J6 05 B5 nettiin - Mikes
J6 05 B5 nettiin - Mikes
J6 05 B5 nettiin - Mikes
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
51<br />
7 Laboratorion sisäinen laadunohjaus<br />
Edellä olevissa luvuissa on käsitelty kaikkia niitä kemian metrologian keskeisiä<br />
tekijöitä, joiden avulla mittausten jäljitettävyys voidaan varmistaa ja<br />
mittausepävarmuus määrittää. Näiden toimenpiteiden jälkeen laboratorion<br />
sisäisellä laadunohjauksella varmistetaan, että todettu mittausepävarmuus<br />
jatkuvasti saavutetaan jokapäiväisissä analyyseissa ko. menetelmää käytettäessä<br />
ja että tulokset ovat riittävän luotettavia tiettyyn tarkoitukseen.<br />
Vaikka mm. osallistuminen laboratorioiden välisiin vertailumittauksiin tähtää<br />
samaan päämäärään, se ei korvaa sisäistä laadunohjausta eikä päinvastoinkaan.<br />
Ilman hyvin toimivaa sisäistä laadunohjausta valuvat myös vertailumittauksista<br />
saadut kokemukset hukkaan. On myös todettu, että tehokkaan<br />
sisäisen laadunohjauksen omaavat laboratoriot menestyvät yleensä<br />
paremmin laboratorioiden välisissä vertailumittauksissa.<br />
Laadunohjauksessa käytettyjä menettelyjä ovat mm.:<br />
• nollakokeet<br />
• tunnetut lisäykset<br />
• toistokokeet<br />
• graafiset esitykset (mm. mittaus- ja ohjauskortit)<br />
Nollakokeessa analyysi suoritetaan ilman analysoitavaa ainetta. Nollakokeella<br />
saadaan selville mm. käytettyjen reagenssien mahdolliset virhelähteet<br />
ja myös mahdolliset laboratoriolasien kontaminaatiot. Esimerkiksi<br />
määritettäessä kokonaisfosforin määrää vesianalyysissa voi huolimattomasti<br />
fosforipitoisilla pesuaineilla puhdistettu laboratoriolasi antaa virheellisiä<br />
tuloksia näytteen fosforipitoisuudelle.<br />
Tunnetuissa lisäyksissä ja toistokokeissa käytettävien laadunohjausnäytteiden<br />
(vertailumateriaalit, laboratorion valmistamat kontrollinäytteet) tulee<br />
olla riittävän stabiileja ja niitä on oltava riittävä määrä analyyseja varten pitkällä<br />
aikavälillä. Ne analysoidaan tutkittavan näytteen rinnalla täsmälleen<br />
samoin menettelyin. Yleisenä periaatteena pidetään, että rutiinianalyyseissä<br />
sisäisten laadunohjausnäytteiden osuuden tulisi olla suurempi kuin viisi<br />
prosenttia läpi kulkevista näytteistä, eli yksi jokaisesta 20 analysoidusta<br />
näytteestä tulisi olla laadunohjausnäyte. Monimutkaisimmissa menetelmissä<br />
osuus voi olla 20% tai jopa 50% tarpeen mukaan.<br />
MIKES Julkaisu <strong>J6</strong>/20<strong>05</strong> T. Ehder (Toim.), Kemian metrologian opas
Change language