4/2011 - Yritysmaailma

More documents

Recommendations

Info

40 Kurrekodin kasvatusjohtaja Maarika Karjalainen muistuttaa, että vaikka kunnat ovat taloutensa kanssa tiukoilla, kannattaisi vähäisetkin rahat sijoittaa tulevaisuuteen ja nuoriin. ”Jo muutaman kuukauden, saati vuoden lykkäys hoidossa pidentää toipumista ja paluuta raiteille merkittävästi. Olemme kodinomainen yksikkö, jossa sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla on hyvä olla.” Kurrekodissa nuoret voivat olla joko pidempiaikaisessa tai lyhytkestoisessa sijoituksessa. ”Lähtökohtanamme on aina lapsen ja nuoren etu. Tavoittee- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä! Kurrekoti tarjoaa neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa ”Olemme parivetoinen pienryhmäkoti ja tarjoamme kodin 5-18 (21) -vuotiaalle nuorelle. Palveluumme kuuluvat sijoituspaikkojen lisäksi itsenäistyvät, jälkihuolto Kurrekodin yksiössä tai soluasunnossa sekä ADHD/neuropsykiatrinen valmennus. Kotikoulua nuoremme käyvät Kurrekodin tiloissa niin kauan, kunnes ovat valmiita kohtaamaan perusopetuksen arjen yleis- tai erityisopetuksessa.” namme on tukea kotia ja nuorta siten, että kodin ulkopuolinen sijoitusaika olisi mahdollisimman lyhyt”, Karjalainen kertoo. Yrittäjäpariskunnalla on yhteistä taivalta takanaan lähes 25 vuotta, ja tällä kokemuksella he voivat taata pysyvyyttä sekä arjessa selviytymisen taitoja myös Kurrekotiin sijoitetuille lapsille ja nuorille. ”Toiminnallamme tuemme ja ohjaamme nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta. Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä”, Karjalainen korostaa. ADHD/neuropsykiatrinen valmennus osana työtämme ”Edellytämme henkilökunnaltammeADHD/neuropsykiatrisen valmentajan tutkintoa. Sikäli jos sitä ei ole työhön tullessa, se hankitaan. Työotteemme on valmentava, ja jokaiselle Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle tehdään henkilökohtainen, tavoitteellinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on löytää yhdessä nuoren paras toimintakyky arjen tilanteisiin.” ”Hoidamme Etelä-Suomen alueella Valmennustaito ry:n jäsenistön asioita. Etsimme valmennettavalle sopivan valmentajan ja tarjoamme myös tarvittaessa valmentajalle tiloja valmennukseen”, Maarika Karjalainen valottaa. Erityisopetusta kotikoulussa Kurrekodin kotikoulussa voivat opiskella niin talon omat, kuin muualtakin tulevat lapset. ”Kotikoulumme oppilas- määrä vaihtelee tilanteiden ja nuortemme voinnin mukaan, tällä hetkellä kotikoulussamme ei opiskele kukaan. Olemme saaneet nuoremme koulukuntoisiksi siten, että he pystyvät osallistumaan yleis- tai erityisopetukseen Nastolan kunnan tarjoamissa kouluissa. Tilanne saattaa kuitenkin vaihtua nopeastikin lukuvuoden aikana. Olemme jatkuvassa valmiudessa tarjoamaan omille nuorillemme tarvittavaa tukea, lapsen edun mukaista tukea”, Karjalainen kertoo. Kotikoulussamme opetus painottuu itseohjautuvaan oppimiseen. Opiskelun turvaamiseen tarvittava tuki varmennetaan siten, että ryhmäkoko on pieni. Opetus ja arviointi tapahtuvat Nastolan kunnan opetussuunnitelman mukaisesti.” Täysi-ikäiselle nuorelle tilaa ja tukea jälkihuollon avulla Kun aika on kypsä nuoren ”omien siipien kokeiluun” jälkihuollon piirissä, Kurrekoti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden erilliseen yksiöön tai vaihtoehtoisesti kahden hengen soluasuntoon, jota kautta omaa elämää voi alkaa turvallisesti harjoitella Kurrekodin henkilökunnan tuella vielä kuitenkin saman katon alla. Kurrekodissa kasvatamme nuorta yksilöllisesti, päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh. 040 838 9791 Jarmo Karjalainen Puh. 0400 843 268 www.kurrekoti.fi www.valmennustaito.com
V. -99 perustettu 6-paikkainen Himaharjun perhekoti on nykyään kahdessa yksikössä toimiva 13-paikkainen kouluikäisille lapsille tarkoitettu lastensuojelulaitos. Himaharjun ja Elinantalon yksiköt sijaitsevat Harjun maatilalla 17 kilometrin päässä Kiuruveden taajamasta ja Lähteentien harjoitteluyksikkötaajamassa. Jälkihuoltoa varten Himaharjulla on tukiasuntoja Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Vaikka toiminta onkin lähes 13 vuoden aikana laajentunut ja Himaharjulla on laitosluvat, haluaa isäntäpariskunta puhua perhekodista. – Mielestämme kyseessä on perhekoti, kun laitoksen yhteydessä asuvat vakituiset ”vanhemmat”. Sillä on suuri merkitys siitä huolimatta, vaikka emme olekaan lasten käytettävissä 24/7. Pysyvien vanhempien läsnäolo luo turvaa, eheyttää toimintaa sekä edesauttaa pitkäjänteistä itsenäistyvän nuoren sekä perheen tukemista, Terttu ja Kari Röntynen vakuuttavat. Perheessä on neljä biologisesti omaa lasta, joista kaksi työskentelee ajoittain Himaharjussa. Isäntäperheen arkielämään liittyvät läheisesti luonto, eläimet, lukeminen ja musiikki. Terttu, toiminnanjohtaja ja perhekodin äiti on koulutukseltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja seksuaaliterapeutti sekä voimavara-ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Ennen perhekodin perustamista hän työskenteli mm. psykiatrian puolen eri yksiköissä sekä esimiehenä vanhustyössä. -Kokemukseni erilaisilla työkentillä on auttanut nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisessa ymmärtämisessä sekä myös henkilöstötyöskentelyssä. Karin, kasvatusjohtajan ja perhekodin isän aikaisempi päätyö oli maanviljely. Myös Kari on koulutukseltaan psykiatrian sairaanhoitaja ja lisää eväitä lastensuojelutyöhön Kari on hakenut kouluttautumalla perheterapeutiksi. Myös Kari työskenteli jonkin aikaa psykiatrian parissa ennen perhekodin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 41 Yhteisössä vastuut hoitamalla ja ihmisiksi olemalla kasvaa yhteiskunnan tasavertaiseksi jäseneksi perustamista. Perhekodin vanhemmat ovat olleet perustamassa valtakunnallista Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys LUJA ry:tä kehittämään perhekotien ja lastensuojelulaitosten toimintaa. - Suuri merkitys työssä jaksamiselle ovat omien lastemme tuki, pitkäaikaiset työntekijät sekä myös LUJA:laisilta kollegoiltamme saamamme apu ja kannustus. Mikäli joku näistä puuttuisi, emme tiedä millä sen korvaisi, Röntyset pohtivat. Ensin on opittava tekemään töitä ja elämään ihmisiksi Himaharjun toiminta on vuosien saatossa rakentunut paitsi yrittäjien niin myös pitkäaikaisten työntekijöiden persoonien kautta ja perustuu systeemiseen (=ihminen on elämänsä summa) ajatteluun sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeiseen arkeen. – Toimintaamme ohjaavat sosiaalipedagoginen viitekehys ja ennen kaikkea yhteisökasvatuksen periaatteet, kiteyttää Terttu. – Ei tämä ole mitään monimutkaista matematiikkaa, vaan sitä että pitää oppia hoitamaan vastuut ja elämään ihmisiksi näissä ympyröissä – suorittaa ikään kuin ajokortti – sitten voi lähteä suurempiin ympyröihin. Paitsi että arjen käytännöt ovat hioutuneet, niin myös timantit ovat löytyneet. Käytännössä tämä tarkoittaa koulun- käynnin tukemisen, perhetyön ja sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tulemista haastaviksi ja tärkeiksi osa-alueiksi. Psykiatrinen osaaminen on vahvaa ja lähikasvattajien rooli on vahvistumassa -Meillä puhutaan lähikasvattajista, ettei aikuinen-lapsi -suhteisiin muodostuisi liian omistavaa sävyä, toteaa Terttu. – Tämä on vaarana etenkin nyt, kun lähikasvattajien työnkuvaa on ja ollaan edelleen laajentamassa koskemaan myös perhetyötä. - Kasvattajien työnkuvan laajentaminen on lähtöisin heidän omasta halustaan. Esim. tieto siitä, mitä kotijaksolla oli tapahtunut, ei välttämättä aina saavuttanut lähikasvattajaa, kun vanhemmat olivat pääsääntöisesti yhteydessä meihin, muistelee Kari aikaisempia tilanteita. Kun lapsen kaikista asioista on vastuussa tietty ihminen, niin tiedonkulku paranee ja asiat pysyvät paremmin kasassa. – Tämä tietysti edellyttää, että kaikki yhteisön aikuiset ovat vilpittömän sitoutuneita työhönsä ja tietoisia yhteisistä toimintatavoista ja päämääristä, jatkaa Kari. Perhekodissa työskentelee 13 vakinaista sekä kolme ostopalveluna toimivaa ulkopuolista työntekijää. Työryhmässä korostuu psykiatrinen osaaminen (5) ja sen lisäksi on monenlaista osaamista rakennustyöstä opettajan ja bändityön asiantuntemukseen. Kaikilla kasvattajilla on sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus, mutta avustavina kasvattajina toimivat myös toimistohenkilö, keittäjä ja koulunkäyntiavustaja. Hevostoiminnasta monipuolista hyötyä asiakkaille Hevostoiminta sai alun perin alkunsa Marian (nuorin omista lapsista) ratsastusharrastuksen kautta. Maria valmistui juuri ratsastuksen ohjaajaksi. -Vuosien saatossa toimien sekä myös kollegojen kanssa tietoja vaihtaen hevostoimintaa on kehitetty ja nyt yksi työntekijöistämme on sosiaalipedagogisen hevostoiminnan perusteet -koulutuksessa. Tavoitteena on saada hevostoiminnalle viitekehys ja vakaa perusta, jonka avulla asiakkaiden sosiaalista kasvua ja hyvinvointia voidaan tukea. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta parhaimmillaan toteutuessaan auttaa asiakkaita oppimaan ja kokemaan vuorovaikutusta, osallisuutta ja osallistumista, seikkailua, yhteistoimintaa, vastuunkantoa, kokemusten jakamista. – Hevosissa piilee valtava potentiaali kasvun välineenä. Tallitoiminta jo sinänsä vie ihmisen eri ympäristöön, jossa rauhoitutaan ja tehdään hevosten hyväksi jotain - eli opetellaan tekemään hyviä asioita toisten hyväksi. -Röntysen mielestä paljon perustuu siihen, että hevosta on mahdotonta hallita muutoin, kuin menemällä sen pään sisälle, yrittämällä ajatella ja tuntea niin kuin hevonen – se vaatii suurta keskittymistä. -Mieleeni tulee tilanne, jolloin ohjaaja oivalsi hevostoiminnan monipuoliset ja yksilöä palvelevat mahdollisuudet. Lapsi oli väsynyt ja levoton tallitunnille mennessään. Ohjaaja laittoi lapsen lepäämään hevosen selkään ja lapsi keskittyi kuuntelemaan hevosen hengitystä ja aisti sen reaktiot. Levottomuus oli tunnin jälkeen poissa ja takana oli onnistunut tallitunti. - Lapsi saa itse vaikuttaa siihen, mitä tallitunnilla tehdään; joskus se on hevosten tunnetilojen seurantaa tai hoitoa, mutta usein halutaan mennä ratsastamaan tai ajamaan, kertoo toiminnanjohtaja Terttu Röntynen. Erityisopetuksen yksikkö pihapiirissä -Tällä hetkellä meille sijoi- DDP Vuorovaikutteisen kehityspsykoterapia, DDP, on tarkoitettu niille terapeuteille ja terapiatyötä tekeville, jotka työskentelevät eri konteksteissa traumaperäisistä kiintymyshäiriöistä ja kompleksisista ihmissuhdetraumoista kärsivien lasten ja nuorten parissa. DDP on lyhenne Dr. Daniel Hughesin kehittämästä Dyadic Developmental Psychotherapy´sta. Hän kehitti DDPn traumaperäisten kiintymyshäiriöiden hoitamiseen, koska perinteiset terapiamenetelmät olivat varsin tehottomia. DDP pureutuu häiriön ytimeen, vaurioituneeseen kiintymysmalliin, joka estää uusien parantavien ihmissuhteiden tervehdyttävää vaikutusta. Siksi DDP kohdistuu kiintymysparikkiin, lapseen ja häntä hoitavaan aikuiseen/hoitaviin aikuisiin, jotta vääristyneet vuorovaikutusmallit voitaisiin korjata parantavissa tunnesuhteissa. Hoitavat aikuiset ovat aina avainasemassa ja siksi heidän terapeuttisia valmiuksiaan täytyy lisätä koska arki täytyy saada kuntouttavaksi. tettujen lasten opetustilanne on erinomainen, sillä pihapiirissämme toimii Kiuruveden kunnan erityisopetusyksikkö, jossa on kuusi oppilasta. Tarvittaessa luokka toimii myös ns. ”time out” –paikkana, Röntynen toteaa. Kunnan palkkaama opettaja on ehdoton edellytys kouluyksikön toiminnalle, sillä ilman OPM:n myöntämää opetusoikeutta omaavan yksikön hallinnointia opettajalla ei ole numeronanto-oikeutta. Kunta maksaa tässä kyseisessä mallissa palkan ja saa näin ollen myös valtionosuudet ja voi hakea sen ylittävältä osin korvauksia sijoittavien kuntien opetustoimilta. Vuorovaikutuksen taidot ovat tärkein arjen työväline -Kokemukset DDP-menetelmän käytöstä ovat olleet ainoastaan positiivisia. Tutustuin siihen neljä vuotta sitten Tampereella. Malli ei ole mukana pelkästään kodin arjessa, vaan myös terapiassa, Röntynen toteaa. Mentelmässä on Röntysen mukaan joitain samoja elementtejä kuin Theraplay-menetelmässäkin. DDP terapiassa käymme läpi arjen tilanteita - ei syyllistäen lasta eikä aikuista. Mietitään miten aikuinen tai lapsi olisi voinut toimia toisin, jotta lopputulos olisi ollut molemmille mukavampi. -Myös aikuisten kanssa käydään purkutilanteita tarvittaessa. Ajatteleva mieli, valtataistelun välttäminen ja tunteiden pohdinta liittyvät kaikkeen toimintaan. Silloin kun vastakkainasettelua ja valtataistelua ei tule, on lapsen myös helpompi hyväksyä säännöt ja rajat. -Esimerkiksi kysymykseen: "Saanko uuden auton?", vastaus voisi olla: "Kyllä toki, mietitään vaan ensin miten saadaan rahat?" Kaikkiin kysymyksiin voidaan siis vastata sanalla kyllä, jolloin vältytään tyrmäysmallilta: "Ei käy, älä edes ota asiaa puheeksi” tai mentäessä huoneeseen, jossa lapsi on purkanut aggressiivisuuttaan tavaroihinsa, kommentti voisi olla (rauhallisella äänellä) -Minusta näyttää, että olet jostain syystä tosi vihainen, haluatko kertoa minulle miksi – eikä provosoida tilannetta esim. huutamalla. Aggressiiviset tilanteet ovat vähentyneet Röntysten mukaan menetelmän käyttöönoton jälkeen. -Menetelmän opettelu – niin onnistumiset kuin epäonnistumisten syiden pohtiminenkin – tekevät työstä mielenkiintoista, Röntyset vakuuttavat. Estetiikalla ehdottomastiterapeuttinen vaikutus Himaharju sijaitsee luonnonkauniilla paikalla metsien ja peltojen keskellä ja on jo sinällään viihtyisä ja virikkeitä herättävä. Lisäksi kauneuteen ja viihtyvyyteen satsataan vuosittain palkkaamalla kesäksi osa-aikainen puutarhatyöntekijä. – Esteettinen ympäristö on ehdottomasti lasta kunnioittava, rauhoittava ja sitä kautta kuntouttava elementti ja siksi myös sisätilojen suunnittelussa tärkeitä ovat olleet tilavuus, viihtyvyys ja värit. Yhteystiedot: Himaharju Oy Harjuntie 40 74840 Koppeloharju Puhelinnumerot; kasvattajat / nuoret; päätalo ja toimisto (tyttöjen yksikkö) 017-759216 tai 050-9190 139 Elinantalo (poikien yksikkö) 045-1247 622 Kari 050-322 5258 Terttu 050-342 0730 sähköposti: terttu.rontunen@ himaharju.fi
Page 1 and 2: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Etelä-,
Page 3 and 4: -On jossain määrin yllättävää
Page 5 and 6: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 saamme a
Page 7 and 8: Työväen Akatemia on yleissivistä
Page 9 and 10: Taitotuote valmistaa portaat mielik
Page 11 and 12: Hyvinvointi on olemassa niin työss
Page 13 and 14: Kevama Oy on osakeyhtiömuotoinenty
Page 15 and 16: Rakennusten perustukset ja kellarit
Page 17 and 18: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Rautais
Page 19 and 20: ”Vahvalla aikuiskoulutusorganisaa
Page 21 and 22: Valteri on Opetushallituksen alaine
Page 23 and 24: Ihmisen elinkaaren pidentyessä yh
Page 25 and 26: Pyhäsalmella sijaitseva Aurinkoran
Page 27 and 28: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27 Asumisp
Page 29 and 30: Mielenterveyskuntoutus turvaa miele
Page 31 and 32: Hoivakymppi Oy on kahdeksan suomala
Page 33 and 34: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33 Etelä-
Page 35 and 36: Kajaanin Arvolakoti ry tuottaa ymp
Page 37 and 38: Vanhustyön vastuunkantajat kansall
Page 39: Seniortek Oy tarjoaa monipuolisia,
Page 43 and 44: OIVA Riihi Oy on toiminut 10 vuotta

4/2011 - Yritysmaailma

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?