytyvät solut Lounatuuli (3. - 5. lk)

ja Tuulenpesä (6. - 9. lk). Solut muodostavat

omat pienet yhteisönsä ison yhteisön sisällä, ja

toimintaympäristö laajenee vähitellen lasten kasvaessa.

Yhteinen ravintola Ketunleipä toimii talon

sydämenä. Rakennuksessa on onnistuttu toteuttamaan

pedagogisesti muuntuvia ja avoimia

tiloja, joita akustiset ja valaistukselliset ratkaisut

tukevat. Helposti siirreltävien ja monipuolisten

irtokalusteiden avulla niin oppilaat kuin

opettajatkin pystyvät nopeasti muokkaamaan

oppimistiloja. Tiloja voidaan yhdistää toisiinsa

avattavilla seinillä ja jakaa väliverhoilla. Tilat on

suunniteltu niin että oppilaat voivat työskennellä

joustavasti erilaisissa ryhmissä, pareittain tai

yksin. Soluaulat yhdistävät ympäröivät luokat

toisiinsa. Torkinmäen koulussa ja päiväkodissa

matka yhteiseen toimintakulttuuriin jatkuu ja

sitä on kehittämässä koko henkilökunta.

Hanna Pernu, Torkinmäen koulun rehtori

Elina Myllyniemi, Torkinmäen varhaiskasvatuksen

johtaja

19


Rehtorien kesäpäivä 3.8.2017

Kauhavan Hunurijärvellä

Kahvittelemassa Hunurijärven rannalla

ministeri Risikon ja paikan

omistajan Kalevi Hanhimäen kanssa,

kuva Miia Raunio.

Pohjalaiset rehtorit

saunanraikkaina,

kuva Miia Raunio

Pohjalaisten rehtorien draamaa

2017, kuva Taina Inkeri

20


Edunvalvontaa ja tekemisen

meininkiä Soinissa

Teksti: Kyösti Pihlajamäki, Soinin opyn puheenjohtaja

Tervehdys Soinista, Pohjanmaan

korkeimmalta alueelta, Kuninkaanjoen

varrelta! Soinissa on

opettajilla ollut yhdistystoimintaa

vuosikymmeniä. Yhteinen yhdistys

oli Lehtimäen kanssa vuosina 1927-

1933. Tämän ajanjakson jälkeen toiminta

hiipui muutamaksi vuodeksi,

mutta 1944 Soinin opettajayhdistys

piti perustavan kokouksen, jonka

jälkeen toimintaa on ollut hyvin.

Opettajat ovat olleet mukana eri yhteisöissä ja

järjestöissä kylillä, kunnassa ja laajemmallakin

alueella.

Meille on tärkeää, että olemme saavuttaneet

hyvät neuvotteluyhteydet kunnan päättäjiin ja

virkamiehiin sekä lähiesimiehiimme. Asioiden

hoitaminen on luontevaa ja mutkatonta ja siksi

esimerkiksi käydyt tva- ja kikyneuvottelut sujuivat

hienosti. Koulut kuntoon -tilaisuudet ovat

lisänneet tätä tunnetta ja olemme tulleet kuulluksi.

Tämän vuoden tilaisuus järjestetään lokakuulla,

jonne on tulossa myös uusi kunnanjohtajamme

Juha Viitasaari. Viime aikoina Soinin

koulutoimessa on ollut isoja hankkeita, mm.

yhtenäiskoulun remontointi ja laajennus. Uusin

laajennus valmistuu syyslomalla ja päiväkodinkin

remontti saatiin valmiiksi. Lisää opettajiakin

on myös palkattu esiopetukseen.

Yhdistyksemme on kutsunut säännöllisesti

OAJ Pohjanmaan toimihenkilöitä vieraakseen

syys- ja kevätkokouksiimme. Alueasiamies Tuula

Alalantela, yhdistystietouskouluttaja Outi

Pyykkö ja viime keväänä kutsuimme nykyisen

puheenjohtajan Kari Niemisen vierailulle. Kokouksiimme

osallistuu runsaasti jäseniämme ja

toimijamme ovat mukana koulutuksissa ja kursseilla.

Seuraava tapahtuma on konferenssitapaaminen

Alajärvellä.

Yhdessä tekeminen ja osallistuminen ovat

olleet vuosien saatossa yhdistyksemme vahvoja

kulmakiviä. Tarjoamme jäsenillemme myös monenlaisia

etuja. Esimerkiksi tänä vuonna sponsoroimme

jäsenetuna hyvinvointia. Sen lisäksi

olemme olleet konserteissa, järjestäneet kokkausiltoja

ja teemme kulttuurimatkan Budapestiin.

Pyrimme erilaisissa tapahtumissa,

aina kun mahdollista, tuomaan esille

myös edunvalvonnallista näkökulmaa.

Yhdistyksemme jäsenistä suuri

osa on mukana toiminnassa, tavalla

tai toisella. Vaikka suuri on kaunista

nykyaikana, pienempikin yhdistys

pystyy tarjoamaan laadukasta edunvalvontaa

ja myös huvituksia.

Vuonna 2008 oli rakenteilla

Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaaluehanke.

Olimme hivenen epätietoisia yhdistystoiminnan

jatkosta Soinissa. Selvitettyämme

omana yhdistyksenä jatkomahdollisuuden,

järjestimme jäsenäänestyksen. Sen tuloksena

päätimme yksimielisesti pysyä itsenäisenä yhdistyksenä.

Yhteistoiminta-alue purkaantui 2016

vuoden lopussa. Jälkeenpäin voimme todeta tehneemme

oikean ratkaisun pysyessämme omana

yhdistyksenä. Vuoden alusta meillä on ollut oma

pääluottamusmies.

Meidän yhteinen kulttuuritekomme on Soinin

Joulu-lehti, joka ilmestyy tänä vuonna 56.

kerran. Se kokoaa yhteiseen tekemiseen jäsenistöämme

ja lehti on saavuttanut hyvän vastaanoton

sekä laajan levikin.

Soinin opy huomio vuosittain jotain yhteisöä

pienellä joulumuistamisella. Vuonna 2014

muistimme nuorten parissa toimivaa Soinin

4H-yhdistystä. Toissavuonna osallistumme vähävaraisille

perheille tarkoitettuun keräykseen

Soinissa. Viime vuonna muistimme koulun

alueelle rakentuneen pienpelikenttähankkeen

toteuttanutta vanhempainyhdistystä. Olemme

iloisia, että voimme kantaa kortemme kekoon ja

osallistuimme tähän kampanjaan.

Olen todella tyytyväinen Soinin yhdistyksen

toimijoista. Kiitos teille kaikille! Yhdessä olemme

me. Juuri nyt valmistaudumme Suomi 100vjuhlaan

ja otamme lähtöaskeleita ensi vuonna

150v täyttävän Soinin kunnan juhlavuoteen

Haluan toivottaa lehden lukijoille Soinin

opettajayhdistyksen puolesta hyvää syksyä sekä

hyvää joulunaikaa ja onnellista tulevaa vuotta

2018.

21


Alueyhdistyksen seminaarimatka

Edinburghiin

Teksti: Miia Raunio,Tuula Ala-Lantela ja Christel Sandell

Yhteiskuva. Kuva Linda Perttula

OAJ Pohjanmaan alueyhdistyksen 26 aktiivista

toimijaa matkasi 14.−17.9.2017 Edinburghiin

Skotlantiin. Matka koostui matkustuspäivineen

kahdesta tiiviistä alueyhdistyksen kehittämiseen

keskittyvästä seminaaripäivästä sekä yhdestä

Edinburghin nähtävyyksiin keskittyvästä päivästä.

Edinburgh päivän aikana osa seminaarilaisista

kävi golfaamassa, osa Lock Nessin hirviötä metsästämässä

ja osa vain ihasteli Edinburghin Harry

Potter -elokuvaan johdattavia maisemia ja rakennuksia.

Seminaariosassa pohdittiin alueyhdistyksen

toimia OAJ:n uuden strategian muuttamiseksi

konkreettisiksi toimiksi, alueyhdistyksen toiminnan

ja koulutuksen vaikuttavuutta ja yhteistä

suuntaa sekä yleisemminkin alueyhdistys-

OAJ Österbotten gjorde seminarieresa till Edinburgh14-17.9

2017. Under seminarieresan gjor de

Jaakko Syrjänen och Christel Sandell ett besök

hos The General Teaching Council of Scotland.

GTCS är etablerad och reglerad enligt lag

samt en oberoende organisation. Organisationen

är även tillsynsorgan för lärare i Skottland

som handhar lärarregister. Alla lärare i Skottland

som vill arbeta som lärare måste vara registrerade

i denna organisation. GTCS utför ett brett arbete

för att främja, stödja och utveckla lärarnas

professionalitet. Utöver detta är GTCS även rådgivande

i frågor som berör lärare och lärarprofessionalitet

vid skotska regeringen.

Vill du veta mera gå in på deras hemsida

http://www.gtcs.org.uk/

Porinahetki. Kuva Tuula Ala-Lantela

Timo, Kyösti, Kari ja Jussi love Scotland. Kuva:

ystävällinen skotti

22


Alueasiamies Tuula Ala-Lantela elementissään.

Kuva Miia Raunio

Ensimmäinen seminaaripäivä alkoi alueasiamiehen

laatimalla Kahoot-kyselyllä.

Kuva Matti Sippola

Strategia ja koulutus. Ryhmätyö ja muistitikku.

Sirpa Kotamäki, Jussi Kuoppala, Linda Felixson,

Matti Sippola ja Timo Rajaniemi.

Kuva Miia Raunio

toiminnan mahdollisuuksia. Seminaariosuudet

käytiin alueasiamiehen johdolla niin yhteisesti

kuin ryhmissä pohtien. Seminaarien tuotoksilla

alueyhdistys kehittää omaa toimintaansa ja toivottavasti

pystyy paremmin vastaamaan alueyhdistyksen

edunvalvonnallisiin tarpeisiin.

Alueyhdistyksen seminaari oli erittäin onnistunut.

Jokainen osallistuja maksoi 350 € omavastuuosuuden

seminaarista, ja matkajärjestelyt

hoiti koulutussihteerimme yhdessä matkatoimiston

kanssa.

Oppaamme Linda Perttula ja kaupunkikierros. Kuva Matti Sippola

Jaakko Syrjänen ja Christel

Sandell vierailivat paikallisessa

opettajajärjestössä.

Kuva Miia Raunio

23


Opettajien täydennyskoulutus

Vaasan kaupungin sivistystoimessa

Teksti: Teemu Lehtonen, Vaasan kaupungin opetusteknologiapäällikkö ja eForumin puheenjohtaja

Tarkastellessa uuden opetussuunnitelman

jalkauttamista valtakunnallisesti

ei voi välttyä huomaamasta,

kuinka kaikki vastuu opettajuuden

muutoksesta asetetaan opettajille.

Oppimisympäristö, pedagogiikka,

tieto- ja viestintätekniikka sekä monialaisuus

ovat hyviä esimerkkejä asioista,

jotka opettajan pitäisi käytännössä

itsenäisesti ottaa haltuun aivan

uudella tavalla ja näin tarjota uuden

opetussuunnitelman mukaista opetusta jatkossa.

Vaikka tätä muutosta tuetaan varmasti monessa

paikassa erilaisin keinoin, niin selkeästi on nähtävissä,

kuinka sivistystoimen tasoinen johtaminen

ja suunnittelu puuttuvat lähes järjestään kaikkialla.

Vaasassa tähän reagoitiin muutama vuosi

sitten ja opetuksen (oppimisen) kehittäminen

asetettiin selkeästi prioriteetiksi. Tavoitteena oli

varmistaa jokaiselle oppijalle yhtä tasokas opetus

kielestä, koulusta ja opettajasta riippumatta.

Keskeisimpänä muutoksena voidaan pitää

sivistystoimen uudelleen organisoitumista, jossa

sivistystoimenjohtajan alle muodostettiin

opetuksen kehittämiseen keskittyvä

työryhmä (OPKE). Oppiasteisiin

perustuneet mallit purettiin ja huomio

kiinnitettiin sisältöihin. Näin

jokaisen OPKE:ssa istuvan henkilön

alle muodostui työryhmä, jonka

tehtäväksi tuli laatia strategia omalle

aihealueelleen ja alkaa toteuttaa sitä.

Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan

(TVT) ryhmä (eForum, www.

eforum.fi) loi sivistystoimen TVTstrategian,

joka edellytti oppiasteita luomaan

omat siihen pohjautuvat TVT-suunnitelmat,

joissa taas määriteltiin vaatimukset oppilaitoksille.

Näin yhteiset linjaukset saatiin vietyä läpi

koko toimialueen ja kaikille tuli mahdollisuus

vaikuttaa niihin.

Oppiastetason toiminta muuttui samalla

myös hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi suomenkielisessä

perusopetuksessa muodostettiin sivistystoimen

OPKE:a vastaava työryhmä, jota alkoi

johtaa yksi rehtori. Tässä ryhmässä istuu vastaavasti

jokaisesta eri aihealueesta vastaava opettaja,

joka johtaa omaa työryhmäänsä. Näin opetta-

24


jat saatiin aidosti mukaan miettimään, mihin

suuntaan opetusta halutaan kehittää ja millä

keinoilla. Yksi perusopetuksen ryhmistä vastaa

TVT:stä. Ryhmä on tuottanut perusopetukseen

TVT-opetussuunnitelman, joka yhdistää opetussuunnitelman

sisällöt saumattomasti haluttuihin

TVT-taitoihin, laitteisiin ja ohjelmiin.

TVT-opetussuunnitelma sisältää myös materiaalit

opetusta varten.

Opetuksen kehittämistä varten peruskouluihin

perustettiin opetuksen kehitysryhmät, joissa

on edustettuna noin kymmenen prosenttia koulun

opettajista koulun koosta riippuen. Tämän

ryhmän tehtävänä on kartoittaa opettajien taitotasoja,

suunnitella koulutuksia ja hankintoja,

tehdä esityksiä oppiastetasolle, luoda pidemmän

ajan toimintasuunnitelmia ja niin edelleen.

Nämä ryhmät siis toteuttavat käytännössä sen,

mitä sivistystoimen ja oppiasteen tasolla on linjattu.

Miten siis opettajien täydennyskoulutus Vaasassa

todellisuudessa toteutetaan?

Jos ennen opettajat tuotiin isona massana

kuuntelemaan yhtä kouluttajaa tai heitä pyrittiin

saamaan erinäisiin pikkukoulutuksiin vapaaehtoisuuden

pohjalta, nykyään asia tehdään

täysin päinvastoin. Tällä hetkellä pääpaino opettajien

täydennyskoulutuksessa on koulun sisällä

tapahtuvissa koulutuksissa. Opettajat eivät lähde

työpaikaltaan mihinkään, vaan heitä kouluttavat

heidän omat kollegansa ja koulutukset tavoittavat

kaikki opettajat. Näin opettajia kuullaan

myös paljon paremmin siinä, mitä koulutusta

he oikeasti tarvitsevat, ja niinpä koulutus voi olla

tarvittaessa vaikka henkilökohtaista.

Mikäli kyseessä on esimerkiksi TVT-taitoihin

kouluttaminen, siihen on sitoutunut koko sivistystoimi,

vaikka se ei aina heti näkyisikään opettajalle

asti. Kun koulun kehittäjäopettaja kouluttaa

toista opettaa perusopetuksessa, ovat koulutettava

sisältö, ohjelmat ja laitteet sivistystoimen

TVT-strategian ja perusopetuksen TVT-opetussuunnitelman

mukaisia. Koulutuksessa käytettävä

tukimateriaali on hyvin todennäköisesti joko

TVT-opetussuunnitelmasta tai se on eForumin

tuottamaa. Näin opettaja saa opetukseensa samat

eväät kuin kaupungin muutkin opettajat ja

edelleen oppilaat saavat saman tasoista opetusta

opettajasta riippumatta.

Voidaan siis todeta, että Vaasan kaupungissa

opettajien täydennyskoulutuksen toteuttavat

opettajat itse ja he ovat todella hyviä siinä. Näin

ollen heidän ympärillään olevan organisaation

tehtäväksi jää motivoida ja auttaa heitä tässä

valtavassa tehtävässä. Vaasan kaupungissa tämä

on ymmärretty ja etenemme tasaisesti oikeaan

suuntaan.

Kansanedustajat lukivat

lempisatuja päiväkodeissa

Teksti: Susanne Wickström, päiväkodin johtaja, Hannamari Rauhala, lastentarhanopettaja

"Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikkoa

vietettiin 21.8.–1.9.2017. Tapahtuman tarkoituksena

oli tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan

lapsia ja lukemaan oman lapsuutensa lempikirjoja.

Samalla kansanedustajat tutustuivat

päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa

ja parantaa lasten kehityksen kannalta ensiarvoisen

tärkeää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen

järjestäjille ja päiväkotien henkilökunnalle

tarjoutui tilaisuus tuoda päättäjille viestiä päiväkotien

arjesta iloineen ja suruineen.

Eduskunnan yhteistyökumppaneina teemaviikon

järjestämisessä ovat Kuntaliitto ja Lastentarhanopettajaliitto."

(www.eduskunta.fi)

Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikko

on osa eduskunnan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden

ohjelmaa, jonka teemana on Yhdessä.

Kokkolalaiset kansanedustajat Jutta Urpilainen

(SDP) ja Tuomo Puumala (KESK) vierailivat

teemaviikon aikana eri päiväkodeissa Kokkolassa.

Urpilainen tutustui vuoropäiväkodin arkeen,

ja Puumala vieraili mm. päiväkodissa, jossa

hän oli lapsena ollut hoidossa.

Päiväkotien johtajat keskustelivat kansanedustajien

kanssa mm. subjektiivisen varhaiskasvatuksen

rajaamisesta, ryhmäkokojen kasvamisesta

3–5-vuotiaiden ryhmissä ja varhaiskasvatuksen

henkilöstörakenteesta. Keskusteluissa

25


Minea, 3 vuotta, kysyi vierailun jälkeen: ”Joko

ne turistit lähtivät?”

Maria Tolppanen vieraili Punahilkan päiväkodissa

Vaasassa. Maria luki vanhasta aapisesta

Hölmöläisten tarinoita sekä kertoi oman muistin

mukaan kultakutrin tarinan. Hän myös esitteli

ympäri maailmaa tuomiaan esineitä, joista

lapset innoissaan kyselivät.

esiin tuli myös se, kuinka pula yliopistokoulutetuista

lastentarhanopettajista on Kokkolassa

jatkunut pitkään; sitä voidaan luonnehtia jo

krooniseksi.

Tuomo Puumala vieraili myös Peurankadun

päiväkodissa. Lastentarhanopettaja Hannamari

Rauhala kysyi Satulinnan lapsilta, mikä tai kuka

kansanedustaja on ja mitä kansanedustaja tekee.

Satulinnan lapsilta tulikin paljon vastauksia kysymyksiin:

– Vertti 4v: Kansanedustaja on arkeologi

– Minea 3v: Se piirtää ja tekee piirejä

– Oliver 3v: Se rakentaa taloja ja auttaa jotaki

ihmistä

– Martina 3 v: Se piirtää

– Saara 2v: Se on kastelukannu

– Luukas 5v: Se tarkistaa paikkoja että kaikki

on kunnossa

Satulinnan lapset odottivat innokkaina kansanedustajan

vierailua ja tiedustelivat aamulla

moneen kertaan ennen vierailua, milloin todistajat,

tarkastajat ja tuomarit tulevat.

Kansanedustaja Tuomo Puumalan ja Kokkolan

varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakson

saavuttua Satulinnaan piti lastentarhanopettaja

Hannamari Rauhala lyhyen aamupiirin, jossa

Satulinnan lapset loruttelivat ja lauloivat. Tämän

jälkeen Tuomo Puumala kysyi lapsilta, tietävätkö

nämä, tekeekö kansanedustaja lakeja vai

lakkeja. Lasten mielipiteet jakautuivat tasaisesti,

ja osa oli sitä mieltä, että kansanedustaja tekee

molempia, myös pipoja.

Seuraavaksi Tuomo Puumala luki lapsille

oman lempisatunsa ”Ruma ankanpoikanen”.

Satulinnan lapset kuuntelivat innokkaina satua

ja vastailivat kansanedustajan kysymyksiin. Vierailun

jälkeen kansanedustaja lahjoitti satukirjan

päiväkotiin.

Arvovaltaisten vieraiden kyläily Satulinnassa

oli todella mukava ja lämminhenkinen, ja lapset

muistelivat innokkaina vierailua jälkeenpäin.

Susanna Koski (kok) vieraili Villin Lännen päiväkodissa

Vähässäkyrössä 11.9.17.

Susanna luki Mauri Kunnaksen ” Koiramäen

kesä” -kirjaa.

Lasten kanssa jutteli omasta työstään ja tietenkin

kirjan jutut aiheutti pohdintaa lasten

kanssa mm. uimisesta J

Tuliaisiksi Susanna toi eduskunta aiheisen

muistipelin.

Juttelimme mm. LTO:n koulutuksesta ja lisäpaikoista.

Hän oli myös kiinnostunut uudesta vasusta.

26


Terveiset Lastentarhanopettajapäiviltä

Oulusta!

Teksti ja kuvat: Miia Raunio

Ensimmäisen opintopäivän teemana oli Ossaava

opettaja. Kuulemma hanaveden mukana

tulee tuo murre, joten soljuvasti opimme puhumaan

oululaisittain viikonvaihteen aikana. Opintopäivät

avasi Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja

Anitta Pakanen. Reilua seitsemääsataa

ossaavaa opettajaa tulivat tervehtimään pääministeri

Juha Sipilä, Oulun kaupungin sivistystoimenjohtaja

Mika Penttinen ja OuluSeSoi ryn:n bändi

Jenni Pasman johdolla. Pääministeri ilmaisi ensi

töikseen puheensa alussa opintopäivien teemaan

”Alakko nää mua” liittyen huolensa kilpailukykysopimuskaudessa

ryvettyneelle kuulijakunnalle:

”Hieman pelkään, että alatteko te minua?”, ja sai

aikaan tunnelmaa keventävät naurut. Ministeri

Sipilä ennakoi teknologiaosaamisen kysynnän lisääntyvän

entisestään ja luonnehti talouden nyt

olevan kasvussa kipeiden päätösten seurauksena.

Päivän ossaavien opettajien seurassa vietti

myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen,

jonka johdolla annettiin Comeniuksen vala

opettajan profession täyttämiseksi. Puheenjohtaja

Luukkainen kertasi OAJ:n pitkäaikaisen tavoitteen

siirtää lastentarhanopettajat kunnallisen

opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen

(OVTES). Puheessa mainittiin vuosiluku 2020

eli nyt tai ei koskaan.

Luennoilla käsiteltiin aiheita pedagogisesta

dokumentoinnista sensitiiviseen ja kannustavaan

vuorovaikutukseen sekä varhaiskasvatuslain

vaikutuksiin.

Kaisa Wacklin ja Anne-Mari Uusitalo kertoivat

olleensa ”iha ölövinä” opintopäivillä ja Anne-Mari

kehui tulevaisuustutkija Halavan luentoa onnistuneeksi.

Oululaislasten taidenäyttelyn satoa.

Juha T. Hakalan luento opetti priorisoimaan asioita.

Ei aina tarvitse mennä sata lasissa.

Kaisa Vuorinen ja vahvuuksien löytäminen. Mitä

jos et saisikaan käyttää vahvuuttasi?

27


Susanna Sandberg Kokkolasta ja Jaana Rinnekari

Vaasasta ihailemassa Kempeleen floristiopiskelijoiden

taidonnäytteitä.

Toisen opintopäivän teemana oli Ilua elämään

ja sitä todella toivat erityisopettaja Kaisa

Vuorinen Huomaa Hyvä -luennollaan ja professori

Juha T. Hakala aiheenaan Kiireen imusta

hallittuun hidasteluun.

Pohjanmaalta matkaan lähdettiin yhden ison

bussin voimin ja bussi täyttyi 58-paikkaisena viimeistä

penkkiä myöten. Matkalla kuultiin ajankohtaisluento

ja puhuttiin tietysti tulevista ensi

kevään LTOL- ja OAJ-vaaleista. Illallispöydässä

rekrytoitiin uusia edustajaehdokkaita ja googlailtiin

päivämääriä valitsijamiesten löytymiseksi

ajoissa.

Kahden vuoden kuluttua suuntaamme LTOpäiville

Lahteen!

Leila Vihtola ja Pirkko Niku-Parttimaa Edsevöstä

opetusvälineostoksilla luentojen välillä.

Alkuperäinen Tiernapojat -perinne on lähtöisin

Pohjois-Pohjanmaalta Oulusta.

Sivistystoimenjohtaja Mika Penttinen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, pääministeri Juha Sipilä,

LTOL:n puheenjohtaja ja OAJ:n varapuheenjohtaja Anitta Pakanen ja LTOL:n järjestöpäällikkö Harri

Myllynen.

28


Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat

– Mikä muuttuu?

1. Vasu velvoittaa

Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat

eli vasut otetaan käyttöön 1.8.2017. Opetushallitus

päätti kansallisista varhaiskasvatussuunnitelman

perusteista lokakuussa 2016 ja

varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat laatineet omat

paikalliset suunnitelmansa niiden pohjalta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ei ole

enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen

normi. Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen

henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain

sekä perusteiden arvoperustan,

tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan

niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin

muussa varhaiskasvatuksessa.

Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat vastaavat

osaltaan muuttuvan maailman haasteisiin.

Niissä on huomioitu yhteiskunnassa ja varhaiskasvatuksen

toimintaympäristöissä tapahtuneita

muutoksia sekä tutkimuksen tuomaa viimeisintä

tietoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki vanha ja

toimiva pitäisi muuttaa tai uudistaa. Ajattelu- ja

toimintatapojen päivitys tähän päivään on kuitenkin

välttämätöntä ja siihen työhön uusi vasu

antaa työkaluja.

2. Lapsella on oikeus laadukkaaseen

varhaiskasvatukseen

Viimeaikainen tutkimus on osoittanut varhaiskasvatuksen

suotuisia vaikutuksia niin lapsen

kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Mikä

tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota

toivottuja tuloksia, vaan varhaiskasvatuksen on

oltava laadukasta. Sensitiivinen vuorovaikutus,

lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen,

oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten

kanssa, välittävä huolenpito sekä leikin ja oppimisen

mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita

vaikuttavaa varhaiskasvatusta toteutettaessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on

laatukäsikirja, joka määrittelee raamit kaikille

yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen

toteuttamiselle. Sen mukaisesti toimimalla varmistetaan

jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista

varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta.

3. Varhaiskasvatuksesta vauhtia kasvun ja

oppimisen polulle

Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme

kivijalka. Varhaislapsuus on intensiivistä kehityksen

ja oppimisen aikaa. Keskeiset kehitykselliset

muutokset tapahtuvat jo ennen kouluikää.

Siksi se, mitä lasten elämässä tapahtuu tuona

aikana, on merkityksellistä sekä lapsen tämän

hetkisen, että tulevan elämä kannalta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden

myötä varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi

elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua sekä

opetussuunnitelmien jatkumoa. Perusteista löytyy

monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen

opetussuunnitelmiin. Suomalaisen kasvatus- ja

koulutusjärjestelmän yhtenäinen arvoperusta,

käsitys lapsesta ja oppimisesta sekä laaja-alaisen

osaamisen tavoitteista turvaavat lapsen näkökulmasta

johdonmukaisesti etenevän opinpolun.

4. Pedagogisesti painottunut

varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet

sekä velvoite huomioida lapsen etu varhaiskasvatusta

suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat koko

toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on kasvatuksen,

opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa

painottuu pedagogiikka. Se ei ole vain päivähoitoa,

vaan tavoitteellisesta ja suunnitelmallista

lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa,

jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana

ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän

mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapset

otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen

ja arviointiin omien valmiuksiensa

mukaisesti.

5. Jokaiselle lapselle oma vasu

Jokaiselle perhepäivähoidossa ja päiväkodissa

olevalle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen

varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Se

tehdään yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa.

Lapsen vasu on mahdollisuus tehdä näkyväksi

kunkin lapsen vahvuudet ja voimavarat sekä

29


yksilölliset tarpeet. Lapsen vasu on yhteinen sopimus

ja suunnitelma siitä, miten lapsi huomioidaan

yksilönä varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti.

6. Oikeus leikkiä, oivaltaa ja olla

osallinen

Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti

haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja

edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen.

Eheytetty, eri oppimisen alueita yhdistelevä

pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden

ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun. Työtapojen

sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa

tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla

on myös oikeus saada oppimiseensa sopivaa ohjausta

ja tukea.

Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin

merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet

hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.

Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa,

jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja

ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä

maailmasta. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan

ja varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus

osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan.

Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä

jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä,

joita tulee kuulla ja huomioida. Lapsilla tulee

olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä

liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi

omana itsenään. Vertaisryhmä ja kokemus

yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen

ja osallisuuden kannalta keskeisiä.

7. Huoltajien osallisuuden edistäminen

yhteinen tavoite

Varhaiskasvatuslain mukaan lasten huoltajilla

on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun,

toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksen

tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla

mahdollistetaan huoltajien osallisuus ja vaikuttamisen

mahdollisuudet. Kunnioittava ja arvostava

kohtaaminen sekä huoltajien aito kuuleminen

ovat avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön perusta.

8. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan

laaja-alaista osaamista

Laaja-alainen osaaminen on muun muassa

monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen

muita taitoja. Se on myös kulttuurista osaamista

ja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa

maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus

antaa vankan pohjan näiden tietojen ja

taitojen kehittymiselle.

Ajattelu ja oppiminen itsessään ovat tärkeitä

tulevaisuuden taitoja. Puhutaankin paljon elinikäisestä

oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta,

innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita

kohtaan.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja

itsensä ilmaiseminen korostuvat moninaistuvassa

maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan

pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen

oppimiselle.

Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen

opettelu ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen

toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opitaan

huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa.

Myös kestävän elämäntavan periaatteita

toteutetaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen

osaaminen ovat enenevässä määrin

osa lasten elämää ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä

toimimisen harjoittelu on varhaiskasvatuksen

tehtävä.

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun

lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa

siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että

lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella

omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.

9. Toimintakulttuurin kehittäminen

Vasu velvoittaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin

uudistamiseen ja kehittämiseen. Työja

toimintatapojen arvioinnissa on keskeistä

miettiä, miten ne parhaalla tavalla tukevat lasten

kasvua, kehitystä ja oppimista. Tehtyjen ratkaisujen

lähtökohtana on oltava vasun tavoitteiden

mukaisia ja niissä on aina huomioitava lapsen

etu. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet

antavat tukirangan esimiestyölle sekä työyhteisöjen

yhteiselle kehittämiselle.

10. Arviointia monella tasolla

Varhaiskasvatusta laatua kehitetään systemaattisen

arvioinnin avulla. Arviointia toteutetaan

sekä kansallisella että paikallisella tasolla.

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee arvioida

muun muassa paikallisia vasuja sekä niiden toteutumista.

Yksiköiden arviointi kohdistuu erityisesti

toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan

toteutumiseen. Myös lapsen vasua tulee

arvioida yhdessä huoltajien kanssa vähintään

kerran vuodessa. Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi

varhaiskasvatuksen vahvuuksia sekä kehittämisen

tarpeita. (www.oph.fi)

30


Överblick av aktuella händelser

inom småbarnspedagogiken

Text: Christel Sandell, Specialbarnträdgårdslärare, Barnträdgårdslärarsektionens ordförande

Småbarnspedagogiken utgör grunden för vårt

utbildningssystem. De första levnadsåren har

konstaterats ha stor betydelse för barnets lärande

och hela livet. De nya grunderna och de lokala

planerna togs i bruk 1.8 2017 i hela landet. Lagen

och grunderna tryggar barnets rätt till en

individuell plan för småbarnspedagogik. Barnets

plan för småbarnspedagogik här väckt många

diskussioner – vem som skall göra den. I lagen

står det att en barnträdgårdsläraren ansvarar för

uppgörandet av den och

tyvärr kan detta tolkas på

olika sätt. Men eftersom

det pedagogiska kunnandet

poängteras kan det inte

vara någon annan än en barnträdgårdslärare som

tillsammans med föräldrarna gör barnets plan.

Ett utmärkt stödmaterial finns på http://

www.oph.fi/utbildning_och_examina/smabarnspedagogik/nya_planerna_for_smabarnspedagogik/barnets_ratt_till_smabarnspedagog

Varhaiskasvatuksen tiekartta – en utredning

gjord av Kirsti Karila, Tuomas Kosonen och Satu

Järvenkallas har kommit med förslag om hur

man kunde utveckla småbarnspedagogiken fram

till år 2030. Förslagen gäller hur man kunde höja

deltagarfrekvensen inom småbarnspedagogiken,

personalstrukturen, -storleken samt utvecklandet

av behörighet och kompetens. Förslaget

överräcktes till undervisningsminister Sanni

Grahn-Laasonen den 29 juni. I utredningen

rekommenderas bl.a. att man permanent höjer

antalet barnträdgårdslärarexamina vid universiteten

och ordnar särskild finansiering. Det råder

stor brist på universitetsutbildade barnträdgårdslärare

och specialbarnträdsgårdslärare.

Vidare önskar man att lagen om småbarnspedagogik

uppdateras och samtidigt även personalstrukturen

och yrkesbeteckningarna. Många

saker saknas dock i utredningen bl.a. ledarskapet

inom småbarnspedagogiken och specialundervisningen.

En av höstens största utmaningar är barnträdgårdslärarnas

avtal. Arbets- och kollektivavtal

är de enda saker som skiljer barnträdgårdslärare

från andra lärare. Barnträdgårdslärarna

”.........det är kamp för samma framtid och

tro på samma mål som gör att man kan säg’,

man hör ihop.” Mikael Wiehe

hör nu till samma avtalsgrupp som tex personal

inom social och hälsovårdsverket.

Tiden för att rätta till situationen är nu.

Detta innebär att barnträdgårdslärarna flyttas

till lärarnas tjänstekollektivavtal ( från AKTA till

UKTA ).

Glädjande nog kunde vi tal del av Tilläggssatsningar

på kunskap och utbildning som är att

vänta under 2018. Tilläggsfinansieringen som

man kommit överens om under manglingen riktas

till att stärka grundskolans

jämlikhet, ett försök

med avgiftsfri småbarnspedagogik

för femåringar,

sänkta klientavgifter inom

småbarnspedagogiken, till att motarbeta arbetslöshet

bland ungdomar, till grundforskning samt

till yrkeshögskolornas forsknings-, utvecklingsoch

innovationsverksamhet.

Från och med den 1 januari 2018 sänks klientavgifterna

inom småbarnspedagogiken med

70 miljoner euro. De sänkta avgifterna gäller

små- och medelinkomsttagare och syskonrabatten

för det andra barnet i familjen höjs med

50 procent. Den avgiftsfria småbarnspedagogiken

utvidgas till att omfatta 6 700 nya familjer.

Kommunerna kompenseras för minskningen av

intäkterna. 5 miljoner euro riktas under 2018 till

att öka antalet studieplatser vid universitetens

barnträdgårdslärarutbildningar.

Regeringen kör under 2018-2019 tillsammans

med villiga kommuner igång ett omfattande

försök med avgiftsfri småbarnspedagogisk

verksamhet för femåringar. 5 miljoner euro i

statsfinansiering används för försöket.

Tusen nya nybörjarplatser inom universitetens

barnträdgårdslärarutbildning var septembermånads

glädjande nyhet från Undervisnings och kulturministeriet.

Ökningen sker åren 2018-2021

med hjälp av ett anslag på 28 miljoner euro.

Projektet (BTLF, Kommunförbundet och

Riks dagen) riksdagsmännen läser saga på daghemmen

som genomfördes i slutet av augusti var

en lyckad satsning av alla parter. Småbarnspedagogiken

lyftes fram genom olika diskussioner som

berörde just ens egna daghem och kommun.

31


OAJ Pohjanmaan

toimihenkilöt

2017-18

Tuula Ala-Lantela, Paula Kotirinta, Lasse Mansikka-aho,

Miia Raunio, Outi Pyykkö, Sirpa Kotamäki,

Antti Hynönen, Risto Haverinen ja toimistosihteeri

Taina Saikkonen.

Planering är A och O för att ett helhetsskapande

projekt skall lyckas. Börja i god tid att planerna

projektets upplägg, och se till att alla inblandade

lärare aktivt deltar. Här gäller det också

att försöka motivera alla lärare och få dem att se

fördelarna med projektet, och att deras ämnesdel

känns vettig och meningsfull till helheten. Se

till att ni har ett klart mål med ert projekt, och

att alla lärare i gruppen vet vad som förväntas

av dem. Börja smått och planera och strukturera

tillsammans, med regelbundna träffas. Man får

vara förberedd att sätta ner många extra timmar

i början, så planera inte in flera nya projekt samtidigt.

Det kan vara bra att någon i planeringsgruppen

tar huvudansvaret för projektet, och

koordinerar vid eventuella problem. Försök hitta

en gemensam undervisningslinje, till exempel

genom att använda samma begrepp, metoder,

uträkningar och dataprogram, så att eleverna har

lättare att se hur de olika ämnena hör ihop.

Då man påbörjar ett helhetsskapande projekt

är det bättre att börja i liten skala, med ganska få

elevgrupper och lärare inblandade. På detta sätt

har man lättare att styra och få en uppfattning

om projektet medan det pågår. Det blir lättare

att hitta gemensamma planeringstider, och en

eventuell ny schemaläggning är lättare då färre

elevgrupper är inblandade. Fundera på vilken

årskurs och eventuellt vilken klass som skulle

vara mest mottaglig/ha största behov av projektet,

eller helt enkelt vilka grupper som det schemamässigt

lyckas bäst med.

Börja med att fundera på under hur lång tid

ni vill, eller har möjlighet, att utföra projektet.

De tre pilotskolorna som var med i LUMAprojektet

hade tre helt olika upplägg. Korsholms

högstadium hade sitt helhetsskapande projekt på

tre dagar, Petalax högstadium till och från under

fyra perioder, och Närpes högstadieskola hade

projektet under hela höstterminen. Korsholms

högstadium drog projektet på temadagar där

hela skolan var involverad. Petalax högstadium

drog projektet under några därpå följande utvalda

ämneslektioner, ca 2–6 lektioner per ämne

på deras vanliga lektionstider, men projekttiden

blev väldigt utdragen då eleverna inte hade alla

ämnen under alla perioder. Första året drog Petalax

det helhetsskapande projektet endast för en

grupp i årskurs 7, för att sedan nästa år ta med

alla parallellgrupper i årskurs 7. Närpes högstadieskola

hade projektet mera naturligt till och

från under hela höstterminen, bland några utvalda

ämnen för alla i årskurs 7. Schemamässigt

ställde skolorna periodisering till mest problem,

speciellt med de praktiska ämnena, som många

elever enbart hade under vissa perioder.

32


Helhetsskapanervisning –

erfarenheter och råd

Text: Malin Ingves, Närpes högstadieskola

Elever och lärare i Petalax högstadium presenterar

skolans helhetsskapande projekt för intresserade

åhörare. Ovan till vänster artikelförfattaren

Malin Ingves.

Dessa tre skolor planerade projekten så att

de kunde vara återkommande projekt för varje

år, med justeringsmöjligheter till kommande år.

Med tanke på den enorma mängden planeringsoch

arbetstimmar man lägger ner på ett dylikt

projekt, är det bra att ha i åtanke att man kan

återanvända och utveckla projektet i någon slags

form till kommande år. Då lärarna i Korsholms

högstadium stod inför att ordna ett helhetsskapande

projekt för andra året, märkte de stor

skillnad bland de lärare som ordnade ett dylikt

projekt för första gången, jämfört med de lärare

som var med och ordnade fjolårets projekt. De

erfarna lärarna kände en trygghet och hade en

strukturerad grund att utgå ifrån. Learning by

doing är ett givet motto när det gäller helhetskapade

projekt. Kom ihåg att utvärdera projektet,

gärna tillsammans med eleverna, genast då det

är slut, för att kunna komplettera och bättra på

det till en eventuell ny gång. Under ett nytt projekt

skall lärarna heller inte han för höga krav på

slutprodukterna, ifall projektet består utav sådana,

då arbetsmetoderna egentligen är de viktigaste.

Kom ihåg att helhetsskapande undervisning

även är nytt för de flesta elever, så ha tålamod.

De skolor som medverkade i projektet märkte

överlag en mera positiv inställning hos eleverna,

som också blev mera engagerade i själva undervisningen.

Genom att låta eleverna dokumentera

projektets olika skeden, kunde de själva även

bättre se helheten i deras arbete, och på så sätt

bättre förstå hur de olika ämnena hänger ihop.

Bedömningen gjordes dock i detta skede skilt

för varje ämne, men en gemensam bedömning

av eleverna var något som de tre pilotskolorna

gärna ville utveckla.

Det är viktigt att rektorn och alla i kollegiet

informeras om projektet, så att det inte uppstår

missuppfattningar. Här är det enormt viktigt att

rektorn är med och stöder projektet, och ger en

tydlig bild utåt att helhetsskapande projekt gynnar

inlärningen. Rektorn kan till exempel låta

de medverkande lärarna presentera sitt projekt

på ett kollegiemöte. Rektorn är också den som

ger de praktiska förutsättningarna för lärarna att

kunna planera innan, under och efter projektet.

I Petalax högstadium hade de inblandade lärarna

en schemalagd planeringstimme, vilket gjorde

att planeringen gick väldigt smidigt. Även samplaneringstimmar

och eventuellt KIKY-timmar

kan med rektorns stöd, användas till helhetsskapande

projekt. I bästa fall kanske även rektorn

lyckas styra projektpengar till projektet, eller

uppmuntra till vidare skolning genom att ordna

vikarier och skicka lärarna på kurser i ämnet.

En väldigt positiv biverkan med ett projekt

som involverar olika ämnen och olika lärare, är

att även lärarna får lära sig mycket nytt om de

olika ämnena som de inte själva undervisar i, vilket

ger ett mervärde i sig själv. Man lär även känna

de medverkande lärarna på ett nytt sätt, vilket

bidrar till en godare sammanhållning i kollegiet.

Man måste bara vara beredd på att våga pröva

på nya undervisningssätt och vara flexibel i sin

undervisning.

33


Vad är nytt

i den nya läroplanen?

Någon har kallat läroplaner för en kodifiering

av tidsanda, trender och mönster i

samhället. Det är mot den bakgrunden jag ska

lyfta fram några svar på frågan i rubriken. Finns

det nya trender och mönster i Glgu 2014, Grunderna

för läroplanen för den grundläggande utbildningen

2014, jämfört med tidigare läroplaner?

Glgu 2014 togs i bruk redan för ett år sedan,

åtminstone i årskurserna 1–6. Denna höst måste

den tas i bruk i alla sjundeklasser för att successivt

vara införd i hela den finländska grundskolan

i och med läsåret 2019-2020.

Det jag påstår här är inte baserat på någon

djup undersökning av läroplanstexter, snarare

mot bakgrund av den samlade erfarenhet jag har

från att ha arbetat med läroplaner under snart fyra

decennier som högstadielärare och lärarutbildare.

Vid det här laget kan jag se tillbaka på fem läroplaner

med början från det ministeriebetänkande

som ledde till att grundskolan infördes successivt

under 1970-talet. Grundskolan var, trots namnet,

inledningsvis inte en skola som gav grund

för alla eftersom betyget från årskurs 9 inte tillät

alla elever att stå på samma principiella startlinje

för fortsatta studier. Först i och med 1985 års läroplansgrunder,

Grl 1985, började grundskolan

garantera jämställdhet för alla elever. Tre nyheter

i Grl 1985 var att kommunerna skulle göra upp

egna läroplaner, att nivåkurserna som funnits

i vissa ämnen försvann och att elevers framsteg

vid bedömning och vitsordsgivning inte skulle

jämföras med andra elevers framsteg utan med

uppställda mål för uppnådda kunskaper och färdigheter.

I princip har de tre följande läroplansgrunderna,

1994, 2004 och 2014, inte rubbat

på grundskolans jämställdhetsgaranti så på den

punkten finns inget nytt. Även Glgu 2014 utgår

ifrån att alla elever har lika rätt att bli stödda för

att lyckas i skolarbetet. Att verkligheten sedan ser

annorlunda ut och tidsandan i samhället kanske

har naggat jämställdhetsidén i kanten är en annan

sak som jag inte skall gå in på här.

Jag nämnde redan att den målrelaterade

bedömningen av elevers framsteg blev tydlig i

och med Grl 1985. Utan tvekan innebär även

Glgu 2014 ännu en förskjutning i sättet att se

på bedömningen av elevernas framsteg. Bedömningen

är fortfarande målrelaterad, men jämfört

med tidigare läroplaner förväntas bedömningen

i mycket högre grad genomföras integrerad i

undervisningen. Glgu 2014 placerar in bedömningen

i pågående undervisningssituationer -

dels som lärarens verktyg och dels som elevernas

egen bedömning av sitt lärande. Detta ställer nya

krav på läraren som nu ska kunna kontinuerligt

bedöma elevens kunskapsutveckling och snabbt

fatta välgrundade beslut beträffande riktningen

för elevens lärande. Läraren behöver således i och

med Glgu 2014 ett större didaktiskt kunnande

och mer gedigna ämneskunskaper än någonsin.

Ett sista trendbegrepp jag ska lyfta fram är

mångvetenskapliga lärområden som dyker upp i

Glgu 2014 tillsammans med begreppet helhetsskapande

undervisning. Något riktigt nytt innebär

inte de här begreppen heller. Jag minns hur

skolans frihet att disponera den s.k. timresursen

i och med Ggl 1985 gav upphov till kreativa ämnesövergripande

temaveckor vars innehåll planerades

i samarbetande lärarteam över ämnesgränserna.

Vi benämnde inte det vi åstadkom för

helhetsskapande undervisning, men i vårt planeringsarbete

strävade vi de facto efter att uppnå

liknande gemensamma mål för undervisningen

och elevernas lärande som nu dyker upp på ett

föreskrivande sätt i Glgu 2014 i form av "kompetenser".

Vi gjorde också många erfarenheter

likartade de som Malin Ingves beskriver i sin artikel

Helhetsskapande undervisning – erfarenheter

och råd. Malin beskriver erfarenheter och råd

från de tre skolor som deltagit i ett s.k. LUMAprojekt,

Mat(é)-tema(t), med stöd av Fakulteten

för pedagogik och välfärd vid Åbo Akademi i

Vasa. Denna höst är LUMA-projektet inne i ett

rapporterande skede och kommer sedan under

2018 att erbjuda fortbildning för enskilda skolor

som grubblar på hur de skall förverkliga den nya

läroplanen med just trendbegreppet "helhetsskapande"

i åtanke.

Ann-Sofi Röj-Lindberg

Universitetslärare i matematikdidaktik

Ledare för LUMA-projektet Mat(é)-tema(t)

34


Tänka koden,

eller koda tanken?

Text och bild: Peter Ahlroos, IKT-pedagog, Vasa

För rätt många år sen blev det snack i lärarrummet

om vem i hushållet sköter om programmeringen

av VHS-apparaten. Det visade

sig vara lika motbjudande som att diska en gammal

grötkastrull. Trots det valde ändå få att stå

bredvid apparaten och trycka in Record vid den

givna tidpunkten. Idag programmerar vi in alla

telefonnumror i våra nallar och den automatiseringen

vill vi inte klara oss utan. Bilens motorvärmare

får gärna starta automatiskt om alternativet

är att gå ut i kylan med en skarvsladd i

handen.

Med automatisering följer alltid programmering

i någon form, ibland handlar det om logiken

och tankesättet för att trycka på knappar

i rätt ordning, ibland om tusentals tecken i en

svårbegriplig textmassa. Gemensamt för

bägge är att kunna tänka rätt och

lära sig söka och rätta till fel då

man tänker fel.

Jag kan på intet sätt säga att

jag är nån riktig kodare, snarare

en som försöker förstå

programmeringskoder

och plocka ihop andras delar så att helheten blir

funktionell.

Varje gång det lyckas blir jag fascinerad över att

tankesättet gav frukt. På samma sätt blev man

glad över att det favoritserien och inte TV-Shop

som fastnade på VHS-bandet. Numera har

funktionen för inbandning av tv-program förbättrats,

automatiseringen har lett till att vi behöver

bara klicka på rätt program och tekniken

sköter resten. Nån har automatiserat det.

Under de senaste veckorna har jag rett ut ett

sätt hur programmering kunde införas i skolan.

Arduino är ett produktmärke för “enkortsdatorer”

(Single-board Computer) och hör tätt ihop

med förkortningen IoT (Internet of Things). En

Arduino kan på ett enkelt sätt programmeras

att göra enkla och tråkiga uppgifter på ett mera

exakt sätt än vad du och klarar av.

Ett konkret exempel är en bevattningsautomat.

Det som behövs är en Arduino, en fuktsensor

och en pump med relä till kostnad som

understiger 20€. Efter att man provat sig fram

till en rätt fuktighet i krukan, ett givet värde X,

kan man programmera följande:

1) läs fuktighet från anslutning 1

2) om fuktvärdet är över X; gå till 1.

3) pumpa en sekund, vänta en minut och gå till

punkt 1.

En annan hade programmerat en Arduino

så den räknar elförbrukningen enligt lampan

som blinkar. En hade konstruerat en kattlucka

i dörren som öppnas automatiskt

av att katten bär en RFID-tag runt halsen.

En hade ett dörrlås som öppnas

med en speciell knackningssekvens.

Ett stort urval projekt hittas

bland annat här: https://www.

hackster.io/arduino/projects

Projekten i sig kan verka

onödiga, men insikten

som följer är desto värdefullare.

Vi, och eleverna,

lär oss att vi kan

antingen önska oss eller

konstruera själv någonting för att utföra

uppgifter som ingen vill jobba med längre.

35


KIKY OLI MYÖS TYHYÄ

Lehtimäellä Taimelan opettajat taiteilija Tuula Ylivinkan opissa

”Taiteilijan ja opettajan työssä on paljon samaa.

Luovuutta pitäisi saada vaalittua, vaikka arjessa

on paljon vaatimuksia ja se on monien käytännön

reunaehtojen rajaamaa. Kun luovuus hiipuu,

työkaluvalikoima vähenee. Ja se ei taas ole

hyvä asia.”

Taimelan koulun opettajat kikyilivät syyskuisena

lauantaina. Aamupäivällä koululla suunniteltiin

syksyn Suomi-juhlintaa. Pohdimme myös

pedagogisten asiakirjojen kirjaamisia, työskentelytavoitteiden

asettamista ja arviointia OPSin

ohjeistuksin. Tarpeellista täsmäoppia, tuttua ja

turvallista, mutta ei kovin elämyksellistä.

Iltapäivällä vierailimme taitelija, kuvanveistäjä

Tuula Ylivinkan luona Rannankylän vanhalla

koululla. Tutustuimme upeaan kesänäyttelyyn ja

pohdimme meille kaikille yhteisiä, tärkeitä aiheita.

Saimme kulkea mielenkiintoisen polun.

Yhteistä meillä oli paljon – enemmän kuin

etukäteen kuvittelimmekaan. Taiteilijan töissä

näkyvät elämän kokemukset. Töistä tulee rakkaita,

ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa. Työ

vaatii uhrauksia, sitoutumista ja oman itsensä

arvostamista: minulla on sanottavaa. Välillä tuntuu

umpikujalta, työvälineet eivät tottele, ne eivät

saa aikaiseksi toivottua jälkeä, väsymys valtaa

mielen. Sekin pitää hyväksyä ja sitä pitää kunnioittaa.

Myös oman elämän kipupisteet voivat

näkyä työn jäljessä.

Totesimme, että sekä opettajan että taiteilijan

työssä täytyy olla sekä rakennetta että sisäl-

töä. Tuula Ylivinkan mukaan taiteilijan työssä ja

työskentelyssä on itse asiassa paljon enemmän

rakennetta kuin ulkopuolelta katsottuna usein

arvellaan olevan. Rakenne tukee sisällön esiin

pääsyä. Rakenteen ja sisällön suhde mietityttää

meitä opettajia ilmiöoppimisessa ja monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa.

Taiteilijaresidenssimme innosti meitä ihmettelemään.

Taiteilijan tarinat teosten taustalla puhuttelivat

ja olivat niin kovin inhimillisiä, että

niihin oli helppoa samaistua. Vanhaan luokkahuoneeseen

pystytetty Ikimetsä kertoi taidosta,

sinnikkyydestä ja luonnon kunnioituksesta. Elämyksiä

täynnä olevan näyttelykierroksen päätteeksi

saattelimme toisemme tavallista lyhyemmälle

viikonloppuvapaalle toistemme vahvuuksia

bongaten. Vaatii harjoittelua ottaa vastaan

kehuja, mutta mukavalta se tuntui – niin mukavalta,

että ajatus palasi niihin montaa kertaa

jälkeenkin päin.

Kiky-tuntien toteutusta lienee pohdittu joka

opettajahuoneessa. Miten rakentaa kiky-tunteja,

joilla olisi edes pieni mahdollisuus oikeasti saada

aikaiseksi jotain uutta, vahvistavaa, työtä rikastavaa

ja sitä kautta työssä jaksamista tukevaa,

siis kilpailukykyä parantavaa? Joitain tällaisia

elementtejä päiväämme sisältyi. Hyvä Kiky, kun

veit meitä oppimaan itsestämme ja elämästä!

Vs. rehtori Kirsti Joensuu sekä Taimelan opet

36


OAJ:n Pohjanmaan alueyhdistys ry

Hallitus 2017-2018

Varsinainen jäsen

OAY

Kari Nieminen, lukio, Seinäjoki

Tiina Hagström, lo, Kokkola

Jyrki Jokinen, lo, Vaasa

Felix de Silva, ao, Alajärvi

Paula Kotirinta, lo, Jalasjärvi

Pia Latomäki, eo, Lapua

Kyösti Pihlajamäki, lo, Soini

Aino Sillanpää, lo/ao, Veteli

OAO

Antti Ylinen, AKOL, Seinäjoki

Marja-Liisa Saariaho, AMK, Sjoki

Dieter Heiermann, AO, Kokkola

Seppo Säätelä, YA, Vasa

LTO

Christel Sandell, Jakobstad

Marika Horila, Seinäjoki

YLL

Heli Katajamäki, Vaasa

FSL

Inger Damlin, Korsholm

Cecilia Hägglund-Nygård, Jakobstad

OAY

Varajäsen

Mikko Metsäranta, ao, Kokkola

Anne Kärki, lo, Vaasa

Jaakko Syrjänen, ao, Kauhajoki

Tiina Kuivanto, ao, Kauhava

Outi Pyykkö, ao, Kuortane

Ari-Jukka Katajisto, lo, Kauhajoki

Eija-Liisa Jänkä, ao, Perho

OAO

Jussi Kuoppala, AO, Seinäjoki

Heikki Heiskanen, AMK, Sjoki

Risto Puskala, AMK, Kokkola

Markku Kuure, AO, Vaasa

LTO

Marina Loo, Korsholm

Monika Koivumäki, Vaasa

YLL

Sirpa Kotamäki, Vaasa

FSL

Linda Felixson, Korsholm

Maria Hagberg, Pedersöre

37


OAJ Pohjanmaa/Österbotten

Yhteystiedot 2017

Hallitus:

Kari Nieminen

puheejohtaja

Christel Sandell

vice ordförande

Inger Damlin

vice ordförande

Heli Katajamäki

varapuheenjohtaja

Antti Ylinen

varapuheenjohtaja

Paula Kotirinta

sihteeri ja äsen

Felix de Silva

jäsen

Tiina Hagström

jäsen

Dieter Heiermann

jäsen

Marika Horila

jäsen

Cecilia Hägglund-Nygård

medlem

Jyrki Jokinen

jäsen

Pia Latomäki

jäsen

Kyösti Pihlajamäki

jäsen

Marja-Liisa Saariaho

jäsen

Aino Sillanpää

jäsen

Seppo Säätelä

jäsen

Vuorenmaanrinne 21 A 1

60220 Seinäjoki

Alholmsg. 27

68600 Jakobstad

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Hakatie 5

66440 Tervajoki

Ritolantie 428

60720 Tuomikylä

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Apilakaari 8

62900 Alajärvi

Tallbackantie 33

68550 Kokkola

Linnaleirintie 19 B 5

67100 Kokkola

Ruohotie 4

60560 Halkosaari

Kisorskatav. 51

68620 Jakobstad

Isolahdentie 7 as 11

65230 Vaasa

Syliheitontie 6

62100 Lapua

Suokonmäentie 54

63540 Hernesmaa

Propsikatu 4

60200 Seinäjoki

Sepänkatu 2 a 11

67100 Kokkola

Eteläniityntie 6 B3

65610 Mustasaari

040 577 9984

kari.nieminen(at)seinajoki.fi

044 721 1535

christel.sandell(at)jakobstad.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)korsholm.fi

050 400 7039

heli.katajamaki(at)uva.fi

040 868 0845

antti64.ylinen(at)gmail.com

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 824 9225

felix.desilva(at)alajarvi.fi

040 832 3467

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi

044 725 0171

dieter.heiermann(at)kpedu.fi

044 283 3561

marika.horila(at)seinajoki.fi

050 352 8176

cecilia.nygard(at)gmail.com

050 386 4959

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi

040 521 0360, 044 438 4469

pia.latomaki(at)lapua.fi

050 556 6598

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

040 868 0118

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi

045 343 1227

aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi

040 515 1194

seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi

Alueasiamies:

Tuula Ala-Lantela

Länsirannantie 428 C

62620 Ala-Seppä

040 842 1484

tuula.alantela(at)gmail.com

38


Toimihenkilöt:

Paula Kotirinta

sihteeri

Lasse Mansikka-aho

tiedotussihteeri

Miia Raunio

koulutussihteeri

Outi Pyykkö

yhdistystietouskoul.

Sirpa Kotamäki

taloudenhoitaja

Antti Hynönen

nettivastaava

Risto Haverinen

liikuntavastaava

Valtuutetut:

Martin Ahlskog

FSL

Olli Autio

OAJ-YSI

Inger Damlin

FSL

Minna Herttua-Niemi

LTOL

Hanna Ikonen

LTOL

Jarmo Juupaluoma

OAJ-YSI

Kari Nieminen

OAJ-YSI

Matti Sippola

OAJ-YSI

Jaakko Syrjänen

OAJ-YSI

Susanne Wickström

LTOL

Ulla-Maria Åstrand

OAJ-YSI

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Länsitie 2

63500 Lehtimäki

Vennäntie 5

61500 Isokyrö

Riskulankaari 13

60220 Seinäjoki

Pitkäkatu 54 A 2

65100 Vaasa

Putkitie 21

63680 Hakojärvi

Aapunkarintie 98

68210 Marinkainen

Riippavägen 60

68410 Nedervetil

Hovioikeudenp. 2 A 10

65100 Vaasa

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Hämeenlinnank. 8 H 63

65350 Vaasa

Kulmatie 6 A

62100 Lapua

Pikkukotamäki 4

65380 Vaasa

Vuorenmaanrinne 21 A 1

60220 Seinäjoki

Metsurinlenkki 16

60200 Seinäjoki

Martantie 2

61800 Kauhajoki

Markusbackantie 113

68410 Alaveteli

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 559 4033

mansikkalasse(at)gmail.com

050 565 0864

miia.raunio(at)vaasa.fi

044 521 2996

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi

0400 454 312

sirpa.kotamaki(at)uwasa.fi

0400 772 558

antti.hynonen(at)alavus.fi

041 545 9202

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi

050 377 7188

martin.ahlskog(at)pedersore.fi

040 778 2394

olli.autio(at)edu.vaasa.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)korsholm.fi

040 755 2907

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi

040 700 9899

hanna_ikonen(at)hotmail.com

050 355 3056

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi

040 577 9984

Kari.nieminen(at)seinajoki.fi

040 755 2615

matti.sippola(at)seinajoki.fi

050 354 9175

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi

044 780 9153

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi

040 129 2096

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi

OAJ:n hallitus:

Inger Damlin Låtnevägen 186

66600 Vörå

Matti Sippola Metsurinlenkki 16

60200 Seinäjoki

OAJ:n Pohjanmaan

aluetoimisto

Kauppapuistikko 4 as 20

65100 Vaasa

045 804 2770

inger.damlin(at)korsholm.fi

040 755 2615

matti.sippola(at)seinajoki.fi

050 533 9949

taina.saikkonen(at)netikka.fi

www.oajpohjanmaa.fi

39


40

More magazines by this user
Similar magazines