Yhdessä lasten kanssa.indd
Yhdessä lasten kanssa.indd
Yhdessä lasten kanssa.indd
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>kanssa</strong> toimittaessa. Elämänkartta kuvaa nimenäkin<br />
hyvin sen oivallista mahdollisuutta antaa lapsen<br />
itsensä kuvata omaa arkeaan.<br />
Ajatuskartta<br />
Lasten ajatusten esille saamiseksi voi käyttää monia<br />
muitakin menetelmiä. Jokainen asiasta innostunut<br />
aikuinen voi kokeilla erilaisia tapoja ja<br />
löytää itselleen luontevimman tavan toimia <strong>lasten</strong><br />
<strong>kanssa</strong>. Elämänkarttaan verrattavissa oleva menetelmä<br />
on nk. Mind map -menetelmä. Mind map<br />
voidaan suomentaa käsitekartaksi tai miellekartaksi.<br />
Lasten <strong>kanssa</strong> työskenneltäessä voidaan puhua<br />
mielle- tai ajatuskartasta. Ajatuskarttaa käytettäessä<br />
paperiin yleensä kirjataan asia tai aihe, josta halutaan<br />
kuulla <strong>lasten</strong> ajatuksia, ideoita ja mielleyhtymiä.<br />
Ajatuskarttaa voi käyttää esimerkiksi koko<br />
lapsiryhmän <strong>kanssa</strong> niin, että aikuisella on suuri<br />
paperi, jonka keskellä teema tai aihe on. Aikuinen<br />
voi esimerkiksi kysyä: Kerro, mitä sinulle tulee<br />
mieleen auringosta. Aikuinen voi toimia kirjurina/<br />
piirtäjänä tai lapset voivat vuorollaan kirjata/piirtää<br />
omat ajatuksensa paperiin. Menetelmää voi<br />
myös käyttää pienryhmien <strong>kanssa</strong>. Pienryhmälle<br />
annetaan ainoastaan yksi yhteinen paperi, johon<br />
he voivat yhdessä piirtää tai kirjoittaa ajatuksensa.<br />
Pienryhmässä voidaan myös valita kirjuri, joka<br />
kirjaa koko ryhmän ideat ja ajatukset yhteiselle<br />
paperille. Kun kartta on valmis, aikuinen pyytää<br />
lapsia kertomaan syntyneistä ajatuksista. Tässä vaiheessa<br />
aikuisella on hyvä olla paperia ja kynä esillä,<br />
jotta hän voi kirjata <strong>lasten</strong> jutut ja ehdotukset<br />
ylös sanasta sanaan.<br />
<strong>Yhdessä</strong> <strong>lasten</strong> <strong>kanssa</strong> -osallisuusverkoston jäsen<br />
joensuulainen Minna Mölsä on myös halunnut<br />
50 Mannerheimin Lastensuojeluliitto<br />
Iltapäiväkerholaisen ottama valokuva<br />
löytää itselleen luontevan tavan haastatella iltapäiväkerhon<br />
lapsia. Osallisuusverkoston alueryhmässä<br />
oli syntynyt ajatus järjestää kerhoissa Lasten Päivä,<br />
jonka lapset saisivat itse suunnitella. Aikuisia kiinnosti,<br />
mitä lapset haluavat kerhossa tehdä. Minna<br />
kuvaa niitä ajatuksia, joita <strong>lasten</strong> mielipiteitten ja<br />
ajatusten esiin saaminen herätti:<br />
Ensin oli vaikea miettiä kuinka lähestyn<br />
lapsia. Lapsethan tuntevat minut Minnana,<br />
ja kun olen kerhossa muutenkin,<br />
ajattelin, etten saa heihin haluamaani<br />
kontaktia. Tuntui vaikealta mennä ilman<br />
mitään välineitä kyselemään lapsilta.<br />
Kerro käsinukelle<br />
Nämä pohdinnat saivat Minnan kehittelemään<br />
Millan. Milla oli Minnan itsensä tekemä käsinukke,<br />
jonka hän otti mukaan kerhoon. Kuten<br />
Minna oli ajatellutkin, Milla sai vauhdikkaat iltapäiväkerholaiset<br />
pysähtymään ja unohtamaan<br />
Minna-ohjaajan. Lapset alkoivat luontevasti jutella<br />
Millalle, kysellä Millan elämästä ja kuunnella,<br />
mitä kysyttävää Millalla oli. Milla-nuken ja <strong>lasten</strong><br />
vuoropuheluna syntyi suunnitelma <strong>lasten</strong> oman<br />
päivän sisällöksi. Vuoropuhelun aikana Minna kirjasi<br />
keskustelua ylös. Milla palasi myöhemminkin<br />
kerhoon vielä tarkentamaan päivän suunnitelmia.<br />
Minna itse koki, että käsinukke auttoi häntä itseään<br />
lähestymään lapsia. Lapset taas puolestaan<br />
unohtivat tutun Minnan ja olivat suunnittelussa<br />
innolla mukana. Lasten innostus vakuutti Minnan<br />
siitä, että lapset kokivat omat mielipiteensä<br />
tärkeiksi ja näkivät myös niiden vaikutuksen lähes<br />
välittömästi, kun suunnitelma eteni.
Change language