Pohjanmaan_opettaja_2_2017
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />
OAJ POHJANMAA KOULUTTAA<br />
15.2.2018 YSI Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />
16.−17.2.2018 OAJ X-files, Kuortane<br />
15.3.2018 LTO Lähiesimiesten keskusteluillalliset, Kokkola<br />
12.4.2018 Vapaan sivistystyön lähiesimiesillalliset, Kokkola<br />
26.4.2016 EduTeemailta: Työhyvinvointi, Ylihärmä, Kauhava<br />
Ennakkotietona:<br />
Elokuu 2018<br />
Syys-lokakuu 2018<br />
Lokakuu 2018<br />
Marraskuu 2018<br />
Marraskuu 2018<br />
Rehtorien kesäpäivä<br />
LTO-seminaari<br />
Korkea-asteen tapaaminen (AMK + YLL)<br />
Yleisöluento, Seinäjoki<br />
Eläketietous, Vaasa<br />
Lisäksi järjestetään koulutustilaisuuksia tarpeen mukaan.<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.oajpohjanmaa.fi<br />
Koulutussihteeri Miia Raunio @vaasa.fi<br />
Toimituskunta:<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
mansikkalasse@gmail.com<br />
040 559 4033<br />
Heli Katajamäki, YLL<br />
Anne Ojalehto, OAO<br />
Tiina Kankkonen, OAY<br />
Antti Hynönen, OAY<br />
Mikko Metsäranta, OAY<br />
Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />
Hanna Ikonen, LTOL<br />
Taina Saikkonen<br />
ISSN:<br />
0785-9260<br />
Painopaikka:<br />
Waasa Graphics Oy<br />
Kansikuva:<br />
Tiina Kankkonen
Koulutus<br />
luo turvaa<br />
Utbildning<br />
ger trygghet<br />
Elokuussa Turussa tapahtunut<br />
puukotusvälikohtaus pysäytti<br />
suomalaiset. Järkyttävä teko herätti<br />
kiivaan keskustelun Suomen turvallisuudesta.<br />
Syyttävä sormi osoitti<br />
turvapaikanhakijoita kohti. Kuten<br />
monesti käy, yksittäisestä tapauksesta<br />
tehtiin yleinen johtopäätös: turvapaikanhakijat<br />
nähtiin Suomen suurimpana<br />
turvallisuusuhkana.<br />
Kiivaimpien puheiden laantuessa<br />
alkoi kuulua myös erilaisia näkemyksiä. Tätä kirjoittaessani<br />
eletään syyskuun alkupuolta. Yhden<br />
viikon aikana lehdet ovat tuoneet keskusteluun<br />
tärkeitä näkökulmia, joihin kätkeytyy koulutuksen<br />
tärkeä rooli.<br />
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg<br />
arvioi, että Suomen suurin turvallisuusuhka on<br />
syrjäytyneet suomalaiset (HS 4.9.). Nergin mukaan<br />
syrjäytyneet suomalaiset ovat mm. alttiimpia<br />
liittymään kansainvälisiin rikollisliigoihin ja<br />
jopa lähtemään Isis-taistelijoiksi. Asiat eivät ole<br />
niin mustavalkoisia kuin miltä ne äkkiseltään<br />
näyttävät.<br />
Moneen kertaan esitetty kysymys on: miten<br />
ehkäistä syrjäytymistä? Työ on siihen yksi tärkeä<br />
lääke. Ilkka-lehden pääkirjoituksessa (10.9.) todetaan<br />
– jälleen kerran – vanhojen töiden hupenevan<br />
ja muutosten tulevan vasta pakolla. Kansantalouden<br />
kannalta on ratkaisevaa työn tuottavuuden<br />
kasvu. Kasvua tavoitellaan muun muassa<br />
automatisaation avulla. Yhä useammin ihminen<br />
korvataan koneella.<br />
Yksi iso ongelma on aikuisväestön matala peruskoulutustaso.<br />
Yli 600 000 aikuista on pelkän<br />
peruskoulun varassa. Tämä joukko vastaa suuruusluokaltaan<br />
kaikkia tällä hetkellä perusopetuksen<br />
piirissä olevia oppilaita. Määrä on valtava.<br />
Pelkän peruskoulun pohjalta on yhä vaikeampi<br />
opiskella uutta ammattia, kun aiempi työ automatisoidaan.<br />
Pelkän peruskoulun suorittaneista<br />
työelämässä onkin vain 40 %.<br />
Töiden kohtaanto-ongelma on haaste monilla<br />
seuduilla. Töitä olisi tarjolla, mutta seudun<br />
työttömillä ei ole oikeanlaista osaamista. Lääk-<br />
Knivhuggningsepisoden i augusti<br />
i Åbo fick finländarna att stanna<br />
upp. Det skakande dådet väckte en<br />
livlig diskussion om säkerheten i Finland.<br />
Ett anklagande finger riktades<br />
mot asylsökande. Det blev som det<br />
ofta sker då ett enskilt fall leder till en<br />
allmän slutsats: asylsökande sågs som<br />
den största säkerhetsrisken i Finland.<br />
Då de mest hätska diskussionerna<br />
lugnat ner sig började man också höra<br />
andra åsikter. I skrivande stund befinner vi oss i<br />
början av september. Under den senaste veckan<br />
har tidningarna tagit upp viktiga perspektiv som<br />
visar vilken stor roll utbildningen har.<br />
Inrikesministeriets kanslichef Päivi Nerg<br />
bedömde att marginaliserade finländare är den<br />
största säkerhetsrisken i Finland (Helsingin Sanomat<br />
4.9.). Enligt Nerg är marginaliserade finländare<br />
bland annat mer benägna att ansluta sig till<br />
internationella brottsligor och till och med bege<br />
sig ut som IS-krigare. Saker och ting är inte så<br />
svartvita som de kan se ut vid första anblicken.<br />
En fråga som ställts redan många gånger är:<br />
Hur kan vi förebygga marginalisering? Ett viktigt<br />
verktyg är arbete. I tidningen Ilkkas ledare<br />
(10.9) konstateras än en gång att antalet gamla<br />
traditionella arbeten minskar och att förändringar<br />
genomförs först med våld. Med tanke på<br />
nationalekonomin är det viktigt att arbetets produktivitet<br />
ökar. Tillväxt eftersträvas bland annat<br />
genom automation. Människan ersätts allt oftare<br />
med en maskin.<br />
Ett stort problem är den vuxna befolkningens<br />
låga nivå av utbildning. Det finns över 600<br />
000 vuxna som har endast en grundskoleutbildning.<br />
Storleksmässigt motsvarar denna grupp för<br />
tillfället antalet elever inom den grundläggande<br />
utbildningen. Det är en enorm grupp. Det blir<br />
allt svårare att studera ett nytt yrke med endast<br />
en grundskoleutbildning som grund om ens tidigare<br />
arbete automatiseras. Av personer som avlagt<br />
endast en grundskoleutbildning befinner sig<br />
endast 40 procent i arbetslivet.<br />
Arbetsmarknadsmatchningen är en stor ut-<br />
3
keeksi tarjotaan muuntokoulutusta. Yhteiskunnan<br />
tulisikin tarjota ja tukea aikuiskoulutusta<br />
riittävän lähellä työttömiä työnhakijoita. Tällöin<br />
opiskelun ja muun elämän yhteensovittaminen<br />
on paremmin mahdollista.<br />
Lisäksi tulee olla myös mahdollisuuksia opiskella<br />
aivan uudelle alalle. Se tulee olemaan tulevaisuudessa<br />
yhä tavanomaisempaa. On arvioitu,<br />
että tämän hetken nuorista 60 % valmistuu<br />
ammatteihin, joita tulevaisuudessa ei ole. Mitä<br />
koulutetumpi ihminen on, sitä todennäköisempää<br />
on työllistyä. Esimerkiksi korkeakoulutettu<br />
alle 30-vuotias työtön työllistyy 50 %:n todennäköisyydellä,<br />
keskiasteen opinnot suorittanut<br />
lähes 40 %:n todennäköisyydellä ja peruskoulun<br />
käynyt 17 %:n todennäköisyydellä.<br />
Kuten edellä totesin, työllistyminen ehkäisee<br />
syrjäytymistä. Kasvatukseen ja koulutukseen<br />
satsaaminen on taloudellisesti hyvin kannattavaa.<br />
Kaikki lähtee pedagogisesta varhaiskasvatuksesta,<br />
johon osallistuvien lapsien osuutta<br />
tulee kasvattaa nykyisestä. Perusopetukseen ja<br />
lukiokoulutukseen täytyy satsata huomattavasti<br />
nykyistä enemmän. Näin toimien tuetaan myös<br />
lapsiperheitä ja heidän hyvinvointiaan. Ammatillinen<br />
koulutus ei onnistu vastaamaan siihen<br />
kohdistuviin vaatimuksiin ilman huomattavaa<br />
taloudellista lisäresurssia. Tällä hetkellä toisen asteen<br />
koulutuksen keskeyttää 15 % aloittaneista,<br />
mikä vastaa noin 10 000 nuorta. Keskeyttäneiden<br />
joukko on aivan liian suuri. Opiskelijoiden<br />
opinto-ohjaukseen tulisikin kiinnittää erityistä<br />
huomiota, jotta pystyttäisiin tukemaan keskeyttämisvaarassa<br />
olevia opiskelijoita.<br />
Saattaa kuulostaa älyttömältä, mutta <strong>opettaja</strong>t<br />
ovat avainasemassa myös Suomen turvallisuuden<br />
parantamisessa. Toivottavasti päättäjät<br />
kaikilla tasoilla ymmärtävät asian samoin ja<br />
suovat riittävät edellytykset hyvälle kasvatus- ja<br />
opetustyölle.<br />
Toivotan kaikille alueemme opettajille hyvää<br />
alkanutta syksyä ja jaksamista tärkeässä työssänne.<br />
Kari Nieminen<br />
puheenjohtaja<br />
OAJ Pohjanmaa<br />
maning i många regioner. Det skulle finnas arbete,<br />
men de arbetslösa i regionen har inte rätt<br />
kompetens. Som en lösning på detta problem<br />
erbjuds examensinriktad fortbildning. Samhället<br />
borde erbjuda och stöda vuxenutbildning tillräckligt<br />
nära arbetslösa arbetssökande. På så sätt<br />
kunde det bli lättare att samordna studier med<br />
det övriga livet.<br />
Det bör även finnas möjligheter att avlägga<br />
studier inom en helt ny bransch. I framtiden<br />
kommer detta att bli allt vanligare. Det bedöms<br />
att 60 procent av dagens unga kommer att avlägga<br />
en examen inom ett yrke som inte existerar<br />
i framtiden. Ju mer utbildad en person är, desto<br />
mera sannolikt är det att man lyckas få arbete.<br />
Till exempel en under 30-årig arbetslös person<br />
med en högskoleutbildning får med 50 procents<br />
sannolikhet arbete, medan en person med en<br />
examen på medelhög nivå får arbete med nästan<br />
40 procents sannolikhet. Sannolikheten att en<br />
person med grundskoleutbildning får arbete är<br />
däremot endast 17 procent.<br />
Sysselsättning förebygger marginalisering,<br />
vilket jag konstaterade ovan. Ekonomiskt sett<br />
är det väldigt lönsamt att satsa på fostran och<br />
utbildning. Allt börjar med pedagogisk småbarnspedagogik,<br />
och andelen barn som deltar i<br />
den bör öka. Allt mer satsningar bör göras på<br />
den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen.<br />
På så sätt stöder man även barnfamiljer<br />
och deras välmående. Utan betydande<br />
ekonomiska tilläggsresurser kan yrkesutbildningen<br />
inte motsvara de krav som riktas till den.<br />
För tillfället avbryter 15 procent av de som inlett<br />
en utbildning på andra stadiet sina studier. Detta<br />
motsvarar cirka 10 000 ungdomar. Andelen<br />
personer som avbryter sina studier är alldeles för<br />
stor. För att kunna stöda studerande som riskerar<br />
att avbryta sina studier borde man fästa allt<br />
större uppmärksamhet vid studiehandledningen.<br />
Det kan låta otroligt, men lärarna är i nyckelposition<br />
även när det gäller att förbättra säkerheten<br />
i landet. Förhoppningsvis kan beslutsfattarna<br />
på alla nivåer inse detta och erbjuda tillräckliga<br />
förutsättningar för ett gott fostrings- och undervisningsarbete.<br />
Jag önskar alla lärare i vår region en trevlig<br />
höst och kraft att orka i ert viktiga arbete.<br />
Kari Nieminen<br />
ordförande<br />
OAJ Österbotten<br />
4
Järjestötoiminnassa<br />
riittää<br />
taas työtä!<br />
Syyslukukausi alkoi juuri ja kohta<br />
jo lähestymme joulua. Aika kiitää<br />
eteenpäin ja tapahtumat seuraavat<br />
toisiaan ja näin myös järjestötoiminnassa.<br />
Kuluva lukuvuonna koko jäsenistöämme<br />
koskettavat ainakin seuraavat<br />
kolme asiaa. Lukuisten keskitettyjen<br />
tulopoliittisten ratkaisujen<br />
jälkeen käydään puhdas liittokierros,<br />
maan hallituksella on viimeinen toimintavuosi<br />
ennen vaalivuotta ja keväällä 2018<br />
ovat järjestövaalit.<br />
Vuodesta 2011 lähtien maassamme on tehty<br />
kolme laajaa keskitettyä palkkaratkaisua, työmarkkinoiden<br />
raami-ratkaisu, kaksivaiheinen<br />
työllisyys- ja kasvusopimus (Tyka) ja kilpailukykysopimus<br />
(Kiky). Niiden luonteena on ollut,<br />
että kaikki palkansaajat alasta tai työpaikasta<br />
riippumatta saavat samantasoiset palkankorotukset.<br />
Lisäksi korotustaso on ollut erittäin matala,<br />
huipentumana kulunut vuosi, jolloin palkankorotuksia<br />
ei ole tullut lainkaan.<br />
Nyt edessä oleva liittokierros tarkoittaa, että<br />
jokainen neuvottelujärjestö ja jokainen liitto,<br />
jolla on nimissään työ- tai virkaehtosopimuksia,<br />
neuvottelee itse työnantajatahonsa kanssa sopimuksista.<br />
OAJ:n jäsenkunnan osalta neuvotteluoikeudet<br />
ovat JUKOlla ja eräin osin suoraan<br />
OAJ:llä.<br />
OAJ:n jäsenkuntaa koskevat sopimukset ovat<br />
katkolla 1.2.2018. Siihen saakka meillä on siis<br />
aikaa neuvotella uudet työ- ja virkaehtosopimukset.<br />
Pohjatyö neuvottelukierrosta varten on<br />
aloitettu jo kevättalvella ja se jatkuu. Sopimuksiin<br />
päästäneen kuitenkin vasta tammikuussa.<br />
Tapana on ollut, että ratkaisuja syntyy vasta, kun<br />
paine kattilassa on kasvanut riittävästi. Tuon paineen<br />
luo voimassaolevien sopimusten päättyminen.<br />
Koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan palkat,<br />
kuten muutkaan julkisen sektorin palkat, eivät<br />
Det finns mycket<br />
att göra inom<br />
organisationsverksamheten!<br />
Höstterminen har nyss bara börjat<br />
och snart är vi framme vid<br />
jul. Tiden rusar iväg, mycket är på<br />
gång och så även inom organisationsverksamheten.<br />
Under läsåret händer många stora<br />
saker som berör hela OAJ:s verksamhetsfält<br />
och alla medlemsgrupper.<br />
Efter oändligt många centrala inkomstpolitiska<br />
uppgörelser är det nu<br />
dags för traditionella förbundsförhandlingar,<br />
vid årsskiftet börjar regeringens sista<br />
verksamhetsår före valåret och våren 2018 har vi<br />
organisationsval.<br />
Sedan år 2011 har tre stora centrala löneuppgörelser<br />
nåtts. De har gett alla löntagare, oavsett<br />
bransch eller arbetsplats, löneförhöjningar på<br />
samma nivå. Förhöjningarna har dessutom varit<br />
små och i fjol gjordes knappt inga löneförhöjningar<br />
alls.<br />
De stundande förbundshandlingarna innebär<br />
att varje förhandlingsorganisation och varje<br />
förbund som gör upp om tjänste- och arbetskollektivavtal,<br />
förhandlar själva om avtalen med<br />
arbetsgivarparten. Förhandlingsrättigheterna för<br />
OAJ-medlemmarnas del innehas av FOSU och<br />
till en del direkt av OAJ.<br />
Avtalen löper ut 1.2.2018. Fram till dess har<br />
vi tid att förhandla fram nya kollektivavtal. Arbetet<br />
har givetvis redan påbörjats, men avtal nås<br />
troligtvis först i januari. Vanligen nås lösningar<br />
först när trycket är tillräckligt hårt med avtal<br />
som löper ut.<br />
Jag har i flera olika sammanhang konstaterat<br />
att lönerna inom sektorn för utbildning, fostran<br />
och forskning inte får släpa efter den allmänna<br />
löneutvecklingen. Jag har även konstaterat att lönen<br />
för en lärare med högskoleexamen bör vara<br />
minst 3 000 euro i månaden. Ja, det är hårda<br />
krav och det är inte möjligt att få genom dem<br />
under en och samma avtalsrunda. Därför just<br />
behövs ett löneprogram som sträcker sig över<br />
5
saa eriytyä alaspäin yleisestä palkkakehityksestä.<br />
Olen myös todennut, että korkeakoulututkinnon<br />
suorittaneen <strong>opettaja</strong>n palkan tulisi aina olla<br />
vähintään 3 000 euroa kuukaudessa. Tiedän, että<br />
nämä ovat kovia vaatimuksia, eikä niiden saavuttaminen<br />
ole mahdollista yhden sopimuskierroksen<br />
aikana. Siksipä tarvitaankin useamman sopimuskierroksen<br />
ylitse ulottuva palkkaohjelma,<br />
jolla työnantaja sitoutuu huolehtimaan riittävästä<br />
palkkakehityksestä. Se kuitenkin on selvää,<br />
ettei sopimusratkaisua ensi tammikuussa synny<br />
ilman, että jokaiselle jäsenellemme tulee jonkinasteinen<br />
palkankorotus.<br />
Vaikka viime eduskuntavaaleista on aikaa<br />
vasta reilut kaksi vuotta, on seuraaviin vaaleihin<br />
aikaa enää vajaat kaksi vuotta. Tämä jälkimmäinen<br />
aikajanatarkastelu on merkittävämpi, sillä<br />
vuoden päästä puolueet aloittavat jo valmistautumisen<br />
kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Viimeiset<br />
merkittävät koulutuspoliittiset päätökset<br />
tehdään siis vuoden sisällä. Niihin kuuluvat ainakin<br />
varhaiskasvatuslain uudistamisen seuraavien<br />
askelten ottaminen, lukiouudistuksesta päättäminen,<br />
perusopetuksen kehittämisen toimenpideohjelman<br />
valmistelu ja korkeakouluvisio.<br />
Nämä kaikki ovat kauaskantoisia kysymyksiä.<br />
Kaiken edellä kuvaamani taustalla väijyy<br />
edelleen se kuuluisa sote, tai maakuntauudistus,<br />
kuten poliitikot haluavat asian ilmaista. Uudistus<br />
lykkääntyi ainakin vuoteen 2020, mikä tarkoittaa<br />
sitä, etten usko neuvottelujärjestelmien<br />
uudistamisen etenevän ennen ensi vuotta. Kun<br />
asiasta neuvotellaan, OAJ tekee kaikkensa, jotta<br />
lastentarhan<strong>opettaja</strong>t saataisiin siirrettyä opetusalan<br />
OVTES:n piiriin.<br />
Haluan jälleen muistuttaa vielä siitä, että<br />
vaikka valtiovalta määrää pitkälti sekä koulutuksen<br />
resursseista että tavoitteista, päättävät<br />
kuntapäättäjät niiden kohdentamisesta. On siis<br />
erittäin merkityksellistä, että koko ajan pidetään<br />
tiivistä yhteyttä paikallisiin päättäjiin ja konkretisoiden<br />
kerrotaan eri ratkaisujen vaikutuksista<br />
koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arkeen.<br />
Ensi keväänä ovat OAJ:n valtuustovaalit. Silloin<br />
valitaan 150 jäsentä nelivuotiskaudelle järjestömme<br />
ylimpään päättävään elimeen. Jo nyt<br />
kannattaa alkaa miettiä omaa ehdokkuuttaan,<br />
paljon isoja asioita on jatkossakin edessä.<br />
Voimia ja intoa sekä rakentavaa keskinäistä<br />
yhteistyötä tulevaisuuden tekemiseenne koulutuksen,<br />
kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaisina!<br />
flera avtalsrundor och där arbetsgivaren förbinder<br />
sig att trygga en tillräcklig löneutveckling.<br />
Det är dock klart att en avtalslösning inte nås<br />
i januari utan att varje OAJ-medlem får någon<br />
sorts löneförhöjning.<br />
Det är nu knappt två år kvar till nästa riksdagsval.<br />
Om ett år börjar partierna förberedelserna<br />
inför valet våren 2019. De sista betydande<br />
utbildningspolitiska besluten tas alltså inom ett<br />
år. Väldigt stora frågor är på agendan, åtminstone<br />
den fortsatta reformen av lagen om småbarnspedagogik,<br />
gymnasiereformen, beredningen av<br />
åtgärdsprogram för att utveckla den grundläggande<br />
utbildningen och högskolevisionen.<br />
I bakgrunden ligger den berömda social- och<br />
hälsovårdsreformen och lurar, eller landskapsreformen<br />
som politikerna vill uttrycka saken.<br />
Reformen har skjutits fram (åtminstone) till år<br />
2020, vilket får mig att tro att reformen av förhandlingssystemet<br />
som påbörjades i början av<br />
året, inte framskrider förrän nästa år. Här gör<br />
OAJ sitt yttersta för att få barnträdgårdslärarna<br />
att omfattas av undervisningssektorns avtal.<br />
Jag vill än en gång påminna om, att fast det<br />
långt är statsmakten som bestämmer om både<br />
resurser och mål för utbildningen, så är det upp<br />
till de kommunala beslutsfattarna hur de riktas.<br />
Det är alltså av största vikt att man håller tät<br />
kontakt till de lokala beslutsfattarna och konkret<br />
berättar hur olika beslut påverkar vardagen inom<br />
utbildning och småbarnspedagogik.<br />
På våren ordnas OAJ:s fullmäktigeval och<br />
150 medlemmar väljs för en fyraårsperiod till<br />
vårt högsta beslutsfattande organ. Redan nu lönar<br />
det sig att överväga en kandidatur, för också<br />
framöver står vi inför stora frågor.<br />
Jag önskar er kraft, intresse och uppbyggande<br />
samarbete som proffs inom utbildning, fostran<br />
och forskning!<br />
Olli Luukkainen<br />
ordförande<br />
Olli Luukkainen<br />
puheenjohtaja<br />
6
Suomen talous kasvaa, toivottavasti<br />
myös <strong>opettaja</strong>n palkkapussi<br />
Valtionvarainministeriö ja Elinkeinoelämän<br />
tutkimuslaitos<br />
ETLA ennustivat syyskuun lopulla,<br />
että Suomen talous kasvaa tänä<br />
vuonna 2,9 prosenttia ja ensi vuonna<br />
2,1 prosenttia. Vielä kesällä arvio oli<br />
tälle vuodelle 2,4 prosenttia ja ensi<br />
vuodelle 1,6 prosenttia. Alkuvuoden<br />
hyvän talouskehityksen taustalla ovat<br />
teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen<br />
palvelutuotannon kasvu sekä<br />
vilkas rakentaminen kasvukeskuksissa.<br />
Suomen talous on siis saatu monen heikon<br />
vuoden jälkeen takaisin kasvu-uralle. Positiivisen<br />
kasvun taustalla olevista tekijöistä jää kuitenkin<br />
puutumaan työmarkkinajärjestöjen 14.6.2016<br />
allekirjoittaman kilpailukykysopimuksen todellinen<br />
vaikutus Suomen nykyiseen taloudelliseen<br />
tilanteeseen. Akavalaisten osalta kilpailukykysopimuksella<br />
jatkettiin voimassa olevia työehtosopimuksia<br />
yhdellä vuodella palkkoja korottamatta,<br />
minkä lisäksi työaikaa pidennettiin palkkaa<br />
muuttamatta 24 tunnilla vuodessa. Lisäksi sovittiin<br />
julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin<br />
leikkauksesta vuosina <strong>2017</strong>–2019. Lomarahojen<br />
leikkauksen kohdentamista pelkästään julkiselle<br />
sektorille perusteltiin sillä, että viime kädessä yksityinen<br />
sektori rahoittaa julkista sektoria, minkä<br />
lisäksi julkisen sektorin työvoimakustannusten<br />
alentaminen vähentää kuntien veronkorotuspaineita.<br />
Lomarahojen leikkauksen myötä julkinen<br />
sektori joutuu kantamaan maamme kilpailukyvyn<br />
parantamisesta muita palkansaajaryhmiä<br />
raskaamman taakan. Asia on aiheellisesti koettu<br />
epäoikeudenmukaiseksi, ja syksyn<br />
aikana on keskusteluun noussut lomarahaleikkausten<br />
peruminen kahdelta<br />
seuraavalta vuodelta kokonaan<br />
tulevien työmarkkinaneuvotteluiden<br />
yhteydessä. Lisäpontta vaatimuksiin<br />
lomarahojen leikkauksista luopumisesta<br />
on saatu valtionvarainministeriön<br />
valtiosihteeri Martti Hetenmäen<br />
julkisesti esittämistä kannanotoista.<br />
Lomarahojen leikkauksista luopuminen<br />
nousee varmuudella yhdeksi tulevien<br />
työehtosopimusten aiheeksi. OAJ:n neuvottelujohtajan<br />
Petri Lindroosin mukaan lomarahan<br />
leikkaukset on havaittu erittäin haitallisiksi<br />
palkansaajan ostovoiman ja valtion verotulojen<br />
kannalta. Lomarahojen leikkauksista luopuminen<br />
ei kuitenkaan OAJ:lle riitä, vaan sen lisäksi<br />
tarvitaan Lindroosin mukaan palkankorotuksia<br />
ja niiden toteuttamiseksi monivuotinen palkkaohjelma.<br />
Ensi vuoden keväällä valitaan uusi OAJ:n valtuusto.<br />
<strong>Pohjanmaan</strong> <strong>opettaja</strong> tulee vuodenvaihteen<br />
jälkeen julkaisemaan vaalinumeron, jossa<br />
esitellään toiminta-alueemme kaikki ehdokkaat<br />
kuvan ja pienen esittelytekstin kera. Ehdokkailla<br />
tai valitsijayhdistyksillä on mahdollisuus ostaa<br />
myös mainostilaa lehdestä.<br />
Hyvää loppuvuotta kaikille <strong>Pohjanmaan</strong> <strong>opettaja</strong>n<br />
lukijoille!<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
päätoimittaja<br />
mansikkalasse@gmail.com<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa<br />
ma–pe klo 9–16<br />
Puh. 050 533 9949<br />
taina.saikkonen@netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
7
Opettajan professio<br />
Opettajan professio on noussut<br />
syksyn aikana voimakkaasti esille<br />
OAJ:n eri toimikunnissa ja hallituksenkin<br />
työskentelyssä. Opettajan<br />
ammatti halutaan nostaa sille arvotasolle,<br />
jolle se arvostettuna yhteiskunnallisena<br />
ammattina kuuluu.<br />
Professio määritellään vahvaksi ja<br />
erikoisosaamiseen perustuvaksi ammatiksi.<br />
Professionaaliseen asemaan<br />
liittyy usein tavallista suurempi autonomia<br />
työnteossa. Tyypillisimpiä ja vanhimpia<br />
professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen<br />
ammatit. Nyt opettajuus halutaan nostaa tähän<br />
samaan ryhmään.<br />
Professio perustuu ammatillisille arvokäsitteille.<br />
OAJ:n perusarvoja ovat yhteisöllisyys,<br />
oikeudenmukaisuus ja edelläkävijyys. Nämä tulevat<br />
näkymään työskentelyssä, jossa profession<br />
määritelmää opettajuudelle laaditaan.<br />
Opettajan ammatin arvostuksen puolesta tulee<br />
taistella. On jo esimerkkejä siitä, että opettajia<br />
irtisanotaan ja heidän työtään palkataan<br />
jatkamaan erityyppisiä ohjaajia pienemmillä<br />
kustannuksilla. Räikein esimerkki on Hyria, ammattioppilaitos,<br />
joka sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen<br />
seuduilla. Hyria on vaihtanut 17 <strong>opettaja</strong>a<br />
15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten.<br />
Samantyyppisiä ratkaisuja on tehnyt myös<br />
Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla. Jos<br />
oppilaitos ei pysty palkkaamaan ammattitaitoisia<br />
opettajia koulutusta varten, herää kysymys,<br />
onko tällaisella oppilaitoksella enää oikeutta ja<br />
mahdollisuutta toimia. OAJ on ottanut tiukan<br />
linjan Hyrian kaltaisten toimien johdosta.<br />
Seuraavissa eduskuntavaaleista<br />
noussee yhdeksi keskeiseksi koulutuspoliittiseksi<br />
teemaksi oppivelvollisuuskysymys.<br />
OAJ on jo aikaisemmin<br />
ajanut oppivelvollisuuden<br />
pidentämistä. Suurin ongelma on<br />
peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot.<br />
3 % nuorista ei jatka mihinkään koulutuksen<br />
perusasteen jälkeen. Nuorista<br />
15 % ei suorita toisen asteen<br />
tutkintoa. Suomessa on 600 000<br />
työikäistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.<br />
Heistä vain 40 % käy töissä. Muun muassa tähän<br />
ongelmaan haetaan ratkaisua mahdollisella oppivelvollisuuden<br />
nostolla. Keskusteluissa on noussut<br />
esiin myös kysymys, onko oppivelvollisuus<br />
oikea käsite vai pitäisikö puhua oppioikeudesta.<br />
Toisen asteen koulutuksen lisäksi nuori voi<br />
jatkaa 10-luokalle, valmistavaan koulutukseen<br />
tai työpajoihin. Moni koulutuksen järjestäjä on<br />
hieman nihkeä perustamaan 10-luokkia. Voisiko<br />
porkkanana perustamiseen olla samantyyppinen<br />
valtionapujärjestelmä, joka on mm. valmistavan<br />
opetuksen puolella. Siellä koulutuksen järjestäjille<br />
maksetaan kaksinkertainen valtionapu<br />
maahanmuuttajaoppilaille yhden vuoden ajalta.<br />
Tuplavaltionapu voisi kannustaa koulutuksen<br />
järjestäjiä ns. lisäluokan perustamiseen nykyistä<br />
helpommin.<br />
Matti Sippola<br />
OAJ:n hallituksen jäsen<br />
OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />
hallituksen mandaatilla<br />
Jäsenyys tuo turvaa<br />
OAJ on jäsenten ammatillinen edunvalvoja ja keskeinen koulutuspoliittinen<br />
vaikuttaja. Opettajista noin 95 % on valinnut OAJ:n.<br />
8
Jämlik utbildning i dagens Finland<br />
Text: Inger Damlin, OAJ Österbottens viceordförande, OAJ-fullmäktige, OAJ:s styrelsemedlem<br />
Landets skolsystem är fortfarande av<br />
tolkar begreppet likvärdig utbildning.<br />
toppenkvalitet, vi levererar. Under<br />
Resultatet av systemet skönjer vi nu,<br />
de senaste åren har trenden dock varit<br />
då elever inte fått det stöd som de hade<br />
nedåtgående, en trend som bekymrar<br />
behövt och lämnar grundskolan.<br />
lärarinnan inom mig. Numera brottas<br />
Från statligt håll har man skurit i<br />
landet med enorma skillnader mellan<br />
högpresterande och lågpresterande<br />
nom att bevilja projektpengar ge en<br />
grundfinansieringen för att sedan ge-<br />
elever, och även med breda skillnader<br />
bild av likvärdig utbildning garanteras.<br />
i inlärningsresultat mellan pojkar och<br />
Frågan som osökt infinner sig i lärarinnans<br />
tankar är – garanterar vi elevers<br />
flickor. Ett resultat som bekräftas i den<br />
ena undersökningen efter den andra<br />
rätt till stöd genom projektfinansiering?<br />
Garanterar vi likvärdig utbildning?<br />
Finlands skolsystem har i tiderna byggts<br />
på tanken om likvärdig utbildning. Man har utgått<br />
från att var än du bor så ska du garanteras att söka projektfinansiering. Kommuner av i dag<br />
Kommuner av i dag har olika förutsättningar<br />
kvalitativt god utbildning. Skolsystemet har utvecklats<br />
och systemet har utökats med allas rätt till de områden eller de skolor där socioekono-<br />
har också olika förutsättningar att rikta resurser<br />
till stöd genast när behov uppstår. Ramarna är miska faktorer påverkar elevernas skolframgång.<br />
förträffliga, men frågan smyger sig osökt på. Kan De spetsprojekt som nu startats är också en<br />
vi i det hundraåriga Finland garantera jämlik utbildning?<br />
och därmed garantera någon form av likvärdig<br />
väg att från statligt håll stöda skolutvecklingen<br />
Den läroplikt som omger systemet har under utbildning. Behovet av digitalisering i skolan av<br />
den senaste tiden lyfts till diskussion tex av framstående<br />
och erkända ekonomer i landet, Roope definition på vad man i landet innefattar i be-<br />
i dag är enormt, men så länge det inte finns en<br />
Uusitalo och Katariina Salme-Aro. Utbildningsministern<br />
har också vänt en smula på just den lighet att uppfylla med tanke på en likvärdig utgreppet<br />
digitalisering så ser jag det som en omöj-<br />
paletten.<br />
bildning.<br />
Samhället har förändrats, världen ser helt Skolornas uppgift breddas. Utöver undervisning<br />
kopplas fostrarrollen in. Till exempel Rö-<br />
annorlunda ut än då läroplikten infördes. Den<br />
nya läroplanen speglar i viss mån samhällsförändringarna,<br />
men ramarna består. Nu pratar vi är det framtidens skola vi bygger då ungdomslerelse<br />
i skolan ger ett välkommet mervärde. Men<br />
om ämneshelheter och lärmiljöer. Vi pratar om dare eller friidrottstränare kommer in med verksamhet<br />
under delar av dagen? Utomstående in i<br />
elevers lärstigar, och deras rättigheter till stöd.<br />
Begreppet undervisning har glidit över mot ett sammanhang där verksamhet som utgående<br />
handledande. Eleverna rör sig inom grundundervisningen<br />
som en hop, där var och en har som det sker under skoltid.<br />
från dagens ramar ska övervakas av lärare efter-<br />
egna behov som ska tillgodoses. Sådan är verkligheten<br />
i dagens skola – men garanterar vi jämlik dåligt. Illamåendet syns tydligt ute i skolorna.<br />
Allt fler bland dagens växande ungdom mår<br />
utbildning?<br />
I många skolor saknas de stödfunktioner som<br />
Andra stadiet suckar över studerandes kunskapsnivå,<br />
suckar över att nivån sjunkit och för att illamåendet ska växa och eleverna hamnar<br />
fångar upp ungdomen vilket är en högriskfaktor<br />
trenden fortgår. Grundskolan genererar inte det utanför skolsystemets ramar. Bristande resurser<br />
kunnande som varje ungdom förutsätts besitta som öppnar upp ojämlik utbildning, men även<br />
då de fullgjort sin läroplikt.<br />
en samhällsorättvisa bredare än så.<br />
2011 reviderades grundskolans stödbatteri Grundskolan av i dag är inte jämlik. För att<br />
och in kom 3-stegsstödet. Ett stödtänk som är bygga framtidens skola med intentionen jämlik<br />
ypperligt ur elevens synvinkel. Beklagligt nog utbildning krävs en modell där lärare är lärare<br />
insåg staten inte att det krävs resurser för att som levererar och rektorn är rektor som leder<br />
förverkliga stödets intentioner. I dags läge är det verksamheten i fabriken. En granskning av systemet<br />
i kombination med rätt placerade resurser<br />
upp till kommunerna huruvida man ser det som<br />
en investering att stöda den växande ungdomen är vägen framåt mot en jämlik utbildning för<br />
eller inte, det är den enskilda kommunen som framtiden.<br />
9
Riittääkö aika?<br />
Teksti: Tuula Ala-Lantela, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueasiamies<br />
”Vieläkö pitäisi kaiken tämän työmäärän<br />
keskellä kirjata työaikaansa<br />
ylös”, tuskailee varmaankin joku<br />
<strong>opettaja</strong>. Vastaan kyllä, juuri sitä meidän<br />
opettajien pitäisi juuri nyt opetella<br />
tekemään! Mutta miksi? ”Eipä<br />
ne työt luettelemalla vähene”, valittaa<br />
toinen. Eipä niin, mutta sitten ainakin<br />
tiedämme mihin työaikaamme<br />
kuluu.<br />
Työajan seuranta on varsinkin<br />
ysi-puolen opettajille uusi asia. Kun ys-ajasta<br />
tuli vuotuinen ja siihen lisättiin vielä kiky-tuntejakin,<br />
saatiin potiksi enintään 126 tuntia lukuvuodessa.<br />
Tuossa ajassa ihan oikeasti pitäisi<br />
selvitä kaikesta tästä:<br />
• <strong>opettaja</strong>inkokoukset<br />
• aineryhmäkokoukset<br />
• neuvottelut<br />
• yhteistyö opiskelijoiden huoltajien kanssa<br />
• koulun kasvatustyön suunnittelu<br />
• koulun toimintaan liittyvien tapahtumien,<br />
juhlien, retkien ym. suunnittelu<br />
• yhteistyö muiden koulujen opettajien kanssa,<br />
• koulutyöhön liittyvää yhteistyö koulupsykologin,<br />
(koulukuraattorin), terveydenhuoltohenkilöiden<br />
tai muiden viranomaisten kanssa<br />
• kahden tai useamman <strong>opettaja</strong>n yhteistyönä<br />
tapahtuvaa opetuksen suunnittelu<br />
Työajan seuraamisen taustalla on <strong>opettaja</strong>n jaksaminen.<br />
Oppituntien ulkopuolisen työn määrä<br />
on kasvanut huimasti, <strong>opettaja</strong>t alkavat väsyä<br />
merkittävästi ja opettajien palkkausta pitäisi<br />
saada pitkässä juoksussa kehitettyä vastaamaan<br />
<strong>opettaja</strong>n todellista työtä. Me <strong>opettaja</strong>t olemme<br />
vain usein sellaisia selviytyjiä, että me emme<br />
anna minkään edellä mainitun seikan haitata<br />
omaa tapaamme tehdä työtämme. Puserramme,<br />
pidennämme päivää ja huijaamme itseämme tekemään<br />
kaiken kuten ennekin, vaikka työmäärä<br />
olisi triplaantunut. Emme suostu tinkimään<br />
laadusta, lapsen edusta tai totutusta tavoista vain<br />
työajan tähden.<br />
Jotta ys-tunnit riittävät, niiden<br />
käyttöä pitää yhdessä suunnitella. Nyt<br />
ei voikaan olla pitkiä <strong>opettaja</strong>nkokouksia<br />
joka viikko eikä kukaan <strong>opettaja</strong><br />
voi käyttää tuntia yhteen arviointikeskusteluun.<br />
Totta kai työtä olisi<br />
tehtäväksi, tavoitteita saavutettavaksi<br />
ja aina vain voisi tehdä asioita paremmin,<br />
mutta koskaan ei olla valmiita.<br />
Opettajan työkään ei koskaan ole täydellisesti<br />
valmis. Meidän on hyväksyttävä<br />
se, että tehdään se mitä ehditään. Ollaan<br />
tyytyväisiä omaan työhömme hieman keskeneräisempänäkin.<br />
Arvostetaan omaa työtämme ja<br />
omaa aikaamme.<br />
Mitä jos alkaisimme tehdä annetut tehtävät<br />
niin hyvin kuin mahdollista annetussa työajassa.<br />
Työajan seurantaan OAJ on tehnyt näppärän Vipu-ohjelman.<br />
Sen käyttö kännykässä on helppoa<br />
ja pikku hiljaa näemme mitä kaikkea ys-aikaamme<br />
kertyy. Silloin voimme suojella itseämme palamasta<br />
loppuun ja osoittamaan itselle ja työnantajallekin,<br />
että olemme tehneet meille annettuja<br />
tehtäviä meille annetussa ajassa. Ja kun ys-aika<br />
alkaa täyttyä, meillä on mahdollisuus neuvotella<br />
ys-aikaan liittyvistä tehtävistä. Työnantajan on<br />
reagoitava ylityksiin tai ne voidaan nähdä sopimusrikkomuksena<br />
tai tuottamuksellisuutena<br />
työsuojelun näkökulmasta.<br />
Työajan seuranta on jatkoa aikaisemmin olleelle<br />
Joku Roti- kampanjalle. Jokainen <strong>opettaja</strong><br />
päättää omasta tavastaan tehdä työtään ja hän<br />
on ainut, joka voi päättää kuinka paljon aikaa<br />
työhönsä kokonaisuudessaan käyttää. Työajan<br />
seuraamisen oppimisella on toinenkin tavoite.<br />
Maailman, koulun ja opetuksen muuttuessa<br />
myös opettajien palkkausta pitäisi saada vastaamaan<br />
todellista työtä. Tulollaan lienee myös peruskouluihin<br />
jonkinlainen vuosityöaikajärjestelmä.<br />
Järjestelmän toimimisen perusta on se, että<br />
jokainen <strong>opettaja</strong> haluaa ja osaa seurata omaa<br />
työaikaansa ja pitää kiinni sovitusta. Nyt on hyvä<br />
harjoitella työajan seuraamista tällä yhdellä työajan<br />
osalla eli ys-ajalla.<br />
10
Ammatilliset <strong>opettaja</strong>t monien<br />
haasteiden keskellä<br />
Teksti: Antti Ylinen, OAO-jaoston pj.<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> ammatillinen<br />
jaosto kokousti elokuussa Seinäjoella.<br />
AO ry:n varapuheenjohtaja<br />
Sirkka Saarikoski osallistui kokoukseen.<br />
Kokouksessa käytiin aktiivista<br />
keskustelua ajankohtaisista ja tulevista<br />
asioista. Saarikoski toi keskusteluun<br />
valtakunnallista näkemystä<br />
ja OAJ:n näkemyksiä ammatillisen<br />
reformin vaiheista ja tavoitteista vaikuttamistoimissa.<br />
Esillä oli myös OAJ:n lanseeraama työajanseurantasovellus<br />
Vipu, jonka käyttöä eri <strong>opettaja</strong>ryhmille<br />
tullaan edelleen kehittämään.<br />
OAJ:n valtuustovaaleista käytiin keskustelua,<br />
ja OAJ Pohjanmaa toivoo omia ehdokkaita<br />
alueeltaan. Ammatillisten opettajien onkin<br />
syytä seurata oman valtakunnallisen liiton toimintaohjetta<br />
vaaleissa. Sähköinen ennakkoäänestys<br />
on 19.2.–4.3.2018 ja uurnavaali 26.–<br />
27.3.2018. Varsinainen sähköinen vaali (LTOL,<br />
YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI) pidetään<br />
14.3.–27.3.2018.<br />
Ammatilliset <strong>opettaja</strong>t ovat olleet aktiivisesti<br />
kehityksessä mukana. Yhdessä OAJ:n neuvottelijoiden<br />
kanssa oltiin rakentamassa vuosityöaikamallia.<br />
Lukuisat koulutuksen järjestäjät ovat<br />
käynnistäneet paikallisesti työaikakokeiluja eri<br />
puolilla Suomea. OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueella kokeilut<br />
jäivät toteutumatta.<br />
Työsuojeluasioita käsiteltiin myös. Viime<br />
keväänä OAJ Pohjanmaa järjesti Härmässä työ-<br />
suojeluhenkilöstölle illan, ja tapaamisia<br />
tullaan jatkamaan tämän syksyn<br />
aikana.<br />
Kokouksen lopussa alueasiamies<br />
Tuula Ala-Lantela esitteli alueyhdistyksen<br />
syksyn toimintaa ja pyysi palautetta<br />
sekä ideoita tuleviin tapahtumiin.<br />
AMK-asioissa keskustellaan kasvavasta<br />
työmäärästä ja yhteistyöstä yliopistojen<br />
kanssa.<br />
Opiskelijoiden valinnoissa lukion ja ammatillisen<br />
väylän tasapuolisessa huomioimisessa on<br />
onnistuttu melko hyvin. Reformiuudistus kuitenkin<br />
mietityttää, koska kielten ja matematiikan<br />
opetusta on leikattu huomattavasti. Onko<br />
ammatillisten uusien tutkintojen jälkeen edellytykset<br />
ammattikorkeakouluopintoihin edelleen<br />
olemassa?<br />
Monet oppilashuollossa työskentelevät asiantuntijat<br />
jakavat huolemme siitä, että nuoret<br />
jäävät liiaksi valintojen ja itsenäisen työskentelyn<br />
vaateisiin. Oppilaiden vanhemmat ovat yhä useammin<br />
yhteydessä oppilaitoksiin – usein toistuva<br />
kysymys kuuluu: ”Annetaanko teidän oppilaitoksessa<br />
vielä kunnon opetusta??”<br />
Opintojen keskeytykset ovat olleet nyt syksyn<br />
aikana esillä. Opintojen ohessa perittävät<br />
maksut esim. oppimateriaaleista ja työ-/suojavaatetuksesta<br />
ovat yllättäneet monen vähävaraisen<br />
nuoren.<br />
OAJ-valtuustovaalit 2018<br />
Sähköinen ennakkoäänestys on 19.2.-4.3.2018 ja uurnavaali 26.-27.3.2018<br />
Sähköinen varsinainen vaali (LTOL, YLL, AKOL, SKO, SMOL, KSOLLI)<br />
14.3.-27.3.2018<br />
Asetu ehdolle!<br />
11
Sinustako ehdokas?<br />
Teksti: Hanna Ikonen, OAJ-valtuutettu<br />
On jälleen se aika, kun OAJ:n valtuustovaalit<br />
lähestyvät ja ehdokasasettelu käynnistyy<br />
yhdistyksissä. Haluaisitko kenties juuri Sinä<br />
asettua ehdokkaaksi?<br />
Mitä valtuusto tekee?<br />
Valtuusto käyttää järjestön ylintä päätösvaltaa.<br />
Se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan<br />
ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuusto valitsee<br />
järjestön puheenjohtajan ja 20 hallituksen jäsentä.<br />
Valtuusto hyväksyy järjestön tavoiteohjelman<br />
(4-vuotiskaudeksi), linjaa neuvottelu- ja<br />
sopimustavoitteita sekä työtaistelutoimia, päättää<br />
laajat järjestöpoliittiset ratkaisut, hyväksyy<br />
toimintasuunnitelman (2-vuotiskausittain) ja<br />
talousarvion (vuosittain) ja päättää järjestön jäsenmaksuosuudesta.<br />
Valtuusto kokoontuu kaksi<br />
kertaa vuodessa (ja tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin).<br />
Miten valtuutetut valitaan?<br />
Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi maaliskuun<br />
loppuun mennessä eli seuraavan kerran<br />
ensi keväänä. Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin<br />
150 varsinaista ja 150 varajäsentä. Vaaleissa<br />
käytetään suhteellista vaalitapaa ja valtuuston<br />
paikat määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien<br />
kesken niiden jäsenmäärien suhteessa. Vaalipiireinä<br />
ovat OAJ:n valtakunnalliset piirit OAO,<br />
LTOL ja YLL sekä OAJ-YSI, joka jakaantuu alueellisiin<br />
vaalipiireihin. Valtuuston toimikausi alkaa<br />
vaalien jälkeisestä varsinaisesta kokouksesta<br />
ja kestää uuden valtuuston vastaavaan kokoukseen<br />
saakka.<br />
Valtuustotyö on antoisaa ja antaa näkökulmia<br />
sekä ymmärrystä eri <strong>opettaja</strong>ryhmien erillisiin<br />
ja yhteisiin asioihin. Valtuustotyö myös<br />
opettaa tekijäänsä, etukäteen ei siis tarvitse osata<br />
mitään erityistä vaan ehdolle voi asettua ”ummikkonakin”,<br />
riittää kun on mielenkiintoa ja<br />
halua vaikuttaa yhteisiin asioihin. Ehdokkaaksi<br />
asettumiselle ei ole myöskään ikärajaa, vaan kaiken<br />
ikäiset <strong>opettaja</strong>t ovat tervetulleita joukkoon!<br />
Vinkkinä kuitenkin, että meitä keski-ikää lähestyviä<br />
”nuoria”, eli 80-luvulla syntyneitä, on ollut<br />
kuluvalla valtuustokaudella mukana vain viisi,<br />
joten etenkin nuoremman polven opettajien aktivoitumista<br />
ehdokkaiksi kaivataan.<br />
Jos kiinnostuit valtuustotyöstä, ilmoita itsestäsi<br />
yhdistykseesi. Ehdokasasettelu käynnistyy<br />
loppusyksyllä! Tämän lehden lopusta löydät<br />
nykyisten valtuutettujen yhteystiedot. Ota<br />
rohkeasti yhteyttä ja kysyy lisää valtuustotyöstä!<br />
Olet erittäin tervetullut ehdokkaaksi!<br />
Opettaja – työsuojeluvaltuutettu 2018<br />
Teksti: työsuojeluvaltuutettu Margareeta Verronen<br />
Opettajien ja esimiesten työhyvinvoinnin ja<br />
työturvallisuuden edistäminen on entistä<br />
tärkeämpää. Uusi työsuojelun toimintakausi alkaa<br />
kunta-alalla 1.1.2018 ja työsuojelutoimijat<br />
valitaan kunta-alalla neljäksi vuodeksi kerrallaan.<br />
Opettajat ja lähiesimiehet tuntevat parhaiten<br />
alan kuormitustekijät sekä turvallisuuspuutteet<br />
ja osaavat parhaiten etsiä ratkaisuja niihin.<br />
Työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa<br />
ylläpidettävä ja parannettava terveyttä,<br />
työturvallisuutta ja työkykyisyyttä. Yhteistoiminnassa<br />
käsitellään mm. opettajien ja esimiesten<br />
terveyden ja turvallisuuden toteutumista ja<br />
siihen välittömästi vaikuttavia muutoksia työssä<br />
sekä työterveyshuollon järjestämistä, toteutumista<br />
ja vaikutuksia. Yhteistoimin selvitetään<br />
myös työn vaaroja ja kuormitustekijöitä sekä<br />
12<br />
keskustellaan periaatteista luoden uusia toimintatapoja<br />
niin kouluihin, oppilaitoksiin kuin päiväkoteihin.<br />
Yhdessä seurataan tilastoja ja toimien<br />
vaikutusta työterveyteen ja -turvallisuuteen<br />
työpaikoilla.<br />
Nyt tarvitaan <strong>opettaja</strong>na tai esimiehenä toimivia<br />
työsuojeluvaltuutettuja, -varavaltuutettuja<br />
ja työpaikoilla toimivia työsuojeluasiamiehiä.<br />
OAJ kouluttaa työsuojelutehtävään, joten ota<br />
rohkeasti yhteyttä pääluottamusmieheen tai<br />
OAJ:n paikallisyhdistykseen, mikäli olet kiinnostunut<br />
työsuojeluvaltuutetun tai muista työsuojelutehtävistä.<br />
Henkilöstöllä ja esimiehillä on<br />
oikeus vaikuttaa ja valita työsuojeluvaltuutettu<br />
ja kaksi varahenkilöä sekä työpaikoille työsuojeluvaltuutetun<br />
avuksi ja esimiehelle työpariksi<br />
työsuojeluasiamies.
Survival-päivässä<br />
ennätysmäärä osallistujia<br />
Kirjoitus: Ronja Hautamäki,Koulutuskeskus Sedu Törnäväntie<br />
Koulutuskeskus Sedu järjesti<br />
torstaina 14.9. opiskelijoiden<br />
perinteisen Survival-päivän Törnävän<br />
leirintäalueella Seinäjoella. Tapahtuma<br />
järjestettiin jo yhdeksättä<br />
kertaa, ja sen kunniaksi opiskelijoiden<br />
muodostamat joukkueet saivat<br />
suorittaa yhdeksän erilaista turvallisuuteen<br />
ja selviytymiseen liittyvää<br />
rastia. Kilpailijoilta vaadittiin fyysistä<br />
kuntoa, kilpailuhenkisyyttä,<br />
tietoa, taitoa ja nokkeluutta. Mukana<br />
oli ennätysmäärä osallistujia:<br />
noin kuuden hengen joukkueita oli<br />
peräti 27, joissa yhteensä oli mukana<br />
162 opiskelijaa!<br />
Käsikranaatteja ja sulkeisia<br />
Käsikranaatit lentelivät, puolijoukkueteltta<br />
nousi ja laski, nuoret<br />
tasapainoilivat liinalla ja horjahtelivat eteenpäin<br />
puujaloilla. Pelattiin mölkkyä, ammuttiin ilmakiväärillä<br />
ja puhallusputkella, kannettiin telamiinoja<br />
aikaa vastaan ja suoritettiin sulkeiset sekä<br />
alkusammutus. Opiskelijat kertovat pitäneensä<br />
päivän monipuolisesta ja urheiluhenkisestä sisällöstä.<br />
Ampumisrastit sekä teltan pystytys ja purku<br />
olivat opiskelijoiden suosikkirasteja.<br />
– Tämä oli kivaa vaihtelua. Me ei oikeastaan<br />
tiedetty tapahtumasta juuri mitään etukäteen,<br />
joten oli tosi positiivinen yllätys, kuinka paljon<br />
tänne tuli porukkaa muista yksiköistä ja kuinka<br />
hauskaa tekemistä täällä oli!<br />
Vuoden <strong>2017</strong> Survival-päivän voittajaksi<br />
selviytyi seinäjokelainen ryhmä nimeltä Sedu<br />
Kirkkokatu 1. Toiseksi selviytyi "Malaria" Sedu<br />
Kurikasta ja kolmanneksi "Emmä tiiä" Sedu<br />
Koulukadulta. Onnea voittajille ja kiitos kaikille<br />
osallistuneille!<br />
Yhteistyöllä kaikesta selvitään<br />
Sedun opinto-ohjaaja ja tapahtumaa vahvasti<br />
järjestämässä ollut Timo Järvinen kertoo, että tapahtumassa<br />
tärkeintä on yhteisöllisyys ja yhdessä<br />
tekeminen sekä luonnossa oleminen ja retkeilyyn<br />
liittyvän tietämyksen lisääntyminen.<br />
Perinteinen Sedun Survival-päivä järjestettiin jo yhdeksättä kertaa.<br />
Opiskelijoiden muodostamat joukkueet suorittivat yhdeksän erilaista<br />
turvallisuuteen ja selviytymiseen liittyvää rastia. Kilpailijoilta<br />
vaadittiin fyysistä kuntoa, kilpailuhenkisyyttä, tietoa, taitoa ja nokkeluutta.<br />
– Opiskelijat kohtaavat toisia opiskelijoita<br />
muista yksiköistä. Läheskään kaikki eivät ole aiemmin<br />
tavanneet. Rasteista selvitään yhteistyöllä<br />
ja rennolla asenteella. Tämä poikkeaa täysin<br />
opiskelijoiden arjesta, ja uskon, että vaihtelu piristää<br />
ja antaa energiaa!<br />
Järvinen on erityisen tyytyväinen osallistujien<br />
määrään.<br />
– Tämän vuoden Survival-päivässä oli ennätysmäärä<br />
opiskelijoita. On mahtavaa nähdä,<br />
että tällainen tekeminen kiinnostaa! Siinä tulee<br />
onnistunut olo, kun on saanut työskennellä tapahtuman<br />
eteen todella paljon omalla vapaaajallakin.<br />
Järvinen oli vastuussa tapahtuman järjestämisestä<br />
yhdessä Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Maanpuolustuspiiri<br />
MPK:n koulutuspäällikön Heikki Kuoppalan<br />
kanssa, joka järjesti paikalle reserviläisporukan<br />
huolehtimaan tehtävärasteista. Järvinen on<br />
itse mukana reserviläisissä ja Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />
maakuntajoukoissa kouluttamassa sotilaita. Tapahtuman<br />
yhteistyökumppaneina olivat MPK:n<br />
lisäksi Sedu Kurikka (alkusammutusrasti), Reijo<br />
Laine (Namitupa), Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> Pelastuslaitos,<br />
Kauhavan Lentosotakoulu sekä Seinäjoen<br />
sotilaskotisisaret (ruokailu).<br />
13
Yliopisto-opetuksen kehittämissuuntia<br />
Palaute kasvutarinaksi,<br />
kurssi monikieliseksi<br />
Teksti: Heli Katajamäki, Marjut Männistö ja Nina Pilke. Kuva: Sirpa Sipola<br />
Kerätäänkö palautetta vain palautteen vuoksi? asiat, joista hän haluaa palautetta. Toisella portaalla<br />
palautteen antajan tulee kuunnella opiske-<br />
Vältetäänkö monikielisten kurssien järjestämistä<br />
turhaan? Nämä kysymykset ovat olleet lijaa ja ottaa tieto vastaan. Näin varmistuu, että<br />
lähtökohtina Vaasan yliopiston Kielikeskuksen opiskelija saa palautetta ”oikeista” asioista.<br />
opettajien Marjut Männistön, Nicole Kengin Männistö kuvaa esimerkiksi tilannetta, jossa<br />
ja professori Nina Pilkkeen esitelmissä, jotka pidettiin<br />
Vaasan yliopistolla järjestetyissä yliopistotyksen<br />
rakenteesta tai hyvästä katsekontaktista.<br />
suullisen viestinnän <strong>opettaja</strong> antaa palautetta esiopetuksen<br />
ja oppimisen kehittämisen verkoston Opiskelija taas toivoi palautetta esiintymisjännityksen<br />
näkymisestä. Opiskelijan tarve ei tullut<br />
Peda-forum-päivillä. Päivien pääteemana oli<br />
digitalisaation heijastuminen korkeakouluopetukseen.<br />
Myös digitalisaation laajentuessa peda-<br />
tuntui, että hän ei saanut palautetta lainkaan ja<br />
kuulluksi. Palautteenannon jälkeen opiskelijasta<br />
gogiikka on koulutettaessa ohjaava voima. Pedagoginen<br />
lähtökohta korostui palautekäytäntöjä tanut opiskelijaa.<br />
<strong>opettaja</strong> ihmetteli, miksi hyvä palaute ei ilahdut-<br />
ja monikielistä kurssia käsittelevissä esitelmissä. − Kolmas porras on hyväksymisen porras.<br />
Palautteen antajan tulee hyväksyä opiskelijan<br />
Palaute kasvutarinan tukena<br />
tavoite ja palautetarve. Tämä ei Männistön<br />
− Palaute kasvutarinan tukena -esityksemme mukaan ole aina lainkaan yksinkertaista, koska<br />
innoittajana oli palauteviidakko. Siellä nykyopiskelijat<br />
ja -<strong>opettaja</strong>t antavat ja vastaanottavat pa-<br />
asettamien tavoitteiden kanssa. Opettaja peilaa<br />
opiskelijan tavoite voi olla ristiriidassa <strong>opettaja</strong>n<br />
lautetta – pakolla ja pakottamatta, suullisesti ja suoritusta täydelliseen onnistumiseen, kun opiskelijan<br />
tavoite voikin olla kurssin läpäiseminen<br />
kirjallisesti, nimellisenä ja nimettömänä. Opiskelijat<br />
kirjoittavat oppimispäiväkirjoja ja reflektioita,<br />
<strong>opettaja</strong>t korjaavat ja kommentoivat. Mo-<br />
Ainakin itselleni ei niin kunnianhimoisten ta-<br />
tai keskitason alapuolelle sijoittuva arvosana.<br />
lempien päässä jyskyttää sama kysymys: miksi? voitteiden hyväksyminen on toisinaan vaikeaa,<br />
Näin kuvaa Vaasan yliopiston Kielikeskuksen kun opiskelijasta näkee, että hän pystyisi paljon<br />
yliopisto-<strong>opettaja</strong> Marjut Männistö esityksen parempaan, toteaa Männistö.<br />
syntyyn vaikuttaneita ajatuksia. Männistö piti − Neljäs porras liittyy taitoon ohjata opiskelijaa<br />
eteenpäin. Palautteen antajan tehtävä on<br />
esitelmänsä yhdessä opintopsykologi Anna-Mari<br />
Rourun ja opiskelija Henni Heikkilän kanssa. tukea opiskelijan omia oivalluksia, korjata väärät<br />
ajatusmallit ja suunnata opiskelija seuraavalle<br />
− Suullisen viestinnän kurssi yhdisti <strong>opettaja</strong>n,<br />
opiskelijan ja opintopsykologin. Yhteisvoimin<br />
lähdimme etsimään kiinnekohtia merlautteessaan<br />
ymmärtää opiskelijan kasvu kohti<br />
oppimisen tasolle. Palautteen antajan tulisi pakityksellisen<br />
palautteen vaiheisiin. Löysimme asiantuntijuutta. Opettajan tulisi antaa opiskelijalle<br />
ymmärrystä, intoa ja konkreettisia ehdo-<br />
vuorovaikutuksen. Innostuimme ja rakensimme<br />
palautteen antajan ja vastaanottajan tueksi kasvun<br />
portaat, kertoo Männistö asiantuntijuuden oppia lisää ja kehittyä. Esimerkiksi jos opiskelija<br />
tuksia, kuinka opiskelija voi jatkaa matkaansa,<br />
jakamisesta innostuneena.<br />
on tekstissään osannut käyttää monipuolisesti<br />
lähteitä, on seuraava askel se, että opiskelija<br />
− Porrasmalli perustuu vuorovaikutukseen,<br />
jatkaa Männistö. Siinä tärkeää ovat antaminen, laittaa tekstissään lähteet keskustelemaan keskenään.<br />
Opettaja ei siis tyydy vain toteamaan, että<br />
vastaanottaminen ja hyväksyminen.<br />
− Opiskelija on vastuussa siitä, että hän ilmaisee<br />
palautteen antajalle, minkälaista palautetta kohti entistä kehittyneempää kirjoittajaa.<br />
lähteitä on käytetty hyvin, vaan hän näyttää tien<br />
hän haluaa ja tarvitsee. Palautteenannon ensimmäisellä<br />
portaalla opiskelijan on siis nimettävä <strong>opettaja</strong>nkin. Kun työstä tulee<br />
− Turha työ uuvuttaa niin opiskelijan kuin<br />
merkityksellis-<br />
14
tä, siitä innostuu. ”Pieni asia voi muuttaa koko<br />
opiskelun ja heijastua koko elämään.” On hienoa<br />
altistaa itsensä aidolle vuorovaikutukselle ja<br />
löytää merkitys työlleen, kertoo Männistö.<br />
Monikielisyys toimii kurssin kehyksenä<br />
− Koulutuksessa viestintätaitoja kehitetään<br />
pääsääntöisesti yksikielisesti, vaikka suuri osa<br />
työelämän tilanteista on nykyisin monikielisiä.<br />
Myös monikielisyys voi toimia kurssin kehyksenä<br />
ja tukea merkittävällä tavalla opiskelijan työelämätaitojen<br />
kehittymistä, toteavat yliopistonlehtori<br />
Nicole Keng ja professori Nina Pilke. He<br />
ovat tutkineet plurilinguaalisuutta eli eri kielten<br />
käyttöä ja kielestä toiseen vaihtamista työelämään<br />
nivotulla liiketoiminnan kurssilla.<br />
− Tutkimuksemme kohdistuu Hankenin<br />
ja Vaasan yliopiston yhteistyönä toteuttamalle<br />
markkinoinnin kurssille. Kurssin opetuskielenä<br />
on englanti, mutta sen opetusfilosofia perustuu<br />
plurilinguaalisuuteen, jonka mukaan sekä opiskelijat<br />
että <strong>opettaja</strong>t voivat käyttää englannin<br />
kielen lisäksi joustavasti myös suomea ja ruotsia<br />
eri tilanteissa ja tehtävissä. Yhtenä kurssin osaamistavoitteena<br />
on kehittää opiskelijoiden kykyä<br />
ja valmiuksia toimia kehittämis- ja johtotehtävissä<br />
monikielisissä toimintaympäristöissä, tutkijat<br />
kertovat.<br />
− Kurssilla kielitaustoiltaan erilaiset opiskelijat<br />
työskentelevät pienryhmissä ja kurssiin<br />
sisältyy myös intensiivinen kenttätutkimusosio<br />
haastatteluineen ja esitelmineen valitussa caseyrityksessä<br />
Suomessa tai Ruotsissa.<br />
− Tuloksemme osoittavat, että kurssi on<br />
käytännössä monikielinen ja opiskelijat käyttävät<br />
englantia, suomea ja ruotsia eri tavalla eri<br />
pienryhmissä ja eri tilanteissa. Osa pienryhmistä<br />
valitsi työkielekseen suomen, osa ruotsin ja osa<br />
puolestaan englannin. Käytännössä pienryhmätyöskentely<br />
oli kielen- ja koodinvaihtojen vuoksi<br />
monikielistä läpi kurssin. Lisäksi kaikki tällä kertaa<br />
Helsingissä kurssilla toteutetut yrityshaastattelut<br />
olivat kaksikielisiä, mutta eri painotuksin<br />
englannin ja suomen kielen välillä. Opiskelijoilta<br />
tämä edellytti kykyä lukea tilannetta ja toimia<br />
kielellisesti joustavasti.<br />
− Monikielinen kurssikokonaisuus on mahdollisuus<br />
mutta myös haaste, joka edellyttää selkeitä<br />
ohjeistuksia ja myös tukea. On tärkeää, että<br />
kielikäytänteistä keskustellaan kurssin alussa ja<br />
että joustavuutta tuetaan ja siihen kannustetaan<br />
eri tilanteissa. Kurssin kahden eri korkeakoulua<br />
edustavan <strong>opettaja</strong>n monikielinen ja toisiaan<br />
täydentävä esimerkki on oleellinen osa kokonaisuutta.<br />
Yksi tulevaisuuden mahdollisuus on, että<br />
aineopintojen kurssiin yhdistetään myös kielen<br />
opetus esimerkiksi integroidun tutoriaalin tai<br />
Vaasan yliopiston Kielikeskuksen <strong>opettaja</strong>t Nicole<br />
Keng ja Marjut Männistö ja johtaja Nina Pilke<br />
erillisen akateemisten viestintätaitojen kurssin<br />
muodossa. Tämä on yksi tapa saada kieli- ja viestintäopinnoista<br />
luonnollinen osa kokemuksellista<br />
ja tutkivaa oppimista, Keng ja Pilke toteavat.<br />
− Opiskelijapalautteen perusteella monikielinen<br />
kurssi kehittää erityisesti opiskelijoiden<br />
viestinnän ja itseilmaisun taitoja. Kolmen kielen<br />
käyttö ja vaihdot kielestä toiseen myös kasvattavat<br />
tietoisuutta eri kielten roolista eri käyttöyhteyksissä<br />
sekä muun muassa käsite- ja termieroista<br />
niiden välillä, Keng ja Pilke sanovat.<br />
15
Digiosaamista ja työnhakutaitoja<br />
Sedusta valmistuville<br />
Teksti ja kuva: Anna-Kaisa Koitto<br />
Milloin olet päivittänyt cv:si? Siellähän meillä<br />
on henkilötiedot, kielitaito, listattuna koulutukset<br />
ja työkokemukset, jotain erityisosaamisesta ja<br />
mahdollisesti harrastuksista – kaikki tiiviisti kirjoitettuna<br />
A4:lle tai kahdelle.<br />
Sedussa ammattiin opiskelevat nuoret hankkivat<br />
taitoja työnhakuun, ja nyt keskeisimpiä<br />
taitoja työnhaun onnistumisessa ovat digitaidot.<br />
Lukuvuoden aikana kaikille valmistuville opiskelijoille<br />
tarjotaan koulutusta oman ammattitaitonsa<br />
markkinointiin.<br />
Perusportfolio ja näyteportfolio –<br />
valttina visuaalisuus<br />
DigiJobi-koulutus on ohjannut opiskelijat<br />
kokoamaan osaamisensa portfolioon OneNoteen,<br />
täyttämään työnhaun verkkolomakkeet,<br />
tekemään työnhakuvideon, siis kuvaamaan ja<br />
jakamaan sen. Ammatillisen koulutuksen opiskelija<br />
hyötyy digiportfoliosta, jossa saa esittää<br />
työnäytteitä, kuvia ja videoita. Käden taidot ja<br />
osaaminen tulee näkyväksi.<br />
– Esimerkiksi hiusalalla opiskelijat ovat tottuneet<br />
kuvaamaan töitään. He kuvaavat runsaasti<br />
ja valitsevat portfolioonsa upeimmat kampaukset<br />
ja työt. Portfoliossa pääsee esittämään<br />
asioita ja ominaisuuksia, joita todistukset eivät<br />
näytä - portfolio on tekijänsä näköinen mutta<br />
sen tulee olla riittävän objektiivinen, painottaa<br />
projektikoordinaattori Riitta Tuokko Taitavahankkeesta.<br />
– Näyteportfolio kannattaa koostaa erikseen<br />
jokaista työnhakukertaa varten. Sinne kannattaa<br />
valita ne todistukset, suositukset, työnäytteet,<br />
joilla oletettavasti on merkitystä haastattelutilanteessa,<br />
vinkkaa Tuokko.<br />
Kokki voi kerätä portfolioonsa vaikkapa<br />
omia reseptejään, annoskuvia, kuvia tarjoilukokonaisuuksista,<br />
asiakaspalautteita.<br />
Sokerihuuma Ny:n yrittäjät oppivat vuoden aikana kuvaamaan ja markkinoimaan tuotteitaan<br />
somessa. Nyt on oman osaamisen markkinoinnin vuoro.<br />
16
Työhaastattelu verkossa<br />
Skype, Appear in -verkkokokous jne. Sovelluksia,<br />
jotta työpaikkahaastatteluun voi osallistua<br />
välimatkoista välittämättä.<br />
– Huoliteltu esiintyminen ja selkeät vastaukset<br />
vaikuttavat skypessä ihan samalla tavalla kuin<br />
haastattelussakin, korostaa Satu-Maarit Sivula<br />
Työelämäosaajana-hankkeesta. Hän koulutti<br />
Törnäväntiellä kokkeja työnhakuun verkossa.<br />
– Voit tehdä työnhakuilmoituksen TE-palvelujen<br />
maksuttomaan CV-nettiin. Se hakee sinulle<br />
töitä 24 tuntia vuorokaudessa, Sivula vinkkaa.<br />
Suunniteltu ja jo melkein tehty<br />
– Video on hyvä, jos sen käsikirjoitus on onnistunut.<br />
Työnhakuvideo on vielä tällä hetkellä<br />
niin harvinainen, että sillä pääsee erottautumaan<br />
isostakin joukosta, painottaa virtuaalikoordinaattori<br />
Matti Mäkelä opiskelijoille ja ohjaa kuvaamaan,<br />
leikkaamaan ja jakamaan videon.<br />
Pitää herättää kiinnostus, kertoa osaamisesta,<br />
kuvata itseään työntekijänä ja vakuuttaa, että<br />
minut kannattaa kutsua haastatteluun.<br />
– Kuvausympäristöön ja erityisesti sen valaistukseen<br />
kannattaa kiinnittää huomiota. Luonnonvalo<br />
on paras. Tiivis käsikirjoitus ja katse kameraan,<br />
siinä keskeisimmät. Työnhakuvideo on<br />
kuin elokuvatraileri – jotta pääset haastatteluun,<br />
tiivistää Mäkelä.<br />
Jokainen yksikkö saa työelämän digitaitoihin<br />
preppaavat kouluttajat päiväksi sparraamaan<br />
opiskelijoita. DeeJee-koulutus on suunniteltu ja<br />
toteutetaan hankkeiden yhteistyönä: Taitava –<br />
tulevaisuuden osaajat, Step on, Reformi haltuun<br />
ja Työelämäosaajana. Hankkeita rahoittavat ESR<br />
ja OKM.<br />
– Mutta olipa väline mikä tahansa, hakemuksella<br />
osoitat, että sinulla on tarvittavat taidot,<br />
riittävä kokemus, sovellut hakemaasi työpaikkaan<br />
ja ymmärrät työn erityisvaatimuksista,<br />
summaa Riitta Tuokko koulutuspäivän antia.<br />
Vaasan seudun lastentarhaopettajien<br />
70-vuotisjuhla<br />
Vaasan seudun lastentarhan<strong>opettaja</strong>t juhlivat 70-vuotiasta yhdistystään 18.8.2019 Cantaressa Vaasassa.<br />
Yhdistys toimi aikaisemmin laajemmin <strong>Pohjanmaan</strong> alueella, mutta nykyään sen toimialueena ovat Vaasa<br />
ja Mustasaari. Kuva lähetti Monika Koivumäki.<br />
17
Torkinmäen koulu ja päiväkoti – matkalla<br />
Torkinmäen koulu ja päiväkoti valmistuivat<br />
tammikuussa <strong>2017</strong>. Kyseessä on Kokkolan kaupungin<br />
ensimmäinen elinkaarihankkeena toteutettu<br />
rakennushanke. Rakentamisen ajan koulu<br />
toimi parakeissa samalla tontilla työmaan kanssa,<br />
ja päiväkoti aloitti toimintansa uusissa tiloissa<br />
rakennuksen valmistuttua. Rakennuksen tilat<br />
on suunniteltu muuntuviksi tiloiksi päiväkodista<br />
yhdeksänteen luokkaan. Lisäksi koulu toimii<br />
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opetusharjoittelukouluna.<br />
Rakennuksen suunnittelu pohjautuu henkilöstön<br />
kirjoittamaan pedagogiseen suunnitelmaan,<br />
ja osa henkilöstöstä on osallistunut<br />
yhteistoiminnalliseen valmennukseen ennen<br />
rakennuksen valmistumista. Yhteistoiminnallisen<br />
oppimisen ajatusmalliin liitetään viisi periaatetta:<br />
positiivinen keskinäinen riippuvuus,<br />
vuorovaikutteinen viestintä, yksilöllinen vastuu,<br />
sosiaalisten taitojen jatkuva harjoittelu sekä yhdessä<br />
tapahtuva asioiden arviointi ja pohdiskelu<br />
(Johnson, D. & Johnson, R. & Johnson Holubec,<br />
E. 1990). Hargreaves (1994) kuvailee yhteistoiminnallisesti<br />
toimivia henkilöitä kehittymishaluiksi,<br />
oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti<br />
kehittämistoimintaan osallistuviksi, yhdessä<br />
työtä tekeviksi henkilöiksi. Parhaimmillaan yhteistoiminnallisuus<br />
toteutuu, kun työyhteisö<br />
pyrkii oppimaan yhdessä, auttamaan toisiaan ja<br />
oppimaan toisiltaan, niin että yksilöllinen kasvu<br />
ja ryhmän sosiaalinen kehittyminen kulkevat<br />
käsi kädessä. (Hellström, M., Johnson, P., Leppilampi,<br />
A. & Sahlberg, P. 2015). Yhteistoiminnallisuuden<br />
toimintaperiaatteisiin pyrimme niin<br />
lasten kuin aikuistenkin työskentelyssä.<br />
Yhteistoiminnallisuuden lähtökohtana on,<br />
että tiimeissä ja rinnakkaisluokkien <strong>opettaja</strong>tiimeissä<br />
<strong>opettaja</strong>t suunnittelevat, toteuttavat ja<br />
arvioivat työtään yhdessä. Osin jatketaan samaa<br />
työtapaa, jota on kehitetty jo aikaisemmin, mutta<br />
muuntuvat tilat antavat myös uusia mahdollisuuksia.<br />
Varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa<br />
yhteistoiminnallisuutta pyritään toteuttamaan<br />
pienryhmätoiminnan kautta, ja yhteisopettajuudessa<br />
hyödynnetään myös opettajien vahvuuksia.<br />
Lasten vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet<br />
huomioidaan toiminnan suunnittelussa lapsia<br />
osallistaen, kuten varhaiskasvatussuunnitelma ja<br />
esi- ja perusopetussuunnitelma linjaavat. 3. – 9.<br />
luokilla opetuksessa korostuvat yhteistoiminnalliset<br />
työtavat, projektit ja opetusteknologian<br />
hyödyntäminen.<br />
Esiopetusryhmät toimivat neljässä ryhmässä,<br />
joiden opetuksesta vastaa lastentarhan<strong>opettaja</strong>lastenhoitajatyöpari.<br />
Jokainen esiopetusryhmä<br />
tekee yhteistyötä oman yhteistyöluokan kanssa.<br />
Toiminnan perustana on pienissä esiopetusryhmissä<br />
lasten turvallinen ryhmäytyminen, josta<br />
yhteistyö laajenee yhteistoiminnalliseen pienryhmään<br />
oman yhteistyöluokan kanssa. Luokan<strong>opettaja</strong><br />
ja lastentarhan<strong>opettaja</strong> suunnittelevat<br />
yhdessä viikoittain yhteistä pesätoimintaa, jolloin<br />
työskennellään pääosin pysyvissä pienryhmissä<br />
(eskarilainen, 1-luokkalainen, 2-luokkalainen).<br />
Toiminnassa painottuvat leikki, toiminnallisuus<br />
ja yhteiset projektit. Jo vajaan vuoden toiminnan<br />
perusteella on koettu vahvuudeksi, että <strong>opettaja</strong>t<br />
ja muu henkilökunta pystyvät luomaan hyvän<br />
tuntemuksen lapsiin ja tukemaan heidän oppimisen<br />
ja kehittymisen polkuaan pitkäjänteisesti<br />
kolmen vuoden ajan esi- ja alkuopetusvuosina.<br />
Talon johtaminen pohjautuu jaetun johtamisen<br />
periaatteisiin. Rehtori ja varhaiskasvatuksen<br />
johtaja toimivat työparina apunaan apulaisrehtorit<br />
ja apulaisjohtajat. Lisäksi tiimiorganisaatiolle<br />
jakautuu vastuuta arjen hallinnasta ja toiminnan<br />
suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista.<br />
Torkinmäen oppilashuoltoryhmä tukee koko talon<br />
yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia muun muassa<br />
kummitoiminnan organisoinnilla eri-ikäisten<br />
18
yhteistoiminnalliseen toimintakulttuuriin<br />
ryhmien kesken. Eri-ikäisten yhteistyö nähdään<br />
rikkautena. Koko talon johtamisessa ja viestinnässä<br />
käytetään apuna Microsoft Officen One-<br />
Note -ohjelmaa, joka mahdollistaa koko henkilökunnan<br />
yhteisen työskentelyn samanaikaisesti<br />
tiimeissä ja kokouksissa.<br />
Rakennus on raikas, valoisa ja esteettinen.<br />
Taide inspiroi tilojen nimeämistä luontoteemalla.<br />
Talosta löytyvät niittykasveihin liittyvät<br />
päiväkotiryhmien nimet Hiirenvirna, Kissankello,<br />
Päivänkakkara ja Niittyleinikki. Esi- ja<br />
alkuopetusikäiset toimivat Satumetsässä. Yläkerrasta<br />
löytyvät solut Lounatuuli (3. - 5. lk)<br />
ja Tuulenpesä (6. - 9. lk). Solut muodostavat<br />
omat pienet yhteisönsä ison yhteisön sisällä, ja<br />
toimintaympäristö laajenee vähitellen lasten kasvaessa.<br />
Yhteinen ravintola Ketunleipä toimii talon<br />
sydämenä. Rakennuksessa on onnistuttu toteuttamaan<br />
pedagogisesti muuntuvia ja avoimia<br />
tiloja, joita akustiset ja valaistukselliset ratkaisut<br />
tukevat. Helposti siirreltävien ja monipuolisten<br />
irtokalusteiden avulla niin oppilaat kuin<br />
<strong>opettaja</strong>tkin pystyvät nopeasti muokkaamaan<br />
oppimistiloja. Tiloja voidaan yhdistää toisiinsa<br />
avattavilla seinillä ja jakaa väliverhoilla. Tilat on<br />
suunniteltu niin että oppilaat voivat työskennellä<br />
joustavasti erilaisissa ryhmissä, pareittain tai<br />
yksin. Soluaulat yhdistävät ympäröivät luokat<br />
toisiinsa. Torkinmäen koulussa ja päiväkodissa<br />
matka yhteiseen toimintakulttuuriin jatkuu ja<br />
sitä on kehittämässä koko henkilökunta.<br />
Hanna Pernu, Torkinmäen koulun rehtori<br />
Elina Myllyniemi, Torkinmäen varhaiskasvatuksen<br />
johtaja<br />
19
Rehtorien kesäpäivä 3.8.<strong>2017</strong><br />
Kauhavan Hunurijärvellä<br />
Kahvittelemassa Hunurijärven rannalla<br />
ministeri Risikon ja paikan<br />
omistajan Kalevi Hanhimäen kanssa,<br />
kuva Miia Raunio.<br />
Pohjalaiset rehtorit<br />
saunanraikkaina,<br />
kuva Miia Raunio<br />
Pohjalaisten rehtorien draamaa<br />
<strong>2017</strong>, kuva Taina Inkeri<br />
20
Edunvalvontaa ja tekemisen<br />
meininkiä Soinissa<br />
Teksti: Kyösti Pihlajamäki, Soinin opyn puheenjohtaja<br />
Tervehdys Soinista, <strong>Pohjanmaan</strong><br />
korkeimmalta alueelta, Kuninkaanjoen<br />
varrelta! Soinissa on<br />
opettajilla ollut yhdistystoimintaa<br />
vuosikymmeniä. Yhteinen yhdistys<br />
oli Lehtimäen kanssa vuosina 1927-<br />
1933. Tämän ajanjakson jälkeen toiminta<br />
hiipui muutamaksi vuodeksi,<br />
mutta 1944 Soinin <strong>opettaja</strong>yhdistys<br />
piti perustavan kokouksen, jonka<br />
jälkeen toimintaa on ollut hyvin.<br />
Opettajat ovat olleet mukana eri yhteisöissä ja<br />
järjestöissä kylillä, kunnassa ja laajemmallakin<br />
alueella.<br />
Meille on tärkeää, että olemme saavuttaneet<br />
hyvät neuvotteluyhteydet kunnan päättäjiin ja<br />
virkamiehiin sekä lähiesimiehiimme. Asioiden<br />
hoitaminen on luontevaa ja mutkatonta ja siksi<br />
esimerkiksi käydyt tva- ja kikyneuvottelut sujuivat<br />
hienosti. Koulut kuntoon -tilaisuudet ovat<br />
lisänneet tätä tunnetta ja olemme tulleet kuulluksi.<br />
Tämän vuoden tilaisuus järjestetään lokakuulla,<br />
jonne on tulossa myös uusi kunnanjohtajamme<br />
Juha Viitasaari. Viime aikoina Soinin<br />
koulutoimessa on ollut isoja hankkeita, mm.<br />
yhtenäiskoulun remontointi ja laajennus. Uusin<br />
laajennus valmistuu syyslomalla ja päiväkodinkin<br />
remontti saatiin valmiiksi. Lisää opettajiakin<br />
on myös palkattu esiopetukseen.<br />
Yhdistyksemme on kutsunut säännöllisesti<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> toimihenkilöitä vieraakseen<br />
syys- ja kevätkokouksiimme. Alueasiamies Tuula<br />
Alalantela, yhdistystietouskouluttaja Outi<br />
Pyykkö ja viime keväänä kutsuimme nykyisen<br />
puheenjohtajan Kari Niemisen vierailulle. Kokouksiimme<br />
osallistuu runsaasti jäseniämme ja<br />
toimijamme ovat mukana koulutuksissa ja kursseilla.<br />
Seuraava tapahtuma on konferenssitapaaminen<br />
Alajärvellä.<br />
Yhdessä tekeminen ja osallistuminen ovat<br />
olleet vuosien saatossa yhdistyksemme vahvoja<br />
kulmakiviä. Tarjoamme jäsenillemme myös monenlaisia<br />
etuja. Esimerkiksi tänä vuonna sponsoroimme<br />
jäsenetuna hyvinvointia. Sen lisäksi<br />
olemme olleet konserteissa, järjestäneet kokkausiltoja<br />
ja teemme kulttuurimatkan Budapestiin.<br />
Pyrimme erilaisissa tapahtumissa,<br />
aina kun mahdollista, tuomaan esille<br />
myös edunvalvonnallista näkökulmaa.<br />
Yhdistyksemme jäsenistä suuri<br />
osa on mukana toiminnassa, tavalla<br />
tai toisella. Vaikka suuri on kaunista<br />
nykyaikana, pienempikin yhdistys<br />
pystyy tarjoamaan laadukasta edunvalvontaa<br />
ja myös huvituksia.<br />
Vuonna 2008 oli rakenteilla<br />
Järvi-<strong>Pohjanmaan</strong> yhteistoimintaaluehanke.<br />
Olimme hivenen epätietoisia yhdistystoiminnan<br />
jatkosta Soinissa. Selvitettyämme<br />
omana yhdistyksenä jatkomahdollisuuden,<br />
järjestimme jäsenäänestyksen. Sen tuloksena<br />
päätimme yksimielisesti pysyä itsenäisenä yhdistyksenä.<br />
Yhteistoiminta-alue purkaantui 2016<br />
vuoden lopussa. Jälkeenpäin voimme todeta tehneemme<br />
oikean ratkaisun pysyessämme omana<br />
yhdistyksenä. Vuoden alusta meillä on ollut oma<br />
pääluottamusmies.<br />
Meidän yhteinen kulttuuritekomme on Soinin<br />
Joulu-lehti, joka ilmestyy tänä vuonna 56.<br />
kerran. Se kokoaa yhteiseen tekemiseen jäsenistöämme<br />
ja lehti on saavuttanut hyvän vastaanoton<br />
sekä laajan levikin.<br />
Soinin opy huomio vuosittain jotain yhteisöä<br />
pienellä joulumuistamisella. Vuonna 2014<br />
muistimme nuorten parissa toimivaa Soinin<br />
4H-yhdistystä. Toissavuonna osallistumme vähävaraisille<br />
perheille tarkoitettuun keräykseen<br />
Soinissa. Viime vuonna muistimme koulun<br />
alueelle rakentuneen pienpelikenttähankkeen<br />
toteuttanutta vanhempainyhdistystä. Olemme<br />
iloisia, että voimme kantaa kortemme kekoon ja<br />
osallistuimme tähän kampanjaan.<br />
Olen todella tyytyväinen Soinin yhdistyksen<br />
toimijoista. Kiitos teille kaikille! Yhdessä olemme<br />
me. Juuri nyt valmistaudumme Suomi 100vjuhlaan<br />
ja otamme lähtöaskeleita ensi vuonna<br />
150v täyttävän Soinin kunnan juhlavuoteen<br />
Haluan toivottaa lehden lukijoille Soinin<br />
<strong>opettaja</strong>yhdistyksen puolesta hyvää syksyä sekä<br />
hyvää joulunaikaa ja onnellista tulevaa vuotta<br />
2018.<br />
21
Alueyhdistyksen seminaarimatka<br />
Edinburghiin<br />
Teksti: Miia Raunio,Tuula Ala-Lantela ja Christel Sandell<br />
Yhteiskuva. Kuva Linda Perttula<br />
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistyksen 26 aktiivista<br />
toimijaa matkasi 14.−17.9.<strong>2017</strong> Edinburghiin<br />
Skotlantiin. Matka koostui matkustuspäivineen<br />
kahdesta tiiviistä alueyhdistyksen kehittämiseen<br />
keskittyvästä seminaaripäivästä sekä yhdestä<br />
Edinburghin nähtävyyksiin keskittyvästä päivästä.<br />
Edinburgh päivän aikana osa seminaarilaisista<br />
kävi golfaamassa, osa Lock Nessin hirviötä metsästämässä<br />
ja osa vain ihasteli Edinburghin Harry<br />
Potter -elokuvaan johdattavia maisemia ja rakennuksia.<br />
Seminaariosassa pohdittiin alueyhdistyksen<br />
toimia OAJ:n uuden strategian muuttamiseksi<br />
konkreettisiksi toimiksi, alueyhdistyksen toiminnan<br />
ja koulutuksen vaikuttavuutta ja yhteistä<br />
suuntaa sekä yleisemminkin alueyhdistys-<br />
OAJ Österbotten gjorde seminarieresa till Edinburgh14-17.9<br />
<strong>2017</strong>. Under seminarieresan gjor de<br />
Jaakko Syrjänen och Christel Sandell ett besök<br />
hos The General Teaching Council of Scotland.<br />
GTCS är etablerad och reglerad enligt lag<br />
samt en oberoende organisation. Organisationen<br />
är även tillsynsorgan för lärare i Skottland<br />
som handhar lärarregister. Alla lärare i Skottland<br />
som vill arbeta som lärare måste vara registrerade<br />
i denna organisation. GTCS utför ett brett arbete<br />
för att främja, stödja och utveckla lärarnas<br />
professionalitet. Utöver detta är GTCS även rådgivande<br />
i frågor som berör lärare och lärarprofessionalitet<br />
vid skotska regeringen.<br />
Vill du veta mera gå in på deras hemsida<br />
http://www.gtcs.org.uk/<br />
Porinahetki. Kuva Tuula Ala-Lantela<br />
Timo, Kyösti, Kari ja Jussi love Scotland. Kuva:<br />
ystävällinen skotti<br />
22
Alueasiamies Tuula Ala-Lantela elementissään.<br />
Kuva Miia Raunio<br />
Ensimmäinen seminaaripäivä alkoi alueasiamiehen<br />
laatimalla Kahoot-kyselyllä.<br />
Kuva Matti Sippola<br />
Strategia ja koulutus. Ryhmätyö ja muistitikku.<br />
Sirpa Kotamäki, Jussi Kuoppala, Linda Felixson,<br />
Matti Sippola ja Timo Rajaniemi.<br />
Kuva Miia Raunio<br />
toiminnan mahdollisuuksia. Seminaariosuudet<br />
käytiin alueasiamiehen johdolla niin yhteisesti<br />
kuin ryhmissä pohtien. Seminaarien tuotoksilla<br />
alueyhdistys kehittää omaa toimintaansa ja toivottavasti<br />
pystyy paremmin vastaamaan alueyhdistyksen<br />
edunvalvonnallisiin tarpeisiin.<br />
Alueyhdistyksen seminaari oli erittäin onnistunut.<br />
Jokainen osallistuja maksoi 350 € omavastuuosuuden<br />
seminaarista, ja matkajärjestelyt<br />
hoiti koulutussihteerimme yhdessä matkatoimiston<br />
kanssa.<br />
Oppaamme Linda Perttula ja kaupunkikierros. Kuva Matti Sippola<br />
Jaakko Syrjänen ja Christel<br />
Sandell vierailivat paikallisessa<br />
<strong>opettaja</strong>järjestössä.<br />
Kuva Miia Raunio<br />
23
Opettajien täydennyskoulutus<br />
Vaasan kaupungin sivistystoimessa<br />
Teksti: Teemu Lehtonen, Vaasan kaupungin opetusteknologiapäällikkö ja eForumin puheenjohtaja<br />
Tarkastellessa uuden opetussuunnitelman<br />
jalkauttamista valtakunnallisesti<br />
ei voi välttyä huomaamasta,<br />
kuinka kaikki vastuu opettajuuden<br />
muutoksesta asetetaan opettajille.<br />
Oppimisympäristö, pedagogiikka,<br />
tieto- ja viestintätekniikka sekä monialaisuus<br />
ovat hyviä esimerkkejä asioista,<br />
jotka <strong>opettaja</strong>n pitäisi käytännössä<br />
itsenäisesti ottaa haltuun aivan<br />
uudella tavalla ja näin tarjota uuden<br />
opetussuunnitelman mukaista opetusta jatkossa.<br />
Vaikka tätä muutosta tuetaan varmasti monessa<br />
paikassa erilaisin keinoin, niin selkeästi on nähtävissä,<br />
kuinka sivistystoimen tasoinen johtaminen<br />
ja suunnittelu puuttuvat lähes järjestään kaikkialla.<br />
Vaasassa tähän reagoitiin muutama vuosi<br />
sitten ja opetuksen (oppimisen) kehittäminen<br />
asetettiin selkeästi prioriteetiksi. Tavoitteena oli<br />
varmistaa jokaiselle oppijalle yhtä tasokas opetus<br />
kielestä, koulusta ja <strong>opettaja</strong>sta riippumatta.<br />
Keskeisimpänä muutoksena voidaan pitää<br />
sivistystoimen uudelleen organisoitumista, jossa<br />
sivistystoimenjohtajan alle muodostettiin<br />
opetuksen kehittämiseen keskittyvä<br />
työryhmä (OPKE). Oppiasteisiin<br />
perustuneet mallit purettiin ja huomio<br />
kiinnitettiin sisältöihin. Näin<br />
jokaisen OPKE:ssa istuvan henkilön<br />
alle muodostui työryhmä, jonka<br />
tehtäväksi tuli laatia strategia omalle<br />
aihealueelleen ja alkaa toteuttaa sitä.<br />
Esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan<br />
(TVT) ryhmä (eForum, www.<br />
eforum.fi) loi sivistystoimen TVTstrategian,<br />
joka edellytti oppiasteita luomaan<br />
omat siihen pohjautuvat TVT-suunnitelmat,<br />
joissa taas määriteltiin vaatimukset oppilaitoksille.<br />
Näin yhteiset linjaukset saatiin vietyä läpi<br />
koko toimialueen ja kaikille tuli mahdollisuus<br />
vaikuttaa niihin.<br />
Oppiastetason toiminta muuttui samalla<br />
myös hyvin voimakkaasti. Esimerkiksi suomenkielisessä<br />
perusopetuksessa muodostettiin sivistystoimen<br />
OPKE:a vastaava työryhmä, jota alkoi<br />
johtaa yksi rehtori. Tässä ryhmässä istuu vastaavasti<br />
jokaisesta eri aihealueesta vastaava <strong>opettaja</strong>,<br />
joka johtaa omaa työryhmäänsä. Näin opetta-<br />
24
jat saatiin aidosti mukaan miettimään, mihin<br />
suuntaan opetusta halutaan kehittää ja millä<br />
keinoilla. Yksi perusopetuksen ryhmistä vastaa<br />
TVT:stä. Ryhmä on tuottanut perusopetukseen<br />
TVT-opetussuunnitelman, joka yhdistää opetussuunnitelman<br />
sisällöt saumattomasti haluttuihin<br />
TVT-taitoihin, laitteisiin ja ohjelmiin.<br />
TVT-opetussuunnitelma sisältää myös materiaalit<br />
opetusta varten.<br />
Opetuksen kehittämistä varten peruskouluihin<br />
perustettiin opetuksen kehitysryhmät, joissa<br />
on edustettuna noin kymmenen prosenttia koulun<br />
opettajista koulun koosta riippuen. Tämän<br />
ryhmän tehtävänä on kartoittaa opettajien taitotasoja,<br />
suunnitella koulutuksia ja hankintoja,<br />
tehdä esityksiä oppiastetasolle, luoda pidemmän<br />
ajan toimintasuunnitelmia ja niin edelleen.<br />
Nämä ryhmät siis toteuttavat käytännössä sen,<br />
mitä sivistystoimen ja oppiasteen tasolla on linjattu.<br />
Miten siis opettajien täydennyskoulutus Vaasassa<br />
todellisuudessa toteutetaan?<br />
Jos ennen <strong>opettaja</strong>t tuotiin isona massana<br />
kuuntelemaan yhtä kouluttajaa tai heitä pyrittiin<br />
saamaan erinäisiin pikkukoulutuksiin vapaaehtoisuuden<br />
pohjalta, nykyään asia tehdään<br />
täysin päinvastoin. Tällä hetkellä pääpaino opettajien<br />
täydennyskoulutuksessa on koulun sisällä<br />
tapahtuvissa koulutuksissa. Opettajat eivät lähde<br />
työpaikaltaan mihinkään, vaan heitä kouluttavat<br />
heidän omat kollegansa ja koulutukset tavoittavat<br />
kaikki <strong>opettaja</strong>t. Näin opettajia kuullaan<br />
myös paljon paremmin siinä, mitä koulutusta<br />
he oikeasti tarvitsevat, ja niinpä koulutus voi olla<br />
tarvittaessa vaikka henkilökohtaista.<br />
Mikäli kyseessä on esimerkiksi TVT-taitoihin<br />
kouluttaminen, siihen on sitoutunut koko sivistystoimi,<br />
vaikka se ei aina heti näkyisikään <strong>opettaja</strong>lle<br />
asti. Kun koulun kehittäjä<strong>opettaja</strong> kouluttaa<br />
toista opettaa perusopetuksessa, ovat koulutettava<br />
sisältö, ohjelmat ja laitteet sivistystoimen<br />
TVT-strategian ja perusopetuksen TVT-opetussuunnitelman<br />
mukaisia. Koulutuksessa käytettävä<br />
tukimateriaali on hyvin todennäköisesti joko<br />
TVT-opetussuunnitelmasta tai se on eForumin<br />
tuottamaa. Näin <strong>opettaja</strong> saa opetukseensa samat<br />
eväät kuin kaupungin muutkin <strong>opettaja</strong>t ja<br />
edelleen oppilaat saavat saman tasoista opetusta<br />
<strong>opettaja</strong>sta riippumatta.<br />
Voidaan siis todeta, että Vaasan kaupungissa<br />
opettajien täydennyskoulutuksen toteuttavat<br />
<strong>opettaja</strong>t itse ja he ovat todella hyviä siinä. Näin<br />
ollen heidän ympärillään olevan organisaation<br />
tehtäväksi jää motivoida ja auttaa heitä tässä<br />
valtavassa tehtävässä. Vaasan kaupungissa tämä<br />
on ymmärretty ja etenemme tasaisesti oikeaan<br />
suuntaan.<br />
Kansanedustajat lukivat<br />
lempisatuja päiväkodeissa<br />
Teksti: Susanne Wickström, päiväkodin johtaja, Hannamari Rauhala, lastentarhan<strong>opettaja</strong><br />
"Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikkoa<br />
vietettiin 21.8.–1.9.<strong>2017</strong>. Tapahtuman tarkoituksena<br />
oli tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan<br />
lapsia ja lukemaan oman lapsuutensa lempikirjoja.<br />
Samalla kansanedustajat tutustuivat<br />
päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa<br />
ja parantaa lasten kehityksen kannalta ensiarvoisen<br />
tärkeää varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen<br />
järjestäjille ja päiväkotien henkilökunnalle<br />
tarjoutui tilaisuus tuoda päättäjille viestiä päiväkotien<br />
arjesta iloineen ja suruineen.<br />
Eduskunnan yhteistyökumppaneina teemaviikon<br />
järjestämisessä ovat Kuntaliitto ja Lastentarhan<strong>opettaja</strong>liitto."<br />
(www.eduskunta.fi)<br />
Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikko<br />
on osa eduskunnan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden<br />
ohjelmaa, jonka teemana on Yhdessä.<br />
Kokkolalaiset kansanedustajat Jutta Urpilainen<br />
(SDP) ja Tuomo Puumala (KESK) vierailivat<br />
teemaviikon aikana eri päiväkodeissa Kokkolassa.<br />
Urpilainen tutustui vuoropäiväkodin arkeen,<br />
ja Puumala vieraili mm. päiväkodissa, jossa<br />
hän oli lapsena ollut hoidossa.<br />
Päiväkotien johtajat keskustelivat kansanedustajien<br />
kanssa mm. subjektiivisen varhaiskasvatuksen<br />
rajaamisesta, ryhmäkokojen kasvamisesta<br />
3–5-vuotiaiden ryhmissä ja varhaiskasvatuksen<br />
henkilöstörakenteesta. Keskusteluissa<br />
25
Minea, 3 vuotta, kysyi vierailun jälkeen: ”Joko<br />
ne turistit lähtivät?”<br />
Maria Tolppanen vieraili Punahilkan päiväkodissa<br />
Vaasassa. Maria luki vanhasta aapisesta<br />
Hölmöläisten tarinoita sekä kertoi oman muistin<br />
mukaan kultakutrin tarinan. Hän myös esitteli<br />
ympäri maailmaa tuomiaan esineitä, joista<br />
lapset innoissaan kyselivät.<br />
esiin tuli myös se, kuinka pula yliopistokoulutetuista<br />
lastentarhanopettajista on Kokkolassa<br />
jatkunut pitkään; sitä voidaan luonnehtia jo<br />
krooniseksi.<br />
Tuomo Puumala vieraili myös Peurankadun<br />
päiväkodissa. Lastentarhan<strong>opettaja</strong> Hannamari<br />
Rauhala kysyi Satulinnan lapsilta, mikä tai kuka<br />
kansanedustaja on ja mitä kansanedustaja tekee.<br />
Satulinnan lapsilta tulikin paljon vastauksia kysymyksiin:<br />
– Vertti 4v: Kansanedustaja on arkeologi<br />
– Minea 3v: Se piirtää ja tekee piirejä<br />
– Oliver 3v: Se rakentaa taloja ja auttaa jotaki<br />
ihmistä<br />
– Martina 3 v: Se piirtää<br />
– Saara 2v: Se on kastelukannu<br />
– Luukas 5v: Se tarkistaa paikkoja että kaikki<br />
on kunnossa<br />
Satulinnan lapset odottivat innokkaina kansanedustajan<br />
vierailua ja tiedustelivat aamulla<br />
moneen kertaan ennen vierailua, milloin todistajat,<br />
tarkastajat ja tuomarit tulevat.<br />
Kansanedustaja Tuomo Puumalan ja Kokkolan<br />
varhaiskasvatusjohtaja Kai Kytölaakson<br />
saavuttua Satulinnaan piti lastentarhan<strong>opettaja</strong><br />
Hannamari Rauhala lyhyen aamupiirin, jossa<br />
Satulinnan lapset loruttelivat ja lauloivat. Tämän<br />
jälkeen Tuomo Puumala kysyi lapsilta, tietävätkö<br />
nämä, tekeekö kansanedustaja lakeja vai<br />
lakkeja. Lasten mielipiteet jakautuivat tasaisesti,<br />
ja osa oli sitä mieltä, että kansanedustaja tekee<br />
molempia, myös pipoja.<br />
Seuraavaksi Tuomo Puumala luki lapsille<br />
oman lempisatunsa ”Ruma ankanpoikanen”.<br />
Satulinnan lapset kuuntelivat innokkaina satua<br />
ja vastailivat kansanedustajan kysymyksiin. Vierailun<br />
jälkeen kansanedustaja lahjoitti satukirjan<br />
päiväkotiin.<br />
Arvovaltaisten vieraiden kyläily Satulinnassa<br />
oli todella mukava ja lämminhenkinen, ja lapset<br />
muistelivat innokkaina vierailua jälkeenpäin.<br />
Susanna Koski (kok) vieraili Villin Lännen päiväkodissa<br />
Vähässäkyrössä 11.9.17.<br />
Susanna luki Mauri Kunnaksen ” Koiramäen<br />
kesä” -kirjaa.<br />
Lasten kanssa jutteli omasta työstään ja tietenkin<br />
kirjan jutut aiheutti pohdintaa lasten<br />
kanssa mm. uimisesta J<br />
Tuliaisiksi Susanna toi eduskunta aiheisen<br />
muistipelin.<br />
Juttelimme mm. LTO:n koulutuksesta ja lisäpaikoista.<br />
Hän oli myös kiinnostunut uudesta vasusta.<br />
26
Terveiset Lastentarhan<strong>opettaja</strong>päiviltä<br />
Oulusta!<br />
Teksti ja kuvat: Miia Raunio<br />
Ensimmäisen opintopäivän teemana oli Ossaava<br />
<strong>opettaja</strong>. Kuulemma hanaveden mukana<br />
tulee tuo murre, joten soljuvasti opimme puhumaan<br />
oululaisittain viikonvaihteen aikana. Opintopäivät<br />
avasi Lastentarhan<strong>opettaja</strong>liiton puheenjohtaja<br />
Anitta Pakanen. Reilua seitsemääsataa<br />
ossaavaa <strong>opettaja</strong>a tulivat tervehtimään pääministeri<br />
Juha Sipilä, Oulun kaupungin sivistystoimenjohtaja<br />
Mika Penttinen ja OuluSeSoi ryn:n bändi<br />
Jenni Pasman johdolla. Pääministeri ilmaisi ensi<br />
töikseen puheensa alussa opintopäivien teemaan<br />
”Alakko nää mua” liittyen huolensa kilpailukykysopimuskaudessa<br />
ryvettyneelle kuulijakunnalle:<br />
”Hieman pelkään, että alatteko te minua?”, ja sai<br />
aikaan tunnelmaa keventävät naurut. Ministeri<br />
Sipilä ennakoi teknologiaosaamisen kysynnän lisääntyvän<br />
entisestään ja luonnehti talouden nyt<br />
olevan kasvussa kipeiden päätösten seurauksena.<br />
Päivän ossaavien opettajien seurassa vietti<br />
myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen,<br />
jonka johdolla annettiin Comeniuksen vala<br />
<strong>opettaja</strong>n profession täyttämiseksi. Puheenjohtaja<br />
Luukkainen kertasi OAJ:n pitkäaikaisen tavoitteen<br />
siirtää lastentarhan<strong>opettaja</strong>t kunnallisen<br />
opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimukseen<br />
(OVTES). Puheessa mainittiin vuosiluku 2020<br />
eli nyt tai ei koskaan.<br />
Luennoilla käsiteltiin aiheita pedagogisesta<br />
dokumentoinnista sensitiiviseen ja kannustavaan<br />
vuorovaikutukseen sekä varhaiskasvatuslain<br />
vaikutuksiin.<br />
Kaisa Wacklin ja Anne-Mari Uusitalo kertoivat<br />
olleensa ”iha ölövinä” opintopäivillä ja Anne-Mari<br />
kehui tulevaisuustutkija Halavan luentoa onnistuneeksi.<br />
Oululaislasten taidenäyttelyn satoa.<br />
Juha T. Hakalan luento opetti priorisoimaan asioita.<br />
Ei aina tarvitse mennä sata lasissa.<br />
Kaisa Vuorinen ja vahvuuksien löytäminen. Mitä<br />
jos et saisikaan käyttää vahvuuttasi?<br />
27
Susanna Sandberg Kokkolasta ja Jaana Rinnekari<br />
Vaasasta ihailemassa Kempeleen floristiopiskelijoiden<br />
taidonnäytteitä.<br />
Toisen opintopäivän teemana oli Ilua elämään<br />
ja sitä todella toivat erityis<strong>opettaja</strong> Kaisa<br />
Vuorinen Huomaa Hyvä -luennollaan ja professori<br />
Juha T. Hakala aiheenaan Kiireen imusta<br />
hallittuun hidasteluun.<br />
Pohjanmaalta matkaan lähdettiin yhden ison<br />
bussin voimin ja bussi täyttyi 58-paikkaisena viimeistä<br />
penkkiä myöten. Matkalla kuultiin ajankohtaisluento<br />
ja puhuttiin tietysti tulevista ensi<br />
kevään LTOL- ja OAJ-vaaleista. Illallispöydässä<br />
rekrytoitiin uusia edustajaehdokkaita ja googlailtiin<br />
päivämääriä valitsijamiesten löytymiseksi<br />
ajoissa.<br />
Kahden vuoden kuluttua suuntaamme LTOpäiville<br />
Lahteen!<br />
Leila Vihtola ja Pirkko Niku-Parttimaa Edsevöstä<br />
opetusvälineostoksilla luentojen välillä.<br />
Alkuperäinen Tiernapojat -perinne on lähtöisin<br />
Pohjois-Pohjanmaalta Oulusta.<br />
Sivistystoimenjohtaja Mika Penttinen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, pääministeri Juha Sipilä,<br />
LTOL:n puheenjohtaja ja OAJ:n varapuheenjohtaja Anitta Pakanen ja LTOL:n järjestöpäällikkö Harri<br />
Myllynen.<br />
28
Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat<br />
– Mikä muuttuu?<br />
1. Vasu velvoittaa<br />
Uudet paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat<br />
eli vasut otetaan käyttöön 1.8.<strong>2017</strong>. Opetushallitus<br />
päätti kansallisista varhaiskasvatussuunnitelman<br />
perusteista lokakuussa 2016 ja<br />
varhaiskasvatuksen järjestäjät ovat laatineet omat<br />
paikalliset suunnitelmansa niiden pohjalta.<br />
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ei ole<br />
enää aiempaan tapaan suositus vaan kansallinen<br />
normi. Paikalliset suunnitelmat velvoittavat varhaiskasvatuksen<br />
henkilöstöä sitoutumaan varhaiskasvatuslain<br />
sekä perusteiden arvoperustan,<br />
tavoitteiden ja sisältöjen mukaiseen toimintaan<br />
niin päiväkodeissa, perhepäivähoidossa kuin<br />
muussa varhaiskasvatuksessa.<br />
Uudet varhaiskasvatussuunnitelmat vastaavat<br />
osaltaan muuttuvan maailman haasteisiin.<br />
Niissä on huomioitu yhteiskunnassa ja varhaiskasvatuksen<br />
toimintaympäristöissä tapahtuneita<br />
muutoksia sekä tutkimuksen tuomaa viimeisintä<br />
tietoa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki vanha ja<br />
toimiva pitäisi muuttaa tai uudistaa. Ajattelu- ja<br />
toimintatapojen päivitys tähän päivään on kuitenkin<br />
välttämätöntä ja siihen työhön uusi vasu<br />
antaa työkaluja.<br />
2. Lapsella on oikeus laadukkaaseen<br />
varhaiskasvatukseen<br />
Viimeaikainen tutkimus on osoittanut varhaiskasvatuksen<br />
suotuisia vaikutuksia niin lapsen<br />
kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Mikä<br />
tahansa varhaiskasvatus ei kuitenkaan tuota<br />
toivottuja tuloksia, vaan varhaiskasvatuksen on<br />
oltava laadukasta. Sensitiivinen vuorovaikutus,<br />
lasten mielenkiinnon kohteiden huomioiminen,<br />
oppimisympäristöjen rakentaminen yhdessä lasten<br />
kanssa, välittävä huolenpito sekä leikin ja oppimisen<br />
mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita<br />
vaikuttavaa varhaiskasvatusta toteutettaessa.<br />
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on<br />
laatukäsikirja, joka määrittelee raamit kaikille<br />
yhtenäisen ja tasa-arvoisen varhaiskasvatuksen<br />
toteuttamiselle. Sen mukaisesti toimimalla varmistetaan<br />
jokaisen lapsen oikeus saada tasalaatuista<br />
varhaiskasvatusta asuinpaikastaan riippumatta.<br />
3. Varhaiskasvatuksesta vauhtia kasvun ja<br />
oppimisen polulle<br />
Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme<br />
kivijalka. Varhaislapsuus on intensiivistä kehityksen<br />
ja oppimisen aikaa. Keskeiset kehitykselliset<br />
muutokset tapahtuvat jo ennen kouluikää.<br />
Siksi se, mitä lasten elämässä tapahtuu tuona<br />
aikana, on merkityksellistä sekä lapsen tämän<br />
hetkisen, että tulevan elämä kannalta.<br />
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden<br />
myötä varhaiskasvatus on kytketty tiiviisti osaksi<br />
elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua sekä<br />
opetussuunnitelmien jatkumoa. Perusteista löytyy<br />
monia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen<br />
opetussuunnitelmiin. Suomalaisen kasvatus- ja<br />
koulutusjärjestelmän yhtenäinen arvoperusta,<br />
käsitys lapsesta ja oppimisesta sekä laaja-alaisen<br />
osaamisen tavoitteista turvaavat lapsen näkökulmasta<br />
johdonmukaisesti etenevän opinpolun.<br />
4. Pedagogisesti painottunut<br />
varhaiskasvatus<br />
Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet<br />
sekä velvoite huomioida lapsen etu varhaiskasvatusta<br />
suunniteltaessa ja toteutettaessa ovat koko<br />
toiminnan perusta. Varhaiskasvatus on kasvatuksen,<br />
opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa<br />
painottuu pedagogiikka. Se ei ole vain päivähoitoa,<br />
vaan tavoitteellisesta ja suunnitelmallista<br />
lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa,<br />
jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.<br />
Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana<br />
ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän<br />
mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Lapset<br />
otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen<br />
ja arviointiin omien valmiuksiensa<br />
mukaisesti.<br />
5. Jokaiselle lapselle oma vasu<br />
Jokaiselle perhepäivähoidossa ja päiväkodissa<br />
olevalle lapselle laaditaan oma henkilökohtainen<br />
varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu. Se<br />
tehdään yhteistyössä huoltajien ja lapsen kanssa.<br />
Lapsen vasu on mahdollisuus tehdä näkyväksi<br />
kunkin lapsen vahvuudet ja voimavarat sekä<br />
29
yksilölliset tarpeet. Lapsen vasu on yhteinen sopimus<br />
ja suunnitelma siitä, miten lapsi huomioidaan<br />
yksilönä varhaiskasvatuksen toiminnassa.<br />
Lapsen vasua arvioidaan säännöllisesti.<br />
6. Oikeus leikkiä, oivaltaa ja olla<br />
osallinen<br />
Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti<br />
haastava toiminta innostaa oppimaan lisää ja<br />
edistää lapsen yksilöllisen potentiaalin kehittymisen.<br />
Eheytetty, eri oppimisen alueita yhdistelevä<br />
pedagoginen toiminta mahdollistaa asioiden<br />
ja ilmiöiden laaja-alaisen tarkastelun. Työtapojen<br />
sekä oppimisympäristöjen tulee edistää lasten intoa<br />
tutkia, kokeilla ja harjoitella asioita. Lapsilla<br />
on myös oikeus saada oppimiseensa sopivaa ohjausta<br />
ja tukea.<br />
Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin<br />
merkitys lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet<br />
hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.<br />
Leikki on lasta motivoivaa ja iloa tuottavaa toimintaa,<br />
jossa lapset samalla oppivat uusia taitoja<br />
ja luovat merkityksiä itsestään ja ympäröivästä<br />
maailmasta. Lasten sosiaalisia suhteita tuetaan<br />
ja varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus<br />
osallistua leikkeihin ja yhteiseen toimintaan.<br />
Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja ryhmänsä<br />
jäseniä. Lapsilla on omia ajatuksia ja mielipiteitä,<br />
joita tulee kuulla ja huomioida. Lapsilla tulee<br />
olla mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä<br />
liittyviin asioihin sekä tulla ymmärretyksi ja hyväksytyksi<br />
omana itsenään. Vertaisryhmä ja kokemus<br />
yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen<br />
ja osallisuuden kannalta keskeisiä.<br />
7. Huoltajien osallisuuden edistäminen<br />
yhteinen tavoite<br />
Varhaiskasvatuslain mukaan lasten huoltajilla<br />
on oltava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa<br />
lapsensa varhaiskasvatuksen suunnitteluun,<br />
toteuttamiseen ja arviointiin. Varhaiskasvatuksen<br />
tehtävänä on kehittää toimintatapoja, joilla<br />
mahdollistetaan huoltajien osallisuus ja vaikuttamisen<br />
mahdollisuudet. Kunnioittava ja arvostava<br />
kohtaaminen sekä huoltajien aito kuuleminen<br />
ovat avoimen ja luottamuksellisen yhteistyön perusta.<br />
8. Varhaiskasvatuksessa rakennetaan<br />
laaja-alaista osaamista<br />
Laaja-alainen osaaminen on muun muassa<br />
monilukutaitoa, itsestä huolehtimista ja arjen<br />
muita taitoja. Se on myös kulttuurista osaamista<br />
ja vuorovaikutustaitoja, joita tarvitaan yhä monimuotoisemmassa<br />
maailmassa. Hyvä varhaiskasvatus<br />
antaa vankan pohjan näiden tietojen ja<br />
taitojen kehittymiselle.<br />
Ajattelu ja oppiminen itsessään ovat tärkeitä<br />
tulevaisuuden taitoja. Puhutaankin paljon elinikäisestä<br />
oppimisesta, joka edellyttää rohkeutta,<br />
innostusta, luottamusta ja avoimuutta uusia asioita<br />
kohtaan.<br />
Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja<br />
itsensä ilmaiseminen korostuvat moninaistuvassa<br />
maailmassa. Varhaiskasvatuksessa luodaan<br />
pohja toisten ihmisten kunnioittamiselle ja vuorovaikutustaitojen<br />
oppimiselle.<br />
Itsestä huolehtimisen ja arjen taitojen<br />
opettelu ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen<br />
toimintaa. Omasta ja toisten hyvinvoinnista opitaan<br />
huolehtimaan turvallisessa vuorovaikutuksessa.<br />
Myös kestävän elämäntavan periaatteita<br />
toteutetaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.<br />
Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen<br />
osaaminen ovat enenevässä määrin<br />
osa lasten elämää ja erilaisissa digitaalisissa ympäristöissä<br />
toimimisen harjoittelu on varhaiskasvatuksen<br />
tehtävä.<br />
Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot<br />
sekä motivaatio oppia uutta vahvistuvat, kun<br />
lapset saavat itse olla mukana vaikuttamassa<br />
siihen, mitä tehdään ja miten. On tärkeää, että<br />
lapsilla on mahdollisuus osallistua ja harjoitella<br />
omia vaikuttamismahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa.<br />
9. Toimintakulttuurin kehittäminen<br />
Vasu velvoittaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin<br />
uudistamiseen ja kehittämiseen. Työja<br />
toimintatapojen arvioinnissa on keskeistä<br />
miettiä, miten ne parhaalla tavalla tukevat lasten<br />
kasvua, kehitystä ja oppimista. Tehtyjen ratkaisujen<br />
lähtökohtana on oltava vasun tavoitteiden<br />
mukaisia ja niissä on aina huomioitava lapsen<br />
etu. Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet<br />
antavat tukirangan esimiestyölle sekä työyhteisöjen<br />
yhteiselle kehittämiselle.<br />
10. Arviointia monella tasolla<br />
Varhaiskasvatusta laatua kehitetään systemaattisen<br />
arvioinnin avulla. Arviointia toteutetaan<br />
sekä kansallisella että paikallisella tasolla.<br />
Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee arvioida<br />
muun muassa paikallisia vasuja sekä niiden toteutumista.<br />
Yksiköiden arviointi kohdistuu erityisesti<br />
toiminnan järjestelyihin sekä ja pedagogiikan<br />
toteutumiseen. Myös lapsen vasua tulee<br />
arvioida yhdessä huoltajien kanssa vähintään<br />
kerran vuodessa. Arvioinnin avulla tehdään näkyväksi<br />
varhaiskasvatuksen vahvuuksia sekä kehittämisen<br />
tarpeita. (www.oph.fi)<br />
30
Överblick av aktuella händelser<br />
inom småbarnspedagogiken<br />
Text: Christel Sandell, Specialbarnträdgårdslärare, Barnträdgårdslärarsektionens ordförande<br />
Småbarnspedagogiken utgör grunden för vårt<br />
utbildningssystem. De första levnadsåren har<br />
konstaterats ha stor betydelse för barnets lärande<br />
och hela livet. De nya grunderna och de lokala<br />
planerna togs i bruk 1.8 <strong>2017</strong> i hela landet. Lagen<br />
och grunderna tryggar barnets rätt till en<br />
individuell plan för småbarnspedagogik. Barnets<br />
plan för småbarnspedagogik här väckt många<br />
diskussioner – vem som skall göra den. I lagen<br />
står det att en barnträdgårdsläraren ansvarar för<br />
uppgörandet av den och<br />
tyvärr kan detta tolkas på<br />
olika sätt. Men eftersom<br />
det pedagogiska kunnandet<br />
poängteras kan det inte<br />
vara någon annan än en barnträdgårdslärare som<br />
tillsammans med föräldrarna gör barnets plan.<br />
Ett utmärkt stödmaterial finns på http://<br />
www.oph.fi/utbildning_och_examina/smabarnspedagogik/nya_planerna_for_smabarnspedagogik/barnets_ratt_till_smabarnspedagog<br />
Varhaiskasvatuksen tiekartta – en utredning<br />
gjord av Kirsti Karila, Tuomas Kosonen och Satu<br />
Järvenkallas har kommit med förslag om hur<br />
man kunde utveckla småbarnspedagogiken fram<br />
till år 2030. Förslagen gäller hur man kunde höja<br />
deltagarfrekvensen inom småbarnspedagogiken,<br />
personalstrukturen, -storleken samt utvecklandet<br />
av behörighet och kompetens. Förslaget<br />
överräcktes till undervisningsminister Sanni<br />
Grahn-Laasonen den 29 juni. I utredningen<br />
rekommenderas bl.a. att man permanent höjer<br />
antalet barnträdgårdslärarexamina vid universiteten<br />
och ordnar särskild finansiering. Det råder<br />
stor brist på universitetsutbildade barnträdgårdslärare<br />
och specialbarnträdsgårdslärare.<br />
Vidare önskar man att lagen om småbarnspedagogik<br />
uppdateras och samtidigt även personalstrukturen<br />
och yrkesbeteckningarna. Många<br />
saker saknas dock i utredningen bl.a. ledarskapet<br />
inom småbarnspedagogiken och specialundervisningen.<br />
En av höstens största utmaningar är barnträdgårdslärarnas<br />
avtal. Arbets- och kollektivavtal<br />
är de enda saker som skiljer barnträdgårdslärare<br />
från andra lärare. Barnträdgårdslärarna<br />
”.........det är kamp för samma framtid och<br />
tro på samma mål som gör att man kan säg’,<br />
man hör ihop.” Mikael Wiehe<br />
hör nu till samma avtalsgrupp som tex personal<br />
inom social och hälsovårdsverket.<br />
Tiden för att rätta till situationen är nu.<br />
Detta innebär att barnträdgårdslärarna flyttas<br />
till lärarnas tjänstekollektivavtal ( från AKTA till<br />
UKTA ).<br />
Glädjande nog kunde vi tal del av Tilläggssatsningar<br />
på kunskap och utbildning som är att<br />
vänta under 2018. Tilläggsfinansieringen som<br />
man kommit överens om under manglingen riktas<br />
till att stärka grundskolans<br />
jämlikhet, ett försök<br />
med avgiftsfri småbarnspedagogik<br />
för femåringar,<br />
sänkta klientavgifter inom<br />
småbarnspedagogiken, till att motarbeta arbetslöshet<br />
bland ungdomar, till grundforskning samt<br />
till yrkeshögskolornas forsknings-, utvecklingsoch<br />
innovationsverksamhet.<br />
Från och med den 1 januari 2018 sänks klientavgifterna<br />
inom småbarnspedagogiken med<br />
70 miljoner euro. De sänkta avgifterna gäller<br />
små- och medelinkomsttagare och syskonrabatten<br />
för det andra barnet i familjen höjs med<br />
50 procent. Den avgiftsfria småbarnspedagogiken<br />
utvidgas till att omfatta 6 700 nya familjer.<br />
Kommunerna kompenseras för minskningen av<br />
intäkterna. 5 miljoner euro riktas under 2018 till<br />
att öka antalet studieplatser vid universitetens<br />
barnträdgårdslärarutbildningar.<br />
Regeringen kör under 2018-2019 tillsammans<br />
med villiga kommuner igång ett omfattande<br />
försök med avgiftsfri småbarnspedagogisk<br />
verksamhet för femåringar. 5 miljoner euro i<br />
statsfinansiering används för försöket.<br />
Tusen nya nybörjarplatser inom universitetens<br />
barnträdgårdslärarutbildning var septembermånads<br />
glädjande nyhet från Undervisnings och kulturministeriet.<br />
Ökningen sker åren 2018-2021<br />
med hjälp av ett anslag på 28 miljoner euro.<br />
Projektet (BTLF, Kommunförbundet och<br />
Riks dagen) riksdagsmännen läser saga på daghemmen<br />
som genomfördes i slutet av augusti var<br />
en lyckad satsning av alla parter. Småbarnspedagogiken<br />
lyftes fram genom olika diskussioner som<br />
berörde just ens egna daghem och kommun.<br />
31
OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />
toimihenkilöt<br />
<strong>2017</strong>-18<br />
Tuula Ala-Lantela, Paula Kotirinta, Lasse Mansikka-aho,<br />
Miia Raunio, Outi Pyykkö, Sirpa Kotamäki,<br />
Antti Hynönen, Risto Haverinen ja toimistosihteeri<br />
Taina Saikkonen.<br />
Planering är A och O för att ett helhetsskapande<br />
projekt skall lyckas. Börja i god tid att planerna<br />
projektets upplägg, och se till att alla inblandade<br />
lärare aktivt deltar. Här gäller det också<br />
att försöka motivera alla lärare och få dem att se<br />
fördelarna med projektet, och att deras ämnesdel<br />
känns vettig och meningsfull till helheten. Se<br />
till att ni har ett klart mål med ert projekt, och<br />
att alla lärare i gruppen vet vad som förväntas<br />
av dem. Börja smått och planera och strukturera<br />
tillsammans, med regelbundna träffas. Man får<br />
vara förberedd att sätta ner många extra timmar<br />
i början, så planera inte in flera nya projekt samtidigt.<br />
Det kan vara bra att någon i planeringsgruppen<br />
tar huvudansvaret för projektet, och<br />
koordinerar vid eventuella problem. Försök hitta<br />
en gemensam undervisningslinje, till exempel<br />
genom att använda samma begrepp, metoder,<br />
uträkningar och dataprogram, så att eleverna har<br />
lättare att se hur de olika ämnena hör ihop.<br />
Då man påbörjar ett helhetsskapande projekt<br />
är det bättre att börja i liten skala, med ganska få<br />
elevgrupper och lärare inblandade. På detta sätt<br />
har man lättare att styra och få en uppfattning<br />
om projektet medan det pågår. Det blir lättare<br />
att hitta gemensamma planeringstider, och en<br />
eventuell ny schemaläggning är lättare då färre<br />
elevgrupper är inblandade. Fundera på vilken<br />
årskurs och eventuellt vilken klass som skulle<br />
vara mest mottaglig/ha största behov av projektet,<br />
eller helt enkelt vilka grupper som det schemamässigt<br />
lyckas bäst med.<br />
Börja med att fundera på under hur lång tid<br />
ni vill, eller har möjlighet, att utföra projektet.<br />
De tre pilotskolorna som var med i LUMAprojektet<br />
hade tre helt olika upplägg. Korsholms<br />
högstadium hade sitt helhetsskapande projekt på<br />
tre dagar, Petalax högstadium till och från under<br />
fyra perioder, och Närpes högstadieskola hade<br />
projektet under hela höstterminen. Korsholms<br />
högstadium drog projektet på temadagar där<br />
hela skolan var involverad. Petalax högstadium<br />
drog projektet under några därpå följande utvalda<br />
ämneslektioner, ca 2–6 lektioner per ämne<br />
på deras vanliga lektionstider, men projekttiden<br />
blev väldigt utdragen då eleverna inte hade alla<br />
ämnen under alla perioder. Första året drog Petalax<br />
det helhetsskapande projektet endast för en<br />
grupp i årskurs 7, för att sedan nästa år ta med<br />
alla parallellgrupper i årskurs 7. Närpes högstadieskola<br />
hade projektet mera naturligt till och<br />
från under hela höstterminen, bland några utvalda<br />
ämnen för alla i årskurs 7. Schemamässigt<br />
ställde skolorna periodisering till mest problem,<br />
speciellt med de praktiska ämnena, som många<br />
elever enbart hade under vissa perioder.<br />
32
Helhetsskapanervisning –<br />
erfarenheter och råd<br />
Text: Malin Ingves, Närpes högstadieskola<br />
Elever och lärare i Petalax högstadium presenterar<br />
skolans helhetsskapande projekt för intresserade<br />
åhörare. Ovan till vänster artikelförfattaren<br />
Malin Ingves.<br />
Dessa tre skolor planerade projekten så att<br />
de kunde vara återkommande projekt för varje<br />
år, med justeringsmöjligheter till kommande år.<br />
Med tanke på den enorma mängden planeringsoch<br />
arbetstimmar man lägger ner på ett dylikt<br />
projekt, är det bra att ha i åtanke att man kan<br />
återanvända och utveckla projektet i någon slags<br />
form till kommande år. Då lärarna i Korsholms<br />
högstadium stod inför att ordna ett helhetsskapande<br />
projekt för andra året, märkte de stor<br />
skillnad bland de lärare som ordnade ett dylikt<br />
projekt för första gången, jämfört med de lärare<br />
som var med och ordnade fjolårets projekt. De<br />
erfarna lärarna kände en trygghet och hade en<br />
strukturerad grund att utgå ifrån. Learning by<br />
doing är ett givet motto när det gäller helhetskapade<br />
projekt. Kom ihåg att utvärdera projektet,<br />
gärna tillsammans med eleverna, genast då det<br />
är slut, för att kunna komplettera och bättra på<br />
det till en eventuell ny gång. Under ett nytt projekt<br />
skall lärarna heller inte han för höga krav på<br />
slutprodukterna, ifall projektet består utav sådana,<br />
då arbetsmetoderna egentligen är de viktigaste.<br />
Kom ihåg att helhetsskapande undervisning<br />
även är nytt för de flesta elever, så ha tålamod.<br />
De skolor som medverkade i projektet märkte<br />
överlag en mera positiv inställning hos eleverna,<br />
som också blev mera engagerade i själva undervisningen.<br />
Genom att låta eleverna dokumentera<br />
projektets olika skeden, kunde de själva även<br />
bättre se helheten i deras arbete, och på så sätt<br />
bättre förstå hur de olika ämnena hänger ihop.<br />
Bedömningen gjordes dock i detta skede skilt<br />
för varje ämne, men en gemensam bedömning<br />
av eleverna var något som de tre pilotskolorna<br />
gärna ville utveckla.<br />
Det är viktigt att rektorn och alla i kollegiet<br />
informeras om projektet, så att det inte uppstår<br />
missuppfattningar. Här är det enormt viktigt att<br />
rektorn är med och stöder projektet, och ger en<br />
tydlig bild utåt att helhetsskapande projekt gynnar<br />
inlärningen. Rektorn kan till exempel låta<br />
de medverkande lärarna presentera sitt projekt<br />
på ett kollegiemöte. Rektorn är också den som<br />
ger de praktiska förutsättningarna för lärarna att<br />
kunna planera innan, under och efter projektet.<br />
I Petalax högstadium hade de inblandade lärarna<br />
en schemalagd planeringstimme, vilket gjorde<br />
att planeringen gick väldigt smidigt. Även samplaneringstimmar<br />
och eventuellt KIKY-timmar<br />
kan med rektorns stöd, användas till helhetsskapande<br />
projekt. I bästa fall kanske även rektorn<br />
lyckas styra projektpengar till projektet, eller<br />
uppmuntra till vidare skolning genom att ordna<br />
vikarier och skicka lärarna på kurser i ämnet.<br />
En väldigt positiv biverkan med ett projekt<br />
som involverar olika ämnen och olika lärare, är<br />
att även lärarna får lära sig mycket nytt om de<br />
olika ämnena som de inte själva undervisar i, vilket<br />
ger ett mervärde i sig själv. Man lär även känna<br />
de medverkande lärarna på ett nytt sätt, vilket<br />
bidrar till en godare sammanhållning i kollegiet.<br />
Man måste bara vara beredd på att våga pröva<br />
på nya undervisningssätt och vara flexibel i sin<br />
undervisning.<br />
33
Vad är nytt<br />
i den nya läroplanen?<br />
Någon har kallat läroplaner för en kodifiering<br />
av tidsanda, trender och mönster i<br />
samhället. Det är mot den bakgrunden jag ska<br />
lyfta fram några svar på frågan i rubriken. Finns<br />
det nya trender och mönster i Glgu 2014, Grunderna<br />
för läroplanen för den grundläggande utbildningen<br />
2014, jämfört med tidigare läroplaner?<br />
Glgu 2014 togs i bruk redan för ett år sedan,<br />
åtminstone i årskurserna 1–6. Denna höst måste<br />
den tas i bruk i alla sjundeklasser för att successivt<br />
vara införd i hela den finländska grundskolan<br />
i och med läsåret 2019-2020.<br />
Det jag påstår här är inte baserat på någon<br />
djup undersökning av läroplanstexter, snarare<br />
mot bakgrund av den samlade erfarenhet jag har<br />
från att ha arbetat med läroplaner under snart fyra<br />
decennier som högstadielärare och lärarutbildare.<br />
Vid det här laget kan jag se tillbaka på fem läroplaner<br />
med början från det ministeriebetänkande<br />
som ledde till att grundskolan infördes successivt<br />
under 1970-talet. Grundskolan var, trots namnet,<br />
inledningsvis inte en skola som gav grund<br />
för alla eftersom betyget från årskurs 9 inte tillät<br />
alla elever att stå på samma principiella startlinje<br />
för fortsatta studier. Först i och med 1985 års läroplansgrunder,<br />
Grl 1985, började grundskolan<br />
garantera jämställdhet för alla elever. Tre nyheter<br />
i Grl 1985 var att kommunerna skulle göra upp<br />
egna läroplaner, att nivåkurserna som funnits<br />
i vissa ämnen försvann och att elevers framsteg<br />
vid bedömning och vitsordsgivning inte skulle<br />
jämföras med andra elevers framsteg utan med<br />
uppställda mål för uppnådda kunskaper och färdigheter.<br />
I princip har de tre följande läroplansgrunderna,<br />
1994, 2004 och 2014, inte rubbat<br />
på grundskolans jämställdhetsgaranti så på den<br />
punkten finns inget nytt. Även Glgu 2014 utgår<br />
ifrån att alla elever har lika rätt att bli stödda för<br />
att lyckas i skolarbetet. Att verkligheten sedan ser<br />
annorlunda ut och tidsandan i samhället kanske<br />
har naggat jämställdhetsidén i kanten är en annan<br />
sak som jag inte skall gå in på här.<br />
Jag nämnde redan att den målrelaterade<br />
bedömningen av elevers framsteg blev tydlig i<br />
och med Grl 1985. Utan tvekan innebär även<br />
Glgu 2014 ännu en förskjutning i sättet att se<br />
på bedömningen av elevernas framsteg. Bedömningen<br />
är fortfarande målrelaterad, men jämfört<br />
med tidigare läroplaner förväntas bedömningen<br />
i mycket högre grad genomföras integrerad i<br />
undervisningen. Glgu 2014 placerar in bedömningen<br />
i pågående undervisningssituationer -<br />
dels som lärarens verktyg och dels som elevernas<br />
egen bedömning av sitt lärande. Detta ställer nya<br />
krav på läraren som nu ska kunna kontinuerligt<br />
bedöma elevens kunskapsutveckling och snabbt<br />
fatta välgrundade beslut beträffande riktningen<br />
för elevens lärande. Läraren behöver således i och<br />
med Glgu 2014 ett större didaktiskt kunnande<br />
och mer gedigna ämneskunskaper än någonsin.<br />
Ett sista trendbegrepp jag ska lyfta fram är<br />
mångvetenskapliga lärområden som dyker upp i<br />
Glgu 2014 tillsammans med begreppet helhetsskapande<br />
undervisning. Något riktigt nytt innebär<br />
inte de här begreppen heller. Jag minns hur<br />
skolans frihet att disponera den s.k. timresursen<br />
i och med Ggl 1985 gav upphov till kreativa ämnesövergripande<br />
temaveckor vars innehåll planerades<br />
i samarbetande lärarteam över ämnesgränserna.<br />
Vi benämnde inte det vi åstadkom för<br />
helhetsskapande undervisning, men i vårt planeringsarbete<br />
strävade vi de facto efter att uppnå<br />
liknande gemensamma mål för undervisningen<br />
och elevernas lärande som nu dyker upp på ett<br />
föreskrivande sätt i Glgu 2014 i form av "kompetenser".<br />
Vi gjorde också många erfarenheter<br />
likartade de som Malin Ingves beskriver i sin artikel<br />
Helhetsskapande undervisning – erfarenheter<br />
och råd. Malin beskriver erfarenheter och råd<br />
från de tre skolor som deltagit i ett s.k. LUMAprojekt,<br />
Mat(é)-tema(t), med stöd av Fakulteten<br />
för pedagogik och välfärd vid Åbo Akademi i<br />
Vasa. Denna höst är LUMA-projektet inne i ett<br />
rapporterande skede och kommer sedan under<br />
2018 att erbjuda fortbildning för enskilda skolor<br />
som grubblar på hur de skall förverkliga den nya<br />
läroplanen med just trendbegreppet "helhetsskapande"<br />
i åtanke.<br />
Ann-Sofi Röj-Lindberg<br />
Universitetslärare i matematikdidaktik<br />
Ledare för LUMA-projektet Mat(é)-tema(t)<br />
34
Tänka koden,<br />
eller koda tanken?<br />
Text och bild: Peter Ahlroos, IKT-pedagog, Vasa<br />
För rätt många år sen blev det snack i lärarrummet<br />
om vem i hushållet sköter om programmeringen<br />
av VHS-apparaten. Det visade<br />
sig vara lika motbjudande som att diska en gammal<br />
grötkastrull. Trots det valde ändå få att stå<br />
bredvid apparaten och trycka in Record vid den<br />
givna tidpunkten. Idag programmerar vi in alla<br />
telefonnumror i våra nallar och den automatiseringen<br />
vill vi inte klara oss utan. Bilens motorvärmare<br />
får gärna starta automatiskt om alternativet<br />
är att gå ut i kylan med en skarvsladd i<br />
handen.<br />
Med automatisering följer alltid programmering<br />
i någon form, ibland handlar det om logiken<br />
och tankesättet för att trycka på knappar<br />
i rätt ordning, ibland om tusentals tecken i en<br />
svårbegriplig textmassa. Gemensamt för<br />
bägge är att kunna tänka rätt och<br />
lära sig söka och rätta till fel då<br />
man tänker fel.<br />
Jag kan på intet sätt säga att<br />
jag är nån riktig kodare, snarare<br />
en som försöker förstå<br />
programmeringskoder<br />
och plocka ihop andras delar så att helheten blir<br />
funktionell.<br />
Varje gång det lyckas blir jag fascinerad över att<br />
tankesättet gav frukt. På samma sätt blev man<br />
glad över att det favoritserien och inte TV-Shop<br />
som fastnade på VHS-bandet. Numera har<br />
funktionen för inbandning av tv-program förbättrats,<br />
automatiseringen har lett till att vi behöver<br />
bara klicka på rätt program och tekniken<br />
sköter resten. Nån har automatiserat det.<br />
Under de senaste veckorna har jag rett ut ett<br />
sätt hur programmering kunde införas i skolan.<br />
Arduino är ett produktmärke för “enkortsdatorer”<br />
(Single-board Computer) och hör tätt ihop<br />
med förkortningen IoT (Internet of Things). En<br />
Arduino kan på ett enkelt sätt programmeras<br />
att göra enkla och tråkiga uppgifter på ett mera<br />
exakt sätt än vad du och klarar av.<br />
Ett konkret exempel är en bevattningsautomat.<br />
Det som behövs är en Arduino, en fuktsensor<br />
och en pump med relä till kostnad som<br />
understiger 20€. Efter att man provat sig fram<br />
till en rätt fuktighet i krukan, ett givet värde X,<br />
kan man programmera följande:<br />
1) läs fuktighet från anslutning 1<br />
2) om fuktvärdet är över X; gå till 1.<br />
3) pumpa en sekund, vänta en minut och gå till<br />
punkt 1.<br />
En annan hade programmerat en Arduino<br />
så den räknar elförbrukningen enligt lampan<br />
som blinkar. En hade konstruerat en kattlucka<br />
i dörren som öppnas automatiskt<br />
av att katten bär en RFID-tag runt halsen.<br />
En hade ett dörrlås som öppnas<br />
med en speciell knackningssekvens.<br />
Ett stort urval projekt hittas<br />
bland annat här: https://www.<br />
hackster.io/arduino/projects<br />
Projekten i sig kan verka<br />
onödiga, men insikten<br />
som följer är desto värdefullare.<br />
Vi, och eleverna,<br />
lär oss att vi kan<br />
antingen önska oss eller<br />
konstruera själv någonting för att utföra<br />
uppgifter som ingen vill jobba med längre.<br />
35
KIKY OLI MYÖS TYHYÄ<br />
Lehtimäellä Taimelan <strong>opettaja</strong>t taiteilija Tuula Ylivinkan opissa<br />
”Taiteilijan ja <strong>opettaja</strong>n työssä on paljon samaa.<br />
Luovuutta pitäisi saada vaalittua, vaikka arjessa<br />
on paljon vaatimuksia ja se on monien käytännön<br />
reunaehtojen rajaamaa. Kun luovuus hiipuu,<br />
työkaluvalikoima vähenee. Ja se ei taas ole<br />
hyvä asia.”<br />
Taimelan koulun <strong>opettaja</strong>t kikyilivät syyskuisena<br />
lauantaina. Aamupäivällä koululla suunniteltiin<br />
syksyn Suomi-juhlintaa. Pohdimme myös<br />
pedagogisten asiakirjojen kirjaamisia, työskentelytavoitteiden<br />
asettamista ja arviointia OPSin<br />
ohjeistuksin. Tarpeellista täsmäoppia, tuttua ja<br />
turvallista, mutta ei kovin elämyksellistä.<br />
Iltapäivällä vierailimme taitelija, kuvanveistäjä<br />
Tuula Ylivinkan luona Rannankylän vanhalla<br />
koululla. Tutustuimme upeaan kesänäyttelyyn ja<br />
pohdimme meille kaikille yhteisiä, tärkeitä aiheita.<br />
Saimme kulkea mielenkiintoisen polun.<br />
Yhteistä meillä oli paljon – enemmän kuin<br />
etukäteen kuvittelimmekaan. Taiteilijan töissä<br />
näkyvät elämän kokemukset. Töistä tulee rakkaita,<br />
ja niistä luopuminen voi olla vaikeaa. Työ<br />
vaatii uhrauksia, sitoutumista ja oman itsensä<br />
arvostamista: minulla on sanottavaa. Välillä tuntuu<br />
umpikujalta, työvälineet eivät tottele, ne eivät<br />
saa aikaiseksi toivottua jälkeä, väsymys valtaa<br />
mielen. Sekin pitää hyväksyä ja sitä pitää kunnioittaa.<br />
Myös oman elämän kipupisteet voivat<br />
näkyä työn jäljessä.<br />
Totesimme, että sekä <strong>opettaja</strong>n että taiteilijan<br />
työssä täytyy olla sekä rakennetta että sisäl-<br />
töä. Tuula Ylivinkan mukaan taiteilijan työssä ja<br />
työskentelyssä on itse asiassa paljon enemmän<br />
rakennetta kuin ulkopuolelta katsottuna usein<br />
arvellaan olevan. Rakenne tukee sisällön esiin<br />
pääsyä. Rakenteen ja sisällön suhde mietityttää<br />
meitä opettajia ilmiöoppimisessa ja monialaisissa<br />
oppimiskokonaisuuksissa.<br />
Taiteilijaresidenssimme innosti meitä ihmettelemään.<br />
Taiteilijan tarinat teosten taustalla puhuttelivat<br />
ja olivat niin kovin inhimillisiä, että<br />
niihin oli helppoa samaistua. Vanhaan luokkahuoneeseen<br />
pystytetty Ikimetsä kertoi taidosta,<br />
sinnikkyydestä ja luonnon kunnioituksesta. Elämyksiä<br />
täynnä olevan näyttelykierroksen päätteeksi<br />
saattelimme toisemme tavallista lyhyemmälle<br />
viikonloppuvapaalle toistemme vahvuuksia<br />
bongaten. Vaatii harjoittelua ottaa vastaan<br />
kehuja, mutta mukavalta se tuntui – niin mukavalta,<br />
että ajatus palasi niihin montaa kertaa<br />
jälkeenkin päin.<br />
Kiky-tuntien toteutusta lienee pohdittu joka<br />
<strong>opettaja</strong>huoneessa. Miten rakentaa kiky-tunteja,<br />
joilla olisi edes pieni mahdollisuus oikeasti saada<br />
aikaiseksi jotain uutta, vahvistavaa, työtä rikastavaa<br />
ja sitä kautta työssä jaksamista tukevaa,<br />
siis kilpailukykyä parantavaa? Joitain tällaisia<br />
elementtejä päiväämme sisältyi. Hyvä Kiky, kun<br />
veit meitä oppimaan itsestämme ja elämästä!<br />
Vs. rehtori Kirsti Joensuu sekä Taimelan opet<br />
36
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />
Hallitus <strong>2017</strong>-2018<br />
Varsinainen jäsen<br />
OAY<br />
Kari Nieminen, lukio, Seinäjoki<br />
Tiina Hagström, lo, Kokkola<br />
Jyrki Jokinen, lo, Vaasa<br />
Felix de Silva, ao, Alajärvi<br />
Paula Kotirinta, lo, Jalasjärvi<br />
Pia Latomäki, eo, Lapua<br />
Kyösti Pihlajamäki, lo, Soini<br />
Aino Sillanpää, lo/ao, Veteli<br />
OAO<br />
Antti Ylinen, AKOL, Seinäjoki<br />
Marja-Liisa Saariaho, AMK, Sjoki<br />
Dieter Heiermann, AO, Kokkola<br />
Seppo Säätelä, YA, Vasa<br />
LTO<br />
Christel Sandell, Jakobstad<br />
Marika Horila, Seinäjoki<br />
YLL<br />
Heli Katajamäki, Vaasa<br />
FSL<br />
Inger Damlin, Korsholm<br />
Cecilia Hägglund-Nygård, Jakobstad<br />
OAY<br />
Varajäsen<br />
Mikko Metsäranta, ao, Kokkola<br />
Anne Kärki, lo, Vaasa<br />
Jaakko Syrjänen, ao, Kauhajoki<br />
Tiina Kuivanto, ao, Kauhava<br />
Outi Pyykkö, ao, Kuortane<br />
Ari-Jukka Katajisto, lo, Kauhajoki<br />
Eija-Liisa Jänkä, ao, Perho<br />
OAO<br />
Jussi Kuoppala, AO, Seinäjoki<br />
Heikki Heiskanen, AMK, Sjoki<br />
Risto Puskala, AMK, Kokkola<br />
Markku Kuure, AO, Vaasa<br />
LTO<br />
Marina Loo, Korsholm<br />
Monika Koivumäki, Vaasa<br />
YLL<br />
Sirpa Kotamäki, Vaasa<br />
FSL<br />
Linda Felixson, Korsholm<br />
Maria Hagberg, Pedersöre<br />
37
OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />
Yhteystiedot <strong>2017</strong><br />
Hallitus:<br />
Kari Nieminen<br />
puheejohtaja<br />
Christel Sandell<br />
vice ordförande<br />
Inger Damlin<br />
vice ordförande<br />
Heli Katajamäki<br />
varapuheenjohtaja<br />
Antti Ylinen<br />
varapuheenjohtaja<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri ja äsen<br />
Felix de Silva<br />
jäsen<br />
Tiina Hagström<br />
jäsen<br />
Dieter Heiermann<br />
jäsen<br />
Marika Horila<br />
jäsen<br />
Cecilia Hägglund-Nygård<br />
medlem<br />
Jyrki Jokinen<br />
jäsen<br />
Pia Latomäki<br />
jäsen<br />
Kyösti Pihlajamäki<br />
jäsen<br />
Marja-Liisa Saariaho<br />
jäsen<br />
Aino Sillanpää<br />
jäsen<br />
Seppo Säätelä<br />
jäsen<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Alholmsg. 27<br />
68600 Jakobstad<br />
Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Hakatie 5<br />
66440 Tervajoki<br />
Ritolantie 428<br />
60720 Tuomikylä<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Apilakaari 8<br />
62900 Alajärvi<br />
Tallbackantie 33<br />
68550 Kokkola<br />
Linnaleirintie 19 B 5<br />
67100 Kokkola<br />
Ruohotie 4<br />
60560 Halkosaari<br />
Kisorskatav. 51<br />
68620 Jakobstad<br />
Isolahdentie 7 as 11<br />
65230 Vaasa<br />
Syliheitontie 6<br />
62100 Lapua<br />
Suokonmäentie 54<br />
63540 Hernesmaa<br />
Propsikatu 4<br />
60200 Seinäjoki<br />
Sepänkatu 2 a 11<br />
67100 Kokkola<br />
Eteläniityntie 6 B3<br />
65610 Mustasaari<br />
040 577 9984<br />
kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
044 721 1535<br />
christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
050 400 7039<br />
heli.katajamaki(at)uva.fi<br />
040 868 0845<br />
antti64.ylinen(at)gmail.com<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 824 9225<br />
felix.desilva(at)alajarvi.fi<br />
040 832 3467<br />
tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />
044 725 0171<br />
dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />
044 283 3561<br />
marika.horila(at)seinajoki.fi<br />
050 352 8176<br />
cecilia.nygard(at)gmail.com<br />
050 386 4959<br />
jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />
040 521 0360, 044 438 4469<br />
pia.latomaki(at)lapua.fi<br />
050 556 6598<br />
kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />
040 868 0118<br />
marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />
045 343 1227<br />
aino.sillanpaa(at)edu.veteli.fi<br />
040 515 1194<br />
seppo.saatela(at)yrkesakademin.fi<br />
Alueasiamies:<br />
Tuula Ala-Lantela<br />
Länsirannantie 428 C<br />
62620 Ala-Seppä<br />
040 842 1484<br />
tuula.alantela(at)gmail.com<br />
38
Toimihenkilöt:<br />
Paula Kotirinta<br />
sihteeri<br />
Lasse Mansikka-aho<br />
tiedotussihteeri<br />
Miia Raunio<br />
koulutussihteeri<br />
Outi Pyykkö<br />
yhdistystietouskoul.<br />
Sirpa Kotamäki<br />
taloudenhoitaja<br />
Antti Hynönen<br />
nettivastaava<br />
Risto Haverinen<br />
liikuntavastaava<br />
Valtuutetut:<br />
Martin Ahlskog<br />
FSL<br />
Olli Autio<br />
OAJ-YSI<br />
Inger Damlin<br />
FSL<br />
Minna Herttua-Niemi<br />
LTOL<br />
Hanna Ikonen<br />
LTOL<br />
Jarmo Juupaluoma<br />
OAJ-YSI<br />
Kari Nieminen<br />
OAJ-YSI<br />
Matti Sippola<br />
OAJ-YSI<br />
Jaakko Syrjänen<br />
OAJ-YSI<br />
Susanne Wickström<br />
LTOL<br />
Ulla-Maria Åstrand<br />
OAJ-YSI<br />
Ala-Vallintie 524<br />
61600 Jalasjärvi<br />
Länsitie 2<br />
63500 Lehtimäki<br />
Vennäntie 5<br />
61500 Isokyrö<br />
Riskulankaari 13<br />
60220 Seinäjoki<br />
Pitkäkatu 54 A 2<br />
65100 Vaasa<br />
Putkitie 21<br />
63680 Hakojärvi<br />
Aapunkarintie 98<br />
68210 Marinkainen<br />
Riippavägen 60<br />
68410 Nedervetil<br />
Hovioikeudenp. 2 A 10<br />
65100 Vaasa<br />
Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Hämeenlinnank. 8 H 63<br />
65350 Vaasa<br />
Kulmatie 6 A<br />
62100 Lapua<br />
Pikkukotamäki 4<br />
65380 Vaasa<br />
Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />
60220 Seinäjoki<br />
Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
Martantie 2<br />
61800 Kauhajoki<br />
Markusbackantie 113<br />
68410 Alaveteli<br />
050 492 1168<br />
paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />
040 559 4033<br />
mansikkalasse(at)gmail.com<br />
050 565 0864<br />
miia.raunio(at)vaasa.fi<br />
044 521 2996<br />
outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />
0400 454 312<br />
sirpa.kotamaki(at)uwasa.fi<br />
0400 772 558<br />
antti.hynonen(at)alavus.fi<br />
041 545 9202<br />
risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />
050 377 7188<br />
martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />
040 778 2394<br />
olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2907<br />
minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />
040 700 9899<br />
hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />
050 355 3056<br />
jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />
040 577 9984<br />
Kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 354 9175<br />
jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />
044 780 9153<br />
susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />
040 129 2096<br />
ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />
OAJ:n hallitus:<br />
Inger Damlin Låtnevägen 186<br />
66600 Vörå<br />
Matti Sippola Metsurinlenkki 16<br />
60200 Seinäjoki<br />
OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />
aluetoimisto<br />
Kauppapuistikko 4 as 20<br />
65100 Vaasa<br />
045 804 2770<br />
inger.damlin(at)korsholm.fi<br />
040 755 2615<br />
matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />
050 533 9949<br />
taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />
www.oajpohjanmaa.fi<br />
39
40
Change language