Yhdessä lasten kanssa.indd
Yhdessä lasten kanssa.indd
Yhdessä lasten kanssa.indd
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen<br />
koululaiset ovat huippuosaajia. 30 maan joukossa<br />
oppilaat suoriutuivat poikkeuksellisen hyvin matematiikassa,<br />
lukemisessa ja luonnontieteissä (PISAtutkimus<br />
2004). Samaan aikaan nuoret viihtyvät<br />
erittäin huonosti koulussa Maailman terveysjärjestön,<br />
WHO:n tutkimuksen mukaan.<br />
Mitä huonommin ihminen viihtyy toimintaympäristössään,<br />
sitä enemmän ilmenee ongelmia,<br />
häiriöitä, motivoimattomuutta, turhautuneisuutta…<br />
Ihminen haluaa vaikuttaa itseään koskeviin<br />
asioihin. Saadessaan olla mukana päätöksenteossa<br />
ja ideoinnissa, tullessaan vakavasti otetuksi<br />
ihminen innostuu ja tuntee olevansa aidosti osallinen.<br />
Lasten oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin<br />
onkin kirjattu niin YK:n lapsen oikeuksien<br />
sopimukseen (1989) kuin Suomen perustuslakiin<br />
(2000).<br />
Mitä on todellinen osallisuus?<br />
Lapsen näkökulma voidaan huomioida yhteiskunnallisessa<br />
ja paikallisessa päätöksenteossa. Silloin<br />
pitää ottaa selvää, miten lapset ajattelevat, mikä on<br />
heidän elämässään tärkeää ja minkälaisia ideoita<br />
heillä on. Tarvitaan toimintamuotoja, jotka perustuvat<br />
lapsille ominaisiin tapoihin toimia. Lapset ja<br />
nuoret voivat myös itse vaikuttaa yhteiskunnalliseen<br />
päätöksentekoon tekemällä aloitteita ja suunnitelmia.<br />
Muutaman viime vuoden aikana onkin<br />
perustettu erilaisia <strong>lasten</strong> ja nuorten parlamentteja,<br />
8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto<br />
I OSA<br />
TIE OSALLISUUTEEN<br />
Osallisuus yhdessä <strong>lasten</strong> <strong>kanssa</strong><br />
Tuula Stenius<br />
Liisa Karlsson<br />
jossa he voivat itse tuoda asioita esiin. Poliitikot ja<br />
päätöksentekijät ovat kohdanneet lapsia ja nuoria.<br />
On myös ryhdytty ottamaan huomioon <strong>lasten</strong><br />
tietoa ympäristön suunnittelussa ja kestävän kehityksen<br />
edistämisessä. Lapset ovat erityisasiantuntijoina<br />
olleet ideoimassa koulupihaa ja leikkipuistoa<br />
tai uutta päiväkotirakennusta ja turvallista koulutietä<br />
sekä kierrätystä. Eri alojen asiantuntijat ovat<br />
tavanneet lapset ja kuunnelleet heidän näkemyksiään.<br />
Lapsille ehkä tärkeintä osallisuutta on kuitenkin<br />
se, että he voivat vaikuttaa tässä ja nyt siihen<br />
elinpiiriin, jossa he kasvavat, leikkivät, keksivät,<br />
oppivat, nauttivat ja ponnistelevat. Silloin jokaisen<br />
aikuisen joka toimii <strong>lasten</strong> ja nuorten <strong>kanssa</strong> on<br />
syvennyttävä aiheeseen. Kehittämishankkeissa ja<br />
tutkimuksissa ovat aikuiset tuoneet esiin, että <strong>lasten</strong><br />
<strong>kanssa</strong> toimijoilla on käsityslukko, joka estää<br />
huomaamasta lapsen ajatuksia. Lukko on heidän<br />
mukaansa ensin avattava, uskallettava tarkastella<br />
toimintaa lapsen näkökulmasta ja todella pysähdyttävä<br />
pohtimaan, mitä on nähnyt ja kuullut lapsilta.<br />
Vasta sitten alkaa osallistava toiminta muotoutua.<br />
Osallisuus on tunne yksilössä; ihmisen itsensä<br />
täytyy kokea olevansa osallinen. Se on myös hyvin<br />
yhteisöllistä ja vastavuoroista. Sitä ei ole ilman<br />
toista ihmistä: ”minä haluan kuunnella sinua, sinä<br />
haluat kuunnella minua ja me toimimme yhdessä”.<br />
Osallisuus ei ole vain yksilön ja ryhmän tunne.<br />
Se näkyy aina konkreettisina tekoina, tapana<br />
toimia toisen <strong>kanssa</strong>.<br />
Osallisuus vaatii aina kuuntelua<br />
Toista voi kuunnella monin tavoin. Helposti vain<br />
kuulemme, mutta emme kuuntele aktiivisesti. Toisen<br />
kertomasta jäävät usein mieleen ne asiat, jotka<br />
kiinnostavat itseä tai tukevat omia ennakkokäsityksiämme.<br />
Mutta kuunnella voi myös vastavuoroisesti<br />
asettumalla toisen asemaan. Silloin ei enää<br />
kuule vain sitä, mitä ”minä haluan kuulla” vaan<br />
kuuntelee, mitä ”sinä haluat kertoa”. Korvat ovat<br />
ikään kuin päinvastaisessa asennossa, toista ihmistä<br />
kohti: ”Tuolla tavalla sinä ajattelet”, ”Tämän<br />
takia pidät tätä tärkeänä”.
Change language