01.05.2013 Views

Yhdessä lasten kanssa.indd

Yhdessä lasten kanssa.indd

Yhdessä lasten kanssa.indd

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

valitsevat töitään kansioon, voivat viedä kansion<br />

kotikäynnille halutessaan, hakevat itse hyllystä ja<br />

vievät takaisin, kun haluavat.<br />

Aikuiset ohjaavat lasta kansion tekemisessä ikä<br />

– taitotason mukaan. Aikuinen ei tee lapsen puolesta<br />

silloin, kun lapsi itse osaa. Lapselle annetaan<br />

aikaa kansion tekoon. Aikuinen katselee kansiota<br />

lapsen <strong>kanssa</strong> yhdessä. Kansio on lapsen oma,<br />

ulkopuoliset kysyvät luvan kansion katseluun tai<br />

hoitaja kysyy luvan lapselta etukäteen. Aikuinen<br />

kirjaa lainausmerkkeihin lapsen omat jutut ja laittaa<br />

ajankohdan valokuviin. Tekstiä lisätään tarvittaessa.<br />

Aikuinen huolehtii, että jokaisen lapsen<br />

<strong>kanssa</strong> käydään rauhassa kansiota läpi vähintään<br />

neljä kertaa vuodessa. Lapsi kertoo lahoamistutkimuksesta<br />

omassa kansiossa:<br />

Tontut tekee lahjoja. Ne yöllä vie aina<br />

lahjoja jouluna. Ne nappaavat kirjeet.<br />

Siel on kaks joulupukkia. Siel on monta<br />

tontuu ja sit yks ihan rakettitonttu.<br />

Rakettitonttu lähti kuuhun. Siellä asuu<br />

kaksi kodiakinkarhua ja siellä asuu<br />

leppäkerttu ja kissa. Siel on myös tonttuvuori.<br />

Siellä asuu joulupukki ja yks<br />

tonttu ja jonka takana on kodiakinkarhu<br />

ja yksi kissa. Siellä asuu myös yksi pikkutonttu,<br />

tuo pikkukäpynen: Siellä asuu<br />

yksi leppäkerttu ja siellä on kaksi jotakin<br />

katkenneita jotain puun osia. Ja kaksi<br />

kääpää, ja yksi lehti ja yksi kaarnanpalanen,<br />

eiku tuohen….<br />

40 Mannerheimin Lastensuojeluliitto<br />

Tuula Stenius<br />

2. Lasten oma kerho<br />

– Tuula Stenius kertoo kerhokokeilun<br />

vaiheista<br />

Keväällä 2003 lähdin innokkaana kokeilemaan,<br />

minkälainen olisi kerran viikossa iltaisin kokoontuva<br />

Lasten oma kerho, jonka lapset suunnittelisivat<br />

mahdollisimman paljon itse. Kerhoon<br />

ilmoittautui seitsemän lasta, joista kaikki olivat 3 -<br />

6-vuotiaita tyttöjä. Ryhmässä oli kolmen perheen<br />

lapsia. Sovimme etukäteen kahdeksan kerhokertaa<br />

keskiviikkoisin 18.00–20.00.<br />

Etukäteen päätin, että käytän sadutusmenetelmää,<br />

pyrin kuuntelemaan lapsia ja sen pohjalta junailen<br />

toimintaa. Päätin tehdä koko prosessin ajan<br />

muistiinpanoja. Videoin myös joka kerta yhteisiä<br />

tapahtumia ja pari kertaa minulla oli ulkopuolinen<br />

kuvaaja mukana. Paikkana oli Helsingissä<br />

Kotinummen päiväkodin sali, jossa oli leikkinurkkaus<br />

ja musiikkivälineet. Olin koonnut kassillisen<br />

kaikenlaista tavaraa: käsinukkeja, joitakin piirustusvälineitä,<br />

jokaiselle omat<br />

vihkot, palloja, pyykkipoikia,<br />

huiveja, barbeja ja ritareita.<br />

Pelkäsin etukäteen, että<br />

lapset eivät keksi tekemistä<br />

tyhjässä salissa. Pelkoni osoittautui<br />

turhaksi.<br />

1. kerhokerta<br />

Lapset tulivat innokkaana. He tutkivat salia, ottivat<br />

palloja ja alkoivat heitellä niitä isoon pahvilaatikkoon.<br />

Pallo osui toista päähän. Sovimme sen<br />

seurauksena säännöt, jotka lapset itse ehdottivat.<br />

Pyysin lapset istumaan lattiatyynyille. Kaikki eivät<br />

halunneet tulla. Pyysin ottamaan parit ja otin<br />

itse pikku-Lauran. Lapset keksivät nimet pareille.<br />

Pareja oli helppo kutsua heti, sillä nimet jäivät nopeasti<br />

kaikkien mieleen. Pyysin lapsia kertomaan<br />

sadun, jonka he kertoivat innostuneesti. Ehdotin,<br />

että jättäisimme sen päiväkotiin ja pyytäisimme<br />

päiväkodin lapsia jatkamaan satua. Lapset innostuivat.<br />

Joku halusi piirtää myös satuun kuvan.<br />

Kun muumisatu oli valmis kysyin, mikä laitetaan<br />

meidän kerhon nimeksi sadun loppuun? Vanhin<br />

lapsista ehdotti: tyttökerho. Onko hyvä nimi, minä<br />

kysyin. Kaikki huusivat: joo! Lapset halusivat<br />

kokeilla soittimia ja soittelin kitaralla melodioita.<br />

Innostin keksimään sanoja. Ja niin syntyi laulu,<br />

johon vuoronperään joku sanoi lauseen ja lauloimme<br />

sen yksinkertaisella sävelellä soittimien<br />

rytmittämänä:

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!