Pohjanmaan Opettaja 2/2016
20.10.2016 • Views
Share Embed Flag

Pohjanmaan Opettaja 2/2016

ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
  • No tags were found...
aohynone

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

ILMOITUS<br />

Ainutlaatuista<br />

Turvaa OAJ:n<br />

jäsenille<br />

Turva mukana:<br />

Opetusalan ammattijärjestö OAJ<br />

ry on vakuuttanut sinut Turvassa<br />

vapaa-ajan matkustajavakuutuksella.<br />

Myös matkatavarat on<br />

vakuutettu. Jäsenvakuutukseen<br />

kuuluvat myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus<br />

sekä ammatillinen<br />

vastuu- ja oikeusturvavakuutus.<br />

Liiton järjestötehtävissä ja<br />

-tilaisuuksissa ollessasi kuulut<br />

järjestövakuutuksen piiriin.<br />

Keskittämällä parhaat<br />

edut<br />

Liiton tarjoamien vakuutusten<br />

lisäksi saat Turvasta kaikki<br />

tarvitsemasi vakuutukset itsesi ja<br />

perheesi turvaksi. Liiton jäsenenä<br />

saat heti kättelyssä koti-,<br />

henkilö- ja kaskovakuutuksista<br />

pysyvän 10 % liittoalennuksen.<br />

Mitä pitempään olet asiakkaamme,<br />

sitä enemmän saat alennusta:<br />

vuosittainen omistaja-asiakkaan<br />

alennus on 5-10 %. Lisäksi<br />

kun keskität kaikki vakuutuksesi<br />

Turvaan, hyödyt alennuksista<br />

vielä enemmän.<br />

Parasta turvaa vain<br />

ammattiliittojen jäsenille<br />

Liittokasko on paras autovakuutuksemme.<br />

Se sisältää erinomaisen<br />

bonusedun: bonuksesi eivät<br />

tipu, vaikka vahinko sattuisikin,<br />

jos olet ajanut kolme vuotta<br />

ilman vahinkoja. Lisäksi Liittokasko<br />

sisältää muun muassa<br />

mainion sijaisautoedun: matkasi<br />

jatkuu vaikka autosi hyytyisi<br />

teknisen vian vuoksi.<br />

Henkivakuutuksella autat lähimmäisiäsi<br />

vielä pilvenkin reunalta.<br />

Turvan Henkikulta ja Parikulta<br />

ovat erikoishinnoiteltuja henkivakuutuksia<br />

perheesi turvaksi.<br />

Liiton jäsenenä hyödyt<br />

myös näin<br />

Työttömyyden kohdatessa<br />

Ammattiliittoon kuuluva työtön<br />

asiakas saa pyytäessään kuuden<br />

viikon korottoman lisämaksuajan<br />

vakuutusmaksuihinsa.<br />

Jos työttömyyden aikana sattuu<br />

vahinko rakennukselle tai irtaimistolle,<br />

ammattiliiton jäsen saa<br />

kotivakuutuksesta korvausta<br />

kerran ilman perusomavastuuta<br />

(130 €).<br />

Kodinhoitoapua toipilaalle<br />

Kun sinulla on Turvassa kotivakuutus,<br />

sinulla on mahdollisuus<br />

saada korvausta tapaturman<br />

jälkeisenä toipilas aikana<br />

käytetyistä kodinhoitopalveluista.<br />

Tutustu etuun tarkemmin<br />

<br />

etu<br />

Etua jälkikasvulle<br />

Omaan kotiinsa muuttava lapsi<br />

perii vanhempiensa omistajaasiakasalennukset<br />

koti-, henkilöja<br />

kaskovakuutuksissa.<br />

Korvauksia<br />

nopeasti verkossa<br />

Tiesithän? OAJ:n jäsenenä käytössäsi<br />

on kätevä sähköinen<br />

korvauspalvelu. Lue tästä ja<br />

muista eduistasi lisää osoitteessa

Show is<br />

going on!<br />

Showen<br />

fortsätter!<br />

Syyslukukausi on puolessa ja todella<br />

paljon on jo ehtinyt tapahtua<br />

muutaman kuukauden aikana OAJ:n<br />

toiminta-alueilla. Kaikilla sektoreilla<br />

kuhisee. Vaikka paljon hyviä asioita<br />

tapahtuu ja koulutusta esimerkiksi<br />

uusien opetussuunnitelmien kautta<br />

kehitetään, kaikki kuhina ja porina ei<br />

kuitenkaan ole myönteistä.<br />

Jatkuva toimintaresursseista taisteleminen<br />

alkaa helposti uuvuttaa, mutta nyt ei<br />

ole varaa uupua. Edessä ovat ensi keväänä kuntavaalit<br />

ja niissä valitaan päättäjät uusiin kuntiin,<br />

joiden tehtävistä yli puolet, jopa 80 prosenttia,<br />

koskevat koulutusta ja varhaiskasvatusta. Kuntapäättäjä<br />

on ratkaisevassa asemassa koulutuksen<br />

ja kasvatuksen resursseista päätettäessä ja niitä<br />

kohdennettaessa.<br />

Rohkaisen ja vetoan, että nyt kaikilla alueilla<br />

ja kaikissa kunnissa OAJ:n paikalliset toimijat<br />

tekevät kaiken voitavansa koulutus- ja kasvatuskysymysten<br />

esiin nostamiseksi kuntavaalikeskusteluissa<br />

ja -teemoina. Kuten vaalilaulussamme<br />

sanotaan, ellet äänestä Suomi hölmistyy (ääniopetukselle.fi).<br />

Perusopetuksessa alkoi uusien opetussuunnitelmien<br />

aika. Yksi osa uudistamistarvetta on välttämätön<br />

harppaus kohti digitalisoitunutta yhteiskuntaa,<br />

työtä ja palveluita. Siksi tarvitsemme<br />

digiloikan, jota tuetaan ensimmäisessä vaiheessa<br />

perusopetuksen tutoropettaja-järjestelmällä. Sitä<br />

valtiovalta tukee mittavalla korvamerkityllä resurssilla<br />

ja siihen on jokaisen koulutuksenjärjestäjän<br />

lähdettävä. Vahditaan, että niin käy.<br />

Lukioissakin ovat uudet opetussuunnitelmat<br />

käytössä ja on saatu ensi kokemukset sähköisistä<br />

ylioppilaskirjoituksista. Kehittäminen ei kuitenkaan<br />

saa jäädä siihen. Tulee muistaa lukiokoulutuksen<br />

ydintehtävä, valmistaminen korkeaasteen<br />

opintoihin.<br />

Myös varhaiskasvatuksen lainsäädännön uu-<br />

Terminen är halvvägs och mycket<br />

har hänt under hösten inom<br />

OAJ:s verksamhetsområden. Mycket<br />

gott är på gång, exempelvis i och med<br />

de nya läroplanerna, men allt är inte<br />

positivt.<br />

Det är utmattande att ständigt<br />

strida om verksamhetsresurserna,<br />

men vi får inte bli slutkörda. Vi har<br />

ett kommunalval på våren och då<br />

väljs beslutsfattare till kommunerna som har nya<br />

uppgifter. Mer än hälften och ända upp till 80<br />

procent av kommunernas uppgifter gäller utbildning<br />

och småbarnspedagogik. De kommunala<br />

beslutsfattarna spelar en avgörande roll vad<br />

gäller utbildningsresurserna och hur de fördelas.<br />

Jag uppmuntrar och vädjar till alla OAJ-aktiva<br />

i alla regioner och alla kommuner att göra<br />

sitt yttersta för att lyfta fram frågor om utbildning<br />

och fostran som valteman och i valdebatter.<br />

OAJ:s devis är ”Rösta – låt inte Finland fördummas”.<br />

Den grundläggande utbildningen har fått<br />

ny läroplan. En del av moderniseringen är ett<br />

nödvändigt steg mot digitalisering av samhället,<br />

arbetet och servicen. Ett digitalt språng behövs<br />

och den första etappen stöds av tutorlärare i alla<br />

skolor som statsmakten ger öronmärkta pengar<br />

för. Alla utbildningsanordnare ska gå med i det<br />

här – det ska vi hålla efter.<br />

Också gymnasiet har ny läroplan och de<br />

första elektroniska proven i studentexamen har<br />

skrivits. Men fortsatt utveckling behövs och man<br />

bör komma ihåg att gymnasieutbildningens<br />

kärnuppgift är att förbereda för högskolestudier.<br />

Lagstiftningsreformen som gäller småbarnspedagogiken<br />

fortsätter. Precis som OAJ har<br />

krävt. Vi strävar efter att påverka att den halvdana<br />

lagen om småbarnspedagogik kommer att<br />

slutföras och att brister i den nuvarande lagstiftningen<br />

korrigeras. OAJ lyfter starkt fram alla<br />

3

distaminen jatkuu. Sitähän OAJ on vaatinutkin.<br />

Pyrimme vaikuttamaan siihen, että nykyinen<br />

torso varhaiskasvatuslaki saatetaan loppuun ja<br />

korjataan nykyisessä laissa olevia puutteita. Toisaalta<br />

OAJ haluaa nostaa vahvasti esiin kaikkien<br />

lasten oikeuden pedagogiseen varhaiskasvatukseen<br />

ja kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä<br />

ja yliopistoja kehittämään yhdessä varhaiskasvatusta<br />

tutkimuksen pohjalta.<br />

Ammatillinen koulutus on kovan paikan<br />

edessä. Hallitus aikoo toteuttaa edelliseltä hallitukselta<br />

perimänsä 190 miljoonan euron leikkaukset<br />

jo ensi vuonna ja vuotta myöhemmin<br />

tulisi voimaan reformi eli laaja ammatillisen<br />

koulutuksen työelämälähtöisyyttä korostava<br />

uudistus. OAJ samoin kuin koko ammatillisen<br />

koulutuksen kenttä koulutuksen järjestäjistä<br />

opiskelijoihin tyrmää leikkauksen. Mikäli rahat<br />

viedään rakennemuutoksen edellä, tulee reformista<br />

pitkälti vain sopeutumista pienennettyyn<br />

budjettiin. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen<br />

näkökulmasta tai laadun parantamisesta<br />

ei voi juuri puhua.<br />

OAJ on varoittanut, että reformi ei saa johtaa<br />

liian kapeaan kuvaan ammattiin opiskelusta. Näkyvillä<br />

oleva uudistus tarkoittaa itseasiassa sitä,<br />

ettei ammatillinen koulutus voi, eikä sen edes<br />

tule luvata enää ammattitaitoista työvoimaa.<br />

Tätä murheellista listaa voisi jatkaa kaikkien<br />

koulutusmuotojen osalta. Yliopistoilta ja<br />

ammattikorkeakouluilta leikataan ja rakenteet<br />

paukkuvat, aikuiskoulutus on ollut kurimuksessa,<br />

heittopussina, jo vuosia. Taiteen perusopetus<br />

ja vapaa sivistystyö menettävät valtionosuuksiaan.<br />

Sivistys-Suomen suunta onkin pahasti<br />

hukassa. Entistäkin ajankohtaisemmaksi tulee<br />

OAJ:n vaatimus laajasti koko koulutusketjua<br />

koskevasta tulevaisuusohjelmasta.<br />

barns rätt till kvalitativ småbarnspedagogik och<br />

uppmuntrar undervisnings- och kulturministeriet<br />

och universiteten att tillsammans utveckla<br />

småbarnspedagogiken på basis av forskning.<br />

Yrkesutbildningen är hårt pressad. Regeringen<br />

har för avsikt att redan nästa år genomföra<br />

nedskärningar på 190 miljoner euro som den<br />

förra regeringen beslutade om. Ett år senare avses<br />

en omfattande reform träda i kraft som betonar<br />

yrkesutbildningens samverkan med arbetslivet.<br />

OAJ är, liksom hela yrkesutbildningen ända<br />

från utbildningsanordnare till studerande, emot<br />

nedskärningarna. Om pengar dras bort före den<br />

strukturella förändringen, kommer reformen<br />

att till stor del enbart gå ut på anpassning till<br />

en minskad budget. Man kan knappast tala om<br />

utveckling av yrkesutbildningen eller förbättring<br />

av kvaliteten.<br />

OAJ har varnat för att reformen inte får leda<br />

till en alltför snäv bild av yrkesstudier. Men den<br />

reform som nu hägrar innebär i själva verket att<br />

yrkesutbildningen varken kan eller ens bör utlova<br />

yrkesskicklig arbetskraft.<br />

Denna bedrövliga lista kan man fortsätta beträffande<br />

alla utbildningsformer. Universiteten<br />

och högskolorna drabbas av nedskärningar och<br />

strukturerna knakar. Vuxenutbildningen har utarmats<br />

redan i många års tid. Den grundläggande<br />

konstundervisningen och det fria bildningsarbetet<br />

förlorar statsandelar. Bildningen i Finland<br />

saknar helt och hållet riktning. OAJ:s krav på ett<br />

framtidsprogram som omfattar all utbildning är<br />

mer angeläget än någonsin.<br />

Det tog 16 månader att nå ett konkurrenskraftsavtal.<br />

Efter många färgstarka skeden kom<br />

man slutligen i mål när kommunsektorns avtal<br />

undertecknades 5.9.<strong>2016</strong>. I början gick statsmakten<br />

exceptionellt hårt åt arbetsmarknads-<br />

Toimituskunta:<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

lassema@suomi24.fi<br />

040 559 4033<br />

Sara Nyholm, YLL<br />

Anne Ojalehto, OAO<br />

Tiina Kankkonen, OAY<br />

Antti Hynönen, OAY<br />

Mikko Metsäranta OAY<br />

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />

Hanna Ikonen, LTOL<br />

Taina Saikkonen<br />

ISSN:<br />

0785-9260<br />

Painopaikka:<br />

Waasa Graphics Oy<br />

Kansikuva:<br />

Matti Sippola<br />

4

Kilpailukykysopimusta, kikyä, tehtiin 16<br />

kuukautta. Monien värikkäitten vaiheiden jälkeen<br />

se saatiin maaliin 5.9.<strong>2016</strong>, kun kunta-alan<br />

sopimukset allekirjoitettiin. Alussa valtiovalta<br />

hääräsi poikkeuksellisen ahkerasti työmarkkinakentällä<br />

hallituksen uhkaillessa jatkuvasti pakkolainsäädännöllä,<br />

ellei työmarkkinakenttä suostu<br />

saneluratkaisuihin. Tämä johti muun muassa<br />

kymmenien tuhansien osallistujien mielenilmaisuun<br />

18.9.2015 Rautatientorilla.<br />

OAJ ja JUKO ovat koko ajan olleet laajan yhteiskuntasopimuksen<br />

kannalla, mutta olemme<br />

koko ajan edellyttäneet sopimuksesta tasapainoista.<br />

Olemme vaatineet, että sopimuksen on<br />

uskottavasti ja konkreettisesti tuettava työllisyyttä<br />

ja työpaikkojen lisääntymistä Suomessa. Nyt<br />

onkin lupa odottaa yksityisen sektorin laajoja<br />

ja vaikuttavia toimia, joiden seurauksena investointeja<br />

tehdään Suomeen ja työpaikkoja syntyy.<br />

Kilpailukykysopimuksessa ei ole kyseessä<br />

puhdasverinen työmarkkinaratkaisu, vaan<br />

tulo- ja palkkapoliittinen kokonaisratkaisu, jossa<br />

valtiovalta on yksi osapuoli. Julkisen sektorin<br />

työntekijät jäivät kaikista suunnista vaille tukea.<br />

Kun julkiselle sektorille sovittiin epäoikeudenmukainen<br />

lisätaakka määräaikaisen osittaisen<br />

lomarahaleikkauksen muodossa, sen takana nimenomaan<br />

oli myös lupaus työpaikkojen säilymisestä.<br />

Nyt kokonaisuus on katsottu tasapainoon<br />

yhdessä valtiovallan kanssa.<br />

Yksikään kunnallinen työnantaja ei voi perustella<br />

palkkakulujen leikkausvaatimuksia ainakaan<br />

kiky-sopimuksella. Helmikuun alusta 2017<br />

voimaantulevat uudet kiky-ratkaisun mukaiset<br />

sopimukset tuovat työnantajille pikemminkin<br />

ennakoitavuutta ja vakautta taloudenpitoon.<br />

Sopimukset ulottuvat 31.1.2018 saakka. Se<br />

ajankohta tulee yllättävän äkkiä. Valmistautuminen<br />

seuraavaan kierrokseen, liittokierrokseen on<br />

jo alkanut.<br />

Yhtään hetkeä ei kuitenkaan ole ollut eikä<br />

näytä olevan varaa järjestön ja järjestössä vetää<br />

henkeä. Edunvalvontaa jäsenistön hyväksi ja<br />

työn tekemisen edellytysten turvaamiseksi tarvitaan<br />

taukoamatta ja väsymättä.<br />

Voimia kuitenkin kaikille jäsenille ydintehtävään:<br />

oppimisen edistämiseen. Te olette siinä<br />

ammattilaisia!<br />

fältet och regeringen hotade ständigt med<br />

tvångslagstiftning ifall arbetsmarknadsfältet inte<br />

hukade sig. Det här ledde bland annat till en manifestation<br />

som samlade tiotusentals deltagare<br />

till Järnvägstorget i Helsingfors 18.9.2015.<br />

OAJ och FOSU har alltid varit för ett omfattande<br />

samhällsfördrag, men alltid förutsatt en<br />

balanserad överenskommelse. Vi har krävt ett avtal<br />

som på ett trovärdigt och konkret sätt stödjer<br />

sysselsättningen och ökar arbetsplatserna. Nu är<br />

det rätt att förvänta sig omfattande åtgärder av<br />

den privata sektorn som resulterar i att investeringar<br />

görs i Finland och att arbetsplatser skapas.<br />

Konkurrenskraftsavtalet är inte en renodlad<br />

arbetsmarknadsuppgörelse. Det handlar om en<br />

inkomst- och lönepolitisk helhetslösning med<br />

statsmakten som en part. Arbetstagarna inom<br />

den offentliga sektorn lämnades utan stöd från<br />

alla håll. När den offentliga sektorn drabbades<br />

av en illojal tilläggsbörda i form av att semesterpengen<br />

skärs ned på visstid, fanns uttryckligen<br />

ett löfte om att arbetsplatserna kvarstår. Nu har<br />

helheten balanserats tillsammans med statsmakten.<br />

Ingen kommunal arbetsgivare kan motivera<br />

lönebesparingskrav åtminstone med hänvisning<br />

till konkurrenskraftsavtalet. Från början av februari<br />

2017 kommer avtalen i enlighet med<br />

konkurrenskraftsuppgörelsen snarare att ge arbetsgivaren<br />

förutsägbarhet och stabilitet beträffande<br />

ekonomin.<br />

Avtalen sträcker sig fram till 31.1.2018. Den<br />

här tidpunkten kommer förvånansvärt snabbt.<br />

Förberedelser inför nästa omgång har redan påbörjats<br />

- en avtalsrörelse på förbundsnivå.<br />

Vi har inte kunnat dra andan ett endaste ett<br />

ögonblick och det kan vi inte framöver heller.<br />

Oavbruten och outtröttlig intressebevakning<br />

behövs till gagn för medlemmarna och för att<br />

trygga de resurser som behövs för arbetet.<br />

Jag tillönskar alla medlemmar krafter i kärnuppgiften<br />

att främja lärandet. Det är ni proffs på!<br />

Olli Luukkainen<br />

ordförande<br />

Olli Luukkainen<br />

puheenjohtaja<br />

5

Opettajien<br />

toimenkuva<br />

K<br />

ilpailukykysopimus lisäsi kaikkien<br />

sopimuksen piirissä olevien<br />

työntekijöiden työaikaa 24 tuntia<br />

vuodessa. Lisäksi julkisen sektorin<br />

lomarahoja vähennetään 30 prosenttia<br />

nykytasosta vuosina 2017–2019.<br />

Työntekijän työeläkemaksu nousee<br />

asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä<br />

vuosina 2017–2020. Työttömyysvakuutusmaksu<br />

nousee samalla<br />

ajanjaksolla 0,85 prosenttiyksikköä.<br />

Työnantajien maksut kevenevät vastaavasti saman<br />

verran. Valtion palkansaajille lupaamat verohelpotukset<br />

eivät näitä leikkauksia kompensoi.<br />

Toisaalta sopimalla vältyimme hallituksen uhkaamilta<br />

pakkolaeilta. Toivottavasti Suomen kilpailukyky<br />

maailmanmarkkinoilla paranee, kun<br />

palkat jäädytetään ja työaika pitenee.<br />

Edellä kerrotun sopimuksen syntyä on seurattu<br />

kuin jännitysnäytelmää reilun vuoden<br />

verran. Vielä pitempään on uutisoitu SOTE–<br />

uudistuksen vaiheita. Opettajien toimenkuviin<br />

hivuttamalla tulevat muutokset sen sijaan eivät<br />

ylitä uutiskynnystä. Hyvä esimerkki on Sosiaali-<br />

ja terveysministeriön ohjeistama Lääkehoidon<br />

suunnitelma koululaisille ja opiskelijoille. Siinä<br />

vanhempien lisäksi velvoitetaan koulujen henkilökuntaa<br />

huolehtimaan oppilaiden lääkehoidosta<br />

koulupäivän aikana. Lisäksi rehtoreiden pitäisi<br />

valvoa toimintaa ja huolehtia siitä, että kouluissa<br />

on tarpeeksi tällaiseen toimintaa perehtynyttä<br />

henkilökuntaa, esimerkiksi kouluavustajia, joilla<br />

on lähihoitajan tutkinto.<br />

Käytäntö vaihtelee kunnittain. Paras tilanne<br />

on kouluissa, joissa kouluterveydenhoitaja on<br />

päivittäin paikalla. Tosin heitäkin on monenlaisia.<br />

Joidenkuiden mielestä terveydenhoitajan<br />

päätehtävä on keskittyä ennaltaehkäisevään<br />

terveydenhuoltoon, akuuttitilanteet ja jatkuvaa<br />

lääkintää vaativat tapaukset kuuluisivat muiden<br />

hoidettaviksi. Kouluterveydenhoitaja on laillistettu<br />

terveydenhuollon ammattilainen. On<br />

pöyristyttävää yrittää sysätä vastuu em. tapauksissa<br />

vaikkapa opettajille, joilla ei yleensä ole mitään<br />

terveysalan koulutusta.<br />

Lärarnas<br />

befattningsbeskrivning<br />

Konkurrenskraftsavtalet innebar<br />

att arbetstiden för alla anställda<br />

som omfattas av avtalet förlängs<br />

med 24 timmar per år. Under åren<br />

2017–2019 skär man dessutom ner<br />

30 procent på semesterpenningen<br />

inom den offentliga sektorn. Under<br />

åren 2017–2020 ökar arbetstagarens<br />

pensionsavgift gradvis med sammanlagt<br />

1,2 procentenheter. Under<br />

samma period stiger även arbetslöshetsförsäkringsavgiften<br />

med 0,85 procentenheter.<br />

Arbetsgivarnas avgifter sänks samtidigt i<br />

motsvarande grad. De skattelättnader som staten<br />

utlovat åt löntagarna kan inte kompensera<br />

dessa nedskärningar. Genom avtalet undviker vi<br />

visserligen de tvångslagar som regeringen hotat<br />

med. Vi får hoppas att frysningen av lönerna och<br />

förlängningen av arbetstiden får Finlands konkurrenskraft<br />

att öka på världsmarknaden.<br />

Uppkomsten av det ovan nämnda avtalet har<br />

varit en spännande följetong som pågått i drygt<br />

ett år. Nyheter om social- och hälsovårdsreformens<br />

olika skeden har varit på tapeten ännu<br />

längre. De förändringar som smygs in i lärarnas<br />

arbete överstiger emellertid inte nyhetströskeln.<br />

Ett bra exempel är medicinvårdsplanen för skolelever<br />

och studerande som innehåller anvisningar<br />

från Social- och hälsovårdsministeriet. I planen<br />

förpliktas skolans personal att ansvara för elevernas<br />

medicinvård under skoldagen utöver föräldrarna.<br />

Samtidigt borde rektorerna övervaka verksamheten<br />

och se till att det finns tillräckligt med<br />

sådan personal i skolorna som är insatta i ämnet,<br />

såsom skolgångsbiträden med närvårdarexamen.<br />

Praxisen varierar skolorna emellan. Bäst är<br />

läget i sådana skolor där det finns en skolhälsovårdare<br />

på plats varje dag. Av dem finns förstås<br />

också många sorter. En del tycker att hälsovårdarens<br />

främsta uppgift är att koncentrera sig på<br />

förebyggande hälsovård. Akuta situationer och<br />

fall som kräver regelbunden medicinering borde<br />

skötas av andra. En skolhälsovårdare är en legitimerad<br />

expert på hälsovård. Det är chockerande<br />

att man försöker fösa över ansvaret i ovan nämn-<br />

6

Toisaalta monet kunnat, esimerkiksi Seinäjoki,<br />

ovat antaneet selkeät kirjalliset ohjeet siitä,<br />

kenellä on oikeus antaa lääkehoitoa kouluissa tai<br />

päiväkodeissa. Tällaiset ohjeet ovat hyvin tarpeellisia,<br />

sillä pienissä yksiköissä ei useinkaan ole<br />

terveydenhoitajaa päivittäin paikalla. Niissä on<br />

pakko kiinnittää huomiota siihen, että avustavassa<br />

henkilökunnassa on sellaisia, joilla on oikeus<br />

antaa lääkehoitoa. Opettajien tehtävä se voi<br />

olla vain äärimmäisissä hätätilanteissa.<br />

Opiskeluhuoltolainsäädäntö on niin ikään<br />

esimerkki sosiaali- ja terveyspuolen lainsäädännön<br />

hivuttamisesta osaksi koulujen arkea. Laki<br />

on sinällään hyvä ja tarpeellinen mutta erittäin<br />

byrokraattinen ja kankea, koska yksilön oikeuksia<br />

jopa ylikorostetaan. Esimerkiksi huoltajilla<br />

tai oppilaalla on oikeus valita, ketkä hänen asiaansa<br />

saavat käsitellä.<br />

Koulujärjestelmä on suunniteltu ison joukon<br />

kouluttamiseen. Siinä ei pääsääntöisesti hoideta<br />

yksittäisen oppilaan asioita vaan opetetaan ja<br />

kasvatetaan koko luokkaa. Lainsäädäntö, jossa<br />

lähtökohtaisesti ajatellaan, että ”vastaanotolle”<br />

tulee yksi henkilö ja asiantuntijalla on silloin aikaa<br />

perehtyä yksilöön ja hänen ongelmiinsa, on<br />

koulumaailmalle vieras. Tiedän, että opettajat ja<br />

lastentarhanopettajat koettavat parhaan kykynsä<br />

mukaan ottaa lapset ja nuoret huomioon yksilöinä,<br />

mutta se ei ole useinkaan isoissa ryhmissä<br />

helppoa.<br />

Koululainsäädäntökin toki tuntee yksilön<br />

oikeudet. Perusopetuslain pykälät kolmiportaisesta<br />

tuesta ottavat huomioon yksilöiden oppiseen<br />

liittyvät erot. Byrokratiaahan nämäkin<br />

säädökset ovat lisänneet, mutta opillisten erojen<br />

huomioon ottaminen on kuitenkin opettajan<br />

perusosaamista.<br />

Tuntuu, että opettajien työhön yritetään hivuttaa<br />

erilaisia sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvia<br />

velvoitteita. Moni opettaja sanoo, että perustehtävä,<br />

opettaminen, jää eri suunnasta tulevien<br />

vaateiden jalkoihin. Opettajien arvokasta työtä<br />

ei saa kuormittaa jatkuvilla perustyölle vierailla<br />

tehtävillä.<br />

Toivotan hyvää alkanutta syksyä kaikille OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong> toimialueen opettajille ja lastentarhanopettajille.<br />

Ari Rousu<br />

puheenjohtaja<br />

OAJ Pohjanmaa<br />

da situationer till exempel till lärarna, som oftast<br />

helt saknar utbildning inom hälsovård.<br />

Många kommuner, till exempel Seinäjoki,<br />

har gått ut med tydliga skriftliga anvisningar för<br />

vem som har rätt att ge medicinsk vård i skolorna<br />

och daghemmen. Dessa anvisningar är<br />

mycket nödvändiga eftersom det ofta inte finns<br />

någon hälsovårdare på plats varje dag i mindre<br />

enheter. I dessa enheter är man tvungen att fästa<br />

uppmärksamhet vid att det finns sådana personer<br />

bland assisterande anställda som har rätt att<br />

ge medicinsk vård. Lärarens uppgift är det endast<br />

i krissituationer.<br />

Även elevvårdslagstiftningen är ett exempel<br />

på hur man föser över lagstiftning inom socialoch<br />

hälsovården till en del av skolornas vardag.<br />

Lagen i sig är bra och nödvändig, men den är<br />

ytterst byråkratisk och styv eftersom man till och<br />

med överbetonar individens rättigheter. Till exempel<br />

vårdnadshavarna eller eleverna har rätt att<br />

välja vilka som får behandla deras ärenden.<br />

Skolsystemet är planerat för att ge utbildning<br />

åt en stor grupp elever. I systemet ingår i regel<br />

inte att sköta enskilda elevers ärenden, utan man<br />

undervisar och fostrar en hel klass. En lagstiftning<br />

där man utgår från att en person kommer<br />

till ”mottagningen” och experten då har tid att<br />

fördjupa sig i individen och dennas problem är<br />

inte bekant i skolvärlden. Jag vet att lärarna och<br />

barnträdgårdslärarna försöker beakta barn och<br />

unga som individer så gott de kan, men det är<br />

oftast inte lätt i stora grupper.<br />

Skollagstiftningen känner visserligen till individens<br />

rättigheter. Paragraferna om trestegsstöd<br />

i lagen om grundläggande utbildning beaktar<br />

inlärningsskillnaderna mellan individerna.<br />

Dessa bestämmelser har naturligtvis även ökat<br />

byråkratin, men att beakta inlärningsskillnader<br />

är i vilket fall som helst en del av lärarens grundläggande<br />

kompetens.<br />

Det känns som att man försöker smyga in<br />

olika krav från social- och hälsovården i lärarnas<br />

arbete. Många lärare säger att den grundläggande<br />

uppgiften, undervisningen, hamnar<br />

i skymundan på grund av alla krav från olika<br />

håll. Lärarnas värdefulla arbete får inte belastas<br />

med fortlöpande uppgifter som inte ingår i det<br />

grundläggande arbetet.<br />

Jag önskar en god fortsättning på hösten till<br />

alla lärare och barnträdgårdslärare i OAJ Österbottens<br />

verksamhetsområde!<br />

Ari Rousu<br />

ordförande<br />

OAJ Österbotten<br />

7

Muutostuulet puhaltavat<br />

Oppilaitosten lukuvuosi on hyvässä<br />

vauhdissa. Syksy on ollut<br />

monella tavalla kiireistä aikaa edunvalvonnan<br />

ja koulutuspolitiikan<br />

alueilla. Perusopetuksessa on otettu<br />

uudet opetussuunnitelmat käyttöön<br />

alakoulujen osalta. Yläkoulut tulevat<br />

mukaan porrastetusti vuosina 2017-<br />

2019. Ammatillisen koulutuksen rakenteet<br />

järkkyvät ja yliopistoillakaan<br />

ei ole helppoa. Varhaiskasvatuksessa<br />

pohditaan, miksi Suomessa osallistuminen varhaiskasvatukseen<br />

jää edelleen alle OECD-keskiarvojen.<br />

Maassamme on uutisoitu lähes vuoden kilpailukykysopimuksen<br />

sisällöistä ja kattavuudesta.<br />

Syksyn aikana sopimusneuvottelut ovat<br />

kärjistyneet muutamiin yksityiskohtiin, joihin<br />

on haluttu vielä varmistuksia ennen kuin nimiä<br />

on kirjoitettu päätöspapereihin. Kuntapuolella<br />

kustannusvaikutukset on haluttu neutraaleiksi,<br />

jotta kunnat eivät olisi joutuneet epäedulliseen<br />

rahoitusasemaan. Tällä on pyritty turvaamaan<br />

kuntatalouden tilanteet kaiken kokoisissa kunnissa.<br />

Hallituksen tavoite oli, että kilpailukykysopimus<br />

kattaa vähintään 90 prosenttia palkansaajista.<br />

Kun tämä lopulta toteutui, verotuksen<br />

on luvattu kevenevän ensi vuonna 515 miljoonalla<br />

eurolla.<br />

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti<br />

<strong>Opettaja</strong>-lehdessä 16/<strong>2016</strong>, kuinka ammatillinen<br />

koulutus on Suomessa vetovoimaista<br />

ja osaamistamme ihaillaan ympäri maailmaa.<br />

Näin varmaan onkin ollut ja on ehkä vielä tälläkin<br />

hetkellä, mutta miten on tulevaisuudessa.<br />

Ammatillisen koulutuksen reformissa kaiken<br />

ydin on se, mitä opiskelija oppii ja osaa. Yhä<br />

enemmän työmarkkinoilta tulee viestiä, että<br />

ammatillisen koulutuksen käyneet osaavat yhä<br />

vähemmän ja vähemmän. Se ei ole mikään<br />

ihme, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana<br />

oppilaitosten lähiopetusta on leikattu lähes<br />

puoleen siitä, mitä se oli aiemmin. Näin ammattitaitoisten<br />

opettajien antama ohjaus ja opetus<br />

jäävät pintaraapaisuksi ja se näkyy lopputuloksissa.<br />

Ammatillisen puolen opettajat sekä<br />

toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa<br />

että ammattikorkeakouluissa<br />

ovat valmiit antamaan oman<br />

ammattitaitonsa täysimittaiseen<br />

käyttöön, mutta sille ei anneta enää<br />

mahdollisuutta.<br />

Ammattikorkeakoulujen osalta<br />

voidaan kysyä, hävitetäänkö ammattikorkeakoulut<br />

kartalta, kuten<br />

OAJ otsikoi. Ammattikorkeakouluja<br />

ollaan "pelastamassa" myymällä ammattikorkeakoulujen<br />

osakkeet vastikkeetta paikallisille<br />

yliopistoille. Kaavailuihin liittyy myös<br />

tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat<br />

tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja,<br />

joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin<br />

maisteritutkinto. Tämä johtaisi suurella todennäköisyydellä<br />

Suomen virallisen linjauksen eli<br />

duaalimallin murenemiseen.<br />

Uudet opetussuunnitelmat on otettu perusopetuksessa<br />

käyttöön alakoulujen osalta elokuun<br />

alusta. Yläkoulujen osalta uudet suunnitelmat<br />

käyttöönotetaan porrastetusti 2017-2019. Lukioiden<br />

osalta siirryttiin myös uusiin opetussuunnitelmiin<br />

tänä syksynä. Keskustelua on<br />

herättänyt, pystytäänkö opetussuunnitelmaa toteuttamaan<br />

tasapuolisesti koko maassa kuntien<br />

erilaisten taloudellisten edellytysten sekä maantieteellisten<br />

eroavuuksien vuoksi. Myös opettajien<br />

täydennyskoulutukseen pitäisi pystyä panostamaan,<br />

jotta opetussuunnitelmaan kirjatut<br />

tavoitteet tulisivat toteutumaan.<br />

Osallistuminen varhaiskasvatukseen jää Suomessa<br />

edelleen alle OECD-keskiarvojen. Varhaiskasvatukseen<br />

osallistui Suomessa vuonna<br />

2013 kolmevuotiaista 68 prosenttia ja neljävuotiaista<br />

74 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa,<br />

Norjassa ja Tanskassa neljävuotiaista 95 osallistuu<br />

varhaiskasvatukseen. PISA 2013 -tutkimuksessa<br />

analysoitiin testissä suoriutumista varhaiskasvatukseen<br />

osallistumiseen. Ne 15-vuotiaat,<br />

jotka olivat olleet ainakin yhden vuoden varhaiskasvatuksessa,<br />

saivat parempia tuloksia kuin oppilaat,<br />

jotka eivät olleet osallistuneet varhaiskasvatukseen.<br />

Ero lukutaidossa vastasi jopa yhden<br />

vuoden opintoja vastaavaa määrää varhaiskas-<br />

8

vatukseen osallistuneiden ja ei-osallistuneiden<br />

välillä.<br />

Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. OAJ on valmistellut<br />

materiaalia kuntavaaleja varten sekä<br />

ehdokkaille että järjestöaktiiveille. Vaalit tulevat<br />

olemaan tärkeät, sillä sote-uudistuksen jälkeen<br />

sivistystoimi on kuntien suurin ja tärkein osaalue.<br />

Vaalien jälkeen uudet kuntapäättäjät tulevat<br />

ottamaan kantaa siihen, mikä on yleissivistyksen<br />

arvostus ja miten resursseja jaetaan kunnan eri<br />

sektoreille. Kuntavaaleihin tulisi saada ehdolle<br />

opettajataustaisia, mutta varsinkin koulutukseen<br />

myönteisesti suhtautuvia ehdokkaita.<br />

Matti Sippola<br />

OAJ:n hallituksen jäsen<br />

OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />

hallituksen mandaatilla<br />

Matti Sippolasta opetusneuvos<br />

Matti Sippolan neuvoskahvit. Matti OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> ay-aktiivien ympäröimänä.<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />

onnittelut Matille!<br />

9

10<br />

Paikallisyhdistys avainasemassa<br />

Tuula Ala-Lantela, OAJ Pohjanmaa alueasiamies<br />

Onko hankala löytää paikallisyhdistykseen<br />

uutta puheenjohtajaa<br />

tai hallituksen jäsentä? Eikö löydy<br />

innostunutta opettajaa ilmoittautumassa<br />

järjestämään yhteistä edunvalvonnallista<br />

tilaisuutta? Käykö niin,<br />

että vaivalla koottuun tilaisuuteen ei<br />

ilmoittaudukaan kukaan? Tämä on<br />

arkipäivää monessa paikallisyhdistyksessä.<br />

Vastuu kerääntyy yhä harvemmille<br />

hartioille ja toimijat väsyvät.<br />

Usko ammattiyhdistystoimintaan hiipuu. Kannattaako<br />

tämä laisinkaan?<br />

Alueasiamiehenä yritän vahvistaa uskoa, että<br />

kyllä kannattaa. Kiertäessäni alueyhdistyksemme<br />

paikallisyhdistyksiä voin vilpittömästi sanoa,<br />

että monessa paikallisyhdistyksessä tehdään asioille<br />

ansiokkaasti jotain ja innostus yhteisten asioiden<br />

eteenpäin viemiseen on suuri. Meillä on<br />

loistavia tyyppejä pistämässä itseänsä likoon joka<br />

päivä. Miten työ sitten kannattaa ja tuo konkreettisia<br />

tuloksia, jää pitkän aikavälin nähtäväksi.<br />

Kaikkeen ei saada muutosta, mutta jos suunta<br />

pidetään oikeana, edistystä tapahtuu. Kannattaa<br />

yrittää koko ajan.<br />

Hallitustyöskentely tuntuu joistakin turhan<br />

jauhamiselta, mutta asioista puhuminen on<br />

ainut tie opettajan työn epäkohtien ja miksei<br />

myös kohokohtien esilletuomiseen. Hallituksen<br />

tehtävä on seurata koulukenttää laajasti ja ohjata<br />

luottamusmiehiä neuvottelemaan hallituksen<br />

esille nostamista asioista. Hallitukseen valituilla<br />

opettajilla on siis aitiopaikka tuoda esille ehdotuksia<br />

esille nostettaviksi asioiksi. Takanapäin<br />

valittaminen ei tuo muutosta. Luottamusmiesten<br />

tehtäväksi jää noiden asioiden neuvottelu<br />

työnantajan kanssa.<br />

Hyvin pitkään paikallisyhdistysten rooli oli<br />

järjestää virkistystä opettajille. Tuo rooli on jäänyt,<br />

mutta entistä painavammaksi tehtäväksi<br />

on noussut edunvalvonta. Paikallisyhdistysten<br />

toiminnasta ja jäsenmaksuista edunvalvontaan<br />

tulisi käyttää leijonan osa. Mitä edunvalvonta<br />

paikallisyhdistyksissä sitten on? Se on vaikkapa<br />

työnantajan tapaamista, esitysten valmistelua,<br />

opettajaryhmien kuuntelua ja koulutuksen puolesta<br />

puhumista. Edunvalvonta on ensisijaisesti<br />

sitä, että paikallisesti valvotaan sopimusten noudattamista.<br />

Paikallisyhdistyksen pitäisi näkyä ja<br />

kuulua.<br />

Paikallisyhdistysten pitäisi myös<br />

järjestää jäsenilleen koulutusta. Virkistystilaisuuksien<br />

kylkeen tulisi aina<br />

laittaa pala edunvalvontaa eli tiedotusta<br />

jäsenille siitä, millaisista asioista<br />

on sopimuksilla sovittu ja mistä<br />

ammattijärjestömme toivoo jäsenten<br />

olevan tarkkoina. OAJ kerää vuosittain<br />

tietoja siitä, millaista koulutusta<br />

paikallisyhdistykset järjestävät, jotta<br />

nähdään ovatko kaikki jäsenemme<br />

tasavertaisessa asemassa tietoisina järjestömme<br />

yhteisistä tavoitteista. Mitä paremmin tavalliset<br />

opettajajäsenet saavat paikallisyhdistyksessä<br />

ajantasaista ja oikeaa tietoa, sitä varmemmin he<br />

osaavat toimia paikallisissa nopeasti eteen tulevissa<br />

tilanteissa oikein.<br />

Vaikka OAJ, alueyhdistys tai paikallisyhdistys<br />

tekisivät työtä hiki hatussa, oleellista on<br />

kuitenkin se, miten yksittäinen opettaja omassa<br />

työssään näkee ammattiyhdistystoiminnan tai<br />

työ- ja virkaehtosopimuksen merkityksen. Sitä<br />

ei voi arvostaa, josta ei tiedä mitään. Tutustumalla<br />

paikallisyhdistyksen kautta ammattiyhdistystoiminnan<br />

tavoitteisiin tai työ- ja virkaehtosopimusten<br />

sisältöihin voi huomata, että kaiken<br />

tavoitteena on puolustaa yksittäisen tavallisen<br />

opettajan työtä ja toimeentuloa. Vilpittömästi<br />

halutaan hyvää kouluasteesta riippumatta jokaiselle<br />

opettajalle.<br />

Yksin on kuitenkin vaikea muuttaa mitään.<br />

Tarvitaan joukkovoimaa ja joukkovoima on niin<br />

vahvaa kuin sen heikoin lenkki. Hallitukseen<br />

kannattaa hakeutua ja jokaisen jäsenen tulisi<br />

hankkia perustietoa opettajien oikeuksista ja<br />

velvollisuuksista vaikkapa paikallisyhdistyksen<br />

koulutusten kautta. Kaikki kuitenkin pohjimmiltaan<br />

haluavat tehdä oikein, mutta oikein tekemiseen<br />

tarvitaan tietoa siitä, mikä on oikein.<br />

Nyt jos milloinkaan paikallisyhdistystoiminnalle<br />

on erityisen tärkeä aika. Opettajien työaikajärjestelmää<br />

suunnitellaan lähdettäväksi kokeilemaan<br />

vuosityöaikaa kohden, sote-uudistus<br />

saattaa jättää koulutustoiminnan kunnan ainoaksi<br />

toiminnaksi, paikallinen sopiminen tulee ja<br />

jokaisella kouluasteella on omat erityishuolensa.<br />

Yhdessä kaikesta tästä voidaan saada tolkkua ja<br />

selvitä opettajan vaativasta, raskaasta työstä. Nyt<br />

kaikki osallistumaan paikallisyhdistysten vuosikokouksiin,<br />

ilmoittautumaan paikallisyhdistyk-

Ruotsi tekee toisin kuin Suomi<br />

Tuoreimman PISA-tutkimuksen<br />

tulokset julkaistaan tulevana<br />

itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.<br />

Silloin selviää, miten suomalainen<br />

peruskoulu on onnistunut luonnontieteiden<br />

opetuksessaan muihin tutkimuksessa<br />

mukana oleviin maihin<br />

verrattuna. Suomi on perinteisesti<br />

menestynyt hyvin tässä OECD:n<br />

järjestämässä 15-vuotiaiden luonnontieteiden,<br />

matematiikan ja äidinkielen<br />

taitoja mittaavassa kokeessa, mutta viime<br />

vuosina saavutukset ovat olleet laskusuunnassa.<br />

Edellisessä, vajaat kolme vuotta sitten julkaistussa<br />

tutkimuksessa Suomi putosi matematiikan<br />

osaamisessa kymmenen parhaan joukosta. Koulutusleikkauksien<br />

Suomessa odotetaankin nyt<br />

pelolla uusimman PISA-tutkimuksen tuloksia.<br />

Samaan aikaan, kun Suomen hallitus leikkaa<br />

opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta jopa 600<br />

miljoonaa euroa, tehdään naapurimaassamme<br />

Ruotsissa päinvastoin. Kun Suomessa leikataan,<br />

niin samaan aikaan Ruotsissa tehdään hallituksen<br />

toimesta suuria investointeja koulutukseen ja<br />

tutkimukseen. Ruotsissa nähdään, että maa ei voi<br />

pärjätä globaalissa kilpailussa, jos se ei ole osaamisen<br />

ykkönen maailmassa. Jo tänä vuonna Ruotsin<br />

valtio laittaa koulutukseen ja tutkimukseen rahaa<br />

7,2 miljardia euroa. Ruotsin korkeakoulutuksesta<br />

ja tutkimuksesta vastaava ministeri Helene<br />

sen koulutuksiin ja antamaan oma panos oman<br />

paikkakunnan opettajien edunvalvontaan!<br />

Riittävätkö paikallisyhdistyksen resurssit<br />

kaikkeen tähän? OAJ suosittelee järjestörakenneuudistuksen<br />

kautta paikallisyhdistysten muuttamista<br />

työnantajakohtaisiksi paikallisyhdistyksiksi,<br />

joiden jäsenmäärä olisi yli 50 henkilöä. Toteutukseen<br />

OAJ tarjoaa porkkananrahaa siirtymäkaudelle.<br />

Paikallisyhdistyksissä tämäkin kannattaa<br />

ottaa mietinnän alle. Miten meillä toteutuisi<br />

työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset? Muutamat<br />

esimerkit alueellamme antavat positiivista<br />

palautetta ja edunvalvonnan kannalta tällainen<br />

muutos toisi varmasti neuvottelukumppanit selkeämmin<br />

yhteen sekä tarjoaisi mahdollisuuden<br />

vahvempaan edunvalvontaan. Tästä kannattaa<br />

keskustella. Tietoa järjestörakenneuudistuksesta<br />

lähetetään OAJ:stä suoraan paikallisyhdistyksiin<br />

Hellmark kirjoitti Svenska Dagbladetissa<br />

alkusyksystä, että hallituksen tavoitteena<br />

on nostaa Ruotsi maailman<br />

johtavaksi tietoyhteiskunnaksi sekä<br />

ykköseksi tutkimuksessa ja innovaatioissa.<br />

Hellmarkin mukaan Ruotsin<br />

liike-elämä ja koko hyvinvointiyhteiskunta<br />

ovat riippuvaisia yliopistoissa<br />

ja korkeakouluissa tehtävästä tutkimuksesta<br />

ja osaamisen kehittämisestä.<br />

Hellmarkin mukaan Ruotsi ei aio seurata<br />

monissa maissa vallalla olevaa koulutusmenojen<br />

säästötrendiä, vaan Ruotsin hallitus pyrkii<br />

koulutukseen tehtävillä investoinneilla vahvistamaan<br />

yhteiskunnan rakenteita.<br />

Myös Suomi pyrkii tutkimuksen ja innovaatioiden<br />

ykkösmaaksi. Keinot ovat kuitenkin<br />

erilaiset kuin Ruotsissa. Kun Ruotsissa koulutus<br />

nähdään investointina tulevaisuuteen, pidetään<br />

sitä meillä Suomessa kulueränä. Kansainvälinen<br />

kilpailukykymme ei kohene arvokkaimmasta<br />

pääomastamme, koulutuksesta leikkaamalla.<br />

Hyvää loppuvuotta kaikille <strong>Pohjanmaan</strong> opettajan<br />

lukijoille!<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

lassema@suomi24.fi<br />

tämän syksyn aikana.<br />

Paikallisten toimijoiden jaksamista voi lisätä<br />

helpolla tavalla. Sovitaanko niin, että seuraavaksi<br />

kun tapaat paikallisyhdistyksesi puheenjohtajan,<br />

paiskaat hänen kanssaan kättä ja sanot ”kiitos”.<br />

Hän on tehnyt puolestasi paljon näkymätöntä<br />

työtä. Hän on odottanut sinua moneen paikallisyhdistyksen<br />

tilaisuuteen ja miettinyt, miten<br />

juuri sinun asiasi saataisiin paremmalle tolalle.<br />

Hän välittää. Samoin kun tapaat paikallisen pääluottamusmiehen<br />

tai luottamusmiehen, taputat<br />

häntä olalle ja sanot saman taikasanan ”kiitos”.<br />

Hän on turvanasi, jos jotain erityistä sattuu ja<br />

et tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä. Joskus sitten<br />

joku tulee kättelemään tai taputtamaan olalle sinua<br />

ja silloin tiedät, että yhteisten asioiden eteen<br />

kannattaa tehdä töitä. Työsi on huomattu ja olet<br />

tarpeellinen.<br />

11

”Elämäntyönä tulevaisuus”<br />

Jarmo Juupaluoma 60 v<br />

Teksti: Lasse Mansikka-aho<br />

JUKON pääluottamusmiehenä Vaasan kaupungissa<br />

nykyään työskentelevällä Jarmo<br />

Juupaluomalla on takanaan valtakunnan tasolle<br />

saakka ulottuva ura opetusalan edunvalvontatyössä.<br />

Kuluvan vuoden elokuussa kuusikymppisiään<br />

viettänyt ay-aktiivi syntyi Mäntässä työläisperheeseen.<br />

Lukioikäisenä Jarmon kiinnostui<br />

opettajansa innostamana englannin kielen opiskelusta.<br />

Pääsykoepisteet eivät kuitenkaan riittäneet<br />

Tampereen yliopistoon ja näin nuoren ylioppilaan<br />

tie vei lopulta Jyväskylän yliopistoon,<br />

joka osoittautuikin täydelliseksi opiskelupaikaksi.<br />

Laajan ainevalikoiman opiskelu piti huolen<br />

siitä, ettei ura järjestöaktiivina päässyt vielä alkamaan<br />

yliopistovuosina.<br />

Heti valmistumisensa jälkeen Jarmo sai englannin<br />

ja ranskan lehtorin viran Etelänummen<br />

yläasteelta Pietarsaaresta, jossa neljä vuotta toimittuaan<br />

hän siirtyi Vaasan lyseon lukion englannin<br />

kielen lehtorin virkaan.<br />

Jarmon ay-ura alkoi Pietarsaaressa. Etelänummen<br />

yläasteella työskenteli myös Pietarsaaren<br />

OAY:n puheenjohtaja, joka pyysi nuorta<br />

kielenopettajaa tulemaan mukaan yhdistyksen<br />

syyskokoukseen. Siellä Jarmo valittiin hallituksen<br />

varajäseneksi ja samalla yhdistyksen sihteeriksi<br />

ja muutaman vuoden kuluttua yhdistyksen<br />

puheenjohtajaksi. Myös aluetason toiminta tuli<br />

tässä vaiheessa tutuksi. Hieman sama kaava toistui<br />

myös Vaasassa. Jarmo aloitti Vaasan OAY:n<br />

sihteerinä, josta hän nousi muutaman vuoden<br />

jälkeen yhdistyksen puheenjohtajan paikalle.<br />

Jarmon mukaan suurin muutos ay-toiminnassa<br />

hänen mukanaolonsa aikana on ollut<br />

paikallistason toimijoiden ja eri ryhmien keskinäisen<br />

kiistelyn poistuminen kokonaan. Myös<br />

yhteydenpito ja luottamus työnantajatahoon on<br />

muuttunut täysin. Nykyään pääluottamusmiesten<br />

yhteydenpito koulutoimen ja kaupungin<br />

henkilöstöjohdon kanssa on päivittäistä. Erityisen<br />

hyödyllisenä Jarmo näkee opettajayhdistyksien<br />

ja rehtorien välisen yhteistyön tiivistymisen,<br />

joka on koitunut sekä rehtoreiden itsensä että<br />

opettajien hyväksi.<br />

Tähänastisen ay-uransa kohokohtina Jarmo<br />

näkee valinnat sihteeri- ja puheenjohtajatehtä-<br />

viin sekä erityisesti nelivuotisen kautensa OAJ:n<br />

valtuuston puheenjohtajana, jonka myötä hänelle<br />

avautui mahdollisuus päästä kertomaan sekä<br />

koti- että ulkomailla OAJ:n tavoitteista ja näkemyksistä.<br />

Valtuuston puheenjohtajana tulivat<br />

kaikkien opettajaryhmien asiat tutuksi ja samalla<br />

laaja-alainen ymmärrys opetusalan ongelmista<br />

lisääntyi merkittävästi. Valtuuston puheenjohtajakautensa<br />

jälkeen Jarmo valittiin OAJ:n yleissivistävän<br />

valtuustoryhmän puheenjohtajaksi,<br />

jonka jälkeen hänet valittiin vielä yhden kauden<br />

ajaksi OAJ:n hallitukseen. Uransa kohokohtiin<br />

Jarmo nostaa myös nykyisen työnsä Vaasan kaupungin<br />

kokoaikaisena pääluottamusmiehenä,<br />

jossa hän kertoo voivansa täysipainoisesti keskittyä<br />

edustettaviensa edunvalvontaan.<br />

Jarmon mielestä kaikkein parasta ay-toiminnassa<br />

on ollut mahdollisuus toimia monien<br />

upeiden ihmisten kanssa. Toiminta OAJ:n valtuustossa<br />

ja hallituksessa on ollut vastuullista ja<br />

vaativaa, mutta toisaalta erittäin antoisaa.<br />

Ay-toiminnan merkitys tulee Jarmon mielestä<br />

jatkossa kasvamaan. Keskustason sopimuksia<br />

tullaan edelleen tekemään ja valtakunnan päättäjiin<br />

on pystyttävä vaikuttamaan myös tulevaisuudessa,<br />

joten riittävistä resursseista tälle työlle<br />

on pidettävä huolta. Yksittäisen jäsenen kannalta<br />

oma aktiivinen yhdistys ja järjestö ovat ehdoton<br />

turva. Vahvan OAJ:n ansiosta jäsenistömme voi<br />

keskittyä kaikista ammateista hienoimpaan ja<br />

merkityksellisempään alleviivaa Jarmo.<br />

OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong><br />

lämpimät<br />

onnittelut<br />

Jarmo<br />

Juupaluomalle<br />

merkkipäivän<br />

johdosta!<br />

12

Minna Herttua-Niemi<br />

50 v<br />

Teksti: Miia Raunio. Kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />

Vaasalainen päiväkodinjohtaja, OAJ:n valtuutettu<br />

ja LTOL:n hallituksen jäsen Minna<br />

Herttua-Niemi otti viidenkymmenen vuoden<br />

ikärajapyykin vastaan toukokuussa <strong>2016</strong> tyynenä<br />

ja onnellisena naisena. Paikallisten keskuudessa<br />

Ruustinnaksikin kutsuttu Minna juhli kotonaan<br />

koko työnantajansa lahjoittaman vapaapäivän.<br />

Onnittelijoita riitti niin järjestöjen edustajista,<br />

sukulaisista, ystävistä kuin kollegoistakin.<br />

Vaasalaiset lastentarhanopettajat tuntevat<br />

edustaja-Minnan yli kahden vuosikymmenen<br />

takaa, ja OAJ:n valtuustoon Minna nousi ketterästi<br />

äänikuningattarena kaksi kautta sitten.<br />

Vientiä olisi ollut aina Lastentarhanopettajaliiton<br />

puheenjohtajaehdokkaaksikin saakka, mutta<br />

Minna ei ole halunnut (toistaiseksi) luopua<br />

pyörällä töihin kulkemisesta lapsenlapset mukanaan,<br />

aktiivisesta LC-toiminnasta, satunnaisista<br />

jumppahetkistä tai ennen kaikkea läsnäolosta<br />

kotona aviopuolison, aikuistuvien lasten ja ystäväperheiden<br />

kanssa.<br />

Minna on kasvanut lastentarhanopettajasta<br />

suuren päiväkodin luotetuksi johtajaksi suhtautumalla<br />

muutokseen ja epävarmuuteen jalat<br />

maassa, avoimin mielin, järjestöopit aina näppituntumassa.<br />

Minnan sydämessä elää käsillä näpräävä,<br />

kaikista huolehtiva, jokaisen näkevä, taloudellinen<br />

ja vaatimaton mutta kuitenkin rohkea<br />

ja aito lastentarhanopettaja, joka hyväksyy<br />

ne tuhat toistoa ja tarpeen tullen liikakilotkin.<br />

Minna ei juuri hötöstä hetkahda, ja asiat saadaan<br />

onnistumaan vaikka läpi harmaan kiven, kun<br />

niin vain päätetään. Minnan värit vahvistavat<br />

väitteen: Jos rakastat oranssia, rakastat elämää.<br />

Sanotaan, että keltaisesta pitävillä on usein hyvä<br />

bisnesvainu ja huumorintaju. Entä punainen?<br />

Punainen pistää vipinää liikkeisiin!<br />

Minna Herttua-Niemi toimii Vaasassa JU-<br />

KON varaluottamusmiehenä ja edellisten mainintojen<br />

lisäksi Lastentarhanopettajaliiton viestintätyöryhmän<br />

puheenjohtajana. Tänä syksynä<br />

Minnalle luovutetaan OAJ:n hopeinen ansiomerkki<br />

erittäin ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä<br />

järjestötyöstä kasvatus- ja opetusalan hyväksi.<br />

Onnittelumme Minna!<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> hallituksen kokouksessa<br />

22.9.<strong>2016</strong> Ari Rousu luovutti Minna Herttua-<br />

Niemelle OAJ:n hopeisen ansiomerkin.<br />

13

Satulassa<br />

Jäämereltä Ouluun<br />

Teksti: Janne Hietalahti. Kuvat: Janne Hietalahti ja Mikko Metsäranta<br />

Kokkolalaisopettajat Janne Yli-Länttä, Matti Niskanen, Janne Hietalahti ja Terho Taarna<br />

päättivät viime kesänä testata fyysistä kuntoaan ja tutustua Lapin luontoon ja ihmisiin<br />

uudella tavalla: pyöräilemällä halki puolen Suomen Jäämereltä Ouluun. Huoltopäälliköksi<br />

ja majoitustukikohtana toimineen matkailuauton kuljettajaksi mukaan<br />

lähti kollega Mikko Metsäranta.<br />

Janne Yli-Länttä, Terho Taarna, Janne Hietalahti ja Matti Niskanen lähtötunnelmissa Norjan Kirkkoniemessä.<br />

Sateisia ja kylmiä puhurikelejä, taivaan tummentavia<br />

loputtomia hyttysparvia sekä puutuvia<br />

ja verestäviä pakaroita. Näitä kaikkia esiintyi<br />

ystävien varoitteluissa, kun he kuulivat, että tarkoituksenani<br />

oli pyöräillä muutaman työkaverin<br />

kanssa Jäämeren rannalta Pohjanmaalle. Onneksi<br />

arvioista vain kolmas osui oikeaan.<br />

Tavoitteena oli polkea neljän kokkolalais-<br />

opettajan voimin viikossa Norjan Kirkkoniemestä<br />

Ouluun. Yöpymisiä ja äkillisiä katkeamisia<br />

varten hankittiin apuajoneuvoksi matkailuauto<br />

– jota sitten inhorealistisesti raatoautoksi nimitettiin<br />

– ja sille hovikuski.<br />

Sopimukseen kuului, että mitään maantiekilpureita<br />

ei ajopeleiksi huolita vaan että ihan<br />

peruskaupunkipyörillä kelailemme. Siitäkin pää-<br />

14

tettiin pitää kiinni, että tuttavapiirin ”ammattilaispyöräilijöiden”<br />

on turha yrittää mukaan, ettei<br />

matkavauhti ryöstäydy.<br />

Jo kevättalvella päätimme ajoittaa reissun<br />

heinäkuun toiseksi viimeiselle viikolle, mikä<br />

osoittautui nappivalinnaksi. Sääennusteet povasivat<br />

aloituspäivää lukuun ottamatta koko viikoksi<br />

aurinkoisen lämpimiä, jopa helteisiä säitä.<br />

Leiriolosuhteiden pahin ennakkopelko, märkien<br />

ajovaatteiden epätoivoinen kuivattelu, oli siis<br />

pyyhkäisty pois jo ennen matkan alkua.<br />

Varanginvuonossa<br />

riitti nähtävää<br />

Aikataulu oli sen verran tiukka, että lähtöpiste<br />

Norjan Kirkkoniemi jäi idyllisyydestään huolimatta<br />

aika vähällä perehtymiselle. Noin kymmenen<br />

kilometrin päässä kaupungista sijaitsevalla<br />

Venäjän vastaisella rajalla pistäydyttiin sentään<br />

pikaisesti ottamassa lähtöselfiet.<br />

Norjan puolella pyöräiltäessä tuli jo lähes<br />

ensi kilometreillä selviksi, kuinka tasaisia kotikulmat<br />

ovatkaan. Vaikka missään vuoristossa<br />

emme varsinaisesti liikkuneetkaan, tottumattomalle<br />

pitkät, vauhdikkaat ja paikoin mutkaiset<br />

alamäet saivat pidättelemään kieltä keskellä<br />

suuta. Kun vauhti kiihtyi viiteenkymppiin, alkoi<br />

joko pyöräni runko tai mies sen päällä täristä siihen<br />

malliin, että kädet hakeutuivat jarrukahvoille.<br />

Ylämäet taas muistuttivat siitä, että Alppien<br />

ylityksestä samanlaisella kulkupelillä minun on<br />

turha haaveilla.<br />

Jännitysmomentin lisäksi ensimmäinen pyöräilypäivä<br />

tarjosi myös eksoottisimmat luontoelämykset.<br />

Alan spesialisti Terho oli ottanut<br />

onneksemme kiikarit ja kaukoputken mukaan<br />

– tosin monet bongauskohteista olivat myös paljain<br />

silmin ihasteltavissa. Jo itse Varanginvuono<br />

on maisemallisesti upea ilmestys, mutta vahvan<br />

lisäsäväyksen toi sen asukkaiden tarkkailu. Asiantuntijamme<br />

ohjauksessa seurasimme muun<br />

muassa haahkojen, kuikkien, kaakkureiden,<br />

Taukopaikoilla ruoka valmistettiin mukana kulkeneella<br />

kaasugrillillä.<br />

Varanginvuonon eläinlajistoa tunnistimme biologi<br />

Terho Taarnan opastuksella.<br />

riskilöiden, piekanojen, merimetsojen, allien ja<br />

pilkkasiipien elämää. Erityinen mielenkiinnon<br />

kohde oli vähintään kahdeksantoista kirjohylkeen<br />

suurperheen tarjoama ilmainen loikoilu- ja<br />

uintinäytös. Näimmepä muutaman valaankin,<br />

mutta niin etäältä, etteivät edes Terhon haukansilmät<br />

riittäneet tarkempaan lajitunnistukseen.<br />

Helpompaa<br />

kuin odotimme<br />

Ensimmäinen noin 90 kilometrin taipaleen<br />

sisältänyt ajopäivä päättyi tuttuun leiripaikkaan,<br />

samalle Sevettijärven leirintäalueelle, jolla<br />

olimme majoittuneet myös menomatkalla. Sattumaako<br />

lie ollut, mutta oikeastaan melkeinpä<br />

reissun ainoat negatiiviset kokemukset pakkautuivat<br />

samaan paikkaan. Sää oli tässä vaiheessa<br />

vielä koleahko, ja samalla adjektiivilla kai voisi<br />

kuvata aluetta ylläpitäneen yrittäjänaisen suhtautumista<br />

meihin ”etelän ihmeisiin”. Lisäksi<br />

ilta oli ainut koko reissulla, jolloin hyttysistä<br />

oli oikeasti riesaa. Mutta jo se, että nämä olivat<br />

matkan pahimmat koettelemukset, kertoo, että<br />

Lapin luonto ja ihmiset kohtelivat meitä yleensä<br />

ottaen silkkihansikkain.<br />

Urheilusuorituksena retkeämme ei voi siis<br />

pitää minään extremenä. Lämpimät ajosäät ja<br />

maltillisina pysyneet päivätaipaleet (90–130<br />

km) takasivat sen, että aikataulussa pysyttiin<br />

eikä hymy juuri hyytynyt. Tottumattomuus<br />

niin auringonpaahteeseen kuin satulan kitkaankin<br />

pakottivat toki säännöllisiin rasvaussessioihin,<br />

mutta siinäkin suhteessa olin varautunut<br />

pahempaan.<br />

Toisen ajopäivän päätepisteenä oli Inari, joka<br />

legendaarisine järvineen oli itselleni uusi kokemus.<br />

Leirintäalueyön jälkeen päätimme viettää<br />

15

Inarijärven risteilyllä Ukonkiven laiturissa.<br />

aamu- ja keskipäivä turisteina ja jättää pyöräilyn<br />

iltavuoroon, olihan matkaa budjetoitu ”vain” 90<br />

kilometriä seuraavaan tukikohtaamme Sodankylän<br />

rajalle Kakslauttaseen.<br />

Saamelaisten<br />

jalanjäljillä<br />

Ensiksi vierailimme saamelaismuseo ja luontokeskus<br />

Siidassa. Kaiken kaikkiaan retken yksi<br />

teemoista oli silmien avautuminen sille, millaisissa<br />

olosuhteissa saamelaisväestö on joutunut ja<br />

joutuu kamppailemaan itsensä ja kulttuurinsa<br />

säilyttämiseksi. Esimerkiksi etäisyydet paikkojen<br />

välillä ymmärsi paremmin, kun oli itse kulkenut<br />

nuo taipaleet. Kolttien asuttamalta Sevettijärveltä<br />

on kuntakeskus Ivaloon noin 160 km, ja jos<br />

on tarve lähteä vaikkapa synnyttämään, matkaa<br />

Rovaniemelle lähimpään synnytyssairaalaan kertyy<br />

lähes 450 km! No, nykyään on sentään olemassa<br />

tie…<br />

Myöhemmin päivällä suuntasimme risteilylle<br />

Inarijärvelle. Rantautumiskohteena oli saamelaisten<br />

myyttinen uhripaikka Ukonsaari, jonka<br />

persoonallinen ulkomuoto erottuu monien kilometrien<br />

päähän järven selällä.<br />

Risteilypäivä oli siinä mielessä oivallisesti<br />

valittu, että helleraja ylittyi ja toista kertaa sille<br />

sesongille aluksen kattorakenteita piti availla<br />

siitä syystä. Käymisen arvoinen paikka ilman<br />

muuta, vaikka emme jutuntekomatkalla olleen<br />

Lapin Kansan toimittajan haastateltavaksi päässeetkään.<br />

Virtavästäräkki<br />

siivitti<br />

Lyhyydestä huolimatta arvelimme ennakkoon<br />

kolmannen päivän etapin olevan kaikkein<br />

rankin. Pitkä, hivuttava nousu Saariselälle olikin<br />

uuvuttava, eikä psyykkisesti helpommaksi tehnyt<br />

se, että Terho sujahti peesistäni jo puolen kilometrin<br />

nousuosuuden jälkeen ohi ja huikkasi<br />

Saariselkä.<br />

Martan kyydissä Sodankylässä.<br />

16

mennessään, että minun vauhdillani hän ei pääse<br />

ylös laisinkaan. Yritin lohduttaa itseäni sillä, että<br />

miehellä oli erityinen motivaatio kiirehtiä. Saariselällä<br />

oli nimittäin hiljattain nähty virtavästäräkkipesue,<br />

ja sellaista harvinaisuutta ei hänkään<br />

ollut ennen nähnyt.<br />

Siitäkin noususta selvittiin, ja mitä lähemmäksi<br />

virtavästäräkkipaikkaa tulimme, sitä kovemmaksi<br />

vauhti kiihtyi. Ehkä ei olisi kannattanut<br />

kiirehtiä, sillä heti kun asiantuntijamme oli<br />

kadonnut etsimämme paikan rantapöpelikköön,<br />

minä, Matti ja Janne näimme ylitsemme lentäneen<br />

pienen västäräkkiparven, ainoan niillä tienoin.<br />

Virta- vai perussellaisia, jäi arvoitukseksi.<br />

Kenties ensi kerralla parempi onni.<br />

Seuraavana aamuna oli sitten aika saatella<br />

Terho vuorobussiin. Kyse ei ollut edellisillan<br />

pettymyksestä vaan jo ennakkoon tiedetystä aikataulutuksesta.<br />

Me kolme muuta pyöräilijää ja<br />

Mikko auton ratissa jatkoimme.<br />

Vähemmän virikkeitä, enemmän<br />

suorittamista<br />

Tiedossa oli, tästä eteenpäin homma muuttuisi<br />

enemmän suorittamiseksi. Liikennemäärät<br />

alkoivat kasvaa, pientareet kaventua ja auringon<br />

vaikutus kertaistua. Pienetkin pilvenlonkareet<br />

olivat jo taivaanlahjoja. Huolto- ja tankkausvälien<br />

merkitys alkoi korostua.<br />

Asiaan perehtymättömälle saattaa tulla yllätyksenä,<br />

kuinka harvassa ruokailupaikat ovat<br />

Sodankylän yläpuolella. Meillä tämä oli tiedossa,<br />

kiitos netin pyöräilyblogien. Oma liikkuva<br />

huoltorakennuksemme oli meidän pelastuksemme.<br />

Muuten tällaisten tavallisten retkipyöräilijöiden<br />

olisi suunniteltava reittinsä todella tarkoin<br />

tai kannettava melkoinen määrä juomaa ja<br />

kuivamuonaa mukanaan. Meillä ruokahuollon<br />

kruunasi mukana kulkenut kaasugrilli, jonka<br />

tuoksut herättivät huomiota ja ehkä kateuttakin<br />

tienvarsien taukopaikoissa.<br />

Ajopäivät Kakslauttasesta Rovaniemelle eivät<br />

tarjonneet maisemallisesti ja matkailullisesti<br />

samanlaisia virikkeitä kuin aiemmat. Poikkeuksena<br />

oli lähinnä tutustuminen Lemmenjoen<br />

kullankaivualueeseen ja saksalaissotilaiden<br />

hautausmaahan Norvajärvellä. Kompensaationa<br />

päätimmekin asuntoauton ahtauden sijaan<br />

palkita itsemme luksusmajoituksilla, mikä tässä<br />

tapauksessa tarkoitti mökkiyötä Sodankylässä<br />

ja hotellioloja Rovaniemellä. Eipähän tarvinnut<br />

niinä öinä koko retkikunnan herätä yhden miehen<br />

vessakäynnin vuoksi.<br />

Rovaniemeltä laskeuduimme – siltä se jopa<br />

hetkittäin tuntui – Kemijoen vartta Kemiin<br />

saakka, minkä jälkeen päätimme alkuperäissuunnitelmien<br />

mukaan turvallisuussyistä siirtyä<br />

Päätepysäkki Oulun Rotuaarilla.<br />

nelostietaipaleen Iihin saakka autolla. Liikennemäärät<br />

ovat suuria, eikä tuo väli tosiaan ole kovin<br />

suotuisa pyöräilyyn. Iin Kuivaniemessä vietetyn<br />

leirintäalueyön jälkeen jäljellä oli viimeisen<br />

aamupäivän siirtymätaival Oulun Rotuaarille.<br />

Ilmeisesti keho oli jo oppinut jotain, sillä edellisillan<br />

väsymyksestä huolimatta vajaan 40 km:n<br />

pätkä ei tuntunut enää juuri missään.<br />

Lapin lisää<br />

täydellä kauhalla<br />

Mitä matkasta jäi käteen paitsi tietoisuus, että<br />

on tullut poljettua pyörällä viikossa noin 720 kilometriä?<br />

Vakuutuimme, että tällä tavalla taivaltaen<br />

näkee ja kokee aika tavalla enemmän kuin<br />

satasen vauhdissa lasin läpi. Yhteisöllisenä kokemuksena<br />

homma toimii, kun on hyvä porukka.<br />

Jo itse suoritus on sujuvampi, kun vetovuorot<br />

jaetaan, ja kyllähän joukkuehenkeä vaaditaan jo<br />

siinäkin, kun jaetaan paikat viikon ajan matkailuauton<br />

kapeissa parisängyissä. Parhaimmillaan<br />

kasvattava kokemus sekin. Ehkäpä kaikkein hienoimpia<br />

hetkiä olivat ne, kun ajopäivän päätteeksi<br />

sai kolottavia lihaksia hellineessä saunan<br />

löylyssä avata kylmän palautusjuoman – ja vain<br />

palautua. Kokemukseen taisi tulla sitä ansaittua<br />

Lapin lisää.<br />

17

Vuoden opettaja Vaasassa<br />

Anssi Tervonen<br />

Teksti: Tiina Kankkonen ja Jyrki Jokinen. Kuvat: Tiina Kankkonen<br />

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksen perinteisessä<br />

opettajien Strampen-illassa 23.9. palkittiin Vaasan<br />

Vuoden opettajaksi <strong>2016</strong> valittu Anssi Tervonen<br />

Tervajoen koululta.<br />

A<br />

nssi Tervonen on kehittänyt Vaasassa TVTopetusta<br />

ihan uusille urille. Hän kouluttaa<br />

opettajia, vetää kehittämisryhmää ja on tukena<br />

ja turvana digiloikassa. Hän on vuosikaudet<br />

vetänyt luokassaan ja koulussaan erilaisia TVThankkeita<br />

uusissa oppimisympäristöissä.<br />

18

Opettajien kirkkopyhä -messu<br />

18.9.<strong>2016</strong> Vaasassa<br />

Teksti ja kuvat: Tiina Kankkonen<br />

”Voi mikä riemu, kun jälleen yhdessä vietämme juhlaa!” Sunnuntaina 18.9. pidettiin Vaasan kaupunginkirkossa<br />

jo jokasyksyiseksi perinteeksi muodostunut Opettajien kirkkopyhä -messu, jonka järjesti Vaasan<br />

OAJ:n paikallisyhdistys yhdessä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Messun kaikissa vastuutehtävissä<br />

oli opettajia. Saarnan piti tällä hetkellä erityistehtävissä oleva Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen.<br />

19

Lapualaisia lastentarhaopettajia<br />

Lakia-messuilla<br />

Teksti ja kuvat: Hanna Ikonen<br />

Lapuan Yrittäjät järjestivät Lakia-messut Lapuan Patruuna-areenalla elokuisena viikonloppuna.<br />

Lapuan lastentarhanopettajat ry osallistuivat messuille lauantaina 13.8.<strong>2016</strong>.<br />

– Saimme idean messuille osallistumisesta, kun<br />

Lapuan Yrittäjät tarjosivat mahdollisuutta yrityksille,<br />

yhdistyksille ja yksityisille henkilöille.<br />

Tämä oli mielestämme oiva tilaisuus tuoda näkyväksi<br />

lastentarhanopettajan työtä sekä varhaiskasvatusta<br />

ylipäätään, kertoo Lapuan Lastentarhanopettajien<br />

puheenjohtaja Anu Latvala.<br />

Latvala työskentelee tällä hetkellä Päiväkoti<br />

Kissankellon vs päiväkodinjohtajana.<br />

– On tässä messupöydällä käynyt kova kuhina.<br />

Ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita.<br />

Myös sellaiset henkilöt, joille varhaiskasvatuspalvelut<br />

eivät juuri tällä hetkellä ole ajankohtaisia,<br />

ovat mielellään kuulleet asiaamme. Myös yhdistyksen<br />

toiminta on herättänyt kiinnostusta, Latvala<br />

toteaa mielissään.<br />

Latvalan kanssa messupisteellä olivat lauantai-iltapäivällä<br />

työvuorossa yhdistyksen taloudenhoitaja<br />

Ilona Syväoja ja entinen yhdistysaktiivi,<br />

nykyinen rivijäsen Henna-Riikka Niemistö.<br />

– Meillä on pieni yhdistys, vain 33 jäsentä,<br />

joten nämä messut antoivat kivan mahdollisuu-<br />

den myös pienimuotoiseen varainhankintaan.<br />

Me möimme täällä arpoja, mutta ne ovat jo loppuneet,<br />

kertoo Syväoja ja ojentaa purkkia, josta<br />

voi poimia itselleen päivän positiivisen ajatuksen.<br />

– Olihan tässä etukäteen monenlaista hommaa,<br />

mutta yhdessä tekeminen on myös yhdistänyt<br />

pienen yhdistyksen rivejä entisestään, ainakin<br />

tätä messuporukkaa, hymyilee Niemistö.<br />

Niemistö työskentelee Lapuan kaupungin<br />

päivähoidon aluejohtajana. Hänen vastuualueeseensa<br />

kuuluu perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon<br />

lisäksi kesäkuun alusta alkaen uutena<br />

työsarkana kuntalisästä vastaaminen.<br />

– Tämä kuntalisä liittyy näihin säästötoimenpiteisiin,<br />

sitä maksetaan niille hoitovapaalla oleville,<br />

joiden kaikki lapset ovat kotona hoidossa.<br />

Nyt on jo huomattu, että osallistuminen varhaiskasvatukseen<br />

on vähentynyt, kertoo Niemistö.<br />

– Lapualla on tehty muitakin säästötoimenpiteitä<br />

varhaiskasvatukseen liittyen. Ryhmiksiä<br />

on esimerkiksi suljettu ja kaupunki teki päätöksen<br />

rajoittaa päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vii-<br />

20

kossa. Tällä hetkellä se koskee noin 50 lasta. Päätökseen<br />

voi onneksi hakea perustellusta syystä<br />

muutosta viranhaltijapäätöksellä, Latvala jatkaa.<br />

Messuvieraiden joukossa yhdistyksen pisteellä<br />

poikkesi myös europarlamentaarikko Anneli<br />

Jäätteenmäki. Hän kertoi, että on sivusta seurannut<br />

lastentarhanopettajien asioista, ryhmäkoosta<br />

ynnä muusta käytävää keskustelua, mutta totesi,<br />

etteivät ne varsinaisesti kuulu tällä hetkellä hänen<br />

toimialueeseensa.<br />

– Euroopan laajuisesti keskustellaan nyt tutkintojen<br />

yhdistämisestä, niin että muun muassa<br />

lastentarhanopettajien kelpoisuudet olisivat<br />

samanlaisia kaikissa EU-maissa, Jäätteenmäki<br />

kertoo ja toteaa vielä lopuksi, että hänen mielestään<br />

lastentarhanopettajat tekevät todella tärkeä<br />

työtä.<br />

– Tutkintojen yhdistämisen lisäksi tärkeää<br />

olisi saada myös ammattinimikkeet kuntoon.<br />

Minäkin odottelen, milloin saan sanoa itseäni<br />

virallisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi,<br />

heittää edelleen erityislastentarhanopettajan tittelillä<br />

työskentelevä Syväoja nauraen.<br />

– Kyllä tämä messutapahtuma on kaikin puolin<br />

ollut hyvä kokemus ja mielestämme olemme<br />

saaneet hyvin täällä asiaamme esille, kolmikko<br />

summaa lopuksi.<br />

21

Ammatilliset kokoontuivat<br />

8.9.<strong>2016</strong> Härmään<br />

Alueemme ammatilliset opettajat kokoontuivat<br />

Härmään koulutustilaisuuteen, jossa<br />

työmarkkina-asiamies Markku Perttunen käsitteli<br />

ajankohtaisia sopimusasioita, jotka liittyivät<br />

kilpailukykysopimukseen ja vuosityöaikakokeiluun.<br />

Pääluottamusmiehillä ja luottamusmiehillä<br />

on tulevan vuoden aikana työntäyteiset ajat tulossa.<br />

Näitä sopimusasioita käsittelevät koulutukset<br />

ovat jo alkaneet, ja nyt onkin itse kunkin<br />

syytä seurata koulutustarjontaa OAJ:n internetpalvelujen<br />

kautta.<br />

KIKY-sopimukseen on neuvoteltu tarkennukset<br />

eri opettajaryhmien sopimusliitteiden<br />

soveltamiseen. KIKY-sopimuksen muutokset<br />

astuvat voimaan eri ajankohtina tulevan vuoden<br />

2017 (2018) aikana. Työajan pidennykset kohdentuvat<br />

eri sopimusliitteille eri tavoin. Pääsääntöisesti<br />

varsinainen opetustyö ei lisäänny, vaan<br />

pidennykset kohdentuvat suunnittelutyöhön<br />

tai muuhun työhön. Ammatillisten opettajien<br />

onkin syytä olla näissä KIKY-asioissa yhteydessä<br />

omaan luottamusmieheen.<br />

Koska ammatillisen opettajan työ tulee tulevan<br />

reformiuudistuksen myötä muuttumaan, on<br />

keskustasolla nyt päästy sopimukseen vuosityöaikakokeilujen<br />

sopimussisällöstä. Neuvottelut<br />

vuosityöaikakokeilusta käydään paikallisesti,<br />

ja pääneuvottelijat Helsingissä hyväksyvät ne.<br />

Tärkeää on myös sopimuksen käsittely OAJ:n<br />

paikallisosastoissa, joiden hyväksyntää kokeiluille<br />

edellytetään. Toivon aktivoitumista<br />

tämän asian tiimoilta, koska vuosityöaika vastaa<br />

huomattavasti paremmin opetustyön tuleviin<br />

muutoksiin ja haasteisiin. Kaikki opettajan tekemä<br />

työ tulee kirjatuksi, ja tämän palkkausjärjestelmän<br />

toimivuus vaatii selkeän mitoituksen ja<br />

suunnittelun. On kuitenkin todettava, että huomattavat<br />

ammatillisen koulutuksen leikkaukset<br />

voivat hankaloittaa neuvotteluja. Ammatillisen<br />

aikuiskoulutuksen hyväksyminen osaksi kokeilua<br />

on tässä vaiheessa äärimmäisen tärkeää.<br />

Eri yhteyksissä kuulee kritiikkiä siitä, että<br />

työmarkkinajärjestelmämme on joustamaton.<br />

Kun tämän "Härmän illan” aiheita kuunteli,<br />

vahvistui käsitys neuvottelujärjestelmämme toimivuudesta.<br />

Neuvottelemalla ja sopimalla on<br />

saatu merkittäviä tuloksia – kiitos hyvien neuvottelijoiden.<br />

Ammatillisen koulutuksen reformiuudistus<br />

on meneillään. Opetushallinnon ja opetusministeriön<br />

tiedotteita toivon jokaisen seuraavan<br />

aktiivisesti. Kesäkuussa <strong>2016</strong> järjestettiin alueelliset<br />

kuulemistilaisuudet. Toivon, että näitä olisi<br />

myös jatkossa, koske ne varmasti helpottaisivat<br />

ja nopeuttaisivat uudistuksen etenemistä.<br />

Antti Ylinen<br />

OAJ Pohjanmaa,<br />

Ammatillinen jaosto<br />

Kuva: Tuula Ala-Lantela<br />

22

Utelias löytää aina<br />

uusia mahdollisuuksia<br />

Teksti: Anna-Kaisa Koitto<br />

Jani Salo (36) valmistuu sähkö- ja automaatioasentajaksi syyskuun lopussa Ähtärin<br />

Sedusta. Töissä hän on ollut jo pari kuukautta kansainvälisessä telealan yrityksessä.<br />

Alajärveläinen mies on ehtinyt työurallaan hankkia jo viisi koulutusta ja toimia lähes<br />

kymmenessä eri ammatissa. Mies puhuu hengästyttävän nopeasti – ja nopeat ovat myös<br />

hänen käänteensä.<br />

– Nuorena opiskelin leipurikondiittoriksi.<br />

Nyt leipominen<br />

on hieno harrastus.<br />

Vartijan ammattitutkinnon<br />

suoritettuani toimin vahtimestarina,<br />

lentokentällä turvatarkastuksissa,<br />

kolme vuotta<br />

baareissa eri tehtävissä.<br />

Alajärvelle muutettuani työskentelin<br />

konepuusepän tehtävissä.<br />

Kun yritys lomautti,<br />

päädyin ajamaan taksia, sitten<br />

kouluttauduin muovialalle<br />

ja sain töitä yrityksestä,<br />

jossa valmistettiin routaeristeitä.<br />

Talouslama iski ja taas<br />

lomautettiin ja irtisanottiin.<br />

Työkkäri tarjosi metallialan<br />

koulutusta, mutta Salo<br />

piti päänsä ja lähti opiskelemaan<br />

sähköalaa, koska hän<br />

luottaa siihen, että löytää<br />

alalta töitä pitkäksi aikaa.<br />

– Kun omakotitaloasukas<br />

saa pari kuukautta odottaa<br />

sähkömiestä, alalla täytyy olla<br />

töitä, päättelin, Jani Salo kuvaa.<br />

– Avoimuus ja uteliaisuus<br />

ovat saatelleet minut<br />

aina avaamaan uuden oven.<br />

Aina uuden työn aloittaessani<br />

olen asennoitunut sillä<br />

tavoin, että tätä työtä voisin<br />

tehdä eläkkeelle saakka, Jani<br />

Salo kuvailee elämänmittaista<br />

seikkailua.<br />

Ähtärin Sedussa sähköalalle<br />

räätälöidyt opiskelut<br />

23

Jani Salo aloitti tammikuussa 2015, ja puolessatoista<br />

vuodessa hän sai sähkö- ja automaatiotekniikan<br />

perustutkinnon tehtyä. Sedussa opinnot<br />

voi aloittaa joustavasti lukuvuoden aikana www.<br />

opintopolku.fi<br />

– Valitsin Ähtärin, koska arvelin pienen yksikön<br />

joustavan elämäntilanteeni mukaan. Opo<br />

Hanne Laukkasen kanssa suunnitelimme opintoja,<br />

ja aikaisemmat suoritukset tunnistettiin ja<br />

tunnustettiin. Sähköpuolella Ähtärissä kaikki<br />

kolme opettajaa tekivät oman osansa loistavasti,<br />

he auttoivat, tukivat ja joustivat.<br />

– Opiskelin ykkösten kanssa ja syksyn opinnot<br />

suoritin itsenäisesti. Kun koe hyväksyttiin,<br />

siirryin seuraavalle askeleelle. Opetussuunnitelmaan<br />

on kirjattu osaamisvaatimukset. Kun mielestäni<br />

hallitsin taidot, sain osoittaa osaamiseni<br />

näytöillä, Jani Salo kuvaa tämän päivän opiskelua.<br />

Osaaminen ratkaisee<br />

– Molemmat kesät olen käyttänyt työssäoppimiseen,<br />

yhteensä 20 viikkoa, Jani Salo selvittää.<br />

– Olen tehnyt paljon töitä työmailla, ja opettajat<br />

ovat antaneet tehdä asiakastöitä. Aikuisen<br />

opiskelu on paljon joustavampi, vaikka teoriaa<br />

opiskelin nuorten kloppien kanssa. Täysin heidän<br />

tahtiinsa en voinut edetä, sitä ei perheellisen<br />

talous kestä.<br />

Poikien maailma on niin erilainen. Heille<br />

kolme vuotta on kovin pitkä aika, ja he myös<br />

luottavat, että asioita kerrataan niin kauan, että<br />

varmasti jokainen osaa asian. Sähköalalla pitää<br />

todella tietää, mitä on tekemässä.<br />

Aikuiselle opiskelu nuorten rinnalla on mielenkiintoinen<br />

kokemus. Olen kaksi kertaa vanhempi,<br />

ja sukupolvien kuilun noteeraa. Vaikka<br />

pojat ovat hienoja tyyppejä, habitukset ovat<br />

aika jännittäviä ja prioriteetit erilaisia. Nuorten<br />

maailma on ihan pöhkö, kun sitä Whatsappissa<br />

seuraa! Kun se ymmärrys maailmasta on niin vähäinen.<br />

Ihan tolkun sakkia, mutta asennoitumisongelmia<br />

pitää välillä ihmetellä. Kun minusta<br />

päivä oli löysä ja lyhyt, nuoret eivät jaksaisi enää<br />

yhtään. Peruspäiväraha on heidän mielestään iso<br />

raha – perheellistä asuntovelallista se kuristaa.<br />

Nuori ei voikaan ymmärtää, sillä hänellä<br />

on vastuu vain itsestään ja vanhempien tuki on<br />

usein vahvasti onneksi läsnä.<br />

Nautin opiskelusta suunnattomasti. Tasaisen<br />

töissä puurtamisen vaiheeksi on aivan mahtavaa<br />

opiskella. Varmasti olisin voinut omaksua paremmin,<br />

jos olisin saanut opiskella rauhassa vähän<br />

pidempään.<br />

Maltilla telemastoon<br />

Uskon osaavani sen mitä aloittelijalta vaaditaan,<br />

ja työnantaja Eltel Networks kouluttaa<br />

kännykkämastopuolella. Tyhjälle pohjalle on<br />

toisaalta hyvä rakentaa, ennakkoasenteita tai<br />

urautuneita tapoja minulla ei ole, Jani Salo sanoo<br />

ja kääntää tilanteen positiiviseksi.<br />

– Matalimmat mastot ovat 25-metrisiä, korkeimmat<br />

160 m – kovin ongelma on kiivetä 40<br />

metriin ja tehdä töitä mutta turvallisuudesta ei<br />

tingitä.<br />

Rauhallinen elinympäristö<br />

– Vanhimmat lapsemme ovat syntyneet Jyväskylässä,<br />

mutta yhteinen päätöksemme oli,<br />

että haluamme lapsille erilaisen kasvuympäristön.<br />

Alajärvi on mukava, pieni maalaiskaupunki<br />

– maalaisjärki on niin monessa mukana.<br />

– Kun tänne muutettiin, tuntui heti kuin<br />

olisi kotiinsa tullut, vaikka kumpikaan ei ollut<br />

ennen muuttoa vieraillut tällä seudulla kuin<br />

Ähtärin eläinpuistossa. Nyt ollaan jo yli 10 vuotta<br />

asuttu Alajärvellä.<br />

FAKTAT<br />

Joustavasti Seduun<br />

Koulutuskeskus Sedussa opinnot voi aloittaa joustavasti lukuvuoden aikana – Sedusta myös<br />

valmistuu alan osaajia joka kuukausi.<br />

Aikuiset opiskelevat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan ja osoittavat<br />

osaamisensa näytöillä.<br />

Katso mahdollisuudet www.sedu.fi<br />

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 21.2.–14.3.2017<br />

Jokainen koulu järjestää oman hakunsa tammikuussa 2017 alkavaan koulutukseen<br />

www.opintopolku.fi -palvelussa.<br />

24

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> vuosikokous<br />

21.4.<strong>2016</strong><br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> vuosikokousedustajia Härmässä.<br />

Vuosikokousessa 21.4.<strong>2016</strong> Liisa Mäkiniemelle (vasen) luovutettiin OAJ:n pronssinen ansiomerkki hopeisin<br />

lehvin ja Susanne Wickströmille OAJ:n hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin.<br />

25

OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong><br />

golfkilpailu<br />

Teksti ja kuva: Antti Hynönen<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> jäsenille tarkoitettu golfkilpailu<br />

pelattiin keskiviikkona 3.8.<strong>2016</strong><br />

Ruuhikosken loistavassa kunnossa olevalla kentällä.<br />

Peliolosuhteita vaikeutti vaihteleva sää, ja<br />

ukkonenkin keskeytti pelin vähäksi aikaa. Kaikesta<br />

huolimatta kilpailu saatiin lopulta onnellisesti<br />

päätökseen. Aikaisemmin viikolla olleet kovat<br />

ukkosmyrskyt ja kilpailupäivän epävakainen<br />

sääennuste aiheuttivat paljon viime hetken perumisia,<br />

ja lopulta kilpailuun osallistui 13 pelaajaa.<br />

Ilahduttavaa oli huomata, että naisia osallistui<br />

kilpailuun aiempia vuosia enemmän. Päivän<br />

parhaan lyöntipelituloksen pelasi Antti Tokkari,<br />

78 lyöntiä, ja parhaan pistebogey-tuloksen teki<br />

Tuomo Huttunen, 40 pistettä.<br />

Kilpailussa vähiten lyöntejä käytti Antti Tokkari<br />

tuloksella 78 lyöntiä.<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />

kuntokorttikampanja keväällä <strong>2016</strong><br />

Kuntokorttikampanja-arvonnassa OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> repun voittivat Susanne Kotkamaa<br />

Kokkolasta, Jenni Saarikko Seinäjoelta ja Kirsti Räisänen Isostakyröstä.<br />

Kuntokortin palautti 19.<br />

Innokkaimmat liikkujat 21.3.-29.5.<strong>2016</strong>:<br />

Esko Hyyppä, Vimpeli 123 h<br />

Saara Kokko, Kauhava 96,05 h<br />

Kati de Silva, Alajärvi 82 h<br />

Tuula Sillanpää, Veteli 77,40 h<br />

Felix de Silva, Alajärvi 75 h<br />

Tiedot kokosi Risto Haverinen, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> liikuntavastaava.<br />

26

Klassrum, skola och samhälle<br />

för alla<br />

Text: Fritjof Sahlström<br />

Jag kommer till mitt nya jobb som<br />

professor i tillämpad pedagogik<br />

vid Åbo Akademi i Vasa samma månad<br />

som den nya läroplanen skall<br />

börja förverkligas i skolorna. Nytt<br />

jobb är stort för mig, men kommer<br />

inte ha så stor betydelse för vad som<br />

händer i klassrummen i Svenskfinland.<br />

Det kommer däremot den nya<br />

läroplanen. Tur då, att den är så bra<br />

som den är.<br />

När jag skriver det här har det precis i dagarna<br />

varit demonstrationer i Helsingfors och på andra<br />

håll mot främlingsfientlighet och rasism. Den utlösande<br />

händelsen för demonstrationerna var en<br />

dödsmisshandel i samband med en nazistisk demonstration<br />

i Helsingfors ett par veckor tidigare.<br />

Jag har ingen förståelse för den inåtvända<br />

främlingsfientlighet och rasism som under de<br />

senaste åren fått allt större plats i den offentliga<br />

debatten, eller för den flathet som vissa ledande<br />

politiker visat inför den här utvecklingen. Med<br />

den hållningen tror och hoppas jag att jag representerar<br />

den så kallade tysta majoriteten. När jag<br />

tvivlar, kan jag alltid slå upp den nya läroplanen.<br />

Där det offentlig samtalet är på väg mot inkrökthet<br />

och rädsla pekar de tre senaste finländska<br />

läroplanerna mot en stadigt ökande positiv<br />

syn på mångfald i språk, kultur, etnicitet och<br />

kön. Den nyaste läroplanen har en syn på alla<br />

människor som mångfaldiga, och ger variation<br />

ett egenvärde i sig. Läroplanstexterna har gått<br />

från att ha en syn på olikhet som något som skall<br />

tolereras till något som vi alla är del av, som skall<br />

förstås, bejakas och utvecklas.<br />

Det är också vad skolan skall fortsätta att<br />

ägna sig åt, och det är vad vi inom lärarutbildningar<br />

i hela landet har som uppgift att förbereda<br />

blivande lärare för. Det är ett stort ansvar, där<br />

vi som lärarutbildare också måste utveckla och ta<br />

fram sätt att arbeta som kan fungera som förebilder<br />

för den pluralistiska mångfald som samhället<br />

gett skolan i uppdrag att stärka och bekräfta.<br />

Min uppfattning är att läroplanens syn på<br />

den finländska grundskolan som en skola för<br />

alla, i och för ett samhälle där alla, delvis tack<br />

vare just skolan, ryms och har plats,<br />

är den i särklass viktigaste pedagogiska<br />

uppgiften just nu. Och också om<br />

det är viktigt och betydelsefullt med<br />

de stora torgens demonstrationer så<br />

är läroplansförväntningarna på att<br />

mångfald skall bli rutin ännu större<br />

och radikalare. Vårt jobb, så som den<br />

nya läroplanen formulerar det, är<br />

att åstadkomma just det här. Jag är<br />

mycket glad över det förtroendet.<br />

Det som skall leda till den finländska skolas<br />

förväntade resultat är undervisning som i ännu<br />

större utsträckning än tidigare skall ge elever<br />

utrymme för interaktion och lärande på sina<br />

egna villkor. Min forskningsbakgrund är inom<br />

klassrumsforskningen. Jag gjorde mina första<br />

inspelningar av vad elever håller på med i klassrum<br />

1993, och har i stort sett hållit på sedan<br />

dess, i olika länder, med allt från femåringar till<br />

adertonåringar. Med åren har jag fått allt större<br />

respekt för olika sätt att undervisa. Klassrumsforskningen<br />

visar också att det går att nå goda<br />

resultat, så som de mäts i internationella kunskapsjämförelser,<br />

med helt olika metoder. Jag<br />

tror också att det är klokt att vara försiktig med<br />

att vara för tvärsäker som forskare.<br />

Men om det är något jag tycker mig ha lärt<br />

mig under de här åren så är det att alltför många<br />

elever i alltför många klassrum världen över har<br />

det alldeles för tråkigt i sina klassrum. Trots att<br />

det hänt mycket på många håll så sitter fortfarande<br />

många elever tysta och lyssnar, lektion efter<br />

lektion.<br />

Därför är jag också glad över den nya läroplanens<br />

förväntningar på arbetssätt som ger eleverna<br />

mera utrymme. Det utrymmet är också förutsättningen<br />

för att skolan skall kunna vara den<br />

inkluderande lärandemiljö läroplanen förväntar<br />

sig. Samhället, skolan och klassrummet skall<br />

vara för alla. En pedagogik som ger utrymme för<br />

i första hand läraren kan inte uppfylla de målen.<br />

Fritjof Sahlström är professor i tillämpad pedagogik<br />

vid Fakulteten för pedagogik och välfärd vid Åbo<br />

Akademi i Vasa<br />

27

Vaasan yliopistossa<br />

muutosten<br />

vuosi<br />

Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki<br />

Vaasan yliopisto on tehnyt<br />

aiesopimuksen, jonka mukaisesti<br />

Vaasan yliopisto<br />

erikoistuu yhä vahvemmin<br />

kauppatieteisiin, tekniikkaan,<br />

viestintään ja hallintotieteisiin.<br />

Kieliopinnot sen sijaan siirretään<br />

Jyväskylän yliopistoon. Kieliä voi kuitenkin<br />

edelleen opiskella osana tutkintoa.<br />

Yliopiston johdon salaisesti valmistelema<br />

sopimus julkistettiin kesällä. Vaasan yliopiston<br />

tavoitteena on erikoistua yhä vahvemmin kauppatieteisiin,<br />

tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin<br />

kehittääkseen kansallista ja kansainvälistä<br />

kilpailukykyään. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen<br />

hallitukset ovat alustavasti päättäneet<br />

esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle kielten<br />

siirtämisestä Jyväskylän yliopistoon. Mikäli opetus-<br />

ja kulttuuriministeriö siunaa päätöksen syksyllä<br />

<strong>2016</strong>, Vaasan yliopiston tutkintoon johtava<br />

kielten koulutus ja tutkimus siirretään 1.8.2017<br />

alkaen Jyväskylän yliopistoon. Suunnitelman toteutuessa<br />

molemmat yliopistot saavat ministeriön<br />

strategiarahoitusta omien osaamisalueidensa<br />

kehittämiseen.<br />

Kielten siirtäminen Jyväskylään sopii Jyväskylän<br />

yliopiston strategisiin painopistealueisiin,<br />

joihin kuuluu soveltava kieltentutkimus. Myös<br />

moni Vaasan yliopiston kieltentutkija on tehnyt<br />

soveltavaa kieltentutkimusta, kuten kielikylpytutkimusta,<br />

mikä auttaa Jyväskylän yliopiston<br />

pääsemistä päämääräänsä, joka on kielten painoalan<br />

vahvistaminen. Monesti Vaasassa tehty<br />

kielten opiskelu ja tutkiminen on kytkeytynyt<br />

paikalliseen kulttuuriin, sillä useat tutkimus- ja<br />

opetusprojektit ovat olleet sidoksissa juuri Vaasan<br />

maakunnan ja yrityselämän kulttuuriin ja<br />

tarpeisiin.<br />

Muutos on suuri,<br />

niin opiskelijoille kuin henkilöstölle<br />

Vaasan yliopiston henkilöstö osallistuu<br />

muutoksen valmisteluun useissa erilaisissa työryhmissä.<br />

Töitä riittää, sillä muutoksen valmis-<br />

28<br />

Vaasan yliopistossa on jo syksyllä 2017 vähemmän kieltenopiskelijoita<br />

kuin aiemmin, mikäli aiesuunnitelma toteutuu.<br />

telun yhteydessä suunnitellaan samalla uusia<br />

opetusohjelmia.<br />

Yliopiston tiedotteessa todetaan, että liikkeen<br />

luovutuksena tapahtuva uudistus koskee 700 opiskelijaa<br />

ja 40 henkilöstön edustajaa. Jyväskylän<br />

yliopisto tarjoaa kaikille Vaasan yliopiston kielten<br />

opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä Jyväskylän<br />

yliopistoon lukuvuodesta 2017 alkaen. Opiskelijat<br />

voivat myös suorittaa opintonsa loppuun siirtymäkauden<br />

aikana Vaasan yliopistossa. Aiesopimuksen<br />

mukaan henkilöstö siirtyy Jyväskylän yliopistoon<br />

vanhoina työntekijöinä, ja ketään ei irtisanota.<br />

Siirtyminen Jyväskylään ”vanhoina työntekijöinä”<br />

tarkoittaa, että liikkeen luovutuksen<br />

yhteydessä Vaasan henkilöstön työsopimukset<br />

siirtyvät Jyväskylän yliopistoon muuttumattomina.<br />

Silti huolta saattaa aiheuttaa se, että Jyväskylän<br />

yliopistossa aloitetaan syksyllä 2017<br />

yhteistoimintaneuvottelut. Sopimusmuutoksen<br />

takia Jyväskylän yliopiston on kuitenkin aloitettava<br />

yt-menettely, jotta työsopimuksessa oleva<br />

työntekopaikka saadaan muutetuksi Vaasasta<br />

Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston aloittamaan<br />

yt-menettelyyn ei liity irtisanomisneuvotteluja.<br />

Vaikka vakinaiset työntekijät halutessaan pääsevät<br />

töihin Jyväskylään, muutoksen vaikutukset<br />

ovat laajempia, sillä monen määräaikaisen kieltenopettajan<br />

ja tutkijan uran jatko on epävarma.<br />

Muutoksia koulutuskentällä niin yliopistomaailmassa<br />

kuin muilla koulutusasteilla tuntuu<br />

riittävän, eikä niille näy loppua, sillä valtion rahoitus<br />

vaikuttaa supistuvan jatkossakin. Myös<br />

yliopistojen arvostaminen ja ylipäänsä yliopistoissa<br />

tärkeinä pidetyt arvot ja toimintatavat<br />

keskusteluttavat niin yliopistossa työskenteleviä,<br />

poliitikoita kuin suurta yleisöäkin. Yksimielisyyden<br />

aika näyttää tässä – kuten monessa muussakin<br />

aiheessa – olevan ohi.

EduTeemaillat<br />

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Lantela alueasiamies<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> uusi työmuoto EduTeemaillat starttasi lastentarhanopettajien palkkauskysymyksiä<br />

pohtien Härmässä 13.9.<strong>2016</strong>. EduTeemaillat ovat luottamusmiehille<br />

ja paikallisyhdistysten puheenjohtajille tarkoitettu yhden teeman ympärille koottu tiedonkoonti-<br />

ja keskustelutilaisuus. Tavoitteena on nostaa esille edunvalvonnan kannalta<br />

oleellisia asioita ja tukea erityisesti pienten paikallisyhdistysten edunvalvonnallista tietämystä.<br />

Ensimmäiseen EduTeemailtaan oli kokoontunut<br />

pieni innokkaiden luottamusmiesten<br />

joukko, jota kiinnosti erityisesti uuden varhaiskasvatuslain<br />

soveltamisen mukanaan tuomat<br />

palkkaukselliset haasteet sekä erityisesti lastentarhanopettajien<br />

suunnitteluaika eli ryhmän ulkopuolinen<br />

työaika. Seinäjoen plm Kari Niemi-<br />

nen ja alueyhdistyksen LTO-jaoston pj. Monika<br />

Koivumäki vastailivat kysymyksiin ja kertoivat<br />

Seinäjoen ja Vaasan tilanteista sekä siitä, miten<br />

niitä on pyritty ratkaisemaan. Illan lupsakka<br />

tunnelma antoi niin tietoa kuin vahvisti luottamusmiesverkostoa.<br />

EduTeemaillat jatkuvat uusilla aiheilla kevään puolella seuraavasti:<br />

• tiistai 8.11.<strong>2016</strong> Paikallinen sopiminen; mitä se pitää sisällään. Mihin pitää valmistautua? Mistä<br />

saa sopia? Miten pitää toimia? Ohjeita paikalliseen sopimiseen. Ilmoittautuminen 31.10.<strong>2016</strong><br />

klo. 15.00 mennessä.<br />

• tiistai 14.2.2017 Palkkauksen muutokset, paikalliset palkkausjärjestelmät, erilaisia malleja palkkausjärjestelmien<br />

päivityksiin sekä vuosityöaikakokeilujen mahdollisuudet. Ilmoittautuminen<br />

6.2.2017 klo. 15.00 mennessä.<br />

• tiistai 21.3.2017 Erilaiset virkojen täytöt, määräaikaisuudet, erilaiset vapaat, lomarahojen leikkauksen<br />

seuranta eli virkasuhteisiin liittyvät asiat. Ilmoittautuminen 13.3.2017 klo. 15.00 mennessä.<br />

• tiistai 25.4.2017 Ammatillisen reformin eteneminen; kolmen maakunnan haasteet ja mahdollisuudet.<br />

Ilmoittautuminen 17.4.2017 klo. 15.00 mennessä.<br />

Kaikkiin EduTeemailtoihin voi ilmoittautua seuraavasta linkistä:<br />

https://my.surveypal.com/EduTeemaillat-<strong>2016</strong>-2017<br />

EduTeemailta LTO Kari Nieminen<br />

29

Lähiesimieskeskusteluillalliset<br />

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Lantela alueasiamies<br />

Lähiesimiesten merkitys koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen kehittämisessä on<br />

merkittävä. Tämä on huomattu myös OAJ:ssä. OAJ on perustanut lähiesimiehiä varten<br />

palvelutiimin ja OAJ:n nettisivuille oman esimiesten palveluun tähtäävän osion. Myös<br />

alueyhdistys on vahvasti mukana lähiesimiesten ja paikallisten edunvalvojien välisen<br />

dialogin rakentamisessa lähiesimieskeskusteluillallisten muodossa.<br />

Ammatilliset, ammattikorkean ja yliopistojen<br />

lähiesimiehet kokoontuivat alueyhdistyksen<br />

järjestämille lähiesimiesten keskusteluillallisille<br />

Vaasaan syyskuun lopussa. Puhujiksi olivat<br />

tilaisuuteen saapuneet OAJ:n erityisasiantuntijat<br />

Hannele Louhelainen ja Niku Tuomisto.<br />

Illan aikana käytiin<br />

ryhmäkeskustelu,<br />

jonka tuotoksia<br />

aiotaan käyttää kyseisten kouluasteiden edunvalvonnallisessa<br />

työssä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.<br />

Ryhmissä pohdittiin näiden<br />

kouluasteiden uhkia ja mahdollisuuksia sekä<br />

käytännön ratkaisuja. Palautteessaan osallistujat<br />

toivoivat tällaisille tilaisuuksille jatkoa ja enemmän<br />

aikaa asiantuntijoiden läsnäololle ja ryhmätöiden<br />

purkamiselle. Keskustelu oli antoisaa ja<br />

jatkui ruokailun lomassa.<br />

Lähiesimiesten keskustelutilaisuus 29.9.<strong>2016</strong><br />

Lähiesimieskeskusteluillalliset jatkuvat kevään 2017 aikana seuraavasti:<br />

torstai 26.1.2017 Vapaan sivistystyön illalliset eli vapaan sivistystyön lähiesimiehet ja rehtorit.<br />

torstai 9.3.2017 YSI Illalliset eli perusopetuksen ja lukioiden rehtorit.<br />

torstai 6.4.2017 LTO Illalliset eli päiväkotien johtajat ja muut varhaiskasvatuksen esimiehet.<br />

30

”Matematik kan vara betydelsefullt,<br />

utmanande och roligt”<br />

Text: Ann-Sofi Röj-Lindberg. Foton: Kasper Hiltunen<br />

Maarit Rossi som var en bland tio finalister till ”Lärarnas Nobelpris” <strong>2016</strong> föreläste i<br />

Vasa 23.9 vid Åbo Akademi i Vasa för ett hundratal lärare, lärarutbildare och studerande.<br />

Finländska elever har klarat sig bra i PISA men<br />

det finns också många tecken på att våra elever<br />

inte ges möjlighet både att lära sig matematik<br />

och samtidigt tycka att det är roligt att lära sig.<br />

Finns det egentligen några hinder för att matematikundervisningen<br />

skulle kunna förändras till<br />

det bättre? Maarits svar var ett entydigt nej. De<br />

finländska lärarna är välutbildade i jämförelse<br />

med situationen i många andra länder. Vårt utbildningssystem<br />

litar på lärarna och läroplanerna<br />

ställer inga hinder i vägen. Samhället vill att<br />

eleverna skall lämna skolan med funktionella<br />

kunskaper i matematik. Uppgiften är på inga<br />

sätt omöjlig. I sin föreläsning gav Maarit många<br />

exempel på vad lärarna kan ta tag i för att sätta<br />

bollen i rullning.<br />

Den 1 november föreläser Maarit i Seinäjoki på<br />

inbjudan av OAJ Pohjanmaa.<br />

Klasslärarstuderande Anna Nylund uppskattade<br />

Maarit Rossis föreläsning och tyckte det var intressant<br />

att höra hur matematikundervisningen kan<br />

utvecklas.<br />

31

OAJ on the Road Kokkola 3.10.20<br />

OAJ:n valtakunnallinen kiertue saapui Kokkolaan<br />

3.10.<strong>2016</strong>. Päivällä järjestettiin yleisötilaisuus<br />

Kauppakeskus Chydeniassa, jossa<br />

tarjolla oli mm. musiikkia, OAJ:n puheenjohtajan<br />

Olli Luukkaisen vetämä paneeli ja<br />

koulutusmessut. Tilaisuuden juonsi Tuula<br />

Ala-Lantela. Olli Luukkaisella oli tiivis ohjelma,<br />

sillä päivän aikana hänellä oli lukuisia<br />

tapaamisia paikallisten ja valtakunnallisten<br />

päättäjien, oppilaitosten edustajien sekä median<br />

edustajien kanssa.<br />

Illalla järjestettiin jäsenistölle iltajuhla ruokailuineen<br />

ja ohjelmineen. Susanne Wickströmin<br />

juontamassa kaksikielisessä tilaisuudessa<br />

oli Olli Luukkaisen ja <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistyksen<br />

puheenjohtajan Ari Rousun puheenvuorot,<br />

sketsejä ja musiikkia. Paikalla oli yli<br />

sata opettajaa laajan, kolme maakuntaa käsittävän<br />

alueyhdistyksen alueelta.<br />

32

6<br />

Teksti: Mikko Metsäranta. Kuvat: Mikko Metsäranta ja Timo Rajaniemi.<br />

33

Läppäreitä vai lapioita<br />

päiväkotiin?<br />

Teksti ja kuvat: Miia Raunio<br />

Lastentarhanopettajat olivat koolla Härmässä lokakuussa <strong>2016</strong>. Enää ei pelkästään istuttu<br />

paikoillaan, vaan keskusteltiin alustusten jälkeen pienryhmissä ja kierrettiin ympäri<br />

kuntokeskusta osallistuen toiminnallisiin luentopisteisiin. Härmään saapui noin<br />

70 seminaariosallistujaa, joista kolmasosa toimi jossain vastuutehtävässä, kuten Bee-<br />

Bot-robottipisteen vetäjä Liisa Vehmas. OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> LTO-seminaari järjestetään<br />

joka toinen vuosi.<br />

Lehdistötiedote 7.10.<strong>2016</strong><br />

Paikalliset päätökset ratkaisevat varhaiskasvatuksen<br />

laadun. Nykyinen varhaiskasvatuksen<br />

lainsäädäntö on väljä ja osin keskeneräinen. Siksi<br />

lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen<br />

jää pitkälti riippumaan siitä, miten kuntapäättäjät<br />

sitä linjaavat.<br />

Näin muistuttaa OAJ:n kehittämispäällikkö<br />

Nina Lahtinen, joka toivoo vanhempien olevan<br />

tarkkana, kun he ensi kevään kuntavaaleissa valitsevat<br />

ehdokastaan. Varhaiskasvatuksen asema<br />

ja kehitysnäkymät vaihtelevat huomattavasti<br />

kunnasta toiseen.<br />

– Päiväkodin ryhmäkoko voi vaihdella, samaten<br />

lastentarhanopettajien määrä lapsiryhmää<br />

kohti. Paikallisesti ratkaistaan myös, missä palvelua<br />

annetaan ja hankitaanko päiväkotiin läppäreitä<br />

vai hiekkalapioita, Lahtinen kuvaa.<br />

Sipilän hallituksen talousarvioesitykseen on<br />

kirjattu varhaiskasvatuslain uudistamistyön jatko.<br />

Lahtinen on tästä hyvillään. – Varhaiskasvatuslain<br />

uudistamista on jatkettava pikaisesti jo<br />

alan vetovoimaisuuden ja koulutuksellisen tasaarvon<br />

näkökulmasta.<br />

Puolivalmiina hyväksytyn lain korjauslista<br />

on Lahtisen mukaan pitkä. On täsmennettävä<br />

varhaiskasvatuksen määritelmää ja muutettava<br />

henkilöstön nimikkeet vastaamaan heidän koulutustaustaansa.<br />

Varhaiskasvatuksen yksiköille<br />

on turvattava johtajat ja lähiesimiehet. Lisäksi<br />

lapsella on varhaiskasvatuksessa oltava oikeus tukeen<br />

yhtä lailla kuin perusopetuksessa.<br />

Kunnat on velvoitettu laatimaan omat varhaiskasvatussuunnitelmansa,<br />

jotka otetaan käyttöön<br />

1.8.2017.<br />

– Yksi oleellisista kysymyksistä on, kuinka pedagogiikka<br />

painottuu suunnitelmissa. Paikallisesti<br />

on mietittävä sitäkin, kannattaako laatia<br />

yhdet ja yhteiset perusteet vai laaditaanko ne<br />

erikseen päiväkodille, perhepäivähoidolle ja<br />

kerhoille. Mikä palvelisi lapsen etua ja vanhempi,<br />

ja mikä ottaisi huomioon myös varhaiskasvatuksen<br />

henkilöstön?<br />

– Ellei kunnassa lainkaan pohdita pedagogiikan<br />

merkitystä varhaiskasvatuksessa, jäävät<br />

muutkin lain tavoitteet saavuttamatta. Myös<br />

työntekijöiden pitää tietää, mikä on panostus.<br />

Ollaanko korjaamassa vain yhtä nurkkaa vai<br />

rakentamassa kokonaista taloa, Lahtinen luonnehtii.<br />

Lähde: OAJ:n Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen<br />

ja Tiedotuspäällikkö Heikki Sahlman, OAJ<br />

Kunnilla aikaa vajaa vuosi<br />

Kunnat pohtivat parhaillaan, kuinka ensimmäiset<br />

valtakunnalliset varhaiskasvatuksen<br />

perusteet muutetaan osaksi päiväkotien arkea.<br />

Ryhmätyökuvassa esiintyvät: Aino Rönnlund, Maria<br />

Korkeaniemi, Eija Laitinen, Tarja Aromaa,<br />

Eija Lepistö, Liisa Vehmas, Paula Asunmaa, Tarja<br />

Isotalo, Terhi Kaunisto ja Ulla Ollikainen<br />

34

Barnträdgårdslärarseminarium<br />

i Härmä 7-8.10 <strong>2016</strong><br />

Text: Christel Sandell. Foton: Miia Raunio<br />

Ett 60 tal barnträdgårdslärare samlades till seminarium från olika delar av Österbotten.<br />

Det övergripande temat för dagarna var Förändring av verksamhetskulturen.<br />

Daghemsföreståndare Marika Horila från Seinäjoki<br />

inledde seminariumet med rubriken planerad<br />

planeringstid. Eftersom synen på lärande<br />

har förändrats samt vetenskap och forskning har<br />

gått framåt, måste vi ändra på planering och<br />

våra arbetssätt. Planera inte verksamheten om<br />

du inte har förberett den tillsammans med barnen<br />

(engagera i planeringen). Vår uppgift är bl.a.<br />

att väcka barnens intresse och motivation samt<br />

att stöda barnet till samarbete och växelverkan.<br />

Barnträdgårdsläraren bör modigt visa och föra<br />

fram sitt pedagogiska kunnande samt målen för<br />

de enskilda barnen utgående från målen i lagen<br />

och planen för småbarnspedagogiken.<br />

Fredrika Nyqvist från Lärum poängterade att<br />

det är viktigt att vi tänker efter vem som skall<br />

använda appen och till vad appen skall användas<br />

då hon introducerade en del av digitala verktyg.<br />

Ytterligare poängterade hon vikten av att man<br />

har en plan för digitala läromedel där det kommer<br />

fram när, var och hur dessa skall användas.<br />

På OAJ:S hemsida finns broschyren<br />

OAJ och det digitala språnget- Digitaliseringen<br />

av utbildningen – var står vi nu?<br />

OAJ:s utvecklingschef Niina Lahtinen avslutade<br />

seminariet med att berättade om Lagen om<br />

småbarnspedagogik och hur olika den har förverkligats<br />

i olika kommuner samt om grunderna<br />

för planen för småbarnspedagogik. Många kom-<br />

muner har påbörjat planeringen av hur de nationella<br />

grunderna för småbarnspedagogik skall<br />

förverkligas i det vardagliga arbetet på daghemmen.<br />

Kommunerna är skyldiga att uppgöra en<br />

plan för småbarnspedagogik som skall tas i bruk<br />

1.8 2017. En av de viktigaste frågorna är hur<br />

pedagogiken kommer att synas i dem. En hurudan<br />

plan skulle gagna barnets rättigheter och<br />

hurudan skall en plan se ut som tar hänsyn till<br />

personalen inom småbarnspedagogiken?<br />

Hur den kvalitativa småbarnspedagogiken<br />

förverkligas beror förutom på oss barnträdgårdslärare<br />

även på hurudana beslut man gör i kommunerna.<br />

Om vi inte stannar upp och funderar<br />

över pedagogikens betydelse inom småbarnspedagogiken<br />

blir det svårt att nå målen i lagen.<br />

Var stolt över att du är barnträdgårdslärare<br />

och låt pedagogiken synas i ditt arbete!<br />

På OAJ:s hemsida finns bl.a. följande svenskspråkigt<br />

material som berör småbarnspedagogiken<br />

– 9 steg till högklassig småbarnspedagogik<br />

– Vägkarta till jämlikhet<br />

– Tio antaganden om subjektiva rätten till småbarnspedagogik<br />

– Syftet med småbarnspedagogiken ( 10 mål )<br />

– Barnträdgårdslärarens arbetstidsbestämmelser<br />

Android-pisteen vetäjä Laura Prusti ja ryhmä<br />

Liisa Vehmas, Bee-Bot-robotti ja Monika Koivumäki<br />

35

OAJ Pohjanmaa kouluttaa<br />

Syksy <strong>2016</strong><br />

Rehtorien kesäpäivät Kauhajoella * 4.-5.8.<strong>2016</strong><br />

Alueyhdistyksen hallituksen laivaseminaari * 3.9.<strong>2016</strong><br />

Yhteysopettajakoulutusta Webexillä* 6.9.<strong>2016</strong><br />

Ammatillisten reformi-ilta Härmässä 8.9.<strong>2016</strong><br />

EduTeemailta: KVTES/LTO Härmässä 13.9.<strong>2016</strong><br />

Nope-kurssi Tuurissa<br />

16.−17.9.<strong>2016</strong><br />

Joku Roti -jäsentilaisuus Alajärvellä 27.9.<strong>2016</strong><br />

OAO & YLL -keskusteluillalliset Härmässä 29.9.<strong>2016</strong><br />

Joku Roti -jäsentilaisuus Vaasassa 5.10.<strong>2016</strong><br />

LTO-seminaari Härmässä 7.-8.10.<strong>2016</strong><br />

Joku Roti -jäsentilaisuus Kurikassa* 12.10.<strong>2016</strong><br />

Joku Roti -jäsentilaisuus Kannuksessa 26.10.<strong>2016</strong><br />

YT-kurssi Kokkolassa<br />

27.−28.10.<strong>2016</strong><br />

Maarit Rossin yleisöluento Seinäjoella 1.11.<strong>2016</strong><br />

EduTeemailta: Paikallisen sopiminen Härmässä 8.11.<strong>2016</strong><br />

Eläketietoutta Seinäjoella 9.11.<strong>2016</strong><br />

Joku Roti -jäsentilaisuus Lapualla 10.11.<strong>2016</strong><br />

Toimijakoulutusta pj:lle, siht., taloudenh. Härmässä<br />

11.−12.11.<strong>2016</strong><br />

* Koska määräaikaan mennessä ilmoittautuneita ei ollut riittävästi, tilaisuus peruuntui.<br />

Vuosi 2017<br />

EduRyhmän kokoontuminen, Härmä 10.1.2017<br />

Vapaan sivistystyön lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 26.1.2017<br />

EduTeemailta: palkkauksen muutokset, Härmä 14.2.2017<br />

Koulutuskaffit kansanedustajille, Seinäjoki 15.2.2017<br />

Koulutustiimin kokous, Härmä 8.3.2017<br />

36

YSI lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 9.3.2017<br />

Liikettä Keholle, paikkaa ei vielä päätetty maalis-huhtikuu 2017<br />

Koulutuskaffit kansanedustajille, Vaasa 14.3.2017<br />

OAJ X-files järjestöstartti uuteen vuoteen, Kuortane<br />

17.−18.3.2017<br />

EduTeemailta: virkasuhteeseen liittyvät asiat, Härmä 21.3.2017<br />

LTO lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 6.4.2017<br />

Koulutuskaffit kansanedustajille, Kokkola 11.4.2017<br />

EduTeemailta: ammatillisen reformin eteneminen, Härmä 25.4.2017<br />

Verkostotapaamiset keväällä 2017<br />

Alueelliset LM-päivät, Seinäjoki<br />

10.−11.4.2017<br />

Rehtorien kesäpäivät, Kauhajoki elokuu 2017<br />

LTO-päivät, Oulu<br />

23.−24.9.2017<br />

Minustako tulevaisuuden toimija?, eri paikkakunnilla alkaa syksyllä 2017<br />

YT-koulutus, Jyväskylä<br />

5.−6.10.2017<br />

Koulutuksiin ilmoittautumiset siirtyvät vähitellen sähköisesti tehtäviksi Surveypal-ohjelman avulla.<br />

Ilmoittautuminen on hyvin helppoa – linkkiä klikkaamalla pääset täyttämään ilmoittautumisessa tarvittavat<br />

tiedot. Toistaiseksi ilmoittautumisten peruutukset ja muutokset tehdään suoraan toimistosihteerille.<br />

Koulutustilaisuuksien palaute kerätään myös sähköisesti Surveypal-kyselyllä.<br />

Tervetuloa mukaan koulutuksiin!/<br />

Koulutussihteeri Miia Raunio<br />

miia.raunio@vaasa.fi<br />

37

OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />

Yhteystiedot <strong>2016</strong><br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

Hallitus:<br />

Ari Rousu<br />

puheejohtaja<br />

Monika Koivumäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Maria Hartman-Salminen<br />

vice ordförande<br />

Heli Katajamäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Antti Ylinen<br />

varapuheenjohtaja<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri ja jäsen<br />

Tiina Hagström<br />

jäsen<br />

Dieter Heiermann<br />

jäsen<br />

Jyrki Jokinen<br />

jäsen<br />

Pia Latomäki<br />

jäsen<br />

Kari Nieminen<br />

jäsen<br />

Helena Penttilä<br />

jäsen<br />

Kyösti Pihlajamäki<br />

jäsen<br />

Marina Räfsbäck<br />

jäsen<br />

Marja-Liisa Saariaho<br />

jäsen<br />

Christel Sandell<br />

medlem<br />

Margareeta Verronen<br />

jäsen<br />

Alueasiamies:<br />

Tuula Ala-Lantela<br />

Erätie 1<br />

60800 Ilmajoki<br />

Erkinlaakso 19 B<br />

65410 Sundom<br />

Packhusgatan 12<br />

67100 Karleby<br />

Hakatie 5<br />

66440 Tervajoki<br />

Ritolantie 428<br />

60720 Tuomikylä<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Tallbackantie 33<br />

68550 Kokkola<br />

Linnaleirintie 19 B 5<br />

67100 Kokkola<br />

Isolahdentie 7 as 11<br />

65230 Vaasa<br />

Syliheitontie 6<br />

62100 Lapua<br />

Väättyrintie 12<br />

60420 Seinäjoki<br />

Myllymäentie 35<br />

69600 Kaustinen<br />

Suokonmäentie 54<br />

63540 Hernesmaa<br />

Vettmossvägen 95<br />

64230 Närpes st<br />

Propsikatu 4<br />

60200 Seinäjoki<br />

Alholmsg. 27<br />

68600 Jakobstad<br />

Eerontie 3<br />

65300 Vaasa<br />

Länsirannantie 428 C<br />

62620 Ala-Seppä<br />

044 419 1412<br />

ari.rousu(at)ilmajoki.fi<br />

040 722 9158<br />

monika.koivumaki(at)vaasa.fi<br />

040 132 1680<br />

maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi<br />

050 400 7039<br />

heli.katajamaki(at)uva.fi<br />

040 868 0845<br />

antti.ylinen(at)sedu.fi<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 832 3467<br />

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />

044 725 0171<br />

dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />

050 386 4959<br />

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />

040 521 0360, 044 438 4469<br />

pia.latomaki(at)lapua.fi<br />

040 577 9984<br />

kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

040 758 3581<br />

helena.penttila(at)kaustinen.fi<br />

050 556 6598<br />

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />

0400 455218<br />

marina.rafsback(at)narpes.fi<br />

040 868 0118<br />

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />

044 721 1535<br />

christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />

050 505 5460, 040 163 4143<br />

margareeta.verronen(at)vaasa.fi<br />

040 842 1484<br />

tuula.alantela(at)gmail.com<br />

38

Toimihenkilöt:<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

tiedotussihteeri<br />

Miia Raunio<br />

koulutussihteeri<br />

Outi Pyykkö<br />

yhdistystietouskoul.<br />

Taina Saikkonen<br />

taloudenhoitaja<br />

Antti Hynönen<br />

nettivastaava<br />

Risto Haverinen<br />

liikuntavastaava<br />

Valtuutetut:<br />

Martin Ahlskog<br />

FSL<br />

Olli Autio<br />

OAJ-YSI<br />

Inger Damlin<br />

FSL<br />

Minna Herttua-Niemi<br />

LTOL<br />

Hanna Ikonen<br />

LTOL<br />

Jarmo Juupaluoma<br />

OAJ-YSI<br />

Kari Nieminen<br />

OAJ-YSI<br />

Matti Sippola<br />

OAJ-YSI<br />

Jaakko Syrjänen<br />

OAJ-YSI<br />

Susanne Wickström<br />

LTOL<br />

Ulla-Maria Åstrand<br />

OAJ-YSI<br />

OAJ:n hallitus:<br />

Inger Damlin<br />

Matti Sippola<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />

aluetoimisto<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Länsitie 2<br />

63500 Lehtimäki<br />

Vennäntie 5<br />

61500 Isokyrö<br />

Riskulankaari 13<br />

60220 Seinäjoki<br />

Rantakatu 3 b A 1<br />

65100 Vaasa<br />

Putkitie 21<br />

63680 Hakojärvi<br />

Aapunkarintie 98<br />

68210 Marinkainen<br />

Riippavägen 60<br />

68410 Nedervetil<br />

Hovioikeudenp. 2 A 10<br />

65100 Vaasa<br />

Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Hämeenlinnank. 8 H 63<br />

65350 Vaasa<br />

Kulmatie 6 A<br />

62100 Lapua<br />

Pikkukotamäki 4<br />

65380 Vaasa<br />

Väättyrintie 12<br />

60420 Seinäjoki<br />

Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

Martantie 2<br />

61800 Kauhajoki<br />

Markusbackantie 113<br />

68410 Alaveteli<br />

Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

Kauppapuistikko 4 as 20<br />

65100 Vaasa<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 559 4033<br />

lassema(at)suomi24.fi<br />

050 565 0864<br />

miia.raunio(at)vaasa.fi<br />

044 521 2996<br />

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />

050 533 9949<br />

taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />

0400 772 558<br />

antti.hynonen(at)alavus.fi<br />

041 545 9202<br />

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />

050 377 7188<br />

martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />

040 778 2394<br />

olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2907<br />

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />

040 700 9899<br />

hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />

050 355 3056<br />

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />

040 577 9984<br />

kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 354 9175<br />

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />

044 780 9153<br />

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />

040 129 2096<br />

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 533 9949<br />

taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />

39

40

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!