Pohjanmaan_Opettaja_1_2017_web
25.03.2017 • Views
Share Embed Flag

Pohjanmaan_Opettaja_1_2017_web

ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
aohynone

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Kuntokortti <strong>2017</strong><br />

<strong>Opettaja</strong>:______________________________________________________________________<br />

Osoite:________________________________________________________________________<br />

Puhelin:___________________________ OAJ:n jäsenkortin numero______________________<br />

Merkitse kuntokorttiin viikkojen 12–21 (20.3.–28.5.) liikuntasuoritukset ja niihin käytetty aika. Minimiaika<br />

on 30 min/päivä. Laske lopuksi liikuntasuoritusten kokonaisaika.<br />

Palauta kuntokortti 31.5.<strong>2017</strong> mennessä liikuntavastaava Risto Haveriselle osoitteeseen Aapunkarintie<br />

98, 68210 Marinkainen tai sähköpostilla risto.haverinen@edu.kokkola.fi, niin osallistut<br />

neljän á 50 euron rahapalkinnon arvontaan. Innokkaimpien liikkujien nimet julkaistaan <strong>Pohjanmaan</strong><br />

opettaja -lehden syksyn numerossa.<br />

vko Ma Ti Ke To Pe La Su yht.<br />

12<br />

13<br />

14<br />

15<br />

16<br />

17<br />

18<br />

19<br />

20<br />

21<br />

liikuntasuoritusten yhteenlaskettu aika ______________<br />

BU=Budolajit JU=Jumppa KÄ=Kävely PYÖ=Pyöräily SP=Sulkapallo KO=Koripallo<br />

GO= Golf JUO=Juoksu RA=Ratsastus SU=Suunnistus HI=Hiihto MP=muut pallopelit<br />

KEIL=Keilailu PIL=Pilates SB=Salibandy TAN=Tanssi TEN=Tennis UI=Uinti<br />

JO=Jooga KII=Kiipeily KS=Kuntosali LE=Lentopallo SKI=Lasketelu SQ=Squash M= jokin muu laji

Edessä tärkeiden<br />

ratkaisujen<br />

kevät<br />

Tänä keväänä ratkaistaan suomalaisen<br />

koulutuksen suunta vuosiksi<br />

eteenpäin. Huhtikuun 9. ovat<br />

kuntavaalit, jotka ovat poikkeuksellisen<br />

tärkeät oppimismahdollisuuksien<br />

ja koulutuksellisen tasa-arvon<br />

kannalta.<br />

Sote-uudistuksen myötä yli puolet<br />

ja paikoin jopa 60–80 prosenttia<br />

kuntien tulevista tehtävistä on koulutusta<br />

ja varhaiskasvatusta. Siksi on<br />

ensiarvoisen tärkeää, että päättäjiksi valitaan ihmisiä,<br />

jotka ymmärtävät koulutuskysymyksiä ja<br />

ovat niistä aidosti kiinnostuneita.<br />

Tulevaisuuden menestyskunta on sivistyskunta.<br />

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen<br />

panostava kunta houkuttelee lapsiperheitä, kun<br />

taas kehnosti koulutuspalvelut hoitavasta kunnasta<br />

nuoret ja lapsiperheet muuttavat muualle.<br />

Heitä ei voi moittia tästä, sillä lapsille ja nuorille<br />

on tarjottava parhaat mahdolliset lähtökohdat<br />

elämään.<br />

Valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, ja<br />

valtio on jättäytynyt vähemmistörooliin koulutuksen<br />

rahoittajana. Niinpä kuntapäättäjien<br />

arvovalinnat ratkaisevat sen, miten laadukasta<br />

koulutusta ja varhaiskasvatusta kunnassa tarjotaan.<br />

Toinen tarkka paikka tänä keväänä on hallituskauden<br />

puolivälitarkastelu vappuviikolla.<br />

Koulutuksen arvostuksen suunta on saatava<br />

käännetyksi hallituksen budjettiriihessä. Koulutusta<br />

on kuritettu jo kahdella hallituskaudella yli<br />

sietokyvyn.<br />

OAJ edellyttää budjettiriihestä päätöksiä,<br />

jotka valavat uskoa opettajiin ja koko koulutus-,<br />

kasvatus- ja tutkimusalalle. Koulutuksesta ja sen<br />

perustasta on pidettävä hyvää huolta kaikissa<br />

oloissa. Valitettavasti tämä ei ole pätenyt enää<br />

viime vuosina, kun kolme hallitusta peräkkäin<br />

ja kaikki eduskuntapuolueet vuorollaan ovat leikanneet<br />

estoitta koulutuksen määrärahoja.<br />

Vårens<br />

val<br />

avgörande<br />

Kommunalvalet den 9 april är<br />

alldeles speciellt viktigt. Då utstakas<br />

riktlinjerna för den finländska<br />

utbildningen för flera år framöver.<br />

I och med social- och hälsovårdsreformen<br />

kommer kommunernas<br />

framtida tjänster att gälla utbildning<br />

och småbarnspedagogik, ställvis ända<br />

upp till 60-80 procent. Därför är det<br />

av största vikt att man till beslutsfattare<br />

väljer personer som förstår sig på<br />

utbildningsfrågor och som uppriktigt är intresserade<br />

av dessa.<br />

I framtiden är de kommuner som satsar<br />

på bildning vinnare. En kommun som satsar<br />

på småbarnspedagogik och utbildning lockar<br />

barnfamiljer, men trafiken är den motsatta om<br />

kommunen erbjuder skrala utbildningstjänster.<br />

Utflyttare kan inte klandras eftersom barn och<br />

unga måste erbjudas bästa möjliga start i livet.<br />

Statsandelarna är inte öronmärkta och staten<br />

har idag en biroll som utbildningsfinansiär. Det<br />

är alltså upp till de kommunala beslutsfattarna<br />

att avgöra hurdan kvalitet som erbjuds på utbildning<br />

och småbarnspedagogik.<br />

En annan tidpunkt att uppmärksamma är<br />

regeringens halvtidsöversyn i slutet av april. I regeringens<br />

budgetmangling måste utbildningens<br />

uppskattning åter börja synas. Utbildningen har<br />

redan under två regeringsperioder tuktats över<br />

toleransgränsen.<br />

OAJ förutsätter i budgetmanglingen beslut<br />

som inger hopp åt lärarna och hela sektorn för<br />

utbildning, fostran och forskning. Under alla<br />

omständigheter måste man ta väl hand om utbildningen<br />

och dess grund. Tyvärr har så inte<br />

skett under de senaste åren, när tre regeringar i<br />

följd och alla riksdagspartier i tur och ordning<br />

har hämningslöst skurit ned på utbildningsanslagen.<br />

När landets ekonomi äntligen börjat återhämta<br />

sig, skulle det vara makalöst ifall inte<br />

3

Kun maan talous on vihdoin kääntynyt kasvu-uralle,<br />

olisi ennenkuulumatonta, ellei tämä<br />

näkyisi kädenojennuksena koulutukselle. Hallitus<br />

on parsinut pahimpia aukkoja projektirahoituksella.<br />

Se on myönteistä, mutta tärkeintä olisi<br />

nostaa koulutuksen perusrahoitusta.<br />

Opettajien virka- ja työehtosopimukset ovat<br />

voimassa tammikuun loppuun 2018. Seuraavaa<br />

neuvottelukierrosta valmistellaan jo. Siitä on<br />

tulossa monen vuoden tauon jälkeen puhtaasti<br />

liittokierros.<br />

OAJ on neuvotellut työnantajien kanssa<br />

tiiviisti opettajien vuosityöajan kokeiluista.<br />

Ammatillisessa koulutuksessa ne käynnistyvät<br />

1.8.<strong>2017</strong> ja koskevat 2 500 opettajaa. Perusopetuksen<br />

vuosityöaikaa koskevat neuvottelut ovat<br />

kangerrelleet mm. siksi, että työnantaja ei halunnut<br />

osoittaa riittävästi aikaresurssia oppituntien<br />

suunnitteluun ja jälkitöihin. Niinpä perusopetuksen<br />

kokeilut eivät käynnistyne vielä ensi syksynä.<br />

Vuosityöajalla olisi monia etuja verrattuna<br />

nykyiseen opetusvelvollisuuksiin ja pidettyihin<br />

oppitunteihin perustuvaan järjestelmään. OAJ:n<br />

tavoitteena on saada kaikki opettajan tekemä työ<br />

palkan piiriin. Toisekseen työaikamalleja pitää<br />

uudistaa niin, että ne vastaavat opettajan muuttuvaa<br />

professiota ja työnkuvaa.<br />

OAJ kannustaa alue- ja paikallisyhdistyksiä<br />

nostamaan esille koulutuksen sekä opetus- ja<br />

kasvatustyön merkitystä Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.<br />

Maamme vaurastuminen ja hyvinvoinnin<br />

kasvu on perustunut tasokkaaseen koulutukseen,<br />

kasvatukseen ja tutkimukseen. Tästä<br />

menestysreseptistä pidämme edelleen kiinni!<br />

Olli Luukkainen<br />

puheenjohtaja<br />

utbildningen skulle få en handräckning. Regeringen<br />

har lappat de värsta luckorna med projektfinansiering<br />

vilket är positivt, men det viktigaste<br />

skulle vara att höja utbildningens basfinansiering.<br />

Lärarnas tjänste- och arbetskollektivavtal är i<br />

kraft till slutet av januari 2018. Följande avtalsrörelse<br />

förbereds redan. Efter en paus på många<br />

år, blir det nu en renodlad förhandlingsomgång<br />

på förbundsnivå.<br />

OAJ har förhandlat intensivt med arbetsgivarna<br />

om försök med årsarbetstid för lärarna.<br />

Försök inom yrkesutbildningen startar 1.8.<strong>2017</strong><br />

och omfattar 2 500 lärare. Inom den grundläggande<br />

utbildningen har förhandlingarna varit<br />

tröga bland annat för att arbetsgivaren inte har<br />

velat anvisa en tillräcklig tidsresurs för lektionernas<br />

planering och efterarbete. Därför kan försöken<br />

knappast inledas i höst.<br />

Årsarbetstid skulle ha många fördelar jämfört<br />

med det nuvarande systemet som baserar sig på<br />

undervisningsskyldighet och hållna lektioner.<br />

OAJ:s mål är att få allt lärararbete att omfattas<br />

av lönen. Vidare måste arbetstidsmodellerna förnyas<br />

så att de motsvarar den förändrade professionen<br />

och arbetsbilden.<br />

OAJ sporrar region- och lokalföreningar na<br />

att lyfta fram utbildning och fostran under Finlands<br />

100-årsjubileum. Landet har bli vit rikt och<br />

välfärden har ökat tack vare en kva li tativ utbildning,<br />

fostran och forskning. Det här framgångsreceptet<br />

håller vi oss till!<br />

Olli Luukkainen<br />

ordförande<br />

Toimituskunta:<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

lassema@suomi24.fi<br />

040 559 4033<br />

Sara Nyholm, YLL<br />

Anne Ojalehto, OAO<br />

Tiina Kankkonen, OAY<br />

Antti Hynönen, OAY<br />

Mikko Metsäranta, OAY<br />

Ann-Sofi Röj-Lindberg, FSL<br />

Anna Ikonen, LTOL<br />

Taina Saikkonen<br />

ISSN:<br />

0785-9260<br />

Painopaikka:<br />

Waasa Graphics Oy<br />

Kansikuva:<br />

Marko Jokinen<br />

4

Aikansa kutakin Allt har sin tid<br />

Y<br />

hdistystoiminnassa 16 tai 25<br />

vuotta on lyhyt aika, mutta ihmisen<br />

elämässä ne ovat pitkiä ajanjaksoja.<br />

Ensimmäinen luku on aika, jonka<br />

olen ollut alueellisessa toiminnassa<br />

puheenjohtajana, ja jälkimmäinen<br />

taas aika, jonka olen ollut aktiivinen<br />

toimija OAJ:n eri tasoilla.<br />

Minut valittiin Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong><br />

opettajien ammattiyhdistyspiirin puheenjohtajaksi<br />

Ilmajoella 5.4.2001.<br />

Sitä ennen olin ollut piirihallituksen jäsen ja pari<br />

vuotta myös kunnalliskouluttaja. Paikallisyhdistyksiä<br />

silloisessa piirissä oli 33. Piirihallituksen<br />

jäsenistä ja toimihenkilöistä nykyisessä OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong> toiminnassa ovat mukana minun<br />

lisäkseni OAJ:n valtuutettu Jarmo Juupaluoma<br />

ja toimistosihteerimme Taina Saikkonen.<br />

Vuonna 2001 oli ryhdytty puhumaan siitä,<br />

että tarvittaisiin alueyhdistykset, joihin kuuluisivat<br />

kaikki opettajat. Alueyhdistysten ajateltiin<br />

syntyvän pian ja kivuttomasti. Niin ei käynyt,<br />

sillä ensimmäinen alueyhdistys aloitti toimintansa<br />

2007 ja OAJ Pohjanmaa puolestaan vuoden<br />

2009 alusta. Varsinkin Etelä-Suomessa aluetoiminnan<br />

vastustus oli ankaraa ja sen rahoittaminen<br />

kaatui pariin otteeseen OAJ:n valtuustossa<br />

eteläsuomalaisten äänillä. Etenkin helsinkiläiset<br />

ja uusimaalaiset vieroksuivat aluetoimintaa. Se<br />

nähtiin vain turhana kulueränä.<br />

Alueyhdistykset ovat kuitenkin tällä vuosikymmenellä<br />

osoittaneet tarpeellisuutensa. Ne<br />

ovat pystyneet jalkauttamaan OAJ:n hallituksen<br />

linjauksia alueillaan ja luomaan toimivat yhteistyösuhteet<br />

alueensa maakuntaliittoihin ja kansanedustajiin.<br />

Erityisesti aluetoiminnasta ovat<br />

hyötyneet opettajaryhmät, joilla ei aikaisemmin<br />

ole ollut alueyhdistyksiä. Esimerkkinä näistä<br />

ovat lastentarhanopettajat, joiden toiminta ainakin<br />

meidän alueellamme on ollut hyvin aktiivista<br />

ja jäsenkunnan etua palvelevaa.<br />

Toisaalta yhdistystoiminnassa on aina parantamisen<br />

varaa. Toimialueellamme ammatillisten<br />

opettajien aluetoiminta ei ole oikein saanut<br />

tuulta purjeisiin. Syyksi on esitetty ammatillista<br />

koulutusta ylläpitävien koulutuskuntayhtymien<br />

keskinäistä kilpailua opiskelijoista. Epäilen kuitenkin,<br />

etteivät ammatillisen koulutuksen opettajat<br />

ole oivaltaneet yhteistyön merkitystä. Sillä<br />

olisi todennäköisesti voitu säilyttää useampi työpaikka<br />

kuin nykyisellä keskinäisellä kyräilyllä.<br />

Inom föreningsverksamhet är 16<br />

eller 25 år en kort tid, men i en<br />

människas liv är det en lång period.<br />

Den första tiden var jag ordförande<br />

för den regionala verksamheten och<br />

senare har jag arbetat aktivt på olika<br />

plan inom OAJ.<br />

Jag blev vald till ordförande för<br />

lärarnas fackföreningskrets i Södra<br />

Österbotten i Ilmola 5.4.2001. Innan<br />

det hade jag varit medlem i kretsens<br />

styrelse och även verkat som kommunutbildare<br />

i ett par år. På den tiden omfattade kretsen<br />

33 lokalföreningar. Av de tidigare medlemmarna<br />

och tjänstepersonerna i kretsstyrelsen är utöver<br />

jag själv även OAJ:s styrelsemedlem Jarmo Juupaluoma<br />

och vår byråsekreterare Taina Saikkonen<br />

fortfarande med.<br />

År 2001 hade man börjat tala om att det behövs<br />

regionföreningar som omfattar alla lärare.<br />

Man trodde att sådana skulle kunna grundas<br />

snabbt och utan bekymmer. Så gick det inte. Den<br />

första regionföreningen inledde sin verksamhet<br />

2007, och OAJ Österbotten grundades i början<br />

av 2009. I synnerhet i Södra Finland uppstod ett<br />

hårt motstånd till regionverksamheten och finansieringen<br />

föll vid några tillfällen på grund av sydfinländarnas<br />

röster i OAJ:s fullmäktige. Det var<br />

framför allt Helsingforsborna och nylänningarna<br />

som motsatte sig den regionala verksamheten och<br />

ansåg att den medför onödiga kostnader.<br />

Under det pågående årtiondet har regionföreningarna<br />

emellertid visat att de behövs. De<br />

har lyckats förankra riktlinjerna för OAJ:s styrelse<br />

och skapa ett fungerande samarbete med<br />

landskapsförbunden och riksdagsledamöterna i<br />

sina regioner. I synnerhet de lärargrupper som<br />

tidigare saknat regionföreningar har gynnats av<br />

verksamheten. Som exempel kan man nämna<br />

barnträdgårdslärarna. Deras verksamhet har varit<br />

väldigt aktiv och betjänat medlemmarnas intressen<br />

åtminstone i vår egen region.<br />

Å andra sidan finns det alltid något att förbättra<br />

i föreningsverksamheten. Den regionala<br />

verksamheten för yrkeslärarna i vårt verksamhetsområde<br />

har inte riktigt kommit igång. En orsak<br />

som framförts är att det råder en konkurrens om<br />

de studerande mellan de olika samkommunerna<br />

som upprätthåller yrkesutbildningen. Själv misstänker<br />

jag att lärarna inom yrkesutbildningen<br />

inte har insett hur viktigt det är med samarbete.<br />

Genom samarbete hade man antagligen kunnat<br />

5

Toinen ryhmä, joka ei oikein ole ottanut<br />

alueyhdistyksen toimintaa omakseen, ovat ruotsinkieliset<br />

yleissivistävät opettajat, jotka ovat keskusjärjestönsä<br />

FSL:n kautta jäseniämme. Vaikka<br />

meillä on alueyhdistyksistä eniten ruotsinkielisiä<br />

jäseniä, niin tuntuu, että FSL:n edustajat ovat<br />

mukana toiminnassamme vain muodollisesti.<br />

Parin henkilön osallistuminen hallituksemme<br />

kokouksiin on aika vähäistä yhteistyötä. Paikallinen<br />

ja alueellinen edunvalvontaosaaminen, jota<br />

meillä on, jää kokonaan hyödyntämättä.<br />

Työsarkaa OAJ Pohjanmaalla tulee riittämään,<br />

sillä SOTE-uudistus muuttaa kuntien<br />

asemaa rajusti niiden menettäessä yli puolet<br />

tuloistaan ja tehtävistään. Varhaiskasvatus, perusopetus<br />

ja todennäköisesti myös lukio ovat<br />

vuoden 2019 jälkeenkin kuntien ylläpitämiä, ja<br />

suurin osa jäsenistämme työskentelee kunnissa.<br />

Jääkö ammatillinen koulutus kuntayhtymiin<br />

vai liitetäänkö se jotenkin maakuntahallinnon<br />

alle, jää nähtäväksi. Muutokset ovat niin isoja,<br />

että alueellista kunta- ja maakuntarajat ylittävää<br />

yhteistyötä varmasti tarvitaan. Sitä varten OAJ<br />

Pohjanmaa on olemassa.<br />

Alueyhdistyksen perustoiminnot ovat kunnossa.<br />

Talous on vakaalla pohjalla, mistä kuuluu<br />

suuri kiitos pitkäaikaiselle taloudenhoitajallemme<br />

Taina Saikkoselle. Alueasiamies Tuula<br />

Ala-Lantela on osaava, toimelias ja aikaansaava.<br />

Hallituksen jäsenistä erityiskiitoksen ansaitsee<br />

pitkään rinnallani sihteerinä jaksanut Paula Kotirinta,<br />

joka muistaa asiat ja jonka laatimia pöytäkirjoja<br />

ei tarvitse korjailla. Myös muut vakituiset<br />

toimihenkilöt ovat kokeneita ja asiansa osaavia.<br />

Koulutustilaisuutemme ovat hyviä ja niihin<br />

osallistuu paljon väkeä. Tiedotustoimintamme<br />

on saanut kiitosta OAJ:n toimistolta. Näymme<br />

ja kuulumme valtakunnallisestikin.<br />

Edunvalvonta tarvitsee onnistuakseen aktiivisia<br />

ja osallistuvia hallituksen jäseniä ja toimihenkilöitä.<br />

Toivottavasti tällaisia ihmisiä löytyy<br />

alueyhdistyksen hallitukseen ja muiksi toimijoiksi.<br />

Yhteisten asioiden hoitaminen on aikaa<br />

vievää, mutta yhdessä toimiminen on myös palkitsevaa.<br />

Luopuessani OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> puheenjohtajuudesta<br />

kiitän kaikkia matkan varrella mukana<br />

olleita siitä tuesta, jota olen saanut. Olen ay-toiminnassa<br />

saanut monia tuttavia ja ystäviä. Uskon<br />

ja toivon, etteivät nämä siteet katkea, vaikka<br />

toimintani OAJ:ssä päättyykin. Lopuksi toivotan<br />

OAJ Pohjanmaalle menestyksellistä edunvalvontatyötä<br />

jäsenten hyväksi myös jatkossa!<br />

Ari Rousu<br />

puheenjohtaja<br />

OAJ Pohjanmaa<br />

bevara fler arbetsplatser än genom den rådande<br />

misstron mot varandra.<br />

En annan grupp som inte har tagit till sig regionföreningens<br />

verksamhet är de svenskspråkiga<br />

allmänbildande lärarna som är våra medlemmar<br />

genom sin centralorganisation FSL. Även om<br />

vi har flest svenskspråkiga medlemmar av alla<br />

re gion föreningar i landet så känns det som att<br />

FSL:s representanter deltar i vår verksamhet endast<br />

formellt. Det är inte mycket till samarbete<br />

att ett par personer deltar i våra styrelsemöten.<br />

Den lokala och regionala intressebevakningsexpertis<br />

som vi har förblir helt outnyttjad.<br />

Det kommer att finnas gott om arbete för<br />

OAJ Österbotten eftersom social- och hälsovårdsreformen<br />

förändrar kommunernas ställning<br />

kraftigt då de förlorar över hälften av sina<br />

inkomster och uppgifter. Småbarnspedagogiken,<br />

den grundläggande undervisningen och sannolikt<br />

även gymnasierna kommer att upprätthållas<br />

av kommunerna även efter 2019, och största delen<br />

av våra medlemmar arbetar i kommunerna.<br />

Det återstår att se om yrkesutbildningen fortsätter<br />

inom samkommunerna eller om den ansluts<br />

till landskapsförvaltningen. Förändringarna är så<br />

stora att det är sannolikt att det kommer att behövas<br />

samarbete över kommun- och landskapsgränserna.<br />

Det är därför OAJ Österbotten finns.<br />

Regionföreningens grunduppgifter är klara.<br />

Ekonomin står på en stadig grund och det kan<br />

vi tacka Taina Saikkonen för. Hon har tagit hand<br />

om föreningens ekonomi i många år. Vårt regionombud<br />

Tuula Ala-Lantela är kunnig, aktiv och<br />

effektiv. Av styrelsemedlemmarna förtjänar Paula<br />

Kotirinta som länge orkat vara sekreterare vid<br />

min sida ett särskilt tack. Hon kommer ihåg saker<br />

och ting och hennes protokoll behöver inte<br />

korrigeras. Även de övriga fasta tjänstemännen är<br />

erfarna och kunniga. Våra utbildningar är av god<br />

kvalitet och lockar många deltagare. Vår informationsverksamhet<br />

har fått beröm från OAJ:s kontor.<br />

Vi syns och hörs även på ett nationellt plan.<br />

Intressebevakningen behöver aktiva och deltagande<br />

styrelsemedlemmar och tjänstepersoner.<br />

Förhoppningsvis finns det sådana personer för<br />

regionföreningens styrelse och andra uppgifter.<br />

Det tar tid att driva gemensamma ärenden, men<br />

det är även belönande att arbeta tillsammans.<br />

Då jag nu avslutar mitt ordförandeskap för<br />

OAJ Österbotten vill jag tacka alla som funnits<br />

med på min resa för det stöd som jag har fått.<br />

Fackföreningsverksamheten har gett mig många<br />

vänner och bekanta. Jag tror och hoppas att dessa<br />

band inte ska brista trots att min tid inom OAJ<br />

tar slut. Slutligen vill jag önska hela OAJ Ös terbotten<br />

ett fortsatt framgångsrikt intressebevakningsarbete<br />

för medlemmarna!<br />

Ari Rousu, ordförande, OAJ Österbotten<br />

6

<strong>Pohjanmaan</strong> opettajille!<br />

Kuntavaalit ovat ovella. Äänestäjien<br />

tulee huomioida, että tulevat<br />

vaalit ovat kuntatasolla tärkeämmät<br />

kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden<br />

2019 alussa maakunnille siirtyvien<br />

sosiaali- ja terveyspalvelujen jälkeen<br />

kuntien ylivoimaisesti tärkein toimiala<br />

on sivistys sen kaikissa "olomuodoissaan".<br />

Laskentatavasta riippuen<br />

kuntien menoista jopa 70–80 %<br />

menee sivistystoimen toimialalle. On<br />

tärkeää, että kaikki kasvatuksesta ja koulutuksesta<br />

kiinnostuneet selvittävät tarkasti, kenelle<br />

äänensä antavat. Vaaleissa on kyse Suomen koulutuksen<br />

tulevaisuudesta. Kunnissa pitää myös<br />

tajuta, mitä tarkoittaa kunnan vetovoimatekijä.<br />

Mitä paremmin kunnassa on hoidettu kasvatuksen<br />

ja koulutuksen asiat, sitä enemmän kunta<br />

kiinnostaa mahdollisissa muuttoaikeissa olevia<br />

lapsiperheitä.<br />

OAJ on ottanut aktiivisen roolin koulun työrauhan<br />

ja oppimisen ilon parantamiseksi. Vaikka<br />

muutama vuosi sitten koulujen työrauhaa pyrittiin<br />

parantamaan ns. työrauhalain kautta, on<br />

jo nyt tarvetta päivittää lakia ja pyrkiä vaikuttamaan<br />

asioihin niin, että koulun arjessa kaikilla<br />

olisi entistä parempi olla.<br />

OAJ:n aloitteessa suunnitellaan jo varhaiskasvatukseen<br />

järeämpiä puuttumiskeinoja lasten<br />

ei-toivottuun käyttäytymiseen. Perusopetuksessa<br />

on ollut muutaman vuoden käytössä ns. kasvatuskeskustelut,<br />

ja nyt ne olisivat tulossa myös<br />

varhaiskasvatuksen puolelle, jos lainsäätäjät niin<br />

haluavat. Keskustelu käytäisiin lastentarhanopettajan<br />

ja lapsen vanhempien välillä. Myös<br />

vanhempaintoimikunnat halutaan jo päiväkoteihin.<br />

Tämän uskotaan parantavan viihtyisyyttä<br />

ja turvallisuutta mahdollisimman varhaisessa<br />

vaiheessa.<br />

Turvallisuusuhkat ovat yhä enemmän päiväkotien,<br />

koulujen ja oppilaitosten arkea. Tähän<br />

halutaan lakimuutosta, jossa päiväkodin johtajalla,<br />

rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus tehdä<br />

kirjallinen ilmoitus tietoonsa tulleesta päiväkodissa<br />

tai koulussa tapahtuneesta vakavasta ja<br />

todennetusta väkivallasta ja kiusaamisesta kasvatuksen<br />

ja koulutuksen järjestäjälle. Turvallisuusuhkiin<br />

puuttuminen halutaan kaikille koulutustasoille<br />

varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.<br />

OAJ on ajanut vuosia perusopetuksen<br />

maksimiryhmäkokojen<br />

säätämistä lailla. Asiaan on otettu<br />

nyt uutta näkökulmaa ja samaa asiaa<br />

pyritään edistämään säätämällä<br />

laki, joka määrää opettajan ja lasten/<br />

oppilaiden suhdeluvut päiväkotien,<br />

koulujen ja oppilaitosten arjessa. Lakimuutoksilla<br />

pyritään vaikuttamaan<br />

siihen, että ylisuuret ryhmät saadaan<br />

siedettäviksi ja näin pystytään toteuttamaan<br />

varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmaa<br />

määräysten mukaan. Samalla pienemmät ryhmät<br />

mahdollistavat yksilöllisemmät opetusmenetelmät<br />

ja tuovat oppimisen iloa päiväkoti- ja<br />

koulupäiviin.<br />

Hallitus on esittänyt lukiolain ja opetus- ja<br />

kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain<br />

muuttamista. Tämä koskee varsinkin erityisen<br />

koulutustehtävän saaneita lukioita, joita OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong>kin alueella on useita. OAJ näkee,<br />

että nykykäytännön uudistaminen on tarpeellista.<br />

Erityislukioiden järjestelmä on muotoutunut<br />

vuosikymmenten aikana kirjavaksi. Hallituksen<br />

työryhmän esitykset on muotoiltu sellaisiksi, etteivät<br />

ne rajaa mitään ryhmää nykyisistä tehtävän<br />

saaneista lukioista mahdollisesti tulevien erityislukioiden<br />

ulkopuolelle. Uudessa hakukierroksessa<br />

valintakriteerit ovat aiempaa selkeämmät.<br />

OKM:lle jää kuitenkin harkintavaltaa erityisen<br />

koulutustehtävän lupien myöntämisessä.<br />

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-<br />

Laasonen on allekirjoittanut asetuksen mittavasta<br />

ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen<br />

uudistamisesta. Ammatillisten tutkintojen<br />

määrä vähenee nykyisestä 351 tutkinnosta 164<br />

tutkintoon. Tutkintorakenteen muutos on osa<br />

opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelevaa<br />

ammatillisen koulutuksen reformia, jossa koko<br />

ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, rahoitus-<br />

ja ohjausjärjestelmä uudistetaan.<br />

Matti Sippola<br />

OAJ:n hallituksen jäsen<br />

OAJ:n pedagogisen toimikunnan edustaja<br />

hallituksen mandaatilla<br />

7

8<br />

Proaktiivinen<br />

edunvalvontatyö<br />

Teksti: Tuula Ala-Lantela, OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueasiamies<br />

OAJ:n uudessa strategiassa näkyy<br />

selkeästi edunvalvonnan painopisteen<br />

siirtäminen ennakoivaan<br />

ja uusia avauksia painottavaan suuntaan.<br />

Sen sijaan, että suuntaisimme<br />

kaiken energian meihin opettajiin,<br />

meidän tulisi myös avata opettajuutta<br />

ja koulujen tilanteita päättäjillemme<br />

ja hakea tukea kotijoukoista.<br />

Mitä proaktiivisuus merkitsee paikallisyhdistystoiminnassa?<br />

Paikallisyhdistysten tärkein tehtävä on edunvalvonta.<br />

Paikallisyhdistykset ovat myös paikkoja,<br />

joissa eri opettajaryhmien haasteita voidaan<br />

yhdessä pohtia. Kuunteleminen ja huolten jakaminen<br />

ovat tärkeitä asioita, mutta muutosten<br />

saamiseksi on lähdettävä ajoissa viemään asioita<br />

eteenpäin.<br />

Millainen on proaktiivinen paikallisyhdistys?<br />

1. Kuntavaalit<br />

Kuntavaalien merkitys koulutuksen kannalta<br />

on elintärkeä. Millaiset päättäjät pitävät<br />

käsissään väheneviä resursseja ja tekevät paikallisia<br />

arvovalintoja? Tuohon joukkoon paikallisyhdistysten<br />

pitäisi mielellään ennen valintaa,<br />

mutta viimeistään valintojen jälkeen,<br />

tarttua kaksin käsin. Koulumaailman asioita<br />

on nostettava esille ja pidettävä huoli siitä,<br />

että päättäjät ymmärtävät, mitä tehdyt päätökset<br />

tarkoittavat käytännössä.<br />

2. Kiky<br />

Paikallisyhdistyksellä on oiva mahdollisuus<br />

tuoda esille esimerkkejä kilpailukykysopimuksen<br />

tuoman lisätyöajan käytännön toteuttamisesi.<br />

Perusopetuksessa vuotuinen<br />

yt-aika vaatii ennakkosuunnittelua, ja paikallisyhdistyksissä<br />

voidaan yhdessä miettiä,<br />

miten yt-aika olisi viisasta jakaa. Rehtorit<br />

ottavat varmaankin mielellään ideoita suunnitelmiensa<br />

pohjaksi. Samoin lisääntyneestä<br />

koulutuksesta kannattaa tehdä esityksiä, jotta<br />

koulutus palvelisi mahdollisimman hyvin<br />

opettajien arkitarpeita. Muilla kouluasteilla<br />

lisätyön sijoittamista suunnitteluaikaan kan-<br />

nattaa myös tarkentaa ja esittää perusteluita<br />

esitetyille toiveille.<br />

3. Palkkausjärjestelmä<br />

Koska palkankorotusten saaminen<br />

näyttää tässä taloudellisessa tilanteessa<br />

epätodennäköiseltä, kannattaa olemassa<br />

olevat palkkausresurssit käyttää<br />

viisaasti. Paikallinen palkkausjärjestelmä<br />

kannattaa päivittää ja tuoda<br />

siihen kriteerejä, joiden kautta palkkausta<br />

voidaan jatkossakin pitää ajan tasalla.<br />

Jo sovituista ratkaisuista pitää pitää kiinni,<br />

ja työajan seuraamiseen kannatta kannustaa<br />

kaikkia opettajia.<br />

4. Paikallisyhdistyksen vireyden ylläpitäminen<br />

Paikallisyhdistysten kannattaa pitää huoli<br />

niin jäsenhankinnasta, yhteysopettajakoulutuksesta<br />

kuin hallituksen jäsenten ja paikallisten<br />

ykköstykkien eli puheenjohtajien,<br />

pääluottamusmiesten, luottamusmiesten<br />

ja työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta.<br />

Ajantasainen tieto ja muiden paikallisyhdistysten<br />

kokemukset auttavat ennakoimaan<br />

tilanteita ja luomaan omia toimintamalleja<br />

tilanteiden ratkaisemiseksi. Alueyhdistyksen<br />

koulutuksiin kannattaa lähettää paikallisia<br />

aktiiveja säännöllisesti täydentämään paikallisyhdistyksen<br />

tietopankkia.<br />

5. Muita esille nostettavia asioita<br />

Pienin askelin kannattaa rakentaa toimivaa<br />

neuvottelukulttuuria. Etukäteen kannattaa<br />

nostaa esille myös esim. kokouspalkkiot,<br />

muuttotyö, leirikoulun suunnittelu ja vastuu<br />

tai VERME-tehtävistä aiheutuneet lisätyöt ja<br />

sopia niistä selkeät käytänteet. Hyviä esimerkkejä<br />

paikallisesti sovituista asioista ovat mm.<br />

palkattoman virkavapaan vaikutus loma-ajan<br />

palkkaan (OVTES), koulun rakennusaikaisen<br />

rehtorin huojennus, yhtenäiskoulujen<br />

rehtorit ja apulaisrehtori ja verkko-opetuksen<br />

korvaukset. Monia paikallisesti tärkeitä asioita<br />

kannattaa siis nostaa esille ja kirjata niistä<br />

selkeitä esityksiä perusteluineen.

Moni paikallisyhdistys on ollutkin jo hyvin aloitteellinen<br />

ja aktiivinen, mutta uusissa tilanteissa<br />

kannattaa rohkeasti tehdä esityksiä ja lähteä vaikuttamaan.<br />

Suorat kontaktit, kirjalliset esitykset<br />

sekä viisaasti tehdyt lehtikirjoitukset auttavat<br />

opettajien asioiden esille tuomisessa.<br />

Millainen sitten on edunvalvonnallisesti proaktiivinen<br />

opettaja?<br />

1. Jokaisen opettajan tulisi kuulua omaan ammattijärjestöön.<br />

OAJ ajaa juuri meidän opettajien etuja. Jo jäsenenä<br />

olevien tulisi varmistaa omien tietojen<br />

oikeellisuus jäsenrekisterissä. Näin hankalien<br />

tilanteiden tullessa takanamme on vahva järjestö<br />

ja järjestö voi nopeasti tiedottaa tarvittaessa<br />

jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisesti.<br />

2. Jokaisen opettajan tulisi tutustua omaan työ--<br />

ja virkaehtosopimukseensa.<br />

Tieto siitä, mitä työssä odotetaan ja mitä työhön<br />

kuuluu, auttaa rajaamaan työtä ja herättää<br />

kysymään, mikäli jokin osa työstä muuttuu.<br />

Samoin olisi hyvä tietää, mitä paikallisessa<br />

palkkausjärjestelmässä on sovittu. Tämä<br />

kokonaisuus palkkaukseen liittyvistä asioita<br />

asettaa raamit työlle.<br />

3. Työaikaan liittyvissä kysymyksissä ennakointi<br />

on erittäin merkittävää.<br />

Lisätöitä ja -tehtäviä saadessaan opettajan<br />

tulisi kysyä, millä työajalla tämä tehdään ja<br />

miten tästä korvataan. Kun näin tekee, asioista<br />

voidaan sopia etukäteen, ja opettajalla on<br />

mahdollisuus saada lisätyöstään korvaus. Jo<br />

tehdystä työstä on jälkikäteen todella vaikea<br />

neuvotella korvauksia. Omaa työaikaa kannattaa<br />

opetella seuraamaan ja hallitsemaan,<br />

sillä sitä taitoa tarvitaan tulevaisuudessa.<br />

4. Palkkanauha tulisi tarkistaa säännöllisesti.<br />

Kun opettaja tietää, miten palkka muodostuu<br />

ja millainen summa pitäisi kuukaudessa<br />

tilille kilahtaa, hän osaa seurata myös tehtäviensä<br />

muutosten vaikutuksia palkkaukseen.<br />

Mikäli korvattavat tehtävät muuttuvat mutta<br />

palkkaus ei, kannattaa lähteä tutkimaan, missä<br />

on vika.<br />

5. <strong>Opettaja</strong>n pitäisi myös olla kiinnostunut ja<br />

arvostaa työtään.<br />

Tämä näkyy siinä, että opettaja ottaa selvää<br />

ja kertoo työhönsä liittyvistä asioista. Työajan<br />

seuranta on siis pääosin opettajan vastuulla.<br />

Yt-ajan seuranta ja työn sisällyttäminen<br />

siihen varattuun aikaan ovat pääasiassa<br />

opettajan omien ratkaisujen varassa. Joskus<br />

opettajien tulisi myös ymmärtää se, että pienellä<br />

resurssilla tehty työ ei voi olla yhtä laajamittaista<br />

kuin suurella resurssilla tehty työ,<br />

eikä opettaja voi omalla toiminnallaan yrittää<br />

paikata opetuksen järjestäjän antamia pieniä<br />

resursseja. Se, että arvostamme itseämme ja<br />

työtämme, näkyy siinä, että teemme niitä<br />

tehtäviä, jotka meille kuuluvat ja vaadimme<br />

meille kuuluvan palkan.<br />

Olivatpa sopimukset millaisia tahansa, yksittäisen<br />

opettajan työhön ne vaikuttavat vain, jos<br />

opettaja itse on kiinnostunut asiasta. Jos teemme<br />

työtä ilmaiseksi nyt, emme saa siitä jatkossakaan<br />

palkkaa. Tarvitaan siis heräämistä omaan edunvalvontaan.<br />

Tähän hyvä paikka on oma paikallisyhdistys,<br />

jossa voi tavata muita heränneitä ja<br />

keskustella yhteisistä asioista. Tuon keskustelun<br />

lopputuloksena on toivottavasti edunvalvonnallinen<br />

esitys, jonka kautta voidaan lähteä muuttamaan<br />

tilannetta.<br />

Proaktiivista edunvalvontaa!<br />

OAJ LIIKUNTA<br />

Kokkolassa QR & FOOD tapahtuma<br />

19.5.<strong>2017</strong> klo 17<br />

Länsipuiston koululla.<br />

Ohjelmassa citysuunnistusta ja<br />

ruokailu Ravintola Tillissä.<br />

Ruokailuun etukäteisilmoittautuminen<br />

16.5. mennessä<br />

risto.haverinen@edu.kokkola.fi<br />

9

Työtä palkatta<br />

seitsemänä päivänä viikossa<br />

Vuonna 2018 voimaan astuvaksi<br />

suunniteltu uusi ammattikoululaki<br />

siirtää ammattiopintoja ja<br />

niiden arviointia yhä enemmän työpaikoille.<br />

Uuden ammattikoululain<br />

lähtökohtana ovat hallitusohjelmassa<br />

määritellyt ammattikoulutuksen<br />

uudistamistavoitteet, joiden mukaan<br />

ammatillisen koulutuksen rahoitus,<br />

ohjaus, säätely ja tutkintorakenne<br />

uudistetaan.<br />

Tätä kirjoitettaessa lausuntokierroksella olevassa<br />

lakiesityksessä nykyinen tutkintoon kuuluva<br />

työssäoppiminen on määrä korvata uudella,<br />

epämääräiseksi moititulla koulutussopimuksella,<br />

joka eroaa perinteisestä oppisopimuskoulutuksesta<br />

ainakin siten, ettei sen solminut opiskelija<br />

ole työsopimussuhteessa eikä saa sopimusajalta<br />

palkkaa. Kun ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen<br />

laajuuden on nykyisin oltava 180<br />

pisteen tutkinnosta vähintään 30 pistettä, ei<br />

sen korvaavalle uudelle koulutussopimukselle<br />

ole lakiluonnoksessa määritelty vähimmäiseikä<br />

enimmäismäärää. Tämä merkitsee Työ- ja<br />

elinkeinoministeriön mukaan käytännössä sitä,<br />

että koulutussopimusopiskelija saattaa joutua<br />

tekemään palkatonta työtä työnantajalleen jopa<br />

kolmen vuoden ajan. Kun häntä eivät lisäksi<br />

koskisi työaikalainsäädännön säännökset, koulutussopimukseen<br />

sisältyviä töitä voitaisiin teettää<br />

tarvittaessa seitsemänä päivänä viikossa ilman<br />

vastiketta. Samalla yrityksen tarve palkallisiin<br />

osa-aikatyöntekijöihin tietenkin vähentyisi.<br />

Valmisteilla oleva lakiuudistus on herättänyt<br />

sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöissä<br />

huolta elinkeinoelämän valmiudesta<br />

ottaa vastaan kymmeniätuhansia<br />

ammattiin opiskelevia suorittamaan<br />

tutkinnon osia tai jopa koko kolmivuotista<br />

tutkintoa. Työnantajapuolta<br />

edustavan HOK-Elannon henkilöstöjohtaja<br />

Antero Levänen on Helsingin<br />

Sanomissa 25.2.<strong>2017</strong> julkaistussa<br />

haastattelussa samaa mieltä.<br />

”Luulen, ettei kovinkaan monella<br />

työnantajalla ole vielä minkäänlaista<br />

käsitystä siitä, miten työpaikan ohjausrooli tulee<br />

lakiuudistuksessa muuttumaan ja mitkä ovat sen<br />

kustannusvaikutukset. Epäselvää on myös se,<br />

miten varmistetaan laadukas oppiminen työpaikoilla.<br />

Yrityksessämme työssä oppimisen koordinointi<br />

ja organisointi vievät jo nyt melkein yhden<br />

kokoaikaisen työntekijän työpanoksen.”<br />

Koulutusta ja työelämää lähentävää reformia<br />

tarvitaan. On kuitenkin epävarmaa, pysyykö<br />

ammatillisen koulutuksen laatu uudessa lakiesityksessä<br />

samana. Lisäksi koulutussopimuksen<br />

säännösten epämääräisyys antaa työnantajille<br />

mahdollisuuden ilmaiseen työvoimaan, jolloin<br />

palkallisen työvoiman tarve vähentyy. Ei siis<br />

ihme, että ammattikoulutuslakiesitykseen liittyvä<br />

koulutussopimus on pitkälti Elinkeinoelämän<br />

keskusliiton EK:n ideoima.<br />

Hyvää kevättä ja tulevaa kesää kaikille lukijoille!<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

päätoimittaja<br />

lassema@suomi24.fi<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> aluetoimisto<br />

Kauppapuistikko 4 as 20, 65100 Vaasa<br />

ma–to klo 9–16, pe klo 9–13<br />

Puh. 050 533 9949<br />

taina.saikkonen@netikka.fi<br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

10

OAJ:n strategia<br />

<strong>2017</strong> –2020<br />

OAJ:s strategi<br />

<strong>2017</strong> –2020<br />

PERUSTEHTÄVÄ (Missio)<br />

OAJ on vahva koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan<br />

edun rakentaja ja valvoja.<br />

TULEVAISUUSKUVA (Visio)<br />

Olemme osaamisen ja sivistyksen merkittävin<br />

vaikuttaja yhteiskunnassa.<br />

ARVOT<br />

YHTEISÖLLISYYS: Osallistumme avoimeen,<br />

arvostavaan ja vastuulliseen yhdessä tekemiseen.<br />

OIKEUDENMUKAISUUS: Kohtelemme<br />

kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.<br />

EDELLÄKÄVIJYYS: Rakennamme tulevaisuutta<br />

ennakkoluulottomalla ja aloitteellisella<br />

otteella.<br />

STRATEGISET PAINOPISTEET<br />

Yhteiskunnallinen tulevaisuustyö ja jäsenten<br />

edun rakentaminen ja valvonta näkyy kaikessa.<br />

Tulevaisuuden jatkuva analysointi ja ennakoivat<br />

uudet avaukset.<br />

Jatkuva vuorovaikutus jäsenistön ja päättäjien<br />

kanssa.<br />

Työ ja tulokset näkyviksi.<br />

Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteistä asiantuntijuutta<br />

osaamisen ja sivistyksen kehittäjänä.<br />

Monimuotoinen asiantuntijuus voimavarana.<br />

Arvostaminen ja luottamus.<br />

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.<br />

Teemme jäsenyydestä ja järjestötoiminnasta<br />

entistä houkuttelevampaa.<br />

Opiskelijat ja työuransa alussa olevat aktiivisesti<br />

mukana toiminnassa.<br />

Osallistavat toimintatavat.<br />

Laadukkaat ja nykyaikaiset jäsenpalvelut ja<br />

edut<br />

SUOMI<br />

100<br />

FINLAND<br />

UPPGIFT (Mission)<br />

OAJ är en stark och konstruktiv intressebevakare<br />

inom sektorn för utbildning, fostran och forskning.<br />

FRAMTID (Vision)<br />

Vi är den mest betydande samhällspåverkaren<br />

beträffande kunnande och bildning.<br />

VÄRDERINGAR<br />

SAMHÖRIGHET: Vi gör tillsammans på ett<br />

öppet, uppskattande och ansvarsfullt sätt.<br />

RÄTTVISA: Vi behandlar alla likvärdigt och<br />

jämlikt.<br />

FÖREGÅNGARE: Vi bygger framtiden initiativrikt<br />

och utan fördomar.<br />

STRATEGISKA TYNGDPUNKTER<br />

Samhälleligt framtidsarbete samt stärkandet och<br />

bevakandet av medlemmarnas intressen<br />

syns i allt vi gör.<br />

Vi analyserar ständigt framtiden och kommer<br />

med proaktiva nya initiativ.<br />

Ständig dialog mellan medlemmarna och<br />

beslutsfattarna.<br />

Arbetet och resultaten synliggörs.<br />

Vi stärker samhörigheten samt den gemensamma<br />

expertisen som utvecklare av kunnande<br />

och bildning.<br />

Mångsidig sakkunnighet som styrka.<br />

Uppskattning och förtroende.<br />

En för alla och alla för en.<br />

Vi gör medlemskapet och organisationsverksamheten<br />

ännu mer lockande.<br />

Studerande och medlemmar i början av yrkeskarriären<br />

deltar aktivt i verksamheten.<br />

Verksamhetssätt som delaktiggör.<br />

Kvalitativa och moderna<br />

medlemstjänster och förmåner.<br />

11

Suokonmäeltä näkee kauas<br />

Kyösti Pihlajamäki<br />

50 vuotta<br />

hteiskunnalliset asiat ja halu vaikuttaa<br />

-Yniihin ovat aina olleet minulle tärkeitä,<br />

toteaa tammikuussa <strong>2017</strong> Lehtimäen Suokonmäellä<br />

viisikymppisiään juhlinut Soinin OPY:n<br />

puheenjohtaja ja OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> hallituksen<br />

jäsen sekä OAJ:n valtuuston varajäsen Kyösti<br />

Pihlajamäki.<br />

Kiinnostus yhteiskunnallisiin asioihin on<br />

Kyöstillä verenperintöä, sillä hänen v 2005 edesmennyt<br />

isänsä, sotaveteraani, pitäjänneuvos Kalle<br />

Pihlajamäki toimi eläessään monissa kunnallisissa<br />

ja maakunnallisissa luottamustehtävissä.<br />

Lisäksi isosisko Maija Pihlajamäki toimii tällä<br />

hetkellä Julkis-ja yksityisalojen toimihenkilöliiton<br />

JYTY:n puheenjohtajana.<br />

Kyösti valmistui luokanopettajaksi 1996<br />

Kokkolan Chydenius-instituutista ja on toiminut<br />

opettajana nykyisessä työpaikassaan Soinin<br />

yhtenäiskoulussa lähes valmistumisestaan lähtien.<br />

Soinin OPY:n hallituksessa Kyösti on vaikuttanut<br />

13 vuotta. Aktiivisen yhdistyksen puheenjohtajan<br />

nuijaan hän tarttui v 2007. OAJ<br />

<strong>Pohjanmaan</strong> hallitukseen Kyösti valittiin v 2011.<br />

Vuoden <strong>2017</strong> alussa hajonneen Järvi-<strong>Pohjanmaan</strong><br />

yhteistoiminta-alueen luottamusmiehenä<br />

Kyösti ehti toimia 8 vuotta, josta muutamia vuosia<br />

varapääluottamusmiehenä.<br />

Kokeneena luottamusmiehenä Kyöstiä huolestuttaa<br />

opettajien työmäärän lisääntyminen.<br />

Koulutukseen ja sivistykseen on kuitenkin panostettava,<br />

sillä se on yhteiskuntamme tulevaisuuden<br />

paras turva. Onneksi meillä on hyvä peruskoulu<br />

ja opettajankoulutus, korostaa Kyösti.<br />

Tärkeänä voimavaranaan hän pitää toimivaa<br />

työyhteisöä ja hyviä suhteita päättäjiin.<br />

- Tänä vuonna tulee kuluneeksi 28 vuotta siitä,<br />

kun aloitin sijaisopettajana Lehtimäen yläasteella.<br />

Haluan kiittää tähän mennessä saamastani<br />

luottamuksesta ja toivotan hyvää kuluvaa Suomen<br />

100-vuotisjuhlavuotta sekä kiitos sotiemme<br />

veteraaneille. Samalla kutsun <strong>Pohjanmaan</strong> opettajia<br />

mukaan järjestötoimintaan.<br />

Teksti: Lasse Mansikka-aho<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> onnittelut<br />

merkkipäivän johdosta !<br />

12

Kuntavaalipaneeli Vaasassa 11.3.<br />

Teksti: Jyrki Jokinen, kuvat: Timo Väre<br />

Vaasan paikallisyhdistys järjesti kauppakeskus Rewell Centerissä kuntavaalipaneelin lauantaina 11.3.<br />

Seitsemästä puolueesta olleet ehdokkaat olivat sangen yksimielisiä muun muassa siitä, että varhaiskasvatus<br />

pitäisi olla maksuton. Haastattelijoina toimivat Inger Damlin ja Jyrki Jokinen.<br />

Riina Mäkelälammi, Anne Kärki ja Leena Nyberg-Lammi tarjoilivat kahvia ja jakoivat vaalimateriaalia.<br />

13

Kohti sivistysvaaleja<br />

Eduskuntapuolueet tentissä<br />

Educa-messuilla<br />

Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />

Educa-messujen perinteisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa<br />

tentattiin tänä vuonna puolueiden koulutukseen liittyviä kuntavaaliteemoja.<br />

Hallituspuolueita paneelissa edustivat Kokoomuksen<br />

puheenjohtaja, valtionvarainministeri<br />

Petteri Orpo, Keskustapuolueen puoluesihteeri<br />

Petri Ovaska sekä Perussuomalaisten eduskuntaryhmän<br />

puheenjohtaja Sampo Terho. Oppositiopuolueita<br />

edustivat SDP:n puheenjohtaja<br />

Antti Rinne, Vasemmistoliiton puheenjohtaja<br />

Li Andersson, Vihreiden puheenjohtaja Ville<br />

Niinistö, RKP:n varapuheenjohtaja Silja Bergarsdottir<br />

Sandelin ja Kristillisdemokraattien<br />

varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi. Paneelin<br />

puheenjohtajina toimivat toimittaja Tuomas Enbuske<br />

ja OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.<br />

Heti paneelin aluksi Tuomas Enbuske palautti<br />

osallistujien mieliin vuoden 2014 eduskuntavaalien<br />

alla järjestetyn vastaavan tilaisuuden, jossa<br />

jokainen paikalla ollut puolueensa puheenjohtaja<br />

ilmoitti, että koulutuksesta ei enää leikata. Silti<br />

nykyinen hallitus on ehtinyt tekemään edellisen<br />

hallituksen tapaan lähes miljardin euron koulutusleikkaukset.<br />

Keskustapuolueen Petri Ovaska<br />

kiisti nykyhallituksen koulutusvastaisuuden toteamalla,<br />

että valtionosuusleikkauksia ei ole tehty,<br />

jolloin kunnille on jäänyt vallitsevasta tiukasta<br />

taloustilanteesta huolimatta kohtuulliset edellytykset<br />

opetus- ja sivistystoimen rahoitukseen. Pe-<br />

14

ussuomalaisten Sampo Terho jatkoi hallituksen<br />

puolustamista toteamalla, että hallitus ei ole koulutusvastainen<br />

vaan velkaantumisvastainen.<br />

Terhon mukaan lisäpanostukset koulutukseen<br />

edellyttävät valtiontalouden parantumista.<br />

Samoilla linjoilla Ovaskan ja Terhon kanssa oli<br />

myös Petteri Orpo, joka toi esille julkisen talouden<br />

alijäämän. Orpon mukaan hallitusvastuussa<br />

olevat puolueet eivät halua kuntavaalienkaan alla<br />

antaa löysiä lupauksia koulutukseen annettavasta<br />

lisärahoituksesta, vaan tällä hetkellä valtion koulutukseen<br />

antamalla 14 miljardilla eurolla on asioita<br />

yksinkertaisesti tehtävä paremmin.<br />

Vihreiden Ville Niinistö ja Vasemmistoliiton<br />

Li Andersson eivät hallituspuolueiden selityksiä<br />

hyväksyneet vaan syyttivät nykyhallitusta<br />

sen edellisten vaalien alla samassa tilaisuudessa<br />

antaman koulutuslupauksen pettämisestä. Sekä<br />

Niinistö että Andersson lupasivat puolueensa<br />

kuntavaaliehdokkaiden pitävän erityistä huolta<br />

koulutusmäärärahojen riittävyydestä.<br />

Kristillisdemokraattien Sauli Ahvenjärvi toi<br />

esiin huolensa opettajan ammatin arvostuksesta<br />

ja sen aiheuttamasta työväsymyksestä. Ahvenjärven<br />

mukaan opettajan jaksamisesta on pidettävä<br />

huolta. Ahvenjärvi vaati myös jokaiselle kouluikäiselle<br />

mahdollisuutta ainakin yhteen ohjattuun<br />

harrastukseen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.<br />

Petri Ovaska määritteli tilaisuudessa Keskustapuolueen<br />

tärkeimmäksi kuntavaaliteemaksi<br />

lähikoulujen säilyttämisen ja koulujen sisäilman.<br />

Kokoomus painotti Petteri Orpon suulla<br />

erityisesti mahdollisuuksien tasa-arvoa. Kaikille<br />

suomalaisille on Orpon mukaan tarjottava tasavertaiset<br />

mahdollisuudet opiskeluun varallisuudesta<br />

ja asuinpaikasta riippumatta. Lähikoulujen<br />

säilyttämistä painotti myös Perussuomalaisten<br />

Sampo Terho. Lisäksi Terho piti tärkeänä koulukiusaamisen<br />

vastaista työtä.<br />

Sekä Vihreiden Ville Niinistö että Vasemmistoliiton<br />

Li Andersson lupasivat lisää rahaa<br />

koulutukseen. Perusopetuksen ja päivähoidon<br />

ryhmäkokoihin on kiinnitettävä huomiota, ja<br />

opettajien täydennyskoulutuksesta on huolehdittava<br />

nykyistä paremmin. SDP:n Antti Rinne<br />

vaati lisäpanostusta aikuiskoulutukseen ja kantoi<br />

Keskustapuolueen Ovaskan ohella huolta koulujen<br />

huonosta sisäilmasta.<br />

OAJ:n Heljä Misukka ehdotti keskustelun<br />

lopuksi, että jokaiseen kuntaan tehtäisiin koulutuksen<br />

kehittämissuunnitelma. Ehdotus sai paneelin<br />

yksimielisen tuen taakseen.<br />

15

<strong>Pohjanmaan</strong> opettajapäivä 11.2.<strong>2017</strong><br />

APUA, OPS! – Elvytystä apatiaan<br />

Teksti ja kuvat: Lasse Mansikka-aho<br />

Jaakko Salo, OAJ:n erityisasiantuntija:<br />

Uudessa opetussuunnitelmassa on paljon<br />

myyttejä, jotka pelottavat opettajia. Opetus ei<br />

kuitenkaan paljon muutu, painopisteet saattavat<br />

hieman siirtyä.<br />

Suomen PISA-tulokset ovat edelleen kiitettäviä.<br />

On kuitenkin oltava huolissaan siitä, että<br />

alueiden väliset erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet<br />

ja yleensäkin Suomen pistemäärä on pudonnut<br />

kymmenessä vuodessa.<br />

Merja Koivisto, Valteri:<br />

Perusopetuksen tehtävä on oppilaan oppimisen,<br />

kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen<br />

yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaan monipuolinen<br />

tuki koulussa vaatii ryhtiä koulutuksen<br />

järjestäjiltä.<br />

Marjo Kenttälä, Kehittämiskeskus<br />

Opinkirjo:<br />

Kehittämiskeskus Opinkirjo (entinen Koulun<br />

Kerhokeskus) tuottaa opettajien avuksi erilaista<br />

oppimateriaalia, joka kaikki on ilmaista.<br />

Kaikki materiaali on saatavana sähköisenä ja osa<br />

myös painettuna versiona.<br />

Katja Kirsi, yleisötyövastaava:<br />

Erilaiset oppijat tarvitsevat erilaisia tapoja<br />

opetukseen. Tanssin keinoin on todettu mm.<br />

kielenopetuksessa saavutettavan hyviä tuloksia.<br />

Kehon liike auttaa keskittymään ja ymmärtämään<br />

kielen monimuotoisuutta.<br />

16

Kirsi Puumalainen, Varga-Neményi –<br />

menetelmäkouluttaja:<br />

Unkarilaisen matematiikan opetusmenetelmän<br />

seitsemän keskeistä periaatetta opetuksessa<br />

ovat: todellisuuteen perustuvien kokemusten<br />

hankkiminen, abstraktion tie, toimintavälineiden<br />

runsas käyttö, laaja ja yhtenäinen käsitteiden<br />

pohjustaminen, lupa erehtyä, väitellä ja iloita,<br />

oppilaan kehityksen ja ominaispiirteiden huomioiminen,<br />

luova ja innostunut opettaja.<br />

Matleena Laakso, tieto- ja viestintätekniikan<br />

opetuskäytön asiantuntija:<br />

Viisi helppoa sosiaalisen median työkalua<br />

opettajille: AnswerGarden, Todaysmeet, Padlet,<br />

Dvolver, Kahoot ja Quizizz.<br />

Kari Uusikylä, professori<br />

Konstruktivismin ihanteen mukaan oppilaalle ei saa opettaa mitään. <strong>Opettaja</strong>n tehtävänä on kuitenkin<br />

aktivoida oppilaita ja harkita, mitä opetetaan. Opetusmuotojen välillä on oltava tasapaino.<br />

Tavoitteet määrittelevät, miten opetetaan. Vaatimus siitä, että 70% opetusajasta pitäisi käyttää digilaitteita,<br />

on opettajan työn halveksimista.<br />

17

Maarit Rossi:<br />

– Tällä hetkellä oppilaat oppivat arviolta 70<br />

prosenttia muualta ja 30 prosenttia koulusta. Se<br />

pitää kääntää, Rossi toteaa. Rossi näyttääkin ottavan<br />

aikamme ilmiöt, uusien medioiden, digitalisaation<br />

ja pelien kiinnostavuuden haasteena,<br />

joka on selätettävissä.<br />

Maarit Rossi on tehnyt pitkän opetusuran ja<br />

kehittänyt opetustaan vuosikymmeniä.<br />

– Uskoin jo 10 vuotta sitten, että muutos tulee.<br />

Ei tullut, mutta uskon, että uusi opetussuun-<br />

18<br />

’’10 vuoden päästä<br />

olemme vielä parempia’’<br />

Teksti: Heli Katajamäki. Kuvat: Miia Raunio<br />

Kansainvälisessä ”opetuksen Nobel” -kilpailussa 10 parhaan joukkoon päässyt Maarit<br />

Rossi näkee digitalisaation ja yhteiskuntamme muutosten asettavan haasteita opettajan<br />

työskentelytavoille. Opiskelijan osallistaminen on yksi ratkaisuista.<br />

Oppilas ei voi vain ottaa vastaan, oppilaan pitää saada olla mukana,<br />

Maarit Rossi korostaa.<br />

nitelma tuo muutoksen. Paineet opettajia kohtaan<br />

on nyt sellaiset, että muutoksen tulemiselle<br />

on perusteita paljon.<br />

Ratkaisuna osallistaminen<br />

Rossi esittelee neljä asiaa, jotka muodostavat<br />

hänen mukaansa opetuksen peruselementit.<br />

Nämä ovat ilmiöoppiminen, sosiaalinen oppiminen,<br />

tekemällä oppiminen ja harjoittelu.<br />

Ilmiöoppimisessa yhdistellään erilaisia<br />

asioita. Esimerkiksi matematiikassa<br />

oppilaat voivat laskuin<br />

selvittää SPR:n avustusoperaation<br />

avustuskuljetusten määriä ja kustannuksia,<br />

jolloin laskut saavat<br />

merkityksen suhteessa ilmiöihin.<br />

Sosiaalinen oppiminen tarkoittaa<br />

sitä, että oppilaat tekevät asioita<br />

yhdessä. Tekemällä oppiminen tarkoittaa<br />

sitä, että oppilaat vertailevat<br />

pienryhmissä ostoskorien hintoja<br />

selvittämällä tuotteiden hintoja<br />

kaupassa tai verkkokaupassa tai<br />

että vaikeita käsitteitä havainnollistetaan<br />

tekemällä kolmiulotteisia<br />

esineitä. Harjoittelemalla asioita<br />

vahvistetaan jo opittuja asioita.<br />

– Perusmatematiikan ymmärtämiseksi<br />

asioiden pitää saada merkityksensä,<br />

Rossi toteaa. Tansaniassakin<br />

opettamassa käynyt Rossi kertoo,<br />

millaisia ovat ulkoaoppimisen<br />

tulokset. Kun asioita ei ymmärretä,<br />

ei opita kuin toistamaan. Siksi ymmärtäminen<br />

on tärkeä tavoite.<br />

Rossin mukaan on mahdollista<br />

tehdä opetuksesta kiinnostavaa<br />

ja kääntää asetelma, jossa oppilaat

Pisa-testiin on tulossa uusia kysymyksiä vuonna 2018. Rossi esittää listan, joiden oppimisella voi vastata<br />

mihin tahansa uuteen opetushaasteeseen.<br />

oppivat asioita nyt enemmän muualta kuin koulusta.<br />

Oppilaan osallistaminen on yksi tärkeistä<br />

keinoista.<br />

– Miksi oppilaat tulevat kouluun? Toisiansa<br />

katsomaan. Sitä pitää hyödyntää. Enkä ole matematiikan<br />

harjoituksia ottamassa pois. Niitäkin<br />

tarvitaan, mutta ei vain niitä, Rossi painottaa.<br />

– Oppilas ei voi vain ottaa vastaan, oppilaan<br />

pitää saada olla mukana, Rossi jatkaa.<br />

Pisa ei ole johtotähti<br />

Pisalla ei Rossin mukaan ole merkitystä, vaikka<br />

toisaalta sillä on.<br />

– On maita, joissa koulutusta suunnitellaan<br />

siten, että menestyttäisiin Pisassa. Pisa-testaukset<br />

tehdään esimerkiksi vain yhdessä kaupungissa,<br />

kuten Shanghaissa. Meillä taas Pisa-testattavaksi<br />

valitaan satunnaisesti, jolloin testi kuvaa paremmin<br />

valtakunnallista tasoa, Rossi sanoo.<br />

Pisa-testi ei Rossin mukaan sovi tavoitteeksi,<br />

mutta tuloksista voi kuitenkin tehdä päätelmiä<br />

esimerkiksi ratkaisuista, joilla omaa opetustamme<br />

on kehitetty.<br />

– Onneksi poikkeamme maailman valtavirrasta.<br />

Mennään ihan omaa polkua. Meillä on<br />

vähiten tunteja, opetusta, testejä. Kun vielä uusi<br />

opetussuunnitelma jalkautetaan, uskon, että<br />

meistä tulee huippuja. Aasiassa oppilaista testataan<br />

jatkuvasti. Lasten itsemurhatilastoissa tämä<br />

näkyy.<br />

– Mennään me ihminen edellä, Rossi toteaa<br />

ja pitää tärkeänä luottamusta opettajaan ja<br />

opettajan arvostusta. Hänen mukaansa opettajia<br />

arvostetaan enemmän Suomessa kuin muualla,<br />

sillä joissain maissa opettajia ei arvosteta laisinkaan.<br />

Tämä onkin asia, jota Varkey Foundation<br />

-säätiö on lähtenyt muuttamaan The Global Teacher<br />

-palkintokilpailullaan.<br />

– Hyvällä ja tasa-arvoisella koulutuksella on<br />

merkitystä. Vielä 1950-luvulla olimme yksi köyhimmistä<br />

valtioista. Yksi menestyksen selittäjistä<br />

on 1970-luvulla tehty peruskoulu-uudistus.<br />

Maarit Rossi piti yleisöluennon OAJ <strong>Pohjanmaan</strong><br />

järjestämässä tilaisuudessa marraskuussa 2016.<br />

19

Maakuntajohtajien<br />

tapaaminen<br />

Teksti ja kuva: Tuula Ala-Lantela<br />

Vuosittaisessa maakuntajohtajien kanssa käytävässä aamupäivätapaamisessa oli tänä<br />

vuonna mukana Etelä-<strong>Pohjanmaan</strong> maakuntajohtaja Asko Peltola ja Keski-<strong>Pohjanmaan</strong><br />

maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula. Keskustelu käytiin puheenjohtaja Ari Rousun johdolla<br />

OAJ:n kuntavaalitavoitteiden aiheiden pohjalta ja niistä poikettiin mielenkiintoisiin<br />

pohdintoihin laajemminkin.<br />

Lastentarhanopettajien puolesta Miia Raunio toi<br />

esille sen, että alueellamme on jo nyt pulaa pedagogisesti<br />

koulutetuista lastentarhanopettajista.<br />

Ruotsinkielinen lastentarhanopettajien koulutus<br />

siirtyy Pietarsaaresta Vaasaan, ja suomenkieliset<br />

hakevat oppiaan Tampereelta. 1.8.<strong>2017</strong> voimaan<br />

tuleva Vaka-laki tuo paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat,<br />

jotka lisäävät lastentarhanopettajien<br />

työaikaa. Erityisen toiveikkaita oltiin siitä,<br />

että alueellamme olisi kaksi pedagogisesti koulutettua<br />

lastentarhanopettajaa jokaisessa ryhmässä<br />

ja päiväkodissa saataisiin aikaan eriytyneet tehtävänkuvat.<br />

Pitkään pohdittiin sitä, mitä vaatisi<br />

varhaiskasvatuksen maksuttomuus: voisiko se<br />

olla mahdollista ja voitaisiinko se toteuttaa lapsilisäjärjestelmän<br />

muuttamisella maksuttoman<br />

varhaiskasvatuksen suuntaan?<br />

Perusopetuksen osalta tuotiin esille tasa-arvoisuuden<br />

rapistuminen. Erilaisten leikkausten<br />

myötä jotkut oppilaat saavat peruskoulunsa aikana<br />

jopa ½ vuotta vähemmän opetusta kuin<br />

toiset. Tämä ei voi olla vaikuttamatta osaamiseen.<br />

Samoin oltiin huolissaan Pisa- ja TIMStutkimuksen<br />

perusteella peruskouluikäisistä<br />

pojista, joiden suoriutumisen taso osoittaa selkeää<br />

laskua. Samoin tuotiin esille kolmiportaisen<br />

tuen kautta yleisopetuksen luokkiin siirrettyjen<br />

tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden tuomat<br />

20

työrauhaan ja oppimistuloksiin vaikuttavat huomiot.<br />

Jatko-opintojen kannalta vahva peruskoulu<br />

olisi ensiarvoisen tärkeä askel osaavaan työvoimaan.<br />

Ammatillisen koulutuksen leikkausten ja<br />

reformin läheisyys puhutti. Asiaa alusti Antti<br />

Ylinen. Lähiopetuksen määrää on vähennetty rajusti,<br />

ja huimimpien arvioiden mukaan lähiopetusta<br />

olisi enää vain 15 h/viikko. Ammattikoululaisen<br />

koulupäivät olisivat lyhyempiä kuin esikoululaisen.<br />

Lisäksi huolettivat opetushenkilöstön<br />

irtisanomiset ja tehtävänkuvien muutokset.<br />

Alueen ammatilliset oppilaitokset eivät pysty tekemään<br />

yhteistyötä ja ne vetäytyvät suojelemaan<br />

omaa toimintaansa. Samalla oman oppilaitoksen<br />

kehittämiseen käytettävät varat ovat vähentyneet<br />

25 %:sta jopa 3 %:iin. Ammattikoulutus<br />

on nyt vaarallisessa vapaassa pudotuksessa, eikä<br />

työpaikoilla tapahtuva kouluttautuminen ole<br />

nykynuorille mahdollista. Jopa 10 % ikäluokasta<br />

putoaa tuottavasta työstä. Tämä huolestutti<br />

maakuntajohtajiakin.<br />

Amk:n tilanne nähtiin koulutussektoreittain<br />

vakaimpana. Amk:n ja yliopiston yhteistyö<br />

nähtiin tarpeellisena, mutta se, miten yhteistyö<br />

käytännössä toteutetaan, riippuu niin oppilasaineksesta<br />

kuin opintosuunnasta. Kielten opiskelun<br />

siirtyminen Vaasasta Jyväskylään puhututti,<br />

mutta asiaan on löytynyt jo jonkinlaisia vastauksia.<br />

Heli Katajamäki toi käytännön esimerkkejä<br />

amk- ja yliopistorintamalta.<br />

Uuden maakuntahallinnon muotoutuminen<br />

on vielä kesken ja maakuntajohtajat näkivät<br />

maakuntamallin hyvänä mahdollisuutena.<br />

Maakuntauudistus astuu voimaan vuoden 2019<br />

alusta. Uusia kuntaliitoksia maakuntajohtajat<br />

ennakoivat tapahtuvan vasta n. 5–10 vuoden<br />

kuluttua, kunhan maakuntamalli pääsee juurtumaan<br />

ja todelliset vaikutukset pääsevät konkretisoitumaan.<br />

Kuntien budjeteista, laskentatavasta<br />

riippuen, siirtyy n. 50 %–75 % maakunnille,<br />

ja perustehtäväksi jää pääasiassa vain koulutuksen<br />

järjestäminen. Näin ollen tulevat kuntavaalit<br />

ovat erittäin merkittävässä roolissa koulujen<br />

kannalta. Kuntavaaleihin toivottaisiin mukaan<br />

osaavia, taitavia ja kokeneita paikallispoliitikkoja,<br />

joiden toisaalta pelätään suuntaavan voimansa<br />

maakuntahallinnon suuntaan. Maakuntajohtajat<br />

suunnittelivat järjestävänsä laajamittaisesti<br />

täydennyskoulutusta hallintonsa alle tuleville<br />

sekä pitävänsä jatkossakin yhteyttä OAJ:öön ja<br />

KT:iin. Yhteisten tilaisuuksien järjestäminen olisi<br />

hieno tapa koota voimia.<br />

Tapaamisen lopuksi tuotiin esille muutosten<br />

ja koulujen rakenteiden tuomat vaikutukset<br />

opettajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen.<br />

Hyvän koulun ja laadukkaiden oppimistulosten<br />

taustalla on osaava ja työhönsä sitoutunut,<br />

hyvinvoiva opettaja. Maakuntauudistuksen jälkeen<br />

alueyhdistys kutsuu tapaamiseen erityisesti<br />

koulutusasioista vastaavia maakunnallisia virkamiehiä.<br />

Maakunnan tasoinen vaikuttaminen on<br />

alueyhdistykselle erittäin tärkeää ja kaikki opettajaryhmät<br />

huomioiden tarpeellista. Tapaaminen<br />

oli tunnelmaltaan vapaa ja rakentava.<br />

OAJ LIIKUNTA<br />

Kevätvaellus 20.5.<strong>2017</strong><br />

Ähtärissä Arpaisten reitillä.<br />

Kokoonnumme pohjoiselle parkkipaikalle klo 12.<br />

Kävelyreitti Arpaiskämpälle edestakaisin (n. 6 km).<br />

Mahdollisuus myös 3,5 km lisälenkkiin.<br />

Mukana opas sekä kahvitarjoilu.<br />

Lisätietoja numerosta 041 545 9202 / Risto<br />

21

Kohti tehokkaampaa ja<br />

ketterämpää edunvalvontaa<br />

Teksti: Outi Pyykkö, outi.pyykko@edu.kuortane.fi<br />

OAJ:n valtuusto päätti kevätkokouksessa 2016, että OAJ:n järjestörakennetta kehitetään<br />

paikallistasolla. Tarkoitus on siirtyä vähitellen työnantajakohtaisiin yhdistyksiin<br />

kuntakohtaisten sijasta. Muutoksen tavoite on tehostaa edunvalvontaa ja lisätä yhdistysten<br />

houkuttelevuutta uusille jäsenille sekä parantaa jäsenten pysymistä järjestössä.<br />

Nykyinen rakenne on raskas ennen kaikkea c-<br />

mallisissa yhdistyksissä, joissa paikallisten sopimusten<br />

allekirjoittaja on paikallisyhdistyksen<br />

puheenjohtaja – vaikka hän ei olisi edes sen<br />

työnantajan palveluksessa, jota sopimus koskee<br />

ja vaikka kyseisen työnantajan alainen opettajayhdistys<br />

hoitaisi neuvottelun käytännössä.<br />

Myös varsinkin keskiasteen koulutuksessa toimipisteitä<br />

on eri paikkakunnilla. Näin yksittäinen<br />

jäsen on varsin kaukana oman paikallisyhdistyksensä<br />

toiminnasta, jos se pääosin tapahtuu useiden<br />

kymmenien kilometrien päässä ja sitä vielä<br />

vetävät aivan eri koulutusmuotojen opettajat.<br />

Nyt siis pyritään malliin, jossa yksittäinen<br />

jäsen kuuluisi työnantajakohtaiseen paikallisyhdistykseen,<br />

joka taas puolestaan kuuluisi alueyhdistykseen.<br />

Näin alueyhdistys olisi se sateenvarjo,<br />

jonka alle eri koulumuotojen ja työnantajatahojen<br />

paikallisyhdistykset kokoontuisivat. Yksi<br />

porras jäisi näin pois.<br />

Sopimus- ja neuvottelutoiminta tehostuu<br />

tässä mallissa, kun työnantajan vastaparina paikallisyhdistyksellä<br />

on täydet neuvotteluoikeudet.<br />

Muutos myös helpottaa yhdistystoimijoiden työtä<br />

ja kahden päällekkäisen yhdistyksen pyöritys<br />

loppuu. Useinhan on niin, että opettajayhdistyksessä<br />

ja paikallisyhdistyksessä on paljon samoja<br />

toimijoita. Myös viestintä helpottuu ja taloudelliset<br />

kustannukset laskevat pitkällä aikavälillä ja<br />

toimintaedellytykset paranevat.<br />

Ongelmiakin on. Omaan työnantajakohtaiseen<br />

yhdistykseen pitää löytyä muutkin toimijat<br />

kuin luottamusmiehet. Tarvitaan puheenjohtaja<br />

ja hallitus omasta talosta. Kun yhdistyksen pyö-<br />

rittämisen traditiota ei ole, voi olla haaste houkutella<br />

tekijöitä. Joskus yksikkö voi olla myös<br />

kovin pieni, jolloin oman yhdistyksen toimijoiksi<br />

joutuisivat lähes kaikki. OAJ suositteleekin,<br />

että alle 50 jäsenen yhdistyksiä ei perustettaisi.<br />

On myös mahdollista, että pienten työnantajien<br />

palveluksessa olevat liittyvät yhteen ja perustavat<br />

yhteisen yhdistyksen tai että väki liittyy<br />

toiseen suurempaan yhdistykseen. Näin esimerkiksi<br />

yksityisten pienten päiväkotien palveluksessa<br />

olevat voivat muodostaa yhden yhteisen<br />

yhdistyksen.<br />

Jossakin taas paikallisyhdistys kokoaa tiettyjä<br />

opettajaryhmiä yhteen ja järjestää näille paljon<br />

toimintaa. Samoin paikkakunnalla voi olla<br />

perinteikästä virkistystoimintaa, josta ei haluta<br />

luopua. Pitää kuitenkin muistaa, että näiden toimintojen<br />

ylläpitäminen ei vaadi omaa yhdistystä,<br />

vaan toimintaa voidaan jatkaa esim. jaostoissa,<br />

jolloin paikkakunnan/lähiympäristön saman<br />

alan opettajille syntyy foorumi toimia yhdessä.<br />

Työnantajakohtaisen yhdistyksen perustajille<br />

maksetaan toiminnan käynnistymisavustusta,<br />

kun OAJ:n hallitus on hyväksynyt uuden yhdistyksen<br />

OAJ:n jäsenyhdistykseksi. Samoin uusi<br />

yhdistys saa starttiavustusta. Siirtymäaika, jonka<br />

aikana starttiavustuksia myönnetään, on viisi<br />

vuotta.<br />

Nyt on hyvä aika käynnistää omassa paikallisyhdistyksessä<br />

keskustelut yhdistysrakenteen<br />

muutoksesta. Avuksi voi pyytää alueyhdistyksen<br />

yhdistyskouluttajan (tämän jutun tekijän) keskustelemaan<br />

aiheesta.<br />

22

Alueyhdistyksen puheenjohtajaehdokkaat<br />

Marika Horila<br />

Kari Nieminen<br />

Tervehdys opettajat!<br />

Olen Marika Horila, päiväkodin johtaja ja oman<br />

työnantajapohjaisen opettajayhdistyksemme<br />

SKOPY:n varapuheenjohtaja Seinäjoelta. Päivätyöni<br />

on opettanut, että erilaisten näkemysten<br />

kuunteleminen ja avoin keskustelu lisäävät sekä<br />

ymmärrystä että luottamusta ihmisten välillä.<br />

Samaa avoimen keskustelemisen kulttuuria haluaisin<br />

ylläpitää omassa alueyhdistyksessämme.<br />

En ole OAJ:n tai LTOL:n valtuuston penkkejä<br />

pääsyt kuluttamaan, mutta näkökulmaa ja<br />

ideoita löytyy. Hiljaiseksi en jää, enkä pelkää kokeilla<br />

uutta. En tunne jokaisen opettajaryhmän<br />

työn erityispiirteitä tai jokaisen jäsenyhdistyksen<br />

haasteita, mutta asioista selvää ottaminen ei ole<br />

ollut koskaan minulle ongelma.<br />

Meillä on laaja ja värikäs yhdistysalue. On<br />

pieniä kuntia ja kaupunkeja. Lisämausteen alueelle<br />

tuo myös kaksikielisyys, joten tarvitaan<br />

paikallisia, joustavia yhdistysratkaisuja. Olisi ilo<br />

oppia tuntemaan laajasti OAJ Pohjamaan kenttä<br />

ja tuoda OAJ:n tuki jokaiselle opettajalle.<br />

Marika<br />

@MarikaHorila<br />

marika.horila@gmail.com<br />

Olen Kari Nieminen, 45-vuotias päätoiminen<br />

pääluottamusmies Seinäjoelta. Olen toiminut<br />

matematiikan ja kemian opettajana Seinäjoen<br />

lukiossa vuosina 1996-2012.<br />

Luottamusmieskokemusta minulla on vuodesta<br />

2005 saakka. Edunvalvonnasta tuli päätyöni<br />

viitisen vuotta sitten. Nykyinen tehtäväni<br />

Seinäjoella on valvoa yli 1000 JUKO:n jäsenen<br />

etua, joista OAJ:n jäseniä on noin 800.<br />

OAJ:n toiminnasta innostuin vuosituhannen<br />

vaihteessa ja kokemusta on kertynyt laajasti<br />

OAJ:n eri tasoilta. Nykyisin toimin paikallisyhdistyksen<br />

taloudenhoitajana sekä alueyhdistyksen<br />

hallituksen, OAJ:n valtuuston ja OAJ:n<br />

tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsenenä.<br />

Toimin myös kouluttajana alueemme erilaisissa<br />

palkkaus- ja edunvalvontatilaisuuksissa.<br />

Vapaa-ajalla harrastan kuntoliikuntaa eri<br />

muodoissa. Kesäisin pitkät pyörälenkit ovat mieluisinta<br />

puuhaa.<br />

Kari<br />

kari.nieminen@seinajoki.fi<br />

23

OAJ:s lokalförening<br />

i Jakobstads nejden rf,<br />

OAJ:n Pietarsaaren seudun<br />

paikallisyhdistys ry<br />

Föreningen är tvåspråkig och grundades för över 20 år sedan och verksamhetsområdet<br />

är Jakobstad och Larsmo. Föreningen har sex medlemsföreningar, nämnligen<br />

Jakobstad-Larsmo lärare r.f. (JLL)<br />

Pietarsaaren opettajien ammattiyhdistys r.y. (POAY)<br />

Keski-<strong>Pohjanmaan</strong> lastentarhanopettajat r.y. (KPL)<br />

Barnträdgårdslärarföreningen Nordia r.f. (Nordia)<br />

Yrkesskolans i Jakobstad lärarförening r.f. (Optima)<br />

Jakobstads Handelslärare r.f. – Pietarsaaren Kauppaopettajat r.y.<br />

Medlemmarnas arbetsgivare är i första hand de<br />

två kommunerna, men även flere olika samkommuner<br />

är arbetsgivare som tex Optima, Kårkulla<br />

och Folkhäsan.<br />

Varje förening representeras i styrelsen med<br />

åtminstone en person. Förtroendemännen har<br />

närvarorätt på styrelsemötena.<br />

Eftersom lokalföreningens primära uppgift<br />

är att bevaka nejdens samtliga lärargruppers intressen<br />

blir det ofta så att vi tillsammans dryftar<br />

olika aktuella saker. I fjol var det bl.a.aktuellt att<br />

bevaka och agera för förskollärarnas situation.<br />

Valet av huvudförtroendeman i Jakobstad vållade<br />

åtgärder och nytt val p.g.a. personalbyråns<br />

åsikter. Detta år är det aktuellt med konkurenskraftsavtalet<br />

och dess konsekvenser och arrangemang<br />

för alla lärargrupper. Trots kärva tider<br />

både i fjol och i år för Optima med bl.a. personalnedskärningar<br />

rankades skolan som Finlands<br />

bästa yrkesutbildare av Undervisnings- och kulturministeriet<br />

för år <strong>2017</strong>.<br />

OAJs arbetslivsbarometer 2015 visar att arbetstillfredsställelsen<br />

försämrats och flere andra<br />

undersökningar visar att undervisningssektorn<br />

är det område där arbetsbelastningen ökat avsevärt.<br />

Mycket oroväckande och kräver uppföljning<br />

även av föreningen.<br />

Kommunalvalet i år högaktuellt med tanke<br />

på småbarnspedagogik och utbildning och därför<br />

kommer vi att ordna en valdebatt kring detta<br />

den 9.3 <strong>2017</strong><br />

Organisationsförändrings förslaget och processen<br />

är en annan sak som styrelsen diskuterar<br />

återkommande. I detta skede vill vi veta mera.<br />

Föreningens verksamhet är inte diger, vi<br />

har svårt att engagera medlemmar ( precis som<br />

många andra föreningar ) men vi ser föreningen<br />

som ett viktigt forum för de olika lärarföreningarna.<br />

Tillsammans är vi starka.<br />

Christel Sandell, ordförande<br />

24

Ny rektor –<br />

nya utmaningar<br />

Sedan i höstas är jag rektor, rektor för Korsholms högstadium.<br />

Att vara rektor är ett verkligt givande jobb. Samtidigt som du styr en verksamhet så<br />

är du också del av den.<br />

Det finns en frihet i rektorskapet där man själv<br />

kan lägga rytmen. En frihet där din personlighet<br />

sätter prägel på såväl rektorsskap som verksamhetskultur.<br />

En frihet som sporrar till ledarskap.<br />

Rektorsskapet är tve-eggat. Det blir tungt de<br />

gånger då det kommer tillfällen där du ser att<br />

elever mår dåligt eller far illa och du inte egentligen<br />

kan hjälpa dem. Betungande är även då man<br />

ser att någon i personalen drabbas av arbetsbelastning<br />

pga någon förändring eller förändringsarbetete<br />

ovanpå allting annat som ingår i det<br />

dagliga lärararbetet.<br />

Jag rör mig systematiskt bland elever, jag auskulterar<br />

systematiskt lärare och jag månar om att<br />

lärarna har låg tröskel till att diskutera sin arbetssituation.<br />

För mig är det viktigt att vara närvarande<br />

i vardagen. Det är då, och enbart då som<br />

jag kan kan känna i vilken riktning skolan är på<br />

väg. Det är då jag vet hurudan skolutveckling<br />

som enheten klarar av.<br />

Skolutveckling enligt mig sker enbart genom<br />

att lyssna och inspirera till, ja och förhoppningsvis<br />

även genom att planmässigt få lärarna att<br />

tänka skolutveckling<br />

I rektorsskapet finns också ett stänk av oförutsägbarhet<br />

då möten seglar in, planerade möten<br />

och oförutsägbara möten, en oförutsägbarhet<br />

som samtidigt är en gnista i ledarskapet. Karaktären<br />

på samarbete med vårdnadshavarna har<br />

förändrats, vilket är bra för eleven, men det tar<br />

mera tid.<br />

Under de månader jag varit rektor har jag<br />

insett att dagens ledarskap förutsätter en enorm<br />

flexibilitet och därmed delat ledarskap i stora enheter.<br />

Det är en omöjlig uppgift att vara en god<br />

förman för 54 lärare. För att lärarna ska kunna<br />

leverera måste ledarskapet i skolan fungera.<br />

Ledarskapet kan inte generaliseras, man<br />

måste utgå från det unika i varje typ av ledarskap.<br />

Förtronderektorer, rektorer för mellanstora<br />

enheter i helhetsarbetstid, rektorer för stora enheter<br />

i helhetsarbetstid och platschefer alla har<br />

sina utmaningar. Utmaningarna ligger i att ledaren<br />

förväntas utföra adminstrativt arbete och<br />

utvecklingsarbete under en begränsad tid. Något<br />

måste göras för att begränsa arbetet och samtidigt<br />

säkerställa kvaliteten.<br />

OAJ talar för ett begränsat ledarskap för max<br />

20 och minst en förman per enhet för att komma<br />

åt problemet.<br />

Den begränsningen i kombination med delat<br />

ledarskap är en förutsättning för fungerande<br />

skolenheter även efter digiskuttet och LP2016.<br />

Ett fungerande ledarskap ger en lärakår som levererar.<br />

En lärarkår som levererar är det närmaste<br />

garanti för kvalitatitvt god undervisning vi kan<br />

komma. Och att avtala bättre än avtalat för ledarskap,<br />

det är att avtala bättre än avtal för hela<br />

skolsamfundet.<br />

Att ha rektorer som fungerar som släckare av<br />

olika stora bränder i skolan fungera inte om skolan<br />

ska utvecklas. Vi behöver rektorer som även<br />

har tid att se alla i skolan, kan lugna tempot samtidigt<br />

som de själva har tid att reflektera över sitt<br />

arbete. Framtidens skola byggs med framtiden i<br />

sikte, dit finns inga genvägar.<br />

Inger Damlin<br />

25

Varhaiskasvatuksessa<br />

pedogiikan aika<br />

Teksti: Monica Koivumäki<br />

Suomen varhaiskasvatus on muutoksessa ja pedagoginen toimintakulttuuri käännekohdassa.<br />

Elokuussa otetaan käyttöön normipohjaiset varhaiskasvatussuunnitelmien<br />

perusteet, joissa painottuu erityisesti pedagogiikka. Pedagogiikan painottuminen<br />

kaikessa toiminnassa tulee nyt nostaa näkyviin. Kuntatason suunnitelmat turvaavat<br />

koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeatasoiseen varhaiskasvatustoimintaan.<br />

Sisällöissä on otettu huomioon jatkumo esi- ja peruskoulutuksen<br />

suunnitelmiin.<br />

Kokonaisvastuu lapsiryhmien toiminnan suunnittelusta,<br />

toteuttamisesta ja arvioinnista on<br />

lastentarhanopettajilla. He myös laativat lasten<br />

henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat,<br />

jotka ovat merkityksellisiä pedagogisia asiakirjoja,<br />

ja ovat vastuussa niistä. Tässä kohtaa on<br />

jokaisella työpaikalla kirkastettava lastentarhanopettajien<br />

rooli, ja jokaisen opettajan on otettava<br />

vastuu tästä, vaikka välillä lisääntyvän työmäärän<br />

jakaminen tuntuisikin helpommalta.<br />

Mitä sitten on varhaiskasvatuksen pedagogiikka?<br />

Pedagogiikan merkitys, sisällöt ja keskeiset<br />

menetelmät nähdään monin eri tavoin niin lastentarhanopettajien<br />

keskuudessa kuin kentällä<br />

yleisimminkin. Tulkinnat ovat aina olleet sidoksissa<br />

historialliseen ja kulttuurilliseen kehykseen<br />

ja siihen, mitä eri aikoina on painotettu, mitä<br />

on ajateltu lapsuudesta sekä varhaiskasvatuksen<br />

tehtävästä ja menetelmistä.<br />

Varhaiskasvatuksen pedagogiikka on käytännön<br />

toimintaa, joka todentuu arjen käytännöissä<br />

sekä lasten ja aikuisten välisessä vuorovaikutuksessa.<br />

Se on siksi sekä yksittäisten opettajien<br />

työhön että laajemmin päiväkodin kasvatusyhteisöön<br />

ja sen toimintakulttuuriin liittyvä asia.<br />

Myös vuorovaikutustaidot lasten kanssa korostuvat;<br />

kuunteleminen, osallistaminen ja kehitysvaiheen<br />

tuntemus eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia<br />

vaan ammatillista osaamista. Suomalaisessa<br />

varhaiskasvatuspedagogiikassa on korostunut<br />

aina näkemys kasvatuksen, opetuksen ja<br />

hoidon kokonaisvaltaisuudesta. Pedagogiikka<br />

ilmenee siis kaikissa päivän tilanteissa. Päiväkotien<br />

pedagogiikalle ominaista ovat toiminallisuus<br />

ja leikin nykyistä syvempi ymmärtäminen<br />

akateemisten taitojen harjoittamisen sijaan sekä<br />

aktiivinen liikkuminen ja fyysiset taidot.<br />

Esille nousee myös pedagogisen toiminnan<br />

tavoitteellisuus. <strong>Opettaja</strong>n asiantuntijuuteen<br />

kuuluu ymmärtää, miksi jokin tilanne toteutetaan<br />

ja millä perustein tilanne on mielekästä<br />

toteuttaa juuri tietyllä tavalla. Koska juuri opettajalla<br />

tulisi olla tämä haasteellinenkin tietoisuus<br />

toiminnan tavoitteista, juuri lastentarhanopettaja<br />

myös johtaa tiimissä ryhmän pedagogista toimintaa.<br />

Tulkinnat lapsen kehityksestä ja oppimisesta<br />

muodostavat yhden varhaiskasvatuksen<br />

pedagogiikan kulmakivistä. Tosiasia on, että tällä<br />

hetkellä henkilöstön näkemykset ja osaaminen<br />

vaihtelevat suuresti.<br />

Varhaiskasvatuksen perusteissa kuvataan viisi<br />

laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta: ajattelu<br />

ja oppiminen, kulttuurillinen osaaminen, vuorovaikutus<br />

ja ilmaisu, itsestä huolehtiminen ja<br />

arjen taidot, monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologian<br />

osaaminen sekä osallistuminen<br />

ja vaikuttaminen. Jokaiseen osa-alueeseen on<br />

kirjattuna tavoite, jota kohti varhaiskasvatuksen<br />

toiminnassa pyritään. Tavoitteita ei siis aseteta<br />

lapselle vaan varhaiskasvatuksen toiminnalle,<br />

pedagogisille järjestelyille sekä oppimisympäristölle.<br />

Taas pian aloitetaan uusien lapsiryhmien<br />

suunnittelu syksyksi. Sosiaalinen oppimisympäristö<br />

on keskeinen laadun kannalta. Varhaiskasvatuksen<br />

järjestäjällä on oikeus muodostaa<br />

lapsiryhmät varsin vapaasti lain ja asetusten<br />

määritysten mukaisesti. Usein resurssit ja määrärahat<br />

sanelevat. Lastentarhanopettajien pedagoginen<br />

näkemys tulee ottaa mukaan lapsiryhmiä<br />

suunniteltaessa, koska heillä on näkemystä lasten<br />

vertaisryhmien pedagogisesta rakentumisesta ja<br />

tukemisesta. Varsinkin lasten siirtyessä ryhmistä<br />

26

toiseen ja esikouluun on lapsen etu, että esim.<br />

kaverisuhteitakin mietitään. Myös tietojen vaihtaminen<br />

etukäteen ja niiden läpi käyminen ovat<br />

tärkeitä lastentarhanopettajien tehtäviä. Pedagogisesti<br />

kriittinen vaihe on myös toiminnallisten<br />

pienryhmien muodostaminen. Ei ole yhdentekevää<br />

pohtia tiimeissä, miksi, miten ja millä<br />

perusteella ryhmät jaetaan. Jokaisessa ryhmässä<br />

on myös tukea tarvitsevia lapsia. Uudet varhaiskasvatuksen<br />

perusteet määrittelevät myös jatkossa<br />

0¬–5-vuotiaille kolmiportaisen tuen tasot ja<br />

keinot.<br />

Tätä kaikkea pedagogiikkaa sitten myös dokumentoidaan<br />

ja arvioidaan!<br />

Juuri tähän jokaisessa lapsiryhmässä tarvitaan<br />

LASTENTARHANOPETTAJAA!<br />

Lastentarhanopettajaliitto vietti valtakunnallista<br />

varhaiskasvatuspäivää 16.3. teemalla vasu<br />

2.0<br />

Materiaalia voi tilata päiväkoteihin lastentarha@lastentarha.fi<br />

Artikkelini tekstissä olen referoinut lastentarhanopettajaliiton<br />

julkaisua ”NYT ON PEDA-<br />

GOGIIGAN AIKA”, joka on kokonaisuudessaan<br />

luettavissa ja tilattavissa liiton sivuilla.<br />

1<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

27

Vaasan ammatillinen<br />

koulutus on<br />

nimeltään Vamia<br />

Lehtori Reima Mänty, varapääluottamusmies,<br />

luottamusmies<br />

Vuodenvaihteessa Vaasassa aloitti uudistettu<br />

ammatillinen koulutus, jolla on myös<br />

uusi nimi, Vamia. Uudessa organisaatiossa ovat<br />

mukana Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus<br />

ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto.<br />

Tällä uudella organisaatiolla<br />

valmistaudutaan koko ammatilliseen koulutukseen<br />

kohdistuvaan uudistukseen. Ammatillinen<br />

koulutus on joutunut rajujen säästöpaineiden<br />

alle ja se on johtamassa ennen kaikkea koulutustarjonnan<br />

vähenemiseen. Tähän ovat koulutuskeskukset<br />

käytännössä pakotettuja.<br />

Vamia aloitti uudistamisen keventämällä<br />

johdon organisaatiota entiseen nähden, ja myös<br />

esimiesten määrä puolittui. Opetushenkilöstöön<br />

muutos ei kovin paljon vaikuta, sillä ammattiopiston<br />

sekä aikuiskoulutuksen opetustilat ovat<br />

olleet saman katon alla jo vuosia, joten käytännössä<br />

opetustyötä on tehty samoissa tiloissa<br />

rinnakkain jo aiemmin. Opetus pidetään opetussuunnitelmien<br />

mukaan kaikessa opetuksessa;<br />

opetussuunnitelmat ovat kurssikohtaiset. Opetushallitus<br />

ohjeistaa niihin tehtävät muutokset.<br />

Opiskelijoiden arvosanat ja valinnat siirretään<br />

opiskelijakohtaiseen opintokorttiin. Opiskelijoiden<br />

tukitoimet säilyvät entisellään.<br />

Tasaisena jatkunut muuttoliike muuttaa seutukunnan<br />

kuntarakennetta ja Vaasa on ollut alueen<br />

kasvukeskus. Puoleensavetäviä tekijöitä ovat<br />

mm. työpaikat, koulutus ja palvelut. Hyvä tarjonta<br />

tuo alueelle yhä uusia muuttajia. Koulutus<br />

on menestystekijä niin yksilötasolla kuin alueellisesti.<br />

Vaasan tunnettu energiaklusteri tarvitsee<br />

tulevaisuudessa osaajia. Alueen monipuolinen<br />

vientiteollisuustuotanto, kuten alihankintayritykset,<br />

sekä monet hoito- ja palvelualan yritykset<br />

ovat kovassa kilpailussa muutosherkkiä ja nopealiikkeisiä.<br />

Vamia kouluttajana on kevyempi ja<br />

ketterämpi, ja näin se pystyy tarjoamaan alueella<br />

monipuolista ja laadukasta koulutusta.<br />

Koulutuksen tarjoamisen tasa-arvoisuus on<br />

vaarassa heikentyä koko Suomessa. Teollistumi-<br />

Sepänkyläntien varressa koulun seinässä on Vamianimikyltit.<br />

sen alkaessa ja voimakkaasti edetessä työmarkkinoille<br />

tarvittiin ja koulutettiin työntekijöitä. Työn<br />

luonne oli alussa erilainen. Liukuhihnan ääressä<br />

toistettiin määrättyä, usein varsin yksinkertaista<br />

työsuoritusta. Nykyisin työtehtävien luonne on<br />

uuden teknologian myötä muuttunut vaativaksi:<br />

tarvitaan laajaa ja riittävän syvällistä osaamista.<br />

Ammatillinen koulutus on tuonut Suomeen<br />

osaamista, joka on osaltaan nostanut maamme<br />

yhdeksi maailman vauraimmista valtioista.<br />

Vamia antaa opiskelijalle mahdollisuuden<br />

opiskella käytännössä ammattiaineita ja käyttää<br />

nykyaikaisia koneita ja laitteita työsalissa ja<br />

laboratorio-olosuhteissa. Pelkkien käsitteiden ja<br />

teorian opiskelu ei ammattiin oppimisessa riitä.<br />

Työssäoppimisessa opitaan työelämätaitoja<br />

ja työpaikan sääntöjen mukaisesti toimimista.<br />

Ammatillisen koulutuksen vahvuuksiin kuuluu<br />

käytännönläheinen työskentely.<br />

<strong>Opettaja</strong>n työ on viime vuosina muuttunut.<br />

Nykyään opiskelijoiden yksilöllinen auttaminen<br />

ja näiden ongelmien huomioon ottaminen ovat<br />

lisänneet ja muuttaneet opettajan työtä. Digitalisaatio<br />

muuttaa tulevina vuosina yhteiskuntaa,<br />

työtä ja ammatteja rajusti. Yhä keskeisemmiksi<br />

tulevat nimenomaan ajattelutaidot ja ymmärrys.<br />

Siihen ammatillisen koulutuksen on ammattilaisia<br />

valmennettava, valmistettava, opetettava ja<br />

ohjattava. Yhteiskunnan tulisi tukea koulutusta,<br />

perheitä ja alueita.<br />

28

Mikä Sedussa muuttuu<br />

ammatillisen koulutuksen<br />

reformissa?<br />

Teksti & kuva: Anna-Kaisa Koitto<br />

Ammatillisen koulutuksen reformi, uudistus<br />

on yksi hallitusohjelman kärjistä. Hallitus<br />

antaa eduskunnalle esityksen keväällä <strong>2017</strong>, ja<br />

uuden lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan<br />

vuoden 2018 alusta alkaen.<br />

Uudistus hyödyttää opiskelijaa; osaamisperusteisuus<br />

tiivistää opiskelua. Osaamisen tunnistaminen<br />

ja tunnustaminen merkitsee, että opiskelija<br />

saa koko ajan opiskella uutta. Aikaisemmin<br />

hankitun osaamisen saa osoittaa näytöillä,<br />

ja osaamista voi kartuttaa luonnollisesti koulun<br />

ulkopuolellakin esim. harrastuksissa, kesätöissä.<br />

Opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi eri tahtiin,<br />

ja Sedussa valmistumispäivä on joka kuukausi.<br />

Jatkuva haku ja opiskelijan laajat<br />

valinnanmahdollisuudet<br />

Opinnot voi aloittaa joustavasti lukuvuoden<br />

aikana. Yhteishaku keväällä säilyy, jotta peruskoulunsa<br />

päättävät voivat hakea toisen asteen<br />

opintoihin.<br />

- Matkailualan tutkinto koostuu moduuleista,<br />

joiden järjestys on selkeä ja melko vapaa,<br />

joten opinnot voi aloittaa joustavasti vaikka kesken<br />

lukuvuoden. Teemme opiskelijan kanssa<br />

henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jossa<br />

kirjaamme, miten opiskelija hankkii tutkinnon<br />

osien vaatiman osaamisen, matkailualan opettaja<br />

Mervi Paussu Lapualta kertoo.<br />

Käsi- ja taideteollisuusalan, matkailualan ja<br />

laboratorioalan opiskelijaryhmissä ikähaitari on<br />

iso; nuorten peruskoulunsa juuri päättäneiden<br />

Tekemällä oppii – ja asiakaspalautteet Sedun opetusravintolassa kehittävät toimintaa.<br />

29

kanssa samassa ryhmässä opiskelee selvästi vanhempia,<br />

jo yhden työuran taakseen jättäneitä.<br />

- Meillä on hyvä yhteishenki, hyvä tekemisen<br />

meininki. Kaikki hyväksytään sellaisina kuin<br />

ovat, ja kaikki on lähtenyt sujumaan tosi hienosti<br />

tekemisen kautta, opettaja Kristiina Peltoniemi<br />

kertoo laboranttien opiskelusta.<br />

Jatkossa nuorten ja aikuisten koulutus toimivat<br />

samalla tavalla: käytössä on yksi tapa osoittaa<br />

osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi.<br />

Osaaminen näytetään pääsääntöisesti käytännön<br />

työtilanteissa. Tutkintojen määrää vähennetään<br />

mutta tutkinnoissa on enemmän valinnaisia tutkinnon<br />

osia.<br />

- Opiskelijalla on enemmän vaikutusmahdollisuuksia:<br />

hän voi valita tutkinnon osia jopa<br />

toisesta perustutkinnosta mutta ennen kaikkea<br />

hän voi valita, millä tavalla opiskella, esim. perustamalla<br />

NY-yrityksen tai osallistumalla projekteihin,<br />

esim. Oma Onni. Mutta samalla myös<br />

opiskelijan vastuu omista opinnoistaan kasvaa,<br />

kertovat opettajat Aila Ylihärsilä ja Ari Autio<br />

merkonomien ja datanomien yksilöllisistä oppimispoluista.<br />

Koulutussopimukset ja työelämän<br />

osaamisvaatimukset<br />

Opiskelija käyttää 2–3 vuotta tutkinnon<br />

edellyttämän osaamisen hankkimiseen.<br />

- Kukaan ei tiedä, millaiseen työhön kone- ja<br />

tuotantotekniikan perustutkinnon suorittanut<br />

opiskelija menee. Mutta opiskelijan on hyvä valita<br />

niitä tutkinnon osia, joista hän on erityisen<br />

kiinnostunut. Tutkinnon tulee taata riittävän<br />

laaja-alainen osaaminen. Sille pohjalle yritys<br />

pystyy nopeasti kouluttamaan sen tarvitseman<br />

erityisosaamisen, opettaja Janne Tynjälä kertoo<br />

asentajien koneistajien ja levyseppähitsaajien<br />

koulutuksesta.<br />

Työelämän kanssa työssäoppimisen puitesopimuksia<br />

tehdään vuoden loppuun saakka.<br />

Sitten aletaan reformin mukaisesti solmia koulutussopimuksia<br />

tai oppisopimuksia.<br />

<strong>Opettaja</strong>n vastuu ohjaamisesta kasvaa<br />

<strong>Opettaja</strong>n työ on jo Sedussa muuttunut ohjaamista<br />

painottavaksi.<br />

- Ryhmä ei enää istu luokassa opiskelemassa<br />

äidinkieltä vaan parhaimmillaan kieltä ja viestintä-<br />

ja vuorovaikutustaitoja kehitetään monin eri<br />

tavoin yleensä parin tai ryhmän kanssa: jotkut<br />

tekevät juttuja Tiimi-verkkojulkaisuun kirjoittamalla<br />

tai videoimalla, jotkut tekevät asiakastyötä<br />

tai projektityötä ja jotkut tekevät NY-yrityksensä<br />

some-sisältöä, kuvaa äidinkielen opettaja Pyry<br />

Antola.<br />

<strong>Opettaja</strong>n pitää ohjata erilaisten oppijoiden<br />

yksilöllisiä opintopolkuja – ohjauksen tarve kasvaa<br />

huimasti. Digitaalisista menetelmistä haetaan<br />

apua mm. työssäoppimisen ohjaamiseen.<br />

30

Sirpa Kotamäki<br />

OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> uusi<br />

taloudenhoitaja 1.1.<strong>2017</strong> alkaen<br />

Heps!<br />

Olen Sirpa Kotamäki ja olen vaasalainen.<br />

Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri,<br />

pääaineeni on laskentatoimi.<br />

Työskentelen Vaasan yliopiston ja Levón-instituutin<br />

Avoimessa yliopistossa laskentatoimen<br />

ja rahoituksen päätoimisena tuntiopettajana.<br />

Meidän opetuksemme on kaikille avointa, ja tästä<br />

syystä opetusta on iltaisin.<br />

<strong>Opettaja</strong>nurani aloitin 1.1.1999, toisin sanoen<br />

viime vuosituhannella. Sitä ennen olin<br />

työskennellyt laskentatoimen tehtävissä valtiolla<br />

sekä yrityksissä.<br />

Avoimella yliopistolla on yhteistyökumppaneita<br />

ympäri Suomen, joten joudun työni<br />

puolesta myös matkustamaan aika paljon. Tänä<br />

keväänä käyn Tampereella, Seinäjoella ja Ylivieskassa.<br />

Vapaa-aikana harrastan mökkeilyä ja kalastusta.<br />

Mikään ei ole niin rentouttavaa kuin istua<br />

merenjäällä pilkillä auringon paisteessa omien<br />

ajatusten kanssa ja samalla seurata luontoa ja<br />

lintuja. Seuraan aktiivisesti lintuja, ja lintulajien<br />

tuntemukseni on jo kohtuullisen hyvä. Mökkini<br />

sijaitsee Siipyyssä, joka on tunnettu paikka monelle<br />

lintuharrastajalle.<br />

Sirpa<br />

31

Toiminnallisuus ja<br />

pelillisyys opetuksessa<br />

Tämän päivän koululaisia yhdistää usein kaksi asiaa: liikkumattomuus ja lyhytjännitteisyys.<br />

Ruudun ääressä vietetyt lukuisat tunnit passivoivat ja tarjoavat pelien myötä<br />

nopeissa sykleissä tapahtuvia elämyksiä. Niinpä koulussa tuntikausia paikallaan istuminen<br />

on monille lapsille työn ja tuskan takana.<br />

Oppikirjojen harjoitukset tuntuvat pitkästyttäviltä,<br />

ja oppimismotivaatio on tutkimuksien<br />

mukaan, varsinkin pojilta, kateissa. Uusimman<br />

Pisa-tutkimuksen valossa on jouduttu pohtimaan,<br />

miksi pojat ovat kaikissa testeissä tyttöjä<br />

jäljessä.<br />

Rohkenen väittää, että pelillisyydessä ja koulupäivän<br />

liikunnallistamisessa on lääke poikien<br />

koulumotivaation lisäämiseen. Itse kahden pojan<br />

äitinä ja lukuisat pojanviikarit opettaneena<br />

olen huomannut, että kun kouluun on mukava<br />

tulla eikä opiskelu ole pakkopullaa vaan mielekästä<br />

työskentelyä, oppimistulokset paranevat.<br />

Samaa palautetta on tullut lukuisilta vanhemmilta.<br />

Nämä harjoitukset palvelevat kuitenkin<br />

yhtä lailla kaikkia oppilaita, sukupuolesta riippumatta.<br />

Vilkkaat lapset nauttivat toiminnallisuudesta,<br />

ja aremmat rohkaistuvat toimimaan<br />

uudella tavalla pelien ja leikkien kautta.<br />

Peppu Irti Penkistä<br />

Aikuisten ja lasten<br />

liikkuminen on<br />

minulle henkilökohtaisesti<br />

sydäntä<br />

lähellä Pilates-ohjaajataustani<br />

vuoksi.<br />

Monissa opetusleikeissämme<br />

ja -peleissämme<br />

olemmekin<br />

liikuntasalissa<br />

tai ulkona. Menetelmästäni<br />

olen käyttänyt<br />

10 vuoden<br />

ajan nimeä Peppu<br />

Irti Penkistä -metodi. Oppilaat oppivat nopeasti,<br />

että PIP-tunnit ovat päivän parhaita tunteja.<br />

Koulutuksieni kautta tuo nimi on alkanut rantautua<br />

muihinkin kouluihin.<br />

Yli 20 vuotisen opettajuuteni aikana on vah-<br />

vistunut, että kun oppilaille tarjoilee opetettavan<br />

asia leikin tai pelin muodossa ja mielellään muualla<br />

kuin pulpetin ääressä, motivaatio tehdä ja<br />

harjoitella lisääntyy. Näin oppiminen tapahtuu<br />

huomaamatta, siinä sivussa. Vanhemmilta saatu<br />

hieno palaute oppilaiden koulumotivaatiosta ja<br />

oppimisesta on kannustanut minua jatkamaan<br />

valitsemallani tiellä.<br />

Luokassani opitaan siis tekemällä. Kun lapset<br />

saavat päivittäin pelata ja leikkiä, he jaksavat<br />

paremmin keskittyä myös niinä opetushetkinä,<br />

jolloin on pakko olla hiljaa ja kuunnella. Työrauhaongelmia<br />

ei ole tunneillani juurikaan ollut.<br />

Lautapelit ovat olleet<br />

lapsuudestani saakka<br />

minulle itselleni rakasta<br />

ajanvietettä. Tartutin<br />

innon omiin lapsiini<br />

järjestämällä joka lauantai<br />

lautapeli-illan. Siihen<br />

valmistauduttiin asianmukaisin<br />

menoin: varattiin<br />

riittävästi naposteltavaa,<br />

valittiin illan pelit<br />

ja arvottiin peliparit. Ne<br />

ovat nyt rakkaita muistoja,<br />

kun lapset ovat jo aikuisuuden<br />

kynnyksellä.<br />

Mitä pelit sitten koulussa<br />

opettavat? Peleissä<br />

opitaan opettavien asioiden<br />

lisäksi mm. monia<br />

arjen taitoja: kommunikaatiota<br />

ja vuorovaikutusta,<br />

toisen ihmisen<br />

huomioimista ja muita<br />

käytöstapoja. Lisäksi<br />

harjoitellaan häviämistä ja voittamista, loogista<br />

päättelykykyä ja nykytekniikan käyttöä.<br />

Pelissä palaute tulee välittömästi, ja pieni<br />

32

terve kilpailu haastaa yrittämään sellaisessakin<br />

tilanteessa, kun kirjan kanssa olisi jo valmis lyömään<br />

hanskat tiskiin.<br />

Olen kytkenyt paljon opetettavia asioita tuttujen<br />

klassikkopelien sisälle, mutta uusia oivalluksiakin<br />

on tullut matkan varrella.<br />

Huono isäntä, mutta hyvä renki<br />

Digiaika voi olla koulumaailman uhka tai<br />

mahdollisuus. Olen ottanut sen haasteena vastaan<br />

ja halunnut ajatella digiloikan positiivisena<br />

voimavarana. Digitaalisuus nähdään yleensä<br />

passivoivana elementtinä, mutta sen voi kääntää<br />

myös ”hikiloikaksi”: Uudet liikuttavat sovellukset<br />

mahdollistavat liikunnan lisäämisen koulupäivään<br />

hauskalla tavalla. Lisäksi virtuaaliset<br />

oppimisympäristöt ovat huikea mahdollisuus<br />

tulevaisuudessa! Siinä näkisin meillä Suomessa<br />

olevan mahdollisuuden lyödä läpi maailmanlaajuisestikin.<br />

Meiltä löytyy tarvittava digiosaaminen,<br />

meillä on huipputaitavia opettajia, meillä<br />

on nimeä Pisa-tutkimusten kärkimaana jne.<br />

Enää puuttuu se idea/sovellus/oppimisympäristö,<br />

jolla suomalainen tulevaisuuden koulu voisi<br />

toimia edelläkävijänä. Kehitteillä on monenlaisia<br />

hankkeita, joissa mielestäni mennään tekniikka<br />

edellä eikä oppimistilanne ykkösprioriteettina.<br />

Huomioni kiinnitti pari vuotta sitten amerik-<br />

Tietoisku Classcraft- oppimisympristöstä<br />

kalainen Classcraft-oppimisympäristö, jossa on<br />

huikea grafiikka. Siinä oli jotain uutta ja erilaista.<br />

Uteliaana opettajana käytin yhden kesälomani<br />

pelin opettelemiseen ja rohkaistuin kutsumaan<br />

sosiaalisen median avulla muita kiinnostuneita<br />

opettajia mukaan ryhmään. Kun sijoitin luokkani<br />

tuohon oppimisympäristöön, suomalaisia<br />

opettajia oli mukana vasta 4. Nyt jo lähes 300<br />

suomalaisopettajaa on liittynyt Classcraft Suomi<br />

-ryhmään. Suurin osa heistä on kuitenkin<br />

vasta tutustumisasteella, eikä heidän luokkansa<br />

ole vielä Classcraft-oppimisympäristön käyttäjä.<br />

Maailmalla käyttäjiä on yli 20 000 opettajaa 75<br />

maassa.<br />

Kustantajan pyynnöstä olen koonnut kaikki<br />

rakkaimmat pelillistämisohjeeni, leikkini ja materiaalini<br />

yksiin kansiin ja tuo Peppu Irti Penkistä<br />

-kirja tulee ennakkotilaukseen (voi tilata<br />

sähköpostilla) tuota pikaa. Siinä on runsaasti toiminnallisia<br />

ideoita oppiaineiden lisäksi Suomiteemaan,<br />

kielten opetukseen ja juhliin.<br />

Iloa ja intoa koulutyöhön<br />

Sari Salo<br />

luokanopettaja, neuropsykiatrinen valmentaja,<br />

digi-tutor, PIP-metodin kehittäjä<br />

Alajärvi<br />

sari.salo@alajarvi.fi<br />

Classcraft on roolipeli, jossa jokaiselle<br />

oppilaalle luodaan oma<br />

hahmo. Hahmon luomisen jälkeen<br />

oppilaat jaetaan tiimeihin ja heille<br />

määritellään rooli omassa tiimissään.<br />

Koska kyseessä on roolipeli,<br />

kyse ei ole taistelupelistä, jossa ammutaan ja<br />

räiskitään tai pelataan toisia oppilaita vastaan.<br />

Classcraft on yhteistoiminnallinen luokkayhteisö,<br />

jossa opettaja on gamemasterina<br />

(pelinohjaajana) koko ajan. Kaikki toiminta<br />

perustuu luokassa oppimiseen ja luokkayhteisön<br />

hyvinvoinnin lisäämiseen. Pelin avulla<br />

palkitaan hyviä toimintamalleja mm. läksyistä<br />

huolehtimista, kiusaamattomuutta ja luokassa<br />

käyttäytymistä.<br />

Myös vanhemmat pääsevät pelin sisälle seuraamaan<br />

oppilaan pisteiden kertymistä.<br />

Jokainen opettaja määrittelee pelistään siis<br />

omannäköisensä.<br />

33

OAJ Pohjanmaa kouluttaa<br />

opettajien tai<br />

väh. 5 v. alalla<br />

koulutustapaaminen ENO 7.-<br />

8.4. Härmässä<br />

Lähiesimieskeskusteluillalliset<br />

9.3. (YSI) 6.4. (LTO) Vaasa<br />

Liikettä Keholle 1.4. Kalajoella<br />

X-files 17.-18.3. Kuortane<br />

Rehtorien kesäpäivät, LTOpäivät,<br />

eläketietoutta<br />

Kokkolassa ja paljon muuta!<br />

Katso www.oajpohjanmaa.fi<br />

34

SUOMI 100<br />

POHJALAISEN OPETTAJAN JUHLA<br />

MOP POHJANMAA<br />

FINLAND 100<br />

DEN ÖSTERBOTTNISKA LÄRARENS FEST<br />

MOP ÖSTERBOTTEN<br />

100<br />

SUOMI<br />

FINLAND<br />

LAUANTAI LÖRDAG 7.10.<strong>2017</strong> klo kl 18.30-00.30<br />

Paikka: Anssin Jussin Areena, Vaasantie 22 62375 YLIHÄRMÄ<br />

Ohjelma: Juhlapuhe OAJ:n puheenjohtaja Festtal, OAJ:s ordförande Olli Luukkainen<br />

Ruokailu: Cocktail ruokailu klo. 20.00-21.30. Runsas menu! Cocktailbjudning stående med mingel.<br />

Mångsidig meny!<br />

Bileet: Bilebändi Jean S esiintyy klo 21.30-23.30. Festbandet Jean S uppträder!<br />

Näyttely: Pohjalainen opettaja-osaa näyttely on pystytettynä juhlatilaan koko juhlan ajan. Utställningen<br />

Den österbottniska läraren kan visas i festutrymmet under hela festen.<br />

Videokilpailu: Avoin videokilpailu kaikille kouluille! Aihe: Koulu tänään! Öppen videotävling för alla<br />

skolor! Tema: Skolan i dag!<br />

Hinta: Juhlaan ovat tervetulleita kaikki OAJ:n jäsenet. Omavastuuosuus 35 e/hlö. Alla medlemmar i<br />

OAJ är välkomna. Egen andel 35 euro/pers.<br />

Ilmoittautuminen: Paikallisyhdistykset tai niiden alayhdistykset keräävät SITOVAT ilmoittautumiset<br />

lähtijöistä listan ja lähettävät listan 22.5.<strong>2017</strong> klo 15.00 mennessä alueyhdistyksen toimistolle<br />

taina.saikkonen@netikka.fi . Listassa tulee näkyä paikallisyhdistyksen nimi, yhdyshenkilön nimi ja<br />

sähköpostiosoite, lähtijöiden nimet sekä mahdolliset erityisruokavaliot. Pohjalaisen opettajan juhla<br />

järjestetään, mikäli ilmoittautuneita on 22.5.<strong>2017</strong> mennessä vähintään 250 jäsentä. Juhlaan otetaan<br />

mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 400 jäsentä.<br />

Lokalavdelningarna eller deras underavdelningar samlar in BINDANDE anmälningar från deltagare<br />

och skickar en lista över dem före 22.5.<strong>2017</strong> kl. 15.00 till regionföreningens kontor taina.saikkonen@<br />

netikka.fi . Följande information bör stå på listan: lokalavdelningens namn, kontaktpersonens namn<br />

och e-postadress, deltagarnas namn och eventuella specialdieter. Festen Den österbottniska läraren<br />

ordnas om minst 250 personer har anmält sig fram till 22.5.<strong>2017</strong>. På festen finns plats för högst<br />

400 medlemmar.<br />

Alueyhdistys lähettää vahvistuksen juhlan toteutumisesta 29.5.<strong>2017</strong> mennessä. Vahvistuksen lähettämisen<br />

jälkeen paikallisyhdistyksillä tai niiden alayhdistyksillä on 12.6.<strong>2017</strong> klo 15 asti aikaa maksaa<br />

omavastuuosuudet ilmoittautuneista OAJ <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistyksen tilille: FI 49 3131 3002<br />

9787 08. Maksun viitekenttään tulee kirjoittaa Pohjalaisen opettajan juhla, yhdistyksen nimi ja monestako<br />

ilmoittautuneesta maksetaan. Ilmoittautuminen on virallinen maksun saavuttua alueyhdistyksen<br />

tilille. Huolehdittehan asiat määräpäiviin mennessä!<br />

Regionföreningen skickar en bekräftelse på att festen ordnas före 29.5.<strong>2017</strong>. Efter att be kräftelsen<br />

har skickats bör regionföreningarna eller deras underavdelningar betala den egna andelen av priset<br />

före 12.6.<strong>2017</strong> kl. 15.00 till OAJ Österbottens regionförenings konto: FI 49 3131 3002 9787 08. I<br />

meddelandefältet bör det stå ”Den österbottniska läraren”, föreningens namn och hur många som<br />

anmält sig. Anmälan är officiell efter att summan har betalats till regionföreningens konto. Du ser<br />

väl till att sköta anmälningarna och betalningarna i tid!<br />

Tervetuloa kaikki opettajat Suomi 100 Pohjalaisen opettajan juhlaan!<br />

Vi välkomnar alla lärare till Finland 100 Den österbottniska lärarens fest!<br />

35

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry<br />

OAJ:s regionförening i Österbotten<br />

KOKOUSKUTSU/MÖTESKALLELSE<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong> alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään ma 24.4.<strong>2017</strong> Härmän Kuntokeskuksessa.<br />

Klo 17.00 alkaen ruokailu sekä ilmoittautumiset ja varsinainen kokous alkaa klo 18.00.<br />

Årsmötet för OAJ:s regionförening i Österbotten hålls to den 24 april <strong>2017</strong> på Härmä Spa Hotel.<br />

Från kl. 17.00 servering och emottagning av anmälningar. Mötet börjar kl 18.00.<br />

Ohjelma/Program<br />

Avaus/Mötet öppnas: Ari Rousu<br />

Huomionosoitukset/Uppvaktningar<br />

Vakuutusyhtiö Turva esittäytyy/Försäkringsbolaget Turva presenterar sig<br />

I K o k o u k s e n j ä r j e s t ä y t y m i n e n/Organisering av mötet<br />

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri/val av ordförande och sekreterare.<br />

2. Valitaan pöytäkirjantarkistajat ja ääntenlaskijat/val av protokolljusterare och rösträknare.<br />

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus/lagenlighet och beslutförhet.<br />

4. Vahvistetaan kokouksen työjärjestys/fastställande av föredragningslista.<br />

II V a r s i n a i s e t k o k o u s a s i a t/Mötesärenden<br />

5. Käsitellään hallituksen laatima kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta/godkännande<br />

av verksamhetsberättelse för år 2016.<br />

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />

Päätös/Beslut:<br />

6. Käsitellään yhdistyksen tilit edelliseltä kalenterivuodelta ja tilintarkastajien lausunto sekä<br />

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä/föreningens<br />

bokslut och revisionberättelsen för räkenskapsperioden 2016 samt fastställande av bokslut<br />

och beviljande av ansvarsfrihet.<br />

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään tilinpäätös ja myönnetään vastuuvapaus/Godkänns bokslutet<br />

och beviljas ansvarsfrihet<br />

Päätös/Beslut:<br />

7. Hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />

verksamhetsplan för år <strong>2017</strong>.<br />

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />

Päätös/Beslut:<br />

8. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten kokouspalkkiot ja<br />

matkakorvaukset sekä tilintarkastajien palkkiot kuluvaksi klenterivuodeksi/Styrelseordförande<br />

och övriga styrelsemedlemmars mötesarvoden och reseersättningar samt revisorsarvoden för<br />

år <strong>2017</strong>.<br />

36

Ehdotus/Förslag: Kokouspalkkioita ei makseta, matkakorvaukset VES:n mukaan ja<br />

tilintarkastajan palkkio laskun mukaan./Mötesarvoden betalas icke, reseersättningar enligt<br />

TKA och revisorsarvoden enligt räkning.<br />

Päätös/Beslut:<br />

9. Määrätään jäsenyhdistysten henkilöjäsenten tai niiden alayhdistysten henkilöjäseniltä<br />

kannettavien jäsenmaksujen suuruus seuraavaksi kalenterivuodeksi/fastställande av<br />

medlemsavgifter för år 2018.<br />

Ehdotus/Förslag: 0,03 % bruttopalkasta ja perintä OAJ:n kautta, paitsi AO, FSL,AKOL,<br />

YLL,SMOL ja TOOL jotka maksavat jäsentensä jäsenmaksut/0,03 % av bruttolön och<br />

inkassering via OAJ utom AO, FSL, AKOL, YLL, SMOL och TOOL, som ersätter<br />

medlemmarnas medlemsavgifter enligt överensskommelse.<br />

Päätös/Beslut:<br />

10. Hyväksytään yhdistyksen talousarvio kuluvaksi kalenterivuodeksi/godkännande av<br />

budgetförslag för år <strong>2017</strong>.<br />

Ehdotus/Förslag: Hyväksytään/Godkänns.<br />

Päätös/Beslut:<br />

11. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi/val av styrelseordförande för<br />

följande verksamhetsperiod.<br />

Päätös/Beslut:<br />

12. Valitaan hallituksen jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraavaksi toimikaudeksi/<br />

val av styrelsemedlemmar och suppleanter för följande verksamhetsperiod.<br />

Päätös/Beslut:<br />

13. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan<br />

kalenterivuoden tilejä ja hallintoa/val av två revisorer och revisorsersättare för år 2018.<br />

Ehdotus/Förslag: Valitaan/Väljes KHT-tilintarkastusyhteisö Ernst & Young/CGR-revisor<br />

Ernst & Young.<br />

Päätös/Beslut:<br />

14. Ajankohtaiskatsaus/Aktuellt: OAJ:n järjestöjohtaja/organisationsdirektör Pasi Pesonen<br />

15. Käsitellään muut mahdolliset asiat/Behandling av övriga eventuella ärenden.<br />

Seinäjoella 23.1.<strong>2017</strong><br />

Hallitus/Styrelsen<br />

Ari Rousu<br />

puheenjohtaja/ordförande<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri/sekreterare<br />

VUOSIKOKOUSMATERIAALI LÖYTYY OAJ POHJANMAAN KOTISIVUILTA:<br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

37

OAJ Pohjanmaa/Österbotten<br />

Yhteystiedot <strong>2017</strong><br />

Hallitus:<br />

Ari Rousu<br />

puheejohtaja<br />

Monika Koivumäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Maria Hartman-Salminen<br />

vice ordförande<br />

Heli Katajamäki<br />

varapuheenjohtaja<br />

Antti Ylinen<br />

varapuheenjohtaja<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri ja äsen<br />

Tiina Hagström<br />

jäsen<br />

Dieter Heiermann<br />

jäsen<br />

Jyrki Jokinen<br />

jäsen<br />

Pia Latomäki<br />

jäsen<br />

Kari Nieminen<br />

jäsen<br />

Helena Penttilä<br />

jäsen<br />

Kyösti Pihlajamäki<br />

jäsen<br />

Marina Räfsbäck<br />

jäsen<br />

Marja-Liisa Saariaho<br />

jäsen<br />

Christel Sandell<br />

medlem<br />

Margareeta Verronen<br />

jäsen<br />

Erätie 1<br />

60800 Ilmajoki<br />

Erkinlaakso 19 B<br />

65410 Sundom<br />

Packhusgatan 12<br />

67100 Karleby<br />

Hakatie 5<br />

66440 Tervajoki<br />

Ritolantie 428<br />

60720 Tuomikylä<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Tallbackantie 33<br />

68550 Kokkola<br />

Linnaleirintie 19 B 5<br />

67100 Kokkola<br />

Isolahdentie 7 as 11<br />

65230 Vaasa<br />

Syliheitontie 6<br />

62100 Lapua<br />

Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />

60220 Seinäjoki<br />

Myllymäentie 35<br />

69600 Kaustinen<br />

Suokonmäentie 54<br />

63540 Hernesmaa<br />

Vettmossvägen 95<br />

64230 Närpes st<br />

Propsikatu 4<br />

60200 Seinäjoki<br />

Alholmsg. 27<br />

68600 Jakobstad<br />

Eerontie 3<br />

65300 Vaasa<br />

044 419 1412<br />

ari.rousu(at)ilmajoki.fi<br />

040 722 9158<br />

monika.koivumaki(at)vaasa.fi<br />

040 132 1680<br />

maria.hartman-salminen(at)edu.kokkola.fi<br />

050 400 7039<br />

heli.katajamaki(at)uva.fi<br />

040 868 0845<br />

antti.ylinen(at)sedu.fi<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 832 3467<br />

tiina.hagstrom(at)edu.kokkola.fi<br />

044 725 0171<br />

dieter.heiermann(at)kpedu.fi<br />

050 386 4959<br />

jyrki.jokinen(at)edu.vaasa.fi<br />

040 521 0360, 044 438 4469<br />

pia.latomaki(at)lapua.fi<br />

040 577 9984<br />

kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

040 758 3581<br />

helena.penttila(at)kaustinen.fi<br />

050 556 6598<br />

kyosti.pihlajamaki(at)soini.fi<br />

0400 455218<br />

marina.rafsback(at)narpes.fi<br />

040 868 0118<br />

marja-liisa.saariaho(at)seamk.fi<br />

044 721 1535<br />

christel.sandell(at)jakobstad.fi<br />

050 505 5460, 040 163 4143<br />

margareeta.verronen(at)vaasa.fi<br />

Alueasiamies:<br />

Tuula Ala-Lantela<br />

38<br />

Länsirannantie 428 C<br />

62620 Ala-Seppä<br />

040 842 1484<br />

tuula.alantela(at)gmail.com

Toimihenkilöt:<br />

Paula Kotirinta<br />

sihteeri<br />

Lasse Mansikka-aho<br />

tiedotussihteeri<br />

Miia Raunio<br />

koulutussihteeri<br />

Outi Pyykkö<br />

yhdistystietouskoul.<br />

Sirpa Kotamäki<br />

taloudenhoitaja<br />

Antti Hynönen<br />

nettivastaava<br />

Risto Haverinen<br />

liikuntavastaava<br />

Valtuutetut:<br />

Martin Ahlskog<br />

FSL<br />

Olli Autio<br />

OAJ-YSI<br />

Inger Damlin<br />

FSL<br />

Minna Herttua-Niemi<br />

LTOL<br />

Hanna Ikonen<br />

LTOL<br />

Jarmo Juupaluoma<br />

OAJ-YSI<br />

Kari Nieminen<br />

OAJ-YSI<br />

Matti Sippola<br />

OAJ-YSI<br />

Jaakko Syrjänen<br />

OAJ-YSI<br />

Susanne Wickström<br />

LTOL<br />

Ulla-Maria Åstrand<br />

OAJ-YSI<br />

Ala-Vallintie 524<br />

61600 Jalasjärvi<br />

Länsitie 2<br />

63500 Lehtimäki<br />

Vennäntie 5<br />

61500 Isokyrö<br />

Riskulankaari 13<br />

60220 Seinäjoki<br />

Pitkäkatu 54 A 2<br />

65100 Vaasa<br />

Putkitie 21<br />

63680 Hakojärvi<br />

Aapunkarintie 98<br />

68210 Marinkainen<br />

Riippavägen 60<br />

68410 Nedervetil<br />

Hovioikeudenp. 2 A 10<br />

65100 Vaasa<br />

Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Hämeenlinnank. 8 H 63<br />

65350 Vaasa<br />

Kulmatie 6 A<br />

62100 Lapua<br />

Pikkukotamäki 4<br />

65380 Vaasa<br />

Vuorenmaanrinne 21 A 1<br />

60220 Seinäjoki<br />

Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

Martantie 2<br />

61800 Kauhajoki<br />

Markusbackantie 113<br />

68410 Alaveteli<br />

050 492 1168<br />

paula.kotirinta(at)kurikka.fi<br />

040 559 4033<br />

lassema(at)suomi24.fi<br />

050 565 0864<br />

miia.raunio(at)vaasa.fi<br />

044 521 2996<br />

outi.pyykko(at)edu.kuortane.fi<br />

0400 454 312<br />

sirpa.kotamaki(at)uwasa.fi<br />

0400 772 558<br />

antti.hynonen(at)alavus.fi<br />

041 545 9202<br />

risto.haverinen(at)edu.kokkola.fi<br />

050 377 7188<br />

martin.ahlskog(at)pedersore.fi<br />

040 778 2394<br />

olli.autio(at)edu.vaasa.fi<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2907<br />

minna.herttua-niemi(at)vaasa.fi<br />

040 700 9899<br />

hanna_ikonen(at)hotmail.com<br />

050 355 3056<br />

jarmo.juupaluoma(at)edu.vaasa.fi<br />

040 577 9984<br />

kari.nieminen(at)seinajoki.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 354 9175<br />

jaakko.syrjanen(at)kauhajoki.fi<br />

044 780 9153<br />

susanne.wickstrom(at)kokkola.fi<br />

040 129 2096<br />

ullamaria.astrand(at)edu.kokkola.fi<br />

OAJ:n hallitus:<br />

Inger Damlin Låtnevägen 186<br />

66600 Vörå<br />

Matti Sippola Metsurinlenkki 16<br />

60200 Seinäjoki<br />

OAJ:n <strong>Pohjanmaan</strong><br />

aluetoimisto<br />

Kauppapuistikko 4 as 20<br />

65100 Vaasa<br />

045 804 2770<br />

inger.damlin(at)korsholm.fi<br />

040 755 2615<br />

matti.sippola(at)seinajoki.fi<br />

050 533 9949<br />

taina.saikkonen(at)netikka.fi<br />

www.oajpohjanmaa.fi<br />

39

40

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!