4/2011 - Yritysmaailma

More documents

Recommendations

Info

42 Pohjois-Savon lastensuojelunkehittämisyksikkö, hallinnoijana Liikelaitos Siiliset – peruspalvelukeskus ja Siilinjärven kunta on käynnistänyt Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä tuella Perhehoitoverkosto kantaa -hankkeen Pohjois-Savon alueella 16.3.2011 – 31.7.2012. Hankkeella vahvistetaan lastensuojelun perhehoidonhenkilöstövoimavaroja Pohjois-Savossa. Hanke rahoitetaan ESR– avustuksella sekä Pohjois-Savonlastensuojelun kehittämisyksikön kuntien maksuosuuksin. Hanke on erittäin ajankohtainen, siinä kehitetään uutta toimintamallia perhehoidon vahvistamiseen perhehoidon lainsäädännön uudistuessa. Eduskunnan helmikuussa 2011 hyväksymä ja vuoden 2012 alusta käytäntöön vietävä lastensuojelulain 50§ muutos nostaa perhehoidon ensisijaiseksi lastensuojelun sijaishuollon muodoksi. Samalla eduskunta on hyväksynyt perhehoitajalakiin pykälämuutoksia, joilla on tarkoitus varmistaa laadukkaan perhehoidon edellytyksiä. Elokuulta 2011 voimaan tulleella perhehoitolain 6a§: n muutoksella on tarkoitus turvata vaativaa lastensuojelun perhehoitoa toteuttaville oikeus vapaan toteutumiseen. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhehoitoverkosto kantaa ja tukee Pohjois-Savossa Kohderyhmänä tukija sijaisvanhemmat Hankkeen kohderyhmänä ovat lastensuojelun tukija sijaisvanhemmat, jotka toimeksiantosopimussuhteisina perhehoitajina tarjoavat ympärivuorokautista lyhytaikaista tukiperhehoitoa tai pidempikestoista perhehoitoa lapsille ja nuorille yksityiskodeissaan. Välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien lastensuojelun sekä kunnallisten ja yksityisten ammatillisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten henkilöstö. Hankkeen tavoitteena on selvittää perheiden luontaisten verkostojen mahdollisuudet edistää perhehoitajien jaksamista ja kehittää tukija sijaisperheiden seudullisia verkostoja sekä virkistystoimintaa edistämään perheiden ja lasten hyvinvointia. Lisäksi pyritään edistämään perheiden hyvinvointia, turvallisuutta ja valmiuksia toimia yllättävissä vaaratilanteissa sekä luoda vertaishoitorinkejä alueella toimivista tukija sijaisperheistä. Hankkeessa suunnitellaan ja käynnistetään lomitusjärjestelmää yhteistyössä kuntien lastensuojelun työntekijöiden, perheiden sekä lastensuojelulaitosten kanssa siten, että perhehoitajien oikeus vapaaseen voi toteutua. Lisäksi tavoitteena on koota eri osapuolien kokemuksia lomitusjärjestelmän toimivuudesta. Seudulliset ja perhekohtaiset tarpeet Hankkeessa kartoitetaan seudulliset ja perhekohtaiset tarpeet perhehoitajien vapaan järjestämiseen. Luontaisten Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön henkilöstö vasemmalta ylhäältä alkaen Tuija Raitanen, Sirkka Huusko, Teemu Kirjavainen Tarja Pitkänen ja Marjut Voutilainen Kuva Hanna Holopainen. verkostojen mahdollisuudet vapaan järjestämisessä selvitetään ja lapselle hoitopaikkaa tarvitsevista perhehoitoperheistä sekä hoitoa tarjoavista tukiperheistä kootaan vertaishoitorinkejä. Hankkeessa kehitetään seudullista ankkurilaitostoimintaa hoidon, konsultoinnin, tuen ja kokoontumispaikan tarjoajana. Alueelle organisoidaan lomitusta kiertävän lomittajan avulla sekä viritetään tukija sijaisperheiden virkistystoimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa järjestetään kodin yllättävien vaaratilanteiden ennakointikoulutusta sekä vakuutusturvavuoropuhelua. Perhehoitoverkoston toiminnan vahvistamiseksi järjestetään koulutuksia, konsultaatiota ja työnohjausta toimijoille. Palautteita ja kokemuksia kootaan koko kehittämistyön ajan. Syntyvät toimintamallit kuvataan, raportoidaan ja toimintamallien juurruttaminen varmistetaan hankkeen päättyessä. Perhehoitajat ovat koko hankkeen ajan kehittämistyön keskeisiä ja aktiivisia toimijoita. Kehittämishanke toteutetaan kehittämisdialogissa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen vaiheista sekä tuloksista tiedotetaan alan asiantuntijoille ja päätöksentekijöille. Kehittämishankkeen odotetaan kohentavan lastensuojelun perhehoitajien elämänlaatua, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Perhehoitajien sitoutumisen lastensuojelun pitkäjänteiseen toteutukseen toivotaan vahvistuvan ja heidän valmiutensa toimia yllättävissä vaaratilanteissa paranevan. Kehittämistyön vaikutuksesta odotetaan sijaisvanhempien sekä sijoitettujen lasten ja nuorten elämänlaadun paranevan; perheessä hyvän lapsuuden kokeneilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa yhteiskunnan vastuullisiksi jäseniksi. Hankkeen vaikutuksesta perhehoidon laadun ja määrän odotetaan vahvistuvan Pohjois- Savossa. Kehittämishankkeen tuloksena organisoidu perhehoitajien vapaan järjestämisen toimintamallin toivotaan jäävän käyttöön alueelle ja mallin POHJOIS-SAVON LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön tavoitteena on tuottaa ja kehittää lastensuojelulain mukaisia palveluja alueen lasten ja perheiden tarpeisiin. Kehittämisyksikön toiminnassa on mukana 15 Pohjois-Savon kuntaa, jotka kuntaosuuksin mahdollistavat alueelliset palvelut ja kehittämistoiminnan. Väestöpohja on 109 000 asukasta. Yksikkö toimii yhteistyössä kuntien lapsi- ja perhepalveluiden sekä alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa. PALVELUKESKUSTOIMINTA: • Sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, valinta ja tuki • Sijaishuollon hoitopaikkojen päivitys • Lapsen tarpeiden mukaisen sijoituspaikan etsiminen • Vertaistukiryhmien kokoaminen lapsille, vanhemmille sekä tukija sijaisperheille • Lastensuojelun arkityötä tukeva koulutus ja konsultaatio KEHITTÄMISTOIMINTA: Sosiaali- ja terveysministeriö tukee KATSE LAPSEEN – hanketta osana Itä- ja Keski-Suomen lapset ja perheet II Kaste -hanketta. PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA -hanke rahoitetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä Es-ravustuksella sekä Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnassa mukana olevien kuntien maksuosuuksilla. Lasten ja perheiden hyvinvointi palveluiden kehittämishanke Itä- ja Keski-Suomessa olevan hyödynnettävissä valtakunnallisestikin. Hankkeen esiselvityksenä on valmistunut Savonia AMK:n opiskelijoiden opinnäytetyö ”Tärkein jaksamisen tuki on varmistettu vapaa” Teksti: Tarja Pitkänen, projektipäällikkö ja Marjut Voutilainen, projektisuunnittelija Perhehoitoverkosto kantaa -hanke Lisätietoja antavat projektipäällikkö Tarja Pitkänen puh. 044 740 1991 ja projektisuunnittelija Marjut Voutilainen puh. 044 740 1994 LAPSET JA PERHEET II – KASTE- hanke Tavoitteet: • Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitetään vastaamaan tarpeisiin joustavasti ja vaikuttavasti. Palveluiden kehittämisessä painotetaan lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä varhaista puuttumista ja tukemista. Palvelujärjestelmää kehitetään siten, ett ä monniammatillinen ja laaja-alainen yhteistyö toteutuu yli organisaatiorajojen. • Erityisesti huomioidaan palvelujen nivelkohdat. Työntekijöiden osaamista vahvistetaan varmistamaan palveluiden oikeaaikaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. • Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään palvelujärjestelmässä. Katse lapseen II–osahankkeen tavoitteet: • Vaativan perhehoidon vahvistaminen ja vakiinnuttaminen • Perhehoidon pysyvyyttä tukevien asiantuntija- ja konsultaatiopalveluiden juurruttaminen • Kumppanuusverkostojen yhteistoiminnan vahvistaminen Tuloksena: • Lastensuojelun perhehoidon alueellinen tukipaletti PERHEHOITOVERKOSTO KANTAA – hanke lastensuojelun perhehoidon henkilöstövoimavarojen vahvistamiseen Pohjois- Savossa Tavoitteet: • Selvittää perheiden luontaisten verkostojen mahdollisuudet edistää perhehoitajien jaksamista • Kehittää tukija sijaisperheiden seudullisia verkostoja sekä virkistystoimintaa edistämään perheiden ja lasten hyvinvointia • Edistää perheiden hyvinvointi a, turvallisuutta ja valmiuksia toimia yllättävissä vaaratilanteissa • Luoda vertaishoitorinkejä alueella toimivista tukija sijaisperheistä • Suunnitella ja käynnistää lomitusjärjestelmää yhteistyössä kuntien lastensuojelun työntekijöiden, perheiden sekä lastensuojelulaitosten kanssa siten, että perhehoitajien oikeus vapaaseen voi toteutua • Koota eri osapuolien kokemuksia lomitusjärjestelmän toimivuudesta Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta seurataan, arvioidaan ja tutkitaan yhteistyössä yliopistojen ja oppilaitosten kanssa. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toiminnasta löytyy lisätietoa osoitteesta: www.pslastensuojelu.fi
OIVA Riihi Oy on toiminut 10 vuotta lastensuojelu - ja mielenterveysasiakkaiden ja perheiden tukena tarjoamalla psykiatrisia, sosiaalisia ja ammatillisia kuntoutus-, asumis-, ja ohjauspalveluja. -Toimimme myös työnhakijoiden ja opiskelijoiden apuna tarjoamalla ohjauspalveluita. Neljä yksikköämme sijaitsevat Kuopiossa ja Iisalmessa, lisäksi teemme jalkautuvaa työtä Pohjois-Savon alueella. Ammattitaidon takaa 50 sosiaali- ja terveydenhuollon, psykiatrisen kuntoutuksen, työhönvalmennuksen,erityisopetuksen ja alaamme liittyvän kouluttamisen osaajaa, toimitusjohtaja Merja Huttunen kertoo. -Vaikka meillä Oivassa on paljon ammatillista osaamista sekä hoidollista ammattitaitoa, ei meillä ”hukuta” ammatillisiin ja terapeuttisiin menetelmiin. Meillä myös leikitään, ihan tavallisia leikkejä. Ulkona lamppusta ja piilosta, pallopelejä ja hippasta. Meillä on rakennettu kummituslinnaa ja tehty rosvopaistia. Juhlapyhiä vietetään meillä ihan niin kuin kotona konsanaan. Haastetta riittääkin yhteisöllisyyden ja lapsen/nuoren psyykkisen ja/tai sosiaalisen problematiikan työstämiseen arkielämän hoito- ja kasvatusprosessissa, Huttunen määrittelee. Perhe- ja verkostotyö on keskeinen osa kuntoutusprosessia -Nuorten yksiköissä kuntoutus työtämme ohjaa aito välittäminen, kuntoutusjohtaja Elisa Karvonen korostaa. Kuntoutujalle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan, hänen perheensä sekä muun verkoston kanssa. Nuorelle räätälöidään yksilöllinen opetussuunnitelma yhdessä oppilaitosten kanssa. Opetusta järjestetään tarvittaessa myös kuntoutuskodissa. Lastenkodin yhteydessä Iisalmessa on tilat kotiopetusta varten. Kotiopetuksessa on kaksi työntekijää, joilla on vuosien kokemus opetustyöstä erityislasten kanssa. Oppivelvollisuuden suorittaneille kuntoutujille laaditaan yksilölliset ammatilliset suunnitelmat, joita tuetaan esimerkiksi työharjoitteluiden kautta. Kuntoutusjakso tähtää nuoren kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen. Tavoitteena on tukea nuorta iänmukaisten kehitystehtävien käynnistämisessä ja työstämisessä. Kuntoutustavoitteet jakautuvat psyykki- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 43 OIVA Riihi Oy - Oivalluksia elämään seen jaksamiseen, sosiaalisiin suhteisiin, ammatillisiin ja opiskeluun liittyviin tavoitteisiin. Yhtä tärkeitä tavoitteita ovat arkiaskareisiin ja jokapäiväisiin toimiin, asiointiin ja harrastuksiin, sekä muihin itsenäiseen selviytymiseen liittyvät tavoitteet, Elisa Karvonen määrittelee. Lastenkodin arjessa jaksava aikuinen välittää aidosti -Kehityksen ja kasvun kannalta tärkeitä ovat pysyvät ihmissuhteet, pitkäjänteisyys, ennakoitavuus ja toistuvat päivä- ja viikkorytmit. Haluamme taata lapselle lämpimän kodin ilmapiirin ja jaksavan aikuisen turvallisen hoivan. Kodin arkielämä perustuu tavallisen kodin arkeen, jossa kuitenkin työntekijöiden ammattitaidolla on ratkaiseva merkitys lapsen kasvun ja kehityksen oikealle ja hyvälle etenemiselle, Merja Huttunen kuvailee Lasten Koti Oivan toimintaa. -Keskeisiä menetelmiä Lasten Koti OIVAssa ovat yksilöllinen hoito- ja kasvatuskohtaaminen, perhe- ja verkostotyö sekä erilaiset toiminnalliset ja terapeuttiset menetelmät, Huttunen jatkaa. OIVA Alku- tutkimusjakuntoutuspalvelua lapselle ja perheelle kotiin -OIVA Alku on tarkoitettu edistämään psyykkisissä ja sosiaalisissa vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten, sekä heidän perheidensä mahdollisuuksia tasavertaiseen ja hyvään elämään. Tutkimus- ja kuntoutustyö tehdään lapsen, nuoren ja perheen kotona ja luontaisessa kasvuympäristössä. Perhe saa välittömän, joustavan ja yksilöllisen tuen. OIVA Alussa yhdistyvät psykiatrinen, psykologinen sekä sosiaalityön tutkimus. OIVA Alku sisältää myös erityisopettajan palvelut. OIVA Alku palveluun hakeudutaan oman kunnan sosiaali- tai terveyspalveluiden kautta, Elisa Karvonen selvittää. Työelämäpalvelut - työnhakijan mahdollisuus edistää työelämään sijoittumista -Työelämäpalvelut on suunnattu työhallinnon työnhakijaja opiskelija-asiakkaille sekä vakuutusyhtiön kuntoutusasiakkaille. Palvelu toteutetaan yksilöohjauksena, yhdessä sovittuina ohjaustapaamisina. Asiakasta tuetaan työelämään uudelleen kiinnittymisessä tai opintojen etenemisessä ja opiskelun nivoutumista työelämään, Karvonen kertoo. 3.OIVA –Tuki, työelämään suuntautuvalle nuorelle -OIVA-Tuki on avopalveluna toteutuva itsenäisen elämänhallinnan ja ammatillisen etenemisen tukijakso. OIVA -Tuki edistää psyykkisissä ja sosiaalisissa sekä ammatillisen etenemisen haasteellisissa tilanteissa olevien nuorten mahdollisuuksia siirtyä tuetusti kohti opiskelua ja työelämää. Nuori saa välittömän, joustavan ja yksilöllisen ohjauksen arjen haasteisiin ja ammatillisen etenemisen toteuttamiseen, Karvonen kertoo. - OIVA -Tuki –palvelussa yhdistyy sosiaalisen ja psyykkisen kuntoutumisen tarpeiden selvittely ja asiakkaan konkreettinen saattaminen tarpeenmukaisten tukien/palveluiden piiriin esim. julkisiin palveluihin tai hoidon käynnistäminen. Samanaikaisesti ohjauksessa selvitetään ja haetaan soveltuvan ammatillisen etenemisen vaihtoehtoja. Siirtyminen opintoihin, työelämään tai muihin työllistymistä edistäviin jatkosuunnitelmiin toteutetaan tuetusti (esim. koulutuskokeilu, työkokeilu, työharjoittelu, opis- Kalaretkellä kelu, palkkatyö).OIVA Tukipalvelu on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden elämänhallinnan tukemisen ja ammatillisen etenemisen tilanteisiin, Karvonen toteaa. OIVA Avotuki - Avokuntoutus toteutuu kuntoutusjakson jälkeen jälkihuoltona tai terveydenhuollon palveluna -Suunnittelu tehdään hyvissä ajoin kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson lähestyessä suunniteltua loppuaan, työryhmä arvioi tiimissä avokuntoutuksen tarvetta ja laatii yhdessä asiakkaan ja tämän perheen kanssa alustavan suunnitelman. Sosiaaliasioista vastaava on yhteydessä sosiaalitoimeen / terveystoimeen. Asiakassuun- POHJOIS-SAVON LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ etsii leikki-, koulu- ja nuoruusikäisille lapsille TUKI- JA SIJAISPERHEITÄ Voisiko Sinun perheesi tarjota turvallisen kodin? Ota yhteyttä, kerromme lisää. sosiaalityöntekijä Sirkka Huusko p. 044 740 1992 johtava sosiaalityöntekijä Tarja Pitkänen p. 044 740 1991 s-posti : etunimi.sukunimi@siilinjarvi.� www.pslastensuojelu.� nitelmapalaverissa / muussa vastaavassa kokouksessa sovitaan avokuntoutuksen järjestelyistä. Asiakkaan / asiakkaan perheen kanssa laadittu alustava suunnitelma avokuntoutuksen toteutumisesta tarkennetaan ja sovitaan tapaamisista ja aikatauluista. Kuntoutuksen aikana asiakkaan oma ohjaaja jatkaa työskentelyä OIVA Avotuen työntekijän kanssa. Myös muu työryhmä on mukana niin aloittamisessa kuin kuntoutuksen järjestämisessäkin. Asiakas säilyy asiakastietojärjestelmässä, jonne laaditaan merkinnät käynneistä. Kuntoutussuunnitelmaa tarkennetaan avokuntoutuksen osalta. Sovitaan myös tarvittavat palaverit verkoston kanssa. Tiimit aikataulutetaan työryhmään hyvissä ajoin. Tapaamiset toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaan yksikössä, asiakkaan kotona, asioinnin tukena, koulussa jne. Myös palavereihin osallistutaan. Perhettä / muuta verkostoa tavataan suunnitelman mukaisesti, Merja Huttunen kuvailee avokuntoutusta. OIVA Tieto yksiköstä on saatavilla psykologi-, terapiajatyönohjauspalveluita nopeasti, ilman pitkitä odotusaikoja -Asiakaslähtöisesti voimme tarjota palveluitamme myös ilta-aikaan. Palvelualueemme lämpöä hellyytt ä syliä rajoja on Pohjois-Savo. Psykologin tutkimukset nuorille ja aikuisille kattaa kognition, persoonallisuuden ja / tai muu rajatulla kysymysasettelulla määritellyn erityistutkimuksen liittyen esimerkiksi muistiin, työkykyyn tai kuntoutumisedellytysten arvioon. Tutkimus sisältää 1-3 käyntiä, joiden perusteella tehdään lausunto, Elisa Karvonen kertoo. -Psykologin tutkimus lapsille kattaa kognitiivisen kyvykkyyden kehitystason arvion sisältäen opiskeluun ja sosiaaliseen ikätasoiseen kehitykseen ja suoriutumiseen liittyvien tekijöiden arvion. Neuropsykologinen tutkimus tehdään nuorille ja aikuisille neuropsykologisten erityishäiriöiden selvittelemiseksi. Psykoterapia ja muita terapiapalvelujamme ovat mm. Yksilöterapia, Perheterapia, Pariterapia ja Seksuaaliterapia. Lisäksi meillä on työnohjausta, Laadunhallinnan ohjausta sekä AVEKKI toimintatapamalliohjausta väkivaltaisen ja aggressiivisen henkilön kohtaamiseen, Merja Huttunen selvittää. Yhteystiedot: Oiva Riihi Oy Merja Huttunen toimitusjohtaja puh. 040 703 7442 Elisa Karvonen kuntoutusjohtaja puh. 040 866 8213 www.oivariihi.fi iloa turvaa kiintymystä Löytyisikö minulle koti? kannustusta tukea rohkaisua
Page 1 and 2: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Etelä-,
Page 3 and 4: -On jossain määrin yllättävää
Page 5 and 6: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 saamme a
Page 7 and 8: Työväen Akatemia on yleissivistä
Page 9 and 10: Taitotuote valmistaa portaat mielik
Page 11 and 12: Hyvinvointi on olemassa niin työss
Page 13 and 14: Kevama Oy on osakeyhtiömuotoinenty
Page 15 and 16: Rakennusten perustukset ja kellarit
Page 17 and 18: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Rautais
Page 19 and 20: ”Vahvalla aikuiskoulutusorganisaa
Page 21 and 22: Valteri on Opetushallituksen alaine
Page 23 and 24: Ihmisen elinkaaren pidentyessä yh
Page 25 and 26: Pyhäsalmella sijaitseva Aurinkoran
Page 27 and 28: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 27 Asumisp
Page 29 and 30: Mielenterveyskuntoutus turvaa miele
Page 31 and 32: Hoivakymppi Oy on kahdeksan suomala
Page 33 and 34: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 33 Etelä-
Page 35 and 36: Kajaanin Arvolakoti ry tuottaa ymp
Page 37 and 38: Vanhustyön vastuunkantajat kansall
Page 39 and 40: Seniortek Oy tarjoaa monipuolisia,
Page 41: V. -99 perustettu 6-paikkainen Hima

4/2011 - Yritysmaailma

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?