Pohjanmaan_opettaja_2_2017
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Opettajan professio<br />
Opettajan professio on noussut<br />
syksyn aikana voimakkaasti esille<br />
OAJ:n eri toimikunnissa ja hallituksenkin<br />
työskentelyssä. Opettajan<br />
ammatti halutaan nostaa sille arvotasolle,<br />
jolle se arvostettuna yhteiskunnallisena<br />
ammattina kuuluu.<br />
Professio määritellään vahvaksi ja<br />
erikoisosaamiseen perustuvaksi ammatiksi.<br />
Professionaaliseen asemaan<br />
liittyy usein tavallista suurempi autonomia<br />
työnteossa. Tyypillisimpiä ja vanhimpia<br />
professioita ovat papin, lääkärin ja lakimiehen<br />
ammatit. Nyt opettajuus halutaan nostaa tähän<br />
samaan ryhmään.<br />
Professio perustuu ammatillisille arvokäsitteille.<br />
OAJ:n perusarvoja ovat yhteisöllisyys,<br />
oikeudenmukaisuus ja edelläkävijyys. Nämä tulevat<br />
näkymään työskentelyssä, jossa profession<br />
määritelmää opettajuudelle laaditaan.<br />
Opettajan ammatin arvostuksen puolesta tulee<br />
taistella. On jo esimerkkejä siitä, että opettajia<br />
irtisanotaan ja heidän työtään palkataan<br />
jatkamaan erityyppisiä ohjaajia pienemmillä<br />
kustannuksilla. Räikein esimerkki on Hyria, ammattioppilaitos,<br />
joka sijaitsee Hyvinkään ja Riihimäen<br />
seuduilla. Hyria on vaihtanut 17 <strong>opettaja</strong>a<br />
15 ohjaajaan rahoitusleikkauksiin vedoten.<br />
Samantyyppisiä ratkaisuja on tehnyt myös<br />
Koulutuskeskus Salpaus Lahden seudulla. Jos<br />
oppilaitos ei pysty palkkaamaan ammattitaitoisia<br />
opettajia koulutusta varten, herää kysymys,<br />
onko tällaisella oppilaitoksella enää oikeutta ja<br />
mahdollisuutta toimia. OAJ on ottanut tiukan<br />
linjan Hyrian kaltaisten toimien johdosta.<br />
Seuraavissa eduskuntavaaleista<br />
noussee yhdeksi keskeiseksi koulutuspoliittiseksi<br />
teemaksi oppivelvollisuuskysymys.<br />
OAJ on jo aikaisemmin<br />
ajanut oppivelvollisuuden<br />
pidentämistä. Suurin ongelma on<br />
peruskoulun jälkeiset jatko-opinnot.<br />
3 % nuorista ei jatka mihinkään koulutuksen<br />
perusasteen jälkeen. Nuorista<br />
15 % ei suorita toisen asteen<br />
tutkintoa. Suomessa on 600 000<br />
työikäistä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa.<br />
Heistä vain 40 % käy töissä. Muun muassa tähän<br />
ongelmaan haetaan ratkaisua mahdollisella oppivelvollisuuden<br />
nostolla. Keskusteluissa on noussut<br />
esiin myös kysymys, onko oppivelvollisuus<br />
oikea käsite vai pitäisikö puhua oppioikeudesta.<br />
Toisen asteen koulutuksen lisäksi nuori voi<br />
jatkaa 10-luokalle, valmistavaan koulutukseen<br />
tai työpajoihin. Moni koulutuksen järjestäjä on<br />
hieman nihkeä perustamaan 10-luokkia. Voisiko<br />
porkkanana perustamiseen olla samantyyppinen<br />
valtionapujärjestelmä, joka on mm. valmistavan<br />
opetuksen puolella. Siellä koulutuksen järjestäjille<br />
maksetaan kaksinkertainen valtionapu<br />
maahanmuuttajaoppilaille yhden vuoden ajalta.<br />
Tuplavaltionapu voisi kannustaa koulutuksen<br />
järjestäjiä ns. lisäluokan perustamiseen nykyistä<br />
helpommin.<br />
Matti Sippola<br />
OAJ:n hallituksen jäsen<br />
OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />
hallituksen mandaatilla<br />
Jäsenyys tuo turvaa<br />
OAJ on jäsenten ammatillinen edunvalvoja ja keskeinen koulutuspoliittinen<br />
vaikuttaja. Opettajista noin 95 % on valinnut OAJ:n.<br />
8
Change language