Pohjanmaan Opettaja 2/2016

aohynone
  • No tags were found...

ILMOITUS

Ainutlaatuista

Turvaa OAJ:n

jäsenille

Turva mukana:

Opetusalan ammattijärjestö OAJ

ry on vakuuttanut sinut Turvassa

vapaa-ajan matkustajavakuutuksella.

Myös matkatavarat on

vakuutettu. Jäsenvakuutukseen

kuuluvat myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus

sekä ammatillinen

vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Liiton järjestötehtävissä ja

-tilaisuuksissa ollessasi kuulut

järjestövakuutuksen piiriin.

Keskittämällä parhaat

edut

Liiton tarjoamien vakuutusten

lisäksi saat Turvasta kaikki

tarvitsemasi vakuutukset itsesi ja

perheesi turvaksi. Liiton jäsenenä

saat heti kättelyssä koti-,

henkilö- ja kaskovakuutuksista

pysyvän 10 % liittoalennuksen.

Mitä pitempään olet asiakkaamme,

sitä enemmän saat alennusta:

vuosittainen omistaja-asiakkaan

alennus on 5-10 %. Lisäksi

kun keskität kaikki vakuutuksesi

Turvaan, hyödyt alennuksista

vielä enemmän.

Parasta turvaa vain

ammattiliittojen jäsenille

Liittokasko on paras autovakuutuksemme.

Se sisältää erinomaisen

bonusedun: bonuksesi eivät

tipu, vaikka vahinko sattuisikin,

jos olet ajanut kolme vuotta

ilman vahinkoja. Lisäksi Liittokasko

sisältää muun muassa

mainion sijaisautoedun: matkasi

jatkuu vaikka autosi hyytyisi

teknisen vian vuoksi.

Henkivakuutuksella autat lähimmäisiäsi

vielä pilvenkin reunalta.

Turvan Henkikulta ja Parikulta

ovat erikoishinnoiteltuja henkivakuutuksia

perheesi turvaksi.

Liiton jäsenenä hyödyt

myös näin

Työttömyyden kohdatessa

Ammattiliittoon kuuluva työtön

asiakas saa pyytäessään kuuden

viikon korottoman lisämaksuajan

vakuutusmaksuihinsa.

Jos työttömyyden aikana sattuu

vahinko rakennukselle tai irtaimistolle,

ammattiliiton jäsen saa

kotivakuutuksesta korvausta

kerran ilman perusomavastuuta

(130 €).

Kodinhoitoapua toipilaalle

Kun sinulla on Turvassa kotivakuutus,

sinulla on mahdollisuus

saada korvausta tapaturman

jälkeisenä toipilas aikana

käytetyistä kodinhoitopalveluista.

Tutustu etuun tarkemmin


etu

Etua jälkikasvulle

Omaan kotiinsa muuttava lapsi

perii vanhempiensa omistajaasiakasalennukset

koti-, henkilöja

kaskovakuutuksissa.

Korvauksia

nopeasti verkossa

Tiesithän? OAJ:n jäsenenä käytössäsi

on kätevä sähköinen

korvauspalvelu. Lue tästä ja

muista eduistasi lisää osoitteessa


Show is

going on!

Showen

fortsätter!

Syyslukukausi on puolessa ja todella

paljon on jo ehtinyt tapahtua

muutaman kuukauden aikana OAJ:n

toiminta-alueilla. Kaikilla sektoreilla

kuhisee. Vaikka paljon hyviä asioita

tapahtuu ja koulutusta esimerkiksi

uusien opetussuunnitelmien kautta

kehitetään, kaikki kuhina ja porina ei

kuitenkaan ole myönteistä.

Jatkuva toimintaresursseista taisteleminen

alkaa helposti uuvuttaa, mutta nyt ei

ole varaa uupua. Edessä ovat ensi keväänä kuntavaalit

ja niissä valitaan päättäjät uusiin kuntiin,

joiden tehtävistä yli puolet, jopa 80 prosenttia,

koskevat koulutusta ja varhaiskasvatusta. Kuntapäättäjä

on ratkaisevassa asemassa koulutuksen

ja kasvatuksen resursseista päätettäessä ja niitä

kohdennettaessa.

Rohkaisen ja vetoan, että nyt kaikilla alueilla

ja kaikissa kunnissa OAJ:n paikalliset toimijat

tekevät kaiken voitavansa koulutus- ja kasvatuskysymysten

esiin nostamiseksi kuntavaalikeskusteluissa

ja -teemoina. Kuten vaalilaulussamme

sanotaan, ellet äänestä Suomi hölmistyy (ääniopetukselle.fi).

Perusopetuksessa alkoi uusien opetussuunnitelmien

aika. Yksi osa uudistamistarvetta on välttämätön

harppaus kohti digitalisoitunutta yhteiskuntaa,

työtä ja palveluita. Siksi tarvitsemme

digiloikan, jota tuetaan ensimmäisessä vaiheessa

perusopetuksen tutoropettaja-järjestelmällä. Sitä

valtiovalta tukee mittavalla korvamerkityllä resurssilla

ja siihen on jokaisen koulutuksenjärjestäjän

lähdettävä. Vahditaan, että niin käy.

Lukioissakin ovat uudet opetussuunnitelmat

käytössä ja on saatu ensi kokemukset sähköisistä

ylioppilaskirjoituksista. Kehittäminen ei kuitenkaan

saa jäädä siihen. Tulee muistaa lukiokoulutuksen

ydintehtävä, valmistaminen korkeaasteen

opintoihin.

Myös varhaiskasvatuksen lainsäädännön uu-

Terminen är halvvägs och mycket

har hänt under hösten inom

OAJ:s verksamhetsområden. Mycket

gott är på gång, exempelvis i och med

de nya läroplanerna, men allt är inte

positivt.

Det är utmattande att ständigt

strida om verksamhetsresurserna,

men vi får inte bli slutkörda. Vi har

ett kommunalval på våren och då

väljs beslutsfattare till kommunerna som har nya

uppgifter. Mer än hälften och ända upp till 80

procent av kommunernas uppgifter gäller utbildning

och småbarnspedagogik. De kommunala

beslutsfattarna spelar en avgörande roll vad

gäller utbildningsresurserna och hur de fördelas.

Jag uppmuntrar och vädjar till alla OAJ-aktiva

i alla regioner och alla kommuner att göra

sitt yttersta för att lyfta fram frågor om utbildning

och fostran som valteman och i valdebatter.

OAJ:s devis är ”Rösta – låt inte Finland fördummas”.

Den grundläggande utbildningen har fått

ny läroplan. En del av moderniseringen är ett

nödvändigt steg mot digitalisering av samhället,

arbetet och servicen. Ett digitalt språng behövs

och den första etappen stöds av tutorlärare i alla

skolor som statsmakten ger öronmärkta pengar

för. Alla utbildningsanordnare ska gå med i det

här – det ska vi hålla efter.

Också gymnasiet har ny läroplan och de

första elektroniska proven i studentexamen har

skrivits. Men fortsatt utveckling behövs och man

bör komma ihåg att gymnasieutbildningens

kärnuppgift är att förbereda för högskolestudier.

Lagstiftningsreformen som gäller småbarnspedagogiken

fortsätter. Precis som OAJ har

krävt. Vi strävar efter att påverka att den halvdana

lagen om småbarnspedagogik kommer att

slutföras och att brister i den nuvarande lagstiftningen

korrigeras. OAJ lyfter starkt fram alla

3


distaminen jatkuu. Sitähän OAJ on vaatinutkin.

Pyrimme vaikuttamaan siihen, että nykyinen

torso varhaiskasvatuslaki saatetaan loppuun ja

korjataan nykyisessä laissa olevia puutteita. Toisaalta

OAJ haluaa nostaa vahvasti esiin kaikkien

lasten oikeuden pedagogiseen varhaiskasvatukseen

ja kannustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä

ja yliopistoja kehittämään yhdessä varhaiskasvatusta

tutkimuksen pohjalta.

Ammatillinen koulutus on kovan paikan

edessä. Hallitus aikoo toteuttaa edelliseltä hallitukselta

perimänsä 190 miljoonan euron leikkaukset

jo ensi vuonna ja vuotta myöhemmin

tulisi voimaan reformi eli laaja ammatillisen

koulutuksen työelämälähtöisyyttä korostava

uudistus. OAJ samoin kuin koko ammatillisen

koulutuksen kenttä koulutuksen järjestäjistä

opiskelijoihin tyrmää leikkauksen. Mikäli rahat

viedään rakennemuutoksen edellä, tulee reformista

pitkälti vain sopeutumista pienennettyyn

budjettiin. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen

näkökulmasta tai laadun parantamisesta

ei voi juuri puhua.

OAJ on varoittanut, että reformi ei saa johtaa

liian kapeaan kuvaan ammattiin opiskelusta. Näkyvillä

oleva uudistus tarkoittaa itseasiassa sitä,

ettei ammatillinen koulutus voi, eikä sen edes

tule luvata enää ammattitaitoista työvoimaa.

Tätä murheellista listaa voisi jatkaa kaikkien

koulutusmuotojen osalta. Yliopistoilta ja

ammattikorkeakouluilta leikataan ja rakenteet

paukkuvat, aikuiskoulutus on ollut kurimuksessa,

heittopussina, jo vuosia. Taiteen perusopetus

ja vapaa sivistystyö menettävät valtionosuuksiaan.

Sivistys-Suomen suunta onkin pahasti

hukassa. Entistäkin ajankohtaisemmaksi tulee

OAJ:n vaatimus laajasti koko koulutusketjua

koskevasta tulevaisuusohjelmasta.

barns rätt till kvalitativ småbarnspedagogik och

uppmuntrar undervisnings- och kulturministeriet

och universiteten att tillsammans utveckla

småbarnspedagogiken på basis av forskning.

Yrkesutbildningen är hårt pressad. Regeringen

har för avsikt att redan nästa år genomföra

nedskärningar på 190 miljoner euro som den

förra regeringen beslutade om. Ett år senare avses

en omfattande reform träda i kraft som betonar

yrkesutbildningens samverkan med arbetslivet.

OAJ är, liksom hela yrkesutbildningen ända

från utbildningsanordnare till studerande, emot

nedskärningarna. Om pengar dras bort före den

strukturella förändringen, kommer reformen

att till stor del enbart gå ut på anpassning till

en minskad budget. Man kan knappast tala om

utveckling av yrkesutbildningen eller förbättring

av kvaliteten.

OAJ har varnat för att reformen inte får leda

till en alltför snäv bild av yrkesstudier. Men den

reform som nu hägrar innebär i själva verket att

yrkesutbildningen varken kan eller ens bör utlova

yrkesskicklig arbetskraft.

Denna bedrövliga lista kan man fortsätta beträffande

alla utbildningsformer. Universiteten

och högskolorna drabbas av nedskärningar och

strukturerna knakar. Vuxenutbildningen har utarmats

redan i många års tid. Den grundläggande

konstundervisningen och det fria bildningsarbetet

förlorar statsandelar. Bildningen i Finland

saknar helt och hållet riktning. OAJ:s krav på ett

framtidsprogram som omfattar all utbildning är

mer angeläget än någonsin.

Det tog 16 månader att nå ett konkurrenskraftsavtal.

Efter många färgstarka skeden kom

man slutligen i mål när kommunsektorns avtal

undertecknades 5.9.2016. I början gick statsmakten

exceptionellt hårt åt arbetsmarknads-

Toimituskunta:

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

040 559 4033

Sara Nyholm, YLL

Anne Ojalehto, OAO

Tiina Kankkonen, OAY

Antti Hynönen, OAY

Mikko Metsäranta OAY

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL

Hanna Ikonen, LTOL

Taina Saikkonen

ISSN:

0785-9260

Painopaikka:

Waasa Graphics Oy

Kansikuva:

Matti Sippola

4


Kilpailukykysopimusta, kikyä, tehtiin 16

kuukautta. Monien värikkäitten vaiheiden jälkeen

se saatiin maaliin 5.9.2016, kun kunta-alan

sopimukset allekirjoitettiin. Alussa valtiovalta

hääräsi poikkeuksellisen ahkerasti työmarkkinakentällä

hallituksen uhkaillessa jatkuvasti pakkolainsäädännöllä,

ellei työmarkkinakenttä suostu

saneluratkaisuihin. Tämä johti muun muassa

kymmenien tuhansien osallistujien mielenilmaisuun

18.9.2015 Rautatientorilla.

OAJ ja JUKO ovat koko ajan olleet laajan yhteiskuntasopimuksen

kannalla, mutta olemme

koko ajan edellyttäneet sopimuksesta tasapainoista.

Olemme vaatineet, että sopimuksen on

uskottavasti ja konkreettisesti tuettava työllisyyttä

ja työpaikkojen lisääntymistä Suomessa. Nyt

onkin lupa odottaa yksityisen sektorin laajoja

ja vaikuttavia toimia, joiden seurauksena investointeja

tehdään Suomeen ja työpaikkoja syntyy.

Kilpailukykysopimuksessa ei ole kyseessä

puhdasverinen työmarkkinaratkaisu, vaan

tulo- ja palkkapoliittinen kokonaisratkaisu, jossa

valtiovalta on yksi osapuoli. Julkisen sektorin

työntekijät jäivät kaikista suunnista vaille tukea.

Kun julkiselle sektorille sovittiin epäoikeudenmukainen

lisätaakka määräaikaisen osittaisen

lomarahaleikkauksen muodossa, sen takana nimenomaan

oli myös lupaus työpaikkojen säilymisestä.

Nyt kokonaisuus on katsottu tasapainoon

yhdessä valtiovallan kanssa.

Yksikään kunnallinen työnantaja ei voi perustella

palkkakulujen leikkausvaatimuksia ainakaan

kiky-sopimuksella. Helmikuun alusta 2017

voimaantulevat uudet kiky-ratkaisun mukaiset

sopimukset tuovat työnantajille pikemminkin

ennakoitavuutta ja vakautta taloudenpitoon.

Sopimukset ulottuvat 31.1.2018 saakka. Se

ajankohta tulee yllättävän äkkiä. Valmistautuminen

seuraavaan kierrokseen, liittokierrokseen on

jo alkanut.

Yhtään hetkeä ei kuitenkaan ole ollut eikä

näytä olevan varaa järjestön ja järjestössä vetää

henkeä. Edunvalvontaa jäsenistön hyväksi ja

työn tekemisen edellytysten turvaamiseksi tarvitaan

taukoamatta ja väsymättä.

Voimia kuitenkin kaikille jäsenille ydintehtävään:

oppimisen edistämiseen. Te olette siinä

ammattilaisia!

fältet och regeringen hotade ständigt med

tvångslagstiftning ifall arbetsmarknadsfältet inte

hukade sig. Det här ledde bland annat till en manifestation

som samlade tiotusentals deltagare

till Järnvägstorget i Helsingfors 18.9.2015.

OAJ och FOSU har alltid varit för ett omfattande

samhällsfördrag, men alltid förutsatt en

balanserad överenskommelse. Vi har krävt ett avtal

som på ett trovärdigt och konkret sätt stödjer

sysselsättningen och ökar arbetsplatserna. Nu är

det rätt att förvänta sig omfattande åtgärder av

den privata sektorn som resulterar i att investeringar

görs i Finland och att arbetsplatser skapas.

Konkurrenskraftsavtalet är inte en renodlad

arbetsmarknadsuppgörelse. Det handlar om en

inkomst- och lönepolitisk helhetslösning med

statsmakten som en part. Arbetstagarna inom

den offentliga sektorn lämnades utan stöd från

alla håll. När den offentliga sektorn drabbades

av en illojal tilläggsbörda i form av att semesterpengen

skärs ned på visstid, fanns uttryckligen

ett löfte om att arbetsplatserna kvarstår. Nu har

helheten balanserats tillsammans med statsmakten.

Ingen kommunal arbetsgivare kan motivera

lönebesparingskrav åtminstone med hänvisning

till konkurrenskraftsavtalet. Från början av februari

2017 kommer avtalen i enlighet med

konkurrenskraftsuppgörelsen snarare att ge arbetsgivaren

förutsägbarhet och stabilitet beträffande

ekonomin.

Avtalen sträcker sig fram till 31.1.2018. Den

här tidpunkten kommer förvånansvärt snabbt.

Förberedelser inför nästa omgång har redan påbörjats

- en avtalsrörelse på förbundsnivå.

Vi har inte kunnat dra andan ett endaste ett

ögonblick och det kan vi inte framöver heller.

Oavbruten och outtröttlig intressebevakning

behövs till gagn för medlemmarna och för att

trygga de resurser som behövs för arbetet.

Jag tillönskar alla medlemmar krafter i kärnuppgiften

att främja lärandet. Det är ni proffs på!

Olli Luukkainen

ordförande

Olli Luukkainen

puheenjohtaja

5


Opettajien

toimenkuva

K

ilpailukykysopimus lisäsi kaikkien

sopimuksen piirissä olevien

työntekijöiden työaikaa 24 tuntia

vuodessa. Lisäksi julkisen sektorin

lomarahoja vähennetään 30 prosenttia

nykytasosta vuosina 2017–2019.

Työntekijän työeläkemaksu nousee

asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä

vuosina 2017–2020. Työttömyysvakuutusmaksu

nousee samalla

ajanjaksolla 0,85 prosenttiyksikköä.

Työnantajien maksut kevenevät vastaavasti saman

verran. Valtion palkansaajille lupaamat verohelpotukset

eivät näitä leikkauksia kompensoi.

Toisaalta sopimalla vältyimme hallituksen uhkaamilta

pakkolaeilta. Toivottavasti Suomen kilpailukyky

maailmanmarkkinoilla paranee, kun

palkat jäädytetään ja työaika pitenee.

Edellä kerrotun sopimuksen syntyä on seurattu

kuin jännitysnäytelmää reilun vuoden

verran. Vielä pitempään on uutisoitu SOTE–

uudistuksen vaiheita. Opettajien toimenkuviin

hivuttamalla tulevat muutokset sen sijaan eivät

ylitä uutiskynnystä. Hyvä esimerkki on Sosiaali-

ja terveysministeriön ohjeistama Lääkehoidon

suunnitelma koululaisille ja opiskelijoille. Siinä

vanhempien lisäksi velvoitetaan koulujen henkilökuntaa

huolehtimaan oppilaiden lääkehoidosta

koulupäivän aikana. Lisäksi rehtoreiden pitäisi

valvoa toimintaa ja huolehtia siitä, että kouluissa

on tarpeeksi tällaiseen toimintaa perehtynyttä

henkilökuntaa, esimerkiksi kouluavustajia, joilla

on lähihoitajan tutkinto.

Käytäntö vaihtelee kunnittain. Paras tilanne

on kouluissa, joissa kouluterveydenhoitaja on

päivittäin paikalla. Tosin heitäkin on monenlaisia.

Joidenkuiden mielestä terveydenhoitajan

päätehtävä on keskittyä ennaltaehkäisevään

terveydenhuoltoon, akuuttitilanteet ja jatkuvaa

lääkintää vaativat tapaukset kuuluisivat muiden

hoidettaviksi. Kouluterveydenhoitaja on laillistettu

terveydenhuollon ammattilainen. On

pöyristyttävää yrittää sysätä vastuu em. tapauksissa

vaikkapa opettajille, joilla ei yleensä ole mitään

terveysalan koulutusta.

Lärarnas

befattningsbeskrivning

Konkurrenskraftsavtalet innebar

att arbetstiden för alla anställda

som omfattas av avtalet förlängs

med 24 timmar per år. Under åren

2017–2019 skär man dessutom ner

30 procent på semesterpenningen

inom den offentliga sektorn. Under

åren 2017–2020 ökar arbetstagarens

pensionsavgift gradvis med sammanlagt

1,2 procentenheter. Under

samma period stiger även arbetslöshetsförsäkringsavgiften

med 0,85 procentenheter.

Arbetsgivarnas avgifter sänks samtidigt i

motsvarande grad. De skattelättnader som staten

utlovat åt löntagarna kan inte kompensera

dessa nedskärningar. Genom avtalet undviker vi

visserligen de tvångslagar som regeringen hotat

med. Vi får hoppas att frysningen av lönerna och

förlängningen av arbetstiden får Finlands konkurrenskraft

att öka på världsmarknaden.

Uppkomsten av det ovan nämnda avtalet har

varit en spännande följetong som pågått i drygt

ett år. Nyheter om social- och hälsovårdsreformens

olika skeden har varit på tapeten ännu

längre. De förändringar som smygs in i lärarnas

arbete överstiger emellertid inte nyhetströskeln.

Ett bra exempel är medicinvårdsplanen för skolelever

och studerande som innehåller anvisningar

från Social- och hälsovårdsministeriet. I planen

förpliktas skolans personal att ansvara för elevernas

medicinvård under skoldagen utöver föräldrarna.

Samtidigt borde rektorerna övervaka verksamheten

och se till att det finns tillräckligt med

sådan personal i skolorna som är insatta i ämnet,

såsom skolgångsbiträden med närvårdarexamen.

Praxisen varierar skolorna emellan. Bäst är

läget i sådana skolor där det finns en skolhälsovårdare

på plats varje dag. Av dem finns förstås

också många sorter. En del tycker att hälsovårdarens

främsta uppgift är att koncentrera sig på

förebyggande hälsovård. Akuta situationer och

fall som kräver regelbunden medicinering borde

skötas av andra. En skolhälsovårdare är en legitimerad

expert på hälsovård. Det är chockerande

att man försöker fösa över ansvaret i ovan nämn-

6


Toisaalta monet kunnat, esimerkiksi Seinäjoki,

ovat antaneet selkeät kirjalliset ohjeet siitä,

kenellä on oikeus antaa lääkehoitoa kouluissa tai

päiväkodeissa. Tällaiset ohjeet ovat hyvin tarpeellisia,

sillä pienissä yksiköissä ei useinkaan ole

terveydenhoitajaa päivittäin paikalla. Niissä on

pakko kiinnittää huomiota siihen, että avustavassa

henkilökunnassa on sellaisia, joilla on oikeus

antaa lääkehoitoa. Opettajien tehtävä se voi

olla vain äärimmäisissä hätätilanteissa.

Opiskeluhuoltolainsäädäntö on niin ikään

esimerkki sosiaali- ja terveyspuolen lainsäädännön

hivuttamisesta osaksi koulujen arkea. Laki

on sinällään hyvä ja tarpeellinen mutta erittäin

byrokraattinen ja kankea, koska yksilön oikeuksia

jopa ylikorostetaan. Esimerkiksi huoltajilla

tai oppilaalla on oikeus valita, ketkä hänen asiaansa

saavat käsitellä.

Koulujärjestelmä on suunniteltu ison joukon

kouluttamiseen. Siinä ei pääsääntöisesti hoideta

yksittäisen oppilaan asioita vaan opetetaan ja

kasvatetaan koko luokkaa. Lainsäädäntö, jossa

lähtökohtaisesti ajatellaan, että ”vastaanotolle”

tulee yksi henkilö ja asiantuntijalla on silloin aikaa

perehtyä yksilöön ja hänen ongelmiinsa, on

koulumaailmalle vieras. Tiedän, että opettajat ja

lastentarhanopettajat koettavat parhaan kykynsä

mukaan ottaa lapset ja nuoret huomioon yksilöinä,

mutta se ei ole useinkaan isoissa ryhmissä

helppoa.

Koululainsäädäntökin toki tuntee yksilön

oikeudet. Perusopetuslain pykälät kolmiportaisesta

tuesta ottavat huomioon yksilöiden oppiseen

liittyvät erot. Byrokratiaahan nämäkin

säädökset ovat lisänneet, mutta opillisten erojen

huomioon ottaminen on kuitenkin opettajan

perusosaamista.

Tuntuu, että opettajien työhön yritetään hivuttaa

erilaisia sosiaali- ja terveystoimelle kuuluvia

velvoitteita. Moni opettaja sanoo, että perustehtävä,

opettaminen, jää eri suunnasta tulevien

vaateiden jalkoihin. Opettajien arvokasta työtä

ei saa kuormittaa jatkuvilla perustyölle vierailla

tehtävillä.

Toivotan hyvää alkanutta syksyä kaikille OAJ

Pohjanmaan toimialueen opettajille ja lastentarhanopettajille.

Ari Rousu

puheenjohtaja

OAJ Pohjanmaa

da situationer till exempel till lärarna, som oftast

helt saknar utbildning inom hälsovård.

Många kommuner, till exempel Seinäjoki,

har gått ut med tydliga skriftliga anvisningar för

vem som har rätt att ge medicinsk vård i skolorna

och daghemmen. Dessa anvisningar är

mycket nödvändiga eftersom det ofta inte finns

någon hälsovårdare på plats varje dag i mindre

enheter. I dessa enheter är man tvungen att fästa

uppmärksamhet vid att det finns sådana personer

bland assisterande anställda som har rätt att

ge medicinsk vård. Lärarens uppgift är det endast

i krissituationer.

Även elevvårdslagstiftningen är ett exempel

på hur man föser över lagstiftning inom socialoch

hälsovården till en del av skolornas vardag.

Lagen i sig är bra och nödvändig, men den är

ytterst byråkratisk och styv eftersom man till och

med överbetonar individens rättigheter. Till exempel

vårdnadshavarna eller eleverna har rätt att

välja vilka som får behandla deras ärenden.

Skolsystemet är planerat för att ge utbildning

åt en stor grupp elever. I systemet ingår i regel

inte att sköta enskilda elevers ärenden, utan man

undervisar och fostrar en hel klass. En lagstiftning

där man utgår från att en person kommer

till ”mottagningen” och experten då har tid att

fördjupa sig i individen och dennas problem är

inte bekant i skolvärlden. Jag vet att lärarna och

barnträdgårdslärarna försöker beakta barn och

unga som individer så gott de kan, men det är

oftast inte lätt i stora grupper.

Skollagstiftningen känner visserligen till individens

rättigheter. Paragraferna om trestegsstöd

i lagen om grundläggande utbildning beaktar

inlärningsskillnaderna mellan individerna.

Dessa bestämmelser har naturligtvis även ökat

byråkratin, men att beakta inlärningsskillnader

är i vilket fall som helst en del av lärarens grundläggande

kompetens.

Det känns som att man försöker smyga in

olika krav från social- och hälsovården i lärarnas

arbete. Många lärare säger att den grundläggande

uppgiften, undervisningen, hamnar

i skymundan på grund av alla krav från olika

håll. Lärarnas värdefulla arbete får inte belastas

med fortlöpande uppgifter som inte ingår i det

grundläggande arbetet.

Jag önskar en god fortsättning på hösten till

alla lärare och barnträdgårdslärare i OAJ Österbottens

verksamhetsområde!

Ari Rousu

ordförande

OAJ Österbotten

7


Muutostuulet puhaltavat

Oppilaitosten lukuvuosi on hyvässä

vauhdissa. Syksy on ollut

monella tavalla kiireistä aikaa edunvalvonnan

ja koulutuspolitiikan

alueilla. Perusopetuksessa on otettu

uudet opetussuunnitelmat käyttöön

alakoulujen osalta. Yläkoulut tulevat

mukaan porrastetusti vuosina 2017-

2019. Ammatillisen koulutuksen rakenteet

järkkyvät ja yliopistoillakaan

ei ole helppoa. Varhaiskasvatuksessa

pohditaan, miksi Suomessa osallistuminen varhaiskasvatukseen

jää edelleen alle OECD-keskiarvojen.

Maassamme on uutisoitu lähes vuoden kilpailukykysopimuksen

sisällöistä ja kattavuudesta.

Syksyn aikana sopimusneuvottelut ovat

kärjistyneet muutamiin yksityiskohtiin, joihin

on haluttu vielä varmistuksia ennen kuin nimiä

on kirjoitettu päätöspapereihin. Kuntapuolella

kustannusvaikutukset on haluttu neutraaleiksi,

jotta kunnat eivät olisi joutuneet epäedulliseen

rahoitusasemaan. Tällä on pyritty turvaamaan

kuntatalouden tilanteet kaiken kokoisissa kunnissa.

Hallituksen tavoite oli, että kilpailukykysopimus

kattaa vähintään 90 prosenttia palkansaajista.

Kun tämä lopulta toteutui, verotuksen

on luvattu kevenevän ensi vuonna 515 miljoonalla

eurolla.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kirjoitti

Opettaja-lehdessä 16/2016, kuinka ammatillinen

koulutus on Suomessa vetovoimaista

ja osaamistamme ihaillaan ympäri maailmaa.

Näin varmaan onkin ollut ja on ehkä vielä tälläkin

hetkellä, mutta miten on tulevaisuudessa.

Ammatillisen koulutuksen reformissa kaiken

ydin on se, mitä opiskelija oppii ja osaa. Yhä

enemmän työmarkkinoilta tulee viestiä, että

ammatillisen koulutuksen käyneet osaavat yhä

vähemmän ja vähemmän. Se ei ole mikään

ihme, kun viimeisen kymmenen vuoden aikana

oppilaitosten lähiopetusta on leikattu lähes

puoleen siitä, mitä se oli aiemmin. Näin ammattitaitoisten

opettajien antama ohjaus ja opetus

jäävät pintaraapaisuksi ja se näkyy lopputuloksissa.

Ammatillisen puolen opettajat sekä

toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa

että ammattikorkeakouluissa

ovat valmiit antamaan oman

ammattitaitonsa täysimittaiseen

käyttöön, mutta sille ei anneta enää

mahdollisuutta.

Ammattikorkeakoulujen osalta

voidaan kysyä, hävitetäänkö ammattikorkeakoulut

kartalta, kuten

OAJ otsikoi. Ammattikorkeakouluja

ollaan "pelastamassa" myymällä ammattikorkeakoulujen

osakkeet vastikkeetta paikallisille

yliopistoille. Kaavailuihin liittyy myös

tutkintojen sekoittaminen niin, että ammattikorkeat

tuottaisivat alempia korkeakoulututkintoja,

joiden pohjalta yliopistoissa suoritettaisiin

maisteritutkinto. Tämä johtaisi suurella todennäköisyydellä

Suomen virallisen linjauksen eli

duaalimallin murenemiseen.

Uudet opetussuunnitelmat on otettu perusopetuksessa

käyttöön alakoulujen osalta elokuun

alusta. Yläkoulujen osalta uudet suunnitelmat

käyttöönotetaan porrastetusti 2017-2019. Lukioiden

osalta siirryttiin myös uusiin opetussuunnitelmiin

tänä syksynä. Keskustelua on

herättänyt, pystytäänkö opetussuunnitelmaa toteuttamaan

tasapuolisesti koko maassa kuntien

erilaisten taloudellisten edellytysten sekä maantieteellisten

eroavuuksien vuoksi. Myös opettajien

täydennyskoulutukseen pitäisi pystyä panostamaan,

jotta opetussuunnitelmaan kirjatut

tavoitteet tulisivat toteutumaan.

Osallistuminen varhaiskasvatukseen jää Suomessa

edelleen alle OECD-keskiarvojen. Varhaiskasvatukseen

osallistui Suomessa vuonna

2013 kolmevuotiaista 68 prosenttia ja neljävuotiaista

74 prosenttia. Naapurimaissa Ruotsissa,

Norjassa ja Tanskassa neljävuotiaista 95 osallistuu

varhaiskasvatukseen. PISA 2013 -tutkimuksessa

analysoitiin testissä suoriutumista varhaiskasvatukseen

osallistumiseen. Ne 15-vuotiaat,

jotka olivat olleet ainakin yhden vuoden varhaiskasvatuksessa,

saivat parempia tuloksia kuin oppilaat,

jotka eivät olleet osallistuneet varhaiskasvatukseen.

Ero lukutaidossa vastasi jopa yhden

vuoden opintoja vastaavaa määrää varhaiskas-

8


vatukseen osallistuneiden ja ei-osallistuneiden

välillä.

Kuntavaalit pidetään 9.4.2017. OAJ on valmistellut

materiaalia kuntavaaleja varten sekä

ehdokkaille että järjestöaktiiveille. Vaalit tulevat

olemaan tärkeät, sillä sote-uudistuksen jälkeen

sivistystoimi on kuntien suurin ja tärkein osaalue.

Vaalien jälkeen uudet kuntapäättäjät tulevat

ottamaan kantaa siihen, mikä on yleissivistyksen

arvostus ja miten resursseja jaetaan kunnan eri

sektoreille. Kuntavaaleihin tulisi saada ehdolle

opettajataustaisia, mutta varsinkin koulutukseen

myönteisesti suhtautuvia ehdokkaita.

Matti Sippola

OAJ:n hallituksen jäsen

OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja

hallituksen mandaatilla

Matti Sippolasta opetusneuvos

Matti Sippolan neuvoskahvit. Matti OAJ Pohjanmaan ay-aktiivien ympäröimänä.

OAJ Pohjanmaan

onnittelut Matille!

9


10

Paikallisyhdistys avainasemassa

Tuula Ala-Lantela, OAJ Pohjanmaa alueasiamies

Onko hankala löytää paikallisyhdistykseen

uutta puheenjohtajaa

tai hallituksen jäsentä? Eikö löydy

innostunutta opettajaa ilmoittautumassa

järjestämään yhteistä edunvalvonnallista

tilaisuutta? Käykö niin,

että vaivalla koottuun tilaisuuteen ei

ilmoittaudukaan kukaan? Tämä on

arkipäivää monessa paikallisyhdistyksessä.

Vastuu kerääntyy yhä harvemmille

hartioille ja toimijat väsyvät.

Usko ammattiyhdistystoimintaan hiipuu. Kannattaako

tämä laisinkaan?

Alueasiamiehenä yritän vahvistaa uskoa, että

kyllä kannattaa. Kiertäessäni alueyhdistyksemme

paikallisyhdistyksiä voin vilpittömästi sanoa,

että monessa paikallisyhdistyksessä tehdään asioille

ansiokkaasti jotain ja innostus yhteisten asioiden

eteenpäin viemiseen on suuri. Meillä on

loistavia tyyppejä pistämässä itseänsä likoon joka

päivä. Miten työ sitten kannattaa ja tuo konkreettisia

tuloksia, jää pitkän aikavälin nähtäväksi.

Kaikkeen ei saada muutosta, mutta jos suunta

pidetään oikeana, edistystä tapahtuu. Kannattaa

yrittää koko ajan.

Hallitustyöskentely tuntuu joistakin turhan

jauhamiselta, mutta asioista puhuminen on

ainut tie opettajan työn epäkohtien ja miksei

myös kohokohtien esilletuomiseen. Hallituksen

tehtävä on seurata koulukenttää laajasti ja ohjata

luottamusmiehiä neuvottelemaan hallituksen

esille nostamista asioista. Hallitukseen valituilla

opettajilla on siis aitiopaikka tuoda esille ehdotuksia

esille nostettaviksi asioiksi. Takanapäin

valittaminen ei tuo muutosta. Luottamusmiesten

tehtäväksi jää noiden asioiden neuvottelu

työnantajan kanssa.

Hyvin pitkään paikallisyhdistysten rooli oli

järjestää virkistystä opettajille. Tuo rooli on jäänyt,

mutta entistä painavammaksi tehtäväksi

on noussut edunvalvonta. Paikallisyhdistysten

toiminnasta ja jäsenmaksuista edunvalvontaan

tulisi käyttää leijonan osa. Mitä edunvalvonta

paikallisyhdistyksissä sitten on? Se on vaikkapa

työnantajan tapaamista, esitysten valmistelua,

opettajaryhmien kuuntelua ja koulutuksen puolesta

puhumista. Edunvalvonta on ensisijaisesti

sitä, että paikallisesti valvotaan sopimusten noudattamista.

Paikallisyhdistyksen pitäisi näkyä ja

kuulua.

Paikallisyhdistysten pitäisi myös

järjestää jäsenilleen koulutusta. Virkistystilaisuuksien

kylkeen tulisi aina

laittaa pala edunvalvontaa eli tiedotusta

jäsenille siitä, millaisista asioista

on sopimuksilla sovittu ja mistä

ammattijärjestömme toivoo jäsenten

olevan tarkkoina. OAJ kerää vuosittain

tietoja siitä, millaista koulutusta

paikallisyhdistykset järjestävät, jotta

nähdään ovatko kaikki jäsenemme

tasavertaisessa asemassa tietoisina järjestömme

yhteisistä tavoitteista. Mitä paremmin tavalliset

opettajajäsenet saavat paikallisyhdistyksessä

ajantasaista ja oikeaa tietoa, sitä varmemmin he

osaavat toimia paikallisissa nopeasti eteen tulevissa

tilanteissa oikein.

Vaikka OAJ, alueyhdistys tai paikallisyhdistys

tekisivät työtä hiki hatussa, oleellista on

kuitenkin se, miten yksittäinen opettaja omassa

työssään näkee ammattiyhdistystoiminnan tai

työ- ja virkaehtosopimuksen merkityksen. Sitä

ei voi arvostaa, josta ei tiedä mitään. Tutustumalla

paikallisyhdistyksen kautta ammattiyhdistystoiminnan

tavoitteisiin tai työ- ja virkaehtosopimusten

sisältöihin voi huomata, että kaiken

tavoitteena on puolustaa yksittäisen tavallisen

opettajan työtä ja toimeentuloa. Vilpittömästi

halutaan hyvää kouluasteesta riippumatta jokaiselle

opettajalle.

Yksin on kuitenkin vaikea muuttaa mitään.

Tarvitaan joukkovoimaa ja joukkovoima on niin

vahvaa kuin sen heikoin lenkki. Hallitukseen

kannattaa hakeutua ja jokaisen jäsenen tulisi

hankkia perustietoa opettajien oikeuksista ja

velvollisuuksista vaikkapa paikallisyhdistyksen

koulutusten kautta. Kaikki kuitenkin pohjimmiltaan

haluavat tehdä oikein, mutta oikein tekemiseen

tarvitaan tietoa siitä, mikä on oikein.

Nyt jos milloinkaan paikallisyhdistystoiminnalle

on erityisen tärkeä aika. Opettajien työaikajärjestelmää

suunnitellaan lähdettäväksi kokeilemaan

vuosityöaikaa kohden, sote-uudistus

saattaa jättää koulutustoiminnan kunnan ainoaksi

toiminnaksi, paikallinen sopiminen tulee ja

jokaisella kouluasteella on omat erityishuolensa.

Yhdessä kaikesta tästä voidaan saada tolkkua ja

selvitä opettajan vaativasta, raskaasta työstä. Nyt

kaikki osallistumaan paikallisyhdistysten vuosikokouksiin,

ilmoittautumaan paikallisyhdistyk-


Ruotsi tekee toisin kuin Suomi

Tuoreimman PISA-tutkimuksen

tulokset julkaistaan tulevana

itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.

Silloin selviää, miten suomalainen

peruskoulu on onnistunut luonnontieteiden

opetuksessaan muihin tutkimuksessa

mukana oleviin maihin

verrattuna. Suomi on perinteisesti

menestynyt hyvin tässä OECD:n

järjestämässä 15-vuotiaiden luonnontieteiden,

matematiikan ja äidinkielen

taitoja mittaavassa kokeessa, mutta viime

vuosina saavutukset ovat olleet laskusuunnassa.

Edellisessä, vajaat kolme vuotta sitten julkaistussa

tutkimuksessa Suomi putosi matematiikan

osaamisessa kymmenen parhaan joukosta. Koulutusleikkauksien

Suomessa odotetaankin nyt

pelolla uusimman PISA-tutkimuksen tuloksia.

Samaan aikaan, kun Suomen hallitus leikkaa

opetuksesta, tieteestä ja koulutuksesta jopa 600

miljoonaa euroa, tehdään naapurimaassamme

Ruotsissa päinvastoin. Kun Suomessa leikataan,

niin samaan aikaan Ruotsissa tehdään hallituksen

toimesta suuria investointeja koulutukseen ja

tutkimukseen. Ruotsissa nähdään, että maa ei voi

pärjätä globaalissa kilpailussa, jos se ei ole osaamisen

ykkönen maailmassa. Jo tänä vuonna Ruotsin

valtio laittaa koulutukseen ja tutkimukseen rahaa

7,2 miljardia euroa. Ruotsin korkeakoulutuksesta

ja tutkimuksesta vastaava ministeri Helene

sen koulutuksiin ja antamaan oma panos oman

paikkakunnan opettajien edunvalvontaan!

Riittävätkö paikallisyhdistyksen resurssit

kaikkeen tähän? OAJ suosittelee järjestörakenneuudistuksen

kautta paikallisyhdistysten muuttamista

työnantajakohtaisiksi paikallisyhdistyksiksi,

joiden jäsenmäärä olisi yli 50 henkilöä. Toteutukseen

OAJ tarjoaa porkkananrahaa siirtymäkaudelle.

Paikallisyhdistyksissä tämäkin kannattaa

ottaa mietinnän alle. Miten meillä toteutuisi

työnantajakohtaiset paikallisyhdistykset? Muutamat

esimerkit alueellamme antavat positiivista

palautetta ja edunvalvonnan kannalta tällainen

muutos toisi varmasti neuvottelukumppanit selkeämmin

yhteen sekä tarjoaisi mahdollisuuden

vahvempaan edunvalvontaan. Tästä kannattaa

keskustella. Tietoa järjestörakenneuudistuksesta

lähetetään OAJ:stä suoraan paikallisyhdistyksiin

Hellmark kirjoitti Svenska Dagbladetissa

alkusyksystä, että hallituksen tavoitteena

on nostaa Ruotsi maailman

johtavaksi tietoyhteiskunnaksi sekä

ykköseksi tutkimuksessa ja innovaatioissa.

Hellmarkin mukaan Ruotsin

liike-elämä ja koko hyvinvointiyhteiskunta

ovat riippuvaisia yliopistoissa

ja korkeakouluissa tehtävästä tutkimuksesta

ja osaamisen kehittämisestä.

Hellmarkin mukaan Ruotsi ei aio seurata

monissa maissa vallalla olevaa koulutusmenojen

säästötrendiä, vaan Ruotsin hallitus pyrkii

koulutukseen tehtävillä investoinneilla vahvistamaan

yhteiskunnan rakenteita.

Myös Suomi pyrkii tutkimuksen ja innovaatioiden

ykkösmaaksi. Keinot ovat kuitenkin

erilaiset kuin Ruotsissa. Kun Ruotsissa koulutus

nähdään investointina tulevaisuuteen, pidetään

sitä meillä Suomessa kulueränä. Kansainvälinen

kilpailukykymme ei kohene arvokkaimmasta

pääomastamme, koulutuksesta leikkaamalla.

Hyvää loppuvuotta kaikille Pohjanmaan opettajan

lukijoille!

Lasse Mansikka-aho

päätoimittaja

lassema@suomi24.fi

tämän syksyn aikana.

Paikallisten toimijoiden jaksamista voi lisätä

helpolla tavalla. Sovitaanko niin, että seuraavaksi

kun tapaat paikallisyhdistyksesi puheenjohtajan,

paiskaat hänen kanssaan kättä ja sanot ”kiitos”.

Hän on tehnyt puolestasi paljon näkymätöntä

työtä. Hän on odottanut sinua moneen paikallisyhdistyksen

tilaisuuteen ja miettinyt, miten

juuri sinun asiasi saataisiin paremmalle tolalle.

Hän välittää. Samoin kun tapaat paikallisen pääluottamusmiehen

tai luottamusmiehen, taputat

häntä olalle ja sanot saman taikasanan ”kiitos”.

Hän on turvanasi, jos jotain erityistä sattuu ja

et tiedä, mitä sinun pitäisi tehdä. Joskus sitten

joku tulee kättelemään tai taputtamaan olalle sinua

ja silloin tiedät, että yhteisten asioiden eteen

kannattaa tehdä töitä. Työsi on huomattu ja olet

tarpeellinen.

11


”Elämäntyönä tulevaisuus”

Jarmo Juupaluoma 60 v

Teksti: Lasse Mansikka-aho

JUKON pääluottamusmiehenä Vaasan kaupungissa

nykyään työskentelevällä Jarmo

Juupaluomalla on takanaan valtakunnan tasolle

saakka ulottuva ura opetusalan edunvalvontatyössä.

Kuluvan vuoden elokuussa kuusikymppisiään

viettänyt ay-aktiivi syntyi Mäntässä työläisperheeseen.

Lukioikäisenä Jarmon kiinnostui

opettajansa innostamana englannin kielen opiskelusta.

Pääsykoepisteet eivät kuitenkaan riittäneet

Tampereen yliopistoon ja näin nuoren ylioppilaan

tie vei lopulta Jyväskylän yliopistoon,

joka osoittautuikin täydelliseksi opiskelupaikaksi.

Laajan ainevalikoiman opiskelu piti huolen

siitä, ettei ura järjestöaktiivina päässyt vielä alkamaan

yliopistovuosina.

Heti valmistumisensa jälkeen Jarmo sai englannin

ja ranskan lehtorin viran Etelänummen

yläasteelta Pietarsaaresta, jossa neljä vuotta toimittuaan

hän siirtyi Vaasan lyseon lukion englannin

kielen lehtorin virkaan.

Jarmon ay-ura alkoi Pietarsaaressa. Etelänummen

yläasteella työskenteli myös Pietarsaaren

OAY:n puheenjohtaja, joka pyysi nuorta

kielenopettajaa tulemaan mukaan yhdistyksen

syyskokoukseen. Siellä Jarmo valittiin hallituksen

varajäseneksi ja samalla yhdistyksen sihteeriksi

ja muutaman vuoden kuluttua yhdistyksen

puheenjohtajaksi. Myös aluetason toiminta tuli

tässä vaiheessa tutuksi. Hieman sama kaava toistui

myös Vaasassa. Jarmo aloitti Vaasan OAY:n

sihteerinä, josta hän nousi muutaman vuoden

jälkeen yhdistyksen puheenjohtajan paikalle.

Jarmon mukaan suurin muutos ay-toiminnassa

hänen mukanaolonsa aikana on ollut

paikallistason toimijoiden ja eri ryhmien keskinäisen

kiistelyn poistuminen kokonaan. Myös

yhteydenpito ja luottamus työnantajatahoon on

muuttunut täysin. Nykyään pääluottamusmiesten

yhteydenpito koulutoimen ja kaupungin

henkilöstöjohdon kanssa on päivittäistä. Erityisen

hyödyllisenä Jarmo näkee opettajayhdistyksien

ja rehtorien välisen yhteistyön tiivistymisen,

joka on koitunut sekä rehtoreiden itsensä että

opettajien hyväksi.

Tähänastisen ay-uransa kohokohtina Jarmo

näkee valinnat sihteeri- ja puheenjohtajatehtä-

viin sekä erityisesti nelivuotisen kautensa OAJ:n

valtuuston puheenjohtajana, jonka myötä hänelle

avautui mahdollisuus päästä kertomaan sekä

koti- että ulkomailla OAJ:n tavoitteista ja näkemyksistä.

Valtuuston puheenjohtajana tulivat

kaikkien opettajaryhmien asiat tutuksi ja samalla

laaja-alainen ymmärrys opetusalan ongelmista

lisääntyi merkittävästi. Valtuuston puheenjohtajakautensa

jälkeen Jarmo valittiin OAJ:n yleissivistävän

valtuustoryhmän puheenjohtajaksi,

jonka jälkeen hänet valittiin vielä yhden kauden

ajaksi OAJ:n hallitukseen. Uransa kohokohtiin

Jarmo nostaa myös nykyisen työnsä Vaasan kaupungin

kokoaikaisena pääluottamusmiehenä,

jossa hän kertoo voivansa täysipainoisesti keskittyä

edustettaviensa edunvalvontaan.

Jarmon mielestä kaikkein parasta ay-toiminnassa

on ollut mahdollisuus toimia monien

upeiden ihmisten kanssa. Toiminta OAJ:n valtuustossa

ja hallituksessa on ollut vastuullista ja

vaativaa, mutta toisaalta erittäin antoisaa.

Ay-toiminnan merkitys tulee Jarmon mielestä

jatkossa kasvamaan. Keskustason sopimuksia

tullaan edelleen tekemään ja valtakunnan päättäjiin

on pystyttävä vaikuttamaan myös tulevaisuudessa,

joten riittävistä resursseista tälle työlle

on pidettävä huolta. Yksittäisen jäsenen kannalta

oma aktiivinen yhdistys ja järjestö ovat ehdoton

turva. Vahvan OAJ:n ansiosta jäsenistömme voi

keskittyä kaikista ammateista hienoimpaan ja

merkityksellisempään alleviivaa Jarmo.

OAJ

Pohjanmaan

lämpimät

onnittelut

Jarmo

Juupaluomalle

merkkipäivän

johdosta!

12


Minna Herttua-Niemi

50 v

Teksti: Miia Raunio. Kuvat: Lasse Mansikka-aho

Vaasalainen päiväkodinjohtaja, OAJ:n valtuutettu

ja LTOL:n hallituksen jäsen Minna

Herttua-Niemi otti viidenkymmenen vuoden

ikärajapyykin vastaan toukokuussa 2016 tyynenä

ja onnellisena naisena. Paikallisten keskuudessa

Ruustinnaksikin kutsuttu Minna juhli kotonaan

koko työnantajansa lahjoittaman vapaapäivän.

Onnittelijoita riitti niin järjestöjen edustajista,

sukulaisista, ystävistä kuin kollegoistakin.

Vaasalaiset lastentarhanopettajat tuntevat

edustaja-Minnan yli kahden vuosikymmenen

takaa, ja OAJ:n valtuustoon Minna nousi ketterästi

äänikuningattarena kaksi kautta sitten.

Vientiä olisi ollut aina Lastentarhanopettajaliiton

puheenjohtajaehdokkaaksikin saakka, mutta

Minna ei ole halunnut (toistaiseksi) luopua

pyörällä töihin kulkemisesta lapsenlapset mukanaan,

aktiivisesta LC-toiminnasta, satunnaisista

jumppahetkistä tai ennen kaikkea läsnäolosta

kotona aviopuolison, aikuistuvien lasten ja ystäväperheiden

kanssa.

Minna on kasvanut lastentarhanopettajasta

suuren päiväkodin luotetuksi johtajaksi suhtautumalla

muutokseen ja epävarmuuteen jalat

maassa, avoimin mielin, järjestöopit aina näppituntumassa.

Minnan sydämessä elää käsillä näpräävä,

kaikista huolehtiva, jokaisen näkevä, taloudellinen

ja vaatimaton mutta kuitenkin rohkea

ja aito lastentarhanopettaja, joka hyväksyy

ne tuhat toistoa ja tarpeen tullen liikakilotkin.

Minna ei juuri hötöstä hetkahda, ja asiat saadaan

onnistumaan vaikka läpi harmaan kiven, kun

niin vain päätetään. Minnan värit vahvistavat

väitteen: Jos rakastat oranssia, rakastat elämää.

Sanotaan, että keltaisesta pitävillä on usein hyvä

bisnesvainu ja huumorintaju. Entä punainen?

Punainen pistää vipinää liikkeisiin!

Minna Herttua-Niemi toimii Vaasassa JU-

KON varaluottamusmiehenä ja edellisten mainintojen

lisäksi Lastentarhanopettajaliiton viestintätyöryhmän

puheenjohtajana. Tänä syksynä

Minnalle luovutetaan OAJ:n hopeinen ansiomerkki

erittäin ansiokkaasta ja pitkäjänteisestä

järjestötyöstä kasvatus- ja opetusalan hyväksi.

Onnittelumme Minna!

OAJ Pohjanmaan hallituksen kokouksessa

22.9.2016 Ari Rousu luovutti Minna Herttua-

Niemelle OAJ:n hopeisen ansiomerkin.

13


Satulassa

Jäämereltä Ouluun

Teksti: Janne Hietalahti. Kuvat: Janne Hietalahti ja Mikko Metsäranta

Kokkolalaisopettajat Janne Yli-Länttä, Matti Niskanen, Janne Hietalahti ja Terho Taarna

päättivät viime kesänä testata fyysistä kuntoaan ja tutustua Lapin luontoon ja ihmisiin

uudella tavalla: pyöräilemällä halki puolen Suomen Jäämereltä Ouluun. Huoltopäälliköksi

ja majoitustukikohtana toimineen matkailuauton kuljettajaksi mukaan

lähti kollega Mikko Metsäranta.

Janne Yli-Länttä, Terho Taarna, Janne Hietalahti ja Matti Niskanen lähtötunnelmissa Norjan Kirkkoniemessä.

Sateisia ja kylmiä puhurikelejä, taivaan tummentavia

loputtomia hyttysparvia sekä puutuvia

ja verestäviä pakaroita. Näitä kaikkia esiintyi

ystävien varoitteluissa, kun he kuulivat, että tarkoituksenani

oli pyöräillä muutaman työkaverin

kanssa Jäämeren rannalta Pohjanmaalle. Onneksi

arvioista vain kolmas osui oikeaan.

Tavoitteena oli polkea neljän kokkolalais-

opettajan voimin viikossa Norjan Kirkkoniemestä

Ouluun. Yöpymisiä ja äkillisiä katkeamisia

varten hankittiin apuajoneuvoksi matkailuauto

– jota sitten inhorealistisesti raatoautoksi nimitettiin

– ja sille hovikuski.

Sopimukseen kuului, että mitään maantiekilpureita

ei ajopeleiksi huolita vaan että ihan

peruskaupunkipyörillä kelailemme. Siitäkin pää-

14


tettiin pitää kiinni, että tuttavapiirin ”ammattilaispyöräilijöiden”

on turha yrittää mukaan, ettei

matkavauhti ryöstäydy.

Jo kevättalvella päätimme ajoittaa reissun

heinäkuun toiseksi viimeiselle viikolle, mikä

osoittautui nappivalinnaksi. Sääennusteet povasivat

aloituspäivää lukuun ottamatta koko viikoksi

aurinkoisen lämpimiä, jopa helteisiä säitä.

Leiriolosuhteiden pahin ennakkopelko, märkien

ajovaatteiden epätoivoinen kuivattelu, oli siis

pyyhkäisty pois jo ennen matkan alkua.

Varanginvuonossa

riitti nähtävää

Aikataulu oli sen verran tiukka, että lähtöpiste

Norjan Kirkkoniemi jäi idyllisyydestään huolimatta

aika vähällä perehtymiselle. Noin kymmenen

kilometrin päässä kaupungista sijaitsevalla

Venäjän vastaisella rajalla pistäydyttiin sentään

pikaisesti ottamassa lähtöselfiet.

Norjan puolella pyöräiltäessä tuli jo lähes

ensi kilometreillä selviksi, kuinka tasaisia kotikulmat

ovatkaan. Vaikka missään vuoristossa

emme varsinaisesti liikkuneetkaan, tottumattomalle

pitkät, vauhdikkaat ja paikoin mutkaiset

alamäet saivat pidättelemään kieltä keskellä

suuta. Kun vauhti kiihtyi viiteenkymppiin, alkoi

joko pyöräni runko tai mies sen päällä täristä siihen

malliin, että kädet hakeutuivat jarrukahvoille.

Ylämäet taas muistuttivat siitä, että Alppien

ylityksestä samanlaisella kulkupelillä minun on

turha haaveilla.

Jännitysmomentin lisäksi ensimmäinen pyöräilypäivä

tarjosi myös eksoottisimmat luontoelämykset.

Alan spesialisti Terho oli ottanut

onneksemme kiikarit ja kaukoputken mukaan

– tosin monet bongauskohteista olivat myös paljain

silmin ihasteltavissa. Jo itse Varanginvuono

on maisemallisesti upea ilmestys, mutta vahvan

lisäsäväyksen toi sen asukkaiden tarkkailu. Asiantuntijamme

ohjauksessa seurasimme muun

muassa haahkojen, kuikkien, kaakkureiden,

Taukopaikoilla ruoka valmistettiin mukana kulkeneella

kaasugrillillä.

Varanginvuonon eläinlajistoa tunnistimme biologi

Terho Taarnan opastuksella.

riskilöiden, piekanojen, merimetsojen, allien ja

pilkkasiipien elämää. Erityinen mielenkiinnon

kohde oli vähintään kahdeksantoista kirjohylkeen

suurperheen tarjoama ilmainen loikoilu- ja

uintinäytös. Näimmepä muutaman valaankin,

mutta niin etäältä, etteivät edes Terhon haukansilmät

riittäneet tarkempaan lajitunnistukseen.

Helpompaa

kuin odotimme

Ensimmäinen noin 90 kilometrin taipaleen

sisältänyt ajopäivä päättyi tuttuun leiripaikkaan,

samalle Sevettijärven leirintäalueelle, jolla

olimme majoittuneet myös menomatkalla. Sattumaako

lie ollut, mutta oikeastaan melkeinpä

reissun ainoat negatiiviset kokemukset pakkautuivat

samaan paikkaan. Sää oli tässä vaiheessa

vielä koleahko, ja samalla adjektiivilla kai voisi

kuvata aluetta ylläpitäneen yrittäjänaisen suhtautumista

meihin ”etelän ihmeisiin”. Lisäksi

ilta oli ainut koko reissulla, jolloin hyttysistä

oli oikeasti riesaa. Mutta jo se, että nämä olivat

matkan pahimmat koettelemukset, kertoo, että

Lapin luonto ja ihmiset kohtelivat meitä yleensä

ottaen silkkihansikkain.

Urheilusuorituksena retkeämme ei voi siis

pitää minään extremenä. Lämpimät ajosäät ja

maltillisina pysyneet päivätaipaleet (90–130

km) takasivat sen, että aikataulussa pysyttiin

eikä hymy juuri hyytynyt. Tottumattomuus

niin auringonpaahteeseen kuin satulan kitkaankin

pakottivat toki säännöllisiin rasvaussessioihin,

mutta siinäkin suhteessa olin varautunut

pahempaan.

Toisen ajopäivän päätepisteenä oli Inari, joka

legendaarisine järvineen oli itselleni uusi kokemus.

Leirintäalueyön jälkeen päätimme viettää

15


Inarijärven risteilyllä Ukonkiven laiturissa.

aamu- ja keskipäivä turisteina ja jättää pyöräilyn

iltavuoroon, olihan matkaa budjetoitu ”vain” 90

kilometriä seuraavaan tukikohtaamme Sodankylän

rajalle Kakslauttaseen.

Saamelaisten

jalanjäljillä

Ensiksi vierailimme saamelaismuseo ja luontokeskus

Siidassa. Kaiken kaikkiaan retken yksi

teemoista oli silmien avautuminen sille, millaisissa

olosuhteissa saamelaisväestö on joutunut ja

joutuu kamppailemaan itsensä ja kulttuurinsa

säilyttämiseksi. Esimerkiksi etäisyydet paikkojen

välillä ymmärsi paremmin, kun oli itse kulkenut

nuo taipaleet. Kolttien asuttamalta Sevettijärveltä

on kuntakeskus Ivaloon noin 160 km, ja jos

on tarve lähteä vaikkapa synnyttämään, matkaa

Rovaniemelle lähimpään synnytyssairaalaan kertyy

lähes 450 km! No, nykyään on sentään olemassa

tie…

Myöhemmin päivällä suuntasimme risteilylle

Inarijärvelle. Rantautumiskohteena oli saamelaisten

myyttinen uhripaikka Ukonsaari, jonka

persoonallinen ulkomuoto erottuu monien kilometrien

päähän järven selällä.

Risteilypäivä oli siinä mielessä oivallisesti

valittu, että helleraja ylittyi ja toista kertaa sille

sesongille aluksen kattorakenteita piti availla

siitä syystä. Käymisen arvoinen paikka ilman

muuta, vaikka emme jutuntekomatkalla olleen

Lapin Kansan toimittajan haastateltavaksi päässeetkään.

Virtavästäräkki

siivitti

Lyhyydestä huolimatta arvelimme ennakkoon

kolmannen päivän etapin olevan kaikkein

rankin. Pitkä, hivuttava nousu Saariselälle olikin

uuvuttava, eikä psyykkisesti helpommaksi tehnyt

se, että Terho sujahti peesistäni jo puolen kilometrin

nousuosuuden jälkeen ohi ja huikkasi

Saariselkä.

Martan kyydissä Sodankylässä.

16


mennessään, että minun vauhdillani hän ei pääse

ylös laisinkaan. Yritin lohduttaa itseäni sillä, että

miehellä oli erityinen motivaatio kiirehtiä. Saariselällä

oli nimittäin hiljattain nähty virtavästäräkkipesue,

ja sellaista harvinaisuutta ei hänkään

ollut ennen nähnyt.

Siitäkin noususta selvittiin, ja mitä lähemmäksi

virtavästäräkkipaikkaa tulimme, sitä kovemmaksi

vauhti kiihtyi. Ehkä ei olisi kannattanut

kiirehtiä, sillä heti kun asiantuntijamme oli

kadonnut etsimämme paikan rantapöpelikköön,

minä, Matti ja Janne näimme ylitsemme lentäneen

pienen västäräkkiparven, ainoan niillä tienoin.

Virta- vai perussellaisia, jäi arvoitukseksi.

Kenties ensi kerralla parempi onni.

Seuraavana aamuna oli sitten aika saatella

Terho vuorobussiin. Kyse ei ollut edellisillan

pettymyksestä vaan jo ennakkoon tiedetystä aikataulutuksesta.

Me kolme muuta pyöräilijää ja

Mikko auton ratissa jatkoimme.

Vähemmän virikkeitä, enemmän

suorittamista

Tiedossa oli, tästä eteenpäin homma muuttuisi

enemmän suorittamiseksi. Liikennemäärät

alkoivat kasvaa, pientareet kaventua ja auringon

vaikutus kertaistua. Pienetkin pilvenlonkareet

olivat jo taivaanlahjoja. Huolto- ja tankkausvälien

merkitys alkoi korostua.

Asiaan perehtymättömälle saattaa tulla yllätyksenä,

kuinka harvassa ruokailupaikat ovat

Sodankylän yläpuolella. Meillä tämä oli tiedossa,

kiitos netin pyöräilyblogien. Oma liikkuva

huoltorakennuksemme oli meidän pelastuksemme.

Muuten tällaisten tavallisten retkipyöräilijöiden

olisi suunniteltava reittinsä todella tarkoin

tai kannettava melkoinen määrä juomaa ja

kuivamuonaa mukanaan. Meillä ruokahuollon

kruunasi mukana kulkenut kaasugrilli, jonka

tuoksut herättivät huomiota ja ehkä kateuttakin

tienvarsien taukopaikoissa.

Ajopäivät Kakslauttasesta Rovaniemelle eivät

tarjonneet maisemallisesti ja matkailullisesti

samanlaisia virikkeitä kuin aiemmat. Poikkeuksena

oli lähinnä tutustuminen Lemmenjoen

kullankaivualueeseen ja saksalaissotilaiden

hautausmaahan Norvajärvellä. Kompensaationa

päätimmekin asuntoauton ahtauden sijaan

palkita itsemme luksusmajoituksilla, mikä tässä

tapauksessa tarkoitti mökkiyötä Sodankylässä

ja hotellioloja Rovaniemellä. Eipähän tarvinnut

niinä öinä koko retkikunnan herätä yhden miehen

vessakäynnin vuoksi.

Rovaniemeltä laskeuduimme – siltä se jopa

hetkittäin tuntui – Kemijoen vartta Kemiin

saakka, minkä jälkeen päätimme alkuperäissuunnitelmien

mukaan turvallisuussyistä siirtyä

Päätepysäkki Oulun Rotuaarilla.

nelostietaipaleen Iihin saakka autolla. Liikennemäärät

ovat suuria, eikä tuo väli tosiaan ole kovin

suotuisa pyöräilyyn. Iin Kuivaniemessä vietetyn

leirintäalueyön jälkeen jäljellä oli viimeisen

aamupäivän siirtymätaival Oulun Rotuaarille.

Ilmeisesti keho oli jo oppinut jotain, sillä edellisillan

väsymyksestä huolimatta vajaan 40 km:n

pätkä ei tuntunut enää juuri missään.

Lapin lisää

täydellä kauhalla

Mitä matkasta jäi käteen paitsi tietoisuus, että

on tullut poljettua pyörällä viikossa noin 720 kilometriä?

Vakuutuimme, että tällä tavalla taivaltaen

näkee ja kokee aika tavalla enemmän kuin

satasen vauhdissa lasin läpi. Yhteisöllisenä kokemuksena

homma toimii, kun on hyvä porukka.

Jo itse suoritus on sujuvampi, kun vetovuorot

jaetaan, ja kyllähän joukkuehenkeä vaaditaan jo

siinäkin, kun jaetaan paikat viikon ajan matkailuauton

kapeissa parisängyissä. Parhaimmillaan

kasvattava kokemus sekin. Ehkäpä kaikkein hienoimpia

hetkiä olivat ne, kun ajopäivän päätteeksi

sai kolottavia lihaksia hellineessä saunan

löylyssä avata kylmän palautusjuoman – ja vain

palautua. Kokemukseen taisi tulla sitä ansaittua

Lapin lisää.

17


Vuoden opettaja Vaasassa

Anssi Tervonen

Teksti: Tiina Kankkonen ja Jyrki Jokinen. Kuvat: Tiina Kankkonen

OAJ:n Vaasan paikallisyhdistyksen perinteisessä

opettajien Strampen-illassa 23.9. palkittiin Vaasan

Vuoden opettajaksi 2016 valittu Anssi Tervonen

Tervajoen koululta.

A

nssi Tervonen on kehittänyt Vaasassa TVTopetusta

ihan uusille urille. Hän kouluttaa

opettajia, vetää kehittämisryhmää ja on tukena

ja turvana digiloikassa. Hän on vuosikaudet

vetänyt luokassaan ja koulussaan erilaisia TVThankkeita

uusissa oppimisympäristöissä.

18


Opettajien kirkkopyhä -messu

18.9.2016 Vaasassa

Teksti ja kuvat: Tiina Kankkonen

”Voi mikä riemu, kun jälleen yhdessä vietämme juhlaa!” Sunnuntaina 18.9. pidettiin Vaasan kaupunginkirkossa

jo jokasyksyiseksi perinteeksi muodostunut Opettajien kirkkopyhä -messu, jonka järjesti Vaasan

OAJ:n paikallisyhdistys yhdessä Vaasan suomalaisen seurakunnan kanssa. Messun kaikissa vastuutehtävissä

oli opettajia. Saarnan piti tällä hetkellä erityistehtävissä oleva Vaasan yliopiston rehtori Suvi Ronkainen.

19


Lapualaisia lastentarhaopettajia

Lakia-messuilla

Teksti ja kuvat: Hanna Ikonen

Lapuan Yrittäjät järjestivät Lakia-messut Lapuan Patruuna-areenalla elokuisena viikonloppuna.

Lapuan lastentarhanopettajat ry osallistuivat messuille lauantaina 13.8.2016.

– Saimme idean messuille osallistumisesta, kun

Lapuan Yrittäjät tarjosivat mahdollisuutta yrityksille,

yhdistyksille ja yksityisille henkilöille.

Tämä oli mielestämme oiva tilaisuus tuoda näkyväksi

lastentarhanopettajan työtä sekä varhaiskasvatusta

ylipäätään, kertoo Lapuan Lastentarhanopettajien

puheenjohtaja Anu Latvala.

Latvala työskentelee tällä hetkellä Päiväkoti

Kissankellon vs päiväkodinjohtajana.

– On tässä messupöydällä käynyt kova kuhina.

Ihmiset ovat olleet todella kiinnostuneita.

Myös sellaiset henkilöt, joille varhaiskasvatuspalvelut

eivät juuri tällä hetkellä ole ajankohtaisia,

ovat mielellään kuulleet asiaamme. Myös yhdistyksen

toiminta on herättänyt kiinnostusta, Latvala

toteaa mielissään.

Latvalan kanssa messupisteellä olivat lauantai-iltapäivällä

työvuorossa yhdistyksen taloudenhoitaja

Ilona Syväoja ja entinen yhdistysaktiivi,

nykyinen rivijäsen Henna-Riikka Niemistö.

– Meillä on pieni yhdistys, vain 33 jäsentä,

joten nämä messut antoivat kivan mahdollisuu-

den myös pienimuotoiseen varainhankintaan.

Me möimme täällä arpoja, mutta ne ovat jo loppuneet,

kertoo Syväoja ja ojentaa purkkia, josta

voi poimia itselleen päivän positiivisen ajatuksen.

– Olihan tässä etukäteen monenlaista hommaa,

mutta yhdessä tekeminen on myös yhdistänyt

pienen yhdistyksen rivejä entisestään, ainakin

tätä messuporukkaa, hymyilee Niemistö.

Niemistö työskentelee Lapuan kaupungin

päivähoidon aluejohtajana. Hänen vastuualueeseensa

kuuluu perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon

lisäksi kesäkuun alusta alkaen uutena

työsarkana kuntalisästä vastaaminen.

– Tämä kuntalisä liittyy näihin säästötoimenpiteisiin,

sitä maksetaan niille hoitovapaalla oleville,

joiden kaikki lapset ovat kotona hoidossa.

Nyt on jo huomattu, että osallistuminen varhaiskasvatukseen

on vähentynyt, kertoo Niemistö.

– Lapualla on tehty muitakin säästötoimenpiteitä

varhaiskasvatukseen liittyen. Ryhmiksiä

on esimerkiksi suljettu ja kaupunki teki päätöksen

rajoittaa päivähoito-oikeutta 20 tuntiin vii-

20


kossa. Tällä hetkellä se koskee noin 50 lasta. Päätökseen

voi onneksi hakea perustellusta syystä

muutosta viranhaltijapäätöksellä, Latvala jatkaa.

Messuvieraiden joukossa yhdistyksen pisteellä

poikkesi myös europarlamentaarikko Anneli

Jäätteenmäki. Hän kertoi, että on sivusta seurannut

lastentarhanopettajien asioista, ryhmäkoosta

ynnä muusta käytävää keskustelua, mutta totesi,

etteivät ne varsinaisesti kuulu tällä hetkellä hänen

toimialueeseensa.

– Euroopan laajuisesti keskustellaan nyt tutkintojen

yhdistämisestä, niin että muun muassa

lastentarhanopettajien kelpoisuudet olisivat

samanlaisia kaikissa EU-maissa, Jäätteenmäki

kertoo ja toteaa vielä lopuksi, että hänen mielestään

lastentarhanopettajat tekevät todella tärkeä

työtä.

– Tutkintojen yhdistämisen lisäksi tärkeää

olisi saada myös ammattinimikkeet kuntoon.

Minäkin odottelen, milloin saan sanoa itseäni

virallisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi,

heittää edelleen erityislastentarhanopettajan tittelillä

työskentelevä Syväoja nauraen.

– Kyllä tämä messutapahtuma on kaikin puolin

ollut hyvä kokemus ja mielestämme olemme

saaneet hyvin täällä asiaamme esille, kolmikko

summaa lopuksi.

21


Ammatilliset kokoontuivat

8.9.2016 Härmään

Alueemme ammatilliset opettajat kokoontuivat

Härmään koulutustilaisuuteen, jossa

työmarkkina-asiamies Markku Perttunen käsitteli

ajankohtaisia sopimusasioita, jotka liittyivät

kilpailukykysopimukseen ja vuosityöaikakokeiluun.

Pääluottamusmiehillä ja luottamusmiehillä

on tulevan vuoden aikana työntäyteiset ajat tulossa.

Näitä sopimusasioita käsittelevät koulutukset

ovat jo alkaneet, ja nyt onkin itse kunkin

syytä seurata koulutustarjontaa OAJ:n internetpalvelujen

kautta.

KIKY-sopimukseen on neuvoteltu tarkennukset

eri opettajaryhmien sopimusliitteiden

soveltamiseen. KIKY-sopimuksen muutokset

astuvat voimaan eri ajankohtina tulevan vuoden

2017 (2018) aikana. Työajan pidennykset kohdentuvat

eri sopimusliitteille eri tavoin. Pääsääntöisesti

varsinainen opetustyö ei lisäänny, vaan

pidennykset kohdentuvat suunnittelutyöhön

tai muuhun työhön. Ammatillisten opettajien

onkin syytä olla näissä KIKY-asioissa yhteydessä

omaan luottamusmieheen.

Koska ammatillisen opettajan työ tulee tulevan

reformiuudistuksen myötä muuttumaan, on

keskustasolla nyt päästy sopimukseen vuosityöaikakokeilujen

sopimussisällöstä. Neuvottelut

vuosityöaikakokeilusta käydään paikallisesti,

ja pääneuvottelijat Helsingissä hyväksyvät ne.

Tärkeää on myös sopimuksen käsittely OAJ:n

paikallisosastoissa, joiden hyväksyntää kokeiluille

edellytetään. Toivon aktivoitumista

tämän asian tiimoilta, koska vuosityöaika vastaa

huomattavasti paremmin opetustyön tuleviin

muutoksiin ja haasteisiin. Kaikki opettajan tekemä

työ tulee kirjatuksi, ja tämän palkkausjärjestelmän

toimivuus vaatii selkeän mitoituksen ja

suunnittelun. On kuitenkin todettava, että huomattavat

ammatillisen koulutuksen leikkaukset

voivat hankaloittaa neuvotteluja. Ammatillisen

aikuiskoulutuksen hyväksyminen osaksi kokeilua

on tässä vaiheessa äärimmäisen tärkeää.

Eri yhteyksissä kuulee kritiikkiä siitä, että

työmarkkinajärjestelmämme on joustamaton.

Kun tämän "Härmän illan” aiheita kuunteli,

vahvistui käsitys neuvottelujärjestelmämme toimivuudesta.

Neuvottelemalla ja sopimalla on

saatu merkittäviä tuloksia – kiitos hyvien neuvottelijoiden.

Ammatillisen koulutuksen reformiuudistus

on meneillään. Opetushallinnon ja opetusministeriön

tiedotteita toivon jokaisen seuraavan

aktiivisesti. Kesäkuussa 2016 järjestettiin alueelliset

kuulemistilaisuudet. Toivon, että näitä olisi

myös jatkossa, koske ne varmasti helpottaisivat

ja nopeuttaisivat uudistuksen etenemistä.

Antti Ylinen

OAJ Pohjanmaa,

Ammatillinen jaosto

Kuva: Tuula Ala-Lantela

22


Utelias löytää aina

uusia mahdollisuuksia

Teksti: Anna-Kaisa Koitto

Jani Salo (36) valmistuu sähkö- ja automaatioasentajaksi syyskuun lopussa Ähtärin

Sedusta. Töissä hän on ollut jo pari kuukautta kansainvälisessä telealan yrityksessä.

Alajärveläinen mies on ehtinyt työurallaan hankkia jo viisi koulutusta ja toimia lähes

kymmenessä eri ammatissa. Mies puhuu hengästyttävän nopeasti – ja nopeat ovat myös

hänen käänteensä.

– Nuorena opiskelin leipurikondiittoriksi.

Nyt leipominen

on hieno harrastus.

Vartijan ammattitutkinnon

suoritettuani toimin vahtimestarina,

lentokentällä turvatarkastuksissa,

kolme vuotta

baareissa eri tehtävissä.

Alajärvelle muutettuani työskentelin

konepuusepän tehtävissä.

Kun yritys lomautti,

päädyin ajamaan taksia, sitten

kouluttauduin muovialalle

ja sain töitä yrityksestä,

jossa valmistettiin routaeristeitä.

Talouslama iski ja taas

lomautettiin ja irtisanottiin.

Työkkäri tarjosi metallialan

koulutusta, mutta Salo

piti päänsä ja lähti opiskelemaan

sähköalaa, koska hän

luottaa siihen, että löytää

alalta töitä pitkäksi aikaa.

– Kun omakotitaloasukas

saa pari kuukautta odottaa

sähkömiestä, alalla täytyy olla

töitä, päättelin, Jani Salo kuvaa.

– Avoimuus ja uteliaisuus

ovat saatelleet minut

aina avaamaan uuden oven.

Aina uuden työn aloittaessani

olen asennoitunut sillä

tavoin, että tätä työtä voisin

tehdä eläkkeelle saakka, Jani

Salo kuvailee elämänmittaista

seikkailua.

Ähtärin Sedussa sähköalalle

räätälöidyt opiskelut

23


Jani Salo aloitti tammikuussa 2015, ja puolessatoista

vuodessa hän sai sähkö- ja automaatiotekniikan

perustutkinnon tehtyä. Sedussa opinnot

voi aloittaa joustavasti lukuvuoden aikana www.

opintopolku.fi

– Valitsin Ähtärin, koska arvelin pienen yksikön

joustavan elämäntilanteeni mukaan. Opo

Hanne Laukkasen kanssa suunnitelimme opintoja,

ja aikaisemmat suoritukset tunnistettiin ja

tunnustettiin. Sähköpuolella Ähtärissä kaikki

kolme opettajaa tekivät oman osansa loistavasti,

he auttoivat, tukivat ja joustivat.

– Opiskelin ykkösten kanssa ja syksyn opinnot

suoritin itsenäisesti. Kun koe hyväksyttiin,

siirryin seuraavalle askeleelle. Opetussuunnitelmaan

on kirjattu osaamisvaatimukset. Kun mielestäni

hallitsin taidot, sain osoittaa osaamiseni

näytöillä, Jani Salo kuvaa tämän päivän opiskelua.

Osaaminen ratkaisee

– Molemmat kesät olen käyttänyt työssäoppimiseen,

yhteensä 20 viikkoa, Jani Salo selvittää.

– Olen tehnyt paljon töitä työmailla, ja opettajat

ovat antaneet tehdä asiakastöitä. Aikuisen

opiskelu on paljon joustavampi, vaikka teoriaa

opiskelin nuorten kloppien kanssa. Täysin heidän

tahtiinsa en voinut edetä, sitä ei perheellisen

talous kestä.

Poikien maailma on niin erilainen. Heille

kolme vuotta on kovin pitkä aika, ja he myös

luottavat, että asioita kerrataan niin kauan, että

varmasti jokainen osaa asian. Sähköalalla pitää

todella tietää, mitä on tekemässä.

Aikuiselle opiskelu nuorten rinnalla on mielenkiintoinen

kokemus. Olen kaksi kertaa vanhempi,

ja sukupolvien kuilun noteeraa. Vaikka

pojat ovat hienoja tyyppejä, habitukset ovat

aika jännittäviä ja prioriteetit erilaisia. Nuorten

maailma on ihan pöhkö, kun sitä Whatsappissa

seuraa! Kun se ymmärrys maailmasta on niin vähäinen.

Ihan tolkun sakkia, mutta asennoitumisongelmia

pitää välillä ihmetellä. Kun minusta

päivä oli löysä ja lyhyt, nuoret eivät jaksaisi enää

yhtään. Peruspäiväraha on heidän mielestään iso

raha – perheellistä asuntovelallista se kuristaa.

Nuori ei voikaan ymmärtää, sillä hänellä

on vastuu vain itsestään ja vanhempien tuki on

usein vahvasti onneksi läsnä.

Nautin opiskelusta suunnattomasti. Tasaisen

töissä puurtamisen vaiheeksi on aivan mahtavaa

opiskella. Varmasti olisin voinut omaksua paremmin,

jos olisin saanut opiskella rauhassa vähän

pidempään.

Maltilla telemastoon

Uskon osaavani sen mitä aloittelijalta vaaditaan,

ja työnantaja Eltel Networks kouluttaa

kännykkämastopuolella. Tyhjälle pohjalle on

toisaalta hyvä rakentaa, ennakkoasenteita tai

urautuneita tapoja minulla ei ole, Jani Salo sanoo

ja kääntää tilanteen positiiviseksi.

– Matalimmat mastot ovat 25-metrisiä, korkeimmat

160 m – kovin ongelma on kiivetä 40

metriin ja tehdä töitä mutta turvallisuudesta ei

tingitä.

Rauhallinen elinympäristö

– Vanhimmat lapsemme ovat syntyneet Jyväskylässä,

mutta yhteinen päätöksemme oli,

että haluamme lapsille erilaisen kasvuympäristön.

Alajärvi on mukava, pieni maalaiskaupunki

– maalaisjärki on niin monessa mukana.

– Kun tänne muutettiin, tuntui heti kuin

olisi kotiinsa tullut, vaikka kumpikaan ei ollut

ennen muuttoa vieraillut tällä seudulla kuin

Ähtärin eläinpuistossa. Nyt ollaan jo yli 10 vuotta

asuttu Alajärvellä.

FAKTAT

Joustavasti Seduun

Koulutuskeskus Sedussa opinnot voi aloittaa joustavasti lukuvuoden aikana – Sedusta myös

valmistuu alan osaajia joka kuukausi.

Aikuiset opiskelevat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan ja osoittavat

osaamisensa näytöillä.

Katso mahdollisuudet www.sedu.fi

Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 21.2.–14.3.2017

Jokainen koulu järjestää oman hakunsa tammikuussa 2017 alkavaan koulutukseen

www.opintopolku.fi -palvelussa.

24


OAJ Pohjanmaan vuosikokous

21.4.2016

OAJ Pohjanmaan vuosikokousedustajia Härmässä.

Vuosikokousessa 21.4.2016 Liisa Mäkiniemelle (vasen) luovutettiin OAJ:n pronssinen ansiomerkki hopeisin

lehvin ja Susanne Wickströmille OAJ:n hopeinen ansiomerkki kultaisin lehvin.

25


OAJ

Pohjanmaan

golfkilpailu

Teksti ja kuva: Antti Hynönen

OAJ Pohjanmaan jäsenille tarkoitettu golfkilpailu

pelattiin keskiviikkona 3.8.2016

Ruuhikosken loistavassa kunnossa olevalla kentällä.

Peliolosuhteita vaikeutti vaihteleva sää, ja

ukkonenkin keskeytti pelin vähäksi aikaa. Kaikesta

huolimatta kilpailu saatiin lopulta onnellisesti

päätökseen. Aikaisemmin viikolla olleet kovat

ukkosmyrskyt ja kilpailupäivän epävakainen

sääennuste aiheuttivat paljon viime hetken perumisia,

ja lopulta kilpailuun osallistui 13 pelaajaa.

Ilahduttavaa oli huomata, että naisia osallistui

kilpailuun aiempia vuosia enemmän. Päivän

parhaan lyöntipelituloksen pelasi Antti Tokkari,

78 lyöntiä, ja parhaan pistebogey-tuloksen teki

Tuomo Huttunen, 40 pistettä.

Kilpailussa vähiten lyöntejä käytti Antti Tokkari

tuloksella 78 lyöntiä.

OAJ Pohjanmaan

kuntokorttikampanja keväällä 2016

Kuntokorttikampanja-arvonnassa OAJ Pohjanmaan repun voittivat Susanne Kotkamaa

Kokkolasta, Jenni Saarikko Seinäjoelta ja Kirsti Räisänen Isostakyröstä.

Kuntokortin palautti 19.

Innokkaimmat liikkujat 21.3.-29.5.2016:

Esko Hyyppä, Vimpeli 123 h

Saara Kokko, Kauhava 96,05 h

Kati de Silva, Alajärvi 82 h

Tuula Sillanpää, Veteli 77,40 h

Felix de Silva, Alajärvi 75 h

Tiedot kokosi Risto Haverinen, OAJ Pohjanmaan liikuntavastaava.

26


Klassrum, skola och samhälle

för alla

Text: Fritjof Sahlström

Jag kommer till mitt nya jobb som

professor i tillämpad pedagogik

vid Åbo Akademi i Vasa samma månad

som den nya läroplanen skall

börja förverkligas i skolorna. Nytt

jobb är stort för mig, men kommer

inte ha så stor betydelse för vad som

händer i klassrummen i Svenskfinland.

Det kommer däremot den nya

läroplanen. Tur då, att den är så bra

som den är.

När jag skriver det här har det precis i dagarna

varit demonstrationer i Helsingfors och på andra

håll mot främlingsfientlighet och rasism. Den utlösande

händelsen för demonstrationerna var en

dödsmisshandel i samband med en nazistisk demonstration

i Helsingfors ett par veckor tidigare.

Jag har ingen förståelse för den inåtvända

främlingsfientlighet och rasism som under de

senaste åren fått allt större plats i den offentliga

debatten, eller för den flathet som vissa ledande

politiker visat inför den här utvecklingen. Med

den hållningen tror och hoppas jag att jag representerar

den så kallade tysta majoriteten. När jag

tvivlar, kan jag alltid slå upp den nya läroplanen.

Där det offentlig samtalet är på väg mot inkrökthet

och rädsla pekar de tre senaste finländska

läroplanerna mot en stadigt ökande positiv

syn på mångfald i språk, kultur, etnicitet och

kön. Den nyaste läroplanen har en syn på alla

människor som mångfaldiga, och ger variation

ett egenvärde i sig. Läroplanstexterna har gått

från att ha en syn på olikhet som något som skall

tolereras till något som vi alla är del av, som skall

förstås, bejakas och utvecklas.

Det är också vad skolan skall fortsätta att

ägna sig åt, och det är vad vi inom lärarutbildningar

i hela landet har som uppgift att förbereda

blivande lärare för. Det är ett stort ansvar, där

vi som lärarutbildare också måste utveckla och ta

fram sätt att arbeta som kan fungera som förebilder

för den pluralistiska mångfald som samhället

gett skolan i uppdrag att stärka och bekräfta.

Min uppfattning är att läroplanens syn på

den finländska grundskolan som en skola för

alla, i och för ett samhälle där alla, delvis tack

vare just skolan, ryms och har plats,

är den i särklass viktigaste pedagogiska

uppgiften just nu. Och också om

det är viktigt och betydelsefullt med

de stora torgens demonstrationer så

är läroplansförväntningarna på att

mångfald skall bli rutin ännu större

och radikalare. Vårt jobb, så som den

nya läroplanen formulerar det, är

att åstadkomma just det här. Jag är

mycket glad över det förtroendet.

Det som skall leda till den finländska skolas

förväntade resultat är undervisning som i ännu

större utsträckning än tidigare skall ge elever

utrymme för interaktion och lärande på sina

egna villkor. Min forskningsbakgrund är inom

klassrumsforskningen. Jag gjorde mina första

inspelningar av vad elever håller på med i klassrum

1993, och har i stort sett hållit på sedan

dess, i olika länder, med allt från femåringar till

adertonåringar. Med åren har jag fått allt större

respekt för olika sätt att undervisa. Klassrumsforskningen

visar också att det går att nå goda

resultat, så som de mäts i internationella kunskapsjämförelser,

med helt olika metoder. Jag

tror också att det är klokt att vara försiktig med

att vara för tvärsäker som forskare.

Men om det är något jag tycker mig ha lärt

mig under de här åren så är det att alltför många

elever i alltför många klassrum världen över har

det alldeles för tråkigt i sina klassrum. Trots att

det hänt mycket på många håll så sitter fortfarande

många elever tysta och lyssnar, lektion efter

lektion.

Därför är jag också glad över den nya läroplanens

förväntningar på arbetssätt som ger eleverna

mera utrymme. Det utrymmet är också förutsättningen

för att skolan skall kunna vara den

inkluderande lärandemiljö läroplanen förväntar

sig. Samhället, skolan och klassrummet skall

vara för alla. En pedagogik som ger utrymme för

i första hand läraren kan inte uppfylla de målen.

Fritjof Sahlström är professor i tillämpad pedagogik

vid Fakulteten för pedagogik och välfärd vid Åbo

Akademi i Vasa

27


Vaasan yliopistossa

muutosten

vuosi

Teksti ja kuvat: Heli Katajamäki

Vaasan yliopisto on tehnyt

aiesopimuksen, jonka mukaisesti

Vaasan yliopisto

erikoistuu yhä vahvemmin

kauppatieteisiin, tekniikkaan,

viestintään ja hallintotieteisiin.

Kieliopinnot sen sijaan siirretään

Jyväskylän yliopistoon. Kieliä voi kuitenkin

edelleen opiskella osana tutkintoa.

Yliopiston johdon salaisesti valmistelema

sopimus julkistettiin kesällä. Vaasan yliopiston

tavoitteena on erikoistua yhä vahvemmin kauppatieteisiin,

tekniikkaan, viestintään ja hallintotieteisiin

kehittääkseen kansallista ja kansainvälistä

kilpailukykyään. Vaasan ja Jyväskylän yliopistojen

hallitukset ovat alustavasti päättäneet

esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle kielten

siirtämisestä Jyväskylän yliopistoon. Mikäli opetus-

ja kulttuuriministeriö siunaa päätöksen syksyllä

2016, Vaasan yliopiston tutkintoon johtava

kielten koulutus ja tutkimus siirretään 1.8.2017

alkaen Jyväskylän yliopistoon. Suunnitelman toteutuessa

molemmat yliopistot saavat ministeriön

strategiarahoitusta omien osaamisalueidensa

kehittämiseen.

Kielten siirtäminen Jyväskylään sopii Jyväskylän

yliopiston strategisiin painopistealueisiin,

joihin kuuluu soveltava kieltentutkimus. Myös

moni Vaasan yliopiston kieltentutkija on tehnyt

soveltavaa kieltentutkimusta, kuten kielikylpytutkimusta,

mikä auttaa Jyväskylän yliopiston

pääsemistä päämääräänsä, joka on kielten painoalan

vahvistaminen. Monesti Vaasassa tehty

kielten opiskelu ja tutkiminen on kytkeytynyt

paikalliseen kulttuuriin, sillä useat tutkimus- ja

opetusprojektit ovat olleet sidoksissa juuri Vaasan

maakunnan ja yrityselämän kulttuuriin ja

tarpeisiin.

Muutos on suuri,

niin opiskelijoille kuin henkilöstölle

Vaasan yliopiston henkilöstö osallistuu

muutoksen valmisteluun useissa erilaisissa työryhmissä.

Töitä riittää, sillä muutoksen valmis-

28

Vaasan yliopistossa on jo syksyllä 2017 vähemmän kieltenopiskelijoita

kuin aiemmin, mikäli aiesuunnitelma toteutuu.

telun yhteydessä suunnitellaan samalla uusia

opetusohjelmia.

Yliopiston tiedotteessa todetaan, että liikkeen

luovutuksena tapahtuva uudistus koskee 700 opiskelijaa

ja 40 henkilöstön edustajaa. Jyväskylän

yliopisto tarjoaa kaikille Vaasan yliopiston kielten

opiskelijoille mahdollisuuden siirtyä Jyväskylän

yliopistoon lukuvuodesta 2017 alkaen. Opiskelijat

voivat myös suorittaa opintonsa loppuun siirtymäkauden

aikana Vaasan yliopistossa. Aiesopimuksen

mukaan henkilöstö siirtyy Jyväskylän yliopistoon

vanhoina työntekijöinä, ja ketään ei irtisanota.

Siirtyminen Jyväskylään ”vanhoina työntekijöinä”

tarkoittaa, että liikkeen luovutuksen

yhteydessä Vaasan henkilöstön työsopimukset

siirtyvät Jyväskylän yliopistoon muuttumattomina.

Silti huolta saattaa aiheuttaa se, että Jyväskylän

yliopistossa aloitetaan syksyllä 2017

yhteistoimintaneuvottelut. Sopimusmuutoksen

takia Jyväskylän yliopiston on kuitenkin aloitettava

yt-menettely, jotta työsopimuksessa oleva

työntekopaikka saadaan muutetuksi Vaasasta

Jyväskylään. Jyväskylän yliopiston aloittamaan

yt-menettelyyn ei liity irtisanomisneuvotteluja.

Vaikka vakinaiset työntekijät halutessaan pääsevät

töihin Jyväskylään, muutoksen vaikutukset

ovat laajempia, sillä monen määräaikaisen kieltenopettajan

ja tutkijan uran jatko on epävarma.

Muutoksia koulutuskentällä niin yliopistomaailmassa

kuin muilla koulutusasteilla tuntuu

riittävän, eikä niille näy loppua, sillä valtion rahoitus

vaikuttaa supistuvan jatkossakin. Myös

yliopistojen arvostaminen ja ylipäänsä yliopistoissa

tärkeinä pidetyt arvot ja toimintatavat

keskusteluttavat niin yliopistossa työskenteleviä,

poliitikoita kuin suurta yleisöäkin. Yksimielisyyden

aika näyttää tässä – kuten monessa muussakin

aiheessa – olevan ohi.


EduTeemaillat

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Lantela alueasiamies

OAJ Pohjanmaan uusi työmuoto EduTeemaillat starttasi lastentarhanopettajien palkkauskysymyksiä

pohtien Härmässä 13.9.2016. EduTeemaillat ovat luottamusmiehille

ja paikallisyhdistysten puheenjohtajille tarkoitettu yhden teeman ympärille koottu tiedonkoonti-

ja keskustelutilaisuus. Tavoitteena on nostaa esille edunvalvonnan kannalta

oleellisia asioita ja tukea erityisesti pienten paikallisyhdistysten edunvalvonnallista tietämystä.

Ensimmäiseen EduTeemailtaan oli kokoontunut

pieni innokkaiden luottamusmiesten

joukko, jota kiinnosti erityisesti uuden varhaiskasvatuslain

soveltamisen mukanaan tuomat

palkkaukselliset haasteet sekä erityisesti lastentarhanopettajien

suunnitteluaika eli ryhmän ulkopuolinen

työaika. Seinäjoen plm Kari Niemi-

nen ja alueyhdistyksen LTO-jaoston pj. Monika

Koivumäki vastailivat kysymyksiin ja kertoivat

Seinäjoen ja Vaasan tilanteista sekä siitä, miten

niitä on pyritty ratkaisemaan. Illan lupsakka

tunnelma antoi niin tietoa kuin vahvisti luottamusmiesverkostoa.

EduTeemaillat jatkuvat uusilla aiheilla kevään puolella seuraavasti:

• tiistai 8.11.2016 Paikallinen sopiminen; mitä se pitää sisällään. Mihin pitää valmistautua? Mistä

saa sopia? Miten pitää toimia? Ohjeita paikalliseen sopimiseen. Ilmoittautuminen 31.10.2016

klo. 15.00 mennessä.

• tiistai 14.2.2017 Palkkauksen muutokset, paikalliset palkkausjärjestelmät, erilaisia malleja palkkausjärjestelmien

päivityksiin sekä vuosityöaikakokeilujen mahdollisuudet. Ilmoittautuminen

6.2.2017 klo. 15.00 mennessä.

• tiistai 21.3.2017 Erilaiset virkojen täytöt, määräaikaisuudet, erilaiset vapaat, lomarahojen leikkauksen

seuranta eli virkasuhteisiin liittyvät asiat. Ilmoittautuminen 13.3.2017 klo. 15.00 mennessä.

• tiistai 25.4.2017 Ammatillisen reformin eteneminen; kolmen maakunnan haasteet ja mahdollisuudet.

Ilmoittautuminen 17.4.2017 klo. 15.00 mennessä.

Kaikkiin EduTeemailtoihin voi ilmoittautua seuraavasta linkistä:

https://my.surveypal.com/EduTeemaillat-2016-2017

EduTeemailta LTO Kari Nieminen

29


Lähiesimieskeskusteluillalliset

Teksti ja kuvat: Tuula Ala-Lantela alueasiamies

Lähiesimiesten merkitys koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen kehittämisessä on

merkittävä. Tämä on huomattu myös OAJ:ssä. OAJ on perustanut lähiesimiehiä varten

palvelutiimin ja OAJ:n nettisivuille oman esimiesten palveluun tähtäävän osion. Myös

alueyhdistys on vahvasti mukana lähiesimiesten ja paikallisten edunvalvojien välisen

dialogin rakentamisessa lähiesimieskeskusteluillallisten muodossa.

Ammatilliset, ammattikorkean ja yliopistojen

lähiesimiehet kokoontuivat alueyhdistyksen

järjestämille lähiesimiesten keskusteluillallisille

Vaasaan syyskuun lopussa. Puhujiksi olivat

tilaisuuteen saapuneet OAJ:n erityisasiantuntijat

Hannele Louhelainen ja Niku Tuomisto.

Illan aikana käytiin

ryhmäkeskustelu,

jonka tuotoksia

aiotaan käyttää kyseisten kouluasteiden edunvalvonnallisessa

työssä niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.

Ryhmissä pohdittiin näiden

kouluasteiden uhkia ja mahdollisuuksia sekä

käytännön ratkaisuja. Palautteessaan osallistujat

toivoivat tällaisille tilaisuuksille jatkoa ja enemmän

aikaa asiantuntijoiden läsnäololle ja ryhmätöiden

purkamiselle. Keskustelu oli antoisaa ja

jatkui ruokailun lomassa.

Lähiesimiesten keskustelutilaisuus 29.9.2016

Lähiesimieskeskusteluillalliset jatkuvat kevään 2017 aikana seuraavasti:

torstai 26.1.2017 Vapaan sivistystyön illalliset eli vapaan sivistystyön lähiesimiehet ja rehtorit.

torstai 9.3.2017 YSI Illalliset eli perusopetuksen ja lukioiden rehtorit.

torstai 6.4.2017 LTO Illalliset eli päiväkotien johtajat ja muut varhaiskasvatuksen esimiehet.

30


”Matematik kan vara betydelsefullt,

utmanande och roligt”

Text: Ann-Sofi Röj-Lindberg. Foton: Kasper Hiltunen

Maarit Rossi som var en bland tio finalister till ”Lärarnas Nobelpris” 2016 föreläste i

Vasa 23.9 vid Åbo Akademi i Vasa för ett hundratal lärare, lärarutbildare och studerande.

Finländska elever har klarat sig bra i PISA men

det finns också många tecken på att våra elever

inte ges möjlighet både att lära sig matematik

och samtidigt tycka att det är roligt att lära sig.

Finns det egentligen några hinder för att matematikundervisningen

skulle kunna förändras till

det bättre? Maarits svar var ett entydigt nej. De

finländska lärarna är välutbildade i jämförelse

med situationen i många andra länder. Vårt utbildningssystem

litar på lärarna och läroplanerna

ställer inga hinder i vägen. Samhället vill att

eleverna skall lämna skolan med funktionella

kunskaper i matematik. Uppgiften är på inga

sätt omöjlig. I sin föreläsning gav Maarit många

exempel på vad lärarna kan ta tag i för att sätta

bollen i rullning.

Den 1 november föreläser Maarit i Seinäjoki på

inbjudan av OAJ Pohjanmaa.

Klasslärarstuderande Anna Nylund uppskattade

Maarit Rossis föreläsning och tyckte det var intressant

att höra hur matematikundervisningen kan

utvecklas.

31


OAJ on the Road Kokkola 3.10.20

OAJ:n valtakunnallinen kiertue saapui Kokkolaan

3.10.2016. Päivällä järjestettiin yleisötilaisuus

Kauppakeskus Chydeniassa, jossa

tarjolla oli mm. musiikkia, OAJ:n puheenjohtajan

Olli Luukkaisen vetämä paneeli ja

koulutusmessut. Tilaisuuden juonsi Tuula

Ala-Lantela. Olli Luukkaisella oli tiivis ohjelma,

sillä päivän aikana hänellä oli lukuisia

tapaamisia paikallisten ja valtakunnallisten

päättäjien, oppilaitosten edustajien sekä median

edustajien kanssa.

Illalla järjestettiin jäsenistölle iltajuhla ruokailuineen

ja ohjelmineen. Susanne Wickströmin

juontamassa kaksikielisessä tilaisuudessa

oli Olli Luukkaisen ja Pohjanmaan alueyhdistyksen

puheenjohtajan Ari Rousun puheenvuorot,

sketsejä ja musiikkia. Paikalla oli yli

sata opettajaa laajan, kolme maakuntaa käsittävän

alueyhdistyksen alueelta.

32


6

Teksti: Mikko Metsäranta. Kuvat: Mikko Metsäranta ja Timo Rajaniemi.

33


Läppäreitä vai lapioita

päiväkotiin?

Teksti ja kuvat: Miia Raunio

Lastentarhanopettajat olivat koolla Härmässä lokakuussa 2016. Enää ei pelkästään istuttu

paikoillaan, vaan keskusteltiin alustusten jälkeen pienryhmissä ja kierrettiin ympäri

kuntokeskusta osallistuen toiminnallisiin luentopisteisiin. Härmään saapui noin

70 seminaariosallistujaa, joista kolmasosa toimi jossain vastuutehtävässä, kuten Bee-

Bot-robottipisteen vetäjä Liisa Vehmas. OAJ Pohjanmaan LTO-seminaari järjestetään

joka toinen vuosi.

Lehdistötiedote 7.10.2016

Paikalliset päätökset ratkaisevat varhaiskasvatuksen

laadun. Nykyinen varhaiskasvatuksen

lainsäädäntö on väljä ja osin keskeneräinen. Siksi

lasten oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

jää pitkälti riippumaan siitä, miten kuntapäättäjät

sitä linjaavat.

Näin muistuttaa OAJ:n kehittämispäällikkö

Nina Lahtinen, joka toivoo vanhempien olevan

tarkkana, kun he ensi kevään kuntavaaleissa valitsevat

ehdokastaan. Varhaiskasvatuksen asema

ja kehitysnäkymät vaihtelevat huomattavasti

kunnasta toiseen.

– Päiväkodin ryhmäkoko voi vaihdella, samaten

lastentarhanopettajien määrä lapsiryhmää

kohti. Paikallisesti ratkaistaan myös, missä palvelua

annetaan ja hankitaanko päiväkotiin läppäreitä

vai hiekkalapioita, Lahtinen kuvaa.

Sipilän hallituksen talousarvioesitykseen on

kirjattu varhaiskasvatuslain uudistamistyön jatko.

Lahtinen on tästä hyvillään. – Varhaiskasvatuslain

uudistamista on jatkettava pikaisesti jo

alan vetovoimaisuuden ja koulutuksellisen tasaarvon

näkökulmasta.

Puolivalmiina hyväksytyn lain korjauslista

on Lahtisen mukaan pitkä. On täsmennettävä

varhaiskasvatuksen määritelmää ja muutettava

henkilöstön nimikkeet vastaamaan heidän koulutustaustaansa.

Varhaiskasvatuksen yksiköille

on turvattava johtajat ja lähiesimiehet. Lisäksi

lapsella on varhaiskasvatuksessa oltava oikeus tukeen

yhtä lailla kuin perusopetuksessa.

Kunnat on velvoitettu laatimaan omat varhaiskasvatussuunnitelmansa,

jotka otetaan käyttöön

1.8.2017.

– Yksi oleellisista kysymyksistä on, kuinka pedagogiikka

painottuu suunnitelmissa. Paikallisesti

on mietittävä sitäkin, kannattaako laatia

yhdet ja yhteiset perusteet vai laaditaanko ne

erikseen päiväkodille, perhepäivähoidolle ja

kerhoille. Mikä palvelisi lapsen etua ja vanhempi,

ja mikä ottaisi huomioon myös varhaiskasvatuksen

henkilöstön?

– Ellei kunnassa lainkaan pohdita pedagogiikan

merkitystä varhaiskasvatuksessa, jäävät

muutkin lain tavoitteet saavuttamatta. Myös

työntekijöiden pitää tietää, mikä on panostus.

Ollaanko korjaamassa vain yhtä nurkkaa vai

rakentamassa kokonaista taloa, Lahtinen luonnehtii.

Lähde: OAJ:n Kehittämispäällikkö Nina Lahtinen

ja Tiedotuspäällikkö Heikki Sahlman, OAJ

Kunnilla aikaa vajaa vuosi

Kunnat pohtivat parhaillaan, kuinka ensimmäiset

valtakunnalliset varhaiskasvatuksen

perusteet muutetaan osaksi päiväkotien arkea.

Ryhmätyökuvassa esiintyvät: Aino Rönnlund, Maria

Korkeaniemi, Eija Laitinen, Tarja Aromaa,

Eija Lepistö, Liisa Vehmas, Paula Asunmaa, Tarja

Isotalo, Terhi Kaunisto ja Ulla Ollikainen

34


Barnträdgårdslärarseminarium

i Härmä 7-8.10 2016

Text: Christel Sandell. Foton: Miia Raunio

Ett 60 tal barnträdgårdslärare samlades till seminarium från olika delar av Österbotten.

Det övergripande temat för dagarna var Förändring av verksamhetskulturen.

Daghemsföreståndare Marika Horila från Seinäjoki

inledde seminariumet med rubriken planerad

planeringstid. Eftersom synen på lärande

har förändrats samt vetenskap och forskning har

gått framåt, måste vi ändra på planering och

våra arbetssätt. Planera inte verksamheten om

du inte har förberett den tillsammans med barnen

(engagera i planeringen). Vår uppgift är bl.a.

att väcka barnens intresse och motivation samt

att stöda barnet till samarbete och växelverkan.

Barnträdgårdsläraren bör modigt visa och föra

fram sitt pedagogiska kunnande samt målen för

de enskilda barnen utgående från målen i lagen

och planen för småbarnspedagogiken.

Fredrika Nyqvist från Lärum poängterade att

det är viktigt att vi tänker efter vem som skall

använda appen och till vad appen skall användas

då hon introducerade en del av digitala verktyg.

Ytterligare poängterade hon vikten av att man

har en plan för digitala läromedel där det kommer

fram när, var och hur dessa skall användas.

På OAJ:S hemsida finns broschyren

OAJ och det digitala språnget- Digitaliseringen

av utbildningen – var står vi nu?

OAJ:s utvecklingschef Niina Lahtinen avslutade

seminariet med att berättade om Lagen om

småbarnspedagogik och hur olika den har förverkligats

i olika kommuner samt om grunderna

för planen för småbarnspedagogik. Många kom-

muner har påbörjat planeringen av hur de nationella

grunderna för småbarnspedagogik skall

förverkligas i det vardagliga arbetet på daghemmen.

Kommunerna är skyldiga att uppgöra en

plan för småbarnspedagogik som skall tas i bruk

1.8 2017. En av de viktigaste frågorna är hur

pedagogiken kommer att synas i dem. En hurudan

plan skulle gagna barnets rättigheter och

hurudan skall en plan se ut som tar hänsyn till

personalen inom småbarnspedagogiken?

Hur den kvalitativa småbarnspedagogiken

förverkligas beror förutom på oss barnträdgårdslärare

även på hurudana beslut man gör i kommunerna.

Om vi inte stannar upp och funderar

över pedagogikens betydelse inom småbarnspedagogiken

blir det svårt att nå målen i lagen.

Var stolt över att du är barnträdgårdslärare

och låt pedagogiken synas i ditt arbete!

På OAJ:s hemsida finns bl.a. följande svenskspråkigt

material som berör småbarnspedagogiken

– 9 steg till högklassig småbarnspedagogik

– Vägkarta till jämlikhet

– Tio antaganden om subjektiva rätten till småbarnspedagogik

– Syftet med småbarnspedagogiken ( 10 mål )

– Barnträdgårdslärarens arbetstidsbestämmelser

Android-pisteen vetäjä Laura Prusti ja ryhmä

Liisa Vehmas, Bee-Bot-robotti ja Monika Koivumäki

35


OAJ Pohjanmaa kouluttaa

Syksy 2016

Rehtorien kesäpäivät Kauhajoella * 4.-5.8.2016

Alueyhdistyksen hallituksen laivaseminaari * 3.9.2016

Yhteysopettajakoulutusta Webexillä* 6.9.2016

Ammatillisten reformi-ilta Härmässä 8.9.2016

EduTeemailta: KVTES/LTO Härmässä 13.9.2016

Nope-kurssi Tuurissa

16.−17.9.2016

Joku Roti -jäsentilaisuus Alajärvellä 27.9.2016

OAO & YLL -keskusteluillalliset Härmässä 29.9.2016

Joku Roti -jäsentilaisuus Vaasassa 5.10.2016

LTO-seminaari Härmässä 7.-8.10.2016

Joku Roti -jäsentilaisuus Kurikassa* 12.10.2016

Joku Roti -jäsentilaisuus Kannuksessa 26.10.2016

YT-kurssi Kokkolassa

27.−28.10.2016

Maarit Rossin yleisöluento Seinäjoella 1.11.2016

EduTeemailta: Paikallisen sopiminen Härmässä 8.11.2016

Eläketietoutta Seinäjoella 9.11.2016

Joku Roti -jäsentilaisuus Lapualla 10.11.2016

Toimijakoulutusta pj:lle, siht., taloudenh. Härmässä

11.−12.11.2016

* Koska määräaikaan mennessä ilmoittautuneita ei ollut riittävästi, tilaisuus peruuntui.

Vuosi 2017

EduRyhmän kokoontuminen, Härmä 10.1.2017

Vapaan sivistystyön lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 26.1.2017

EduTeemailta: palkkauksen muutokset, Härmä 14.2.2017

Koulutuskaffit kansanedustajille, Seinäjoki 15.2.2017

Koulutustiimin kokous, Härmä 8.3.2017

36


YSI lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 9.3.2017

Liikettä Keholle, paikkaa ei vielä päätetty maalis-huhtikuu 2017

Koulutuskaffit kansanedustajille, Vaasa 14.3.2017

OAJ X-files järjestöstartti uuteen vuoteen, Kuortane

17.−18.3.2017

EduTeemailta: virkasuhteeseen liittyvät asiat, Härmä 21.3.2017

LTO lähiesimiehet keskusteluillallisilla, Vaasa 6.4.2017

Koulutuskaffit kansanedustajille, Kokkola 11.4.2017

EduTeemailta: ammatillisen reformin eteneminen, Härmä 25.4.2017

Verkostotapaamiset keväällä 2017

Alueelliset LM-päivät, Seinäjoki

10.−11.4.2017

Rehtorien kesäpäivät, Kauhajoki elokuu 2017

LTO-päivät, Oulu

23.−24.9.2017

Minustako tulevaisuuden toimija?, eri paikkakunnilla alkaa syksyllä 2017

YT-koulutus, Jyväskylä

5.−6.10.2017

Koulutuksiin ilmoittautumiset siirtyvät vähitellen sähköisesti tehtäviksi Surveypal-ohjelman avulla.

Ilmoittautuminen on hyvin helppoa – linkkiä klikkaamalla pääset täyttämään ilmoittautumisessa tarvittavat

tiedot. Toistaiseksi ilmoittautumisten peruutukset ja muutokset tehdään suoraan toimistosihteerille.

Koulutustilaisuuksien palaute kerätään myös sähköisesti Surveypal-kyselyllä.

Tervetuloa mukaan koulutuksiin!/

Koulutussihteeri Miia Raunio

miia.raunio@vaasa.fi

37


OAJ Pohjanmaa/Österbotten

Yhteystiedot 2016

www.oajpohjanmaa.fi

Hallitus:

Ari Rousu

puheejohtaja

Monika Koivumäki

varapuheenjohtaja

Maria Hartman-Salminen

vice ordförande

Heli Katajamäki

varapuheenjohtaja

Antti Ylinen

varapuheenjohtaja

Paula Kotirinta

sihteeri ja jäsen

Tiina Hagström

jäsen

Dieter Heiermann

jäsen

Jyrki Jokinen

jäsen

Pia Latomäki

jäsen

Kari Nieminen

jäsen

Helena Penttilä

jäsen

Kyösti Pihlajamäki

jäsen

Marina Räfsbäck

jäsen

Marja-Liisa Saariaho

jäsen

Christel Sandell

medlem

Margareeta Verronen

jäsen

Alueasiamies:

Tuula Ala-Lantela

Erätie 1

60800 Ilmajoki

Erkinlaakso 19 B

65410 Sundom

Packhusgatan 12

67100 Karleby

Hakatie 5

66440 Tervajoki

Ritolantie 428

60720 Tuomikylä

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Tallbackantie 33

68550 Kokkola

Linnaleirintie 19 B 5

67100 Kokkola

Isolahdentie 7 as 11

65230 Vaasa

Syliheitontie 6

62100 Lapua

Väättyrintie 12

60420 Seinäjoki

Myllymäentie 35

69600 Kaustinen

Suokonmäentie 54

63540 Hernesmaa

Vettmossvägen 95

64230 Närpes st

Propsikatu 4

60200 Seinäjoki

Alholmsg. 27

68600 Jakobstad

Eerontie 3

65300 Vaasa

Länsirannantie 428 C

62620 Ala-Seppä

044 419 1412

ari.rousu(at)ilmajoki.fi

040 722 9158

monika.koivumaki(at)vaasa.fi

040 132 1680

maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi

050 400 7039

heli.katajamaki(at)uva.fi

040 868 0845

antti.ylinen(at)sedu.fi

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 832 3467

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi

044 725 0171

dieter.heiermann(at)kpedu.fi

050 386 4959

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi

040 521 0360, 044 438 4469

pia.latomaki(at)lapua.fi

040 577 9984

kari.nieminen(at)seinajoki.fi

040 758 3581

helena.penttila(at)kaustinen.fi

050 556 6598

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi

0400 455218

marina.rafsback(at)narpes.fi

040 868 0118

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi

044 721 1535

christel.sandell(at)jakobstad.fi

050 505 5460, 040 163 4143

margareeta.verronen(at)vaasa.fi

040 842 1484

tuula.alantela(at)gmail.com

38


Toimihenkilöt:

Paula Kotirinta

sihteeri

Lasse Mansikka-aho

tiedotussihteeri

Miia Raunio

koulutussihteeri

Outi Pyykkö

yhdistystietouskoul.

Taina Saikkonen

taloudenhoitaja

Antti Hynönen

nettivastaava

Risto Haverinen

liikuntavastaava

Valtuutetut:

Martin Ahlskog

FSL

Olli Autio

OAJ-YSI

Inger Damlin

FSL

Minna Herttua-Niemi

LTOL

Hanna Ikonen

LTOL

Jarmo Juupaluoma

OAJ-YSI

Kari Nieminen

OAJ-YSI

Matti Sippola

OAJ-YSI

Jaakko Syrjänen

OAJ-YSI

Susanne Wickström

LTOL

Ulla-Maria Åstrand

OAJ-YSI

OAJ:n hallitus:

Inger Damlin

Matti Sippola

OAJ:n Pohjanmaan

aluetoimisto

Ala-Vallintie 524

61600 Jalasjärvi

Länsitie 2

63500 Lehtimäki

Vennäntie 5

61500 Isokyrö

Riskulankaari 13

60220 Seinäjoki

Rantakatu 3 b A 1

65100 Vaasa

Putkitie 21

63680 Hakojärvi

Aapunkarintie 98

68210 Marinkainen

Riippavägen 60

68410 Nedervetil

Hovioikeudenp. 2 A 10

65100 Vaasa

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Hämeenlinnank. 8 H 63

65350 Vaasa

Kulmatie 6 A

62100 Lapua

Pikkukotamäki 4

65380 Vaasa

Väättyrintie 12

60420 Seinäjoki

Metsurinlenkki 16

60200 Seinäjoki

Martantie 2

61800 Kauhajoki

Markusbackantie 113

68410 Alaveteli

Låtnevägen 186

66600 Vörå

Metsurinlenkki 16

60200 Seinäjoki

Kauppapuistikko 4 as 20

65100 Vaasa

050 492 1168

paula.kotirinta(at)kurikka.fi

040 559 4033

lassema(at)suomi24.fi

050 565 0864

miia.raunio(at)vaasa.fi

044 521 2996

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi

050 533 9949

taina.saikkonen(at)netikka.fi

0400 772 558

antti.hynonen(at)alavus.fi

041 545 9202

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi

050 377 7188

martin.ahlskog(at)pedersore.fi

040 778 2394

olli.autio(at)edu.vaasa.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)korsholm.fi

040 755 2907

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi

040 700 9899

hanna_ikonen(at)hotmail.com

050 355 3056

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi

040 577 9984

kari.nieminen(at)seinajoki.fi

040 755 2615

matti.sippola(at)seinajoki.fi

050 354 9175

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi

044 780 9153

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi

040 129 2096

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi

045 804 2770

inger.damlin(at)korsholm.fi

040 755 2615

matti.sippola(at)seinajoki.fi

050 533 9949

taina.saikkonen(at)netikka.fi

39


40

More magazines by this user
Similar magazines