J6 05 B5 nettiin - Mikes
J6 05 B5 nettiin - Mikes
J6 05 B5 nettiin - Mikes
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kemian metrologia<br />
0 Yleistä metrologiasta<br />
7<br />
Metrologialla on pitkälle historiaan ulottuvat perinteet. Kansainvälisen yhteistyön<br />
lähtökohtana on vuonna 1875 solmittu ns. metrisopimus. Samaan<br />
aikaan perustettiin kansainvälinen paino- ja mittatoimisto Pariisiin ja yhtenäisen<br />
mittajärjestelmän kehittäminen an<strong>nettiin</strong> neljän vuoden välein kokoontuvan<br />
yleisen mitta- ja painokonferenssin (CGPM) tehtäväksi. Kansainvälinen<br />
SI-mittayksikköjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1960.<br />
Kansalliset metrologialaitokset toimivat metrologiajärjestelmän kehittäjinä.<br />
Suomessa kansallisen mittanormaalijärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä<br />
vastaa Mittatekniikan keskus (MIKES). MIKES osallistuu aktiivisesti<br />
kansainväliseen yhteistyöhön ja huolehtii siitä, että suomalainen metrologia<br />
on kansainväliset tasovaatimukset täyttävää. Tarkemmin MIKESin toimintaan<br />
voi tutustua sen internet-sivuilla (www.mikes.fi). Lisäksi yksityiskohtaisempaa<br />
tietoa yleisestä metrologiasta ja siihen liittyvistä määritelmistä saa<br />
MIKESin julkaisemasta oppaasta Metrologiasta Lyhyesti, jota voi maksutta<br />
tilata MIKESistä tai lukea suoraan internetistä. MIKESin tukena metrologian<br />
kehittämisessä on valtioneuvoston nimittämä metrologian neuvottelukunta,<br />
jossa mm. kemian ja mikrobiologian jaoston tehtävänä on edistää näiden<br />
alojen metrologista kehitystä. Jaosto antaa lausuntoja ja ohjeita sekä osallistuu<br />
koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen.<br />
1 Johdanto kemian metrologiaan<br />
Luotettavien mittausten keskeisiä kulmakiviä ovat mittausten pätevyys ja<br />
jäljitettävyys sekä tarkkuuden tunteminen. Teollistuneessa maassa mittaamista<br />
sisältävien tuotteiden arvo on vähintään puolet bruttokansantuotteesta<br />
eli Suomessa useita kymmeniä miljardeja euroja. Pelkästään mittaamiseen<br />
on arvioitu käytettävän 3-6 % bruttokansantuotteesta. Kemialliset<br />
mittaukset ovat puolet kaikista mittauksista, joten luotettavuuden parantamisella<br />
on suurta taloudellista merkitystä. Prosentin virhe mineraalien<br />
tai malmien metallimäärityksissä voi aiheuttaa laivalastissa kymmenien tuhansien<br />
eurojen virheellisyyden. Vielä pienempää mittausepävarmuutta<br />
tarvitaan jalometalliromun kulta- ja platinapitoisuuksien määrityksissä. Samoin<br />
öljyn rikkipitoisuus, juomien alkoholipitoisuus, bensiinin oktaaniluku<br />
tai teollisuuden päästöt ovat suoraan kannattavuuteen liittyviä mittauksia.<br />
MIKES Julkaisu <strong>J6</strong>/20<strong>05</strong> T. Ehder (Toim.), Kemian metrologian opas
Change language